LUKIOKURSSI TOIMITTAJAN TYÖN MALLINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUKIOKURSSI TOIMITTAJAN TYÖN MALLINA"

Transkriptio

1 LUKIOKURSSI TOIMITTAJAN TYÖN MALLINA Lehtijournalismikurssin vaikutus osallistujien mielikuviin lehtitoimittajan ammatista Kaisa Sipilä Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kaisa Sipilä. Lukiokurssi toimittajan työn mallina. Lehtijournalismikurssin vaikutus osallistujien mielikuviin lehtitoimittajan ammatista. Turku, syksy 2005, 52 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK), monimediatoimittaja. Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää lehtijournalismin lukiokurssin vaikutuksia kurssin osallistujien mielikuviin lehtitoimittajan työstä. Lehtijournalismikurssi toteutettiin Espoon yhteislyseon lukiossa syksyllä Oppilaat olivat vuotiaita. Tutkimuksessa käytettiin pääasiallisesti määrällistä tutkimustapaa. Tutkimusaineisto koostui kurssin alku- ja lopputilanteissa toteutetuista kyselyistä, joihin kurssin osallistujat vastasivat. Kyselyillä selvitettiin oppilaiden mielikuvia lehtitoimittajan ammatista sekä lehtitoimittajalta vaadittavista taidoista ja ominaisuuksista. Kurssin alkukyselyssä selvitettiin lisäksi osallistujien lehtienlukutottumuksia ja lehtienkäyttötarkoituksia. Kurssin vaikutuksia arvioitiin vertailemalla alku- ja loppukyselyiden tuloksia. Lisäksi kurssin osallistujien omia käsityksiä kurssin vaikutuksista tarkasteltiin laadullista tutkimustapaa käyttäen. Kurssin alkukyselyyn vastasi 15 oppilasta, loppukyselyyn 10. Tutkielma osoittaa, että lehtijournalismikurssi vaikutti osallistujien mielikuviin lehtitoimittajan ammatista hieman. Loppukyselyn vastausten perusteella kurssin lopussa oppilaat näkivät lehtitoimittajan työn aktiivisempana kuin kurssin alussa. Kurssin osallistujien mielikuvat lehtitoimittajan työtehtävistä laajenivat. Keskeisessä osassa mielikuvien muutoksissa olivat oppilaiden oma kokemus toimittajuudesta sekä kiinnostus ammattia kohtaan. Puolet loppukyselyyn vastanneista oppilaista arvioi, että kurssi vaikutti heidän mielikuviinsa lehtitoimittajuudesta. Oman lehtijutun tekeminen ja toimittajan vierailu oppitunnilla koettiin hyödyllisiksi. Tutkielma viittaa siihen, että nuorten omaan tekemiseen painottuvan lukiokurssin avulla oppilaat saavat kosketuksen lehtitoimittajuuteen. Kun nuoret pääsevät itse kokemaan lehtijutun tekemisen, saavat he tietoa lehden tekemisen arjesta. Samalla kehittyvät mielikuvat lehtitoimittajan ammatista sekä alan vaatimuksista. Avainsanat: lehdistö, journalismi, mielikuvat, nuoret, mediakasvatus.

3 ABSTRACT Kaisa Sipilä. High School Course as a Model of Journalist s Work. The Effect of a Press Journalism Course on Participants Images of Press Journalist s Profession. Turku, Fall 2005, 52 p., 2 appendices. Diaconia Polytechnic, Turku Unit, Degree Programme in Communication and Media Arts, Media Artist. The aim of the dissertation is to study the effects of a high school press journalism course on the participants images of press journalists work. A course on press journalism was taught at a high school in Espoo in fall The attending students were years of age. The study is mainly quantitative. The research material was gathered with the questionnaires both at the beginning and at the end of the course. The students images of press journalist s work and the skills and qualities required of a press journalist were studied with the questionnaires. The course s effects on the participants images were studied by comparing the two questionnaires. At the beginning of the course, students habits of reading newspapers and magazines and their purposes for using press media were also researched. In addition, the students own thoughts of the effects of the course were studied by qualitative method. At the beginning of the course, 15 completed questionnaires were received and 10 at the end of it. The study shows that the press journalism course had some effect on the students images of press journalists work. The answers at the end of the course indicate a more active image of press journalist s work. The participants images of press journalist s work tasks broadened during the course. Students own experience of press journalist s work and their own interest toward the profession had a significant part in the changes of the students images. Half of the students who answered the final questionnaire thought the course affected their images on press journalists. Students found the writing of their own articles and the visit by a professional press journalist helpful. According to the study, a high school course which emphasises the students own active role gives the students a good experience of press journalist s work. Students get information about editing a newspaper when they have hands-on experience in making their own articles. The images of press journalist s work and of the work requirements develop in the meantime. Key Words: Press, Journalism, Images, Youth, Media Education.

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO NUORET JA LEHDISTÖ Nuorten lehtienlukutottumukset Nuorten lehtienkäyttötarkoitukset VIESTINTÄKASVATUKSEN ROOLI NUORTEN LEHTIENLUVUSSA Lehdet viestintäkasvatuksen välineinä ja kohteina Lehtien käyttö opetuksessa AMMATTIMIELIKUVA TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Lehtijournalismikurssin vaikutusten tutkiminen Kurssin vaiheet KURSSIN OSALLISTUJAT JA LEHDISTÖ Kurssin osallistujien lehtienlukutottumukset Kurssin osallistujien lehtienkäyttötarkoitukset OSALLISTUJIEN MIELIKUVAT LEHTITOIMITTAJAN AMMATISTA KURSSIN VAIKUTUKSET Kurssin osallistujien mielikuvien muutos Kurssin osallistujien omat arviot kurssin vaikutuksista YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET LIITE 1. Kurssin alkukysely LIITE 2. Kurssin loppukysely... 58

