VAKKA-SUOMEN HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMA VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA, KUNTAYHTYMÄ, SOSIAALIJAOSTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAKKA-SUOMEN HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMA 2005-2015 VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA, KUNTAYHTYMÄ, SOSIAALIJAOSTO"

Transkriptio

1 VAKKA-SUOMEN HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMA VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA, KUNTAYHTYMÄ, SOSIAALIJAOSTO

2 Sisältö JOHDANTO 2 1. HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT Toimeentulo ja työ Terveys Rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen Koulutus Sosiaaliset suhteet Itsensä toteuttaminen 6 2. VAKKA-SUOMEN HYVINVOINNIN SWOT JA STRATEGIA SWOT -nelikenttäanalyysi Vakka-Suomen hyvinvoinnin strategia 7 3. TOIMENPITEET STRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI OSA-ALUEITTAIN Toimeentulon ja työn osa-alue Terveyden osa-alue Rakennetun ympäristön, luonnon ja asumisen osa-alue Koulutuksen osa-alue Sosiaalisten suhteiden osa-alue Itsensä toteuttamisen osa-alue Yhteenveto osa-alueiden tavoitteista ja priorisoiduista toimenpiteistä KUNTALAISTEN OSALLISTAMINEN YHTEENVETO Toimenpideohjelma Mittarit Seuranta Vakka-Suomen hyvinvointipoliittisen strategian kärkitavoitteet 21 Liitteet 1. Tiivistelmä Vakka-Suomen hyvinvoinnin muutoksista Vakka - Suomen kansalaisten hyvinvointia edistävät hankkeet ja työkäytännöt

3 Vakka-Suomen hyvinvointipoliittisen ohjelman laatijat: Ohjausryhmä: Andersson Kaarina, sosiaalisihteeri, Pyhäranta Holmberg Liisa-Anneli, sosiaalisihteeri, Kustavi Junnila Pirjo, perusturvajohtaja Mietoinen Koski Johanna, va. sosiaalisihteeri, Vehmaa Sjöblom Eija, sosiaalisihteeri, Taivassalo Työryhmä: Heiniö Helvi, sosiaalijohtaja, Uusikaupunki Rantanen Sari, sosiaalijohtaja, Laitila Alkio Ritva, johtava sosiaalityöntekijä, Uusikaupunki Aitonurmi Raili, projektipäällikkö, Vakasso-projekti

4 JOHDANTO Vakka-Suomen hyvinvointipoliittinen ohjelma on tarkoitettu ensisijassa poliittisille päättäjille ja eri viranhaltijoille kun suunnitellaan ja päätetään toimenpiteistä, joilla edistetään seutukunnan asukkaiden hyvinvointia. Seutukunnallinen hyvinvointipoliittinen ohjelma toimii kunnissa tehtävien hyvinvointia edistävien ohjelmien sateenvarjona antaen suuntaviivat muulle suunnittelulle/kehittämistyölle. Vakka-Suomen seutukunnan vahvuutena on monimuotoinen elinympäristö, mikä tarjoaa mahdollisuuksia sekä maaseutumaiseen, merenranta- tai kaupunkiasumiseen. Vakkasuomalaiset arvostavat seutukunnallaan toimivia lähipalveluita sekä mahdollisuuksiaan osallistua eri harrastuksiin Lähipalvelut halutaan turvata kussakin kunnassa hyvätasoisina, mutta erityisosaamista vaativat palvelut sen sijaan tulisi järjestää seutukunnallisesti yhteistyössä. Tästä on syntynyt ajatus saada Vakka-Suomeen erityispalveluja tarvitseville väestöryhmille palvelukeskukset, joita voisivat olla esim. perhepalvelukeskus, työelämän palvelukeskus sekä päihdetyö- ja mielenterveyspalvelujen yksikkö. Yksiköt muodostetaan pääasiassa olemassa olevista resursseista uudelleen organisoimalla ja hyödyntämällä hankerahoitusmahdollisuuksia. Erityispalvelujen järjestämisessä otetaan huomioon palvelujen liikkuvuus ja saavutettavuus jokaisessa kunnassa tarpeen mukaisesti. Seudullinen hyvinvointipoliittinen ohjelma perustuu Vakka-Suomen seutukunnan aluekeskusohjelmaan, jonka toimintalinja neljä käsittelee hyvinvoinnin ja sosiaalisesti kestävän kehityksen merkitystä Vakka-Suomen elinvoimaiselle kehitykselle. Seutuhallitus päätti, että toimintalinjan mukainen suunnittelutyö annetaan Vakka-Suomen seutukunnan sosiaalijaoston tehtäväksi, joka laatii hyvinvointipoliittisen ohjelman. Ohjelman tavoitteena on luoda suuntaviivat hyvinvoinnin kehittämiselle seutukunnassa ottaen huomioon samalla toiminnan realistiset puitteet. Vakka-Suomen seutukunnan hyvinvointipoliittisen ohjelman laatiminen sosiaalijaostossa aloitettiin talvella Sosiaalijaosto tarkasteli hyvinvointia laajasti ja pohti seutukunnan hyvinvointia nelikenttäanalyysin pohjalta määrittelemällä seutukunnan väestön hyvinvoinnin näkökulmasta seutukunnan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Tämän pohjalta keskeiseksi strategiseksi linjaukseksi nousi lapsiperheiden hyvinvoinnin varmistaminen siten, että seutukunta houkuttelee myös muuttajia alueelleen. Tämä edesauttaa ikärakenteen oikaisemista ja muuttotappion vähenemistä, jolloin varmistetaan palvelujen järjestämisen mahdollisuudet koko elinkaarella. Hyvinvoinnin täsmällinen määritteleminen on vaikeaa, koska sitä voidaan tarkastella hyvin monista lähtökohdista. Erik Allardt jakaa hyvinvoinnin kolmeen perusulottuvuuteen, omistaminen (having), rakastaminen (loving) ja oleminen (being). Näistä ensimmäinen kuvaa hyvinvoinnin aineellista perustetta, toinen ihmissuhteita ja sosiaalisia yhteyksiä ja kolmas elämänhallintaa ja arvostuksia. Hyvinvointi voidaan muodostaa aineellisten ja sosiaalisten tarpeitten tyydyttämisestä, jotka johtavat henkilön elämänhallintaan. Yhteiskunnan hyvinvointipolitiikalla varmistetaan mahdollisuus kansalaisten tasa-arvoiseen hyvinvointi. Tässä ohjelmassa hyvinvointia tarkastellaan kuudesta eri näkökulmasta: Työ ja toimeentulo Terveys Rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen Koulutus Asuminen Sosiaaliset suhteet Itsensä toteuttaminen

5 Hyvinvoinnin lisäämiseksi asetut tavoitteet ja toimenpiteet on siirretty havainnollisesti elinkaarikuviolle. Tilastollisen hyvinvointikatsauksen ovat toimittaneet Varsinais-Suomen SYKE2004-hankkeen tukiyksikkö, Tarja Miikkulainen ja Aino Ukkola-Kettula, jotka ovat olleet mukana antamassa näkemyksiä ohjelmatyöhön. Kansalaisten kuuleminen on tehty kuntakierroksena, jolloin seutukunnan hyvinvointistrategia on saanut myös kuntalaisilta oikeutuksen. Tästä osiosta on vastannut Esa Kerkola Foedus Oy:stä. Tarkoitus on, että hyvinvoinnin tilaa seurataan kunnissa ja seutukunnassa valtuustokausittain. Tilastollisessa hyvinvointikatsauksessa käytetyt indikaattorit edesauttavat ohjelman seurantaa ja vaikutusten arviota jatkossa. Seutukunnassa ja kunnissa tulee myös hyväksyä keskeiset kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet valtuustokausittain. Tavoitteiden toteuttamisesta tulee päättää normaalisti kuntasuunnittelun ja taloussuunnittelun yhteydessä. 1. HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT Lähtökohtana ohjelmaa laadittaessa on ollut, että hyvinvointia luovat ja edistävät useat ohjelmatyön taustalla olevat perustekijät, joita ovat mm. lainsäädäntö ja asetukset, riittävä henkilöstö, tilat ym. Näitä tekijöitä ei tarkastella tässä työssä erikseen. Sosiaalijaoston työtä on suunnannut käsitys vakkasuomalaisesta hyvinvoinnista, jota seuraava kaavio kuvaa: Työ ja toimeentu lo Rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen Itsensä toteuttami nen Hyvinvo inti Koulutus Terveys Sosiaaliset suhteet Tähän kappaleeseen on tiivistetysti määritelty kutakin hyvinvoinnin osa-aluetta ja kuvattu mitä se merkitsee kunkin ikäryhmän kohdalla. Lisäksi useimmista osa-alueista on määritelty ikäryhmittäin tai koko väestöä yleisesti koskien seutukunnan tavoitteet osa-alueen

6 kehittymiselle ja konkreettiset toimenpiteet miten tähän pyritään laaditun vision ja strategiavaihtoehdon toteuttamiseksi TOIMEENTULO JA TYÖ Turvattu toimeentulo on pohja muulle hyvinvoinnille. Toimeentulolla on tärkeä yhteys elämänhallintaan. Yhteiskunnan pitää erilaisin tukitoimin huolehtia niiden asukkaittensa sosiaalisesta turvallisuudesta, jotka eivät jossain elämäntilanteessa pysty itse hankkimaan toimeentuloaan (työllisyysturva, sosiaaliavustukset, toimeentuloturva, kuntouttava työtoiminta, eläketurva jne). Toimeentuloa vakauttaa mikäli kuntalaisten omat voimavarat ovat käytössä ja jokaiselle vajaakuntoisellekin löytyy mielekästä tekemistä ja työtä niin että hän pystyy tulemaan toimeen työstä maksettavalla korvauksella tai eläkkeellä. Seutukunnan, kunnan ja sen asukkaiden hyvinvoinnin kannalta on tärkeää varmistaa kunnan vakaa talous ja verotulojen kasvu TERVEYS Suomalaisten pienten lasten terveydentila on kansainvälisissä vertailuissa käytetyn mittarin, imeväiskuolleisuuden, perusteella erittäin hyvä. Väestöryhmien väliset terveyserot alkavat kuitenkin kehittyä jo lapsuudessa, koska osa lapsista joutuu kehittymään huonommissa elinolosuhteissa ja kasvuympäristössä. Tässä suhteessa päivähoidon ja koulun merkitys lapsen kehitykselle on erittäin suuri. Lasten terveyden uhkina ovat myös turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet, kuten mielenterveysongelmat ja sosiaalisen kehityksen häiriintyminen. Sosiaalisen ympäristön suuret muutokset, tiedotusvälineiden vaikutus ja yhteiskunnassa korostuva kilpailu vaikuttavat lasten psykososiaalisen pahoinvoinnin lisääntymiseen. Myös lasten ja nuorten arkiympäristöt rakentuvat ja toimivat talouselämän ja aikuisten ehdoilla. Kansanterveysohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena työikäisten terveyden edistämiseksi on ikäryhmän työ- ja toimintakyvyn ja työelämän olosuhteiden kehittyminen siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen n. kolme vuotta vuoden 2000 tasoa myöhemmin. Aikuisten terveyden keskeisiä edellytyksiä ovat ansiotyön ja jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutuksen turvaaminen sitä tarvitseville sekä riittävän toimeentulon turvaaminen kaikille. Työympäristöjen ja työelämän sosiaalisten suhteiden kehittäminen terveyttä edistäväksi ja eri ikäisille työtekijöille sopiviksi on tärkeä tehtävä. Ravitsemukseen, nautintoaineisiin, liikuntaan ja liikenteeseen liittyviä terveellisiä elämäntapoja on tuettava myös työelämässä ja vapaa-ajan harrastuksissa. Kansanterveysohjelman tavoite vuoteen 2015 mennessä on, että yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena kuin viimeisten 20 vuoden ajan. Iäkkäiden ihmisten keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä on viime vuosikymmeninä huomattavasti pidentynyt. Suhteellisesti suurinta on ollut yli 80 vuotiaiden elinajan piteneminen. Myös ikääntyneiden sairauksia voidaan ehkäistä, edistää heidän toimintakykyään ja kuntouttaa ja täten tukea itsenäisen elämän edellytyksiä. Huolenpidon ja hoivan tarve kasvaa erityisesti yli 85-vuotiailla, jotka tarvitsevat myös erilaisia pitkäaikaishoitopalveluja.

7 Tavoitteet voivat olla samansisältöiset kaikissa elämänkaaren vaiheissa (lapsuus, työikä, vanhuus), mutta ne voivat painottua eri tavoin RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, LUONTO JA ASUMINEN Asuin- ja elinympäristön toimivuus on ihmisen hyvinvoinnin ja selviytymisen edellytys. Erityisesti asuinalueen toimivuuden merkitys korostuu lasten, vanhusten ja eri tavalla toimintarajoitteisten ihmisten kohdalla. Asukkaita aktivoiva ja tukeva elinympäristö, jossa yhdistyvät asumisen ja palvelujen verkosto sekä mahdollisuus luonnon kokemiseen ja jossa asuu eri ikäisiä ihmisiä, luo edellytyksiä arjen sujumiselle. Monipuolisen asukasrakenteen turvaamisella tähdätään sosiaalisesti turvalliseen asuinalueeseen, joka tukee erityisesti nuorten ja lasten kasvua. Monipuolinen asukasrakenne tarkoittaa eri ikäisten ihmisten asuinaluetta, tulojaollisesti erilaista asukasrakennetta jne. Kaavoittamisella voidaan vaikuttaa omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen sijoittumiseen, jossa "slummiutumisen" estäminen pitäisi olla tavoitteena. Asukaslähtöisen kaavoituksen avulla voidaan tukea esteettisyyttä ja viihtyvyyttä sekä asuinalueen yhteisöllisyyttä. Asuminen hyvinvoinnin osatekijänä sisältää asumisen saatavuuden, vakauden, laadukkuuden ja kustannusten kohtuullisuuden. Päämääränä on asuminen oikean tasoisena kussakin elämänkaaren vaiheessa KOULUTUS Vakka-Suomen hyvinvointi perustuu osaamiseen. Osaaminen puolestaan pohjautuu jo lapsuudesta lähtevään kouluttautumisen malliin, jossa painotetaan elinikäisen oppimisen merkitystä. Laadukas ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä on alueen imagoa nostava vahva vetovoimatekijä. Korkeatasoiset koulutuspalvelut muodostavat vankan pohjan sivistykselle ja osaamiselle sekä menestyvälle yritystoiminnalle. Toisaalta viime vuosina myös koulutus on ollut muutosten keskellä ja toiminnan sopeuttaminen talouden tiukkeneviin voimavaroihin on tuntunut ongelmalliselta. Koulutus lisää taloudellista hyvinvointia ja on myös tärkeä sosiaalisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin kannalta SOSIAALISET SUHTEET Sosiaalisten suhteiden merkitys ihmisen kasvulle ja kehitykselle on oleellinen asia. Lapsen kasvu perustuu sosiaaliseen vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. Koti ja vanhemmat ovat erityisen tärkeässä roolissa. Myös työikäisen väestön kannalta sosiaaliset suhteet ja niiden toimivuus ovat merkittäviä hyvinvoinnin tekijöitä. Tukiverkostojen puute lisää syrjäytymisriskiä. Työelämässä sosiaaliset suhteet vaikuttavat työssäviihtymiseen ja työssäjaksamiseen. Ikäihmisten arvostaminen, heidän itsemääräämisoikeutensa kunnioittaminen ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja niihin vastaaminen ovat sosiaalisten suhteiden muodostumisen ja ylläpitämisen elinehtoja. Heidän elämänkokemustensa siirtäminen seuraaville sukupolville tulee mahdollistaa.

8 1.6. ITSENSÄ TOTEUTTAMINEN Itsensä toteuttaminen on ehkä vaikein mieltää hyvinvoinnin osatekijänä. Itsensä toteuttaminen on ihmisten tarpeista ylin tarve, minkä täyttyminen edellyttää mm. fyysisten ja sosiaalisten tarpeiden tyydyttämistä. Hyvinvoinnin osatekijöistä itsensä toteuttamisen mahdollistajia ja osittain myös toimintakenttinä ovat toimeentulo, terveys, koulutus, sosiaaliset suhteet, työ, luonto, asuminen, turvallinen, viihtyisä ja terveellinen rakennettu ympäristö. Itsensä toteuttamisen osa-alue käsittää henkilökohtaisen elämän hallinnan, vaikuttamismahdollisuudet ja kulttuurin itsensä toteuttamisen yhtenä mahdollistajana. Itsensä toteuttamiseen on kiinnitettävä erityisesti huomiota työelämässä, perheiden kohdalla, koulussa ja vapaaajan vieton mahdollisuuksissa. 2. VAKKA-SUOMEN HYVINVOINNIN SWOT JA STRATEGIA 2.1. SWOT -NELIKENTTÄANALYYSI Hyvinvoinnin nelikenttäanalyysissä määritellään vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat seutukunnan väestön hyvinvoinnin näkökulmasta. Hyvä palvelurakenne Koulutettu henkilöstö Vahvuudet (Strengths) Mahdollisuudet (Opportunities) Alueellinen yhteistyö ja osaaminen Kolmannen sektorin hyödyntäminen Heikkoudet (Weaknesses) Todellisen yhteistyön puute, yhteistyötä koskevan päätöksenteon viiveet Väestön ikärakenne Uhat (Threats) Osaavan henkilöstön puute Kuntatalouden kiristyminen Lisääntyvät perheongelmat Hyvä palvelurakenne lähellä kuntalaisia ja koulutettu henkilöstö ovat vahvuuksia, joita pitää edelleen vahvistaa ja kehittää. Väestön ikärakennekehitykseen on varauduttava hyvissä ajoin, jotta kaikille kuntalaisille voidaan edelleen taata hyvän elämän edellytykset. Kolmatta sektoria pitää hyödyntää nykyistä enemmän. Alueellinen ja seudullinen yhteistyö ovat voimavaroja siinä vaiheessa kun päästään suunnitelmista todellisiin käytäntöihin. Seudulliset palvelut voivat olla erityisosaamista, joka takaa kaikille kuntalaisille tasavertaiset palvelut. Yhteistyön lisääminen on välttämätön edellytys talouden, väestökehityksen ja henkilöstön saatavuuden kannalta.

9 2.2. VAKKA-SUOMEN HYVINVOINNIN STRATEGIA Strategisina vaihtoehtoina nähtiin lapsiperheiden ottaminen hyvinvointipoliittisen ohjelman yhdeksi keskeiseksi kohderyhmäksi tai kohdentoimaton asukashankinta alueelle. Jälkimmäisessä strategiassa asukasmarkkinoinnin kohderyhmää ei nimetä, tavoitteena on asukasmäärän kasvattaminen ja teollisuuden työvoiman saannin turvaaminen. Palvelut pidetään tällöin määrällisesti riittävinä kuntien talouden sallimissa rajoissa. SWOT-analyysin ja työryhmän mielestä lapsiperheisiin panostaminen nähtiin kuitenkin keskeiseksi hyvinvointipoliittisessa ohjelmassa. Strategia Vakka-Suomen seutukunta hyödyntää omia vetovoimatekijöitään turvaamaan kaikkien kuntalaisten oikein kohdennetut ja riittävät peruspalvelut. Hyvinvointi on myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemista. Visio Vakka-Suomi on viihtyisä ja turvallinen, erityisesti lapsiperheet huomioon ottava seutukunta, jossa on laadukkaat peruspalvelut ja kuntarajat ylittävät, riittävät Visio erityispalvelut. Vakkasuomalainen hyvinvointi on hyvää arjen sujumista ja mahdollisuutta itsenäiseen suoriutumiseen elämänkaaren eri vaiheissa. Toimenpideohjelma Toimenpiteet on esitetty seuraavassa kappaleessa osa-alueittain ja elämänkaaren mukaan.

10 3. TOIMENPITEET STRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI OSA-ALUEITTAIN 3.1. TOIMEENTULON JA TYÖN OSA-ALUE Visio: Visio: Asukkaiden toimeentulo on on turvattu turvattu Lapset Nuoret Nuoruus Lapsuus Varhaislapsuus Tavoitteet Lapsiperheitten vanhempien työsskäynnin mahdollistaminen joustavasti Nuorten työttömyyden poistaminen 1. Toimenpiteet Tukitoimien kohdentaminen lapsiperheille Nuorten alle 25-vuotiaiden työllistymisen lisääminen Joustavat päivähoitoratkaisut perheitä tukemaan Kuntien kotipalvelujen lisääminen lapsiperheille Nuorisotyöttömyyden alentaminen tukitoimenpiteillä tai lisäkoulutuksella Työpainotteisen ammattikoulutuksen lisääminen Seutukunnallisen työpajatoiminnan mahdollisuuksien käyttö Nuorten työpaja työn opettelun paikkana Työikäiset Varhaisaikuisuus Keski-ikä 1. Tavoite Vanhenevien ikäluokkien työssä pysyminen eläke-ikään asti Työttömyyden tason alentaminen Työvoimapulan ja yhtaikaisen työttömyyden ongelman ratkaiseminen 2. Toimenpiteet Joustavat työaikajärjestelyt Räätälöity täydennyskoulutus Yhteistyön lisääminen seutukunnan oppilaitosten ja työpaikkojen välillä Työyhteisöjen ja työssäjaksamisen edistäminen Työvoimapoliittiset toimenpiteet Kuntouttava työtoiminta Uusien työosuuskuntien aikaansaaminen ja olemassa olevien tukeminen Eläkeikä Ikääntyvät Tavoitteet Joustavat eläkeratkaisut Perustoimeentulon turvaaminen 2. Toimenpiteet Osa-aikaeläkeratkaisut Elinkaaresta riippumattomat Tavoite Vajaakuntoisten työllistyminen. Toimenpiteet. Yhteistyön lisääminen työvoimaviranomaisten kanssa Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistyminen edellyttää riittävän ohjaavan henkilöstön turvaamista työpaikoilla Tuen maksaminen yrityksille Sosiaalinen yritys Seutukunnallinen työpajatoiminta

11 3.2. TERVEYDEN OSA-ALUE Visio: Seutukunta seutukunta tunnetaan aktiivisesta terveyden terveyden edistämisestä edistämisestä Lapset Nuoret Nuoruus Lapsuus Työikäiset Varhaisaikuisuus Keski-ikä 1. Tavoitteet Eläkeikä Ikääntyvät Varhaislapsuus 1. Tavoitteet Terveyttä edistävä yhteistyö Työelämän ja perheiden tarpeiden yhteensovittaminen Syrjäytymisen ennaltaehkäisy 2. Toimenpiteet Lasten neuvolatoiminnan, päivähoidon, esiopetuksen ja peruskoulun lasten terveyttä edistävää roolia kehitetään yhteistyössä vanhempien kanssa Koulujen/oppilaitosten, eri hallinnonalojen ja järjestöjen yhteistoiminta koulutuksellisen syrjäytymisen ja huonon terveyden vähentämiseksi lisäten elämänhallinta- ja terveystietoutta ja vaikuttamalla liikuntatottumuksiin Yhteistyötä tehostetaan alkoholin ja huumekokeilujen vähentämiseksi Vastuunotto omasta terveydestä Vapaa-ajan ja sosiaalisten suhteiden merkityksen korostaminen Työttömien terveydenhuollon turvaaminen 2. Toimenpiteet Kannustetaan omaehtoiseen terveydenhuoltoon, oikeaan ravitsemukseen ja terveelliseen liikkumiseen Kehitetään perhe-elämää tukevia palveluja ja koulutusta (esim. perheneuvolan osaamisen laajentaminen ja tarvittaessa esim. miesten väkivallan ehkäisyryhmien kehittäminen) Työttömille ja epätyypillisissä työsuhteissa oleville taataan samat mahdollisuudet terveyspalveluihin ja terveyden edistämiseen kuin muilla. Keskeisinä tekijöinä ovat työturvallisuus ja työterveyshuollon palvelut. 1. Tavoitteet Avopalveluiden ja kuntouttavan työotteen turvaaminen Sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy Lähiympäristön toiminnallisuuden turvaaminen 2. Toimenpiteet Ikääntyvien tarvitsema, arjessa selviytymistä tukeva kuntoutus, huolenpito ja hoiva sekä laadukkaat ja kattavat sairaanhoitopalvelut Monipuolista päivätoimintaa sekä kuntakohtaisesti että yhdessä kuntien kesken Vaikutetaan päätöksentekoon siten, että kunnissa kehitetään sellaisia asumis-, lähipalvelu- ja liikenneympäristöjä, jotka turvaavat vanhusten itsenäisen elämän edellytykset. Terveyden tavoitteet ja toimenpiteet Vakka-Suomessa tulevat kansallisen terveydenhuollon ohjelman toteuttamisen kautta. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset keskeiset tavoitteet lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi vuoteen 2015 ovat: 1. Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi. 2. Nuorten tupakointi vähenee siten, että vuotiaista alle 15 % tupakoi, nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990 luvun alussa. 3. Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee kolmanneksella luvun lopun tasosta. Vakka-Suomen kuntien, järjestöjen ja elinkeinoelämän yhteistyötä kehitetään perheiden tukemiseksi ja työelämän tarpeiden paremmaksi yhteensovittamiseksi. Lasten syrjäytymisvaaraan puututaan ennaltaehkäisevästi riittävillä resursseilla. Työikäisten terveyden edistämisen tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn ja työelämän olosuhteiden kehittyminen siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden 2000 tasoa myöhemmin Ikääntyneiden sairauksia ehkäistään, edistetään heidän toimintakykyään ja kuntoutetaan ja täten tuetaan itsenäisen elämän edellytyksiä. Huolenpidon ja hoivan tarve kasvaa erityisesti yli 85-vuotiailla, jotka tarvitsevat myös erilaisia pitkäaikaishoitopalveluja.

12 3.3. RAKENNETUN YMPÄRISTÖN, LUONNON JA ASUMISEN OSA-ALUE Visio: Asuminen tarpeen tarpeen mukaisena mukaisena kussakin kussakin elämänkaaren elämänkaaren vaiheessa vaiheessa monimuotoisessa monimuotoisessa asumisympäristössä asumisympäristössä Lapset Nuoret Nuoruus Lapsuus Työikäiset Varhaisaikuisuus Keski-ikä Eläkeikä Ikääntyvät Varhaislapsuus 1. Tavoitteet Asumisympäristön viihtyvyys ja turvallisuus Esteetön liikkuminen ja palvelujen saatavuus (esim. päivähoito) 2. Toimenpiteet ehkäisevän sosiaalityön keinoin ja yhteistyössä asuntotoimen kanssa turvataan lapsiperheiden asuminen silloin, kun se vaarantuu, asumisen vakauden turvaamiseksi mahdollisuus kokoontua asuinalueen yhteisiin tiloihin ja harrastuksiin 1. Tavoitteet Asumisympäristön viihtyvyys ja turvallisuus Elinympäristöstä huolehtiminen 2. Toimenpiteet Asukasyhdistysten alkuun saattaminen Monipuolisen asukasrakenteen turvaaminen 1. Tavoitteet Asumisympäristön viihtyvyys ja turvallisuus Esteetön liikkuminen 2. Toimenpiteet Elinkaarirakentaminen Palvelujen saavutettavuus esim. kutsutaksi- ja palveluliikenteen kehittäminen Elinkaaresta riippumattomat Tavoitteena on turvallinen, viihtyisä ja terveellinen ympäristö ja luonto sekä tarpeen mukaisen asumisen mahdollisuus. Seudun monimuotoinen elinympäristö säilytetään ja sitä edelleen kehitetään. Samaten täytyy huomioida kestävän kehityksen ja luonnonarvojen merkitys hyvinvoinnille. Elinkaarirakentaminen mahdollistetaan kaavoituksella. Lähipalvelut turvataan. Asumisen kustannukset pidetään kohtuullisina. Asuinalueiden yhteisöllisyyttä ja seutukuntaan juurtumista kehitetään. Asuinalu Kunta käynnistää asukkaiden omaehtoisen toiminnan ja pyrkii sitouttamaan asukkaat toiminnan jatkamiseen itsenäisesti. Sosiaalitoimi voi vaikuttaa kaavoitukseen esim. sellaisissa tilanteissa, jossa suunnitellaan yleisiä kulkuväyliä. Päivähoidon ja vanhusten palvelujen kulkuväylien pitää olla turvallisia liikkumiseen Uuden rakennuslain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Laissa painotetaan monipuolista asiantuntemusta sekä avointa tiedottamista. Sosiaalitoimen tavoitteena on lasten, vammaisten ja vanhusten näkemysten esille tuominen kaavoituksessa.

13 3.4. KOULUTUKSEN OSA-ALUE Visio: Visio: Elinikäisen Elinikäisen oppimisen oppimisen mahdollistaminen mahdollistaminen Lapset Nuoret Nuoruus Lapsuus Varhaislapsuus 1. Tavoitteet Laadukas ja korkeatasoinen peruskoulutusjärjestelmä 2. Toimenpiteet oppilashuollon ja erityisopetuksen kehittäminen alueellisen yhteistyön lisääminen edistetään toisen asteen oppilaitosten, yritysten ja muiden yhteisöjen ja korkeakoulujen yhteistyöhankkeita Vakka-Suomen korkeakouluyhteistyön kehittämisohjelman mukaisesti Työikäiset Varhaisaikuisuus Keski-ikä 1. Tavoitteet Laadukas ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä 2. Toimenpiteet Seutukunnan kansalaisopistojen verkostoituminen Alueellisen yhteistyön lisääminen Edistetään toisen asteen oppilaitosten sekä yritysten ja muiden yhteisöjen ja korkeakoulujen yhteistyöhankkeita Vakka-Suomen korkeakouluyhteistyön kehittämisohjelman mukaisesti Tarjotaan joustavia palveluja opiskelijoille, yrityksille ja kunnille oppilaitosten ja kansalaisopistojen välisen yhteistyön avulla, Panostamalla aikuiskoulutukseen tasataan nuorten ikäluokkien pienenemisen vaikutusta ammatillisen koulutuksen osalta Työelämän tarpeisiin vastaava koulutus Eläkeikä Ikääntyvät 1. Tavoitteet Aktiivisuuden ja vireyden säilyttäminen 2. Toimenpiteet Seutukunnan kansalaisopistojen verkostoituminen alueellisen yhteistyön lisääminen Elinkaaresta riippumattomat Vakka-Suomen hyvinvointi perustuu osaamiseen. Osaaminen puolestaan pohjautuu jo lapsuudesta lähtevään kouluttautumisen malliin, jossa painotetaan elinikäisen oppimisen merkitystä. Koulutuspalvelujen osalta yhteistyötä on kehitettävä kuntien välillä. Vakka-Suomen seutukunnassa toimivat koulutusjaosto ja elinkeino- ja ammatillisen koulutuksen jaosto. Yhteistyö koulutuspalvelujen osalta on lähtenyt käyntiin rakentavassa hengessä. Tavoitteena on, että yhteistyö kehittyy edelleen koko seutukuntaa hyödyttäväksi toiminnaksi. Alueellista yhteistyötä rakennetaan opetuksen ja sen tukipalvelujen kehittämisessä sekä erityisosaamista ja moniammatillista osaamista vaativien tehtävien hoitamisessa. Paikkakunnan/alueen toisen asteen oppilaitosten yhteistyön kehittymiseen ja yhteistyön syventämiseen on kiinnitettävä edelleen huomiota. Yhteistyössä etsitään paikkakunnan/alueen toisen asteen koulutukselle yhteisiä toiminta-aikoja, jaksotuksia ja työjärjestysratkaisuja. Seutukunnan oppilaitosten sekä kansalaisopistojen välisen yhteistyön avulla tarjotaan joustavia palveluja opiskelijoille, yrityksille ja kunnille. Oppilaitosten välinen yhteistyö helpottaa opiskelijoiden joustavaa siirtymistä koulutuksesta toiseen ja edistää elinikäisen oppimisen toteutumista. Yhteistyön avulla voidaan ehkäistä oppilaitosten välistä turhaa kilpailua sekä edesauttaa erikoistumista ja oppilaitosten omien vahvuuksien kehittymistä. Seutukunnan toisen asteen oppilaitokset tekevät yhteistyötä myös Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Peruskoulujen, toisen asteen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä on kuitenkin edelleen vahvistettava. Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen tarjonta alueen oppilaitoksissa tulee säilyttää vähintään nykyisen tasoisena. Seutukunnan kansalaisopistojen verkostoituminen on pidettävä vähintään nykyisellä tasolla alueellisen kansalaisopiston mahdollisuus muistaen. Insinööritasoinen koulutus seutukunnassa aloitetaan resurssien mukaisesti. Vakka-Suomen korkeakouluyhteistyön kehittämisohjelman toimenpiteet toteutetaan mahdollisuuksien mukaan.

14 3.5. SOSIAALISTEN SUHTEIDEN OSA-ALUE Visio: Kaikilla Kaikille asukkailla on on sosiaalinen turvaverkko Lapset Nuoret Nuoruus Lapsuus Varhaislapsuus 1. Tavoitteet Perheillä on sosiaalisia verkostoja Laadukkaan päivähoidon järjestäminen Monipuolisten lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien luominen 2. Toimenpiteet Perheiden sosiaalisen verkoston tukeminen (ohjaus ja neuvonta). Neuvolatoiminnan ja päivähoidon hyvä yhteistyö vanhemmuuden tukemisessa ja perhetyön lisääminen perheisiin Lasten harrastusmahdollisuuksien järjestäminen ja ylläpitäminen. Eri viranomaistahojen hyvä ja monipuolinen yhteistyö (lastensuojelu, vammaispalvelut, päivähoito). Seutukunnallinen lapsipoliittinen ohjelma. Työikäiset Varhaisaikuisuus Keski-ikä 1. Tavoitteet Sosiaalisten verkostojen muodostuminen työssä Työikäisten harrastusmahdollisuuksien luominen Työttömien tai syrjäytyneiden sosiaalisten verkostojen luominen 2. Toimenpiteet Työnantajien ohjaus tai koulutus sosiaalisten verkostojen tärkeydestä (työilmapiiri, jaksaminen ym.) sekä perheiden ongelmatilanteiden huomioiminen ja sen vaikutus työelämään Vanhemmuudesta keskusteleminen yleisesti ja sen vaatimuksista; yhteistyössä päivähoidon, neuvolan, koulun ym. muiden tahojen kanssa Aikuisten harrastusmahdollisuuksien järjestäminen, huomioiden työssäkäyvät Työttömien tai syrjäytyneiden tukeminen ja auttaminen sosiaalisten verkostojen muodostumisessa, esim. erilaisilla kerhotoiminnoilla sekä järjestämällä erilaisia tukitoimia erityisesti mielenterveyspuolella ja päihdetyössä. Eläkeikä Ikääntyvät 1. Tavoitteet Sosiaalisten suhteiden edelleen ylläpitäminen 2. Toimenpiteet Epävirallisen avun saaminen sosiaalisissa verkostoissa takaa mahdollisimman pitkään kotona asumisen Kuljetuspalvelut mahdollistavat sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen Kotiin annettavat palvelut (ystäväpalvelu, tukihenkilö, omaishoitaja, kotipalvelu ym.) Matalan kynnysten paikkojen, päiväkeskustoiminnan ja vanhustenpiirien järjestäminen Vanhuspoliittisen ohjelman laatiminen

15 3.6. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN OSA-ALUE Visio: Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen kunnioittaminen ja vaikuttamismahdolli ja - suudet vaikuttamismahdollisuudet kaikissa hyvinvoinnin osa-alueissa kaikissa hyvinvoinnin osa-alueissa Lapset Nuoret Nuoruus Lapsuus Työikäiset Varhaisaikuisuus Keski-ikä Eläkeikä Ikääntyvät Varhaislapsuus 1. Tavoitteet osallisuuden kasvattaminen lapsen ja nuoren kuuleminen lapsuuden säilyttäminen nuorten työllistymisen tukeminen 2. Toimenpiteet osallistavien menetelmien kehittäminen päivähoidossa ja koulussa kuulemismenettelyn kehittäminen päivähoidossa ja koulussa lapsen/nuoren ja heidän perheidensä kulttuurin huomioiminen palveluissa sekä lapsuuden tukeminen ja mahdollistaminen vanhemmuuden tuen kautta alueellinen nuorisoverstas, pajakoulut 1.Tavoitteet Elämän hallinnan (kokemusperäisen ja konkreettisen) mahdollistaminen -> itsensä toteuttaminen työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen 2.Toimenpiteet Oikein kohdennetut sosiaalipalvelut 1. Tavoitteet omatoimisuuden tukeminen Itsemääräämisoikeuden säilyminen Turvallisuuden lisääminen 2. Toimenpiteet Kotihoidon kehittäminen Omatoimisuuden mahdollistaminen (koulutus, terveyskasvatus) Kuntakohtaiset vanhustyön strategiat Vapaaehtoisjärjestöjen työn koordinointi tukemaan kunnallista vanhuspalvelua Tekniikan tehokkaampi hyödyntäminen Lasten ja nuorten itsensä toteuttamisen pääareenoita ovat koti, päivähoito ja vapaa-ajan erilaiset harrastukset. Lapsen itsensä toteuttamisen mahdollistajia ovat fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, terveys, turvalliset ja toimivat sosiaaliset suhteet, turvallinen ja terveellinen ympäristö sekä aikuiset lapsen lähellä; vanhemmat, opettajat, hoitajat jne. Yk:n lasten perusoikeuksissa yksi kulmakivi on osallisuus. Osallisuus ja kuulluksi tuleminen luo sosiaalisia valmiuksia. Aikuisten itsensä toteuttaminen on riippuvainen pitkälti työn ja vapaa-ajan suhteesta. Työ ja vapa-aika kuten perhe ovat niitä toiminta-areenoita, joilla voi ilmaista itseään. Työikäisten itsensä toteuttamisen mahdollistajia ovat mm. toimeentulo, terveys, koulutus, sosiaaliset suhteet jne. Vanhusten itsensä toteuttamisen areenat ovat pitkälti samat kuin työikäisten. Työn poisjäänti eläköityessä lisää vapaa-ajan osuutta. Ikääntyessä koti ja perheen parissa asuminen saattaa muuttua laitoshoidoksi, jossa kuitenkin itsensä toteuttaminen on edelleen tärkeää. Ikääntyneiden itsensä toteuttaminen mahdollistajista terveys nousee keskeiseksi. Silloin sekä fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi mahdollistaa monta asiaa, joissa vanhus voi vaikuttaa, osallistua ja toteuttaa itseään. Muita mahdollistajia ovat mm. sosiaaliset suhteet, toimeentulo, turvallinen ympäristö ja myös koettu sisäinen turvallisuus.

16 3.7. YHTEENVETO HYVINVOINNIN OSA-ALUEIDEN TAVOITTEISTA JA PRIORISOIDUISTA TOIMENPITEISTÄ Työryhmä valitsi hyvinvointipoliittisen ohjelman jokaisesta osa-alueesta keskeisimpiä toimenpiteitä, joita seutukunnassa pitäisi lähteä kiireellisimmin viemään eteenpäin. Työn ja toimeentulon kannalta keskeisenä tavoitteena nähdään kansalaisten oman aktiivisuuden ja itsenäisen toimeentulon hankkimisen ensisijaisuus mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteen saavuttamiseksi tulee edistää vajaakuntoisten työllistymistä, tukea ja kehittää työpainotteista koulutusta ja työpajatoimintaa ja uusien työosuuskuntien saamista. Terveyden osa-alueelta kantavaksi tavoitteeksi nähtiin fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen ja ylläpitäminen. Lasten kohdalla tavoitteeseen voidaan päästä entistä paremmin lasten neuvolatoiminnan, päivähoidon, esiopetuksen ja peruskoulun yhteistyöllä. Lisäksi lasten ja nuorten elämänhallinnan, terveystietouden ja liikuntatottumusten kehittäminen koulujen ja eri hallinnonalojen sekä järjestöjen yhteistyönä nähtiin keskeisenä toimenpiteenä. Työikäisten osalta erityisesti työttömien terveyspalvelujen kehittäminen on olennaista. Terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä tärkeää on myös omaehtoiseen terveydenhuoltoon, ravitsemukseen ja terveellisen liikkumiseen kannustaminen. Ikääntyvien osalta arjessa selviämisen tukeminen (kuntoutus, huolenpito ja hoiva) edistää terveyttä. Asukas- ja kyläyhdistystoiminnan tukeminen sekä asukkaiden mielipiteen huomioon ottaminen nähdään myös rakennetun ympäristön, luonnon ja asumisen osa-alueeseen liittyen keskeisenä toimenpiteenä saavuteltaessa keskeisintä tavoitetta, eli seudun monimuotoisen elinympäristön säilyttämistä ja edelleen kehittämistä. Kulkemisen helppous ja palvelujen saatavuus täytyy ottaa myös huomioon rakennettaessa. Asumiseen liittyen nousi kantavaksi teemaksi ja tavoitteeksi elinkaariasumisen edistäminen muun muassa kaavoituksellisen yhteistyön keinoin jo rakentamisvaiheessa. Asumisen kustannusten pitäminen kohtuullisina, asumisalueen viihtyisyys ja houkuttelevuus liittyvät toki tavoitteen saavuttamiseen niin myös ohjelman strategian painotukseen, jossa uusien asukkaiden houkutteleminen seudulle on olennaista. Asuinalueiden yhteisöllisyyden ja asukkaiden juurtumisen edistäminen on niin ikään keskeinen hyvinvointia lisäävä tekijä. Elinikäisen oppimisen tukeminen on tärkein koulutukseen liittyvä tavoite. Lasten ja nuorten kohdalla tätä voidaan tukea ja toisaalta ehkäistä koulutuksellista syrjäytymistä oppilashuoltoa ja erityisopetusta kehittämällä. Seudulla toimivien oppilaitosten yhteistyön ja työnjaon selkiyttäminen tehostavat seudun omia koulutuksellisia resursseja. Työelämän haasteisiin voidaan vastata yrityselämän ja opetuksen tiiviillä yhteistyöllä pyrkien järjestämään koulutusta yritysten tarpeisiin ja tukea niin nuorten kuin jo työelämässä olevaa oppimista. Ikääntyvien oppimisessa nähtiin keskeiseksi toimenpiteeksi esimerkiksi ns. tietotupa-toiminta aktiivisen vanhusiän ja omatoimisuuden tukemiseksi. Sosiaalisten suhteiden merkitys nähtiin keskeisimmäksi hyvinvoinnin osa-alueeksi terveyden ohella. Yleisenä hyvinvointipoliittisena tavoitteena voidaan pitää sosiaalisten suhteiden ylläpitoa ja niiden solmimisen edistämistä. Sosiaaliset suhteet luovat turvaverkkoa. Luonnollista turvaverkkoa tukemaan ja täydentämään tulee kehittää menetelmiä perheiden sosiaalisten suhteiden, vanhemmuuden ja varhaisen puuttumisen tukemiseen. Tämä nähtiin kaikkein tärkeimpänä hyvinvointipoliittisena toimenpiteenä Vakka-Suomen seutukunnassa. Lisäksi mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja tukeminen edistävät tavoitetta. Epävirallisen avun, järjestötyön ja kolmannen sektorin hyödyntäminen erityisesti vanhustyössä auttavat sosiaalisten suhteiden ylläpidon tavoitetta. Itsensä toteuttamisessa keskeinen tavoite on kaiken ikäisten osallisuuden edistäminen. Itsensä toteuttaminen, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja vaikutusmahdollisuudet omassa asiassa kulkevat läpi kaikkien hyvinvointiosa-alueiden. Erityisesti lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi pitää kehittää menetelmiä heidän kuulemisekseen ja osallistamiseksi. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on iso haaste kaiken kaikkiaan. Yhteensovittamisen parantuminen edistää myös itsensä toteuttamista laaja-alaisesti. Oikein kohdennetut sosiaalipalvelut ovat keskeinen väline itsensä

17 toteuttamisen tukemisessa erityisesti silloin, kun ihminen kohtaa hyvinvointiaan uhkaavia vaikeita riskitilanteita. 4. KUNTALAISTEN OSALLISTAMINEN Hyvinvointipoliittinen kuntakierros Seutukunnan yhtymähallitus tilasi hyvinvointipoliittiseen ohjelmaan liittyvän osallisuusmenettelyn Foedus Oy:ltä. Menettely tehtiin kuntalaisten kuulemistilaisuuksina. Menettelyssä lähdettiin liikkeelle Uudenkaupungin, Laitila-Pyhärannan sekä Mynämäen seudun kansalaisopistojen kanssa. Rehtoreiden kanssa sovittiin, että ohjelma viedään kunnittain läpi opintopiireinä. Tämän perusteella pitopaikat ja -ajat varattiin huomioiden opistojen muu toiminta: TEEMANA: HALUATKO ÄÄNESI KUULUVIIN? ke Uusikaupunki Pohitullin koulu ti Maininki-talo Pyhärannan Santtio ke Pyhämaan koulu ti Laitilan kaupungintalon kahvio to Vehmaan Vinkkilän koulu ti Kalanti-talo ke Taivassalon Nuortenkoti ma Lokalahden koulu to Kustavin kyläkonttori ti Mietoisten Tavastilan koulu ke Mynämäen lukio Kuntalaisten kuulemisen toimintatapa Tilaisuudet pidettiin iltaisin. Illan aikana käytin läpi seuraavat asiat. 1. Selviteltiin mitä/mikä on Vakka-Suomen seutukunta; mikä on sen historia, mikä on sen maantiede ym. 2. Käytiin läpi aluekeskuskäsite ja aluekeskusohjelma (AKO) sekä selviteltiin ajatusmaailmaa sen taka na: eri toimenpidekokonaisuudet, toimielimet ym. 3. Läsnäolijat pohtivat kysymystä Mitä on hyvinvointi kuntalaisen kannalta? 4. Prosessissa syntyneet ajatukset purettiin ja esille nousseista näkemyksistä valittiin itselle ja/tai alueelle 3-4 tärkeintä tekijää. Teemoista keskusteltiin ja näkemyksiä täydennettiin tarpeen mukaan. Tämän jälkeen käytiin läpi hyvinvoinnin monimuotoisuus hyvinvointipoliittisen ohjelman luonnoksesta + hyvinvointimääritelmä + syrjäytymisen riskit elämänkaaressa. 5. Käytiin läpi teemaa hyvinvointi Vakka-Suomessa eli esiteltiin SWOT (vakkasuomalaisesta hyvinvoinnista) 6. Esitettiin hyvinvointipoliittisen ohjelman luonnos eli miksi alueella ylipäänsä on lähdetty tekemään hyvinvointipoliittista ohjelmaa; mikä on ohjelman ja strategian tausta ja itse visio strategiasta: työnimenä tälle oli kuntakierroksella Vakka-Suomi - Lapsiperheiden paratiisi. Osallistujat saivat kertoa miltä strategia vaikuttaa. Kaikissa tilaisuuksissa kannatettiin laadittua strategialuonnosta. 7. Kuntalaiset saivat esittää kommentit, kritiikin, ehdotukset ja terveiset luonnoksen tekijöille sekä mahdolliset ideat alueen houkuttavuuden esilletuomiseksi ja lisäämiseksi. Lopuksi koottiin illan anti vielä pääpiirteissään yhteen sekä kehotettiin ottamaan kenttätyöntekijöihin yhteyttä, mikäli asiasta vielä olisi kerrottavaa.

18 Yhdentoista eri tilaisuuden (joissa oli 81 osallistujaa) lopputuloksena oli, että seutukunnan ja sen osaalueiden menestymisen ja säilymisen kannalta lapsiperhestrategia on ainoa vaihtoehto, mikäli samalla muille turvataan hyvät peruspalvelut. Kuntakierroksen oheistuotteena kertyi mittava määrä erilaisia kehittämisideoita vakkasuomalaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Ideat ja näkemykset on koottu yhteen. Näkökohtia asukkaiden kuulemisessa Kuntakierroksella nousi esille useita käsityksiä hyvinvoinnista. Hyvinvointi ja sen määrittely oli konkreettista, pitkälti omasta lähiympäristöstä ponnistavaa. Yleisimpiä esille nousseita käsityksiä olivat mm. työ tai muu toimeentulo riittävän lähellä, turvallinen ympäristö sekä toimivat ja säilyvät terveys- ja muut peruspalvelut. Asioiden "arvojärjestys" oli erilainen seutukunnan eri kunnissa ja kunnan osissa. Samoin oli huomattava, että seutukunta-ajattelu ja tietoisuus aiheesta on usein vähäistä. Samaten oli merkillepantavaa, että aluekeskusohjelmaa ja sen takana olevaa maailmaa ei useinkaan tunneta. Pinnalle tuntui nousevan ajatus siitä onko syrjäalueet unohdettu. Lapsiperheisiin kohdistuvaa strategiavaihtoehtoa pidettiin tärkeänä seutukunnan säilymisen ja kehittämisen kannalta. Lapsiperheiden kannalta jo nyt hyvinä asioina nähtiin joustavaa kouluverkostoa ja pieniä kouluja, joiden säilyminen nähtiin tärkeänä. Lisäksi päivähoitopalveluja pidettiin hyvinä koko seutukunnassa. Kolmannen sektorin palvelujen hyödyntämistä päivähoidon ja iltapäiväkerhojen järjestämisen osalta pidettiin kehittämisen arvoisena asiana. Useimmissa kunnissa nousi esille myös palvelujen nopea saatavuus hyvänä asiana. Kuntakierroksen aikana kertyi hyviä ideoita asukkaiden houkuttelemiseksi ja alueen markkinoimiseksi, joita tiivistetysti seuraavassa taulukossa yhdessä mainittujen seudun vahvuuksien ohella.

19 Taulukko 1. Keskeisimpiä kuntakierroksella mainittuja vahvuuksia, vahvistettavia mahdollisuuksia ja kehittämisideoita lapsiperhestrategian toteuttamiseksi Vakka-Suomessa Seutukunnan vahvuuksia Hyvin toimiva kouluverkosto, pienet koulut. Hyvät päivähoitopalvelut. Nopea palvelujen saatavuus, erityisesti terveyspalvelut. Monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Yleisiä tavoitteita lapsiperhestrategian Toteuttamiseksi Lapsiperheiden poismuuttamisen ehkäiseminen, uusien houkutteleminen alueella asumaan. Opiskelemaan lähteneiden saaminen takaisin alueelle. Strategiatyön kehittäminen ja yhdistäminen konkreettisesti talousarvioon. Edelleen vahvistettavia ja edistettäviä mahdollisuuksia Kyläkoulujen säilyttäminen ja luokkakokojen pitäminen sopivan kokoisina. Kolmannen sektorin hyödyntäminen päivähoidon ja iltapäivähoidon järjestämisessä voisi tuoda monipuolisuutta ja ennaltaehkäisevää otetta lisää. Terveyspalvelujen saatavuus läheltä on olennainen hyvinvointitekijä; erikoislääkäripalvelujen hankkiminen kauempaa. Olemassa olevien tilojen hyödyntäminen nykyistä tehokkaammin harrastustoimintaan. Konkreettisia kehittämisideoita lapsiperhestrategian toteuttamiseksi Työpaikkojen syntyminen, etätyön mahdollistaminen Rakentamisen edistäminen (alueen ja tonttien sekä asuntojen tehokkaampi myynti ja markkinointi asuntopankissa internetiä hyödyntäen, tietoiskuja muuttajille/rakentajille, isommat tontit, kiinteistöveron alentaminen lapsiperheille, kunta rakentamaan taloja avaimet käteen periaatteella lapsiperheille) Pois muuttavien opiskelijoiden kotipaikkakunnan säilyttämisen houkutteleminen Vuokra-asumisen kehittäminen Kesäasuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi tehtävä helpommaksi Julkisen liikenteen säilyttäminen ja kehittäminen Leikkialueiden kehittäminen Syntyvyyden edistäminen (synnytysraha, sairaalamaksujen korvaaminen synnyttäjille, synnytyspalvelujen pienimuotoisuuden säilyttäminen) Päivähoitopalvelujen kehittäminen edelleen, niiden monipuolistaminen (esim. lasten ja vanhusten yhteinen päiväkoti-ajatuksen kehittäminen). Myönteisen julkisuuden saaminen muun muassa lehtijuttujen muodossa. Turvallisuuden edistäminen valaistuksen ja pyöräteiden avulla. Alueen matkailun edistäminen ja sitäkin kautta myönteisen kuvan levittäminen seutukunnasta. Oman alueen yritysten palvelujen käyttäminen.

20 5. YHTEENVETO Vakka-Suomen seutukunnan aluekeskusohjelma sisältää hyvinvointipoliittisen ohjelman tekemisen seutukuntaan. Ohjelman tavoitteena on muodostaa kokonaiskuvaa hyvinvoinnin tilasta seutukunnassa, määritellä hyvinvointi vakkasuomalaisittain, analysoida seutukunnan vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet hyvinvoinnin näkökulmasta sekä valita strategia ja sen mukaiset toimenpidelinjaukset seutukunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Ohjelman päävastuullinen tekijätaho on ollut seutukunnan sosiaalijaosto. Seutukunnan muuttotappion ja ikääntyvän väestön sekä kuntatalouden vaikeahkon tilanteen takia sosiaalijaosto päätyi strategiavaihtoehtoon, jonka mukaisesti seutukunnan tavoitteena on saada lisää lapsiperheitä seutukuntaan. Oleellisesti taustalla vaikuttaa työpaikkojen säilyminen seutukunnassa, hyvien asuinmahdollisuuksien tarjoaminen ja jatkuvasti kehittyvä alueyhteistyö. Näin turvataan kaikille asukkaille mahdollisimman hyvät ja vakaat elinolosuhteet ja hyvinvointipalvelut. Seutukunnan vahvuuksia asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta katsottuna ovat hyvä palvelurakenne ja koulutettu henkilöstö hyvinvointipalveluissa. Kunnat huolehtivat omista peruspalveluistaan ja järjestävät hyvin toimivan alueyhteistyön avulla asukkailleen hyvät erityispalvelut, jotka turvaavat näiden fyysisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin. Näistä asioista on myös kyettävä pitämään kiinni jatkossa. Heikkoutena on todellisen yhteistyön puute, yhteistyötä koskevien päätöksenteon viiveet ja väestön ikärakenne. Seutukunnallisina uhkina nähtiin osaavan henkilöstön puute, kuntatalouden kiristyminen ja lisääntyvät perheongelmat. Jotta hyvinvointia voidaan säilyttää ja lisätä edelleen on lisättävä alueellista yhteistyötä ja hyödynnettävä nykyistä enemmän kolmatta sektoria. Keskeinen ohjelmassa esiin nostettu toimintalinjaus on, että kuntien tulee turvata laadukkaat peruspalvelut kuntalaisilleen ja erityispalvelut toteutetaan seudullisesti. Erityispalveluja varten voidaan perustaa yksikköjä: lapsiperheiden, lasten ja nuorten ongelmissa auttamiseksi perustetaan perhepalvelukeskus. Työikäisten, niin työssä olevien kuin erityisesti työttömien ja pitkäaikaistyöttömien palvelemiseksi perustetaan työelämän palvelukeskus. Päihdetyön ja mielenterveyspalvelujen kehittämistä ja keskittämistä selvitetään ja suunnitellaan niin ikään. Erityispalvelujen keskittäminen turvaa erityisosaamisen saamista alueelle, mahdollistaa tiiviimmän yhteistyön ja mikä tärkeintä, turvaa laadukkaiden palvelujen saamisen seutukunnassa myös vaikeissa erityiskysymyksissä TOIMENPIDEOHJELMA Toteutus tarkoittaa käytännössä ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden saattamista käytäntöön sekä indikaattorien säännöllistä, vuosittaista mittaamista. Tämän perusteella ryhdytään tekemään vertailua tilanteen kehittymisestä. Tätä tietoa voidaan nimittää vaikka seutukunnalliseksi hyvinvointitaseeksi. Indikaattori-/tasetiedot tarjoavat työkalun hyvinvointitoimenpiteiden kohdentamiseksi. Hyvinvoinnin nähdään koostuvan ensisijaisesti työstä ja toimeentulosta. Työn saanti vaikuttaa eniten paikkakunnalle muuttoon. Vakka-Suomen vetovoimatekijöinä pidettiin asuinalueen turvallisuutta, rauhallisuutta ja viihtyisyyttä. Asumisen kohtuuhintaisuutta ja hyviä tontteja omakotirakentamiseen pidettiin hyvinä puolina asumisessa Vakka-Suomen kunnissa. Lapsiperheiden kannalta myös liikenneyhteydet työssäkäynnin ja asioinnin takia olivat tärkeitä. Peruspalvelut, kuten toimiva terveydenhuolto, ja mahdollisuudet harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan houkuttelevat uusia asukkaita esim. Turusta. Erityispalveluita voidaan hakea kauempaakin. Jo nyt hyvinä asioina pidettäviä; joustava kouluverkosto, pienet koulut, hyvät päivähoitopalvelut ja palvelujen nopea saatavuus on tärkeää säilyttää. Kuntalaiset näkivät hyvänä kolmannen sektorin palvelujen hyödyntämistä päivähoidon ja iltapäiväkerhojen järjestämisen osalta.

VAKKA-SUOMEN HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMA 2007-2015 VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA, KUNTAYHTYMÄ, SOSIAALIJAOS

VAKKA-SUOMEN HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMA 2007-2015 VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA, KUNTAYHTYMÄ, SOSIAALIJAOS VAKKA-SUOMEN HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMA 2007-2015 VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA, KUNTAYHTYMÄ, SOSIAALIJAOS Sisältö 1. JOHDANTO 2 2. HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT 3 2.1. Hyvinvointi koostuu monesta osatekijästä

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VUODEN 2010 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 4 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin osin) Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VUODEN 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT 5 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VUODEN 2011 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 4 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2012 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 2 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007. Vakka-Suomen seutukunta

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007. Vakka-Suomen seutukunta HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaali- ja terveysjaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007 Vakka-Suomen seutukunta Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Vuoden 2007 Hyvinvointitilinpäätöksen

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

SOIHTU UUDENKAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN STRATEGIA 2012-2016

SOIHTU UUDENKAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN STRATEGIA 2012-2016 SOIHTU UUDENKAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN STRATEGIA 2012-2016 JOHDANTO Sosiaali ja terveyskeskuksen strategia vuosille 2012 2016 perustuu kaupungin Uusikaupunki uutta energiaa strategiaan. Palvelukeskuksen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Paikkakunnan nimi 1. Espoo (kaupunki) 2. Jyväskylä (seutu) 3. Järvenpää (kaupunki) Seudulliset vanhuspalvelujen strategiset Strategian nimi:

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Marja Kosonen Perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelujohtaja ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 31.3.2009 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot