LUKIOKURSSI TOIMITTAJAN TYÖN MALLINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUKIOKURSSI TOIMITTAJAN TYÖN MALLINA"

Transkriptio

1 LUKIOKURSSI TOIMITTAJAN TYÖN MALLINA Lehtijournalismikurssin vaikutus osallistujien mielikuviin lehtitoimittajan ammatista Kaisa Sipilä Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kaisa Sipilä. Lukiokurssi toimittajan työn mallina. Lehtijournalismikurssin vaikutus osallistujien mielikuviin lehtitoimittajan ammatista. Turku, syksy 2005, 52 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK), monimediatoimittaja. Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää lehtijournalismin lukiokurssin vaikutuksia kurssin osallistujien mielikuviin lehtitoimittajan työstä. Lehtijournalismikurssi toteutettiin Espoon yhteislyseon lukiossa syksyllä Oppilaat olivat vuotiaita. Tutkimuksessa käytettiin pääasiallisesti määrällistä tutkimustapaa. Tutkimusaineisto koostui kurssin alku- ja lopputilanteissa toteutetuista kyselyistä, joihin kurssin osallistujat vastasivat. Kyselyillä selvitettiin oppilaiden mielikuvia lehtitoimittajan ammatista sekä lehtitoimittajalta vaadittavista taidoista ja ominaisuuksista. Kurssin alkukyselyssä selvitettiin lisäksi osallistujien lehtienlukutottumuksia ja lehtienkäyttötarkoituksia. Kurssin vaikutuksia arvioitiin vertailemalla alku- ja loppukyselyiden tuloksia. Lisäksi kurssin osallistujien omia käsityksiä kurssin vaikutuksista tarkasteltiin laadullista tutkimustapaa käyttäen. Kurssin alkukyselyyn vastasi 15 oppilasta, loppukyselyyn 10. Tutkielma osoittaa, että lehtijournalismikurssi vaikutti osallistujien mielikuviin lehtitoimittajan ammatista hieman. Loppukyselyn vastausten perusteella kurssin lopussa oppilaat näkivät lehtitoimittajan työn aktiivisempana kuin kurssin alussa. Kurssin osallistujien mielikuvat lehtitoimittajan työtehtävistä laajenivat. Keskeisessä osassa mielikuvien muutoksissa olivat oppilaiden oma kokemus toimittajuudesta sekä kiinnostus ammattia kohtaan. Puolet loppukyselyyn vastanneista oppilaista arvioi, että kurssi vaikutti heidän mielikuviinsa lehtitoimittajuudesta. Oman lehtijutun tekeminen ja toimittajan vierailu oppitunnilla koettiin hyödyllisiksi. Tutkielma viittaa siihen, että nuorten omaan tekemiseen painottuvan lukiokurssin avulla oppilaat saavat kosketuksen lehtitoimittajuuteen. Kun nuoret pääsevät itse kokemaan lehtijutun tekemisen, saavat he tietoa lehden tekemisen arjesta. Samalla kehittyvät mielikuvat lehtitoimittajan ammatista sekä alan vaatimuksista. Avainsanat: lehdistö, journalismi, mielikuvat, nuoret, mediakasvatus.

3 ABSTRACT Kaisa Sipilä. High School Course as a Model of Journalist s Work. The Effect of a Press Journalism Course on Participants Images of Press Journalist s Profession. Turku, Fall 2005, 52 p., 2 appendices. Diaconia Polytechnic, Turku Unit, Degree Programme in Communication and Media Arts, Media Artist. The aim of the dissertation is to study the effects of a high school press journalism course on the participants images of press journalists work. A course on press journalism was taught at a high school in Espoo in fall The attending students were years of age. The study is mainly quantitative. The research material was gathered with the questionnaires both at the beginning and at the end of the course. The students images of press journalist s work and the skills and qualities required of a press journalist were studied with the questionnaires. The course s effects on the participants images were studied by comparing the two questionnaires. At the beginning of the course, students habits of reading newspapers and magazines and their purposes for using press media were also researched. In addition, the students own thoughts of the effects of the course were studied by qualitative method. At the beginning of the course, 15 completed questionnaires were received and 10 at the end of it. The study shows that the press journalism course had some effect on the students images of press journalists work. The answers at the end of the course indicate a more active image of press journalist s work. The participants images of press journalist s work tasks broadened during the course. Students own experience of press journalist s work and their own interest toward the profession had a significant part in the changes of the students images. Half of the students who answered the final questionnaire thought the course affected their images on press journalists. Students found the writing of their own articles and the visit by a professional press journalist helpful. According to the study, a high school course which emphasises the students own active role gives the students a good experience of press journalist s work. Students get information about editing a newspaper when they have hands-on experience in making their own articles. The images of press journalist s work and of the work requirements develop in the meantime. Key Words: Press, Journalism, Images, Youth, Media Education.

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO NUORET JA LEHDISTÖ Nuorten lehtienlukutottumukset Nuorten lehtienkäyttötarkoitukset VIESTINTÄKASVATUKSEN ROOLI NUORTEN LEHTIENLUVUSSA Lehdet viestintäkasvatuksen välineinä ja kohteina Lehtien käyttö opetuksessa AMMATTIMIELIKUVA TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Lehtijournalismikurssin vaikutusten tutkiminen Kurssin vaiheet KURSSIN OSALLISTUJAT JA LEHDISTÖ Kurssin osallistujien lehtienlukutottumukset Kurssin osallistujien lehtienkäyttötarkoitukset OSALLISTUJIEN MIELIKUVAT LEHTITOIMITTAJAN AMMATISTA KURSSIN VAIKUTUKSET Kurssin osallistujien mielikuvien muutos Kurssin osallistujien omat arviot kurssin vaikutuksista YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET LIITE 1. Kurssin alkukysely LIITE 2. Kurssin loppukysely... 58

