Lapsuuden tutkimuksen päivät Turku Pekka Niemi Turun yliopisto

Transkriptio

1 Monitieteinen kehitystutkimus: esimerkkinä lukemisvaikeudet Lapsuuden tutkimuksen päivät Turku Pekka Niemi Turun yliopisto

2 Esityksen pääkohdat (1) Lukemisvaikeus (2) Aivotoiminnat, perimä? (3) Kielen käytön taitavuus? (4) Perhe oppimisympäristönä (5) Esikoulu, peruskoulu (6) Yhteiskunta

3 Mitä lukemisen vaikeus on? Sanan tunnistaminen takkuaa, eteneminen hidasta ja pysähtelevää dysleksia dysleksian esiintyvyys noin 3 dramaattisin lukemisvaikeuden muoto, yleensä puhutaan siitä

4 Sosiologinen näkökulma Funktionaalinen lukutaidottomuus vaatimukset ylittävät taidon tason arvioitu esiintyvyys jopa 46 (mm. Carsten Elbro)

5 Lukemisvaikeuden syyt? Alku Britanniassa: James Hinshelwood (1895) W. Pringle Morgan (1896) "congenital word blindness" ("Ordblindhed" käytössä Tanskassa edelleen)

6 Yhden paikan selitysten aika Aina 1990-luvulle asti: lääketieteellinen selitys vallitseva 1960-luvulle asti (esim. Samuel Orton: vasenkätisyys ja reversaalit) psykologis-pedagogiset selitykset niiden ohessa 1970 (lisäksi suuri joukko "ihmekuureja")

7 Kolme ajankohtaista näkökulmaa (1) Lääketieteellinen, erityisesti perimän ja lapsuuden sairauksien merkitys (2) Psykologis-pedagoginen, taidon oppimista ja hallintaa korostava (3) Sosiologinen = lukutaito yhteiskuntaan osallistumisen edellytyksenä

8 PERIMÄ ARTIKU- LAATIO KIELEN OPPIMINEN? NOPEA NIMEÄMINEN AUTOMATI- SOITUMINEN KIELELLINEN TIETOISUUS MOTORIIKKA

9 Perimä: äidin luki-vaikeudet ja esikoululaisen lukemisvalmiudet (Moilanen, 2008)

10 Perimän yhdysvaikutus ympäristön kanssa (Rutter ym., 1997) (1) Passiivinen - vanhempi luo lapselle ympäristön (2) Evokatiivinen - lapsen perimät piirteet herättävät muissa erilaisia reaktioita (3) Aktiivinen - lapsi luo omaa ympäristöään

11 Lyytinen ym. (2008), mukaillen artikkelista Plomin (1994) Genetic factors Brain development P A R E N T Perceptual sensitivity to distinctive features of linguistic environment LANGUAGE ENVIRONMENT Phonological skills LANGUAGE SKILLS Reading skills Verbal-conceptual skills Communication skills Dyslexia PARENT-CHILD COMMUNICATION PASSIVE GENE- ENVIRONMENT CORRELATION EVOCATIVE GENE- ENVIRONMENT CORRELATION ACTIVE GENE- ENVIRONMENT CORRELATION Parent s different communication skills The effects of the child s different language skills to the parent s communication Reading avoidance Selection of environments, Matthew effects Genetic factors Brain development Perceptual sensitivity to distinctive features of linguistic environment C H I L D Phonological skills LANGUAGE SKILLS Reading skills Verbal-conceptual skills Communication skills Dyslexia

12 Aivotoiminnot ja lukeminen Parviainen ym. (2006): - MEG- rekisteröintejä aivokuorelta - lapset (7-8 v) - aikuiset (21-42 v)

13 Aivoaktivaation eteneminen

14 Lasten välisiä varhaisia eroja? Lukeminen rakentuu puheen varaan kuuloerottelun onnistuminen? - äänteen kesto: "tuli" "tuuli" "tulli" Richardson ym. (2003): familiaalinen dysleksiariski ja äänteiden erottelu - "ata" "atta" t äänteen keston oltava pitempi riskilapsilla

15 Lukutaidon esiaste: äännetietoisuus - edellyttää herkkyyttä äänteiden välisille eroille - mutta myös kykyä "nähdä puut metsältä" eli kuunnella sanan muotoa sen merkityksen sijasta = kyky perspektiivin vaihtoon

16

17 Äännetietoisuus Silta kuullun sanan ymmärtämisestä sen lukemiseen Kumpi sana on pitempi: - tennismaila - juna Mikä sana tulee: /s/ - /u/ - /u/ Mikä sana jää: /riisiryynipuuro/ - /ryyni/

18 Lapsen polku äännetietoisuuteen Ensimmäiset merkit 3 4 vuoden iässä (Silvén ym. 2004): - "mitkä alkavat samalla tavalla?" - linna - tutti - lintu - "mitkä loppuvat samalla tavalla?" - pallo - sukka - kukka

19 Tehokkaat ennustajat 24 kk ilmaiseva sanavarasto (substantiivit, verbit) 36 kk + adjektiivit, substantiivien ja verbien taivutus Mistä lapsi nämä oppii?

20 Perhe oppimisympäristönä Ruotsissa ja Suomessa perhe määrätty huolehtimaan lukemaan oppimisesta 1680-luvulta lähtien - perheen päämies aluksi vastuussa, 1900-luvulta lähtien selkeästi äidit äidin toiminta ja arvostukset - opettaako lukemaan? - pitääkö omaa osuuttaan tärkeänä?

21 Hannula (2008) Esikoululaisen lukutaito =Ei-lukija =Orastava lukija =Lukija ,9 19,0 18,7 40,5 44,4 37,4 18,1 31,7 23,1 20,9 0 1=Ei lainkaan/erittäin harvoin 2 3 5,4 4,8 4=hyvin usein/päivittäin Kuvio 1: Esikoululaisen lukutaito äidin lukemaan opettamisen funktiona

22 , 4, 1 3, 3, 17,8 17,8 31,6 31,6 39,7 2 39,7 43,3 43,3 52,3 52,3 49,2 49,2 34,4 34,4 11,7 11,7 7,9 7, , 4, Esikoululaisen lukutaito Esikoululaisen =Ei lue lukutaito =Orastava lukija =Ei lue =Orastava lukija =Lukija =Llukija Äidin kokemus Äidin kokemus esikoulun esikoulun ja kodin ja merkitysestä kodin merkityksestä lapsen lapsen lukemaan oppimiselle. 1 = koti tärkeämpi; 4 = esikoulu tärkeämpi

23 Ohjauksen sukupuolittuminen? Lapselle lukeminen ja tarinan selittäminen tärkeitä - työkaluna lapsen ja äidin yhteinen tarkkaavaisuus Silvén (2002): äidit onnistuvat siinä merkitsevästi paremmin tyttärien kuin poikien kanssa - 5 min lukutuokio: tytöillä kontakti särkyi 4.1 krt, pojilla 6.7 krt

24 Esikoulu Lähes kaikki käyvät esikoulua Onko osoitettavissa, että se on erityisellä tavalla hyödyllinen lapsen kouluvalmiuksien kannalta? Kati Rinne (2008): 832 esikoululaista alkuvuodesta (tammi-maaliskuu) syntyneet tutkittiin esikoulun alussa loppuvuodesta (loka-joulukuu) syntyneet tutkittiin samoin mittarein esikoulun lopussa kummankin ryhmän ikä keskimäärin 77 kk, vain toinen oli käynyt esikoulun mittaukseen mennessä

25 (7.1) 18.8 (8.5) Tehtävien pistemäärä (1.9) 7.8 (2.3) (4.1) 3.6) 0.00 Lokajoulu Maalistouko Lokajoulu Maalistouko Lokajoulu Maalistouko Taustalla esikoulua Äännetietoisuus Kirjaintuntemus Lukeminen Ei esikoulua Esikoulun vaikutus varhaisiin lukemistaitoihin, kun lapsen ikä on vakioitu. Keskiarvot ja hajonnat merkitty, hajonnat sulkeissa.

26 Peruskoulu Elley, W. (1992). How in the World Do Students Read? IEA Study of Reading Literacy. 9- ja 14- vuotiaita koululaisia verrattiin 32 maassa (N = ) suomalaiset lapset ja nuoret parhaita sekä sanan tunnistamisessa että luetun ymmärtämisessä

27 Tulos toistui sellaisenaan PISA- tutkimuksissa 2000-luvulla koko OECD:ssa koulujen väliset erot selittivät 36 lukutaidon vaihtelusta. Suomessa 5, muissa Pohjoismaissa 7-20 kaikissa lukutaidon luokissa suomalaiset nuoret ylittivät OECD:n keskiarvon, mutta tytöt erityisen suurella marginaalilla tyttöjen ja poikien ero Suomessa OECD:n suurimpia myös muissa Pohjoismaissa tyttöjen ja poikien erot suuria

28 600 Figur 1. Skolor på olika nivåer: Medeltal i allmän läsförståelse (Brunell, 2004) 550 Medeltal Nivåer Danmark Finland Island Norge Sverige OECD

29 Menestyksen taustalla yhtenäinen peruskoulu, ei oppilasvalintaa opettajankoulutus yliopistollista, suuri hakupaine opettajilla korkeat odotukset oppilaiden lukutaidosta (vrt. experimenter expectations) (myös vanhempien odotukset kansainvälisesti korkeat Suomessa)

30 Linnakylä ym. (2000): suomalaisten aikuisten lukutaito

31 Linnakylä ym. (2000)

32 Linnakylä ym. (2000)

33 Hyvän kasvun avaimet