5 1 JOHDANTO Toimittajan ammatti kiinnostaa nuoria. Toimittajat työskentelevät julkisuuden kentällä, joka vetää nuoria puoleensa monin tavoin. Nuorten mielikuvat toimittajuudesta eivät kuitenkaan välttämättä vastaa todellisuutta. Sanomalehtien lukemisen hiipuminen ja viihdelehtien suosion nousu kasvattanevat nuorten parissa mielikuvaa toimittajista seurapiireissä liikkuvina julkkistoimittajina. Opinnäytetyöni liittyy nuorten lehtien lukemisen kehitykseen. Nuorten sanomalehtien lukeminen on vähentynyt parinkymmenen vuoden ajan. Silti suomalaiset nuoret ovat yhä kansainvälisessä vertailussa ahkeria sanomalehtien lukijoita (Hankala 2005, 45.) Laimentunut lehtienlukuinto on kuitenkin saanut mediakasvattajat, lehtien kustantajat ja niiden tekijät miettimään keinoja nuorten innostamiseksi lehtien pariin. Esitän työssäni lukiokurssin mahdollisuutena kannustaa nuoria lehtien kriittiseenkin tarkasteluun, oppilaiden oman lehtijutun tekemisen toimiessa motivoivana tekijänä. Tutkin opinnäytetyössäni opettamani lukiokurssin vaikutuksia. Miten lehtijournalismikurssi vaikuttaa osallistujien mielikuviin lehtitoimittajan ammatista? Keskityn lehtitoimittajiin, sillä käsittelin opettamallani kurssilla journalismia nimenomaan lehdistössä. Tutkimusaineistoni koostuu kurssin alussa ja lopussa toteuttamistani kyselyistä, joissa kurssin osallistujat vastasivat kysymyksiin lehtienlukutottumuksistaan sekä mielikuvistaan lehtitoimittajan työstä. Kirjalliseen opinnäytetyöhöni liittyy tuoteosana CD-rom, jolle olen koonnut kurssin opetukseen liittyvää aineistoa, kuten kurssin aikataulun sekä esimerkkiharjoituksia. CD-rom voi toimia apuna vastaavien mediakasvatuksellisten kurssien suunnnittelussa ja toteutuksessa. Tutkielmassani tarkastelen ensin yleisesti nuorten ja lehdistön suhdetta, viestintäkasvatuksen roolia nuorten lehtienluvussa sekä ammattimielikuvan käsitettä ja ammattimielikuvien syntymistä. Viidennessä luvussa esittelen tutkimukseni lähtökohtia ja toteutusta, minkä jälkeen käsittelen tutkimukseni tuloksia: kurssin osallistujien lehtienlukutottumuksia, mielikuvia lehtitoimittajan ammatista ja mielikuvien muutoksia kurssin aikana. Lopuksi pohdin mielikuvien muutoksiin mahdollisesti vaikuttaneita syitä.

6 6 2 NUORET JA LEHDISTÖ 2.1 Nuorten lehtienlukutottumukset Nuorten mediankäyttöä on tutkittu runsaasti. Erityisesti lehtien lukemiseen liittyen tutkimukseen on panostanut muun muassa Sanomalehtien liitto. Koko lehtiala jakaa huolen nuorten lehtien lukemisen vähentymisestä, ja keinoja lukemisen perinteen ylläpitämiseen haetaan muun muassa mediakasvatuksesta ja nuoria kiinnostavan lehtiaineiston lisäämisestä. Jyväskylän yliopiston vuosituhanteen vaiheessa toteuttamassa kyselyssä selvitettiin vuotiaiden nuorten mediankäyttöä. Kyselyyn vastanneista nuorista lähes kaikki lukivat sanomalehtiä. Seuraavat tulokset koskevat vastaajia, jotka ilmoittivat lukevansa sanomalehtiä. Tyypillisesti nuori luki sanomalehteä noin vartin. Noin puolet sanomalehtien lukijoista luki lehteä 5-15 minuuttia. Sanomalehden lukemiseen käytetty aika piteni jonkun verran iän myötä. Vanhemmasta ikäryhmästä, vuotiaista, 10 prosenttia luki sanomalehteä puolesta tunnista tuntiin. Samanikäisistä vastaajista vajaa kaksi kolmasosaa kertoi lukevansa sanomalehteä päivittäin. (Luukka, Hujanen, Lokka, Modinos, Pietikäinen & Suoninen 2001, ) Kaikista kyselyyn vastanneista nuorista 39 prosenttia luki päivittäin sanomalehteä (Pietikäinen 2001, 31). Iltapäivälehdet ovat tutkimuksen mukaan nuorten parissa suosittuja. Tutkimukseen osallistuneet pojat lukivat iltapäivälehtiä hieman tyttöjä enemmän vuotiaista pojista Iltalehteä tai Ilta-Sanomia luki vähintään kerran viikossa yli puolet, samanikäisistä tytöistä hieman alle 40 prosenttia. Kyselyyn vastanneista sanomalehtiä lukevista nuorista 41 prosenttia luki paikallislehtiä kerran viikossa tai useammin. Hieman useampi heistä, 45 prosenttia, luki kotiin tulevia ilmaisjakelulehtiä. (Luukka ym. 2001, )

7 7 Sanomalehtien osastoista vuotiaille nuorille tärkeimmiksi tutkimuksessa osoittautuivat urheilu- ja nuortensivut. Lähes yhtä usein nuoret ilmoittivat lukevansa yleisönosastoa vuotiaista pojat lukivat urheilusivuja selvästi samanikäisiä tyttöjä enemmän. Tytöt sen sijaan lukivat enemmän nuortensivuja ja yleisönosastoa. Vähiten sanomalehden erikoisosastoista kiinnosti talous. Muusta kuin journalistisesta aineistosta nuoret lukivat eniten televisio-ohjelmia ja sarjakuvia. (Luukka ym. 2001, ) Sanomalehtien liiton teettämässä Nuoret aikuiset ja sanomalehti tutkimuksessa selvisi muun muassa, että nuoret aikuiset eivät lue sanomalehteä kokonaan. Tutkimuksessa haastateltiin vuotiaita kaupunkilaisia. Tutkimuksen mukaan maakunnallisista sanomalehdistä luetaan alle 10 prosenttia lehden toimituksellisesta aineistosta. Aineistosta valitaan itseä kiinnostavat jutut ja jotkut osiot, kuten taloussivut, voidaan jättää kokonaan lukematta. Sanomalehteä ei lueta välttämättä joka päivä. Painetun sanomalehden vahvuutena tutkimuksen nuoret näkivät sen, että lehden voi lukea milloin ja missä tahansa. (Snell 2000, 6-9.) Tutkimuksessa haastatellut, kotiinsa sanomalehden tilanneet nuoret pitivät tärkeänä etenkin maakuntalehden paikallisuutta. Sanomalehti tarjoaa muita tiedotusvälineitä enemmän paikallisia uutisia. Toimitusten ja nuorten lukijoiden käsitykset paikallisuudesta ovat kuitenkin toisistaan poikkeavia. Nuoret kaupunkilaiset ovat kiinnostuneita kaupunkilaisuudesta, kun taas maakunnalliset sanomalehdet kertovat myös ympäröivien paikkakuntien asioita. Nämä asiat harvoin kiinnostavat nuoria kaupunkilaisia lukijoita. Nuorten kannalta paikallisuus olisi myös sitä, että toimittajat etsisivät omasta asuinkaupungista nuoria kiinnostavia aiheita ja menisivät nuorten pariin. Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että sanomalehdet ovat vieraantuneet nuorten arjesta eivätkä löydä nuoria koskettavia aiheita. (Snell 2000, 6-9.) Myös oikeusministeriön julkaiseman mediakasvatustutkimuksen mukaan sanomalehtien tulisi pohtia keinoja, joiden avulle ne voisivat tavoittaa nuorten lukijoiden maailman ja kiinnostuksen kohteet. Koska nuoria lukijoita kiinnostaa journalistisesti korkealaatuinen sanomalehti, ei keinona pitäisi käyttää ainakaan liian sensaationhakuisten viihdejuttujen lisäämistä. (Hankala 2005, 45.)