5 1 JOHDANTO Toimittajan ammatti kiinnostaa nuoria. Toimittajat työskentelevät julkisuuden kentällä, joka vetää nuoria puoleensa monin tavoin. Nuorten mielikuvat toimittajuudesta eivät kuitenkaan välttämättä vastaa todellisuutta. Sanomalehtien lukemisen hiipuminen ja viihdelehtien suosion nousu kasvattanevat nuorten parissa mielikuvaa toimittajista seurapiireissä liikkuvina julkkistoimittajina. Opinnäytetyöni liittyy nuorten lehtien lukemisen kehitykseen. Nuorten sanomalehtien lukeminen on vähentynyt parinkymmenen vuoden ajan. Silti suomalaiset nuoret ovat yhä kansainvälisessä vertailussa ahkeria sanomalehtien lukijoita (Hankala 2005, 45.) Laimentunut lehtienlukuinto on kuitenkin saanut mediakasvattajat, lehtien kustantajat ja niiden tekijät miettimään keinoja nuorten innostamiseksi lehtien pariin. Esitän työssäni lukiokurssin mahdollisuutena kannustaa nuoria lehtien kriittiseenkin tarkasteluun, oppilaiden oman lehtijutun tekemisen toimiessa motivoivana tekijänä. Tutkin opinnäytetyössäni opettamani lukiokurssin vaikutuksia. Miten lehtijournalismikurssi vaikuttaa osallistujien mielikuviin lehtitoimittajan ammatista? Keskityn lehtitoimittajiin, sillä käsittelin opettamallani kurssilla journalismia nimenomaan lehdistössä. Tutkimusaineistoni koostuu kurssin alussa ja lopussa toteuttamistani kyselyistä, joissa kurssin osallistujat vastasivat kysymyksiin lehtienlukutottumuksistaan sekä mielikuvistaan lehtitoimittajan työstä. Kirjalliseen opinnäytetyöhöni liittyy tuoteosana CD-rom, jolle olen koonnut kurssin opetukseen liittyvää aineistoa, kuten kurssin aikataulun sekä esimerkkiharjoituksia. CD-rom voi toimia apuna vastaavien mediakasvatuksellisten kurssien suunnnittelussa ja toteutuksessa. Tutkielmassani tarkastelen ensin yleisesti nuorten ja lehdistön suhdetta, viestintäkasvatuksen roolia nuorten lehtienluvussa sekä ammattimielikuvan käsitettä ja ammattimielikuvien syntymistä. Viidennessä luvussa esittelen tutkimukseni lähtökohtia ja toteutusta, minkä jälkeen käsittelen tutkimukseni tuloksia: kurssin osallistujien lehtienlukutottumuksia, mielikuvia lehtitoimittajan ammatista ja mielikuvien muutoksia kurssin aikana. Lopuksi pohdin mielikuvien muutoksiin mahdollisesti vaikuttaneita syitä.

6 6 2 NUORET JA LEHDISTÖ 2.1 Nuorten lehtienlukutottumukset Nuorten mediankäyttöä on tutkittu runsaasti. Erityisesti lehtien lukemiseen liittyen tutkimukseen on panostanut muun muassa Sanomalehtien liitto. Koko lehtiala jakaa huolen nuorten lehtien lukemisen vähentymisestä, ja keinoja lukemisen perinteen ylläpitämiseen haetaan muun muassa mediakasvatuksesta ja nuoria kiinnostavan lehtiaineiston lisäämisestä. Jyväskylän yliopiston vuosituhanteen vaiheessa toteuttamassa kyselyssä selvitettiin vuotiaiden nuorten mediankäyttöä. Kyselyyn vastanneista nuorista lähes kaikki lukivat sanomalehtiä. Seuraavat tulokset koskevat vastaajia, jotka ilmoittivat lukevansa sanomalehtiä. Tyypillisesti nuori luki sanomalehteä noin vartin. Noin puolet sanomalehtien lukijoista luki lehteä 5-15 minuuttia. Sanomalehden lukemiseen käytetty aika piteni jonkun verran iän myötä. Vanhemmasta ikäryhmästä, vuotiaista, 10 prosenttia luki sanomalehteä puolesta tunnista tuntiin. Samanikäisistä vastaajista vajaa kaksi kolmasosaa kertoi lukevansa sanomalehteä päivittäin. (Luukka, Hujanen, Lokka, Modinos, Pietikäinen & Suoninen 2001, ) Kaikista kyselyyn vastanneista nuorista 39 prosenttia luki päivittäin sanomalehteä (Pietikäinen 2001, 31). Iltapäivälehdet ovat tutkimuksen mukaan nuorten parissa suosittuja. Tutkimukseen osallistuneet pojat lukivat iltapäivälehtiä hieman tyttöjä enemmän vuotiaista pojista Iltalehteä tai Ilta-Sanomia luki vähintään kerran viikossa yli puolet, samanikäisistä tytöistä hieman alle 40 prosenttia. Kyselyyn vastanneista sanomalehtiä lukevista nuorista 41 prosenttia luki paikallislehtiä kerran viikossa tai useammin. Hieman useampi heistä, 45 prosenttia, luki kotiin tulevia ilmaisjakelulehtiä. (Luukka ym. 2001, )

7 7 Sanomalehtien osastoista vuotiaille nuorille tärkeimmiksi tutkimuksessa osoittautuivat urheilu- ja nuortensivut. Lähes yhtä usein nuoret ilmoittivat lukevansa yleisönosastoa vuotiaista pojat lukivat urheilusivuja selvästi samanikäisiä tyttöjä enemmän. Tytöt sen sijaan lukivat enemmän nuortensivuja ja yleisönosastoa. Vähiten sanomalehden erikoisosastoista kiinnosti talous. Muusta kuin journalistisesta aineistosta nuoret lukivat eniten televisio-ohjelmia ja sarjakuvia. (Luukka ym. 2001, ) Sanomalehtien liiton teettämässä Nuoret aikuiset ja sanomalehti tutkimuksessa selvisi muun muassa, että nuoret aikuiset eivät lue sanomalehteä kokonaan. Tutkimuksessa haastateltiin vuotiaita kaupunkilaisia. Tutkimuksen mukaan maakunnallisista sanomalehdistä luetaan alle 10 prosenttia lehden toimituksellisesta aineistosta. Aineistosta valitaan itseä kiinnostavat jutut ja jotkut osiot, kuten taloussivut, voidaan jättää kokonaan lukematta. Sanomalehteä ei lueta välttämättä joka päivä. Painetun sanomalehden vahvuutena tutkimuksen nuoret näkivät sen, että lehden voi lukea milloin ja missä tahansa. (Snell 2000, 6-9.) Tutkimuksessa haastatellut, kotiinsa sanomalehden tilanneet nuoret pitivät tärkeänä etenkin maakuntalehden paikallisuutta. Sanomalehti tarjoaa muita tiedotusvälineitä enemmän paikallisia uutisia. Toimitusten ja nuorten lukijoiden käsitykset paikallisuudesta ovat kuitenkin toisistaan poikkeavia. Nuoret kaupunkilaiset ovat kiinnostuneita kaupunkilaisuudesta, kun taas maakunnalliset sanomalehdet kertovat myös ympäröivien paikkakuntien asioita. Nämä asiat harvoin kiinnostavat nuoria kaupunkilaisia lukijoita. Nuorten kannalta paikallisuus olisi myös sitä, että toimittajat etsisivät omasta asuinkaupungista nuoria kiinnostavia aiheita ja menisivät nuorten pariin. Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että sanomalehdet ovat vieraantuneet nuorten arjesta eivätkä löydä nuoria koskettavia aiheita. (Snell 2000, 6-9.) Myös oikeusministeriön julkaiseman mediakasvatustutkimuksen mukaan sanomalehtien tulisi pohtia keinoja, joiden avulle ne voisivat tavoittaa nuorten lukijoiden maailman ja kiinnostuksen kohteet. Koska nuoria lukijoita kiinnostaa journalistisesti korkealaatuinen sanomalehti, ei keinona pitäisi käyttää ainakaan liian sensaationhakuisten viihdejuttujen lisäämistä. (Hankala 2005, 45.)

8 8 Jyväskylän yliopiston mediankäyttötutkimuksessa tarkasteltiin myös vuotiaiden aikakauslehtien lukemista. Kaikista kyselyyn vastanneista kolme neljäsosaa luki aikakauslehtiä vähintään kerran viikossa. Eniten aikakauslehtiä lukivat vuotiaat tytöt. Vaikutti siltä, että nuoret lukivat niitä aikakauslehtiä, joita heidän kotiinsa sattui tulemaan. Eniten he ilmoittivat lukevansa jotain yleisaikakauslehteä tai asiakaslehteä. Joka neljäs vuotias piti itselleen tärkeimpänä lehtenä 7 päivää -viihdelehteä. Suurin osa nuorista haki aikakauslehdistä viihdykettä, tytöt erityisesti tunnetta ja pojat harrastuksiin liittyviä tietoja. Suurimmalla osalla vastaajista suhde aikakauslehteen vaikutti olevan melko pinnallinen, sillä lehtien lukutapa oli usein selaileva. (Luukka ym. 2001, ) Helsingin Sanomien alkuvuodesta 2004 Suomen Gallupilla teettämä kyselytutkimus osoittaa, että päivälukioiden abiturientit arvostavat toimittajan ammattia. Toimittajan ammatti on muun muassa lakimiehen ammattia arvostetumpi. Lukiolaiset valitsivat kyselyssä 37 ammatin joukosta ne, joihin he voisivat vakavissaan harkita kouluttautuvansa. Tulos yllätti kyselyn teettäjät, sillä toimittajan, poliisin ja sosiaalityöntekijän ammatit, joita pidetään vaatimattomina, menivät tutkimuksessa lakimiehen ammatin edelle. Lakimiehen ammatilla on kyselytutkimuksen teettäjien mielestä korkea status. Abiturientit saivat lisäksi valita 29 asiaryhmän joukosta sellaiset, joiden parissa he mieluusti työskentelisivät. Myös tällä listalla viestintä ja tiedottaminen kiinnostivat nuoria. Helsingin Sanomien tutkimuksessa käsiteltiin toimittajan ammattia sekä lehdistössä että sähköisessä mediassa. (Liiten 2004.) Nuorten kiinnostus toimittajan työtä kohtaan liittynee laajempaan ilmiöön, jossa nuoret ovat kiinnostuneita julkisuudesta. Monet nuoret ihannoivat julkisuutta ja haluaisivat itsekin päästä julkisuuden henkilöiksi. Nuorten kiinnostus toimittajan työtä kohtaan saattaa selittyä osittain sillä, että he uskovat toimittajien pääsevän lähelle julkisuuden henkilöitä ja siten osaksi näiden hohdokkaaksi ajateltua elämää. Nuorten mielikuviin toimittajan työstä vaikuttanevat julkisuudessa työskentelevät viihdetoimittajat, jotka näyttävät kuuluvan julkisuuden henkilöiden lähipiiriin tai viettävän näiden seurassa aikaa. Myös toimittaja itse voi olla julkisuuden henkilö. Esimerkiksi entinen Nelosen urheilu-uutisankkuri ja nykyinen MTV3:n Viihdeuutisten ruutukasvo Viivi Avellan on tullut valtakunnan julkisuuteen

9 9 nimenomaan toimittajana. Sen jälkeen hänen julkisuutensa on laajentunut yleiselle juorujulkisuuden alueelle. Uskon, että nuorten kiinnostus toimittajuutta kohtaan kohdistuu suurelta osaltaan sähköiseen mediaan ja erityisesti televisioon. Lehtitoimittajan työtä tuskin nähdään yhtä kiinnostavana kuin tv- tai radiotoimittajan. 2.2 Nuorten lehtienkäyttötarkoitukset Nuoret aikuiset ja sanomalehti tutkimuksen mukaan nuorten lehtienlukuaika on siirtynyt perinteisenä lehtien lukuaikana pidetystä aamusta iltaan. Kiireisessä elämäntyylissä lehti ehkä selataan nopeasti aamulla, mutta iltapäivällä tai illalla sen lukemiseen voidaan paneutua paremmin. Sanomalehden rooli uutistenvälittäjänä ei olekaan itsestään selvä, sillä päivän aikana nuori on luultavasti saanut uutiset tietoonsa jo muuta kautta. Ilta-aikaan keskittyvän sanomalehden lukemisen tarkoituksena on enemmänkin rentouttaa ja viihdyttää. Tämän johdosta nuoria kiinnostavat mahdollisesti uutissisällön lisäksi viihdyttävät aineistot, joita voivat sanomalehdissä olla täysin viihteellisen aineiston lisäksi esimerkiksi hyvin tehdyt asia- tai henkilöjutut. (Snell 2000, 6-9.) Tutkimuksessa selvitettiin, kokevatko nuoret sanomalehden itselleen tarpeelliseksi. Sen mukaan sanomalehden täytyy sisältää nuorille aikuisille tarpeellista tietoa, jotta se olisi näille hyödyllinen. Sen lisäksi, että sanomalehden avulla pysyy mukana ajassa, tulee sanomalehden tarjota tietoa nuoren omasta opiskelualasta ja elää mukana arjessa. (Snell 2000, 6-9.) Hujanen erittelee nuorten uutismedian lukemisen käytänteitä kahdeksan vuotiaan sekä yhden 26-vuotiaan teemahaastatteluiden kautta. Tutkimusryhmän nuorten aikuisten uutismedian käytössä painottui tiedonhankinnan merkitys. Se ei ollut ainoa median käyttötarkoitus, mutta asiajournalismista puhuttaessa se oli keskeisin. Nuoret pitivät sanomalehteä hyvän mediankäyttäjän välineenä ja tärkeän informaation lähteenä, jonka seuraaminen on lähes velvollisuus. (Hujanen 2002, )

10 10 Kiinnostus maailman tapahtumiin on keskeisin syy nuorten uutisten seuraamiselle. Nuoret myös luottavat uutisiin ja niiden riippumattomuuteen. (Pietikäinen 2001, ) Hujanen käsittelee myös nuorten uutismedian lukemisen käytänteistä nousevia mediakasvatuksen yhteiskunnallisia haasteita. Nuorille uutismedia on ikkuna maailmaan; sen kautta pysytään perillä paikallisista ja maailman tapahtumista. Tapahtumiin ei kuitenkaan haluta ottaa osaa, sillä nuorten pohtiessa uutismedian merkitystä itselleen osallistuvan kansalaisen merkitys ei noussut esille. Vain yhdelle yhdeksästä haastatellusta nuoresta paikallinen sanomalehti edusti mahdollisuutta päästä mukaan paikallisiin tapahtumiin ja päätöksentekoon. Hän liitti uutismedian seuraamisen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tämä nuori oli muutenkin osallistunut poliittiseen toimintaan. (Hujanen 2002, ) Yleisönosasto kuuluu Hujasen mukaan nuorten eniten lukemiin sanomalehden osastoihin. Hujasen haastattelemat nuoret näkivät palstan paikkana, jossa kansalaiset voivat tuoda äänensä julkisuuteen. Nuoret kuitenkin näkivät palstan tarpeellisena vain muille, eivät itselleen. Kansalaisten osallistumisen mahdollisuudet rajautuvat vastaajien ajatuksissa pelkästään yleisönosastoon. Heidän mielestään tavallisilla kansalaisilla ja lukijoilla ei ole mahdollisuuksia tai tarvetta vaikuttaa varsinaiseen uutisjournalismiin. He eivät nähneet itseään esimerkiksi toimittajien tiedon lähteinä eli asiantuntijoina. Kriittisyyden mediaa kohtaan Hujasen haastattelemat nuoret käsittivät muun muassa taitona epäillä uutismedian sisältöjä. (Hujanen 2002, ) Jyväskylän yliopiston vuotiaiden nuorten mediankäyttötutkimuksessa selvisi, että suurin osa nuorista hakee aikakauslehdistä viihdykettä, tytöt erityisesti tunnetta ja pojat harrastuksiin liittyviä tietoja. Tytöt tyydyttävät romantiikannälkäänsä tai etsivät tietoja julkisuuden henkilöistä. (Luukka ym. 2001, 137.) Median käyttötarkoitukset voidaan eritellä tunneperäisiin, sosiaalisiin ja tiedollisiin tarpeisiin. Tunneperäisistä käyttötarpeista tärkeimpiä ovat yleensä virkistymisen, viihtymisen ja rentoutumisen tarpeet. Ihmisten tunteisiin vaikuttavia mediasisältöjä tarjoavat erityisesti fiktiiviset mediat, jotka sisältävät jännitystä, huumoria, romantiikkaa ja erotiikkaa. (Mustonen 2000, 77.) Nuorten naisten viehtymys romanttiseen aikakauslehtien aineistoon palveleekin luultavasti juuri rentoutumiseen ja viihtymiseen liittyviä median käyttötarpeita.

11 11 Media voi viihdyttää lukijoitaan myös tiedollisesti, sillä ihminen saa tyydytystä uusiin asioihin tutustumisesta. Asia- ja uutisaineistossa lukijoiden tunteita voidaan liikutella muun muassa dramaattisilla tapahtumilla ja yllättävillä käänteillä. (Mustonen 2000, 78.) Ihmiskohtalot ja yksilöiden kautta kerrotut uutiset palvelevat sekä tiedollisia että tunneperäisiä median käyttötarpeita. Ne kiinnostavat ja koskettavat lukijoita. Mustosen mukaan tunteisiin vetoaa myös julkisuuden henkilöiden yksityisasioiden uutisointi. Kuuluisuuksien asioiden seuraaminen palvelee lisäksi sosiaalisia käyttötarpeita. Median välityksellä lukija voi luoda parasosiaalisia suhteita niin fiktiivisiin televisiosarjojen hahmoihin kuin todellisiin mediapersooniinkin. Parasosiaalisessa suhteessa ihminen oppii tuntemaan henkilön median kautta ja alkaa mielikuvituksessaan olla vuorovaikutuksessa tämän kanssa. (Mustonen 2000, ) Niin kutsuttu juorujournalismi nojaa ihmisten tarpeeseen luoda parasosiaalisia suhteita. Viihdelehti 7 päivää on Kansallisen Mediatutkimuksen ( KTM Lukija Syksy 2004 / Kevät 2005) mukaan luetuin yleis- ja perheaikakauslehti. Myös nuorten parissa 7 päivää on suosituimpien lehtien joukossa (Luukka ym. 2001, 137). Viihdelehden sivuilla kerrotaan viikosta toiseen samoista julkisuuden henkilöistä ja luodaan heidän elämänsä tapahtumista tarinaa, jota lukija voi seurata. 7 päivää -lehden sekä muiden juorulehtien suosion taustalla vaikuttavat ihmisten sosiaaliset ja tunteelliset median käyttötarpeet. Sosiaalisiin tarpeisiin liittyviin median käyttösyihin kuuluvat puheenaiheiden ja sosiaalisen hyväksynnän saaminen. Median tuotteet ja sen käsittelemät aiheet ovat yleisiä puheenaiheita kouluissa ja työpaikoilla. Erityisesti nuorisoryhmissä tiettyjä medioita on pakko seurata, jotta voisi hyväksytysti kuulua ryhmään. (Mustonen 2000, 79.) Tiedollisiin tarpeisiin liittyvät median käyttötarkoitukset koskevat erityisesti uutisia ja muuta asiaaineistoa. Tällöin lukijat käyttävät mediaa muun muassa saadakseen tietoa ja ajattelun aineksia, oppiakseen uutta ja seuratakseen yhteiskunnallista keskustelua. Asiapohjaista mediaa voidaan kuitenkin seurata muistakin kuin tiedollisista syistä. Esimerkiksi uutisten seuraamiseen saattaa olla myös tunnepohjainen motiivi, kun ihminen haluaa tietää, kuinka maailman tapahtumat vaikuttavat hänen omaan elämäänsä ja turvallisuudentunteeseensa. (Mustonen 2000, )

12 12 3 VIESTINTÄKASVATUKSEN ROOLI NUORTEN LEHTIENLUVUSSA 3.1 Lehdet viestintäkasvatuksen välineinä ja kohteina Käsittelen opinnäytetyössäni viestintäkasvatusta erityisesti viestintäopetuksen näkökulmasta. Tällöin viestintä on opetuksen kohteena (Kotilainen, Hankala & Kivikuru 1999, 32). Viestintä- tai mediakasvatuksessa esimerkiksi lehtiä voidaan käyttää myös muun opetuksen välineinä. Tällöin esimerkiksi historian tunnilla voidaan käsitellä yhteiskunnallisia asioita ajankohtaisia lehtiartikkeleita lukemalla luvun Suomessa ei voida lujasti uskoa opetuksen mahdollisuuksiin tarkastella viestintävälineitä ulkopuolelta, koska kaikki suomalaiset kuuluvat osaltaan yhteiskunnan viestintäjärjestelmään. Eri aineiden opettajat hyödyntävät viestintävälineitä ja toteuttavat mediakasvatusta koululaitoksen vaatimusten ja oppiaineiden perinteiden, mutta myös opettajien omien valintojen mukaisesti. (Paavilainen 1999, 135.) Käytännössä media- ja viestintäkasvatus toteutetaan lukioissa ainakin osittain äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla. Yksi aineen kuudesta pakollisesta kurssista, nimeltään Kielen valta, käsittelee paljon mediaa. (Kotilainen ym. 1999, ) Oikeusministeriön tutkimuksessa mediakasvatuksen kansallisista kehittämistarpeista kerrotaan, että koulussa viestintätaidot ja mediaosaaminen on kirjattu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan aihealueena, jota opettajat soveltavat oman oppiaineensa puitteissa. Lukioissa asemansa on vakiinnuttanut median lukiodiplomi. (Kotilainen, Sintonen, Tuominen, Uusitalo & Vainionpää 2005, 12.) Uusissa perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteissa on suoraan kirjattu yhteistyö median kanssa. Tämän pitäisi tukea koulujen ja sanomalehtien yhteistyötä opetuksessa. (Hankala 2005, 46.) Syksyllä 1999 Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa nuoret vastasivat saavansa eniten mediakasvatusta äidinkielessä. Vastaajista lähes 80 prosenttia kertoi, että äidinkielen tunnilla on käsitelty mediaan liittyviä sisältöjä. Peruskouluissa ja lukioissa eri aineiden opetuksessa käytetyistä medioista yleisimpiä olivat kirjat, Internet, televisio ja sanomalehti.

13 13 Aikakauslehtien käyttö oli harvinaisempaa. Verkkolehtiä käytettiin mediakasvatuksessa vähiten. (Lokka 2003, ) Lehtiopetus ei ole ongelmatonta viestinnän ollessa opetuksen kohteena. Usein mediaa käsitellään Seppäsen mukaan mediakasvatuksessa valmiista lopputuloksesta, esimerkiksi sanomalehtijutusta, käsin. Pelkkää lopputulosta analysoimalla voi olla kuitenkin vaikeaa ymmärtää median toimintaan sisällöllisesti ja muodollisesti vaikuttavia seikkoja. Mediakasvatuksen tuleekin käsitellä sitä prosessia, jossa median tuotokset syntyvät. Mediakasvatuksessa tarvitaan lopputulosten analyysin rinnalle keskittymistä itse tuotantoja syntyprosesseihin. (Seppänen 2005, 33.) Hujasen mielestä mediakasvatuksen haasteena on kansalaisuuteen kannustaminen. Uutismedia on Hujasen tutkimustyhmän pääosin vuotiaille nuorille tapa hankkia tietoja sekä seurata lähiympäristön ja maailman tapahtumia. Uutismedia liittyi harvoin kansalaisena toimimiseen. Journalististen tekstityyppien ja konventioiden opettamisen sijaan mediakasvatuksessa tulisi kasvattaa aktiiviseen kansalaisuuteen ja kansalaisuuden pohtimiseen. Jos käsitys todellisuutta peilaavasta uutisesta murtuu, uutiset voivat näyttäytyä keskustelun avauksina, jotka aktivoivat nuoria keskustelemaan ja ottamaan enemmän kantaa journalistisilla areenoilla. (Hujanen 2002, ) Mediakasvatus edistää jo lähtökohtaisesti kansalais- ja tietoyhteiskuntavalmiuksia tukemalla sosiaalista vahvistumista ja aktiivista kansalaisuutta. Kansalaiset voivat rohkaistua vaikuttamaan ja saamaan omaa ääntään kuuluville mediakasvatuksen antamien taitojen, viestimillä ilmaisun ja median kriittisen arvioinnin, avulla. Tällaisia tavoitteita on esimerkiksi nuorten omaa mediatyötä edistävillä projekteilla. (Kotilainen ym. 2005, 13.) Oikeusministeriön mediakasvatuksen kehittämistarpeita käsittelevässä raportissa todetaan, että koulujen rinnalle mediakasvatuksen toteuttajiksi ovat ryhtyneen muun muassa mediaalan organisaatiot erityisesti oppimateriaalituotannon osalta. Media-alan ammattilaiset ovat mediakasvatuksen toimijoina yhä useammin. Oppimateriaalituotannossa erityisen aktiivisia ovat sanoma- ja aikakauslehdet. (Kotilainen ym. 2005, ) Lehdet järjestävät myös erilaisia tempauksia, joissa nuoret otetaan lehden toimittamiseen mukaan. Helsingin

14 14 Sanomat järjestää vuosittain Päivä lehtimiehenä -viikon, jonka aikana valitut lukiolaiset toimittavat Helsingin Sanomiin juttuja. Lehtien tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan lehtitoimittajan työstä sekä lehtien lukemisesta. Yli kolmellakymmenellä lehdellä on kouluihin tehtyjä vierailuja varten nimetty toimittaja (Hankala 2005, 44). Kunelius ja Sirkkunen pohtivat Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Taloussanomien yhteisen toimitussimulaattori Pisteen toimivuutta ja sitä, onnistuvatko lehdet saamaan uusia kanta-asiakkaita uskottavuutta ja kapeaa elämyksellisyyttä korostamalla. Vuonna 2000 julkaistun Sanomalehtien liiton Nuoret aikuiset ja sanomalehti -tutkimuksen mukaan sanomalehti on nuorten mielestä sulkeutunut ja itseriittoinen. Piste saattaa vahvistaa tuota käsitystä sanomalehti-instituutiosta, sillä Pisteessä ei pyritä käyttämään hyödyksi vierailevia koululaisryhmiä. Tulevia kanta-asiakkaita opetetaan, mutta heiltä ei haluta oppia mitään. Heiltä voitaisiin esimerkiksi pyytää palautetta jostakin työn alla olevasta jutusta, jolloin nuoret pääsisivät osallistumaan todelliseen lehdentekoon. (Kunelius & Sirkkunen 2001, ) 3.2 Lehtien käyttö opetuksessa Sanomalehteä on käytetty opetuksessa lähes sanomalehden alkuajoista lähtien. Varsinaisen sanomalehtiopetuksen katsotaan alkaneen Suomessa 1960-luvulla, jolloin sanomalehdellä oli tärkeä tehtävä demokratian edistämisessä. Sittemmin sanomalehden asema opetuksessa on vakiintunut. Sanomalehtiopetuksen toteutumisesta ja lehtien saatavuudesta on paljolti vastannut Sanomalehtien Liitto ja sen jäsenlehdet. Opettajille ja opettajiksi opiskeleville järjestetään koulutusta esimerkiksi sanomalehtien ja opettajankoulutuslaitoksen yhteistyönä. Opettajaharjoittelijoille jaetaan Sanomalehti opetuksessa -kansio. Oppilaitokset voivat tilata Sanomalehtien Liiton jäsenlehdiltä ilmaisia lehtinippuja. Lehtitoimituksiin järjestetään vierailuja ja toimittajat tekevät vierailuja oppilaitoksiin. Sanomalehtiopetukseen on saatavilla sekä materiaalia sekä koulutusta, eikä mediakasvatuksen yleinen materiaalipula koske sanomalehtiä. (Hankala 1999, )

15 15 Sanomalehtiopetuksen asema on mediakasvatuksessa poikkeuksellinen, sillä sanomalehteen ei liitetä muiden medioiden lailla moraalista kauhistelua (Hankala 2005, 44). Sanomalehtiopetuksen ongelmana on kuitenkin se, että sanomalehdet eivät kiinnosta nuoria samalla tavalla kuin muut viestimet (Hankala 1999, ). Nuorten sanomalehtien lukeminen on vähentynyt parinkymmenen vuoden ajan. Kun kotien lehtitilaukset ovat vähentyneet, asuu pääkaupunkiseudulla nuoria, joiden ainoita saatavilla olevia uutislehtiä ovat ilmaisjakelulehdet. Suomalaiset nuoret ovat silti vielä kansainvälisesti vertailtuna maailman ahkerimpia sanomalehtien lukijoita. (Hankala 2005, 45.) Vaikka lehti ei olekaan nuorten mielestä kiinnostavin viestin, nuorten asenne sitä kohtaan on Hankalan kyselyn mukaan myönteinen. Hankalan mukaan sanomalehtien opetusta tarvitaan, koska sanomalehdistön tuntemus ja aktiivinen sekä kriittinen seuraaminen ovat osa kansalaisen perustaitoja. Sanomalehdet tarjoavat välineen yhteiskunnalliseen osallistumiseen erityisesti paikallisella tasolla. Esimerkiksi televisioon nähden sanomalehti on tärkeä paikallisen tiedon välittäjä. Hankalan mielestä sanomalehtiopetuksen tärkein haaste on opettaa nuoret lehtien aktiiviseen ja kriittiseen seuraamiseen. (Hankala 1999, ) Äidinkielen ylioppilaskokeen aineisto-osa edellyttää aikakauslehtien tekstilajien tuntemusta ja monipuolista medialukutaitoa. Siksi aikakauslehtiä käytetään lukioissa äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen materiaaleina, vaikka muiden aineiden opettajat joutuvat harkitsemaan lisämateriaalin käytön kursseja suunnitellessaan tarkkaan. Syynä tähän saattaa olla kurssimuotoisen lukion kiireinen aikataulu. Lukiossa aikakauslehtien käyttö on äidinkielen opetusta lukuun ottamatta melko vähäistä. (Paavilainen 1999, 137.) Helsinkiläisessä lukiossa toteutettiin valinnainen aikakauslehtiin painottuva viestinnän kurssi, jonka aikana oppilaat toimittivat juttuja Helsingin opetusviraston henkilöstölehteen. Juttujen taso sai haastetta, koska ne julkaistiin oikeassa lehdessä. Kurssin alussa käytiin teoriaosuudessa läpi suomalaista mediakenttää, aikakauslehtien asemaa siinä sekä aikakauslehtien luonnetta. Lehtien tekemiseen liittyvillä tutustumiskäynneillä oli kurssilla tärkeä osa. Oppitunneilla tarkasteltiin erilaisia juttutyyppejä, kuvia ja taiton merkitystä sekä harjoiteltiin erilaisten tekstityyppien ja haastattelujen tekemistä. Kurssin loppupuoli käytettiin käytännön työhön. Ryhmä toimi parhaimmillaan kuin lehtitoimitus, ja opettajalla

16 16 oli toimituspäällikön rooli. Tällaisen kurssin toteuttaminen vaatii Paavilaisen mukaan sekä opettajalta että oppilailta joustavuutta: kurssin sisältöjä on osittain toteutettava myös oppituntien ulkopuolella. Monipuolisen tuottamisen lisäksi opiskelijat oppivat lehdistä mediana, harjoittelivat yhteiskunnassa tarvittavia taitoja ja saivat tietoa lehden tekemiseen liittyvistä ammateista. (Paavilainen 1999, ) 4 AMMATTIMIELIKUVA Mielikuvilla on vaikutuksensa yksilön tehdessä tulevaan ammatilliseen suuntautumiseensa vaikuttavia päätöksiä, sillä mielikuvat ohjaavat ihmisten käyttäytymistä (Järvi 1997, 9-55). Tässä tutkielmassa tarkoitan mielikuvan (image) käsitteellä sitä kuvaa, joka yksilöllä on jostakin asiasta. Mielikuvan käsite voidaan ymmärtää myös kohteen ohjailemana asiana. Tällöin siitä käytetään erityisesti yritysten yhteydessä sanaa imago. Ammattimielikuvalla tarkoitan yksilökohtaista mielikuvaa, jonka yksilö omaa tietystä ammatista. Eri yhteisöt, ammattikunnat tai yritykset voivat yrittää vaikuttaa yksilöiden ammattimielikuviin. Näin ne voivat esimerkiksi kasvattaa mahdollisesti alalle suuntautuvien kiinnostusta alaa kohtaan. Yksilö saa kuitenkin ammattimielikuviinsa vaikuttavia viestejä ammattien maailmasta, vaikka niitä ei kukaan tietoisesti lähettäisikään. (Järvi 1997, 14.) Mielikuvan käsite määritellään eri tieteenaloilla, muun muassa kaupallisen alan yrityskuvissa, psykologiassa sekä filosofiassa eri tavoin. Järvi (1997, 36) esittelee ammattimielikuvia tarkasteltaessa osuvaksi Lee Roy Beachin esittämän tulkinnan mielikuvasta muistivarastona. Mielikuva sisältää kaiken kootun tiedon, joka yksilöllä on itsestään ja maailmastaan. Käsityksen mukaan mielikuvalla on tärkeä osa päätöksenteossa ja ongelmanratkaisutilanteissa, siten myös ammatinvalintaan liittyvissä valintatilanteissa. (Järvi 1997, 36.)

17 17 Yksilö muodostaa ammattimielikuvia ammattien ja ammatti-ihmisten piirteiden ja ominaisuuksien eli ammattiatribuuttien perusteella. Lisäksi ammattimielikuvaan vaikuttavat yksilön omat piirteet ja ympäristön muut tekijät. Ammattimielikuva ei siis perustu ainoastaan ammatin ominaisuuksiin. Tärkeinä tekijöinä ovat muun muassa yksilön oma suuntautuminen ja mielenkiinnon kohteet. (Järvi 1997, 17.) Yksilön ulkopuolisia ammattimielikuviin vaikuttavia tekijöitä ovat monet lähipiirin ihmiset, kuten perheenjäsenet ja kaverit, jäsen- ja viiteryhmät, kuten koulut, sekä tiedotusvälineet. Ammattiryhmät, ammatit ja niihin kuuluvat roolit viestivät olemuksestaan, mikä vaikuttaa ammattimielikuviin. Laajasti ottaen koko yksilöä ympäröivä kulttuuri on vaikuttaja. (Järvi 1997, 53.) Ammattimielikuvan syntyminen on hyvin yksilökohtaista, sillä joillakin nuorilla esimerkiksi vanhempien vaikutus ammatinvalinnassa voi olla suuri, toisilla taas hyvin pieni. Myös vanhempien omat ammatit vaikuttavat nuorelle syntyviin mielikuviin eri ammateista. Jos nuoren lähipiirissä on joku lehtitoimittajana työskentelevä, on hänellä luonnollisesti muista nuorista poikkeava tai ainakin täsmällisempi mielikuva toimittajan ammatista. Myös koulun tarjoama oppilaanohjaus ja ammatinvalintaopastus vaikuttanevat lukiolaisten ammattimielikuviin. Ammattimielikuva voi syntyä ensisijaisesti konkretian kautta tai enemmän mielikuvitusta käyttäen. Ammattimielikuva syntyy pääasiallisesti konkretian kautta, jos opiskelija on esimerkiksi ollut tekemässä tiettyyn ammattiin kuuluvaa työtä tai nähnyt ammatti-ihmisten työskentelyä. Ammattimielikuva nojautuu mielikuvitukseen, jos opiskelijalla ei ole omakohtaista kokemusta ammatista. Oman mielikuvituksen lisänä voi olla aiemmin saatuja tietoja tai muilta kuultuja kokemuksia. (Järvi 1997, 55.) Lehtijournalismikurssilla jokainen opiskelija sai omakohtaisia kokemuksia lehtitoimittajan työstä. Kurssin osallistujien ammattimielikuva toimittajuudesta ei täten syntynyt pelkästään heidän mielikuvitukseensa ja muilta kuultuihin kokemuksiin perustuen. Varsinaista ammatti-ihmisen työskentelyä he eivät päässeet seuraamaan, mutta saivat kuulla ensi käden kokemuksia ammatista siinä työskentelevien ihmisten kautta. Minä eli kurssin opettaja ja oppitunnilla vieraillut toimittaja edustimme oppilaille lehtitoimittajan ammattia.

18 18 Järvi (1997, 31) luokittelee ammattimielikuvan syntyyn vaikuttavia ammattiatribuutteja eli ammattien ja ammatti-ihmisten piirteitä ja ominaisuuksia seuraaviin ryhmiin: Itsensä toteuttaminen ja henkilökohtainen kasvu, joihin kuuluvat muun muassa työn mielekkyys ja alan kehitys. Yhdessäolo, sosiaalisuus ja arvostus, muun muassa ammattiroolit ja työilmapiiri. Toimeentulo, joka sisältää muun muassa palkan sekä työn jatkuvuuden. Työn tekeminen ja kvalifikaatiot eli vaatimukset, muun muassa fyysinen ympäristö, kiire ja työtehtävät. Ammatti-ihmisten persoonallisuus, joka sisältää persoonallisuuspiirteet ja roolikäsitykset. Nuori joutuu tekemään elämänsä eri vaiheissa koulutus- tai ammattiuraansa liittyviä valintoja. Lukioon hakeutuminen on luultavasti ensimmäinen tärkeä ammatinvalintaan liittyvä ratkaisu. Tosiasiassa lukion valinta ammatillisen koulutuksen sijaan tarkoittaa usein ammatillisen päätöksenteon siirtämistä tulevaisuuteen. (Järvi 1997, 21.) Lehtijournalismikurssin osallistujat ovat juuri siinä iässä, jolloin nuoren tulee tehdä ammatinvalintaan vaikuttavia päätöksiä. Osallistujat ovat iältään vuotiaita. Suuri osa heistä käy viimeistä vuottaan lukiota. Nuorten huolta ammatinvalintaan liittyvistä ongelmista kuvaa se, että kurssilla valmistuneiden lehtijuttujen kuudesta eri aiheesta kaksi käsitteli ammatinvalintaa ja nuorilta vaadittavia vaikeita päätöksiä. Oppilaat valitsivat juttujensa aiheet itse ja oman mielenkiintonsa perusteella, joten ammatinvalinta-aiheen valinneet oppilaat kokivat sen tärkeäksi ja itseään koskettavaksi asiaksi.

19 19 5 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 5.1 Lehtijournalismikurssin vaikutusten tutkiminen Tutkielmani tarkoitus on selvittää opettamani lukion lehtijournalismikurssin vaikutuksia kurssille osallistuneiden nuorten mielikuviin lehtitoimittajan ammatista sekä lehtitoimittajista. Opetin kuuden viikon mittaisen kurssin lehtijournalismista Espoon yhteislyseon lukiossa syksyllä Käytän tutkimuksessani pääasiallisesti määrällistä tutkimustapaa. Lisäksi tarkastelen kurssin osallistujien omia käsityksiä kurssin vaikutuksista laadullista tutkimustapaa käyttäen. Toteutin kyselytutkimuksen (ks. liitteet 1 ja 2), jolla selvitin kurssin alku- ja lopputilanteissa osallistujien mielikuvia lehtitoimittajan työstä ja lehtitoimittajista sekä mielikuvien muutoksia. Lisäksi kurssin alussa selvitin osallistujien lehtienlukutottumuksia. En yleistä kyselyn tuloksia koskemaan nuoria yleensä, koska kyseessä oli pieni ja melko homogeeninen ryhmä. Kyselyyn vastasi kurssin alkaessa 15 ja sen loppuessa 10 oppilasta. Kaikki vastaajat opiskelivat samassa lukiossa ja asuivat pääkaupunkiseudulla. Iältään tutkimusryhmäni oppilaat olivat vuotiaita. Sekä alku- että lopputilanteessa vastaajien keski-ikä oli sama, 18. Kurssin alkukyselyyn vastanneista miehiä oli 4 ja naisia 11. Kurssin lopussa kaikki vastaajat olivat naisia. Kurssin osallistujien tilanteet lukioopinnoissa vaihtelivat. Jotkut opiskelivat lukiossa neljättä vuottaan ja osallistuivat syksyn ylioppilaskirjoituksiin kurssin ollessa käynnissä. Loput olivat kolmannen vuoden opiskelijoita eli abiturientteja tai toisen vuoden opiskelijoita. Tutkimusryhmäni koon muutos saattaa heikentää aineistoni luotettavuutta. Jotkut oppilaat saattoivat jättää kurssin kesken, koska he pettyivät kurssin sisältöön tai eivät olleet siitä alkuunkaan kiinnostuneita. Uskon, että suurin syy oppilaskatoon olivat kuitenkin syksyn ylioppilaskirjoitukset. Monet kurssin aloittaneista sanoivat valinneensa kurssin saadakseen yhden puuttuvan kurssin. Sinnikkäimmät varmasti pysyttelivätkin kurssilla tämän takia. Monet pyrkivät ylioppilaiksi syksyllä kolmen ja puolen vuoden opiskelun jälkeen.

20 20 Ylioppilaskirjoitukset olivat samanaikaisesti kurssin kanssa, joten raskas työtaakka saattoi vaikuttaa joidenkin kurssin keskeyttämiseen. Mukana oli myös oppilaita, jotka vaikuttivat aiheesta aidosti kiinnostuneilta. Heidän suhtautumisensa kurssiin oli alusta lähtien innokkaampi. Oppilaat täyttivät sekä alku- että loppukyselyn valvonnassani luokkahuoneessa. En rajoittanut vastaamisen käytettyä aikaa. Arvioni mukaan oppilaat käyttivät vastaamiseen keskimäärin 20 minuuttia. Alkukyselyn he täyttivät ensimmäisen oppitunnin alussa. Loppukyselyyn he vastasivat viimeisellä opetuskerralla. Oppilaat näyttivät täyttävän kyselyitä keskittyen ja itsenäisesti. 5.2 Kurssin vaiheet Espoon yhteislyseon lukio on suhteellisen pieni yleislukio, johon päädyin opettamaan sattuman kautta. Olin keväällä 2004 lukiossa tekemässä lehtijuttua ylioppilaskirjoituksista. Mainitsin lukion rehtorille idean jonkinlaisen lehtityön kurssin järjestämisestä, ja hän innostui ideasta. Keskustelun jälkeen palasimme asiaan myöhemmin keväällä, ja kävin lukiossa uudelleen vierailulla. Kurssin järjestämisen ajankohdaksi sovimme lopulta syksyn 2005 ensimmäisen jakson ja opetusryhmän kooksi enintään 15 oppilasta, jotta kykenisin antamaan oppilaille henkilökohtaista ohjausta. Jo keväällä 2005 kurssilleni ilmoittautui yli 10 oppilasta. Kurssi oli valinnainen äidinkielen kurssi, josta oppilaat saivat merkinnän hyväksytty tai hylätty. Kurssin aikana nuoret pääsivät itse kokeilemaan lehtitoimittajan työtä, sillä jokainen kurssilainen kirjoitti lehtijutun valitsemastaan aiheesta. Uskon, että kurssin osallistujien oma kokemus lehtijutun tekemisestä vaikutti osaltaan siihen, miten heidän mielikuvansa lehtitoimittajuudesta kehittyivät. Vaikutusta oli luultavasti myös omalla esimerkilläni sekä käyttämilläni opetusmateriaaleilla.

Mediakysely melulaisille

Mediakysely melulaisille Mediakysely melulaisille Millaisia mediankäyttäjiä ja miten mediakriittisiä lukiolaiset ovat? 18.5.2009 Marianne Vuorela ja Milla Ylärakkola Kyselyn tavoitteet ja sisällöt Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla

MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella -ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä

Lisätiedot

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki SANOMALEHTI OPETUKSESSA -TOIMINTA Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus 9.9.2016 Hanna Romppainen & Piia Hietamäki TAVOITTEENA KRIITTINEN JA AKTIIVINEN LUKIJA Tahdomme tukea lasten ja nuorten kriittistä

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Uudet lukemisen tavat. Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto

Uudet lukemisen tavat. Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto Uudet lukemisen tavat Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki 23.1.2013 Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto eliisa.vainikka@uta.fi PISA-tulosten kehitys 2000-2012 Erinomaisten lukijoiden osuus

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA Tampereen kaupunki RAPORTTI 1 Hyvinvointipalvelut Perusopetus 27.4.2007 OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA TVT-strategiatyön arviointi 2007 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa UUTISMEDIA VERKOSSA 2016 REUTERS INSTITUTE DIGITAL NEWS REPORT 2016 Esa Reunanen 1.9.2016 SISÄLTÖ Tausta ja metodologia Uutislähteet, laitteet ja luottamus uutisiin

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Kansallinen Mediatutkimus KMT TIEDOTUSVÄLINEILLE Tilaaja: Levikintarkastus Oy JULKAISTAVISSA Toteuttaja: TNS Gallup Oy 4.3.2008 klo 00.05 Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Suomalaiset lukevat

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 13.10.2016 13.10.2016 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 Humak on valtakunnallinen Verkostoammattikorkeakoulu HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Opiskelijoita

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Kumppanuuskyselyn tulokset Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Vastaajat ja toimintasektori yksityinen 11 kolmas sektori julkinen Kysely 0.-30..013, yhteensä vastaajaa eli % kohderyhmästä Vapaat

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

Albert Edelfeltin koulun valinnaisaineet lukuvuodelle

Albert Edelfeltin koulun valinnaisaineet lukuvuodelle Albert Edelfeltin koulun valinnaisaineet lukuvuodelle 2017-2018 9. -luokat Nykyiset kahdeksasluokkalaiset valitsevat 9. -luokkaa varten yhden uuden valinnaisaineen (2 viikkotuntia) 8. -luokalla päättyvän

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014)

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) 1 Tukinainen kartoitti kyselyllään sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksessa

Lisätiedot