1 VASTAAJAT, TUOTANTO JA TUOTANNON KEHITTÄMINEN MYYNTIKANAVAT JA MARKKINOINTI LOGISTIIKKA TUOTTAJIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 VASTAAJAT, TUOTANTO JA TUOTANNON KEHITTÄMINEN...2 2 MYYNTIKANAVAT JA MARKKINOINTI...9 3 LOGISTIIKKA... 13 4 TUOTTAJIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ..."

Transkriptio

1 Elintarviketuottajien lähiruokakysely 0 FM Katja Koponen Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto 0

2 Sisällysluettelo VASTAAJAT, TUOTANTO JA TUOTANNON KEHITTÄMINEN... MYYNTIKANAVAT JA MARKKINOINTI LOGISTIIKKA TUOTTAJIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ TUOTTAJIEN VÄLISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET PAIKALLINEN TUKKULIIKE YHTEISTYÖKUMPPANINA? TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TUKKULIIKETOIMINNAN JA TILOJEN YHTEISTYÖLLE... 9

3 Vastaajat, tuotanto ja tuotannon kehittäminen Tuottajakysely tehtiin syksyllä 0 ja keväällä 0 lomakekyselyllä ja puhelinhaastattelemalla yhteensä 3 lähiruokatuottajaa. Kysymykset muodostettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoululla lähiruoasta väitöskirjaa tekevän Katja Koposen ja Ahlmanin opiston Parasta Pöytään Pirkanmaalta hankkeen (PPP- hanke) projektipäällikön Laura Enbomin kanssa. Kyselyn vastaajat kerättiin siten, että linkki kyselyyn vastaamiseksi toimitettiin Parasta Pöytään Pirkanmaalta ja Aitoja makuja - hankkeiden projektipäälliköille, jotka jakoivat kyselylinkkiä siten, että kaikki Parasta Pöytään Pirkanmaalta - hankkeessa mukana olevat tuottajat saivat kyselyn ja kaikki Aitoja makuja - hankkeen aluepäälliköt saivat kyselyn. Aluepäälliköt saivat päättää, jakavatko linkkiä eteenpäin tuottajarekisterisään oleville tuottajille. Koska osalla Aitoja makuja - hankkeen alueilla oli samaan aikaan menossa myös muita kyselyitä, jätti osa aluepäälliköistä kyselylinkin jakamatta, sillä he katsoivat usean samanaikaisen kyselyn heikentävän vastausinnokkuutta. Tästä syystä Etelä- Suomen, Pohjanmaan ja Lapin alueilta ei vastauksia saatu. Vastauksia saatiin Lounais-, Keski-, Itä- ja Kaakkois- Suomesta. Koska kyselyn vastaajamäärä uhkasi jäädä alhaiseksi, päätettiin vastausmäärää lisätä puhelinhaastatteluilla, johon vastaajajoukko kerättiin niiden Parasta Pöytään Pirkanmaalta - hankkeen vastaajista, jotka eivät vielä olleet vastanneet kyselyyn. Tästä syystä vastaajajoukko painottui koko tutkimuksessa Lounais- Suomeen ja Pirkanmaalle. Lähiruokatuottajakyselyn vastaajajoukko edusti monimuotoisesti elintarviketuottajia. Sekä vastaajien sukupuoli- että ikäjakauma oli monipuolinen ja vastaajan työuran pituus elintarviketeollisuudessa oli hyvin vaihteleva. Myös vastaajien edustamien yritysten jakauma oli monimuotoinen niin liikevaihdon kuin henkilöstömääränkin osalta. Joukosta löytyi sekä pieniä muutaman euron liikevaihdolla pyöriviä yrityksiä kuin myös usean miljoonan euron liikevaihtoa tekeviä tuottajia. Pääosin yritykset olivat mikroyrityksiä, jotka työllistävät alle 0 henkilöä. Noin 60 % yrityksistä työllisti vain vastaajan tai vastaajan lisäksi yhden työntekijän. Vastaajista kolmasosa työskenteli toiminnassaan osa- aikaisesti.

4 euroa; 3 % Yli miljoona euroa; 6 % EOS/Ei halua vastata; 5 % Alle euroa; 9 % euroa; 3 % euroa; % euroa; 3 % euroa; 8 % euroa; % Kuva. Toiminnan vuosittainen liikevaihto vastaajien edustamilla tiloilla/yrityksissä. - 0 työntekijää; 7 % 7-0 työntekijää; 6 % - 50 työntekijää; % Työllistää vain itsensä; 7 % 4-6 työntekijää; 6 % - 3 työntekijää; 8 % Yhden työntekijän; 34 % Kuva. Tuotantotoiminnan työllistävyys. 3

5 Osa- aikainen; 3 % Kokoaikainen; 69 % Kuva 3. Vastaajan työllistyminen osa- tai kokoaikaisesti omassa liiketoiminnassaan. Koko Suomea kattavien johtopäätösten teko aineistosta on mahdotonta, sillä väestötiheydeltään suurimmasta Etelä- Suomesta ja pinta- alalta suurilta alueita Pohjanmaalta ja Lapista ei saatu vastuksia. Kun vertaillaan niitä alueita, joilta vastauksia saatiin, voidaan todeta, että kaakkoissuomalaiset vastaajat olivat muita vastaajia edellä lähiruoan jatkojalostuksen kehittämisessä. Lounais- Suomen vastaajat suhtautuvat selkeästi muita vastausalueita innovatiivisemmin lähiruokatoiminnan kehittämiseen, sillä Lounais- Suomessa oli myönteisin suhtautuminen verkkoruokakaupan kehittämiseen, logistiikkayhteistyöhön ja julkiseen kilpailutukseen osallistumiseen. Kuva 4. Vastaajien päätoimipaikkojen maantieteellinen jakautuminen. 4

6 Kyselyyn vastanneet tuottajat tuottivat eniten liha- ja lihajalosteita, viljoja ja viljasta jalostettuja tuotteita, marjoja, kananmunia ja perunaa. Jatkojalostettuja tuotteita leipien ja muiden leipomotuotteiden lisäksi olivat suklaa, virvoitusjuomat, salaatinkastikkeet, ruokaöljyt, hillot, sinapit, kaalikääryleet sekä erilaiset ruokapalvelut. 64 % kaikista vastaajista oli perustuottajia ja 36 % tuottajista jatkojalosti tuotteita. Jos leipomotuotteet jätetään tarkastelun ulkopuolelle, oli jatkojalostuksen osuus tuotettavista tuotteista kuitenkin todella pieni suhteessa peruselintarvikkeisiin. Kuva 5. Tuotettavien tuotteiden jakauma kysyttäessä tilalla/yrityksessä tuotettua merkittävintä tuotetta. Haastattelukysymykset erosivat kyselytutkimuksen kysymyksistä luomutuotannon osalta. Aikaisemmin tehdyssä kyselyssä luomuosiota ei ollut. Syy, miksi luomu otettiin haastattelukysymysten joukkoon oli se, että tutkimuksen aikana lähiluomun kysyntä oli selvästi aktivoitumassa. Kolmasosa haastatteluun vastanneista 67 lähiruokatuottajasta sanoi tuotantonsa olevan jo osallisena luomuvalvonnassa. Niistä 67 % vastaajista, jotka eivät luomuvalvonnassa mukana olleet, 9 % eli 3 tuottajaa olisi kiinnostunut siirtymään tuotannossaan luomuun. Tällä hetkellä lähiluomua tuottavat tuottajat olivat vastausten perusteella erittäin tyytyväisiä valittuun tuotantotapaansa. Tuotteiden kysyntä oli vastaajien mukaan jatkuvassa kasvussa. Tätä näkemystä tukevat myös luomumyynnin tilastot (http://yle.fi/uutiset/luomukauppa_kasvaa_ennatysvauhtia/ ). Tuottajat sanoivat tuotantotavan olevan heille eettisesti palkitsevaa ja kasvavan kysynnän vuoksi tuotannonkehitystoimintaa on kannustavaa tehdä. 5

7 On jo mukana valvonnassa; 33 % Ei; 43 % Kyllä; 9 % EOS; 5 % Kuva 6. Vastaajien kiinnostus liittää oma tuotantonsa osaksi lähiluomutuotantoa ja luomuvalvontaa (N=67). Koska tutkimuksessa mukana olevat tuottajat olivat pääsääntöisesti pientuottajia, on tuotannon, markkinoinnin ja myynnin perustuttava muuhun kuin suuriin tuotantoeriin ja halpaan hintaan. Kysyttäessä vastaajilta niitä tekijöitä, jotka he kokivat omassa toiminnassaan ja tuotteissaan merkittävimmiksi arvoa lisääviksi tekijöiksi suhteessa kilpaileviin tuotteisiin, nousivat tärkeimmiksi asioiksi tuotteiden korkeaan laatuun sekä sijaintiin liittyvät tekijät. Vastaajien mielestä lähiruoka- termi on itsessään tekijä, joka nostaa tuotteen arvoa sekä heidän omasta mielestään että kuluttajien näkökulmasta. Vastaajien mielestä heidän tuotantonsa myös vahvistaa suomalaista ruokaperinnettä ja kulttuuria. Tuottajien mielestä he pystyvät suurtuottajia paremmin varmistamaan tuotteidensa puhtauden, ekologisuuden ja maukkauden. Tuottajat sanoivat, että koska he tuottavat tuotteitaan omalla nimellään ja naamallaan, ei ole varaa epäonnistumisiin, sillä yksikin negatiivinen uutinen kaataisi koko toiminnan ja elinkeinon elintarviketuotannossa. Muutama vastaaja nosti arvoa nostavaksi tekijäksi sen palvelukokonaisuuden, jonka he pystyvät tarjoamaan joustavalla palvelulla ja pienimuotoisella logistiikalla. Yksikään vastaaja ei nostanut toiminnan arvoksi paikallistaloutta ja sen tukemista suhteessa monikansallisiin yrityksiin, joiden päätoimipaikka sijaitsee muualla kuin Suomessa. Todennäköisesti paikallistaloudellinen toimeliaisuus on tuottajille niin itsestään selvä asia, että sitä ei osattu tuoda esiin. 6

8 Teema Laatu Lähellä tuotettua Maku Aitous, perinteisyys, kotimaisuus ja tunnistettavuus Ekologisuus ja luomu Puhtaus Joustava palvelu Poikkeaa massatuotteista Tuotteen ulkonäkö Terveellisyys Tuoreus Ruokaisuus Kommenttien määrä Taulukko. Tuottajien vastaukset arvioitaessa niitä tekijöitä, jotka tuottamiensa tuotteiden vahvimmat puolet suhteessa kilpailijoihin. Vastaajat ovat keskittyneet pääosin yhden tai kahden eri tuotteen tuottamiseen. Yhtä tuotetta tuotti 43 %, kahta tuotetta 3 % ja kolmea tai useampaa eri tuotetta 34 % tuottajista. Yli kolmea eri tuotetta tuottavat yritykset olivat pääsääntöisesti leipomoita, joiden toimintaympäristössä laaja tuotevalikoima on melko luontevaa ja taloudellista toteuttaa. Puolet tuottajista vastasi tuotannon olevan ympärivuotista. Merkittävää on huomata, että yli puolet tuottajista oli sitä mieltä, että he pystyisivät tuottamaan ilman merkittäviä lisäinvestointeja enemmän kuin tällä hetkellä tuottavat. Vastaajien näkemykset oman tuotantonsa kasvattamisesta olivat kuitenkin hyvin maltillisia. Vain 0 % vastaajista aikoi panostaa lähitulevaisuudessa voimakkaaseen kasvuun. Kolmasosan tavoitteena oli kohtalainen kasvu ja puolet pyrkivät ylläpitämään nykytason tuotantomäärissä. Vajaa 0 % vastaajista ilmoitti lähitulevaisuudessa luopuvansa toiminnasta. Syynä tähän oli pääsääntöisesti eläkkeelle jääminen. 7

9 Tavoitteena lähitulevaisuudessa voimakas kasvu; Tavoitteena 0 % lähitulevaisuudessa toiminnan alasajo/ toiminnasta luopuminen; 9 % Tavoitteena lähitulevaisuudessa kohtalainen kasvu; 33 % Tavoitteena lähitulevaisuudessa nykytilanteen ylläpito; 48 % Kuva 7. Vastaajan näkemys toiminnan lähitulevaisuuden kehityksestä. Lähiruokatuottajien innostus oman toimintansa kehittämiseen oli sitä voimakkaampaa, mitä nuorempi vastaaja oli ja mitä vähemmän aikaa oli toiminut alalla vuotiaat tuottajat myös halusivat eniten apua ulkopuolelta toiminnan kehittämiseen, erityisesti markkinointistrategian luomiseen. Liikevaihdon voimakas kasvattaminen kiinnosti erityisesti liikevaihdollisesti kaikkein pienimpiä ja suurimpia tuottajia. Liikevaihdon ollessa euroa oli kehittämisinto kaikkein pienintä. Tämä selittynee pitkälti sillä, että tässä liikevaihtoryhmässä työskentelevät ovat pääsääntöisesti yksityisyrittäjiä, jotka kokevat että omat resurssit eivät riitä kehittämistoimintaan, mutta toisaalta ei olla valmiita kasvattamaan työntekijämäärää resurssien kasvattamiseksi. Vastaajista miehet olivat selkeästi valmiimpia voimakkaisiin toiminnan kehittämistoimiin suhteessa naispuolisiin vastaajiin. Tämä selittynee sillä, että tuottajanaiset kokivat, että myynnin ja markkinoinnin kehittäminen vie jo nyt liikaa resursseja. Naiset myös halusivat miehiä enemmän ulkopuolista apua markkinoinnin ja myynnin kehittämiseen. Kun tarkastellaan niiden yritysten tuotteita, joissa kehittämistahto on voimakkaita, havaitaan, että tuotteet ovat jo melko pitkälle jalostettuja. Näiden yritysten tuotteita ovat erilaiset virvoitusjuomat, oluet, suklaa, makeiset, kala ja kalajalosteet sekä ravut. Nämä tuotteet ovat myös sellaisia, joiden valmistamisesta pientuottajatasolla Suomessa ei ole vielä muodostunut vakiintuneita toimintamalleja, joten toiminta ei ole niin urautunutta kuin perinteisemmillä tuotantoaloilla kuten viljan, kananmunan tai perunantuotannossa. Niitä tuottajia, joilla oli kiinnostusta tuotannon kasvattamiseen ja tuotteiden jatkojalostuksen kehittämiseen, pyydettiin kuvailemaan keinoja, joilla toimintaa voidaan kehittää. Samassa kysymyksessä tuottajia pyydettiin nostamaan esiin asioita, jotka mahdollistaisivat kehitystyön ja toisaalta hidastavat sitä. Tuottajat pitivät jatkojalostuksen kehittämistä 8

10 haasteellisena siitä syystä, että tuotantotiloihin ja laitteisiin pitää panostaa merkittäviä summia, vaikka oma tuotanto ei välttämättä riitä täyttämään kaikkea konekapasiteettia. Toisaalta, jos tuotannon kasvattamiseen investoitaisiin, siirtyisi tuotantotiloihin ja laitteisiin liittyvät investoinnit pitkälle tulevaisuuteen, sillä kaikkea ei ole mahdollista tehdä taloudelliset ja ajankäytölliset seikat huomioiden yhtä aikaa. Tästä syystä jatkojalostukseen liittyvää kehitystoimintaa jätetään usein tekemättä. Yhteistyön kehittäminen tuotantotiloja ja koneita jakamalla nähtiin vastauksena tähän ongelmaan silloin, kun yhteistyökumppani ei tuota täysin samoja tuotteita. Kilpailijan päästäminen samoihin tuotantotiloihin oli monelle vaikeasti hyväksyttävä asia. Tästä syystä jatkojalostuksen kehittämisessä tulisi saattaa yhteen samojen tuotteiden tuottajien sijasta samoja tuotantomenetelmiä samoilla alueilla käyttäviä tuottajia Tiiviimmän yhteistyön kehittäminen asiakkaiden kanssa ja asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavaan suuntaan oli merkittävin kehittämissuunta vähemmän taloudellisia investointeja vaativissa keinoissa. Muita tällaisia kehittämisideoita olivat tuotekehitys, verkostoituminen saman alan toimijoiden kanssa erityisesti markkinoinnissa tukuille ja vähittäismyyntiketjuille sekä paikallisten raaka- aineiden toimitusketjun parantaminen. Suurimpina esteinä kehitystoiminnalle tuottajat kokivat oman ajankäytön riittämättömyyden sekä rahoituksen saamisen vaikeuden kehittämistoimintaan. Oman aikaresurssin riittämättömyys nousi eniten esille tuotekehitystoimintaan liittyvissä vastauksissa. 58 % vastaajista teki säännöllisesti yhteistyötä muiden tuottajien kanssa. Noin 40 % vastaajista toivoi myynnin kehittämiseen apua osuuskunnalta, maakunnallisesta lähiruokatukulta tai yhteistyön kautta muilta tuottajilta. Tuottajayhteistyön kehittämisideoissa nousi esiin rahtipakkausten sekä lahjapakkausten yhteisosto. Yhteishankintana pakkausten suunnitteluun ja ulkoasuun voitaisiin panostaa enemmän ja niistä saataisiin nykyistä toimivammat. Toimiva ja kaunis pakkausmuotoilu tehostaisi niin tuotantoa kuin rahdittamista ja todennäköisesti lisäisi tuotteiden kysyntää ja pääsyä markkinoille. Toinen tärkeä yhteistyön muoto oli yhteiskuljetukset joko sopimuspohjaisen rahdittajan kautta tai tuotteiden yhteisrahditus omalla kalustolla. Vastauksissa nousi esiin myös halu lisätä tuottajien välistä keskustelua, tietotaidon jakamista ja sopimusalihankintaa. Tuottajat kokivat, että he saavat keskusteluista kollegoidensa kanssa kehittämis- ja yhteistyöideoita sekä rohkeutta toteuttaa näitä. Suurimpien vähittäismyyntiketjujen ja tukkujen tuotevalikoimaan pääsy vaatii nykypäivänä tuottajilta pääsääntöisesti aina sähköisen tilausjärjestelmän käyttöä. Tällaiset tilausjärjestelmät voidaan integroida tilan omiin sähköisiin järjestelmiin. Erityisesti tämän tutkimuksen keskikokoiset tuottajat olivat kiinnostuneita hankkimaan sähköisen tuotannonohjausjärjestelmän yhteishankintana tuottajayhteistyön kautta. Suurilla tuottajilla tällaiset järjestelmät jo on ja pienet tuottajat kokevat järjestelmät liian kalliiksi. Myyntikanavat ja markkinointi Kyselyyn vastanneiden tuottajien merkittävin myyntikanava oli suoramyynti tuotantotilalta. Olemassa olevien myyntikanavien tarkastelu osoittaa, että vastaajat olivat myyntitoiminnassaan melko pienien asiakkaiden varassa. Myynti suurille ketjuille, tukuille ja julkisille toimijoille oli melko vähäistä. Tuottajat eivät kuitenkaan olleet täysin tyytyväisiä 9

11 suoramyyntitoimintaansa, sillä suoramyynnin kehittäminen nousi selkeästi merkittävimmäksi myyntikanavaksi, jota halutaan kehittää. Myös myynti suoraan yksittäisille kaupoille sekä hotelleille, ravintoloille ja pitopalveluille olivat niitä myyntikanavia, joiden kehittämiseen haluttiin panostaa. Huomionarvoista on, että vain 6 % vastaajista halusi kehittää sopimusmyyntiä vähittäiskauppaketjujen kanssa ja 6 % tukkutoimijoiden kanssa. Suoramyynti tilalta Suorat sopimukset yksittäisiin kauppoihin Myynti HoReCa- toimijoille Torimyynti Myynti tukuille Myynti suoraan julkisille toimijoille Sopimustoimituksia vähittäismyyntiketjuille Myyntiä verkkokaupan kautta Muu myyntikanava 8 % 5 % 34 % 4 % 4 % 9 % 3 % 7 % 5 % Taulukko. Olemassa oleva myynnin jakautuminen eri myyntikanaviin. Prosenttiosuus kertoo, kuinka suuri osa vastaajista käyttää tätä myyntikanavaa. Vastaaja on voinut valita useita vaihtoehtoja. Verkkokauppa; % Torimyynti; % EOS; 8 % Suoramyynti tilalta; 34 % Myynti HoReCa- toimijoille; 0 % Myynti suoraan julkisille toimijoille; 6 % Sopimusmyynti vähittäiskauppaketju Myynti ille; 6 % tukkutoimittajille; 6 % Myynti suoraan yksittäisille kaupoille; 6 % Kuva 8. Myyntikanava, jota vastaaja haluaa erityisesti kehittää. Vastaaja on saanut valita yhden vaihtoehdon. Tuottajakyselyn teon jälkeen kesällä 0 Päivittäistavarakauppa ry aloitti lähiruokatuottajille koulutusohjelman (http://www.pty.fi/050.html), jonka päätavoitteena oli elintarvikealan mikroyritysten tuotteiden pääsyn helpottaminen päivittäistavarakaupan 0

12 valikoimiin ja tuotteiden menestyminen valikoimissa. Koulutuksen tärkein osa oli tuotekortin tunnetuksi tekeminen ja käytön juurruttaminen. Tuotekortilla pyritään tehostamaan yhteistyötä luomalla tuotteille systemaattinen arviointipohja, jossa on kerättynä yhteen kaikki kaupan alan vaatimat tuotetiedot. Tuotekortti mahdollistaa myös melko vaivattoman keskusteluavauksen tuotteen tarjoajan ja kaupan välillä. Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Niemisen mukaan pienten suomalaisten tuottajayritysten ja kaupan välisen yhteistyön kehittäminen on tuottanut jo nyt tuloksia ja lähiruoka on vähittäiskaupassa tuotekategoria, jonka kehittämiseen halutaan tulevina vuosina panostaa. Suhtautuminen verkkoruokakaupan perustamiseen yhtenä myynnin välineenä oli voimakkaasti sidonnainen yrityksen henkilöstömäärään. Yksityisyrittäjät ja yli 0 henkeä työllistävät tuottajat eivät nähneet verkkoruokakauppaa mahdollisuutena omassa toiminnassaan. Yksityisyrittäjät kokivat, että verkkokaupan perustaminen on liian aikaa vievää ja suureellista toimintaa ja isommissa yrityksissä tuotannon volyymi on niin suurta, että myyntiä ei haluta lähteä pilkkomaan yksittäismyyntiin kuluttajille. - 0 työntekijää työllistävät yritykset kokivat verkkoruokakaupan toteuttamiskelpoisena ideana ja potentiaalisena myyntiä kasvattavana kanavana. Lähiruokatuottajien nykyisissä myyntikanavissa myynti suoraan julkisille toimijoille kilpailutusten kautta on hyvin pientä. Julkisiin kilpailutuksiin osallistuminen lähitulevaisuudessa kiinnosti toisaalta melko lyhyen aikaa alalla olleita tuottajia, mutta myös tuottajia, joiden työura oli kestänyt yli 0 vuotta. Nihkeimmin julkisiin kilpailutuksiin suhtautuivat 0-0 vuotta toimineet tuottajat. Julkisten kilpailutusten kautta tuottaja voi kuitenkin saada luotua useamman vuoden kestävän sopimuksen ja tätä kautta vakautta toiminnallensa. Myös toiminnan nopea ja voimakas kasvattaminen on mahdollista julkisiin tarjouspyyntöihin vastaamalla ja kilpailutuksen voittamalla. Tutkimuksessa selvitettiin, miksi lähiruokatuottajat tuottavat niin vähän tuotteita julkisille keittiöille. Pääasiallinen syy oli tuottajien tyytymättömyys tuotteista saatavaan hintaan. Vastaajat kokivat, että heidän tuottamiensa tuotteiden laatu ja tästä saatava korvaus eivät kohtaa. Toisaalta useat vastaajat olivat myös sitä mieltä, että vaikka hinta olisi kohdallaan, ei heidän tuotantokapasiteettinsa riittäisi vastaamaan tarjouspyynnössä pyydettyjä määriä. Joukossa oli myös vastaajia, joiden tuottamat tuotteet eivät kuulu julkisissa kilpailutuksissa pyydettyjen tuotteiden joukkoon. Vastaajat kokivat, että tarjouspyynnöt ovat vaikeaselkoisia ja työläitä täyttää ja omat tuotteet eivät kata kaikkia tarjouspyynnössä pyydettyjä tuotteita. Yhteistyötä muiden lähiruokatuottajien kanssa määriltään ja tuotevalikoimaltaan kattavien yhteistarjousten tekemisessä ei juurikaan ole tehty. Tämä johtui siitä, että kiinnostus julkisiin kilpailutuksiin osallistumiseen oli vastaajien joukossa alhaista, yhteistarjousten jättämisen mahdollisuudet tunnetaan huonosti ja verkostoituminen mahdollisten yhteistyöyritysten kanssa on heikkoa.

13 TEEMA Saatava korvaus suhteessa oman tuotteen laatuun Kapasiteetti tuottaa riittävän suuria määriä Erikoistuotteet, jotka eivät vastaa julkisten toimijoiden kysyntää Tarjouspyynnöt vaikeaselkoisia ja työläitä Ei pysty vastaamaan kokonaan kilpailutuksen vaatimuksiin Mahdollisuutena toiminnan nopea ja voimakas kasvattaminen Mahdollisuutena vakaa, vahva kanava tuotteille Tuotteiden logistiikka Tarjousten pyytäjien asenne Yhteistyön puute muiden pientuottajien kanssa KOMMENTTIEN MÄÄRÄ Taulukko 3. Tuottajien näkemykset julkisiin kilpailutuksiin liittyvistä ongelmista ja mahdollisuuksista Vaikka lähiruoan tuottajilla on merkittävin rooli puhuttaessa osallistumisesta julkisiin kilpailutuksiin, on myös tarjouspyyntöjen jättäjillä oma roolinsa siinä, millainen tarjousprosessi on, millaisia tarjouksia hyväksytään, voiko osatarjouksia antaa ja miten tarjoukset pisteytetään. Pirkanmaalla Hämeenkyrön kunta teki vuonna 0 poliittisen linjauksen, jossa kunta halusi muodostaa tuotantokeittiöidensä tarjonnan pääosin lähi- ja luomuruoasta. Erityisesti poliittisessa tahtotilassa korostettiin hankintaan liittyvää paikallistaloutta ja ruoan laatua vahvistavia tekijöitä. Hämeenkyrön kunta lähti ennakkoluulottomasti rakentamaan tarjouskilpailua yhteistyössä maatalouteen keskittyneen Ahlmanin koulun säätiön sekä lähiruokatuottajien kanssa. Julkisessa tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa elintarviketuottajat, tukkujen edustajat ja muut alan toimijat saivat kommentoida tarjouspyyntöluonnosta, jota kunnan puolelta tarjottiin tarjouspyyntömalliksi. Avaamalla keskustelu jo tarjouspyynnön suunnitteluvaiheessa mahdollistettiin kunnan poliittisen tahtotilan toteutuminen myös käytännössä siten, että kunnan käyttämät tarjouspohjat mahdollistivat jatkossa myös mikroyritysten ja yhteistoimintana jätettyjen tarjousten jättämisen. Hämeenkyrön kunta kilpailuttaa kaikki elintarviketarjouksensa vuoden 03 aikana uuden tarjouspohjan avulla ja hankinnat alkavat vuoden 04 alussa. Jos tarjousprosessi todettaan lähiruoan hankintaan toimivaksi, tarjouspohjaa voidaan jatkossa hyödyntää erityisesti pienten, alle asukkaan, kuntien lähiruokapainotteisissa tarjousmenettelyssä. Lähiruokakyselyyn vastanneilta tuottajilta (N=64) kysyttiin niitä markkinoinnin keinoja, joilla he pyrkivät myymään tuotteitansa. Vastaajat käyttivät suhteellisen paljon Internetiä ja sosiaalista mediaa, erityisesti Facebookia, tuotteidensa markkinoinnissa. Sosiaalisen median käyttöä perusteltiin sillä, että markkinointi on kustannustehokasta, helppoa ja suoraa. Perinteisistä markkinointikeinoista lehtimainonta oli lähiruokatuottajien keskuudessa suosituinta. Huomionarvoista on, että yli neljäsosa (6,5 %) tuottajista ei markkinoi tuotteitaan millään tavoin tai luottaa puskaradioon eli tiedon leviämiseen suusta suuhun. Vastaajilla, jotka eivät markkinoineet tuotteitaan, oli muita vastaajia todennäköisemmin mahdollisuus kasvattaa tuotantoaan merkittävästi ilman lisäinvestointeja. Markkinoinnin vähyys suhteessa tuotannon kasvattamispotentiaaliin kertoo siitä, että nämä vastaajat eivät

14 halua kehittää liiketoimintaansa vaan ovat tyytyväisiä nykyiseen tasoon. Ne tuotantomäärät, jotka tuotetaan, saadaan myytyä ilman markkinointia. VASTAUSTEEMA Internet, sosiaalinen media Lehtimainos Ei markkinoida, pysyvät asiakassuhteet, ei tarvetta markkinoinnille Puskaradio Jalkautuminen asiakkaiden luo Messut Jälleenmyyjät hoitavat markkinoinnin Puhelinmyynti Tekstiviestit Sähköposti Kaupoissa sisällä tapahtuva suoramarkkinointi Ilmoitustaulut Aktiivinen toiminta lähiruoan kehittämisprojekteissa KOMMENTTIEN MÄÄRÄ Taulukko 4. Lähiruokatuottajien markkinointikanavat. 3 Logistiikka Tuottajien olemassa olevat logistiikkaketjut olivat hyvin perinteisiä ja vahvasti omaan ajankäyttöön ja kuljetuskalustoon sidottuja. 65 % vastaajista sanoi hoitavansa tuotteiden toimitukset tilalta eteenpäin omin voimin. Kolmasosalla koko tuotanto tai osa tuotannosta myydään tilamyyntinä, jolloin kuljetustarvetta ei synny. Kolmasosa tuottajista turvautuu rahdituksessa ulkopuoliseen palveluntarjoajaan. Ulkopuolista rahdittajaa käyttävät erityisesti kylmäkuljetusta vaativat tuottajat sekä tuottajat, joiden liikevaihto on merkittävästi vastaajajoukon keskiarvon yläpuolella tai tuotanto menee kokonaisuudessaan yhdelle ostajalle. VASTAUSTEEMA Oma kuljetuskalusto Tilamyynti Ulkopuolinen rahdittaja Välivarastointi omissa tiloissa Posti/Itella, toimitus postiin KOMMENTTIEN LUKUMÄÄRÄ Taulukko 5. Kuljetuskanavat, joilla tuotteet nykyisin kuljetetaan tuotantotilalta eteenpäin. Pääasiassa vastaajat olivat tyytyväisiä nykyiseen tapaansa hoitaa tuotteidensa logistiikka. Vastauksista kuulsi kuitenkin läpi toteamus siitä, että tuotteiden itsenäinen kuljetusvastuu on 3

15 yksi syy, miksi tuotantoa ei kasvateta tai toiminnan kehittämiseen ei riitä voimavaroja. Nykyisellä tuotantotasolla logistiset ketjut on vielä mahdollista toteuttaa ilman lisäinvestointeja. Tuottajat kokivat omaa toimintaansa rajoittavana tekijänä korkeat rahtikustannukset suhteessa alihankintana rahditettavasta tuotteesta saatavaan myyntihintaan. Tämä on pääsyy myös sille, miksi tilamyynnin kehittäminen koetaan myyntikanavaksi, jota halutaan eniten kehittää, sillä kuljetusvastuu halutaan siirtää ostajalle. VASTAUSTEEMA Ei ongelmia logistiikan kanssa Kuljetettava rahtimäärä liian pientä suhteessa kuluihin Tuottajan aika ei enää riitä rahdittamiseen Kuljetuskalusto ja sen kapasiteetti Rahtialihankinta ei toimi omien tuotteiden osalta hyvin Sääolot Lainsäädäntö Välivarastointimahdollisuuksia parannettava KOMMENTTIEN MÄÄRÄ Taulukko 6. Logistiikkaan liittyvät ongelmat. Kun tuottaja vastasi itse tuotteiden rahdittamisesta, nousi vastauksissa esiin tarve investoida suurempaan ja parempaan kuljetuskalustoon. Myös sääolosuhteet, sekä runsaslumiset talvet että kuumat kesät, vaikeuttavat kuljetusdynamiikkaa. Usea vastaaja totesi suoraan, että ei haluaisi itse vastata rahdittamisesta, sillä aikaa tähän ei olisi, mutta se on ainoa keino saada toiminnasta edes kohtuullinen toimeentulo ja toisaalta näin voi myös varmistaa tuotteen laadun säilymisen asiakkaalle asti. Päällimmäisenä logistiikan kehittämisideana esiin nousi yhteiskuljetusten systemaattinen kehittäminen samalla alueella toimivien tuottajien kanssa. Rahtiyhteistyötä voitaisiin tehdä niin tuotantoraaka- aineiden kuin lopputuotteidenkin osalta. Vastausten mukaan yhteiskuljetuksia oli käytetty vain vähän ja toiminnan käynnistäminen vaatisi aluksi ulkopuolista apua keskustelu- ja toimintaympäristön luomiseksi. Myös varastointikapasiteetin kasvattaminen oli logistiikkaan liittyvä kehitysehdotus. Muutama vastaaja nosti esiin, että varasto voisi sijaita oman tilan ulkopuolella yhteisvarastossa, josta tuottajat voisivat ostaa varastotilaa tarpeen mukaan ja varasto olisi kaikkien tuottajien helposti saavutettavissa. Erityisesti tuottajat, jotka pakastavat tuotteitaan kaipasivat lisää varastointitilaa, sillä satokausi on lyhyt, mutta toimitukset jakautuvat pitkälle aikavälille. Varastointitilan kasvattaminen mahdollistaisi tätä asiaa pohtineiden vastaajien mielestä tuotannon kasvattamisen. 4

16 4 Tuottajien välinen yhteistyö Tuottajien käytännön tasolla jo toimiva yhteistyö ja toiveet yhteistyön kehittämiseksi logistiikan lisäksi kattavat koko tuotanto- myynti- toimitus- ketjun. Erityisen vahvasti esiin nousivat yhteistyön kehittämien raaka- ainehankinnoissa sekä koneyhteistyö. Myös tuotantopinta- aloihin ja tuotantoeläimiin liittyvä tilojen välinen vaihdanta tai osto- ja myyntitoiminta sai kannatusta (Taulukko X). TEEMA Yhteisen myyntitoiminnan ja markkinoinnin kehittäminen Koneyhteistyö, tuotantoalat ja - eläimet, työvoima Raaka- aineet (Alihankintaketjun kehittäminen) Alihankintaketjun kehittäminen (Muut kuin suoraan raaka- aineisiin liittyvät kommentit) Koulutusyhteistyö Logistiikka Jalostusasteen nostaminen yhteistyöllä Yhteisostotoiminta Jo toteutunut yhteistyö KOMMENTTIEN MÄÄRÄ Taulukko 7. Millaista yhteistyötä kollegoiden/muiden tuotantotilojen kanssa on ja millaista yhteistyötä kaivataan. Yhteistyön kehittäminen raaka- aineiden ostossa ja alihankinnassa nähtiin kannattavaksi kahdesta syystä. Ensinnäkin tiloilla käytettävien ravinteiden ja torjunta- aineiden sekä muiden tarvikkeiden ja laitteiden yhteishankinnoilla pyrittäisiin saamaan hankinta- ja rahtihintoja alemmaksi. Toisaalta oman tuotannon tuotteiden jatkojalostaminen vaatii usein tilan ulkopuolisia raaka- aineita ja tarvikkeita sekä henkilöstöresursseja. Monikaan tuottaja ei pysty yksin luomaan täydellistä tuotantoketjua ja tästä syystä jatkojalostuksen kehittäminen koetaan vaikeaksi ja ajatuksesta luovutaan aikaan ja taloudellisiin seikkoihin vedoten. Paikalliset tuottajat ja yritykset nähtiin mieluisimpina yhteistyökumppaneina kehittäessä omaa toimintaa ja tuotteiden jatkojalostusta. Tässä yhteydessä esiin nousi mainintoja siitä, että yhteistyö voisi perustua myös tietyiltä osin vaihdantatalouteen raaka- aineiden, tarvikkeiden, tuotantokoneiden ja työpanoksen osalta. Esiin nousi myös ajatus tuottaa puhtaasti alihankintana tuottajille tuotteita heidän omilla tuotemerkeillään. Näin kysynnän ruuhkahuippuihin pystyttäisiin paremmin vastaamaan. Tämä vaatii kuitenkin tarkkaa laatu- ja hintaseurantaa. Koulutus yhteistyön kehittämiseksi koetaan tärkeänä. Koulutuksen kehittäminen pitäisi vastaajien mielestä rakentaa käytännön toimenpiteiden kautta ja tuottajien välisiä keskustelumahdollisuuksia luomalla. Koulutukset halutaan sitoa käytännön arkipäivään siten, että tilavierailujen ja epävirallisten tapaamisten lomassa tuottajat voivat keskustella ja verkostoitua. Merkittävin asia, jonka vastaajat yhteistyön kehittämisessä nostivat esiin oli yhteisen myyntitoiminnan ja markkinoinnin kehittäminen. Selkeästi haluttiin avoimempaa toimintaa, 5

17 jossa kaikki osapuolet kokevat hyötyvänsä siitä. Annetut vastaukset antavat ymmärtää, että myynti- ja markkinointiyhteistyö on vielä varsin kehittymätöntä. Tämä on mielenkiintoinen huomio siitä syystä, että lähes kaikki vastaajat olivat kuitenkin käytännön kautta myynnin ammattilaisia tuotantotoimintansa ohessa, sillä vastuu myynnistä oli vastaajilla. Vastauksista nousi vahvasti esiin se, että kaikki toimijat tekevät päivittäin samoja toimintoja, mutta toimivat täysin yksin. Yhdistämällä järkeväksi katsottavia toimintoja voidaan merkittävästi säästää pientuottajien resursseja lähes kaikilla myynti- ja markkinointitoiminnan sektoreilla. 5 Tuottajien välisen yhteistyön kehittämisen toimenpide-ehdotukset Ensimmäisenä myynnin kehittämisen askeleena nähtiin se, että yhteismyynnille luodaan edellytyksiä. Tärkeimpänä yhteismyynnin parantamisen keinona nähtiin informaation välityksen kehittäminen. Selkokielellä sanottuna vastaajat halusivat luoda jokin tavan, jolla joko samaa tuotetta tuottavat tuottajat tai samoja myyntikanavia käyttävät tuottajat tai samalla alueella toimivat tuottajat voisivat helposti keskustella keskenään. Tätä kautta saataisiin selville ne osapuolet, jotka voisivat hyötyä toistensa kanssa toimimisesta. Yhteistyön aloittaminen ei välttämättä vaadi muuta kuin sen, että oikeat ihmiset saatetaan yhteen oikeassa ilmapiirissä. Liian virallinen tapaaminen voi estää spontaanien keskusteluiden ja nopeiden yhteistyöhankkeiden perustamista. Vastaajien keskuudesta nousi esiin yksi toimijaryhmä, Heikki Ahopellon luotsaama Armas- perhe, joka on pyrkinyt aktiivisesti verkostoitumaan ja löytämään yhdistettyjen toimintatapojen kautta taloudellisia ja henkilöstöresursseja säästäviä toimintatapoja Pirkanmaalla. Tarkastelemalla Armas- perheen kehityskaarta yritystapaustutkimuksena, voitaisiin löytää hyviä toimintatapoja yhteistyölle. Toisaalta Armas- perheen elinkaari on vielä sen verran lyhyt, että myös Armas- perhe voisi tästä tutkimuksesta hyötyä. Suomen kuntatasoilla toimii iso joukko elinkeino- tai maatalousasiamiehiä ja erilaisia kuntien tai kuntayhtymien hallinnoimia yrityspalveluita. Pirkanmaalaisessa kunnassa voitaisiin pilotoida lähiruokayhteistyöhanke, jossa päätavoitteina olisivat lähiruokatuottajien verkostoituminen, jatkojalostustoiminnan tukeminen, koneyhteistyöverkoston luominen ja yhteinen myynti- ja markkinointitoiminnan perustaminen. Erilaisia projektihankkeita eri maakunnissa on käynnissä, mutta toimintamallien juurruttaminen kuntahallintotasolle on erityisen tärkeää toiminnan katkeamattoman jatkuvuuden kannalta. Erilaiset ulkopuolisen rahoituksen projektihankkeiden toiminnot saattavat katketa, kun rahoitus loppuu. Kun toiminta on jalkautettu kunnan virkamiehille, on toiminnan jatkuvuus todennäköisempää. Lähiruokatuottajien välisen yhteistyön ensimmäinen käytännön yhteistyöhanke voisi olla rahtiyhteistyön kehittäminen erityisesti tuotantopaikkaan tulevan rahdin osalta. Maantieteellisesti lähekkäin sijaitsevien tuotantopaikkojen yhteistilaukset olisi suhteellisen helppo järjestää ja ensimmäisten yhteistilausten jälkeen toiminta todennäköisesti luontevasti itseohjautuu ilman ulkopuolista apua. 6

18 6 Paikallinen tukkuliike yhteistyökumppanina? Suomen elintarvikkeiden vähittäismyynti on vahvasti polarisoitunut kahdelle toimijalle, S- ja K- ketjulle. Vuonna 0 nämä ketjut hallitsivat 80 % kaikesta Suomen päivittäistavaramyynnistä. Koska vähittäismyynti on vahvasti ketjujen hallinnassa, on myös elintarvikkeiden tukkutoiminta muutaman suuren toimijan hallinnoimaa. Neljä Suomen suurinta tukkuliikettä hallitsevat 90 % elintarvikesektorin liikevaihdosta. Pienet ja jopa keskisuuretkin lähiruokatuottajat ovat myynnin ja tuotannon kehittämisessä haasteellisessa asemassa, sillä myynnin keskittyminen suurille toimijoille asettaa monia rajoituksia ja vaatimuksia tuotannolle. Pientuottajalta vaaditaan hintaan, pakkauksiin, toimitusaikoihin ja toimitusmäärin liittyviä ehtoja, joita sen voi olla vaikea toteuttaa. Toisaalta lähiruoan pientuottajat eivät välttämättä halua olla osa kasvotonta tuotantoa, jossa tuotteen alkuperä ei välttämättä ole selvillä. Myös pitkiin kuljetusmatkoihin ja varastointiaikoihin liittyy laatua heikentäviä seikkoja, joita pientuottajat eivät tuotteillensa halua asettaa. Tuottajat kokevat, että eivät pysty varmistamaan tuotteidensa riittävää tuoreutta osana suuria logistisia ketjuja. PPP- hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda pirkanmaalaisille tuottajille yhteistyömahdollisuuksia, jotka mahdollistavat taloudellisesti kannattavan toiminnan sekä toiminnan kehittämisen. Hanke etsii toimijoita, joiden avulla lähiruokaan liittyvät tuotanto-, pakkaus-, logistiikka-, tukku-, markkinointi- ja vähittäismyyntitoiminnot saataisiin tuottajia enemmän kannattaviksi ja yhteistyöketju helpoksi. Hankkeessa on havaittu, että yhtenä ydinalueena myynnin edistämisessä on tukkutoiminta ja lähiruokaan erikoistuneen tukun tai lähettämön mahdollinen perustaminen Pirkanmaalle. Toisena vaihtoehtona on, että jo olemassa olevat tukkuyritykset luovat lähiruoan tukkutoiminnalle sellaiset mahdollisuudet, että esimerkiksi maakuntatasoinen tuotteiden tuotanto- myynti- kulutus- ketju on mahdollinen. Katja Koposen väitöskirjatutkimus on osoittanut, että maakunta on luonnollisin aluekokonaisuus, kun puhutaan lähiruoasta. Kuluttajien ostokäyttäytyminen on viime vuosina polarisoitunut hintakategorian ääripäissä oleviin tuotteisiin. Sekä kauppojen omat halpatuotemerkit (esimerkiksi Pirkka, Rainbow, Eldorado) ja toisaalta hintavammat lähi- ja luomutuotteet ovat kasvattaneet myyntilukuja merkittävästi enemmän kuin hintakategorian keskivaiheen tuotteet. Tämä tukee ajatusta siitä, että tukkutoimija voisi keskittyä vain lähiruokatuotteisiin sekä lähiluomutuotteisiin tai suuri toimija voisi luoda oman tukkubrändin näille tuotteille.näin tuotteiden saatavuus, ja tunnistettavuus paranisivat. Lähiruokatuottajille ehdotettiin kyselyssä yhdeksi mahdolliseksi kehitettäväksi myyntikanavaksi maakunnallista lähiruokatukkua. Vastaajilta tiedusteltiin niitä vaatimuksia, joita he asettaisivat yhteistyölle lähiruokatukun kanssa. Tuottajilla oli eniten epäilyksiä sen suhteen, voiko välikäden lisääminen olla kannattavaa ja voiko tuottaja saada tällaisen toiminnan kautta nykytasoisen pääasiassa suoramyyntiin perustuvan korvauksen tuotteistaan. Vastaajien mielestä suurin apu, jonka lähiruokatukku voi antaa on tuottajien logistiikkavastuun keventäminen ja yhdistettyjen logistiikkaketjujen tuoma taloudellinen etu. 7

19 Logistiikkaan liittyvänä positiivisena asiana nostettiin esiin tukun todennäköinen mahdollisuus varastoida suuria määriä kuivatuotteita ja pakasteita. Usea vastaaja nosti laatuun ja laatujärjestelmiin liittyvät kysymykset esiin. Pohdittiin, voiko lähiruokatukkutoiminta aidosti rakentua siten, että tuotteiden laatu ei toimitusketjussa kärsi ja tuotteiden kiertonopeus on riittävä. Tuottajien mielestä uhka siitä, että tuotteiden laatutaso laskisi on merkittävä silloin, kun tuottaja ei itse pääse todentamaan tuotteen laatua myyntihetkellä. Yleisellä tasolla lähiruokatukulle asetettiin vaatimuksina riittävän kattava palveluntarjonta ja asiantuntemus kaupan toimintakulttuurista. Tukulta toivotaan voimaa tuotteiden markkinoimiseen, lupajärjestelmien hoitoon sekä toimivia sähköisiä palveluita. Toisaalta tuottajat toivovat myös vapauksia muun muassa pakata tuotteensa haluamallaan tavalla ja omalla nimellään ja mahdollisuuden myydä tuotteitaan myös muiden myyntikanavien kautta. VASTAUSTEEMA KOMMENTTIEN MÄÄRÄ Riittävä taloudellinen kannattavuus 35 Tavaran nouto tilalta, logistiikka 4 Toimitusmäärät ja toimitussykli 5 Laatujärjestelmä, laatutakuu, läpinäkyvyys Riittävän kattava palvelutarjonta ja asiantuntemus 8 Varastoinnin vaatimukset Markkinoinnin keskittäminen Tuote pitää olla pakattu tuottajan määrittelemään pakkaukseen ja tuottajan nimellä Vaatii ympärivuotista tuotantoa Jo olemassa olevat tukkutoimijat hyviä Tuottajan vapaus myydä myös muille Sähköinen tuotannonohjausjärjestelmä Taulukko 8. Lähiruokatuottajien asettamat ehdot yhteistyölle lähiruokatukkujen kanssa. Kyselyyn vastanneilta tuottajilta tiedusteltiin niitä ehtoja, joita he tällaiselle lähiruokatukulle asettavat, jotta toiminta olisi heidän mielestään kannattavaa. Merkittävin teema, joka vastauksissa nousi esiin, oli taloudelliset näkökulmat (taulukko X). Erityisesti taloudellisena näkökulmana nostettiin esiin vaatimus siitä, että tuottajalle maksetaan tuottajan määrittelemä hinta, ei ostajan vaatima hinta. Tukulle toimitettavat tuotantomäärät nostattivat paljon keskustelua eri näkökulmista. Toiset vastaajat vaativat, että tuotantomäärät pitää sopia kiinteästi ja toiset vastaajat taas pelkäsivät tällaisia kiinteitä sopimuksia. Heidän tuotantonsa kannalta olisi hyvä, että sen verran toimitetaan, mitä kulloinkin pystytään tuottamaan. Useat vastaajat nostivat kuitenkin esiin sen, että heidän näkökulmastaan toimitettavan volyymin tulisi olla riittävän suuri. Eräs vastaaja toivoi, että tukku ottaisi heidän lihantuotannostaan valikoimaansa mukaan kaikki ruhon osat, jotta yhteistyö olisi helppoa. Toinen vastaaja toivoi, että tukulla olisi sellaiset säilytystilat, erityisesti pakasteille, että niitä voitaisiin toimittaa isommissa erissä. 8

20 Tukkutoimintaan liittyvältä logistiikalta tuottajat toivoivat selkää dynamiikkaa, jossa tuotteet noudetaan tukkutoimijan toimesta tilata ja noutopäivät ja ajat ovat vakiot. Kuljetuskalusto tulee olla sellaista, että myös pakasteiden kylmäketju pysyy katkeamattomana. Erityisesti tuottajat olivat huolestuneita tukkutoimijan kyvystä myydä tietyt tuotteet hakupäivänä eteenpäin, jopa puoleen päivään mennessä, jotta tuotteen laatu ei laske. Laatuun liittyvänä tekijänä tuottajat nostivat erityisesti esiin tuotantoketjun läpinäkyvyyden kuluttajalle asti. Tuottajat haluavat, että tuotteissa on mainittu sekä kotimaisuus että tuottajan ja tuotantopaikan nimi. Osa lähiruokatuottajista on kehittänyt omaa tuotettaan muusta samankaltaisesta tuotannosta eroavaksi juuri erikoistumalla kaikkein laadukkaimpiin raaka- aineisiin. Erityisesti lihatuottajat olivat huolestuneita lähiruokatukun työntekijöiden ammattitaidosta näiden erikoistuotteiden osalta. He toivoivat sekä koulutusta että tilavierailuja varmistamaan tuotteiden oikeanlaisen markkinoinnin. Näillä koulutuksilla myös lisättäisiin ymmärrystä siitä, miten tuotteiden kulurakenne syntyy. Kysyttäessä tuottajilta niitä myynti-, markkinointi- tai logistiikkapalveluita, joita tällainen tukku voisi tarjota, oli vastaus hyvin selkeä. Tuottajat haluavat, että tukku hoitaisi kattavasti logistiikan kylmäkuljetuksineen sekä mahdollisen välivarastoinnin (taulukko X). Lisäksi haluttiin, että tukkutoimija suunnittelee ja toteuttaa markkinoinnin sekä luo uusia myyntikanavia. Vastauksista nousi hyvin voimakkaasti esiin, että jos tukkutoimintaan lähdetään, suuri osa tuottajista haluaa keskittyä tämän jälkeen täysin oman tuotantonsa kehittämiseen. VASTAUSTEEMA Logistiikka (myös kylmäkuljetukset) ja varastointi Uusia markkinoita, markkinointia ja myyntikanavia Yhteistyö eri tavoilla Kustannukset liian korkeat Ekologisuus Riittävä volyymi Pakkaukset Koulutus, tilavierailut Joustavuus ostettavissa tuotantomäärissä Rajattu määrä saman tuotteen tuottajia KOMMENTTIEN MÄÄRÄ 0 3 Taulukko 9. Palvelut, joita tuottajat tukkutoimijalta odottavat. 7 Toimenpide-ehdotukset tukkuliiketoiminnan ja tilojen yhteistyölle Paikallisessa tukkutoiminnassa pääosa elintarviketuotteiden hinnoista tulee vääjäämättä muodostumaan kalliimmiksi kuin suurten ketjujen operoimissa massatuotteissa. Syynä tähän ovat pääasiassa tuotantomäärien aiheuttama tuottajahintojen korkeus ja logistiikan kalleus kaikissa tuotanto- ja myyntivaiheissa suhteessa massatuotantoon. Lähiruokatukun tulee profiloida omat myyntikanavansa sekä yksityisille että yrityksille siten, että kuluttajat ymmärtävät, miksi maksavat tuotteistaan hieman enemmän. Yksityisille kuluttajille syy ostaa 9

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ!

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! HENRI PIKKARAINEN p. 044 520 7709 & KIRSI HUOTARI p. 050 547 6566 Miksi Lähiruokadiili? Lähiruokadiili tarjoaa mahdollisuuden ostaa lähiruokaa suoraan tuottajalta.

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014 Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa Elina Särmälä 13.2.2014 Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Tukipalvelut Oy aloitti toimintansa vuonna 2010. Yhtiön omistus jakaantuu siten, että Lappeenrannan kaupunki omistaa

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa

Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa ProLuomun luomukasvisarvoketjutyöryhmän kokous 12.8.2014 Sari Iivonen 24.10.2014 1 Euroopan maista opittua ja Suomessa sovellettavissa olevia näkökulmia: Kuluttajien

Lisätiedot

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille Tiedot pyydettiin vuotta 2009 koskien Toteutus huhtikuussa 2010 Sähköinen kysely, tiedot vastaajakohtaisesti

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin.

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin. IQF- Vesanto sijainti: Irtopakastuslaitos sijaitsee Pohjois-Savossa Vesannon taajamassa sijaitsevan kala-aseman yhteydessä. Hallinnoijana toimii kalastajien omistama Vesannon Kala Osk. Irtopakastamon naapurissa

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Miksi sairaanhoitopiirinkin ruoka kulki tuhansia kilometrejä? - Ruokatottumukset ovat muuttuneet - Työn tuottavuutta on nostettu keskittämällä

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy. Humppila

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy. Humppila Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Humppila Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-

Lisätiedot

Toimintamallin kehittäminen lähiruuan tuottajien ja julkisten keittiöiden välille Pirkanmaalla

Toimintamallin kehittäminen lähiruuan tuottajien ja julkisten keittiöiden välille Pirkanmaalla TARJOUSPYYNTÖ 5.10.2011 HANKINNAN NIMIKE Toimintamallin kehittäminen lähiruuan tuottajien ja julkisten keittiöiden välille Pirkanmaalla Ahlmanin koulun Säätiön hallinnoima Parasta Pöytään Pirkanmaalta

Lisätiedot

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia Jaana Paananen MTT Taloustutkimus Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. - 2.10.2002 Mikkeli Vähittäiskauppa-aineiston

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13->

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13-> Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Ritva Jäättelä, puheenjohtaja Päivi Mantere, sihteeri Kestävää liiketoimintaa lähiruoasta hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu Uudenmaan Ruoka-Suomi- ja Aitojamakuja

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Mitä on lähiruoka? - Ei virallista määritelmää. - Asiasta useita eri tulkintoja - Hallituksen Lähiruokaohjelma -> miten lähiruokaa edistetään vuoteen 2020 mennessä. *

Lisätiedot

Lähiruokaa kilpailutuksella ammattikeittiöihin. Katja Laukkanen, hankinta-asiamies 18.11.2014

Lähiruokaa kilpailutuksella ammattikeittiöihin. Katja Laukkanen, hankinta-asiamies 18.11.2014 Lähiruokaa kilpailutuksella ammattikeittiöihin Katja Laukkanen, hankinta-asiamies 18.11.2014 1 2 Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Hankinnan tärkeimmät ratkaisut tehdään suunnitteluvaiheessa Hankinta

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Mitä lähiruokaan siirtyminen kunnalta edellyttää? Lähtökohtana yhteinen halu kehittää alueellista

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:33:58 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011 1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Pro Luomu, arvoketjuryhmän kokous 2.6.2014 MTK 17.6.2014 Copyright Pajuniemi Oy 2 Pajuniemi Oy Perustettu 1976 Liikevaihto 11,7 milj. euroa vuonna 2013 Tuotannon määrä 1,5

Lisätiedot

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Seminaariesitys PTY:n toteuttamassa hankkeessa: Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Paikalliset tuotteet

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Tuottaja-kuluttaja yhteistyö: Pirkanmaan sovellus REKO-mallista

Tuottaja-kuluttaja yhteistyö: Pirkanmaan sovellus REKO-mallista Tuottaja-kuluttaja yhteistyö: Pirkanmaan sovellus REKO-mallista Ruokapiiritreffit 12.4.2014 Eeva Ylinen Projektiasiantuntija Parasta Pöytään Pirkanmaalta Mistä kaikki alkoi? Alkuperä Ranskassa kumppanuusmaataloudessa

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Johanna Mattila Turun yliopiston koulutus ja kehittämiskeskus Brahea LounaFood Aitoa Makua Varsinais Suomesta hanke LOUNAFOOD

Lisätiedot

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa 20.9.2012 Toivo Muilu ja Silja Puoskari Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Politiikkadialogi paikallisten hankintojen edistäjänä -hanke

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Elintarvikealan perustutkinto www.kpedu.fi 1.8.2009

Elintarvikealan perustutkinto www.kpedu.fi 1.8.2009 ELINTARVIKKEIDEN PAKKAAMINEN 10 OV pakkaa elintarvikkeita ja käsittelee pakkausmateriaaleja ottaen huomioon pakkaamiseen liittyvät ympäristönäkökohdat ja elintarvikepakkausten tehtävät seuraa pakattavan

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014 Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Hankintafoorumi 10.4.2014 Sisältö Palvelujen hankkiminen kunnassa Kuntastrategia Hankintaprosessi ISS Palvelut esimerkkinä palveluyrityksestä:

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso 24.2.2014 2 - Meri-Lapin alue - Aloite Kemi-Torinon seutuvaltuustolle paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käytön lisäämiseksi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

PAIKALLISTEN TOIMITTAJIEN JA TUOTTEIDEN TOIMINTAMALLI KESPRO OY. Jyrki Karlsson Osto- ja Logistiikkajohtaja Kespro Oy

PAIKALLISTEN TOIMITTAJIEN JA TUOTTEIDEN TOIMINTAMALLI KESPRO OY. Jyrki Karlsson Osto- ja Logistiikkajohtaja Kespro Oy PAIKALLISTEN TOIMITTAJIEN JA TUOTTEIDEN TOIMINTAMALLI KESPRO OY Jyrki Karlsson Osto- ja Logistiikkajohtaja Kespro Oy Agenda Paikalliset tavarantoimittajat Ruokakesko ja suomalaisuus Paikallisten tavarantoimittajat

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli)

Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli) Parasta Pöytään Pirkanmaalta lähiruokahanke Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli) 3.4.2014 Projektiasiantuntija Eeva Ylinen Mistä kaikki alkoi? Alkuperä Ranskassa kumppanuusmaataloudessa REKO-mallin

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Lisää luomua kiertue Somerolla 30.10.2012

Lisää luomua kiertue Somerolla 30.10.2012 Lisää luomua kiertue Somerolla 30.10.2012 Luomun haasteet ja mahdollisuudet Sari Raimoranta, hankevetäjä www.mtk.fi/luomuvakka Sivu 1 30.10.2012 MTK-Varsinais-Suomen Luomuvakka-hanke Varsinais-Suomen maataloustuottajain

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:56:40 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä

Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina hanke Jukka Jokiranta FocusIt Consulting Oy 2010 Tuotekortti

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Luomulle on kysyntää!

Luomulle on kysyntää! 3.12.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomulle on kysyntää! S-ryhmä/PKO Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Olli Kurppa Prismajohtaja/Ptostopäällikkö PKO Luomu

Lisätiedot

REKO Lähiruoan suoramyyntimalli

REKO Lähiruoan suoramyyntimalli REKO Lähiruoan suoramyyntimalli Näkökulmia lähiruokaan Ruoka-Kouvola Uudeksi Elinkeinokärjeksi -hankkeen kumppanuuspöytä, Elimäki 13.9.2014 Eeva Ylinen Projektiasiantuntija Parasta Pöytään Pirkanmaalta

Lisätiedot

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Saksan elintarvikemarkkinoiden koko Saksan elintarvikemarkkinat ovat valtavat. Vuoden 2010 kokonaisliikevaihto oli 149,5 mrd. euroa ja se kasvoi 1,2 % vuoteen

Lisätiedot

TUOTEKORTTI. Tarkentavat tuotetiedot. Tilaus / toimitustiedot Tilaustapa, toimituserä, tilaus-toimitusrytmi jne. Tuotteen taustatiedot

TUOTEKORTTI. Tarkentavat tuotetiedot. Tilaus / toimitustiedot Tilaustapa, toimituserä, tilaus-toimitusrytmi jne. Tuotteen taustatiedot TUOTEKORTTI Tuotenimi Tuotekoodi Tuotteen paino Postitoimipaikka Myyntiyksikkö Myyntierän 1 koko Myyntierän 2 koko Pankkitiedot Tuotteen mitat (k * l * s) mm Yhteyshenkilö Myyntierän 1 mitat (k * l * s)

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa?

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? KTT Hanna Leipämaa-Leskinen Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? 14.5.2014 elintarvikkeita ja kosmetiikkaa -seminaari 1 Mitä suomalaiset kuluttajat arvostavat? elintarvikkeita ja kosmetiikkaa.

Lisätiedot

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 9.12.2013 seuraavan sisältöisen aloitteen:

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 9.12.2013 seuraavan sisältöisen aloitteen: Kunnanhallitus 9 13.01.2014 Tekninen lautakunta 20 18.02.2014 Kunnanhallitus 63 03.03.2014 Valtuustoaloite lähiruoan lisäämiseksi kunnan ruokahankinnoissa 50/00.02/2014 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 161 Kristillisdemokraattien

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Suoramyynti herättää kysymyksiä miten elintarvikelainsäädäntö vastaa näihin kysymyksiin

Suoramyynti herättää kysymyksiä miten elintarvikelainsäädäntö vastaa näihin kysymyksiin Suoramyynti herättää kysymyksiä miten elintarvikelainsäädäntö vastaa näihin kysymyksiin Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Yyteri, Pori 5.5. projektipäällikkö Johanna Mattila Esityksen

Lisätiedot

Parasta Pöytään Pirkanmaalta 1.11.2010-31.12.2014

Parasta Pöytään Pirkanmaalta 1.11.2010-31.12.2014 Parasta Pöytään Pirkanmaalta 1.11.2010-31.12.2014 PPP lyhyesti Parasta Pöytään Pirkanmaalta on yleishyödyllinen kehittämishanke, jota rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla (80 %), Tampereen

Lisätiedot