8 8 Jyväskylän yliopiston mediankäyttötutkimuksessa tarkasteltiin myös vuotiaiden aikakauslehtien lukemista. Kaikista kyselyyn vastanneista kolme neljäsosaa luki aikakauslehtiä vähintään kerran viikossa. Eniten aikakauslehtiä lukivat vuotiaat tytöt. Vaikutti siltä, että nuoret lukivat niitä aikakauslehtiä, joita heidän kotiinsa sattui tulemaan. Eniten he ilmoittivat lukevansa jotain yleisaikakauslehteä tai asiakaslehteä. Joka neljäs vuotias piti itselleen tärkeimpänä lehtenä 7 päivää -viihdelehteä. Suurin osa nuorista haki aikakauslehdistä viihdykettä, tytöt erityisesti tunnetta ja pojat harrastuksiin liittyviä tietoja. Suurimmalla osalla vastaajista suhde aikakauslehteen vaikutti olevan melko pinnallinen, sillä lehtien lukutapa oli usein selaileva. (Luukka ym. 2001, ) Helsingin Sanomien alkuvuodesta 2004 Suomen Gallupilla teettämä kyselytutkimus osoittaa, että päivälukioiden abiturientit arvostavat toimittajan ammattia. Toimittajan ammatti on muun muassa lakimiehen ammattia arvostetumpi. Lukiolaiset valitsivat kyselyssä 37 ammatin joukosta ne, joihin he voisivat vakavissaan harkita kouluttautuvansa. Tulos yllätti kyselyn teettäjät, sillä toimittajan, poliisin ja sosiaalityöntekijän ammatit, joita pidetään vaatimattomina, menivät tutkimuksessa lakimiehen ammatin edelle. Lakimiehen ammatilla on kyselytutkimuksen teettäjien mielestä korkea status. Abiturientit saivat lisäksi valita 29 asiaryhmän joukosta sellaiset, joiden parissa he mieluusti työskentelisivät. Myös tällä listalla viestintä ja tiedottaminen kiinnostivat nuoria. Helsingin Sanomien tutkimuksessa käsiteltiin toimittajan ammattia sekä lehdistössä että sähköisessä mediassa. (Liiten 2004.) Nuorten kiinnostus toimittajan työtä kohtaan liittynee laajempaan ilmiöön, jossa nuoret ovat kiinnostuneita julkisuudesta. Monet nuoret ihannoivat julkisuutta ja haluaisivat itsekin päästä julkisuuden henkilöiksi. Nuorten kiinnostus toimittajan työtä kohtaan saattaa selittyä osittain sillä, että he uskovat toimittajien pääsevän lähelle julkisuuden henkilöitä ja siten osaksi näiden hohdokkaaksi ajateltua elämää. Nuorten mielikuviin toimittajan työstä vaikuttanevat julkisuudessa työskentelevät viihdetoimittajat, jotka näyttävät kuuluvan julkisuuden henkilöiden lähipiiriin tai viettävän näiden seurassa aikaa. Myös toimittaja itse voi olla julkisuuden henkilö. Esimerkiksi entinen Nelosen urheilu-uutisankkuri ja nykyinen MTV3:n Viihdeuutisten ruutukasvo Viivi Avellan on tullut valtakunnan julkisuuteen

9 9 nimenomaan toimittajana. Sen jälkeen hänen julkisuutensa on laajentunut yleiselle juorujulkisuuden alueelle. Uskon, että nuorten kiinnostus toimittajuutta kohtaan kohdistuu suurelta osaltaan sähköiseen mediaan ja erityisesti televisioon. Lehtitoimittajan työtä tuskin nähdään yhtä kiinnostavana kuin tv- tai radiotoimittajan. 2.2 Nuorten lehtienkäyttötarkoitukset Nuoret aikuiset ja sanomalehti tutkimuksen mukaan nuorten lehtienlukuaika on siirtynyt perinteisenä lehtien lukuaikana pidetystä aamusta iltaan. Kiireisessä elämäntyylissä lehti ehkä selataan nopeasti aamulla, mutta iltapäivällä tai illalla sen lukemiseen voidaan paneutua paremmin. Sanomalehden rooli uutistenvälittäjänä ei olekaan itsestään selvä, sillä päivän aikana nuori on luultavasti saanut uutiset tietoonsa jo muuta kautta. Ilta-aikaan keskittyvän sanomalehden lukemisen tarkoituksena on enemmänkin rentouttaa ja viihdyttää. Tämän johdosta nuoria kiinnostavat mahdollisesti uutissisällön lisäksi viihdyttävät aineistot, joita voivat sanomalehdissä olla täysin viihteellisen aineiston lisäksi esimerkiksi hyvin tehdyt asia- tai henkilöjutut. (Snell 2000, 6-9.) Tutkimuksessa selvitettiin, kokevatko nuoret sanomalehden itselleen tarpeelliseksi. Sen mukaan sanomalehden täytyy sisältää nuorille aikuisille tarpeellista tietoa, jotta se olisi näille hyödyllinen. Sen lisäksi, että sanomalehden avulla pysyy mukana ajassa, tulee sanomalehden tarjota tietoa nuoren omasta opiskelualasta ja elää mukana arjessa. (Snell 2000, 6-9.) Hujanen erittelee nuorten uutismedian lukemisen käytänteitä kahdeksan vuotiaan sekä yhden 26-vuotiaan teemahaastatteluiden kautta. Tutkimusryhmän nuorten aikuisten uutismedian käytössä painottui tiedonhankinnan merkitys. Se ei ollut ainoa median käyttötarkoitus, mutta asiajournalismista puhuttaessa se oli keskeisin. Nuoret pitivät sanomalehteä hyvän mediankäyttäjän välineenä ja tärkeän informaation lähteenä, jonka seuraaminen on lähes velvollisuus. (Hujanen 2002, )

10 10 Kiinnostus maailman tapahtumiin on keskeisin syy nuorten uutisten seuraamiselle. Nuoret myös luottavat uutisiin ja niiden riippumattomuuteen. (Pietikäinen 2001, ) Hujanen käsittelee myös nuorten uutismedian lukemisen käytänteistä nousevia mediakasvatuksen yhteiskunnallisia haasteita. Nuorille uutismedia on ikkuna maailmaan; sen kautta pysytään perillä paikallisista ja maailman tapahtumista. Tapahtumiin ei kuitenkaan haluta ottaa osaa, sillä nuorten pohtiessa uutismedian merkitystä itselleen osallistuvan kansalaisen merkitys ei noussut esille. Vain yhdelle yhdeksästä haastatellusta nuoresta paikallinen sanomalehti edusti mahdollisuutta päästä mukaan paikallisiin tapahtumiin ja päätöksentekoon. Hän liitti uutismedian seuraamisen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tämä nuori oli muutenkin osallistunut poliittiseen toimintaan. (Hujanen 2002, ) Yleisönosasto kuuluu Hujasen mukaan nuorten eniten lukemiin sanomalehden osastoihin. Hujasen haastattelemat nuoret näkivät palstan paikkana, jossa kansalaiset voivat tuoda äänensä julkisuuteen. Nuoret kuitenkin näkivät palstan tarpeellisena vain muille, eivät itselleen. Kansalaisten osallistumisen mahdollisuudet rajautuvat vastaajien ajatuksissa pelkästään yleisönosastoon. Heidän mielestään tavallisilla kansalaisilla ja lukijoilla ei ole mahdollisuuksia tai tarvetta vaikuttaa varsinaiseen uutisjournalismiin. He eivät nähneet itseään esimerkiksi toimittajien tiedon lähteinä eli asiantuntijoina. Kriittisyyden mediaa kohtaan Hujasen haastattelemat nuoret käsittivät muun muassa taitona epäillä uutismedian sisältöjä. (Hujanen 2002, ) Jyväskylän yliopiston vuotiaiden nuorten mediankäyttötutkimuksessa selvisi, että suurin osa nuorista hakee aikakauslehdistä viihdykettä, tytöt erityisesti tunnetta ja pojat harrastuksiin liittyviä tietoja. Tytöt tyydyttävät romantiikannälkäänsä tai etsivät tietoja julkisuuden henkilöistä. (Luukka ym. 2001, 137.) Median käyttötarkoitukset voidaan eritellä tunneperäisiin, sosiaalisiin ja tiedollisiin tarpeisiin. Tunneperäisistä käyttötarpeista tärkeimpiä ovat yleensä virkistymisen, viihtymisen ja rentoutumisen tarpeet. Ihmisten tunteisiin vaikuttavia mediasisältöjä tarjoavat erityisesti fiktiiviset mediat, jotka sisältävät jännitystä, huumoria, romantiikkaa ja erotiikkaa. (Mustonen 2000, 77.) Nuorten naisten viehtymys romanttiseen aikakauslehtien aineistoon palveleekin luultavasti juuri rentoutumiseen ja viihtymiseen liittyviä median käyttötarpeita.

11 11 Media voi viihdyttää lukijoitaan myös tiedollisesti, sillä ihminen saa tyydytystä uusiin asioihin tutustumisesta. Asia- ja uutisaineistossa lukijoiden tunteita voidaan liikutella muun muassa dramaattisilla tapahtumilla ja yllättävillä käänteillä. (Mustonen 2000, 78.) Ihmiskohtalot ja yksilöiden kautta kerrotut uutiset palvelevat sekä tiedollisia että tunneperäisiä median käyttötarpeita. Ne kiinnostavat ja koskettavat lukijoita. Mustosen mukaan tunteisiin vetoaa myös julkisuuden henkilöiden yksityisasioiden uutisointi. Kuuluisuuksien asioiden seuraaminen palvelee lisäksi sosiaalisia käyttötarpeita. Median välityksellä lukija voi luoda parasosiaalisia suhteita niin fiktiivisiin televisiosarjojen hahmoihin kuin todellisiin mediapersooniinkin. Parasosiaalisessa suhteessa ihminen oppii tuntemaan henkilön median kautta ja alkaa mielikuvituksessaan olla vuorovaikutuksessa tämän kanssa. (Mustonen 2000, ) Niin kutsuttu juorujournalismi nojaa ihmisten tarpeeseen luoda parasosiaalisia suhteita. Viihdelehti 7 päivää on Kansallisen Mediatutkimuksen ( KTM Lukija Syksy 2004 / Kevät 2005) mukaan luetuin yleis- ja perheaikakauslehti. Myös nuorten parissa 7 päivää on suosituimpien lehtien joukossa (Luukka ym. 2001, 137). Viihdelehden sivuilla kerrotaan viikosta toiseen samoista julkisuuden henkilöistä ja luodaan heidän elämänsä tapahtumista tarinaa, jota lukija voi seurata. 7 päivää -lehden sekä muiden juorulehtien suosion taustalla vaikuttavat ihmisten sosiaaliset ja tunteelliset median käyttötarpeet. Sosiaalisiin tarpeisiin liittyviin median käyttösyihin kuuluvat puheenaiheiden ja sosiaalisen hyväksynnän saaminen. Median tuotteet ja sen käsittelemät aiheet ovat yleisiä puheenaiheita kouluissa ja työpaikoilla. Erityisesti nuorisoryhmissä tiettyjä medioita on pakko seurata, jotta voisi hyväksytysti kuulua ryhmään. (Mustonen 2000, 79.) Tiedollisiin tarpeisiin liittyvät median käyttötarkoitukset koskevat erityisesti uutisia ja muuta asiaaineistoa. Tällöin lukijat käyttävät mediaa muun muassa saadakseen tietoa ja ajattelun aineksia, oppiakseen uutta ja seuratakseen yhteiskunnallista keskustelua. Asiapohjaista mediaa voidaan kuitenkin seurata muistakin kuin tiedollisista syistä. Esimerkiksi uutisten seuraamiseen saattaa olla myös tunnepohjainen motiivi, kun ihminen haluaa tietää, kuinka maailman tapahtumat vaikuttavat hänen omaan elämäänsä ja turvallisuudentunteeseensa. (Mustonen 2000, )

12 12 3 VIESTINTÄKASVATUKSEN ROOLI NUORTEN LEHTIENLUVUSSA 3.1 Lehdet viestintäkasvatuksen välineinä ja kohteina Käsittelen opinnäytetyössäni viestintäkasvatusta erityisesti viestintäopetuksen näkökulmasta. Tällöin viestintä on opetuksen kohteena (Kotilainen, Hankala & Kivikuru 1999, 32). Viestintä- tai mediakasvatuksessa esimerkiksi lehtiä voidaan käyttää myös muun opetuksen välineinä. Tällöin esimerkiksi historian tunnilla voidaan käsitellä yhteiskunnallisia asioita ajankohtaisia lehtiartikkeleita lukemalla luvun Suomessa ei voida lujasti uskoa opetuksen mahdollisuuksiin tarkastella viestintävälineitä ulkopuolelta, koska kaikki suomalaiset kuuluvat osaltaan yhteiskunnan viestintäjärjestelmään. Eri aineiden opettajat hyödyntävät viestintävälineitä ja toteuttavat mediakasvatusta koululaitoksen vaatimusten ja oppiaineiden perinteiden, mutta myös opettajien omien valintojen mukaisesti. (Paavilainen 1999, 135.) Käytännössä media- ja viestintäkasvatus toteutetaan lukioissa ainakin osittain äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla. Yksi aineen kuudesta pakollisesta kurssista, nimeltään Kielen valta, käsittelee paljon mediaa. (Kotilainen ym. 1999, ) Oikeusministeriön tutkimuksessa mediakasvatuksen kansallisista kehittämistarpeista kerrotaan, että koulussa viestintätaidot ja mediaosaaminen on kirjattu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan aihealueena, jota opettajat soveltavat oman oppiaineensa puitteissa. Lukioissa asemansa on vakiinnuttanut median lukiodiplomi. (Kotilainen, Sintonen, Tuominen, Uusitalo & Vainionpää 2005, 12.) Uusissa perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteissa on suoraan kirjattu yhteistyö median kanssa. Tämän pitäisi tukea koulujen ja sanomalehtien yhteistyötä opetuksessa. (Hankala 2005, 46.) Syksyllä 1999 Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa nuoret vastasivat saavansa eniten mediakasvatusta äidinkielessä. Vastaajista lähes 80 prosenttia kertoi, että äidinkielen tunnilla on käsitelty mediaan liittyviä sisältöjä. Peruskouluissa ja lukioissa eri aineiden opetuksessa käytetyistä medioista yleisimpiä olivat kirjat, Internet, televisio ja sanomalehti.

13 13 Aikakauslehtien käyttö oli harvinaisempaa. Verkkolehtiä käytettiin mediakasvatuksessa vähiten. (Lokka 2003, ) Lehtiopetus ei ole ongelmatonta viestinnän ollessa opetuksen kohteena. Usein mediaa käsitellään Seppäsen mukaan mediakasvatuksessa valmiista lopputuloksesta, esimerkiksi sanomalehtijutusta, käsin. Pelkkää lopputulosta analysoimalla voi olla kuitenkin vaikeaa ymmärtää median toimintaan sisällöllisesti ja muodollisesti vaikuttavia seikkoja. Mediakasvatuksen tuleekin käsitellä sitä prosessia, jossa median tuotokset syntyvät. Mediakasvatuksessa tarvitaan lopputulosten analyysin rinnalle keskittymistä itse tuotantoja syntyprosesseihin. (Seppänen 2005, 33.) Hujasen mielestä mediakasvatuksen haasteena on kansalaisuuteen kannustaminen. Uutismedia on Hujasen tutkimustyhmän pääosin vuotiaille nuorille tapa hankkia tietoja sekä seurata lähiympäristön ja maailman tapahtumia. Uutismedia liittyi harvoin kansalaisena toimimiseen. Journalististen tekstityyppien ja konventioiden opettamisen sijaan mediakasvatuksessa tulisi kasvattaa aktiiviseen kansalaisuuteen ja kansalaisuuden pohtimiseen. Jos käsitys todellisuutta peilaavasta uutisesta murtuu, uutiset voivat näyttäytyä keskustelun avauksina, jotka aktivoivat nuoria keskustelemaan ja ottamaan enemmän kantaa journalistisilla areenoilla. (Hujanen 2002, ) Mediakasvatus edistää jo lähtökohtaisesti kansalais- ja tietoyhteiskuntavalmiuksia tukemalla sosiaalista vahvistumista ja aktiivista kansalaisuutta. Kansalaiset voivat rohkaistua vaikuttamaan ja saamaan omaa ääntään kuuluville mediakasvatuksen antamien taitojen, viestimillä ilmaisun ja median kriittisen arvioinnin, avulla. Tällaisia tavoitteita on esimerkiksi nuorten omaa mediatyötä edistävillä projekteilla. (Kotilainen ym. 2005, 13.) Oikeusministeriön mediakasvatuksen kehittämistarpeita käsittelevässä raportissa todetaan, että koulujen rinnalle mediakasvatuksen toteuttajiksi ovat ryhtyneen muun muassa mediaalan organisaatiot erityisesti oppimateriaalituotannon osalta. Media-alan ammattilaiset ovat mediakasvatuksen toimijoina yhä useammin. Oppimateriaalituotannossa erityisen aktiivisia ovat sanoma- ja aikakauslehdet. (Kotilainen ym. 2005, ) Lehdet järjestävät myös erilaisia tempauksia, joissa nuoret otetaan lehden toimittamiseen mukaan. Helsingin

14 14 Sanomat järjestää vuosittain Päivä lehtimiehenä -viikon, jonka aikana valitut lukiolaiset toimittavat Helsingin Sanomiin juttuja. Lehtien tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan lehtitoimittajan työstä sekä lehtien lukemisesta. Yli kolmellakymmenellä lehdellä on kouluihin tehtyjä vierailuja varten nimetty toimittaja (Hankala 2005, 44). Kunelius ja Sirkkunen pohtivat Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Taloussanomien yhteisen toimitussimulaattori Pisteen toimivuutta ja sitä, onnistuvatko lehdet saamaan uusia kanta-asiakkaita uskottavuutta ja kapeaa elämyksellisyyttä korostamalla. Vuonna 2000 julkaistun Sanomalehtien liiton Nuoret aikuiset ja sanomalehti -tutkimuksen mukaan sanomalehti on nuorten mielestä sulkeutunut ja itseriittoinen. Piste saattaa vahvistaa tuota käsitystä sanomalehti-instituutiosta, sillä Pisteessä ei pyritä käyttämään hyödyksi vierailevia koululaisryhmiä. Tulevia kanta-asiakkaita opetetaan, mutta heiltä ei haluta oppia mitään. Heiltä voitaisiin esimerkiksi pyytää palautetta jostakin työn alla olevasta jutusta, jolloin nuoret pääsisivät osallistumaan todelliseen lehdentekoon. (Kunelius & Sirkkunen 2001, ) 3.2 Lehtien käyttö opetuksessa Sanomalehteä on käytetty opetuksessa lähes sanomalehden alkuajoista lähtien. Varsinaisen sanomalehtiopetuksen katsotaan alkaneen Suomessa 1960-luvulla, jolloin sanomalehdellä oli tärkeä tehtävä demokratian edistämisessä. Sittemmin sanomalehden asema opetuksessa on vakiintunut. Sanomalehtiopetuksen toteutumisesta ja lehtien saatavuudesta on paljolti vastannut Sanomalehtien Liitto ja sen jäsenlehdet. Opettajille ja opettajiksi opiskeleville järjestetään koulutusta esimerkiksi sanomalehtien ja opettajankoulutuslaitoksen yhteistyönä. Opettajaharjoittelijoille jaetaan Sanomalehti opetuksessa -kansio. Oppilaitokset voivat tilata Sanomalehtien Liiton jäsenlehdiltä ilmaisia lehtinippuja. Lehtitoimituksiin järjestetään vierailuja ja toimittajat tekevät vierailuja oppilaitoksiin. Sanomalehtiopetukseen on saatavilla sekä materiaalia sekä koulutusta, eikä mediakasvatuksen yleinen materiaalipula koske sanomalehtiä. (Hankala 1999, )

15 15 Sanomalehtiopetuksen asema on mediakasvatuksessa poikkeuksellinen, sillä sanomalehteen ei liitetä muiden medioiden lailla moraalista kauhistelua (Hankala 2005, 44). Sanomalehtiopetuksen ongelmana on kuitenkin se, että sanomalehdet eivät kiinnosta nuoria samalla tavalla kuin muut viestimet (Hankala 1999, ). Nuorten sanomalehtien lukeminen on vähentynyt parinkymmenen vuoden ajan. Kun kotien lehtitilaukset ovat vähentyneet, asuu pääkaupunkiseudulla nuoria, joiden ainoita saatavilla olevia uutislehtiä ovat ilmaisjakelulehdet. Suomalaiset nuoret ovat silti vielä kansainvälisesti vertailtuna maailman ahkerimpia sanomalehtien lukijoita. (Hankala 2005, 45.) Vaikka lehti ei olekaan nuorten mielestä kiinnostavin viestin, nuorten asenne sitä kohtaan on Hankalan kyselyn mukaan myönteinen. Hankalan mukaan sanomalehtien opetusta tarvitaan, koska sanomalehdistön tuntemus ja aktiivinen sekä kriittinen seuraaminen ovat osa kansalaisen perustaitoja. Sanomalehdet tarjoavat välineen yhteiskunnalliseen osallistumiseen erityisesti paikallisella tasolla. Esimerkiksi televisioon nähden sanomalehti on tärkeä paikallisen tiedon välittäjä. Hankalan mielestä sanomalehtiopetuksen tärkein haaste on opettaa nuoret lehtien aktiiviseen ja kriittiseen seuraamiseen. (Hankala 1999, ) Äidinkielen ylioppilaskokeen aineisto-osa edellyttää aikakauslehtien tekstilajien tuntemusta ja monipuolista medialukutaitoa. Siksi aikakauslehtiä käytetään lukioissa äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen materiaaleina, vaikka muiden aineiden opettajat joutuvat harkitsemaan lisämateriaalin käytön kursseja suunnitellessaan tarkkaan. Syynä tähän saattaa olla kurssimuotoisen lukion kiireinen aikataulu. Lukiossa aikakauslehtien käyttö on äidinkielen opetusta lukuun ottamatta melko vähäistä. (Paavilainen 1999, 137.) Helsinkiläisessä lukiossa toteutettiin valinnainen aikakauslehtiin painottuva viestinnän kurssi, jonka aikana oppilaat toimittivat juttuja Helsingin opetusviraston henkilöstölehteen. Juttujen taso sai haastetta, koska ne julkaistiin oikeassa lehdessä. Kurssin alussa käytiin teoriaosuudessa läpi suomalaista mediakenttää, aikakauslehtien asemaa siinä sekä aikakauslehtien luonnetta. Lehtien tekemiseen liittyvillä tutustumiskäynneillä oli kurssilla tärkeä osa. Oppitunneilla tarkasteltiin erilaisia juttutyyppejä, kuvia ja taiton merkitystä sekä harjoiteltiin erilaisten tekstityyppien ja haastattelujen tekemistä. Kurssin loppupuoli käytettiin käytännön työhön. Ryhmä toimi parhaimmillaan kuin lehtitoimitus, ja opettajalla

16 16 oli toimituspäällikön rooli. Tällaisen kurssin toteuttaminen vaatii Paavilaisen mukaan sekä opettajalta että oppilailta joustavuutta: kurssin sisältöjä on osittain toteutettava myös oppituntien ulkopuolella. Monipuolisen tuottamisen lisäksi opiskelijat oppivat lehdistä mediana, harjoittelivat yhteiskunnassa tarvittavia taitoja ja saivat tietoa lehden tekemiseen liittyvistä ammateista. (Paavilainen 1999, ) 4 AMMATTIMIELIKUVA Mielikuvilla on vaikutuksensa yksilön tehdessä tulevaan ammatilliseen suuntautumiseensa vaikuttavia päätöksiä, sillä mielikuvat ohjaavat ihmisten käyttäytymistä (Järvi 1997, 9-55). Tässä tutkielmassa tarkoitan mielikuvan (image) käsitteellä sitä kuvaa, joka yksilöllä on jostakin asiasta. Mielikuvan käsite voidaan ymmärtää myös kohteen ohjailemana asiana. Tällöin siitä käytetään erityisesti yritysten yhteydessä sanaa imago. Ammattimielikuvalla tarkoitan yksilökohtaista mielikuvaa, jonka yksilö omaa tietystä ammatista. Eri yhteisöt, ammattikunnat tai yritykset voivat yrittää vaikuttaa yksilöiden ammattimielikuviin. Näin ne voivat esimerkiksi kasvattaa mahdollisesti alalle suuntautuvien kiinnostusta alaa kohtaan. Yksilö saa kuitenkin ammattimielikuviinsa vaikuttavia viestejä ammattien maailmasta, vaikka niitä ei kukaan tietoisesti lähettäisikään. (Järvi 1997, 14.) Mielikuvan käsite määritellään eri tieteenaloilla, muun muassa kaupallisen alan yrityskuvissa, psykologiassa sekä filosofiassa eri tavoin. Järvi (1997, 36) esittelee ammattimielikuvia tarkasteltaessa osuvaksi Lee Roy Beachin esittämän tulkinnan mielikuvasta muistivarastona. Mielikuva sisältää kaiken kootun tiedon, joka yksilöllä on itsestään ja maailmastaan. Käsityksen mukaan mielikuvalla on tärkeä osa päätöksenteossa ja ongelmanratkaisutilanteissa, siten myös ammatinvalintaan liittyvissä valintatilanteissa. (Järvi 1997, 36.)

17 17 Yksilö muodostaa ammattimielikuvia ammattien ja ammatti-ihmisten piirteiden ja ominaisuuksien eli ammattiatribuuttien perusteella. Lisäksi ammattimielikuvaan vaikuttavat yksilön omat piirteet ja ympäristön muut tekijät. Ammattimielikuva ei siis perustu ainoastaan ammatin ominaisuuksiin. Tärkeinä tekijöinä ovat muun muassa yksilön oma suuntautuminen ja mielenkiinnon kohteet. (Järvi 1997, 17.) Yksilön ulkopuolisia ammattimielikuviin vaikuttavia tekijöitä ovat monet lähipiirin ihmiset, kuten perheenjäsenet ja kaverit, jäsen- ja viiteryhmät, kuten koulut, sekä tiedotusvälineet. Ammattiryhmät, ammatit ja niihin kuuluvat roolit viestivät olemuksestaan, mikä vaikuttaa ammattimielikuviin. Laajasti ottaen koko yksilöä ympäröivä kulttuuri on vaikuttaja. (Järvi 1997, 53.) Ammattimielikuvan syntyminen on hyvin yksilökohtaista, sillä joillakin nuorilla esimerkiksi vanhempien vaikutus ammatinvalinnassa voi olla suuri, toisilla taas hyvin pieni. Myös vanhempien omat ammatit vaikuttavat nuorelle syntyviin mielikuviin eri ammateista. Jos nuoren lähipiirissä on joku lehtitoimittajana työskentelevä, on hänellä luonnollisesti muista nuorista poikkeava tai ainakin täsmällisempi mielikuva toimittajan ammatista. Myös koulun tarjoama oppilaanohjaus ja ammatinvalintaopastus vaikuttanevat lukiolaisten ammattimielikuviin. Ammattimielikuva voi syntyä ensisijaisesti konkretian kautta tai enemmän mielikuvitusta käyttäen. Ammattimielikuva syntyy pääasiallisesti konkretian kautta, jos opiskelija on esimerkiksi ollut tekemässä tiettyyn ammattiin kuuluvaa työtä tai nähnyt ammatti-ihmisten työskentelyä. Ammattimielikuva nojautuu mielikuvitukseen, jos opiskelijalla ei ole omakohtaista kokemusta ammatista. Oman mielikuvituksen lisänä voi olla aiemmin saatuja tietoja tai muilta kuultuja kokemuksia. (Järvi 1997, 55.) Lehtijournalismikurssilla jokainen opiskelija sai omakohtaisia kokemuksia lehtitoimittajan työstä. Kurssin osallistujien ammattimielikuva toimittajuudesta ei täten syntynyt pelkästään heidän mielikuvitukseensa ja muilta kuultuihin kokemuksiin perustuen. Varsinaista ammatti-ihmisen työskentelyä he eivät päässeet seuraamaan, mutta saivat kuulla ensi käden kokemuksia ammatista siinä työskentelevien ihmisten kautta. Minä eli kurssin opettaja ja oppitunnilla vieraillut toimittaja edustimme oppilaille lehtitoimittajan ammattia.

18 18 Järvi (1997, 31) luokittelee ammattimielikuvan syntyyn vaikuttavia ammattiatribuutteja eli ammattien ja ammatti-ihmisten piirteitä ja ominaisuuksia seuraaviin ryhmiin: Itsensä toteuttaminen ja henkilökohtainen kasvu, joihin kuuluvat muun muassa työn mielekkyys ja alan kehitys. Yhdessäolo, sosiaalisuus ja arvostus, muun muassa ammattiroolit ja työilmapiiri. Toimeentulo, joka sisältää muun muassa palkan sekä työn jatkuvuuden. Työn tekeminen ja kvalifikaatiot eli vaatimukset, muun muassa fyysinen ympäristö, kiire ja työtehtävät. Ammatti-ihmisten persoonallisuus, joka sisältää persoonallisuuspiirteet ja roolikäsitykset. Nuori joutuu tekemään elämänsä eri vaiheissa koulutus- tai ammattiuraansa liittyviä valintoja. Lukioon hakeutuminen on luultavasti ensimmäinen tärkeä ammatinvalintaan liittyvä ratkaisu. Tosiasiassa lukion valinta ammatillisen koulutuksen sijaan tarkoittaa usein ammatillisen päätöksenteon siirtämistä tulevaisuuteen. (Järvi 1997, 21.) Lehtijournalismikurssin osallistujat ovat juuri siinä iässä, jolloin nuoren tulee tehdä ammatinvalintaan vaikuttavia päätöksiä. Osallistujat ovat iältään vuotiaita. Suuri osa heistä käy viimeistä vuottaan lukiota. Nuorten huolta ammatinvalintaan liittyvistä ongelmista kuvaa se, että kurssilla valmistuneiden lehtijuttujen kuudesta eri aiheesta kaksi käsitteli ammatinvalintaa ja nuorilta vaadittavia vaikeita päätöksiä. Oppilaat valitsivat juttujensa aiheet itse ja oman mielenkiintonsa perusteella, joten ammatinvalinta-aiheen valinneet oppilaat kokivat sen tärkeäksi ja itseään koskettavaksi asiaksi.

19 19 5 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 5.1 Lehtijournalismikurssin vaikutusten tutkiminen Tutkielmani tarkoitus on selvittää opettamani lukion lehtijournalismikurssin vaikutuksia kurssille osallistuneiden nuorten mielikuviin lehtitoimittajan ammatista sekä lehtitoimittajista. Opetin kuuden viikon mittaisen kurssin lehtijournalismista Espoon yhteislyseon lukiossa syksyllä Käytän tutkimuksessani pääasiallisesti määrällistä tutkimustapaa. Lisäksi tarkastelen kurssin osallistujien omia käsityksiä kurssin vaikutuksista laadullista tutkimustapaa käyttäen. Toteutin kyselytutkimuksen (ks. liitteet 1 ja 2), jolla selvitin kurssin alku- ja lopputilanteissa osallistujien mielikuvia lehtitoimittajan työstä ja lehtitoimittajista sekä mielikuvien muutoksia. Lisäksi kurssin alussa selvitin osallistujien lehtienlukutottumuksia. En yleistä kyselyn tuloksia koskemaan nuoria yleensä, koska kyseessä oli pieni ja melko homogeeninen ryhmä. Kyselyyn vastasi kurssin alkaessa 15 ja sen loppuessa 10 oppilasta. Kaikki vastaajat opiskelivat samassa lukiossa ja asuivat pääkaupunkiseudulla. Iältään tutkimusryhmäni oppilaat olivat vuotiaita. Sekä alku- että lopputilanteessa vastaajien keski-ikä oli sama, 18. Kurssin alkukyselyyn vastanneista miehiä oli 4 ja naisia 11. Kurssin lopussa kaikki vastaajat olivat naisia. Kurssin osallistujien tilanteet lukioopinnoissa vaihtelivat. Jotkut opiskelivat lukiossa neljättä vuottaan ja osallistuivat syksyn ylioppilaskirjoituksiin kurssin ollessa käynnissä. Loput olivat kolmannen vuoden opiskelijoita eli abiturientteja tai toisen vuoden opiskelijoita. Tutkimusryhmäni koon muutos saattaa heikentää aineistoni luotettavuutta. Jotkut oppilaat saattoivat jättää kurssin kesken, koska he pettyivät kurssin sisältöön tai eivät olleet siitä alkuunkaan kiinnostuneita. Uskon, että suurin syy oppilaskatoon olivat kuitenkin syksyn ylioppilaskirjoitukset. Monet kurssin aloittaneista sanoivat valinneensa kurssin saadakseen yhden puuttuvan kurssin. Sinnikkäimmät varmasti pysyttelivätkin kurssilla tämän takia. Monet pyrkivät ylioppilaiksi syksyllä kolmen ja puolen vuoden opiskelun jälkeen.

20 20 Ylioppilaskirjoitukset olivat samanaikaisesti kurssin kanssa, joten raskas työtaakka saattoi vaikuttaa joidenkin kurssin keskeyttämiseen. Mukana oli myös oppilaita, jotka vaikuttivat aiheesta aidosti kiinnostuneilta. Heidän suhtautumisensa kurssiin oli alusta lähtien innokkaampi. Oppilaat täyttivät sekä alku- että loppukyselyn valvonnassani luokkahuoneessa. En rajoittanut vastaamisen käytettyä aikaa. Arvioni mukaan oppilaat käyttivät vastaamiseen keskimäärin 20 minuuttia. Alkukyselyn he täyttivät ensimmäisen oppitunnin alussa. Loppukyselyyn he vastasivat viimeisellä opetuskerralla. Oppilaat näyttivät täyttävän kyselyitä keskittyen ja itsenäisesti. 5.2 Kurssin vaiheet Espoon yhteislyseon lukio on suhteellisen pieni yleislukio, johon päädyin opettamaan sattuman kautta. Olin keväällä 2004 lukiossa tekemässä lehtijuttua ylioppilaskirjoituksista. Mainitsin lukion rehtorille idean jonkinlaisen lehtityön kurssin järjestämisestä, ja hän innostui ideasta. Keskustelun jälkeen palasimme asiaan myöhemmin keväällä, ja kävin lukiossa uudelleen vierailulla. Kurssin järjestämisen ajankohdaksi sovimme lopulta syksyn 2005 ensimmäisen jakson ja opetusryhmän kooksi enintään 15 oppilasta, jotta kykenisin antamaan oppilaille henkilökohtaista ohjausta. Jo keväällä 2005 kurssilleni ilmoittautui yli 10 oppilasta. Kurssi oli valinnainen äidinkielen kurssi, josta oppilaat saivat merkinnän hyväksytty tai hylätty. Kurssin aikana nuoret pääsivät itse kokeilemaan lehtitoimittajan työtä, sillä jokainen kurssilainen kirjoitti lehtijutun valitsemastaan aiheesta. Uskon, että kurssin osallistujien oma kokemus lehtijutun tekemisestä vaikutti osaltaan siihen, miten heidän mielikuvansa lehtitoimittajuudesta kehittyivät. Vaikutusta oli luultavasti myös omalla esimerkilläni sekä käyttämilläni opetusmateriaaleilla.

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

VERKON. Taloustutkimus Oy

VERKON. Taloustutkimus Oy VERKON SISÄLLÖT 2011 Taloustutkimus Oy TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkon sisällöt -tutkimuksen yhteistyössä Vapa Median kanssa. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. Sanomalehteä useita kertoja lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla

MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Elintae-lehden lukijatutkimus 2015

Elintae-lehden lukijatutkimus 2015 Elintae-lehden lukijatutkimus 2015 Anna Partanen 22.12.2015 Haluamme tehdä lehteä, joka on odotettu ja luettu liiton jäsenten keskuudessa. Siksi kysymme nyt sinulta, mitä mieltä olet Elintakeesta ja miten

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Maailmankansalainen ja media

Maailmankansalainen ja media Maailmankansalainen ja media Pirjo-Riitta Puro 14.5.2008 Sanomalehtien Liitto n. 200 jäsenlehteä joista 53 ilmestyy 4-7 kertaa viikossa joista n. 150 paikallislehteä toimialajärjestö jäsenlehtien yhteislevikki

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 11 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 11 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 Osaamistarpeet toimitustyössä Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 1 Johdanto Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton koulutustyöryhmä tekivät touko lokakuun aikana 2011 kolme samansisältöistä

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Sanomalehtien Liiton sanomalehti opetuksessa -kysely opettajille Kartoitimme Sanomalehtien Liitossa opettajien kokemuksia sanomalehden opetuskäytöstä, Sanomalehtiviikosta

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

50+ suomalaiset Mediakäyttö, mainonnan toimivuus & kuluttaminen

50+ suomalaiset Mediakäyttö, mainonnan toimivuus & kuluttaminen 50+ suomalaiset Mediakäyttö, mainonnan toimivuus & kuluttaminen M aikuiset - tutkimuksen toteutus SYVÄHAASTATTELUT MEDIAKÄYTÖSTÄ Huhtikuu N=6 Naiset n= 3 Miehet n= 3 SYVÄHAASTATTELUT MAINONNASTA Huhti-toukokuu

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Using Webcasting to Enhance University Level Education

Using Webcasting to Enhance University Level Education Using Webcasting to Enhance University Level Education Case study: Mikkeli Business Campus By: Marco Villarreal Sisällys Tutkimuksen tarkoitus ja laajuus Case-tilanteen esittely Trendejä etäopetuksessa

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Nuoret mediatoimijoina

Nuoret mediatoimijoina Nuoret median käyttäjinä ja tulkitsijoina Viestinnän n Keskusliiton syysseminaari Kaisa Osola, Kallion lukio 1.12.2011 Nuoret median käyttäjinä ja tulkitsijoina Nuoret mediatoimijoina Millaiset sisäll

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt!

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Lions Clubs International MD 107 Finland Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Aktiviteetti lionsklubeille Netin turvallinen käyttö perheissä 1 Leijonien oma palveluaktiviteetti! Netin turvallinen käyttö

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2. Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.2012 Olarin lukio Espoossa N. 400 opiskelijaa Joista 100 matematiikka- ja

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Kansallinen Mediatutkimus KMT TIEDOTUSVÄLINEILLE Tilaaja: Levikintarkastus Oy JULKAISTAVISSA Toteuttaja: TNS Gallup Oy 4.3.2008 klo 00.05 Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Suomalaiset lukevat

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta riippumatta ja mistä lähteistä

Lisätiedot

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011 Pälvi Rantala NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEE VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa elämässä meidän

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle

Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle Kirsi Ikonen Fysiikan ja matematiikan laitos Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle Koulutus- ja työurien sukupuolen mukaisen eriytymisen taustatekijät - esiselvityshanke Työ- ja koulutusurien sukupuolen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot