VAKKA-SUOMEN HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMA VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA, KUNTAYHTYMÄ, SOSIAALIJAOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAKKA-SUOMEN HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMA 2007-2015 VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA, KUNTAYHTYMÄ, SOSIAALIJAOS"

Transkriptio

1 VAKKA-SUOMEN HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMA VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA, KUNTAYHTYMÄ, SOSIAALIJAOS

2 Sisältö 1. JOHDANTO 2 2. HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT Hyvinvointi koostuu monesta osatekijästä Työ ja toimeentulo Terveys Rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen Koulutus Sosiaaliset suhteet Itsensä toteuttaminen 6 3. VAKKA-SUOMEN HYVINVOINNIN SWOT-NELIKENTTÄANALYYSI 6 4. VAKKA-SUOMEN HYVINVOINNIN VISIO JA STRATEGIA 7 5. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET STRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI OSA-ALUEITTAIN Työn ja toimeentulon osa-alue Terveyden osa-alue Rakennetun ympäristön, luonnon ja asumisen osa-alue Koulutuksen osa-alue Sosiaalisten suhteiden osa-alue Itsensä toteuttamisen osa-alue Hyvinvoinnin osatekijöiden keskeiset tavoitteet eli kärkitavoitteet TAULUKKO KÄRKITAVOITTEISTA JA TOTEUTUNEISTA / SUUNNITELLUISTA TOIMENPITEISTÄ VUOSINA OHJELMAN TOTEUTUS, SEURANTA JA MITTARIT 7.1. Ohjelman toteutus ja seuranta 7.2. Ohjelman mittarit eli hyvinvointi-indikaattorit Liitteet 1. Tiivistelmä Vakka-Suomen hyvinvoinnin muutoksista vuosina

3 1. JOHDANTO Seudullinen hyvinvointipoliittinen ohjelma perustuu Vakka-Suomen seutukunnan aluekeskusohjelmaan, jonka toimintalinja neljä käsittelee hyvinvoinnin ja sosiaalisesti kestävän kehityksen merkitystä Vakka-Suomen elinvoimaiselle kehitykselle. Alkuperäisen 2004 valmistuneen hyvinvointipoliittisen ohjelman teki seutuhallituksen päätöksen mukaisesti Vakka-Suomen seutukunnan sosiaalijaosto. Käsillä oleva ohjelma on päivitetty versio, ja päivityksestä vastasivat sosiaalijaos ja VASOKE-hankkeen (Vakka-Suomen sosiaalitoimien seutukehityshanke) projektityöntekijä. Vakka-Suomen hyvinvointipoliittinen ohjelma on tarkoitettu ensisijassa poliittisille päättäjille ja eri viranhaltijoille, kun suunnitellaan ja päätetään toimenpiteistä, joilla edistetään seutukunnan asukkaiden hyvinvointia. Seutukunnallinen hyvinvointipoliittinen ohjelma toimii kunnissa tehtävien hyvinvointia edistävien ohjelmien sateenvarjona antaen suuntaviivat muulle suunnittelulle ja kehittämistyölle. Ohjelman tavoitteena on luoda suuntaviivat hyvinvoinnin kehittämiselle seutukunnassa ottaen huomioon samalla toiminnan realistiset puitteet. Tavoitteena on muodostaa kokonaiskuvaa hyvinvoinnin tilasta seutukunnassa, määritellä hyvinvointi vakkasuomalaisittain ja analysoida seutukunnan vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet hyvinvoinnin näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena on valita strategia ja sen mukaiset toimenpidelinjaukset seutukunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Vuonna 2004 alkuperäistä hyvinvointipoliittista ohjelmaa työstettäessä tehtiin kuntakierros kuntalaisten kuulemiseksi, jolloin seutukunnan hyvinvointistrategia sai myös kuntalaisilta oikeutuksen. Asukkailta kyseltiin mm. seutukunnan vahvuuksia ja edelleen edistämistä kaipaavia, hyvinvointiin liittyviä asioita. Kuntakierroksella hyvinvoinnin nähtiin koostuvan ensisijaisesti työstä ja toimeentulosta. Työn saanti vaikuttaa eniten paikkakunnalle muuttoon. Vakka-Suomen seutukunnan vahvuutena nähtiin monimuotoinen elinympäristö, joka tarjoaa mahdollisuuksia sekä maaseutumaiseen, merenranta- tai kaupunkiasumiseen. Asukkaat mainitsivat Vakka-Suomen vetovoimatekijöinä asuinalueen turvallisuuden, rauhallisuuden ja viihtyisyyden. Asumisen kohtuuhintaisuutta ja hyviä tontteja omakotirakentamiseen pidettiin hyvinä puolina Vakka-Suomen kunnissa. Kuntakierroksella tuli esiin, että lapsiperheiden kannalta liikenneyhteydet ovat tärkeitä työssäkäynnin ja asioinnin takia. Peruspalveluiden, kuten toimivan terveydenhuolto, ja harrastus- ja vapaa-ajan toimintamahdollisuuksien nähtiin houkuttelevan uusia asukkaita esim. Turusta. Erityispalveluita voitiin hakea kauempaakin. Hyvinä asioina Vakka-Suomessa nähtiin joustava kouluverkosto, pienet koulut, hyvät päivähoitopalvelut ja palvelujen nopea saatavuus ja nämä on tärkeää säilyttää. Hyvinvoinnin täsmällinen määritteleminen on vaikeaa, koska sitä voidaan tarkastella hyvin monista lähtökohdista. Erik Allardt jakaa hyvinvoinnin kolmeen perusulottuvuuteen, omistaminen (having), rakastaminen (loving) ja oleminen (being). Näistä ensimmäinen kuvaa hyvinvoinnin aineellista perustetta, toinen ihmissuhteita ja sosiaalisia yhteyksiä ja kolmas elämänhallintaa ja arvostuksia. Hyvinvointi voidaan muodostaa aineellisten ja sosiaalisten tarpeitten tyydyttämisestä, jotka johtavat henkilön elämänhallintaan. Yhteiskunnan hyvinvointipolitiikalla varmistetaan mahdollisuus kansalaisten tasa-arvoiseen hyvinvointiin. Tässä ohjelmassa hyvinvointia tarkastellaan kuudesta eri näkökulmasta: Työ ja toimeentulo Terveys Rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen 2

4 Koulutus Asuminen Sosiaaliset suhteet Itsensä toteuttaminen Hyvinvoinnin lisäämiseksi asetut tavoitteet ja toimenpiteet on siirretty havainnollisesti elinkaarikuviolle sivuilla 8-13 Hyvinvoinnin tilaa mitataan indikaattoreilla, jotka on lueteltu sivulla??. Vuosittain tehtävä Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätös koostuu tilastollisessa hyvinvointikatsauksesta ja sosiaalijaoksen arviosta asukkaiden hyvinvoinnin tilasta. 2. HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT 2.1. Hyvinvointi koostuu monesta osa-alueesta Lähtökohtana ohjelmaa laadittaessa on ollut, että hyvinvointia luovat ja edistävät useat ohjelmatyön taustalla olevat perustekijät, joita ovat mm. lainsäädäntö, riittävä henkilöstö, tilat ym. Näitä tekijöitä ei tarkastella tässä työssä erikseen. Sosiaalijaoksen työtä on suunnannut käsitys vakkasuomalaisesta hyvinvoinnista, jota seuraava kaavio kuvaa: Rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen Työ ja toimeentulo Itsensä toteuttaminen HYVIN- VOINTI Koulutus Terveys Sosiaaliset suhteet Tähän kappaleeseen on tiivistetysti määritelty kutakin hyvinvoinnin osa-aluetta ja kuvattu mitä se merkitsee kunkin ikäryhmän kohdalla. Lisäksi useimmista osa-alueista on määritelty ikäryhmittäin tai koko väestöä yleisesti koskien seutukunnan tavoitteet osa-alueen kehittymiselle ja konkreettiset toimenpiteet miten tähän pyritään laaditun vision ja strategiavaihtoehdon toteuttamiseksi. 3

5 2.2. Työ ja toimeentulo Turvattu toimeentulo on pohja muulle hyvinvoinnille. Toimeentulolla on tärkeä yhteys elämänhallintaan. Yhteiskunnan pitää huolehtia erilaisin tukitoimin asukkaidensa sosiaalisesta turvallisuudesta, jos he eivät jossain elämäntilanteessa pysty itse hankkimaan toimeentuloaan (työllisyysturva, sosiaaliavustukset, toimeentuloturva, kuntouttava työtoiminta, eläketurva jne.). Toimeentulo on vakaampaa, kun kuntalaisten omat voimavarat ovat käytössä ja jokaiselle vajaakuntoisellekin löytyy mielekästä tekemistä ja työtä niin, että hän pystyy tulemaan toimeen työstä maksettavalla korvauksella tai eläkkeellä. Seutukunnan, kunnan ja sen asukkaiden hyvinvoinnin kannalta on tärkeää varmistaa kunnan vakaa talous ja verotulojen kasvu Terveys Suomalaisten pienten lasten terveydentila on kansainvälisissä vertailuissa käytetyn mittarin, imeväiskuolleisuuden, perusteella erittäin hyvä. Väestöryhmien väliset terveyserot alkavat kuitenkin kehittyä jo lapsuudessa, koska osa lapsista joutuu kehittymään huonommissa elinolosuhteissa ja kasvuympäristössä. Tässä suhteessa päivähoidon ja koulun merkitys lapsen kehitykselle on erittäin suuri. Lasten terveyden uhkina ovat myös turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet, kuten mielenterveysongelmat ja sosiaalisen kehityksen häiriintyminen. Sosiaalisen ympäristön suuret muutokset, tiedotusvälineiden vaikutus ja yhteiskunnassa korostuva kilpailu vaikuttavat lasten psykososiaalisen pahoinvoinnin lisääntymiseen. Myös lasten ja nuorten arkiympäristöt rakentuvat ja toimivat talouselämän ja aikuisten ehdoilla. Kansanterveysohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena työikäisten terveyden edistämiseksi on ikäryhmän työ- ja toimintakyvyn ja työelämän olosuhteiden kehittyminen siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen n. kolme vuotta vuoden 2000 tasoa myöhemmin. Aikuisten terveyden keskeisiä edellytyksiä ovat ansiotyön ja jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutuksen turvaaminen sitä tarvitseville sekä riittävän toimeentulon turvaaminen kaikille. Työympäristön ja työelämän sosiaalisten suhteiden kehittäminen terveyttä edistäväksi ja eriikäisille työtekijöille sopiviksi on tärkeä tehtävä. Ravitsemukseen, nautintoaineisiin, liikuntaan ja liikenteeseen liittyviä terveellisiä elämäntapoja on tuettava myös työelämässä ja vapaa-ajan harrastuksissa. Kansanterveysohjelman tavoite vuoteen 2015 mennessä on, että yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena kuin viimeisten 20 vuoden ajan. Iäkkäiden ihmisten keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä on viime vuosikymmeninä huomattavasti pidentynyt. Tavoitteet voivat olla samansisältöiset kaikissa elämänkaaren vaiheissa (lapsuus, työikä, vanhuus), mutta ne voivat painottua eri tavoin Rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen Asuin- ja elinympäristön toimivuus on ihmisen hyvinvoinnin ja selviytymisen edellytys. Erityisesti asuinalueen toimivuuden merkitys korostuu lasten, vanhusten ja eri tavalla toimintarajoitteisten ihmisten kohdalla. Asukkaita aktivoiva ja tukeva elinympäristö, jossa 4

6 yhdistyvät asumisen ja palvelujen verkosto sekä mahdollisuus luonnon kokemiseen ja jossa asuu eri-ikäisiä ihmisiä, luo edellytyksiä arjen sujumiselle. Monipuolisen asukasrakenteen turvaamisella tähdätään sosiaalisesti turvalliseen asuinalueeseen, joka tukee erityisesti nuorten ja lasten kasvua. Monipuolinen asukasrakenne tarkoittaa eri ikäisten ihmisten asuinaluetta, tulojaollisesti erilaista asukasrakennetta jne. Kaavoittamisella voidaan vaikuttaa omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen sijoittumiseen, jossa "slummiutumisen" estäminen pitäisi olla tavoitteena. Asukaslähtöisen kaavoituksen avulla voidaan tukea esteettisyyttä ja viihtyvyyttä sekä asuinalueen yhteisöllisyyttä. Asuminen hyvinvoinnin osatekijänä sisältää asumisen saatavuuden, vakauden, laadukkuuden ja kustannusten kohtuullisuuden. Päämääränä on asuminen oikean tasoisena kussakin elämänkaaren vaiheessa Koulutus Vakka-Suomen hyvinvointi perustuu osaamiseen. Osaaminen puolestaan pohjautuu jo lapsuudesta lähtevään kouluttautumisen malliin, jossa painotetaan elinikäisen oppimisen merkitystä. Laadukas ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä on alueen imagoa nostava vahva vetovoimatekijä. Korkeatasoiset koulutuspalvelut muodostavat vankan pohjan sivistykselle ja osaamiselle sekä menestyvälle yritystoiminnalle. Toisaalta viime vuosina myös koulutus on ollut muutosten keskellä ja toiminnan sopeuttaminen talouden tiukkeneviin voimavaroihin on tuntunut ongelmalliselta. Koulutus lisää taloudellista hyvinvointia ja on myös tärkeä sosiaalisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin kannalta Sosiaaliset suhteet Sosiaaliset suhteet ovat merkittävässä asemassa ihmisen kasvussa ja kehityksessä. Lapsen kasvu perustuu sosiaaliseen vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. Koti ja vanhemmat ovat erityisen tärkeässä roolissa. Myös työikäisen väestön kannalta sosiaaliset suhteet ja niiden toimivuus ovat merkittäviä hyvinvoinnin tekijöitä. Tukiverkostojen puute lisää syrjäytymisriskiä. Työelämässä sosiaaliset suhteet vaikuttavat työhyvinvointiin. Ikäihmisten arvostaminen, heidän itsemääräämisoikeutensa kunnioittaminen ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja niihin vastaaminen ovat sosiaalisten suhteiden muodostumisen ja ylläpitämisen elinehtoja. 5

7 2.7. Itsensä toteuttaminen Itsensä toteuttaminen on ehkä vaikein mieltää hyvinvoinnin osatekijänä. Itsensä toteuttaminen on ihmisten tarpeista ylin tarve, minkä täyttyminen edellyttää mm. fyysisten ja sosiaalisten tarpeiden tyydyttämistä. Hyvinvoinnin osatekijöistä itsensä toteuttamisen mahdollistajia ja osittain myös toimintakenttinä ovat toimeentulo, terveys, koulutus, sosiaaliset suhteet, työ, luonto, asuminen, turvallinen, viihtyisä ja terveellinen rakennettu ympäristö. Itsensä toteuttamisen osa-alue käsittää henkilökohtaisen elämän hallinnan, vaikuttamismahdollisuudet ja kulttuurin itsensä toteuttamisen yhtenä mahdollistajana. Itsensä toteuttamiseen on kiinnitettävä erityisesti huomiota työelämässä, perheiden kohdalla, koulussa ja vapaa-ajan vieton mahdollisuuksissa. 3. VAKKA-SUOMEN HYVINVOINNIN SWOT-NELIKENTTÄANALYYSI Vuonna 2004 tehdyssä kuntakierroksella Vakka-Suomen seutukunnan vahvuutena nähtiin monimuotoinen elinympäristö, mikä tarjoaa mahdollisuuksia sekä maaseutumaiseen, merenranta- tai kaupunkiasumiseen. Hyvinvoinnin nähtiin koostuvan ensisijaisesti työstä ja toimeentulosta. Vakkasuomalaiset arvostivat seutukunnallaan toimivia lähipalveluita sekä mahdollisuuksiaan osallistua eri harrastuksiin. Seudullisessa hyvinvointipoliittisessa ohjelmassa hyvinvointia tarkastellaan laajasti. Seutukunnan hyvinvointia on pohdittu nelikenttäanalyysin pohjalta määrittelemällä seutukunnan väestön hyvinvoinnin näkökulmasta seutukunnan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Vahvuudet (Strengths) Hyvät peruspalvelut Koulutettu henkilöstö Heikkoudet (Weaknesses) Erityispalveluiden järjestäminen Todellisen yhteistyön puute, yhteistyötä koskevan päätöksenteon viiveet Väestön ikärakenne ja väheneminen Mahdollisuudet (Opportunities) Alueellinen yhteistyö (PARAS-hanke) Kolmannen sektorin hyödyntäminen Uhat (Threats) Osaavan henkilöstön puute Kuntatalouden kiristyminen Lisääntyvät perheongelmat PARAS-hanke Seutukunnan vahvuuksia asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta katsottuna ovat hyvät peruspalvelut ja koulutettu henkilöstö hyvinvointipalveluissa, ja näitä asioita pitää edelleen vahvistaa ja kehittää. Seutukunnan heikkoutena ovat erityispalveluiden järjestäminen, todellisen yhteistyön puute sekä väestön väheneminen ja vanhusväestön osuuden kasvu. Väestön ikärakennekehitykseen on varauduttava hyvissä ajoin, jotta kaikille kuntalaisille voidaan edelleen taata hyvän elämän edellytykset. 6

8 Alueellinen ja seudullinen yhteistyö ovat voimavaroja siinä vaiheessa, kun päästään suunnitelmista todellisiin käytäntöihin. Palveluiden järjestämisessä tarvitaan seudullista yhteistyötä, joka takaa kaikille kuntalaisille tasavertaiset palvelut. Yhteistyön lisääminen on välttämätön edellytys talouden, väestökehityksen ja henkilöstön saatavuuden kannalta. Myös kolmatta sektoria pitää hyödyntää nykyistä enemmän. Seutukunnallisina uhkina nähtiin osaavan henkilöstön puute, kuntatalouden kiristyminen ja lisääntyvät perheongelmat. PARAS-hankkeen mukanaan tuomat mahdolliset kuntaliitokset ja kuntien yhteistoiminta nähdään mahdollisuutena, mutta toisaalta myös uhkana, jo toimivan tai suunnitellun kuntien välisen yhteistyön sekoittajana. 4. VAKKA-SUOMEN HYVINVOINNIN VISIO JA STRATEGIA Vision tehtävänä on antaa strategialle suunta, jota pitkin edetä. Vakka-Suomen hyvinvoinnin visio on viihtyisä ja turvallinen seutukunta. Vakkasuomalainen hyvinvointi on hyvää arjen sujumista ja mahdollisuutta itsenäiseen suoriutumiseen elämänkaaren eri vaiheissa. Seutukunnan muuttotappion, ikääntyvän väestön sekä kuntatalouden vaikean tilanteen vuoksi painotetaan lapsiperheiden huomioimista. Kun varmistetaan lapsiperheiden hyvinvointi, seutukuntaan muutto tulee lapsiperheille houkuttelevammaksi. Tämä puolestaan edesauttaa ikärakenteen oikaisemista ja muuttotappion vähenemistä, jolloin varmistetaan palvelujen järjestämisen mahdollisuudet koko elinkaarella. Hyvinvoinnin vision strategisia päämääriä ovat työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen, hyvien asuinmahdollisuuksien tarjoaminen ja seudullinen yhteistyö hyvinvoinnin eri osatekijöitä koskettavien tavoitteiden saavuttamisessa ja palveluiden järjestämisessä. Nämä hyvinvoinnin eri osatekijöitä koskevat tavoitteet on esitetty seuraavassa kappaleessa (työ ja toimeentulo, terveys, rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen, koulutus, sosiaaliset suhteet ja itsensä toteuttaminen). HYVINVOINNIN VISIO Vakka-Suomi on viihtyisä ja turvallinen seutukunta. Vakkasuomalainen hyvinvointi on hyvää arjen sujumista ja mahdollisuutta itsenäiseen suoriutumiseen elämänkaaren eri vaiheissa. Lapsiperheiden hyvinvoinnista huolehditaan ja näin väestönkehitys saadaan kasvuun. Palvelujen järjestämisen mahdollisuudet ovat hyvät koko elinkaarella. HYVINVOINNIN STRATEGIA Vakka-Suomen seutukunta hyödyntää omia vetovoimatekijöitään turvaamaan kaikkien kuntalaisten oikein kohdennetut ja riittävät palvelut. Strategisia päämääriä ovat työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen, hyvien asuinmahdollisuuksien tarjoaminen ja seudullinen yhteistyö hyvinvoinnin eri osatekijöiden tavoitteiden saavuttamisessa ja palveluiden järjestämisessä. TOIMENPIDEOHJELMA Tavoitteet ja toimenpiteet on esitetty seuraavassa kappaleessa osa-alueittain ja elämänkaaren mukaan. 7

9 5. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET STRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI OSA- ALUEITTAIN 5.1. Työn ja toimeentulon osa-alue Visio: Asukkaiden toimeentulo on turvattu Visio: Asukkaiden toimeentulo on t Nuoret Työikäiset Varhaisaikuisuus Keski-ikä Lapset Nuoruus Eläkeikä Lapsuus Ikääntyvät Varhaislapsuus Lapsiperheitten vanhempien työssäkäynnin mahdollistaminen joustavasti Nuorten työttömyyden poistaminen Nuorten alle 25-vuotiaiden työllistymisen lisääminen Joustavat päivähoitoratkaisut Kuntien kotipalvelujen lisääminen lapsiperheille Nuorisotyöttömyyden alentaminen tukitoimenpiteillä tai lisäkoulutuksella Työpainotteisen ammattikoulutuksen lisääminen Seutukunnallisen työpajatoiminnan mahdollisuuksien käyttö Nuorten työpajatoiminnan 1. Tavoite Työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen Vanhenevien ikäluokkien työssä pysyminen eläke-ikään asti Työttömyyden tason alentaminen Työvoimapulan ja yhtaikaisen työttömyyden ongelman ratkaiseminen Vakka-Suomen aluekehitysohjelman mukaiset toimenpiteet Joustavat työaikajärjestelyt Räätälöity täydennyskoulutus Yhteistyön lisääminen seutukunnan oppilaitosten ja työpaikkojen välillä Työyhteisöjen ja työssäjaksamisen edistäminen Työvoimapoliittiset toimenpiteet Kuntouttava työtoiminta Uusien työosuuskuntien aikaansaaminen ja olemassa olevien tukeminen Joustavat eläkeratkaisut Perustoimeentulon turvaaminen Osa-aikaeläkeratkaisut Elinkaaresta riippumattomat Tavoite Vajaakuntoisten työllistyminen. 5.. TERVEYDEN OSA-ALUE Yhteistyön lisääminen työvoimaviranomaisten kanssa Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistyminen edellyttää riittävän ohjaavan henkilöstön turvaamista työpaikoilla Tuen maksaminen yrityksille Sosiaalinen yritys Seutukunnallinen työpajatoiminta 8

10 5.2. Terveyden osa-alue Visio: Seutukunta tunnetaan aktiivisesta terveyden edistämisestä Nuoret Varhaisaikuisuus Työikäiset Keski-ikä Lapset Nuoruus Eläkeikä Lapsuus Vastuuonotto omasta terveydestä Vapaa-ajan ja sosiaalisten suhteiden merkityksen korostaminen Työttömien terveydenhuollon turvaaminen Terveyttä edistävä yhteistyö Työelämän ja perheiden tarpeiden yhteensovittaminen Syrjäytymisen ennaltaehkäisy Elintapasairauksien ennaltaehkäisy Lasten neuvolatoiminnan, Varhaislapsuus päivähoidon, esiopetuksen ja peruskoulun lasten terveyttä edistävää roolia kehitetään yhteistyössä vanhempien kanssa Koulujen/oppilaitosten, eri hallinnonalojen ja järjestöjen yhteistoiminta koulutuksellisen syrjäytymisen ja huonon terveyden vähentämiseksi lisäten elämänhallinta- ja terveystietoutta ja vaikuttamalla liikuntatottumuksiin Yhteistyötä tehostetaan alkoholin ja huumekokeilujen vähentämiseksi Kannustetaan omaehtoiseen terveydenhuoltoon, oikeaan ravitsemukseen, terveyttä edistävään liikkumiseen ja terveisiin elämäntapoihin Kehitetään perhe-elämää tukevia palveluja ja koulutusta (esim. perheneuvolan osaamisen laajentaminen ja tarvittaessa esim. miesten väkivallan ehkäisyryhmien kehittäminen) Työttömille ja epätyypillisissä työsuhteissa oleville taataan samat mahdollisuudet terveyspalveluihin ja terveyden edistämiseen kuin muilla. Keskeisinä tekijöinä ovat työturvallisuus ja työterveyshuollon palvelut. Ikääntyvät Avopalveluiden ja kuntouttavan työotteen turvaaminen Sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy Lähiympäristön toiminnallisuuden turvaaminen Ikääntyvien tarvitsema, arjessa selviytymistä tukeva kuntoutus, huolenpito ja hoiva sekä laadukkaat ja kattavat sairaanhoitopalvelut Monipuolista päivätoimintaa Vaikutetaan päätöksentekoon siten, että kunnissa kehitetään sellaisia asumis-, lähipalveluja liikenneympäristöjä, jotka turvaavat vanhusten itsenäisen elämän edellytykset. Kehitetään ikääntyneiden liikuntapalveluita Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Terveyden tavoitteet ja toimenpiteet Vakka-Suomessa tulevat kansallisen terveydenhuollon ohjelman toteuttamisen kautta. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset keskeiset tavoitteet lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi vuoteen 2015 ovat: 1. Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi. 2. Nuorten tupakointi vähenee siten, että vuotiaista alle 15 % tupakoi, nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990 luvun alussa. 3. Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee kolmanneksella 1990-luvun lopun tasosta. 9

11 Vakka-Suomen kuntien, järjestöjen ja elinkeinoelämän yhteistyötä kehitetään perheiden tukemiseksi ja työelämän tarpeiden paremmaksi yhteensovittamiseksi. Lasten syrjäytymisvaaraan puututaan ennaltaehkäisevästi riittävillä resursseilla. Työikäisten terveyden edistämisen tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn ja työelämän olosuhteiden kehittyminen siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden 2000 tasoa myöhemmin. Elinajan piteneminen on ollut suhteellisesti suurinta yli 80-vuotiailla. Myös ikääntyneiden sairauksia voidaan ehkäistä, edistää heidän toimintakykyään ja kuntouttaa ja täten tukea itsenäisen elämän edellytyksiä. Huolenpidon ja hoivan tarve kasvaa erityisesti yli 85-vuotiailla, jotka tarvitsevat myös erilaisia pitkäaikaishoitopalveluja Rakennetun ympäristön, luonnon ja asumisen osa-alue Visio: Asuminen tarpeen mukaisena kussakin elämänkaaren vaiheessa Visio: monimuotoisessa Asuminen tarpeen asumisympäristössä mukaisena kussakin elämänkaa onimuotoisessa asumisympäristössä Nuoret Varhaisaikuisuus Työikäiset Keski-ikä Lapset Nuoruus Eläkeikä Lapsuus Ikääntyvät Varhaislapsuus Asumisympäristön viihtyvyys ja turvallisuus Esteetön liikkuminen ja palvelujen saatavuus (esim. päivähoito) lähialueelta Mahdollisuus kokoontua asuinalueen yhteisiin tiloihin ja harrastuksiin Turvataan lapsiperheiden asumisen jatkuvuus Asumisympäristön viihtyvyys ja turvallisuus Elinympäristöstä huolehtiminen Asukasyhdistysten toiminnan turvaaminen Monipuolisen asukasrakenteen säilyttäminen Monimuotoisen luonnonympäristön hyödyntäminen Asumisympäristön viihtyvyys ja turvallisuus Esteetön liikkuminen Elinkaarirakentaminen Palvelujen saavutettavuus esim. kutsutaksi- ja palveluliikenteen kehittäminen Hissien rakentaminen kerrostaloihin Asuin- ja palveluympäristön vanhusystävällisyys (esim. vanhusneuvostot voivat edistää tätä tavoitetta) Elinkaaresta riippumattomat Tavoitteena on turvallinen, viihtyisä ja terveellinen ympäristö ja luonto sekä tarpeen mukaisen asumisen mahdollisuus. Seudun monimuotoinen elinympäristö säilytetään ja sitä edelleen kehitetään. Kestävän kehityksen, luonnonarvojen sekä rakennetun kulttuuriympäristön säilyttämisen merkitystä hyvinvoinnille korostetaan. Elinkaarirakentaminen mahdollistetaan kaavoituksella. Lähipalvelut turvataan ja asumisen kustannukset pidetään kohtuullisina. Asuinalueiden yhteisöllisyyttä ja seutukuntaan juurtumista tuetaan. Maankäyttö- ja rakennuslain (1999) tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Laissa painotetaan monipuolista asiantuntemusta sekä avointa tiedottamista. Sosiaalitoimen tavoitteena on lasten, vammaisten ja vanhusten näkemysten esille tuominen kaavoituksessa. 10

12 5.4. Koulutuksen osa-alue Visio: Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen Nuoret Varhaisaikuisuus Työikäiset Keski-ikä Lapset Nuoruus Eläkeikä Lapsuus Varhaislapsuus Laadukas ja korkeatasoinen perus- koulutusjärjestelmä Oppilashuollon ja erityisopetuksen kehittäminen Alueellisen yhteistyön lisääminen Toisen asteen oppilaitosten, yritysten, muiden yhteisöjen ja Korkeakoulujen yhteistyöhankkeiden edistäminen Vakka-Suomen korkeakouluyhteistyön kehittämisohjelman mukaisesti Laadukas ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä ja vapaa sivistystyö Vakka-opiston hyödyntäminen Alueellisen yhteistyön lisääminen Toisen asteen oppilaitosten sekä yritysten, muiden yhteisöjen ja korkeakoulujen yhteistyöhankkeiden edistäminen Vakka- Suomen korkeakouluyhteistyön kehittämisohjelman mukaisesti Joustavien palvelujen tarjoaminen opiskelijoille, yrityksille ja kunnille oppilaitosten ja kansalaisopistojen välisen yhteistyön avulla, Panostamalla aikuiskoulutukseen tasataan nuorten ikäluokkien pienenemisen vaikutusta ammatillisen koulutuksen osalta Työelämän tarpeisiin vastaava koulutus Markkinoidaan alueen työpaikkoja yrityksille ja oppilaitoksille Ikääntyvät Aktiivisuuden ja vireyden säilyttäminen Seutukunnan kansalaisopistojen verkostoituminen Alueellisen yhteistyön lisääminen Vakka-opiston hyödyntäminen Iäkkäiden opetuksen tukeminen (esim. tietotuvat) Tietotekniikan alkeiden opetus yli 60-vuotiaille Ikäihmisten yliopiston hyödyntäminen Elinkaaresta riippumattomat Vakka-Suomen hyvinvointi perustuu osaamiseen. Osaaminen puolestaan pohjautuu jo lapsuudesta lähtevään kouluttautumisen malliin, jossa painotetaan elinikäisen oppimisen merkitystä. Yhteistyö koulutuspalvelujen osalta on käynnissä. Tavoitteena on, että yhteistyö kehittyy edelleen koko seutukuntaa hyödyttäväksi toiminnaksi. Alueellista yhteistyötä rakennetaan opetuksen ja sen tukipalvelujen kehittämisessä sekä erityisosaamista ja moniammatillista osaamista vaativien tehtävien hoitamisessa. Paikkakunnan/alueen toisen asteen oppilaitosten yhteistyön kehittymiseen ja yhteistyön syventämiseen on kiinnitettävä edelleen huomiota. Yhteistyössä etsitään paikkakunnan/alueen toisen asteen koulutukselle yhteisiä toiminta-aikoja, jaksotuksia ja työjärjestysratkaisuja. Seutukunnan oppilaitosten ja Vakka-opiston yhteistyön avulla tarjotaan joustavia palveluja opiskelijoille, yrityksille ja kunnille. Oppilaitosten välinen yhteistyö helpottaa opiskelijoiden joustavaa siirtymistä koulutuksesta toiseen ja edistää elinikäisen oppimisen toteutumista. Yhteistyön avulla voidaan ehkäistä oppilaitosten välistä turhaa kilpailua sekä edesauttaa erikoistumista ja oppilaitosten omien vahvuuksien kehittymistä. Seutukunnan toisen asteen 11

13 oppilaitokset tekevät yhteistyötä myös Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Peruskoulujen, toisen asteen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä on kuitenkin edelleen vahvistettava. Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen tarjonta alueen oppilaitoksissa tulee säilyttää vähintään nykyisen tasoisena. Vakka-Suomen korkeakouluyhteistyön kehittämisohjelman toimenpiteet toteutetaan mahdollisuuksien mukaan Sosiaalisten suhteiden osa-alue Visio: Kaikille Kaikilla asukkailla on on sosiaalinen turvaverkko Lapset Lapsuus Nuoret Nuoruus Varhaisaikuisuus Työikäiset Keski-ikä Eläkeikä Ikääntyvät Varhaislapsuus Perheillä on sosiaalisia verkostoja Laadukas päivähoito Monipuolisten lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet Perheiden sosiaalisten suhteita, vanhemmuutta ja varhaista puuttumista tukevien työmenetelmien lisääminen Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen Perheiden sosiaalisen verkoston tukeminen (ohjaus ja neuvonta). Neuvolatoiminnan ja päivähoidon hyvä yhteistyö vanhemmuuden tukemisessa Perhetyön lisääminen perheisiin Lasten harrastusmahdollisuuksien järjestäminen ja tukeminen. Eri viranomaistahojen hyvä ja monipuolinen yhteistyö (lastensuojelu, vammaispalvelut, päivähoito). Seutukunnallinen lapsipoliittinen ohjelma Työttömien tai syrjäytyneiden sosiaalisten verkostojen luominen Työhyvinvoinnin lisääminen työpaikoilla Työnantajien ohjaus tai koulutus sosiaalisten verkostojen tärkeydestä (työilmapiiri, jaksaminen ym.) sekä perheiden ongelmatilanteiden huomioiminen ja sen vaikutus työelämään Vanhemmuudesta keskusteleminen yleisesti ja sen vaatimuksista; yhteistyössä päivähoidon, neuvolan, koulun ym. muiden tahojen kanssa Työttömien tai syrjäytyneiden tukeminen ja auttaminen sosiaalisten verkostojen muodostumisessa, esim. erilaisilla kerhotoiminnoilla sekä järjestämällä erilaisia tukitoimia erityisesti mielenterveyspuolella ja päihdetyössä. Sosiaalisten suhteiden edelleen ylläpitäminen Epävirallisen avun saaminen sosiaalisissa verkostoissa takaa mahdollisimman pitkään kotona asumisen Kuljetuspalvelut mahdollistavat sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen Kotiin annettavat palvelut (ystäväpalvelu, tukihenkilö, omaishoitaja, kotipalvelu ym.) Matalan kynnysten paikkojen, päiväkeskustoiminnan ja vanhustenpiirien järjestäminen Seutukunnallisen Vanhuspoliittisen ohjelman päivittäminen Seniorikahviloiden perustaminen, yhteistyö järjestöjen ja seurakunnan kanssa 12

14 5.6. Itsensä toteuttamisen osa-alue Visio: Asukkaiden Itsemääräämisoikeuden itsemääräämisoikeutta kunnioittaminen kunnioitetaan ja vaikuttamismahdollisuudet vaikuttaa kaikissa hyvinvoinnin kaikkiin hyvinvoinnin osa-alueissa ja heillä on mahdollisuus osa-alueisiin Lapset Nuoruus Nuoruus Lapsuus Varhaislapsuus Osallisuuden kasvattaminen Lapsen ja nuoren kuuleminen Lapsuuden säilyttäminen Nuorten työllistymisen tukeminen Osallistavien menetelmien kehittäminen päivähoidossa ja koulussa Kuulemismenettelyn kehittäminen päivähoidossa ja koulussa Lapsen/nuoren ja heidän perheidensä kulttuurin huomioiminen palveluissa sekä lapsuuden tukeminen ja mahdollistaminen vanhemmuuden tuen kautta Alueellinen nuorisoverstas, pajakoulut Varhaisaikuisuus Työikäiset Keski-ikä Elämän hallinnan (kokemusperäisen ja konkreettisen) mahdollistaminen -> itsensä toteuttaminen Työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen Oikein kohdennetut sosiaalipalvelut Eläkeikä Ikääntyvät Omatoimisuuden tukeminen Itsemääräämisoikeuden säilyminen Turvallisuuden lisääminen Kotihoidon kehittäminen Omatoimisuuden mahdollistaminen (koulutus, terveyskasvatus) Kuntakohtaiset vanhustyön strategiat Vapaaehtoisjärjestöjen työn koordinointi tukemaan kunnallista vanhuspalvelua Tekniikan tehokkaampi hyödyntäminen Lasten ja nuorten itsensä toteuttamisen pääareenoita ovat koti, päivähoito ja vapaa-ajan erilaiset harrastukset. Lapsen itsensä toteuttamisen mahdollistajia ovat fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, terveys, turvalliset ja toimivat sosiaaliset suhteet, turvallinen ja terveellinen ympäristö sekä aikuiset lapsen lähellä; vanhemmat, opettajat, hoitajat jne. Yk:n lasten perusoikeuksissa yksi kulmakivi on osallisuus. Osallisuus ja kuulluksi tuleminen luo sosiaalisia valmiuksia. Aikuisten itsensä toteuttaminen on riippuvainen pitkälti työn ja vapaa-ajan suhteesta. Työ ja vapaa-aika ja perhe ovat niitä toiminta-areenoita, joilla voi ilmaista itseään. Työikäisten itsensä toteuttamisen mahdollistajia ovat mm. toimeentulo, terveys, koulutus, sosiaaliset suhteet jne. Vanhusten itsensä toteuttamisen areenat ovat pitkälti samat kuin työikäisten. Työn poisjäänti eläköityessä lisää vapaa-ajan osuutta. Ikääntyessä koti ja perheen parissa asuminen saattaa muuttua laitoshoidoksi, jossa kuitenkin itsensä toteuttaminen on edelleen tärkeää. Ikääntyneiden itsensä toteuttaminen mahdollistajista terveys nousee keskeiseksi. Silloin sekä fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi mahdollistaa monta asiaa, joissa vanhus voi vaikuttaa, osallistua ja toteuttaa itseään. Muita mahdollistajia ovat mm. sosiaaliset suhteet, toimeentulo, turvallinen ympäristö ja myös koettu sisäinen turvallisuus. 13

15 5.7. Hyvinvoinnin osa-alueiden keskeiset tavoitteet eli kärkitavoitteet Hyvinvointipoliittisen ohjelman jokaisesta osa-alueesta on valittu keskeisimpiä toimenpiteitä, joita seutukunnassa pitäisi lähteä kiireellisimmin viemään eteenpäin. Työn ja toimeentulon kannalta keskeisenä tavoitteena nähdään kansalaisten oman aktiivisuuden ja itsenäisen toimeentulon hankkimisen ensisijaisuus mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteen saavuttamiseksi tulee edistää vajaakuntoisten työllistymistä, tukea ja kehittää työpainotteista koulutusta ja työpajatoimintaa ja uusien työosuuskuntien saamista. Terveyden osa-alueelta kantavaksi tavoitteeksi nähtiin fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen ja ylläpitäminen. Lasten kohdalla tavoitteeseen voidaan päästä entistä paremmin lasten neuvolatoiminnan, päivähoidon, esiopetuksen ja peruskoulun yhteistyöllä. Lisäksi lasten ja nuorten elämänhallinnan, terveystietouden ja liikuntatottumusten kehittäminen koulujen ja eri hallinnonalojen sekä järjestöjen yhteistyönä nähtiin keskeisenä toimenpiteenä. Työikäisten osalta erityisesti työttömien terveyspalvelujen kehittäminen on olennaista. Terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä tärkeää on myös omaehtoiseen terveydenhuoltoon, ravitsemukseen ja terveellisen liikkumiseen kannustaminen. Ikääntyvien osalta arjessa selviämisen tukeminen (kuntoutus, huolenpito ja hoiva) edistävät terveyttä. Rakennetun ympäristön, luonnon ja asumisen osa-alueessa keskeinen tavoite on seudun monimuotoisen elinympäristön säilyttäminen ja edelleen kehittäminen. Myös asukas- ja kyläyhdistystoiminnan tukeminen ja asukkaiden mielipiteiden huomioon ottaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Kulkemisen helppous ja palvelujen saatavuus pitää ottaa huomioon rakentamisessa. Elinkaariasumista tulisi edistää muun muassa kaavoituksellisen yhteistyön keinoin jo rakentamisvaiheessa. Uusien asukkaiden houkuttelemiseksi asumisen kustannukset tulisi pitää kohtuullisina. Lisäksi pitäisi panostaa asuinalueiden viihtyisyyteen, yhteisöllisyyteen ja edistää asukkaiden juurtumista seutukuntaan. Elinikäisen oppimisen tukeminen on tärkein koulutukseen liittyvä tavoite. Lasten ja nuorten kohdalla oppilashuoltoa ja erityisopetusta kehittämällä voidaan tukea elinikäistä oppimista toisaalta ehkäistä koulutuksellista syrjäytymistä. Seudulla toimivien oppilaitosten yhteistyön kehittäminen tehostaa seudun omia koulutuksellisia resursseja. Työelämän haasteisiin voidaan vastata yrityselämän ja opetuksen tiiviillä yhteistyöllä, järjestämällä koulutusta yritysten tarpeisiin sekä tukemalla nuorten ja työikäisten oppimista. Ikääntyvien oppimisessa keskeisenä tavoitteena on ns. tietotupa-toiminta, joka tukee aktiivista vanhusikää ja omatoimisuutta. Yleisenä hyvinvointipoliittisena tavoitteena voidaan pitää sosiaalisten suhteiden ylläpitoa ja niiden solmimisen edistämistä. Sosiaaliset suhteet luovat turvaverkkoa. Luonnollista turvaverkkoa tukemaan ja täydentämään tulee kehittää menetelmiä perheiden sosiaalisten suhteiden, vanhemmuuden ja varhaisen puuttumisen tukemiseen. Lisäksi mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja tukeminen edistävät tavoitetta. Epävirallisen avun, järjestötyön ja kolmannen sektorin hyödyntäminen erityisesti vanhustyössä auttavat sosiaalisten suhteiden ylläpidon tavoitetta. Itsensä toteuttamisessa keskeinen tavoite on kaiken ikäisten osallisuuden edistäminen. Itsensä toteuttaminen, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja vaikutusmahdollisuudet omassa asiassa kulkevat läpi kaikkien hyvinvointiosa-alueiden. Erityisesti lasten ja nuorten kuulemisen ja osallisuuden lisäämiseksi pitää kehittää menetelmiä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on iso haaste kaiken kaikkiaan ja yhteensovittamista parantamalla voidaan edistää itsensä toteuttamista laaja-alaisesti. Oikein kohdennetut sosiaalipalvelut ovat keskeinen väline itsensä toteuttamisen tukemisessa erityisesti silloin, kun ihminen kohtaa hyvinvointiaan uhkaavia vaikeita riskitilanteita. 14

16 6. TAULUKKO KÄRKITAVOITTEISTA JA TOTEUTUNEISTA/ SUUNNITELLUISTA TOIMENPITEISTÄ VUOSINA Seuraavassa taulukossa on esitetty Vakka-Suomen hyvinvointistrategian kärkitavoitteet ja tavoitteiden saavuttamiseksi toteutuneet/suunnitellut toimenpiteet vuosina (Erillinen liite) 7. OHJELMAN TOTEUTUS, SEURANTA JA MITTARIT 7.1. Ohjelman toteutua ja seuranta Ohjelman toteutus tarkoittaa käytännössä ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden saattamista käytäntöön. Ohjelman toteutukseen kuuluu toimenpiteiden toteuttamisen lisäksi hyvinvointi-indikaattorien säännöllinen, vuosittainen mittaaminen, eli Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätöksen tekeminen. Hyvinvointitilinpäätös koostuu seuraavista osista: 1) Tilastokatsaus. Hyvinvointi-indikaattorien tilastolliset vertailuluvut on esitetty n. kolmen vuoden ajalta. Tilastotaulukoissa ovat näkyvissä kuntien, Vakka-Suomen, Varsinais- Suomen ja koko maan luvut. Hyvinvointitilinpäätöksen indikaattoritiedot toimivat työkaluna hyvinvointitoimenpiteiden kohdentamisessa ja toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa. 2) Sosiaalijaoksen arvio asukkaiden hyvinvoinnin tilasta. Sosiaalijaoksen laadullinen arvio täydentää tilastoista saatua tietoa siitä, missä asioissa ollaan edistytty ja mitkä asiat kaipaavat erityistä panostusta tulevaisuudessa? Muita Vakka-Suomen seutukunnassa käytössä olevia hyvinvoinnin mittareita: Efeko Oy tuotti Menetetyt elinvuodet (PYLL) -indeksin Vakka-Suomen seutukunnalle ja seutukunnan kunnille syyskuussa Menetetyt elinvuodet indeksi on yksi tapa kuvata sitä, mikä on väestön hyvinvoinnin tila: mitä paremmin väestö voi, sitä vähemmän menetetään turhaan elinvuosia. Tarkastelemalla PYLL-indeksiä kuolinsyittäin voidaan tehdä päätelmiä esim. väestön hyvinvoinnin edistämiseksi tarvittavista tärkeimmistä kohdealueista ja muutoksen vaihtoehtoisista kustannuksista. Kouluterveydenhuollon kysely tehdään Vakka-Suomen kunnissa vuosittain tai joka toinen vuosi. Niissä kunnissa, joissa kysely tehdään vuonna 2007, tulokset ovat saatavilla syksyllä Ohjelman mittarit eli hyvinvointi-indikaattorit Vakka-Suomen asukkaiden hyvinvointia mitataan hyvinvointi-indikaattoreilla, joista suurin osa on samoja, kuin Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus raportissa (Varsinais- Suomen Syrjästä toiminnan keskipisteeseen eli Syke2004 -hanke). Osa nykyisistä indikaattoreista on esitetty eri muodossa kuin Varsinais-Suomen hyvinvointikatsauksen indikaattorit (esim. osuus vastaavan ikäisistä ja v. kohti ). Lisäksi v otettiin mukaan uusia erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita. Turun ammattikorkeakoulun HYVI-hankkeessa kerätään pitkälti em. indikaattoreita vastaavia tilastotietoja koko Varsinais-Suomen alueelta. Esim. lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita on hieman vähemmän kuin Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätöksessä, mutta 15

17 toisaalta HYVI-hankkeessa on mukana esim. kuntatalouden sekä sosiaali- ja terveystoimen kustannuksiin liittyviä indikaattoreita. HYVI-hankkeen tilastotiedot kootaan valtakunnallisista tietokannoista, joten esim. vuonna 2006 HYVI-raportissa uusimmat tilastotiedot ovat vuodelta HYVI-hankkeessa on vuodesta 2006 asti kerätty myös asukkaiden kokemuksellista hyvinvointitietoa. Ensimmäisen asukaskyselyn tulokset ovat saatavilla. HYVINVOINTIPOLIITTISEN OHJELMAN INDIKAATTORIT / HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVÄT INDIKAATTORIT 1. Väestö Väestön määrä Väkimäärän muutos edellisestä vuodesta 0 6-vuotiaiden lasten osuus väestöstä 7 14-vuotiaiden osuus väestöstä 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 85 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä Yksin asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä Lapsiperheiden osuus perheistä Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Huoltosuhde (0 14-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita sataa vuotiasta kohti) Ennusteet vuodelle 2015 väestön määrästä ja väestön määrän muutoksesta Ennusteet vuodelle 2015 alle 6-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden osuuksista ja niiden muutoksista ja huoltosuhteesta vuodelle 2015 Keskiasteen koulutuksen 1 saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä Korkea-asteen koulutuksen 2 saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä Vastaan otettujen pakolaisten määrä 2. Terveys ja sairastavuus Erityiskorvattavien lääkkeiden saajien määrä (lkm/1000 asukasta) Sairauspäivärahan saajat, vakioitu Kuolleisuusindeksi (vakioitu kuolleisuus tilastovuoden ja kahden edellisen vuoden aikana) Kelan vammaisetuuksien saajien määrä Työkyvyttömyysindeksi, vakioitu Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä (mielenterveys- ja käytöshäiriöt) 3, 3. Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten määrä vuoden aikana Sijoitettujen 0-17 vuotiaiden lasten ja nuorten määrä ja osuus vastaavan ikäisistä 4. Pienituloisuus 1 Keskiasteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet. 2 Korkea-asteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet. 3 Kelan työkyvyttömyyseläkkeen perusteet löytyvät kansainvälisestä ICD-10 tautiluokituksesta. 16

18 Toimeentulotukea saaneita asukkaita vuoden aikana Toimeentulotukea saaneiden osuus asukkaista Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies alle 29-vuotias Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies vuotias Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies vuotias Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies yli 65-vuotias Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus yksinhuoltaja-kotitalouksista Toimeentulotukimenot euroa/asukas Pelkkää kansaneläkettä saavat 65 vuotta täyttäneet Pelkkää kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden osuus ikäluokasta Velkajärjestelyhakemusten määrä Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä keskimäärin vuoden aikana 5. Työllisyys ja työttömyys Työllisten osuus väestöstä Työttömien määrä keskimäärin vuoden aikana Työttömyysaste Pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk) osuus työttömistä Nuorisotyöttömyysaste (osuus vuotiaista) Työttömyyseläkkeiden saajien määrä 6. Asunto-olot ja asunnottomuus Asunnottomia yksinäisiä Erittäin puutteellisesti varustetuissa asunnoissa 4 asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista Ulkona, yömajoissa, tilapäissuojissa ja laitoksissa asuvien yksinäisten määrä Ahtaasti asuvien 5 lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista 7. Rikollisuus Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä (Alkuperäinen: lkm/1000 asukasta) Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä (Alkuperäinen: lkm/1000 asukasta) Tähän lisätään vielä uusia indikaattoreita. 4 Erittäin puutteellisesti varustetussa asunnossa ei ole jotain seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC. 17

19 Hyvinvoinnin osa-alueet Tavoitteet Vastuutaho Toteutetut ja suunnitellut toimenpiteet vuosina Toimeentulo ja työ Työpainotteisen koulutuksen ja työpajatoiminnan tukeminen ja kehittäminen Uusien työosuuskuntien saaminen Työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen Vakka-Suomi on kansainvälistyneen teollisuustuotannon alue, jossa erikoistutaan metalliteollisuuteen ja elintarvikealaan. Aluekes- on näiden alojen työpaikkojen ja yritysten lisääminen sekä tuotannon arvon kasvattami- kusohjelman päätavoitteena nen. Aluekeskusohjelma Sosiaalijaos Aluekeskusohjelma.Erilliset ohjelmaraportit Sosiaalijaos Selvitys: Palke5:n toiminnan kehittäminen v Sosiaalisen työllistämisen seudullinen kehittämistyö Vakka-Suomessa hanke alkaa syksyllä (Sosiaalialan kehittämishanke) Taivassalon kunta Vammaisten päivä- ja työtoimintakeskus Messi perustettu v.2006 Kunta on mukana Kehitysvammaisten palvelusäätiön organisoimassa "Päivätoiminnan kehittäminen" hankkeessa. Vajaakuntoisten työllistymisen edistäminen Terveys Terveyden edistäminen Lasten neuvolatoiminnan kehittäminen hyvinvointineuvolaksi Kaikkien työikäisten, erityisesti työttömien, terveyspalvelujen kehittäminen Lasten ja nuorten elämänhallinnan, terveystietouden ja liikuntatottumusten kehittäminen koulujen ja eri hallinnonalojen sekä järjestöjen yhteistyönä Ikääntyvien arjessa selviytymisen tukeminen Sosiaalijaos Terveydenhuoltoryhmä Neuvolatoimi Vapaaajan toimet Terveydenhuoltoryhmä Vakka-Suomen osaava terveydenhuolto hanke v Vanhustenhuollon hoitoreitit -projekti ja loppuraportti v.2005 Vakka-Suomen seutukunnan neuvoloiden perhetyön hanke v Sosiaalijaos Sykettä Sydämeen hanke, Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Laitilan kaupunki, Pyhärannan, Taivassalon ja Kustavin kunta, Vehmaan Palvelukeskussäätiö: Kuntoutumista edistävä työote vanhustyössä TYKES-hanke suunnitteilla Seutukunnallinen dementiahoidon tukiyksikkö tavoitteena (VASOKEhanke v ) Sosiaali- ja terveysjaosto Vakka-Suomen hyvinvoinnin haasteet seminaari Laitilan kaupungin sosiaalitoimi, Laitilan- Pyhärannan ktt ky ja Laitilan terveyskoti Digame-hanke v , Laitilan kaupunki Kunnonkukko elintapasairauksien ennaltaehkäisyyn keskittyvä hanke Laitilan kaupunki ja Laitilan-Pyhärannan terveyskeskus: Opitaan yhdessä TYKES-hanke

20 suunnitteilla Pyhärannan kunnan sosiaalitoimi ja Laitilan Pyhärannan ktt ky: Pyhärannan kunta osallistuu valtakunnalliseen kotihoitokokeiluun Kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yhdistetty kotihoidoksi, joka toimii peruspalvelulautakunnan alaisuudessa. 1

VAKKA-SUOMEN HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMA 2005-2015 VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA, KUNTAYHTYMÄ, SOSIAALIJAOSTO

VAKKA-SUOMEN HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMA 2005-2015 VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA, KUNTAYHTYMÄ, SOSIAALIJAOSTO VAKKA-SUOMEN HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMA 2005-2015 VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA, KUNTAYHTYMÄ, SOSIAALIJAOSTO Sisältö JOHDANTO 2 1. HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT 3 1.1. Toimeentulo ja työ 4 1.2. Terveys 4 1.3.

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin osin) Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VUODEN 2010 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 4 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VUODEN 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT 5 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2012 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 2 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VUODEN 2011 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 4 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007. Vakka-Suomen seutukunta

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007. Vakka-Suomen seutukunta HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaali- ja terveysjaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007 Vakka-Suomen seutukunta Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Vuoden 2007 Hyvinvointitilinpäätöksen

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VUODEN 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT 5 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 johtaja Taru Kuosmanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset tulevalle Nykyinen strategia

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt OAMK sosiaali- ja terveysalan yksikkö 2005 1 Thesis-kilpailun opinnäytetyöt Lea Rissanen yliopettaja, TtT 9.6.2005 Sosiaali-, terveys ja liikunta sekä humanistisen ja kasvatusalan opinnäytetyöt 2 Suomessa

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

SOIHTU UUDENKAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN STRATEGIA 2012-2016

SOIHTU UUDENKAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN STRATEGIA 2012-2016 SOIHTU UUDENKAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN STRATEGIA 2012-2016 JOHDANTO Sosiaali ja terveyskeskuksen strategia vuosille 2012 2016 perustuu kaupungin Uusikaupunki uutta energiaa strategiaan. Palvelukeskuksen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2009 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2009 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 2 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä

Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Terveyden edistämisen työryhmä 23.2.2010 Tervolan kunnan toiminta-ajatus Hyvinvoinnin lisääminen tervolalaisen kulttuuriperinteen pohjalta maaseutuelämän myönteisiä

Lisätiedot

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Paikkakunnan nimi 1. Espoo (kaupunki) 2. Jyväskylä (seutu) 3. Järvenpää (kaupunki) Seudulliset vanhuspalvelujen strategiset Strategian nimi:

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus

Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2005 Varsinais-Suomen Syrjästä toiminnan keskipisteeseen PÄIVÄHOIDON JA SYKE2004-hanke LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI

FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä Yhtiökokous Seutuneuvosto FSKK OY hallitus AKO ohjaushmä Toimitusjohtaja Ako yleiskoordinointi (Fskk) yrityskeskus yrityspalvelut

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot