VAKKA-SUOMEN HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMA VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA, KUNTAYHTYMÄ, SOSIAALIJAOSTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAKKA-SUOMEN HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMA 2005-2015 VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA, KUNTAYHTYMÄ, SOSIAALIJAOSTO"

Transkriptio

1 VAKKA-SUOMEN HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMA VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA, KUNTAYHTYMÄ, SOSIAALIJAOSTO

2 Sisältö JOHDANTO 2 1. HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT Toimeentulo ja työ Terveys Rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen Koulutus Sosiaaliset suhteet Itsensä toteuttaminen 6 2. VAKKA-SUOMEN HYVINVOINNIN SWOT JA STRATEGIA SWOT -nelikenttäanalyysi Vakka-Suomen hyvinvoinnin strategia 7 3. TOIMENPITEET STRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI OSA-ALUEITTAIN Toimeentulon ja työn osa-alue Terveyden osa-alue Rakennetun ympäristön, luonnon ja asumisen osa-alue Koulutuksen osa-alue Sosiaalisten suhteiden osa-alue Itsensä toteuttamisen osa-alue Yhteenveto osa-alueiden tavoitteista ja priorisoiduista toimenpiteistä KUNTALAISTEN OSALLISTAMINEN YHTEENVETO Toimenpideohjelma Mittarit Seuranta Vakka-Suomen hyvinvointipoliittisen strategian kärkitavoitteet 21 Liitteet 1. Tiivistelmä Vakka-Suomen hyvinvoinnin muutoksista Vakka - Suomen kansalaisten hyvinvointia edistävät hankkeet ja työkäytännöt

3 Vakka-Suomen hyvinvointipoliittisen ohjelman laatijat: Ohjausryhmä: Andersson Kaarina, sosiaalisihteeri, Pyhäranta Holmberg Liisa-Anneli, sosiaalisihteeri, Kustavi Junnila Pirjo, perusturvajohtaja Mietoinen Koski Johanna, va. sosiaalisihteeri, Vehmaa Sjöblom Eija, sosiaalisihteeri, Taivassalo Työryhmä: Heiniö Helvi, sosiaalijohtaja, Uusikaupunki Rantanen Sari, sosiaalijohtaja, Laitila Alkio Ritva, johtava sosiaalityöntekijä, Uusikaupunki Aitonurmi Raili, projektipäällikkö, Vakasso-projekti

4 JOHDANTO Vakka-Suomen hyvinvointipoliittinen ohjelma on tarkoitettu ensisijassa poliittisille päättäjille ja eri viranhaltijoille kun suunnitellaan ja päätetään toimenpiteistä, joilla edistetään seutukunnan asukkaiden hyvinvointia. Seutukunnallinen hyvinvointipoliittinen ohjelma toimii kunnissa tehtävien hyvinvointia edistävien ohjelmien sateenvarjona antaen suuntaviivat muulle suunnittelulle/kehittämistyölle. Vakka-Suomen seutukunnan vahvuutena on monimuotoinen elinympäristö, mikä tarjoaa mahdollisuuksia sekä maaseutumaiseen, merenranta- tai kaupunkiasumiseen. Vakkasuomalaiset arvostavat seutukunnallaan toimivia lähipalveluita sekä mahdollisuuksiaan osallistua eri harrastuksiin Lähipalvelut halutaan turvata kussakin kunnassa hyvätasoisina, mutta erityisosaamista vaativat palvelut sen sijaan tulisi järjestää seutukunnallisesti yhteistyössä. Tästä on syntynyt ajatus saada Vakka-Suomeen erityispalveluja tarvitseville väestöryhmille palvelukeskukset, joita voisivat olla esim. perhepalvelukeskus, työelämän palvelukeskus sekä päihdetyö- ja mielenterveyspalvelujen yksikkö. Yksiköt muodostetaan pääasiassa olemassa olevista resursseista uudelleen organisoimalla ja hyödyntämällä hankerahoitusmahdollisuuksia. Erityispalvelujen järjestämisessä otetaan huomioon palvelujen liikkuvuus ja saavutettavuus jokaisessa kunnassa tarpeen mukaisesti. Seudullinen hyvinvointipoliittinen ohjelma perustuu Vakka-Suomen seutukunnan aluekeskusohjelmaan, jonka toimintalinja neljä käsittelee hyvinvoinnin ja sosiaalisesti kestävän kehityksen merkitystä Vakka-Suomen elinvoimaiselle kehitykselle. Seutuhallitus päätti, että toimintalinjan mukainen suunnittelutyö annetaan Vakka-Suomen seutukunnan sosiaalijaoston tehtäväksi, joka laatii hyvinvointipoliittisen ohjelman. Ohjelman tavoitteena on luoda suuntaviivat hyvinvoinnin kehittämiselle seutukunnassa ottaen huomioon samalla toiminnan realistiset puitteet. Vakka-Suomen seutukunnan hyvinvointipoliittisen ohjelman laatiminen sosiaalijaostossa aloitettiin talvella Sosiaalijaosto tarkasteli hyvinvointia laajasti ja pohti seutukunnan hyvinvointia nelikenttäanalyysin pohjalta määrittelemällä seutukunnan väestön hyvinvoinnin näkökulmasta seutukunnan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Tämän pohjalta keskeiseksi strategiseksi linjaukseksi nousi lapsiperheiden hyvinvoinnin varmistaminen siten, että seutukunta houkuttelee myös muuttajia alueelleen. Tämä edesauttaa ikärakenteen oikaisemista ja muuttotappion vähenemistä, jolloin varmistetaan palvelujen järjestämisen mahdollisuudet koko elinkaarella. Hyvinvoinnin täsmällinen määritteleminen on vaikeaa, koska sitä voidaan tarkastella hyvin monista lähtökohdista. Erik Allardt jakaa hyvinvoinnin kolmeen perusulottuvuuteen, omistaminen (having), rakastaminen (loving) ja oleminen (being). Näistä ensimmäinen kuvaa hyvinvoinnin aineellista perustetta, toinen ihmissuhteita ja sosiaalisia yhteyksiä ja kolmas elämänhallintaa ja arvostuksia. Hyvinvointi voidaan muodostaa aineellisten ja sosiaalisten tarpeitten tyydyttämisestä, jotka johtavat henkilön elämänhallintaan. Yhteiskunnan hyvinvointipolitiikalla varmistetaan mahdollisuus kansalaisten tasa-arvoiseen hyvinvointi. Tässä ohjelmassa hyvinvointia tarkastellaan kuudesta eri näkökulmasta: Työ ja toimeentulo Terveys Rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen Koulutus Asuminen Sosiaaliset suhteet Itsensä toteuttaminen

5 Hyvinvoinnin lisäämiseksi asetut tavoitteet ja toimenpiteet on siirretty havainnollisesti elinkaarikuviolle. Tilastollisen hyvinvointikatsauksen ovat toimittaneet Varsinais-Suomen SYKE2004-hankkeen tukiyksikkö, Tarja Miikkulainen ja Aino Ukkola-Kettula, jotka ovat olleet mukana antamassa näkemyksiä ohjelmatyöhön. Kansalaisten kuuleminen on tehty kuntakierroksena, jolloin seutukunnan hyvinvointistrategia on saanut myös kuntalaisilta oikeutuksen. Tästä osiosta on vastannut Esa Kerkola Foedus Oy:stä. Tarkoitus on, että hyvinvoinnin tilaa seurataan kunnissa ja seutukunnassa valtuustokausittain. Tilastollisessa hyvinvointikatsauksessa käytetyt indikaattorit edesauttavat ohjelman seurantaa ja vaikutusten arviota jatkossa. Seutukunnassa ja kunnissa tulee myös hyväksyä keskeiset kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet valtuustokausittain. Tavoitteiden toteuttamisesta tulee päättää normaalisti kuntasuunnittelun ja taloussuunnittelun yhteydessä. 1. HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT Lähtökohtana ohjelmaa laadittaessa on ollut, että hyvinvointia luovat ja edistävät useat ohjelmatyön taustalla olevat perustekijät, joita ovat mm. lainsäädäntö ja asetukset, riittävä henkilöstö, tilat ym. Näitä tekijöitä ei tarkastella tässä työssä erikseen. Sosiaalijaoston työtä on suunnannut käsitys vakkasuomalaisesta hyvinvoinnista, jota seuraava kaavio kuvaa: Työ ja toimeentu lo Rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen Itsensä toteuttami nen Hyvinvo inti Koulutus Terveys Sosiaaliset suhteet Tähän kappaleeseen on tiivistetysti määritelty kutakin hyvinvoinnin osa-aluetta ja kuvattu mitä se merkitsee kunkin ikäryhmän kohdalla. Lisäksi useimmista osa-alueista on määritelty ikäryhmittäin tai koko väestöä yleisesti koskien seutukunnan tavoitteet osa-alueen

6 kehittymiselle ja konkreettiset toimenpiteet miten tähän pyritään laaditun vision ja strategiavaihtoehdon toteuttamiseksi TOIMEENTULO JA TYÖ Turvattu toimeentulo on pohja muulle hyvinvoinnille. Toimeentulolla on tärkeä yhteys elämänhallintaan. Yhteiskunnan pitää erilaisin tukitoimin huolehtia niiden asukkaittensa sosiaalisesta turvallisuudesta, jotka eivät jossain elämäntilanteessa pysty itse hankkimaan toimeentuloaan (työllisyysturva, sosiaaliavustukset, toimeentuloturva, kuntouttava työtoiminta, eläketurva jne). Toimeentuloa vakauttaa mikäli kuntalaisten omat voimavarat ovat käytössä ja jokaiselle vajaakuntoisellekin löytyy mielekästä tekemistä ja työtä niin että hän pystyy tulemaan toimeen työstä maksettavalla korvauksella tai eläkkeellä. Seutukunnan, kunnan ja sen asukkaiden hyvinvoinnin kannalta on tärkeää varmistaa kunnan vakaa talous ja verotulojen kasvu TERVEYS Suomalaisten pienten lasten terveydentila on kansainvälisissä vertailuissa käytetyn mittarin, imeväiskuolleisuuden, perusteella erittäin hyvä. Väestöryhmien väliset terveyserot alkavat kuitenkin kehittyä jo lapsuudessa, koska osa lapsista joutuu kehittymään huonommissa elinolosuhteissa ja kasvuympäristössä. Tässä suhteessa päivähoidon ja koulun merkitys lapsen kehitykselle on erittäin suuri. Lasten terveyden uhkina ovat myös turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet, kuten mielenterveysongelmat ja sosiaalisen kehityksen häiriintyminen. Sosiaalisen ympäristön suuret muutokset, tiedotusvälineiden vaikutus ja yhteiskunnassa korostuva kilpailu vaikuttavat lasten psykososiaalisen pahoinvoinnin lisääntymiseen. Myös lasten ja nuorten arkiympäristöt rakentuvat ja toimivat talouselämän ja aikuisten ehdoilla. Kansanterveysohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena työikäisten terveyden edistämiseksi on ikäryhmän työ- ja toimintakyvyn ja työelämän olosuhteiden kehittyminen siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen n. kolme vuotta vuoden 2000 tasoa myöhemmin. Aikuisten terveyden keskeisiä edellytyksiä ovat ansiotyön ja jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutuksen turvaaminen sitä tarvitseville sekä riittävän toimeentulon turvaaminen kaikille. Työympäristöjen ja työelämän sosiaalisten suhteiden kehittäminen terveyttä edistäväksi ja eri ikäisille työtekijöille sopiviksi on tärkeä tehtävä. Ravitsemukseen, nautintoaineisiin, liikuntaan ja liikenteeseen liittyviä terveellisiä elämäntapoja on tuettava myös työelämässä ja vapaa-ajan harrastuksissa. Kansanterveysohjelman tavoite vuoteen 2015 mennessä on, että yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena kuin viimeisten 20 vuoden ajan. Iäkkäiden ihmisten keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä on viime vuosikymmeninä huomattavasti pidentynyt. Suhteellisesti suurinta on ollut yli 80 vuotiaiden elinajan piteneminen. Myös ikääntyneiden sairauksia voidaan ehkäistä, edistää heidän toimintakykyään ja kuntouttaa ja täten tukea itsenäisen elämän edellytyksiä. Huolenpidon ja hoivan tarve kasvaa erityisesti yli 85-vuotiailla, jotka tarvitsevat myös erilaisia pitkäaikaishoitopalveluja.

7 Tavoitteet voivat olla samansisältöiset kaikissa elämänkaaren vaiheissa (lapsuus, työikä, vanhuus), mutta ne voivat painottua eri tavoin RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, LUONTO JA ASUMINEN Asuin- ja elinympäristön toimivuus on ihmisen hyvinvoinnin ja selviytymisen edellytys. Erityisesti asuinalueen toimivuuden merkitys korostuu lasten, vanhusten ja eri tavalla toimintarajoitteisten ihmisten kohdalla. Asukkaita aktivoiva ja tukeva elinympäristö, jossa yhdistyvät asumisen ja palvelujen verkosto sekä mahdollisuus luonnon kokemiseen ja jossa asuu eri ikäisiä ihmisiä, luo edellytyksiä arjen sujumiselle. Monipuolisen asukasrakenteen turvaamisella tähdätään sosiaalisesti turvalliseen asuinalueeseen, joka tukee erityisesti nuorten ja lasten kasvua. Monipuolinen asukasrakenne tarkoittaa eri ikäisten ihmisten asuinaluetta, tulojaollisesti erilaista asukasrakennetta jne. Kaavoittamisella voidaan vaikuttaa omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen sijoittumiseen, jossa "slummiutumisen" estäminen pitäisi olla tavoitteena. Asukaslähtöisen kaavoituksen avulla voidaan tukea esteettisyyttä ja viihtyvyyttä sekä asuinalueen yhteisöllisyyttä. Asuminen hyvinvoinnin osatekijänä sisältää asumisen saatavuuden, vakauden, laadukkuuden ja kustannusten kohtuullisuuden. Päämääränä on asuminen oikean tasoisena kussakin elämänkaaren vaiheessa KOULUTUS Vakka-Suomen hyvinvointi perustuu osaamiseen. Osaaminen puolestaan pohjautuu jo lapsuudesta lähtevään kouluttautumisen malliin, jossa painotetaan elinikäisen oppimisen merkitystä. Laadukas ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä on alueen imagoa nostava vahva vetovoimatekijä. Korkeatasoiset koulutuspalvelut muodostavat vankan pohjan sivistykselle ja osaamiselle sekä menestyvälle yritystoiminnalle. Toisaalta viime vuosina myös koulutus on ollut muutosten keskellä ja toiminnan sopeuttaminen talouden tiukkeneviin voimavaroihin on tuntunut ongelmalliselta. Koulutus lisää taloudellista hyvinvointia ja on myös tärkeä sosiaalisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin kannalta SOSIAALISET SUHTEET Sosiaalisten suhteiden merkitys ihmisen kasvulle ja kehitykselle on oleellinen asia. Lapsen kasvu perustuu sosiaaliseen vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. Koti ja vanhemmat ovat erityisen tärkeässä roolissa. Myös työikäisen väestön kannalta sosiaaliset suhteet ja niiden toimivuus ovat merkittäviä hyvinvoinnin tekijöitä. Tukiverkostojen puute lisää syrjäytymisriskiä. Työelämässä sosiaaliset suhteet vaikuttavat työssäviihtymiseen ja työssäjaksamiseen. Ikäihmisten arvostaminen, heidän itsemääräämisoikeutensa kunnioittaminen ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja niihin vastaaminen ovat sosiaalisten suhteiden muodostumisen ja ylläpitämisen elinehtoja. Heidän elämänkokemustensa siirtäminen seuraaville sukupolville tulee mahdollistaa.

8 1.6. ITSENSÄ TOTEUTTAMINEN Itsensä toteuttaminen on ehkä vaikein mieltää hyvinvoinnin osatekijänä. Itsensä toteuttaminen on ihmisten tarpeista ylin tarve, minkä täyttyminen edellyttää mm. fyysisten ja sosiaalisten tarpeiden tyydyttämistä. Hyvinvoinnin osatekijöistä itsensä toteuttamisen mahdollistajia ja osittain myös toimintakenttinä ovat toimeentulo, terveys, koulutus, sosiaaliset suhteet, työ, luonto, asuminen, turvallinen, viihtyisä ja terveellinen rakennettu ympäristö. Itsensä toteuttamisen osa-alue käsittää henkilökohtaisen elämän hallinnan, vaikuttamismahdollisuudet ja kulttuurin itsensä toteuttamisen yhtenä mahdollistajana. Itsensä toteuttamiseen on kiinnitettävä erityisesti huomiota työelämässä, perheiden kohdalla, koulussa ja vapaaajan vieton mahdollisuuksissa. 2. VAKKA-SUOMEN HYVINVOINNIN SWOT JA STRATEGIA 2.1. SWOT -NELIKENTTÄANALYYSI Hyvinvoinnin nelikenttäanalyysissä määritellään vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat seutukunnan väestön hyvinvoinnin näkökulmasta. Hyvä palvelurakenne Koulutettu henkilöstö Vahvuudet (Strengths) Mahdollisuudet (Opportunities) Alueellinen yhteistyö ja osaaminen Kolmannen sektorin hyödyntäminen Heikkoudet (Weaknesses) Todellisen yhteistyön puute, yhteistyötä koskevan päätöksenteon viiveet Väestön ikärakenne Uhat (Threats) Osaavan henkilöstön puute Kuntatalouden kiristyminen Lisääntyvät perheongelmat Hyvä palvelurakenne lähellä kuntalaisia ja koulutettu henkilöstö ovat vahvuuksia, joita pitää edelleen vahvistaa ja kehittää. Väestön ikärakennekehitykseen on varauduttava hyvissä ajoin, jotta kaikille kuntalaisille voidaan edelleen taata hyvän elämän edellytykset. Kolmatta sektoria pitää hyödyntää nykyistä enemmän. Alueellinen ja seudullinen yhteistyö ovat voimavaroja siinä vaiheessa kun päästään suunnitelmista todellisiin käytäntöihin. Seudulliset palvelut voivat olla erityisosaamista, joka takaa kaikille kuntalaisille tasavertaiset palvelut. Yhteistyön lisääminen on välttämätön edellytys talouden, väestökehityksen ja henkilöstön saatavuuden kannalta.

9 2.2. VAKKA-SUOMEN HYVINVOINNIN STRATEGIA Strategisina vaihtoehtoina nähtiin lapsiperheiden ottaminen hyvinvointipoliittisen ohjelman yhdeksi keskeiseksi kohderyhmäksi tai kohdentoimaton asukashankinta alueelle. Jälkimmäisessä strategiassa asukasmarkkinoinnin kohderyhmää ei nimetä, tavoitteena on asukasmäärän kasvattaminen ja teollisuuden työvoiman saannin turvaaminen. Palvelut pidetään tällöin määrällisesti riittävinä kuntien talouden sallimissa rajoissa. SWOT-analyysin ja työryhmän mielestä lapsiperheisiin panostaminen nähtiin kuitenkin keskeiseksi hyvinvointipoliittisessa ohjelmassa. Strategia Vakka-Suomen seutukunta hyödyntää omia vetovoimatekijöitään turvaamaan kaikkien kuntalaisten oikein kohdennetut ja riittävät peruspalvelut. Hyvinvointi on myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemista. Visio Vakka-Suomi on viihtyisä ja turvallinen, erityisesti lapsiperheet huomioon ottava seutukunta, jossa on laadukkaat peruspalvelut ja kuntarajat ylittävät, riittävät Visio erityispalvelut. Vakkasuomalainen hyvinvointi on hyvää arjen sujumista ja mahdollisuutta itsenäiseen suoriutumiseen elämänkaaren eri vaiheissa. Toimenpideohjelma Toimenpiteet on esitetty seuraavassa kappaleessa osa-alueittain ja elämänkaaren mukaan.

10 3. TOIMENPITEET STRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI OSA-ALUEITTAIN 3.1. TOIMEENTULON JA TYÖN OSA-ALUE Visio: Visio: Asukkaiden toimeentulo on on turvattu turvattu Lapset Nuoret Nuoruus Lapsuus Varhaislapsuus Tavoitteet Lapsiperheitten vanhempien työsskäynnin mahdollistaminen joustavasti Nuorten työttömyyden poistaminen 1. Toimenpiteet Tukitoimien kohdentaminen lapsiperheille Nuorten alle 25-vuotiaiden työllistymisen lisääminen Joustavat päivähoitoratkaisut perheitä tukemaan Kuntien kotipalvelujen lisääminen lapsiperheille Nuorisotyöttömyyden alentaminen tukitoimenpiteillä tai lisäkoulutuksella Työpainotteisen ammattikoulutuksen lisääminen Seutukunnallisen työpajatoiminnan mahdollisuuksien käyttö Nuorten työpaja työn opettelun paikkana Työikäiset Varhaisaikuisuus Keski-ikä 1. Tavoite Vanhenevien ikäluokkien työssä pysyminen eläke-ikään asti Työttömyyden tason alentaminen Työvoimapulan ja yhtaikaisen työttömyyden ongelman ratkaiseminen 2. Toimenpiteet Joustavat työaikajärjestelyt Räätälöity täydennyskoulutus Yhteistyön lisääminen seutukunnan oppilaitosten ja työpaikkojen välillä Työyhteisöjen ja työssäjaksamisen edistäminen Työvoimapoliittiset toimenpiteet Kuntouttava työtoiminta Uusien työosuuskuntien aikaansaaminen ja olemassa olevien tukeminen Eläkeikä Ikääntyvät Tavoitteet Joustavat eläkeratkaisut Perustoimeentulon turvaaminen 2. Toimenpiteet Osa-aikaeläkeratkaisut Elinkaaresta riippumattomat Tavoite Vajaakuntoisten työllistyminen. Toimenpiteet. Yhteistyön lisääminen työvoimaviranomaisten kanssa Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistyminen edellyttää riittävän ohjaavan henkilöstön turvaamista työpaikoilla Tuen maksaminen yrityksille Sosiaalinen yritys Seutukunnallinen työpajatoiminta

11 3.2. TERVEYDEN OSA-ALUE Visio: Seutukunta seutukunta tunnetaan aktiivisesta terveyden terveyden edistämisestä edistämisestä Lapset Nuoret Nuoruus Lapsuus Työikäiset Varhaisaikuisuus Keski-ikä 1. Tavoitteet Eläkeikä Ikääntyvät Varhaislapsuus 1. Tavoitteet Terveyttä edistävä yhteistyö Työelämän ja perheiden tarpeiden yhteensovittaminen Syrjäytymisen ennaltaehkäisy 2. Toimenpiteet Lasten neuvolatoiminnan, päivähoidon, esiopetuksen ja peruskoulun lasten terveyttä edistävää roolia kehitetään yhteistyössä vanhempien kanssa Koulujen/oppilaitosten, eri hallinnonalojen ja järjestöjen yhteistoiminta koulutuksellisen syrjäytymisen ja huonon terveyden vähentämiseksi lisäten elämänhallinta- ja terveystietoutta ja vaikuttamalla liikuntatottumuksiin Yhteistyötä tehostetaan alkoholin ja huumekokeilujen vähentämiseksi Vastuunotto omasta terveydestä Vapaa-ajan ja sosiaalisten suhteiden merkityksen korostaminen Työttömien terveydenhuollon turvaaminen 2. Toimenpiteet Kannustetaan omaehtoiseen terveydenhuoltoon, oikeaan ravitsemukseen ja terveelliseen liikkumiseen Kehitetään perhe-elämää tukevia palveluja ja koulutusta (esim. perheneuvolan osaamisen laajentaminen ja tarvittaessa esim. miesten väkivallan ehkäisyryhmien kehittäminen) Työttömille ja epätyypillisissä työsuhteissa oleville taataan samat mahdollisuudet terveyspalveluihin ja terveyden edistämiseen kuin muilla. Keskeisinä tekijöinä ovat työturvallisuus ja työterveyshuollon palvelut. 1. Tavoitteet Avopalveluiden ja kuntouttavan työotteen turvaaminen Sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy Lähiympäristön toiminnallisuuden turvaaminen 2. Toimenpiteet Ikääntyvien tarvitsema, arjessa selviytymistä tukeva kuntoutus, huolenpito ja hoiva sekä laadukkaat ja kattavat sairaanhoitopalvelut Monipuolista päivätoimintaa sekä kuntakohtaisesti että yhdessä kuntien kesken Vaikutetaan päätöksentekoon siten, että kunnissa kehitetään sellaisia asumis-, lähipalvelu- ja liikenneympäristöjä, jotka turvaavat vanhusten itsenäisen elämän edellytykset. Terveyden tavoitteet ja toimenpiteet Vakka-Suomessa tulevat kansallisen terveydenhuollon ohjelman toteuttamisen kautta. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset keskeiset tavoitteet lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi vuoteen 2015 ovat: 1. Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi. 2. Nuorten tupakointi vähenee siten, että vuotiaista alle 15 % tupakoi, nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990 luvun alussa. 3. Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee kolmanneksella luvun lopun tasosta. Vakka-Suomen kuntien, järjestöjen ja elinkeinoelämän yhteistyötä kehitetään perheiden tukemiseksi ja työelämän tarpeiden paremmaksi yhteensovittamiseksi. Lasten syrjäytymisvaaraan puututaan ennaltaehkäisevästi riittävillä resursseilla. Työikäisten terveyden edistämisen tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn ja työelämän olosuhteiden kehittyminen siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden 2000 tasoa myöhemmin Ikääntyneiden sairauksia ehkäistään, edistetään heidän toimintakykyään ja kuntoutetaan ja täten tuetaan itsenäisen elämän edellytyksiä. Huolenpidon ja hoivan tarve kasvaa erityisesti yli 85-vuotiailla, jotka tarvitsevat myös erilaisia pitkäaikaishoitopalveluja.

12 3.3. RAKENNETUN YMPÄRISTÖN, LUONNON JA ASUMISEN OSA-ALUE Visio: Asuminen tarpeen tarpeen mukaisena mukaisena kussakin kussakin elämänkaaren elämänkaaren vaiheessa vaiheessa monimuotoisessa monimuotoisessa asumisympäristössä asumisympäristössä Lapset Nuoret Nuoruus Lapsuus Työikäiset Varhaisaikuisuus Keski-ikä Eläkeikä Ikääntyvät Varhaislapsuus 1. Tavoitteet Asumisympäristön viihtyvyys ja turvallisuus Esteetön liikkuminen ja palvelujen saatavuus (esim. päivähoito) 2. Toimenpiteet ehkäisevän sosiaalityön keinoin ja yhteistyössä asuntotoimen kanssa turvataan lapsiperheiden asuminen silloin, kun se vaarantuu, asumisen vakauden turvaamiseksi mahdollisuus kokoontua asuinalueen yhteisiin tiloihin ja harrastuksiin 1. Tavoitteet Asumisympäristön viihtyvyys ja turvallisuus Elinympäristöstä huolehtiminen 2. Toimenpiteet Asukasyhdistysten alkuun saattaminen Monipuolisen asukasrakenteen turvaaminen 1. Tavoitteet Asumisympäristön viihtyvyys ja turvallisuus Esteetön liikkuminen 2. Toimenpiteet Elinkaarirakentaminen Palvelujen saavutettavuus esim. kutsutaksi- ja palveluliikenteen kehittäminen Elinkaaresta riippumattomat Tavoitteena on turvallinen, viihtyisä ja terveellinen ympäristö ja luonto sekä tarpeen mukaisen asumisen mahdollisuus. Seudun monimuotoinen elinympäristö säilytetään ja sitä edelleen kehitetään. Samaten täytyy huomioida kestävän kehityksen ja luonnonarvojen merkitys hyvinvoinnille. Elinkaarirakentaminen mahdollistetaan kaavoituksella. Lähipalvelut turvataan. Asumisen kustannukset pidetään kohtuullisina. Asuinalueiden yhteisöllisyyttä ja seutukuntaan juurtumista kehitetään. Asuinalu Kunta käynnistää asukkaiden omaehtoisen toiminnan ja pyrkii sitouttamaan asukkaat toiminnan jatkamiseen itsenäisesti. Sosiaalitoimi voi vaikuttaa kaavoitukseen esim. sellaisissa tilanteissa, jossa suunnitellaan yleisiä kulkuväyliä. Päivähoidon ja vanhusten palvelujen kulkuväylien pitää olla turvallisia liikkumiseen Uuden rakennuslain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Laissa painotetaan monipuolista asiantuntemusta sekä avointa tiedottamista. Sosiaalitoimen tavoitteena on lasten, vammaisten ja vanhusten näkemysten esille tuominen kaavoituksessa.

13 3.4. KOULUTUKSEN OSA-ALUE Visio: Visio: Elinikäisen Elinikäisen oppimisen oppimisen mahdollistaminen mahdollistaminen Lapset Nuoret Nuoruus Lapsuus Varhaislapsuus 1. Tavoitteet Laadukas ja korkeatasoinen peruskoulutusjärjestelmä 2. Toimenpiteet oppilashuollon ja erityisopetuksen kehittäminen alueellisen yhteistyön lisääminen edistetään toisen asteen oppilaitosten, yritysten ja muiden yhteisöjen ja korkeakoulujen yhteistyöhankkeita Vakka-Suomen korkeakouluyhteistyön kehittämisohjelman mukaisesti Työikäiset Varhaisaikuisuus Keski-ikä 1. Tavoitteet Laadukas ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä 2. Toimenpiteet Seutukunnan kansalaisopistojen verkostoituminen Alueellisen yhteistyön lisääminen Edistetään toisen asteen oppilaitosten sekä yritysten ja muiden yhteisöjen ja korkeakoulujen yhteistyöhankkeita Vakka-Suomen korkeakouluyhteistyön kehittämisohjelman mukaisesti Tarjotaan joustavia palveluja opiskelijoille, yrityksille ja kunnille oppilaitosten ja kansalaisopistojen välisen yhteistyön avulla, Panostamalla aikuiskoulutukseen tasataan nuorten ikäluokkien pienenemisen vaikutusta ammatillisen koulutuksen osalta Työelämän tarpeisiin vastaava koulutus Eläkeikä Ikääntyvät 1. Tavoitteet Aktiivisuuden ja vireyden säilyttäminen 2. Toimenpiteet Seutukunnan kansalaisopistojen verkostoituminen alueellisen yhteistyön lisääminen Elinkaaresta riippumattomat Vakka-Suomen hyvinvointi perustuu osaamiseen. Osaaminen puolestaan pohjautuu jo lapsuudesta lähtevään kouluttautumisen malliin, jossa painotetaan elinikäisen oppimisen merkitystä. Koulutuspalvelujen osalta yhteistyötä on kehitettävä kuntien välillä. Vakka-Suomen seutukunnassa toimivat koulutusjaosto ja elinkeino- ja ammatillisen koulutuksen jaosto. Yhteistyö koulutuspalvelujen osalta on lähtenyt käyntiin rakentavassa hengessä. Tavoitteena on, että yhteistyö kehittyy edelleen koko seutukuntaa hyödyttäväksi toiminnaksi. Alueellista yhteistyötä rakennetaan opetuksen ja sen tukipalvelujen kehittämisessä sekä erityisosaamista ja moniammatillista osaamista vaativien tehtävien hoitamisessa. Paikkakunnan/alueen toisen asteen oppilaitosten yhteistyön kehittymiseen ja yhteistyön syventämiseen on kiinnitettävä edelleen huomiota. Yhteistyössä etsitään paikkakunnan/alueen toisen asteen koulutukselle yhteisiä toiminta-aikoja, jaksotuksia ja työjärjestysratkaisuja. Seutukunnan oppilaitosten sekä kansalaisopistojen välisen yhteistyön avulla tarjotaan joustavia palveluja opiskelijoille, yrityksille ja kunnille. Oppilaitosten välinen yhteistyö helpottaa opiskelijoiden joustavaa siirtymistä koulutuksesta toiseen ja edistää elinikäisen oppimisen toteutumista. Yhteistyön avulla voidaan ehkäistä oppilaitosten välistä turhaa kilpailua sekä edesauttaa erikoistumista ja oppilaitosten omien vahvuuksien kehittymistä. Seutukunnan toisen asteen oppilaitokset tekevät yhteistyötä myös Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Peruskoulujen, toisen asteen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä on kuitenkin edelleen vahvistettava. Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen tarjonta alueen oppilaitoksissa tulee säilyttää vähintään nykyisen tasoisena. Seutukunnan kansalaisopistojen verkostoituminen on pidettävä vähintään nykyisellä tasolla alueellisen kansalaisopiston mahdollisuus muistaen. Insinööritasoinen koulutus seutukunnassa aloitetaan resurssien mukaisesti. Vakka-Suomen korkeakouluyhteistyön kehittämisohjelman toimenpiteet toteutetaan mahdollisuuksien mukaan.

14 3.5. SOSIAALISTEN SUHTEIDEN OSA-ALUE Visio: Kaikilla Kaikille asukkailla on on sosiaalinen turvaverkko Lapset Nuoret Nuoruus Lapsuus Varhaislapsuus 1. Tavoitteet Perheillä on sosiaalisia verkostoja Laadukkaan päivähoidon järjestäminen Monipuolisten lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien luominen 2. Toimenpiteet Perheiden sosiaalisen verkoston tukeminen (ohjaus ja neuvonta). Neuvolatoiminnan ja päivähoidon hyvä yhteistyö vanhemmuuden tukemisessa ja perhetyön lisääminen perheisiin Lasten harrastusmahdollisuuksien järjestäminen ja ylläpitäminen. Eri viranomaistahojen hyvä ja monipuolinen yhteistyö (lastensuojelu, vammaispalvelut, päivähoito). Seutukunnallinen lapsipoliittinen ohjelma. Työikäiset Varhaisaikuisuus Keski-ikä 1. Tavoitteet Sosiaalisten verkostojen muodostuminen työssä Työikäisten harrastusmahdollisuuksien luominen Työttömien tai syrjäytyneiden sosiaalisten verkostojen luominen 2. Toimenpiteet Työnantajien ohjaus tai koulutus sosiaalisten verkostojen tärkeydestä (työilmapiiri, jaksaminen ym.) sekä perheiden ongelmatilanteiden huomioiminen ja sen vaikutus työelämään Vanhemmuudesta keskusteleminen yleisesti ja sen vaatimuksista; yhteistyössä päivähoidon, neuvolan, koulun ym. muiden tahojen kanssa Aikuisten harrastusmahdollisuuksien järjestäminen, huomioiden työssäkäyvät Työttömien tai syrjäytyneiden tukeminen ja auttaminen sosiaalisten verkostojen muodostumisessa, esim. erilaisilla kerhotoiminnoilla sekä järjestämällä erilaisia tukitoimia erityisesti mielenterveyspuolella ja päihdetyössä. Eläkeikä Ikääntyvät 1. Tavoitteet Sosiaalisten suhteiden edelleen ylläpitäminen 2. Toimenpiteet Epävirallisen avun saaminen sosiaalisissa verkostoissa takaa mahdollisimman pitkään kotona asumisen Kuljetuspalvelut mahdollistavat sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen Kotiin annettavat palvelut (ystäväpalvelu, tukihenkilö, omaishoitaja, kotipalvelu ym.) Matalan kynnysten paikkojen, päiväkeskustoiminnan ja vanhustenpiirien järjestäminen Vanhuspoliittisen ohjelman laatiminen

15 3.6. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN OSA-ALUE Visio: Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen kunnioittaminen ja vaikuttamismahdolli ja - suudet vaikuttamismahdollisuudet kaikissa hyvinvoinnin osa-alueissa kaikissa hyvinvoinnin osa-alueissa Lapset Nuoret Nuoruus Lapsuus Työikäiset Varhaisaikuisuus Keski-ikä Eläkeikä Ikääntyvät Varhaislapsuus 1. Tavoitteet osallisuuden kasvattaminen lapsen ja nuoren kuuleminen lapsuuden säilyttäminen nuorten työllistymisen tukeminen 2. Toimenpiteet osallistavien menetelmien kehittäminen päivähoidossa ja koulussa kuulemismenettelyn kehittäminen päivähoidossa ja koulussa lapsen/nuoren ja heidän perheidensä kulttuurin huomioiminen palveluissa sekä lapsuuden tukeminen ja mahdollistaminen vanhemmuuden tuen kautta alueellinen nuorisoverstas, pajakoulut 1.Tavoitteet Elämän hallinnan (kokemusperäisen ja konkreettisen) mahdollistaminen -> itsensä toteuttaminen työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen 2.Toimenpiteet Oikein kohdennetut sosiaalipalvelut 1. Tavoitteet omatoimisuuden tukeminen Itsemääräämisoikeuden säilyminen Turvallisuuden lisääminen 2. Toimenpiteet Kotihoidon kehittäminen Omatoimisuuden mahdollistaminen (koulutus, terveyskasvatus) Kuntakohtaiset vanhustyön strategiat Vapaaehtoisjärjestöjen työn koordinointi tukemaan kunnallista vanhuspalvelua Tekniikan tehokkaampi hyödyntäminen Lasten ja nuorten itsensä toteuttamisen pääareenoita ovat koti, päivähoito ja vapaa-ajan erilaiset harrastukset. Lapsen itsensä toteuttamisen mahdollistajia ovat fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, terveys, turvalliset ja toimivat sosiaaliset suhteet, turvallinen ja terveellinen ympäristö sekä aikuiset lapsen lähellä; vanhemmat, opettajat, hoitajat jne. Yk:n lasten perusoikeuksissa yksi kulmakivi on osallisuus. Osallisuus ja kuulluksi tuleminen luo sosiaalisia valmiuksia. Aikuisten itsensä toteuttaminen on riippuvainen pitkälti työn ja vapaa-ajan suhteesta. Työ ja vapa-aika kuten perhe ovat niitä toiminta-areenoita, joilla voi ilmaista itseään. Työikäisten itsensä toteuttamisen mahdollistajia ovat mm. toimeentulo, terveys, koulutus, sosiaaliset suhteet jne. Vanhusten itsensä toteuttamisen areenat ovat pitkälti samat kuin työikäisten. Työn poisjäänti eläköityessä lisää vapaa-ajan osuutta. Ikääntyessä koti ja perheen parissa asuminen saattaa muuttua laitoshoidoksi, jossa kuitenkin itsensä toteuttaminen on edelleen tärkeää. Ikääntyneiden itsensä toteuttaminen mahdollistajista terveys nousee keskeiseksi. Silloin sekä fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi mahdollistaa monta asiaa, joissa vanhus voi vaikuttaa, osallistua ja toteuttaa itseään. Muita mahdollistajia ovat mm. sosiaaliset suhteet, toimeentulo, turvallinen ympäristö ja myös koettu sisäinen turvallisuus.

16 3.7. YHTEENVETO HYVINVOINNIN OSA-ALUEIDEN TAVOITTEISTA JA PRIORISOIDUISTA TOIMENPITEISTÄ Työryhmä valitsi hyvinvointipoliittisen ohjelman jokaisesta osa-alueesta keskeisimpiä toimenpiteitä, joita seutukunnassa pitäisi lähteä kiireellisimmin viemään eteenpäin. Työn ja toimeentulon kannalta keskeisenä tavoitteena nähdään kansalaisten oman aktiivisuuden ja itsenäisen toimeentulon hankkimisen ensisijaisuus mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteen saavuttamiseksi tulee edistää vajaakuntoisten työllistymistä, tukea ja kehittää työpainotteista koulutusta ja työpajatoimintaa ja uusien työosuuskuntien saamista. Terveyden osa-alueelta kantavaksi tavoitteeksi nähtiin fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen ja ylläpitäminen. Lasten kohdalla tavoitteeseen voidaan päästä entistä paremmin lasten neuvolatoiminnan, päivähoidon, esiopetuksen ja peruskoulun yhteistyöllä. Lisäksi lasten ja nuorten elämänhallinnan, terveystietouden ja liikuntatottumusten kehittäminen koulujen ja eri hallinnonalojen sekä järjestöjen yhteistyönä nähtiin keskeisenä toimenpiteenä. Työikäisten osalta erityisesti työttömien terveyspalvelujen kehittäminen on olennaista. Terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä tärkeää on myös omaehtoiseen terveydenhuoltoon, ravitsemukseen ja terveellisen liikkumiseen kannustaminen. Ikääntyvien osalta arjessa selviämisen tukeminen (kuntoutus, huolenpito ja hoiva) edistää terveyttä. Asukas- ja kyläyhdistystoiminnan tukeminen sekä asukkaiden mielipiteen huomioon ottaminen nähdään myös rakennetun ympäristön, luonnon ja asumisen osa-alueeseen liittyen keskeisenä toimenpiteenä saavuteltaessa keskeisintä tavoitetta, eli seudun monimuotoisen elinympäristön säilyttämistä ja edelleen kehittämistä. Kulkemisen helppous ja palvelujen saatavuus täytyy ottaa myös huomioon rakennettaessa. Asumiseen liittyen nousi kantavaksi teemaksi ja tavoitteeksi elinkaariasumisen edistäminen muun muassa kaavoituksellisen yhteistyön keinoin jo rakentamisvaiheessa. Asumisen kustannusten pitäminen kohtuullisina, asumisalueen viihtyisyys ja houkuttelevuus liittyvät toki tavoitteen saavuttamiseen niin myös ohjelman strategian painotukseen, jossa uusien asukkaiden houkutteleminen seudulle on olennaista. Asuinalueiden yhteisöllisyyden ja asukkaiden juurtumisen edistäminen on niin ikään keskeinen hyvinvointia lisäävä tekijä. Elinikäisen oppimisen tukeminen on tärkein koulutukseen liittyvä tavoite. Lasten ja nuorten kohdalla tätä voidaan tukea ja toisaalta ehkäistä koulutuksellista syrjäytymistä oppilashuoltoa ja erityisopetusta kehittämällä. Seudulla toimivien oppilaitosten yhteistyön ja työnjaon selkiyttäminen tehostavat seudun omia koulutuksellisia resursseja. Työelämän haasteisiin voidaan vastata yrityselämän ja opetuksen tiiviillä yhteistyöllä pyrkien järjestämään koulutusta yritysten tarpeisiin ja tukea niin nuorten kuin jo työelämässä olevaa oppimista. Ikääntyvien oppimisessa nähtiin keskeiseksi toimenpiteeksi esimerkiksi ns. tietotupa-toiminta aktiivisen vanhusiän ja omatoimisuuden tukemiseksi. Sosiaalisten suhteiden merkitys nähtiin keskeisimmäksi hyvinvoinnin osa-alueeksi terveyden ohella. Yleisenä hyvinvointipoliittisena tavoitteena voidaan pitää sosiaalisten suhteiden ylläpitoa ja niiden solmimisen edistämistä. Sosiaaliset suhteet luovat turvaverkkoa. Luonnollista turvaverkkoa tukemaan ja täydentämään tulee kehittää menetelmiä perheiden sosiaalisten suhteiden, vanhemmuuden ja varhaisen puuttumisen tukemiseen. Tämä nähtiin kaikkein tärkeimpänä hyvinvointipoliittisena toimenpiteenä Vakka-Suomen seutukunnassa. Lisäksi mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja tukeminen edistävät tavoitetta. Epävirallisen avun, järjestötyön ja kolmannen sektorin hyödyntäminen erityisesti vanhustyössä auttavat sosiaalisten suhteiden ylläpidon tavoitetta. Itsensä toteuttamisessa keskeinen tavoite on kaiken ikäisten osallisuuden edistäminen. Itsensä toteuttaminen, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja vaikutusmahdollisuudet omassa asiassa kulkevat läpi kaikkien hyvinvointiosa-alueiden. Erityisesti lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi pitää kehittää menetelmiä heidän kuulemisekseen ja osallistamiseksi. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on iso haaste kaiken kaikkiaan. Yhteensovittamisen parantuminen edistää myös itsensä toteuttamista laaja-alaisesti. Oikein kohdennetut sosiaalipalvelut ovat keskeinen väline itsensä

17 toteuttamisen tukemisessa erityisesti silloin, kun ihminen kohtaa hyvinvointiaan uhkaavia vaikeita riskitilanteita. 4. KUNTALAISTEN OSALLISTAMINEN Hyvinvointipoliittinen kuntakierros Seutukunnan yhtymähallitus tilasi hyvinvointipoliittiseen ohjelmaan liittyvän osallisuusmenettelyn Foedus Oy:ltä. Menettely tehtiin kuntalaisten kuulemistilaisuuksina. Menettelyssä lähdettiin liikkeelle Uudenkaupungin, Laitila-Pyhärannan sekä Mynämäen seudun kansalaisopistojen kanssa. Rehtoreiden kanssa sovittiin, että ohjelma viedään kunnittain läpi opintopiireinä. Tämän perusteella pitopaikat ja -ajat varattiin huomioiden opistojen muu toiminta: TEEMANA: HALUATKO ÄÄNESI KUULUVIIN? ke Uusikaupunki Pohitullin koulu ti Maininki-talo Pyhärannan Santtio ke Pyhämaan koulu ti Laitilan kaupungintalon kahvio to Vehmaan Vinkkilän koulu ti Kalanti-talo ke Taivassalon Nuortenkoti ma Lokalahden koulu to Kustavin kyläkonttori ti Mietoisten Tavastilan koulu ke Mynämäen lukio Kuntalaisten kuulemisen toimintatapa Tilaisuudet pidettiin iltaisin. Illan aikana käytin läpi seuraavat asiat. 1. Selviteltiin mitä/mikä on Vakka-Suomen seutukunta; mikä on sen historia, mikä on sen maantiede ym. 2. Käytiin läpi aluekeskuskäsite ja aluekeskusohjelma (AKO) sekä selviteltiin ajatusmaailmaa sen taka na: eri toimenpidekokonaisuudet, toimielimet ym. 3. Läsnäolijat pohtivat kysymystä Mitä on hyvinvointi kuntalaisen kannalta? 4. Prosessissa syntyneet ajatukset purettiin ja esille nousseista näkemyksistä valittiin itselle ja/tai alueelle 3-4 tärkeintä tekijää. Teemoista keskusteltiin ja näkemyksiä täydennettiin tarpeen mukaan. Tämän jälkeen käytiin läpi hyvinvoinnin monimuotoisuus hyvinvointipoliittisen ohjelman luonnoksesta + hyvinvointimääritelmä + syrjäytymisen riskit elämänkaaressa. 5. Käytiin läpi teemaa hyvinvointi Vakka-Suomessa eli esiteltiin SWOT (vakkasuomalaisesta hyvinvoinnista) 6. Esitettiin hyvinvointipoliittisen ohjelman luonnos eli miksi alueella ylipäänsä on lähdetty tekemään hyvinvointipoliittista ohjelmaa; mikä on ohjelman ja strategian tausta ja itse visio strategiasta: työnimenä tälle oli kuntakierroksella Vakka-Suomi - Lapsiperheiden paratiisi. Osallistujat saivat kertoa miltä strategia vaikuttaa. Kaikissa tilaisuuksissa kannatettiin laadittua strategialuonnosta. 7. Kuntalaiset saivat esittää kommentit, kritiikin, ehdotukset ja terveiset luonnoksen tekijöille sekä mahdolliset ideat alueen houkuttavuuden esilletuomiseksi ja lisäämiseksi. Lopuksi koottiin illan anti vielä pääpiirteissään yhteen sekä kehotettiin ottamaan kenttätyöntekijöihin yhteyttä, mikäli asiasta vielä olisi kerrottavaa.

18 Yhdentoista eri tilaisuuden (joissa oli 81 osallistujaa) lopputuloksena oli, että seutukunnan ja sen osaalueiden menestymisen ja säilymisen kannalta lapsiperhestrategia on ainoa vaihtoehto, mikäli samalla muille turvataan hyvät peruspalvelut. Kuntakierroksen oheistuotteena kertyi mittava määrä erilaisia kehittämisideoita vakkasuomalaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Ideat ja näkemykset on koottu yhteen. Näkökohtia asukkaiden kuulemisessa Kuntakierroksella nousi esille useita käsityksiä hyvinvoinnista. Hyvinvointi ja sen määrittely oli konkreettista, pitkälti omasta lähiympäristöstä ponnistavaa. Yleisimpiä esille nousseita käsityksiä olivat mm. työ tai muu toimeentulo riittävän lähellä, turvallinen ympäristö sekä toimivat ja säilyvät terveys- ja muut peruspalvelut. Asioiden "arvojärjestys" oli erilainen seutukunnan eri kunnissa ja kunnan osissa. Samoin oli huomattava, että seutukunta-ajattelu ja tietoisuus aiheesta on usein vähäistä. Samaten oli merkillepantavaa, että aluekeskusohjelmaa ja sen takana olevaa maailmaa ei useinkaan tunneta. Pinnalle tuntui nousevan ajatus siitä onko syrjäalueet unohdettu. Lapsiperheisiin kohdistuvaa strategiavaihtoehtoa pidettiin tärkeänä seutukunnan säilymisen ja kehittämisen kannalta. Lapsiperheiden kannalta jo nyt hyvinä asioina nähtiin joustavaa kouluverkostoa ja pieniä kouluja, joiden säilyminen nähtiin tärkeänä. Lisäksi päivähoitopalveluja pidettiin hyvinä koko seutukunnassa. Kolmannen sektorin palvelujen hyödyntämistä päivähoidon ja iltapäiväkerhojen järjestämisen osalta pidettiin kehittämisen arvoisena asiana. Useimmissa kunnissa nousi esille myös palvelujen nopea saatavuus hyvänä asiana. Kuntakierroksen aikana kertyi hyviä ideoita asukkaiden houkuttelemiseksi ja alueen markkinoimiseksi, joita tiivistetysti seuraavassa taulukossa yhdessä mainittujen seudun vahvuuksien ohella.

19 Taulukko 1. Keskeisimpiä kuntakierroksella mainittuja vahvuuksia, vahvistettavia mahdollisuuksia ja kehittämisideoita lapsiperhestrategian toteuttamiseksi Vakka-Suomessa Seutukunnan vahvuuksia Hyvin toimiva kouluverkosto, pienet koulut. Hyvät päivähoitopalvelut. Nopea palvelujen saatavuus, erityisesti terveyspalvelut. Monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Yleisiä tavoitteita lapsiperhestrategian Toteuttamiseksi Lapsiperheiden poismuuttamisen ehkäiseminen, uusien houkutteleminen alueella asumaan. Opiskelemaan lähteneiden saaminen takaisin alueelle. Strategiatyön kehittäminen ja yhdistäminen konkreettisesti talousarvioon. Edelleen vahvistettavia ja edistettäviä mahdollisuuksia Kyläkoulujen säilyttäminen ja luokkakokojen pitäminen sopivan kokoisina. Kolmannen sektorin hyödyntäminen päivähoidon ja iltapäivähoidon järjestämisessä voisi tuoda monipuolisuutta ja ennaltaehkäisevää otetta lisää. Terveyspalvelujen saatavuus läheltä on olennainen hyvinvointitekijä; erikoislääkäripalvelujen hankkiminen kauempaa. Olemassa olevien tilojen hyödyntäminen nykyistä tehokkaammin harrastustoimintaan. Konkreettisia kehittämisideoita lapsiperhestrategian toteuttamiseksi Työpaikkojen syntyminen, etätyön mahdollistaminen Rakentamisen edistäminen (alueen ja tonttien sekä asuntojen tehokkaampi myynti ja markkinointi asuntopankissa internetiä hyödyntäen, tietoiskuja muuttajille/rakentajille, isommat tontit, kiinteistöveron alentaminen lapsiperheille, kunta rakentamaan taloja avaimet käteen periaatteella lapsiperheille) Pois muuttavien opiskelijoiden kotipaikkakunnan säilyttämisen houkutteleminen Vuokra-asumisen kehittäminen Kesäasuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi tehtävä helpommaksi Julkisen liikenteen säilyttäminen ja kehittäminen Leikkialueiden kehittäminen Syntyvyyden edistäminen (synnytysraha, sairaalamaksujen korvaaminen synnyttäjille, synnytyspalvelujen pienimuotoisuuden säilyttäminen) Päivähoitopalvelujen kehittäminen edelleen, niiden monipuolistaminen (esim. lasten ja vanhusten yhteinen päiväkoti-ajatuksen kehittäminen). Myönteisen julkisuuden saaminen muun muassa lehtijuttujen muodossa. Turvallisuuden edistäminen valaistuksen ja pyöräteiden avulla. Alueen matkailun edistäminen ja sitäkin kautta myönteisen kuvan levittäminen seutukunnasta. Oman alueen yritysten palvelujen käyttäminen.

20 5. YHTEENVETO Vakka-Suomen seutukunnan aluekeskusohjelma sisältää hyvinvointipoliittisen ohjelman tekemisen seutukuntaan. Ohjelman tavoitteena on muodostaa kokonaiskuvaa hyvinvoinnin tilasta seutukunnassa, määritellä hyvinvointi vakkasuomalaisittain, analysoida seutukunnan vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet hyvinvoinnin näkökulmasta sekä valita strategia ja sen mukaiset toimenpidelinjaukset seutukunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Ohjelman päävastuullinen tekijätaho on ollut seutukunnan sosiaalijaosto. Seutukunnan muuttotappion ja ikääntyvän väestön sekä kuntatalouden vaikeahkon tilanteen takia sosiaalijaosto päätyi strategiavaihtoehtoon, jonka mukaisesti seutukunnan tavoitteena on saada lisää lapsiperheitä seutukuntaan. Oleellisesti taustalla vaikuttaa työpaikkojen säilyminen seutukunnassa, hyvien asuinmahdollisuuksien tarjoaminen ja jatkuvasti kehittyvä alueyhteistyö. Näin turvataan kaikille asukkaille mahdollisimman hyvät ja vakaat elinolosuhteet ja hyvinvointipalvelut. Seutukunnan vahvuuksia asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta katsottuna ovat hyvä palvelurakenne ja koulutettu henkilöstö hyvinvointipalveluissa. Kunnat huolehtivat omista peruspalveluistaan ja järjestävät hyvin toimivan alueyhteistyön avulla asukkailleen hyvät erityispalvelut, jotka turvaavat näiden fyysisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin. Näistä asioista on myös kyettävä pitämään kiinni jatkossa. Heikkoutena on todellisen yhteistyön puute, yhteistyötä koskevien päätöksenteon viiveet ja väestön ikärakenne. Seutukunnallisina uhkina nähtiin osaavan henkilöstön puute, kuntatalouden kiristyminen ja lisääntyvät perheongelmat. Jotta hyvinvointia voidaan säilyttää ja lisätä edelleen on lisättävä alueellista yhteistyötä ja hyödynnettävä nykyistä enemmän kolmatta sektoria. Keskeinen ohjelmassa esiin nostettu toimintalinjaus on, että kuntien tulee turvata laadukkaat peruspalvelut kuntalaisilleen ja erityispalvelut toteutetaan seudullisesti. Erityispalveluja varten voidaan perustaa yksikköjä: lapsiperheiden, lasten ja nuorten ongelmissa auttamiseksi perustetaan perhepalvelukeskus. Työikäisten, niin työssä olevien kuin erityisesti työttömien ja pitkäaikaistyöttömien palvelemiseksi perustetaan työelämän palvelukeskus. Päihdetyön ja mielenterveyspalvelujen kehittämistä ja keskittämistä selvitetään ja suunnitellaan niin ikään. Erityispalvelujen keskittäminen turvaa erityisosaamisen saamista alueelle, mahdollistaa tiiviimmän yhteistyön ja mikä tärkeintä, turvaa laadukkaiden palvelujen saamisen seutukunnassa myös vaikeissa erityiskysymyksissä TOIMENPIDEOHJELMA Toteutus tarkoittaa käytännössä ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden saattamista käytäntöön sekä indikaattorien säännöllistä, vuosittaista mittaamista. Tämän perusteella ryhdytään tekemään vertailua tilanteen kehittymisestä. Tätä tietoa voidaan nimittää vaikka seutukunnalliseksi hyvinvointitaseeksi. Indikaattori-/tasetiedot tarjoavat työkalun hyvinvointitoimenpiteiden kohdentamiseksi. Hyvinvoinnin nähdään koostuvan ensisijaisesti työstä ja toimeentulosta. Työn saanti vaikuttaa eniten paikkakunnalle muuttoon. Vakka-Suomen vetovoimatekijöinä pidettiin asuinalueen turvallisuutta, rauhallisuutta ja viihtyisyyttä. Asumisen kohtuuhintaisuutta ja hyviä tontteja omakotirakentamiseen pidettiin hyvinä puolina asumisessa Vakka-Suomen kunnissa. Lapsiperheiden kannalta myös liikenneyhteydet työssäkäynnin ja asioinnin takia olivat tärkeitä. Peruspalvelut, kuten toimiva terveydenhuolto, ja mahdollisuudet harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan houkuttelevat uusia asukkaita esim. Turusta. Erityispalveluita voidaan hakea kauempaakin. Jo nyt hyvinä asioina pidettäviä; joustava kouluverkosto, pienet koulut, hyvät päivähoitopalvelut ja palvelujen nopea saatavuus on tärkeää säilyttää. Kuntalaiset näkivät hyvänä kolmannen sektorin palvelujen hyödyntämistä päivähoidon ja iltapäiväkerhojen järjestämisen osalta.

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin osin) Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt OAMK sosiaali- ja terveysalan yksikkö 2005 1 Thesis-kilpailun opinnäytetyöt Lea Rissanen yliopettaja, TtT 9.6.2005 Sosiaali-, terveys ja liikunta sekä humanistisen ja kasvatusalan opinnäytetyöt 2 Suomessa

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Kuntatalouspäivä Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen

Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Kuntatalouspäivä Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Kuntatalouspäivä 13.5.2016 Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen * Terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä ja kuuluu kaikille toimialoille (Kuntalaki 365/1995).

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

SOHVI-hanke

SOHVI-hanke SOHVI-hanke 1.3.2012 28.2.2014 SOHVI-hankkeen toteuttajat ja hankekumppanit SOHVI-hanketta hallinnoi Turun ammattikorkeakoulu (hankekumppanina Vakka-Suomen seutukunnan kunnat: Uusikaupunki, Laitila, Vehmaa,

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus

Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2005 Varsinais-Suomen Syrjästä toiminnan keskipisteeseen PÄIVÄHOIDON JA SYKE2004-hanke LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI

FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä Yhtiökokous Seutuneuvosto FSKK OY hallitus AKO ohjaushmä Toimitusjohtaja Ako yleiskoordinointi (Fskk) yrityskeskus yrityspalvelut

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Paikkakunnan nimi 1. Espoo (kaupunki) 2. Jyväskylä (seutu) 3. Järvenpää (kaupunki) Seudulliset vanhuspalvelujen strategiset Strategian nimi:

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo. Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA. Talousarvio info Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala

PALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA. Talousarvio info Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala PALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA Talousarvio info 26.10.2010 Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala Vuoden 2010 määrärahat hallinto ja viranomaistoiminnot; tarkastusltk ja khall lautakuntien toiminta;

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET 2017 2019 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveystietoisuuden lisääminen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot