1 VASTAAJAT, TUOTANTO JA TUOTANNON KEHITTÄMINEN MYYNTIKANAVAT JA MARKKINOINTI LOGISTIIKKA TUOTTAJIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 VASTAAJAT, TUOTANTO JA TUOTANNON KEHITTÄMINEN...2 2 MYYNTIKANAVAT JA MARKKINOINTI...9 3 LOGISTIIKKA... 13 4 TUOTTAJIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ..."

Transkriptio

1 Elintarviketuottajien lähiruokakysely 0 FM Katja Koponen Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto 0

2 Sisällysluettelo VASTAAJAT, TUOTANTO JA TUOTANNON KEHITTÄMINEN... MYYNTIKANAVAT JA MARKKINOINTI LOGISTIIKKA TUOTTAJIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ TUOTTAJIEN VÄLISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET PAIKALLINEN TUKKULIIKE YHTEISTYÖKUMPPANINA? TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TUKKULIIKETOIMINNAN JA TILOJEN YHTEISTYÖLLE... 9

3 Vastaajat, tuotanto ja tuotannon kehittäminen Tuottajakysely tehtiin syksyllä 0 ja keväällä 0 lomakekyselyllä ja puhelinhaastattelemalla yhteensä 3 lähiruokatuottajaa. Kysymykset muodostettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoululla lähiruoasta väitöskirjaa tekevän Katja Koposen ja Ahlmanin opiston Parasta Pöytään Pirkanmaalta hankkeen (PPP- hanke) projektipäällikön Laura Enbomin kanssa. Kyselyn vastaajat kerättiin siten, että linkki kyselyyn vastaamiseksi toimitettiin Parasta Pöytään Pirkanmaalta ja Aitoja makuja - hankkeiden projektipäälliköille, jotka jakoivat kyselylinkkiä siten, että kaikki Parasta Pöytään Pirkanmaalta - hankkeessa mukana olevat tuottajat saivat kyselyn ja kaikki Aitoja makuja - hankkeen aluepäälliköt saivat kyselyn. Aluepäälliköt saivat päättää, jakavatko linkkiä eteenpäin tuottajarekisterisään oleville tuottajille. Koska osalla Aitoja makuja - hankkeen alueilla oli samaan aikaan menossa myös muita kyselyitä, jätti osa aluepäälliköistä kyselylinkin jakamatta, sillä he katsoivat usean samanaikaisen kyselyn heikentävän vastausinnokkuutta. Tästä syystä Etelä- Suomen, Pohjanmaan ja Lapin alueilta ei vastauksia saatu. Vastauksia saatiin Lounais-, Keski-, Itä- ja Kaakkois- Suomesta. Koska kyselyn vastaajamäärä uhkasi jäädä alhaiseksi, päätettiin vastausmäärää lisätä puhelinhaastatteluilla, johon vastaajajoukko kerättiin niiden Parasta Pöytään Pirkanmaalta - hankkeen vastaajista, jotka eivät vielä olleet vastanneet kyselyyn. Tästä syystä vastaajajoukko painottui koko tutkimuksessa Lounais- Suomeen ja Pirkanmaalle. Lähiruokatuottajakyselyn vastaajajoukko edusti monimuotoisesti elintarviketuottajia. Sekä vastaajien sukupuoli- että ikäjakauma oli monipuolinen ja vastaajan työuran pituus elintarviketeollisuudessa oli hyvin vaihteleva. Myös vastaajien edustamien yritysten jakauma oli monimuotoinen niin liikevaihdon kuin henkilöstömääränkin osalta. Joukosta löytyi sekä pieniä muutaman euron liikevaihdolla pyöriviä yrityksiä kuin myös usean miljoonan euron liikevaihtoa tekeviä tuottajia. Pääosin yritykset olivat mikroyrityksiä, jotka työllistävät alle 0 henkilöä. Noin 60 % yrityksistä työllisti vain vastaajan tai vastaajan lisäksi yhden työntekijän. Vastaajista kolmasosa työskenteli toiminnassaan osa- aikaisesti.

4 euroa; 3 % Yli miljoona euroa; 6 % EOS/Ei halua vastata; 5 % Alle euroa; 9 % euroa; 3 % euroa; % euroa; 3 % euroa; 8 % euroa; % Kuva. Toiminnan vuosittainen liikevaihto vastaajien edustamilla tiloilla/yrityksissä. - 0 työntekijää; 7 % 7-0 työntekijää; 6 % - 50 työntekijää; % Työllistää vain itsensä; 7 % 4-6 työntekijää; 6 % - 3 työntekijää; 8 % Yhden työntekijän; 34 % Kuva. Tuotantotoiminnan työllistävyys. 3

5 Osa- aikainen; 3 % Kokoaikainen; 69 % Kuva 3. Vastaajan työllistyminen osa- tai kokoaikaisesti omassa liiketoiminnassaan. Koko Suomea kattavien johtopäätösten teko aineistosta on mahdotonta, sillä väestötiheydeltään suurimmasta Etelä- Suomesta ja pinta- alalta suurilta alueita Pohjanmaalta ja Lapista ei saatu vastuksia. Kun vertaillaan niitä alueita, joilta vastauksia saatiin, voidaan todeta, että kaakkoissuomalaiset vastaajat olivat muita vastaajia edellä lähiruoan jatkojalostuksen kehittämisessä. Lounais- Suomen vastaajat suhtautuvat selkeästi muita vastausalueita innovatiivisemmin lähiruokatoiminnan kehittämiseen, sillä Lounais- Suomessa oli myönteisin suhtautuminen verkkoruokakaupan kehittämiseen, logistiikkayhteistyöhön ja julkiseen kilpailutukseen osallistumiseen. Kuva 4. Vastaajien päätoimipaikkojen maantieteellinen jakautuminen. 4

6 Kyselyyn vastanneet tuottajat tuottivat eniten liha- ja lihajalosteita, viljoja ja viljasta jalostettuja tuotteita, marjoja, kananmunia ja perunaa. Jatkojalostettuja tuotteita leipien ja muiden leipomotuotteiden lisäksi olivat suklaa, virvoitusjuomat, salaatinkastikkeet, ruokaöljyt, hillot, sinapit, kaalikääryleet sekä erilaiset ruokapalvelut. 64 % kaikista vastaajista oli perustuottajia ja 36 % tuottajista jatkojalosti tuotteita. Jos leipomotuotteet jätetään tarkastelun ulkopuolelle, oli jatkojalostuksen osuus tuotettavista tuotteista kuitenkin todella pieni suhteessa peruselintarvikkeisiin. Kuva 5. Tuotettavien tuotteiden jakauma kysyttäessä tilalla/yrityksessä tuotettua merkittävintä tuotetta. Haastattelukysymykset erosivat kyselytutkimuksen kysymyksistä luomutuotannon osalta. Aikaisemmin tehdyssä kyselyssä luomuosiota ei ollut. Syy, miksi luomu otettiin haastattelukysymysten joukkoon oli se, että tutkimuksen aikana lähiluomun kysyntä oli selvästi aktivoitumassa. Kolmasosa haastatteluun vastanneista 67 lähiruokatuottajasta sanoi tuotantonsa olevan jo osallisena luomuvalvonnassa. Niistä 67 % vastaajista, jotka eivät luomuvalvonnassa mukana olleet, 9 % eli 3 tuottajaa olisi kiinnostunut siirtymään tuotannossaan luomuun. Tällä hetkellä lähiluomua tuottavat tuottajat olivat vastausten perusteella erittäin tyytyväisiä valittuun tuotantotapaansa. Tuotteiden kysyntä oli vastaajien mukaan jatkuvassa kasvussa. Tätä näkemystä tukevat myös luomumyynnin tilastot (http://yle.fi/uutiset/luomukauppa_kasvaa_ennatysvauhtia/ ). Tuottajat sanoivat tuotantotavan olevan heille eettisesti palkitsevaa ja kasvavan kysynnän vuoksi tuotannonkehitystoimintaa on kannustavaa tehdä. 5

7 On jo mukana valvonnassa; 33 % Ei; 43 % Kyllä; 9 % EOS; 5 % Kuva 6. Vastaajien kiinnostus liittää oma tuotantonsa osaksi lähiluomutuotantoa ja luomuvalvontaa (N=67). Koska tutkimuksessa mukana olevat tuottajat olivat pääsääntöisesti pientuottajia, on tuotannon, markkinoinnin ja myynnin perustuttava muuhun kuin suuriin tuotantoeriin ja halpaan hintaan. Kysyttäessä vastaajilta niitä tekijöitä, jotka he kokivat omassa toiminnassaan ja tuotteissaan merkittävimmiksi arvoa lisääviksi tekijöiksi suhteessa kilpaileviin tuotteisiin, nousivat tärkeimmiksi asioiksi tuotteiden korkeaan laatuun sekä sijaintiin liittyvät tekijät. Vastaajien mielestä lähiruoka- termi on itsessään tekijä, joka nostaa tuotteen arvoa sekä heidän omasta mielestään että kuluttajien näkökulmasta. Vastaajien mielestä heidän tuotantonsa myös vahvistaa suomalaista ruokaperinnettä ja kulttuuria. Tuottajien mielestä he pystyvät suurtuottajia paremmin varmistamaan tuotteidensa puhtauden, ekologisuuden ja maukkauden. Tuottajat sanoivat, että koska he tuottavat tuotteitaan omalla nimellään ja naamallaan, ei ole varaa epäonnistumisiin, sillä yksikin negatiivinen uutinen kaataisi koko toiminnan ja elinkeinon elintarviketuotannossa. Muutama vastaaja nosti arvoa nostavaksi tekijäksi sen palvelukokonaisuuden, jonka he pystyvät tarjoamaan joustavalla palvelulla ja pienimuotoisella logistiikalla. Yksikään vastaaja ei nostanut toiminnan arvoksi paikallistaloutta ja sen tukemista suhteessa monikansallisiin yrityksiin, joiden päätoimipaikka sijaitsee muualla kuin Suomessa. Todennäköisesti paikallistaloudellinen toimeliaisuus on tuottajille niin itsestään selvä asia, että sitä ei osattu tuoda esiin. 6

8 Teema Laatu Lähellä tuotettua Maku Aitous, perinteisyys, kotimaisuus ja tunnistettavuus Ekologisuus ja luomu Puhtaus Joustava palvelu Poikkeaa massatuotteista Tuotteen ulkonäkö Terveellisyys Tuoreus Ruokaisuus Kommenttien määrä Taulukko. Tuottajien vastaukset arvioitaessa niitä tekijöitä, jotka tuottamiensa tuotteiden vahvimmat puolet suhteessa kilpailijoihin. Vastaajat ovat keskittyneet pääosin yhden tai kahden eri tuotteen tuottamiseen. Yhtä tuotetta tuotti 43 %, kahta tuotetta 3 % ja kolmea tai useampaa eri tuotetta 34 % tuottajista. Yli kolmea eri tuotetta tuottavat yritykset olivat pääsääntöisesti leipomoita, joiden toimintaympäristössä laaja tuotevalikoima on melko luontevaa ja taloudellista toteuttaa. Puolet tuottajista vastasi tuotannon olevan ympärivuotista. Merkittävää on huomata, että yli puolet tuottajista oli sitä mieltä, että he pystyisivät tuottamaan ilman merkittäviä lisäinvestointeja enemmän kuin tällä hetkellä tuottavat. Vastaajien näkemykset oman tuotantonsa kasvattamisesta olivat kuitenkin hyvin maltillisia. Vain 0 % vastaajista aikoi panostaa lähitulevaisuudessa voimakkaaseen kasvuun. Kolmasosan tavoitteena oli kohtalainen kasvu ja puolet pyrkivät ylläpitämään nykytason tuotantomäärissä. Vajaa 0 % vastaajista ilmoitti lähitulevaisuudessa luopuvansa toiminnasta. Syynä tähän oli pääsääntöisesti eläkkeelle jääminen. 7

9 Tavoitteena lähitulevaisuudessa voimakas kasvu; Tavoitteena 0 % lähitulevaisuudessa toiminnan alasajo/ toiminnasta luopuminen; 9 % Tavoitteena lähitulevaisuudessa kohtalainen kasvu; 33 % Tavoitteena lähitulevaisuudessa nykytilanteen ylläpito; 48 % Kuva 7. Vastaajan näkemys toiminnan lähitulevaisuuden kehityksestä. Lähiruokatuottajien innostus oman toimintansa kehittämiseen oli sitä voimakkaampaa, mitä nuorempi vastaaja oli ja mitä vähemmän aikaa oli toiminut alalla vuotiaat tuottajat myös halusivat eniten apua ulkopuolelta toiminnan kehittämiseen, erityisesti markkinointistrategian luomiseen. Liikevaihdon voimakas kasvattaminen kiinnosti erityisesti liikevaihdollisesti kaikkein pienimpiä ja suurimpia tuottajia. Liikevaihdon ollessa euroa oli kehittämisinto kaikkein pienintä. Tämä selittynee pitkälti sillä, että tässä liikevaihtoryhmässä työskentelevät ovat pääsääntöisesti yksityisyrittäjiä, jotka kokevat että omat resurssit eivät riitä kehittämistoimintaan, mutta toisaalta ei olla valmiita kasvattamaan työntekijämäärää resurssien kasvattamiseksi. Vastaajista miehet olivat selkeästi valmiimpia voimakkaisiin toiminnan kehittämistoimiin suhteessa naispuolisiin vastaajiin. Tämä selittynee sillä, että tuottajanaiset kokivat, että myynnin ja markkinoinnin kehittäminen vie jo nyt liikaa resursseja. Naiset myös halusivat miehiä enemmän ulkopuolista apua markkinoinnin ja myynnin kehittämiseen. Kun tarkastellaan niiden yritysten tuotteita, joissa kehittämistahto on voimakkaita, havaitaan, että tuotteet ovat jo melko pitkälle jalostettuja. Näiden yritysten tuotteita ovat erilaiset virvoitusjuomat, oluet, suklaa, makeiset, kala ja kalajalosteet sekä ravut. Nämä tuotteet ovat myös sellaisia, joiden valmistamisesta pientuottajatasolla Suomessa ei ole vielä muodostunut vakiintuneita toimintamalleja, joten toiminta ei ole niin urautunutta kuin perinteisemmillä tuotantoaloilla kuten viljan, kananmunan tai perunantuotannossa. Niitä tuottajia, joilla oli kiinnostusta tuotannon kasvattamiseen ja tuotteiden jatkojalostuksen kehittämiseen, pyydettiin kuvailemaan keinoja, joilla toimintaa voidaan kehittää. Samassa kysymyksessä tuottajia pyydettiin nostamaan esiin asioita, jotka mahdollistaisivat kehitystyön ja toisaalta hidastavat sitä. Tuottajat pitivät jatkojalostuksen kehittämistä 8

10 haasteellisena siitä syystä, että tuotantotiloihin ja laitteisiin pitää panostaa merkittäviä summia, vaikka oma tuotanto ei välttämättä riitä täyttämään kaikkea konekapasiteettia. Toisaalta, jos tuotannon kasvattamiseen investoitaisiin, siirtyisi tuotantotiloihin ja laitteisiin liittyvät investoinnit pitkälle tulevaisuuteen, sillä kaikkea ei ole mahdollista tehdä taloudelliset ja ajankäytölliset seikat huomioiden yhtä aikaa. Tästä syystä jatkojalostukseen liittyvää kehitystoimintaa jätetään usein tekemättä. Yhteistyön kehittäminen tuotantotiloja ja koneita jakamalla nähtiin vastauksena tähän ongelmaan silloin, kun yhteistyökumppani ei tuota täysin samoja tuotteita. Kilpailijan päästäminen samoihin tuotantotiloihin oli monelle vaikeasti hyväksyttävä asia. Tästä syystä jatkojalostuksen kehittämisessä tulisi saattaa yhteen samojen tuotteiden tuottajien sijasta samoja tuotantomenetelmiä samoilla alueilla käyttäviä tuottajia Tiiviimmän yhteistyön kehittäminen asiakkaiden kanssa ja asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavaan suuntaan oli merkittävin kehittämissuunta vähemmän taloudellisia investointeja vaativissa keinoissa. Muita tällaisia kehittämisideoita olivat tuotekehitys, verkostoituminen saman alan toimijoiden kanssa erityisesti markkinoinnissa tukuille ja vähittäismyyntiketjuille sekä paikallisten raaka- aineiden toimitusketjun parantaminen. Suurimpina esteinä kehitystoiminnalle tuottajat kokivat oman ajankäytön riittämättömyyden sekä rahoituksen saamisen vaikeuden kehittämistoimintaan. Oman aikaresurssin riittämättömyys nousi eniten esille tuotekehitystoimintaan liittyvissä vastauksissa. 58 % vastaajista teki säännöllisesti yhteistyötä muiden tuottajien kanssa. Noin 40 % vastaajista toivoi myynnin kehittämiseen apua osuuskunnalta, maakunnallisesta lähiruokatukulta tai yhteistyön kautta muilta tuottajilta. Tuottajayhteistyön kehittämisideoissa nousi esiin rahtipakkausten sekä lahjapakkausten yhteisosto. Yhteishankintana pakkausten suunnitteluun ja ulkoasuun voitaisiin panostaa enemmän ja niistä saataisiin nykyistä toimivammat. Toimiva ja kaunis pakkausmuotoilu tehostaisi niin tuotantoa kuin rahdittamista ja todennäköisesti lisäisi tuotteiden kysyntää ja pääsyä markkinoille. Toinen tärkeä yhteistyön muoto oli yhteiskuljetukset joko sopimuspohjaisen rahdittajan kautta tai tuotteiden yhteisrahditus omalla kalustolla. Vastauksissa nousi esiin myös halu lisätä tuottajien välistä keskustelua, tietotaidon jakamista ja sopimusalihankintaa. Tuottajat kokivat, että he saavat keskusteluista kollegoidensa kanssa kehittämis- ja yhteistyöideoita sekä rohkeutta toteuttaa näitä. Suurimpien vähittäismyyntiketjujen ja tukkujen tuotevalikoimaan pääsy vaatii nykypäivänä tuottajilta pääsääntöisesti aina sähköisen tilausjärjestelmän käyttöä. Tällaiset tilausjärjestelmät voidaan integroida tilan omiin sähköisiin järjestelmiin. Erityisesti tämän tutkimuksen keskikokoiset tuottajat olivat kiinnostuneita hankkimaan sähköisen tuotannonohjausjärjestelmän yhteishankintana tuottajayhteistyön kautta. Suurilla tuottajilla tällaiset järjestelmät jo on ja pienet tuottajat kokevat järjestelmät liian kalliiksi. Myyntikanavat ja markkinointi Kyselyyn vastanneiden tuottajien merkittävin myyntikanava oli suoramyynti tuotantotilalta. Olemassa olevien myyntikanavien tarkastelu osoittaa, että vastaajat olivat myyntitoiminnassaan melko pienien asiakkaiden varassa. Myynti suurille ketjuille, tukuille ja julkisille toimijoille oli melko vähäistä. Tuottajat eivät kuitenkaan olleet täysin tyytyväisiä 9

11 suoramyyntitoimintaansa, sillä suoramyynnin kehittäminen nousi selkeästi merkittävimmäksi myyntikanavaksi, jota halutaan kehittää. Myös myynti suoraan yksittäisille kaupoille sekä hotelleille, ravintoloille ja pitopalveluille olivat niitä myyntikanavia, joiden kehittämiseen haluttiin panostaa. Huomionarvoista on, että vain 6 % vastaajista halusi kehittää sopimusmyyntiä vähittäiskauppaketjujen kanssa ja 6 % tukkutoimijoiden kanssa. Suoramyynti tilalta Suorat sopimukset yksittäisiin kauppoihin Myynti HoReCa- toimijoille Torimyynti Myynti tukuille Myynti suoraan julkisille toimijoille Sopimustoimituksia vähittäismyyntiketjuille Myyntiä verkkokaupan kautta Muu myyntikanava 8 % 5 % 34 % 4 % 4 % 9 % 3 % 7 % 5 % Taulukko. Olemassa oleva myynnin jakautuminen eri myyntikanaviin. Prosenttiosuus kertoo, kuinka suuri osa vastaajista käyttää tätä myyntikanavaa. Vastaaja on voinut valita useita vaihtoehtoja. Verkkokauppa; % Torimyynti; % EOS; 8 % Suoramyynti tilalta; 34 % Myynti HoReCa- toimijoille; 0 % Myynti suoraan julkisille toimijoille; 6 % Sopimusmyynti vähittäiskauppaketju Myynti ille; 6 % tukkutoimittajille; 6 % Myynti suoraan yksittäisille kaupoille; 6 % Kuva 8. Myyntikanava, jota vastaaja haluaa erityisesti kehittää. Vastaaja on saanut valita yhden vaihtoehdon. Tuottajakyselyn teon jälkeen kesällä 0 Päivittäistavarakauppa ry aloitti lähiruokatuottajille koulutusohjelman (http://www.pty.fi/050.html), jonka päätavoitteena oli elintarvikealan mikroyritysten tuotteiden pääsyn helpottaminen päivittäistavarakaupan 0

12 valikoimiin ja tuotteiden menestyminen valikoimissa. Koulutuksen tärkein osa oli tuotekortin tunnetuksi tekeminen ja käytön juurruttaminen. Tuotekortilla pyritään tehostamaan yhteistyötä luomalla tuotteille systemaattinen arviointipohja, jossa on kerättynä yhteen kaikki kaupan alan vaatimat tuotetiedot. Tuotekortti mahdollistaa myös melko vaivattoman keskusteluavauksen tuotteen tarjoajan ja kaupan välillä. Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Niemisen mukaan pienten suomalaisten tuottajayritysten ja kaupan välisen yhteistyön kehittäminen on tuottanut jo nyt tuloksia ja lähiruoka on vähittäiskaupassa tuotekategoria, jonka kehittämiseen halutaan tulevina vuosina panostaa. Suhtautuminen verkkoruokakaupan perustamiseen yhtenä myynnin välineenä oli voimakkaasti sidonnainen yrityksen henkilöstömäärään. Yksityisyrittäjät ja yli 0 henkeä työllistävät tuottajat eivät nähneet verkkoruokakauppaa mahdollisuutena omassa toiminnassaan. Yksityisyrittäjät kokivat, että verkkokaupan perustaminen on liian aikaa vievää ja suureellista toimintaa ja isommissa yrityksissä tuotannon volyymi on niin suurta, että myyntiä ei haluta lähteä pilkkomaan yksittäismyyntiin kuluttajille. - 0 työntekijää työllistävät yritykset kokivat verkkoruokakaupan toteuttamiskelpoisena ideana ja potentiaalisena myyntiä kasvattavana kanavana. Lähiruokatuottajien nykyisissä myyntikanavissa myynti suoraan julkisille toimijoille kilpailutusten kautta on hyvin pientä. Julkisiin kilpailutuksiin osallistuminen lähitulevaisuudessa kiinnosti toisaalta melko lyhyen aikaa alalla olleita tuottajia, mutta myös tuottajia, joiden työura oli kestänyt yli 0 vuotta. Nihkeimmin julkisiin kilpailutuksiin suhtautuivat 0-0 vuotta toimineet tuottajat. Julkisten kilpailutusten kautta tuottaja voi kuitenkin saada luotua useamman vuoden kestävän sopimuksen ja tätä kautta vakautta toiminnallensa. Myös toiminnan nopea ja voimakas kasvattaminen on mahdollista julkisiin tarjouspyyntöihin vastaamalla ja kilpailutuksen voittamalla. Tutkimuksessa selvitettiin, miksi lähiruokatuottajat tuottavat niin vähän tuotteita julkisille keittiöille. Pääasiallinen syy oli tuottajien tyytymättömyys tuotteista saatavaan hintaan. Vastaajat kokivat, että heidän tuottamiensa tuotteiden laatu ja tästä saatava korvaus eivät kohtaa. Toisaalta useat vastaajat olivat myös sitä mieltä, että vaikka hinta olisi kohdallaan, ei heidän tuotantokapasiteettinsa riittäisi vastaamaan tarjouspyynnössä pyydettyjä määriä. Joukossa oli myös vastaajia, joiden tuottamat tuotteet eivät kuulu julkisissa kilpailutuksissa pyydettyjen tuotteiden joukkoon. Vastaajat kokivat, että tarjouspyynnöt ovat vaikeaselkoisia ja työläitä täyttää ja omat tuotteet eivät kata kaikkia tarjouspyynnössä pyydettyjä tuotteita. Yhteistyötä muiden lähiruokatuottajien kanssa määriltään ja tuotevalikoimaltaan kattavien yhteistarjousten tekemisessä ei juurikaan ole tehty. Tämä johtui siitä, että kiinnostus julkisiin kilpailutuksiin osallistumiseen oli vastaajien joukossa alhaista, yhteistarjousten jättämisen mahdollisuudet tunnetaan huonosti ja verkostoituminen mahdollisten yhteistyöyritysten kanssa on heikkoa.

13 TEEMA Saatava korvaus suhteessa oman tuotteen laatuun Kapasiteetti tuottaa riittävän suuria määriä Erikoistuotteet, jotka eivät vastaa julkisten toimijoiden kysyntää Tarjouspyynnöt vaikeaselkoisia ja työläitä Ei pysty vastaamaan kokonaan kilpailutuksen vaatimuksiin Mahdollisuutena toiminnan nopea ja voimakas kasvattaminen Mahdollisuutena vakaa, vahva kanava tuotteille Tuotteiden logistiikka Tarjousten pyytäjien asenne Yhteistyön puute muiden pientuottajien kanssa KOMMENTTIEN MÄÄRÄ Taulukko 3. Tuottajien näkemykset julkisiin kilpailutuksiin liittyvistä ongelmista ja mahdollisuuksista Vaikka lähiruoan tuottajilla on merkittävin rooli puhuttaessa osallistumisesta julkisiin kilpailutuksiin, on myös tarjouspyyntöjen jättäjillä oma roolinsa siinä, millainen tarjousprosessi on, millaisia tarjouksia hyväksytään, voiko osatarjouksia antaa ja miten tarjoukset pisteytetään. Pirkanmaalla Hämeenkyrön kunta teki vuonna 0 poliittisen linjauksen, jossa kunta halusi muodostaa tuotantokeittiöidensä tarjonnan pääosin lähi- ja luomuruoasta. Erityisesti poliittisessa tahtotilassa korostettiin hankintaan liittyvää paikallistaloutta ja ruoan laatua vahvistavia tekijöitä. Hämeenkyrön kunta lähti ennakkoluulottomasti rakentamaan tarjouskilpailua yhteistyössä maatalouteen keskittyneen Ahlmanin koulun säätiön sekä lähiruokatuottajien kanssa. Julkisessa tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa elintarviketuottajat, tukkujen edustajat ja muut alan toimijat saivat kommentoida tarjouspyyntöluonnosta, jota kunnan puolelta tarjottiin tarjouspyyntömalliksi. Avaamalla keskustelu jo tarjouspyynnön suunnitteluvaiheessa mahdollistettiin kunnan poliittisen tahtotilan toteutuminen myös käytännössä siten, että kunnan käyttämät tarjouspohjat mahdollistivat jatkossa myös mikroyritysten ja yhteistoimintana jätettyjen tarjousten jättämisen. Hämeenkyrön kunta kilpailuttaa kaikki elintarviketarjouksensa vuoden 03 aikana uuden tarjouspohjan avulla ja hankinnat alkavat vuoden 04 alussa. Jos tarjousprosessi todettaan lähiruoan hankintaan toimivaksi, tarjouspohjaa voidaan jatkossa hyödyntää erityisesti pienten, alle asukkaan, kuntien lähiruokapainotteisissa tarjousmenettelyssä. Lähiruokakyselyyn vastanneilta tuottajilta (N=64) kysyttiin niitä markkinoinnin keinoja, joilla he pyrkivät myymään tuotteitansa. Vastaajat käyttivät suhteellisen paljon Internetiä ja sosiaalista mediaa, erityisesti Facebookia, tuotteidensa markkinoinnissa. Sosiaalisen median käyttöä perusteltiin sillä, että markkinointi on kustannustehokasta, helppoa ja suoraa. Perinteisistä markkinointikeinoista lehtimainonta oli lähiruokatuottajien keskuudessa suosituinta. Huomionarvoista on, että yli neljäsosa (6,5 %) tuottajista ei markkinoi tuotteitaan millään tavoin tai luottaa puskaradioon eli tiedon leviämiseen suusta suuhun. Vastaajilla, jotka eivät markkinoineet tuotteitaan, oli muita vastaajia todennäköisemmin mahdollisuus kasvattaa tuotantoaan merkittävästi ilman lisäinvestointeja. Markkinoinnin vähyys suhteessa tuotannon kasvattamispotentiaaliin kertoo siitä, että nämä vastaajat eivät

14 halua kehittää liiketoimintaansa vaan ovat tyytyväisiä nykyiseen tasoon. Ne tuotantomäärät, jotka tuotetaan, saadaan myytyä ilman markkinointia. VASTAUSTEEMA Internet, sosiaalinen media Lehtimainos Ei markkinoida, pysyvät asiakassuhteet, ei tarvetta markkinoinnille Puskaradio Jalkautuminen asiakkaiden luo Messut Jälleenmyyjät hoitavat markkinoinnin Puhelinmyynti Tekstiviestit Sähköposti Kaupoissa sisällä tapahtuva suoramarkkinointi Ilmoitustaulut Aktiivinen toiminta lähiruoan kehittämisprojekteissa KOMMENTTIEN MÄÄRÄ Taulukko 4. Lähiruokatuottajien markkinointikanavat. 3 Logistiikka Tuottajien olemassa olevat logistiikkaketjut olivat hyvin perinteisiä ja vahvasti omaan ajankäyttöön ja kuljetuskalustoon sidottuja. 65 % vastaajista sanoi hoitavansa tuotteiden toimitukset tilalta eteenpäin omin voimin. Kolmasosalla koko tuotanto tai osa tuotannosta myydään tilamyyntinä, jolloin kuljetustarvetta ei synny. Kolmasosa tuottajista turvautuu rahdituksessa ulkopuoliseen palveluntarjoajaan. Ulkopuolista rahdittajaa käyttävät erityisesti kylmäkuljetusta vaativat tuottajat sekä tuottajat, joiden liikevaihto on merkittävästi vastaajajoukon keskiarvon yläpuolella tai tuotanto menee kokonaisuudessaan yhdelle ostajalle. VASTAUSTEEMA Oma kuljetuskalusto Tilamyynti Ulkopuolinen rahdittaja Välivarastointi omissa tiloissa Posti/Itella, toimitus postiin KOMMENTTIEN LUKUMÄÄRÄ Taulukko 5. Kuljetuskanavat, joilla tuotteet nykyisin kuljetetaan tuotantotilalta eteenpäin. Pääasiassa vastaajat olivat tyytyväisiä nykyiseen tapaansa hoitaa tuotteidensa logistiikka. Vastauksista kuulsi kuitenkin läpi toteamus siitä, että tuotteiden itsenäinen kuljetusvastuu on 3

15 yksi syy, miksi tuotantoa ei kasvateta tai toiminnan kehittämiseen ei riitä voimavaroja. Nykyisellä tuotantotasolla logistiset ketjut on vielä mahdollista toteuttaa ilman lisäinvestointeja. Tuottajat kokivat omaa toimintaansa rajoittavana tekijänä korkeat rahtikustannukset suhteessa alihankintana rahditettavasta tuotteesta saatavaan myyntihintaan. Tämä on pääsyy myös sille, miksi tilamyynnin kehittäminen koetaan myyntikanavaksi, jota halutaan eniten kehittää, sillä kuljetusvastuu halutaan siirtää ostajalle. VASTAUSTEEMA Ei ongelmia logistiikan kanssa Kuljetettava rahtimäärä liian pientä suhteessa kuluihin Tuottajan aika ei enää riitä rahdittamiseen Kuljetuskalusto ja sen kapasiteetti Rahtialihankinta ei toimi omien tuotteiden osalta hyvin Sääolot Lainsäädäntö Välivarastointimahdollisuuksia parannettava KOMMENTTIEN MÄÄRÄ Taulukko 6. Logistiikkaan liittyvät ongelmat. Kun tuottaja vastasi itse tuotteiden rahdittamisesta, nousi vastauksissa esiin tarve investoida suurempaan ja parempaan kuljetuskalustoon. Myös sääolosuhteet, sekä runsaslumiset talvet että kuumat kesät, vaikeuttavat kuljetusdynamiikkaa. Usea vastaaja totesi suoraan, että ei haluaisi itse vastata rahdittamisesta, sillä aikaa tähän ei olisi, mutta se on ainoa keino saada toiminnasta edes kohtuullinen toimeentulo ja toisaalta näin voi myös varmistaa tuotteen laadun säilymisen asiakkaalle asti. Päällimmäisenä logistiikan kehittämisideana esiin nousi yhteiskuljetusten systemaattinen kehittäminen samalla alueella toimivien tuottajien kanssa. Rahtiyhteistyötä voitaisiin tehdä niin tuotantoraaka- aineiden kuin lopputuotteidenkin osalta. Vastausten mukaan yhteiskuljetuksia oli käytetty vain vähän ja toiminnan käynnistäminen vaatisi aluksi ulkopuolista apua keskustelu- ja toimintaympäristön luomiseksi. Myös varastointikapasiteetin kasvattaminen oli logistiikkaan liittyvä kehitysehdotus. Muutama vastaaja nosti esiin, että varasto voisi sijaita oman tilan ulkopuolella yhteisvarastossa, josta tuottajat voisivat ostaa varastotilaa tarpeen mukaan ja varasto olisi kaikkien tuottajien helposti saavutettavissa. Erityisesti tuottajat, jotka pakastavat tuotteitaan kaipasivat lisää varastointitilaa, sillä satokausi on lyhyt, mutta toimitukset jakautuvat pitkälle aikavälille. Varastointitilan kasvattaminen mahdollistaisi tätä asiaa pohtineiden vastaajien mielestä tuotannon kasvattamisen. 4

16 4 Tuottajien välinen yhteistyö Tuottajien käytännön tasolla jo toimiva yhteistyö ja toiveet yhteistyön kehittämiseksi logistiikan lisäksi kattavat koko tuotanto- myynti- toimitus- ketjun. Erityisen vahvasti esiin nousivat yhteistyön kehittämien raaka- ainehankinnoissa sekä koneyhteistyö. Myös tuotantopinta- aloihin ja tuotantoeläimiin liittyvä tilojen välinen vaihdanta tai osto- ja myyntitoiminta sai kannatusta (Taulukko X). TEEMA Yhteisen myyntitoiminnan ja markkinoinnin kehittäminen Koneyhteistyö, tuotantoalat ja - eläimet, työvoima Raaka- aineet (Alihankintaketjun kehittäminen) Alihankintaketjun kehittäminen (Muut kuin suoraan raaka- aineisiin liittyvät kommentit) Koulutusyhteistyö Logistiikka Jalostusasteen nostaminen yhteistyöllä Yhteisostotoiminta Jo toteutunut yhteistyö KOMMENTTIEN MÄÄRÄ Taulukko 7. Millaista yhteistyötä kollegoiden/muiden tuotantotilojen kanssa on ja millaista yhteistyötä kaivataan. Yhteistyön kehittäminen raaka- aineiden ostossa ja alihankinnassa nähtiin kannattavaksi kahdesta syystä. Ensinnäkin tiloilla käytettävien ravinteiden ja torjunta- aineiden sekä muiden tarvikkeiden ja laitteiden yhteishankinnoilla pyrittäisiin saamaan hankinta- ja rahtihintoja alemmaksi. Toisaalta oman tuotannon tuotteiden jatkojalostaminen vaatii usein tilan ulkopuolisia raaka- aineita ja tarvikkeita sekä henkilöstöresursseja. Monikaan tuottaja ei pysty yksin luomaan täydellistä tuotantoketjua ja tästä syystä jatkojalostuksen kehittäminen koetaan vaikeaksi ja ajatuksesta luovutaan aikaan ja taloudellisiin seikkoihin vedoten. Paikalliset tuottajat ja yritykset nähtiin mieluisimpina yhteistyökumppaneina kehittäessä omaa toimintaa ja tuotteiden jatkojalostusta. Tässä yhteydessä esiin nousi mainintoja siitä, että yhteistyö voisi perustua myös tietyiltä osin vaihdantatalouteen raaka- aineiden, tarvikkeiden, tuotantokoneiden ja työpanoksen osalta. Esiin nousi myös ajatus tuottaa puhtaasti alihankintana tuottajille tuotteita heidän omilla tuotemerkeillään. Näin kysynnän ruuhkahuippuihin pystyttäisiin paremmin vastaamaan. Tämä vaatii kuitenkin tarkkaa laatu- ja hintaseurantaa. Koulutus yhteistyön kehittämiseksi koetaan tärkeänä. Koulutuksen kehittäminen pitäisi vastaajien mielestä rakentaa käytännön toimenpiteiden kautta ja tuottajien välisiä keskustelumahdollisuuksia luomalla. Koulutukset halutaan sitoa käytännön arkipäivään siten, että tilavierailujen ja epävirallisten tapaamisten lomassa tuottajat voivat keskustella ja verkostoitua. Merkittävin asia, jonka vastaajat yhteistyön kehittämisessä nostivat esiin oli yhteisen myyntitoiminnan ja markkinoinnin kehittäminen. Selkeästi haluttiin avoimempaa toimintaa, 5

17 jossa kaikki osapuolet kokevat hyötyvänsä siitä. Annetut vastaukset antavat ymmärtää, että myynti- ja markkinointiyhteistyö on vielä varsin kehittymätöntä. Tämä on mielenkiintoinen huomio siitä syystä, että lähes kaikki vastaajat olivat kuitenkin käytännön kautta myynnin ammattilaisia tuotantotoimintansa ohessa, sillä vastuu myynnistä oli vastaajilla. Vastauksista nousi vahvasti esiin se, että kaikki toimijat tekevät päivittäin samoja toimintoja, mutta toimivat täysin yksin. Yhdistämällä järkeväksi katsottavia toimintoja voidaan merkittävästi säästää pientuottajien resursseja lähes kaikilla myynti- ja markkinointitoiminnan sektoreilla. 5 Tuottajien välisen yhteistyön kehittämisen toimenpide-ehdotukset Ensimmäisenä myynnin kehittämisen askeleena nähtiin se, että yhteismyynnille luodaan edellytyksiä. Tärkeimpänä yhteismyynnin parantamisen keinona nähtiin informaation välityksen kehittäminen. Selkokielellä sanottuna vastaajat halusivat luoda jokin tavan, jolla joko samaa tuotetta tuottavat tuottajat tai samoja myyntikanavia käyttävät tuottajat tai samalla alueella toimivat tuottajat voisivat helposti keskustella keskenään. Tätä kautta saataisiin selville ne osapuolet, jotka voisivat hyötyä toistensa kanssa toimimisesta. Yhteistyön aloittaminen ei välttämättä vaadi muuta kuin sen, että oikeat ihmiset saatetaan yhteen oikeassa ilmapiirissä. Liian virallinen tapaaminen voi estää spontaanien keskusteluiden ja nopeiden yhteistyöhankkeiden perustamista. Vastaajien keskuudesta nousi esiin yksi toimijaryhmä, Heikki Ahopellon luotsaama Armas- perhe, joka on pyrkinyt aktiivisesti verkostoitumaan ja löytämään yhdistettyjen toimintatapojen kautta taloudellisia ja henkilöstöresursseja säästäviä toimintatapoja Pirkanmaalla. Tarkastelemalla Armas- perheen kehityskaarta yritystapaustutkimuksena, voitaisiin löytää hyviä toimintatapoja yhteistyölle. Toisaalta Armas- perheen elinkaari on vielä sen verran lyhyt, että myös Armas- perhe voisi tästä tutkimuksesta hyötyä. Suomen kuntatasoilla toimii iso joukko elinkeino- tai maatalousasiamiehiä ja erilaisia kuntien tai kuntayhtymien hallinnoimia yrityspalveluita. Pirkanmaalaisessa kunnassa voitaisiin pilotoida lähiruokayhteistyöhanke, jossa päätavoitteina olisivat lähiruokatuottajien verkostoituminen, jatkojalostustoiminnan tukeminen, koneyhteistyöverkoston luominen ja yhteinen myynti- ja markkinointitoiminnan perustaminen. Erilaisia projektihankkeita eri maakunnissa on käynnissä, mutta toimintamallien juurruttaminen kuntahallintotasolle on erityisen tärkeää toiminnan katkeamattoman jatkuvuuden kannalta. Erilaiset ulkopuolisen rahoituksen projektihankkeiden toiminnot saattavat katketa, kun rahoitus loppuu. Kun toiminta on jalkautettu kunnan virkamiehille, on toiminnan jatkuvuus todennäköisempää. Lähiruokatuottajien välisen yhteistyön ensimmäinen käytännön yhteistyöhanke voisi olla rahtiyhteistyön kehittäminen erityisesti tuotantopaikkaan tulevan rahdin osalta. Maantieteellisesti lähekkäin sijaitsevien tuotantopaikkojen yhteistilaukset olisi suhteellisen helppo järjestää ja ensimmäisten yhteistilausten jälkeen toiminta todennäköisesti luontevasti itseohjautuu ilman ulkopuolista apua. 6

18 6 Paikallinen tukkuliike yhteistyökumppanina? Suomen elintarvikkeiden vähittäismyynti on vahvasti polarisoitunut kahdelle toimijalle, S- ja K- ketjulle. Vuonna 0 nämä ketjut hallitsivat 80 % kaikesta Suomen päivittäistavaramyynnistä. Koska vähittäismyynti on vahvasti ketjujen hallinnassa, on myös elintarvikkeiden tukkutoiminta muutaman suuren toimijan hallinnoimaa. Neljä Suomen suurinta tukkuliikettä hallitsevat 90 % elintarvikesektorin liikevaihdosta. Pienet ja jopa keskisuuretkin lähiruokatuottajat ovat myynnin ja tuotannon kehittämisessä haasteellisessa asemassa, sillä myynnin keskittyminen suurille toimijoille asettaa monia rajoituksia ja vaatimuksia tuotannolle. Pientuottajalta vaaditaan hintaan, pakkauksiin, toimitusaikoihin ja toimitusmäärin liittyviä ehtoja, joita sen voi olla vaikea toteuttaa. Toisaalta lähiruoan pientuottajat eivät välttämättä halua olla osa kasvotonta tuotantoa, jossa tuotteen alkuperä ei välttämättä ole selvillä. Myös pitkiin kuljetusmatkoihin ja varastointiaikoihin liittyy laatua heikentäviä seikkoja, joita pientuottajat eivät tuotteillensa halua asettaa. Tuottajat kokevat, että eivät pysty varmistamaan tuotteidensa riittävää tuoreutta osana suuria logistisia ketjuja. PPP- hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda pirkanmaalaisille tuottajille yhteistyömahdollisuuksia, jotka mahdollistavat taloudellisesti kannattavan toiminnan sekä toiminnan kehittämisen. Hanke etsii toimijoita, joiden avulla lähiruokaan liittyvät tuotanto-, pakkaus-, logistiikka-, tukku-, markkinointi- ja vähittäismyyntitoiminnot saataisiin tuottajia enemmän kannattaviksi ja yhteistyöketju helpoksi. Hankkeessa on havaittu, että yhtenä ydinalueena myynnin edistämisessä on tukkutoiminta ja lähiruokaan erikoistuneen tukun tai lähettämön mahdollinen perustaminen Pirkanmaalle. Toisena vaihtoehtona on, että jo olemassa olevat tukkuyritykset luovat lähiruoan tukkutoiminnalle sellaiset mahdollisuudet, että esimerkiksi maakuntatasoinen tuotteiden tuotanto- myynti- kulutus- ketju on mahdollinen. Katja Koposen väitöskirjatutkimus on osoittanut, että maakunta on luonnollisin aluekokonaisuus, kun puhutaan lähiruoasta. Kuluttajien ostokäyttäytyminen on viime vuosina polarisoitunut hintakategorian ääripäissä oleviin tuotteisiin. Sekä kauppojen omat halpatuotemerkit (esimerkiksi Pirkka, Rainbow, Eldorado) ja toisaalta hintavammat lähi- ja luomutuotteet ovat kasvattaneet myyntilukuja merkittävästi enemmän kuin hintakategorian keskivaiheen tuotteet. Tämä tukee ajatusta siitä, että tukkutoimija voisi keskittyä vain lähiruokatuotteisiin sekä lähiluomutuotteisiin tai suuri toimija voisi luoda oman tukkubrändin näille tuotteille.näin tuotteiden saatavuus, ja tunnistettavuus paranisivat. Lähiruokatuottajille ehdotettiin kyselyssä yhdeksi mahdolliseksi kehitettäväksi myyntikanavaksi maakunnallista lähiruokatukkua. Vastaajilta tiedusteltiin niitä vaatimuksia, joita he asettaisivat yhteistyölle lähiruokatukun kanssa. Tuottajilla oli eniten epäilyksiä sen suhteen, voiko välikäden lisääminen olla kannattavaa ja voiko tuottaja saada tällaisen toiminnan kautta nykytasoisen pääasiassa suoramyyntiin perustuvan korvauksen tuotteistaan. Vastaajien mielestä suurin apu, jonka lähiruokatukku voi antaa on tuottajien logistiikkavastuun keventäminen ja yhdistettyjen logistiikkaketjujen tuoma taloudellinen etu. 7

19 Logistiikkaan liittyvänä positiivisena asiana nostettiin esiin tukun todennäköinen mahdollisuus varastoida suuria määriä kuivatuotteita ja pakasteita. Usea vastaaja nosti laatuun ja laatujärjestelmiin liittyvät kysymykset esiin. Pohdittiin, voiko lähiruokatukkutoiminta aidosti rakentua siten, että tuotteiden laatu ei toimitusketjussa kärsi ja tuotteiden kiertonopeus on riittävä. Tuottajien mielestä uhka siitä, että tuotteiden laatutaso laskisi on merkittävä silloin, kun tuottaja ei itse pääse todentamaan tuotteen laatua myyntihetkellä. Yleisellä tasolla lähiruokatukulle asetettiin vaatimuksina riittävän kattava palveluntarjonta ja asiantuntemus kaupan toimintakulttuurista. Tukulta toivotaan voimaa tuotteiden markkinoimiseen, lupajärjestelmien hoitoon sekä toimivia sähköisiä palveluita. Toisaalta tuottajat toivovat myös vapauksia muun muassa pakata tuotteensa haluamallaan tavalla ja omalla nimellään ja mahdollisuuden myydä tuotteitaan myös muiden myyntikanavien kautta. VASTAUSTEEMA KOMMENTTIEN MÄÄRÄ Riittävä taloudellinen kannattavuus 35 Tavaran nouto tilalta, logistiikka 4 Toimitusmäärät ja toimitussykli 5 Laatujärjestelmä, laatutakuu, läpinäkyvyys Riittävän kattava palvelutarjonta ja asiantuntemus 8 Varastoinnin vaatimukset Markkinoinnin keskittäminen Tuote pitää olla pakattu tuottajan määrittelemään pakkaukseen ja tuottajan nimellä Vaatii ympärivuotista tuotantoa Jo olemassa olevat tukkutoimijat hyviä Tuottajan vapaus myydä myös muille Sähköinen tuotannonohjausjärjestelmä Taulukko 8. Lähiruokatuottajien asettamat ehdot yhteistyölle lähiruokatukkujen kanssa. Kyselyyn vastanneilta tuottajilta tiedusteltiin niitä ehtoja, joita he tällaiselle lähiruokatukulle asettavat, jotta toiminta olisi heidän mielestään kannattavaa. Merkittävin teema, joka vastauksissa nousi esiin, oli taloudelliset näkökulmat (taulukko X). Erityisesti taloudellisena näkökulmana nostettiin esiin vaatimus siitä, että tuottajalle maksetaan tuottajan määrittelemä hinta, ei ostajan vaatima hinta. Tukulle toimitettavat tuotantomäärät nostattivat paljon keskustelua eri näkökulmista. Toiset vastaajat vaativat, että tuotantomäärät pitää sopia kiinteästi ja toiset vastaajat taas pelkäsivät tällaisia kiinteitä sopimuksia. Heidän tuotantonsa kannalta olisi hyvä, että sen verran toimitetaan, mitä kulloinkin pystytään tuottamaan. Useat vastaajat nostivat kuitenkin esiin sen, että heidän näkökulmastaan toimitettavan volyymin tulisi olla riittävän suuri. Eräs vastaaja toivoi, että tukku ottaisi heidän lihantuotannostaan valikoimaansa mukaan kaikki ruhon osat, jotta yhteistyö olisi helppoa. Toinen vastaaja toivoi, että tukulla olisi sellaiset säilytystilat, erityisesti pakasteille, että niitä voitaisiin toimittaa isommissa erissä. 8

20 Tukkutoimintaan liittyvältä logistiikalta tuottajat toivoivat selkää dynamiikkaa, jossa tuotteet noudetaan tukkutoimijan toimesta tilata ja noutopäivät ja ajat ovat vakiot. Kuljetuskalusto tulee olla sellaista, että myös pakasteiden kylmäketju pysyy katkeamattomana. Erityisesti tuottajat olivat huolestuneita tukkutoimijan kyvystä myydä tietyt tuotteet hakupäivänä eteenpäin, jopa puoleen päivään mennessä, jotta tuotteen laatu ei laske. Laatuun liittyvänä tekijänä tuottajat nostivat erityisesti esiin tuotantoketjun läpinäkyvyyden kuluttajalle asti. Tuottajat haluavat, että tuotteissa on mainittu sekä kotimaisuus että tuottajan ja tuotantopaikan nimi. Osa lähiruokatuottajista on kehittänyt omaa tuotettaan muusta samankaltaisesta tuotannosta eroavaksi juuri erikoistumalla kaikkein laadukkaimpiin raaka- aineisiin. Erityisesti lihatuottajat olivat huolestuneita lähiruokatukun työntekijöiden ammattitaidosta näiden erikoistuotteiden osalta. He toivoivat sekä koulutusta että tilavierailuja varmistamaan tuotteiden oikeanlaisen markkinoinnin. Näillä koulutuksilla myös lisättäisiin ymmärrystä siitä, miten tuotteiden kulurakenne syntyy. Kysyttäessä tuottajilta niitä myynti-, markkinointi- tai logistiikkapalveluita, joita tällainen tukku voisi tarjota, oli vastaus hyvin selkeä. Tuottajat haluavat, että tukku hoitaisi kattavasti logistiikan kylmäkuljetuksineen sekä mahdollisen välivarastoinnin (taulukko X). Lisäksi haluttiin, että tukkutoimija suunnittelee ja toteuttaa markkinoinnin sekä luo uusia myyntikanavia. Vastauksista nousi hyvin voimakkaasti esiin, että jos tukkutoimintaan lähdetään, suuri osa tuottajista haluaa keskittyä tämän jälkeen täysin oman tuotantonsa kehittämiseen. VASTAUSTEEMA Logistiikka (myös kylmäkuljetukset) ja varastointi Uusia markkinoita, markkinointia ja myyntikanavia Yhteistyö eri tavoilla Kustannukset liian korkeat Ekologisuus Riittävä volyymi Pakkaukset Koulutus, tilavierailut Joustavuus ostettavissa tuotantomäärissä Rajattu määrä saman tuotteen tuottajia KOMMENTTIEN MÄÄRÄ 0 3 Taulukko 9. Palvelut, joita tuottajat tukkutoimijalta odottavat. 7 Toimenpide-ehdotukset tukkuliiketoiminnan ja tilojen yhteistyölle Paikallisessa tukkutoiminnassa pääosa elintarviketuotteiden hinnoista tulee vääjäämättä muodostumaan kalliimmiksi kuin suurten ketjujen operoimissa massatuotteissa. Syynä tähän ovat pääasiassa tuotantomäärien aiheuttama tuottajahintojen korkeus ja logistiikan kalleus kaikissa tuotanto- ja myyntivaiheissa suhteessa massatuotantoon. Lähiruokatukun tulee profiloida omat myyntikanavansa sekä yksityisille että yrityksille siten, että kuluttajat ymmärtävät, miksi maksavat tuotteistaan hieman enemmän. Yksityisille kuluttajille syy ostaa 9

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola

Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola 7.4.2016 / Hanna-Maija Väisänen & Leena Viitaharju 8.4.2016 1 Esityksen sisältö: Tausta Miten innovaatio voi saada alkunsa?

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä

Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina hanke Jukka Jokiranta FocusIt Consulting Oy 2010 Tuotekortti

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2016 kunnanvaltuutettujen, kuntien hankinnoista

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Lähiruoka julkisissa keittiöissä

Lähiruoka julkisissa keittiöissä Lähiruoka julkisissa keittiöissä NAF kevätkokous Lakimies, VT Jonna Törnroos Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Vastaamme kuntien ja valtion hankintayksiköiden kysymyksiin hankintalain soveltamisesta

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA

TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA Kuopion Salaatti Oy valmistaa maistuvia tuotteita vain parhaista raaka-aineista Kuopion Salaatti Oy on valmiiden kolmioleipien, patonkien ja salaattien sekä palvelutiskituotteiden

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Lisää luomua -kiertue Elina Vehviläinen-Liikka

Lisää luomua -kiertue Elina Vehviläinen-Liikka Siitä se ajatus sitten lähti Kotipaikka, Leppävirralla toimiva maitotila, jäi veljelle ja Pekka lähti töihin Nokialla tietokoneasiantuntijaksi Maatalous veti puoleensa ja omaa tilaa alettiin etsiä Oma

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Susanna Kujala LÄHELTÄ JA LUOMUA -seminaari 30.11.2016 Seinäjoki 2.12.2016 1 Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

TUNNETAANKO LUOMU

TUNNETAANKO LUOMU Luomu keittiöissä Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista www.ekocentria.fi

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki HoReCa-tapaaminen Muistio 19.3.2015 klo 12-14.30 Postitalo, Helsinki Paikalla Mika Heiskanen (Finlandia-talo) Leila Fogelholm (Fazer Food Services) Jarkko Knuutinen (Meira Nova) Marko Kapanen (Heinon Tukku)

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=3810) -25 Uusimaa (N=323) -30 Länsi-Uusimaa (n=116) -34 Keski-Uusimaa (N=135) Itä-Uusimaa (n=72) -29-27 -40-30 - -10 0 10 30 40 50 Saldoluku (suurempi

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 007 SKAL:n osio Taloustutkimus Oy Kesäkuu 007 Kari-Pekka Töyrylä 19.0.007 Katja Louhema Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot 1 Raaka-aineiden alkuperätiedot Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Kulutuksen valtatrendit TERVEELLISYYS HELPPOUS SOSIAALINEN KANSSAKÄYMINEN AITOUS EETTISYYS JA EKOLOGISUUS

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Ota kantaa - Mitä toivoisit asiakkaan valinnanvapaudelta sosiaali- ja terveyspalveluissa?

Ota kantaa - Mitä toivoisit asiakkaan valinnanvapaudelta sosiaali- ja terveyspalveluissa? Ota kantaa - Mitä toivoisit asiakkaan valinnanvapaudelta sosiaali- ja terveyspalveluissa? Yhteenveto kyselyyn annetuista vastauksista 15.6.2016 1 Otakantaa-kysely STM toteutti 21.3. - 21.4.2016 välisenä

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa 3.11.2016 1 Kokenut ja osaava toimittaja & Toimituksia vuodesta 1991 liikevaihto 5,3 M 2015, tulos 1 MEUR

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla?

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Lähiruokaa räätälöimällä ammattikeittiöihin, Saarijärvi 14.11.2016 Leena Viitaharju Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju

Lisätiedot

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016 Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74-vuotiaista väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1.011

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 01 Tutkimusraportti 6.11. 01 Merja Lintunen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS REILUN KAUPAN BRÄNDI- JA KAMPANJATUTKIMUS 014 Tutkimuslaitos Taloustutkimus Oy Tutkimuslaitoksen yhteyshenkilöt

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat TERRA

Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat TERRA Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat syyskuu 2015 TERRA FI1179(2) Tavoitteet ja toteutus Sodexon asiakastyytyväisyystutkimuksen päätavoitteina on: - seurata asiakkaidemme tyytyväisyyttä - tunnistaa

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat. Nova

Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat. Nova Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat syyskuu 2015 Nova FI1184(1) Tavoitteet ja toteutus Sodexon asiakastyytyväisyystutkimuksen päätavoitteina on: - seurata asiakkaidemme tyytyväisyyttä - tunnistaa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=381) -25 Keski-Pohjanmaa (n=117) -9 Kaustisen seutu (n=37) 8 Kokkolan seutu (n=8) -18-3 -2-1 1 2 3 4 5 Saldoluku (suurempi - pienempi) % 27.2.29

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila Luomu meillä ja muualla Jaakko Nuutila Kuka Jaakko Nuutila? Keittiömestari, lehtori, ETM Luomuliiton puheenjohtaja Väitöskirjantekijä Maanviljelijä Hotellinjohtaja Ison perheen isä Kuvat MTK Luennon sisältö

Lisätiedot

neuvonantajaa pk-yrityksiin. Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi

neuvonantajaa pk-yrityksiin. Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi 10 000 neuvonantajaa pk-yrityksiin Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi 10 000 neuvonantajaa tiivistelmä TAUSTA Pk-yritysten osaamisvaje hidastaa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä* Ulkopuolisen

Lisätiedot

VERKKOLA. Verkkokauppapeli

VERKKOLA. Verkkokauppapeli VERKKOLA Verkkokauppapeli Vertti Woltti Verkkolan kunta Verkkolan kunta Tukku Maahantuoja Valmistaja Logistiikkakeskus Maksupalvelut Markkinointikeskus Pankki Talouden seuranta Pelaajan uutiset Satunnaistapahtumat

Lisätiedot