GMO-tietopaketti. Kasvinjalostuksen menetelmiä
|
|
- Olivia Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GMO-tietopaketti Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto Muuntogeeninen kasvintuotanto, MTK ja BTNK, Kampustalo, Seinäjoki, Kasvinjalostuksen menetelmiä Risteytys ja valinta Mutaatiojalostus Lajien väliset risteytykset Verigreippi Rio Red Ruisvehnä Teemu Teeri, HY
2 Geenitekniikka kasvinjalostuksessa Molekyyligenetiikka Geenien eristäminen ja niiden toiminnan selvittäminen Geeninsiirtomenetelmät Solukkoviljelytekniikoiden soveltaminen Teemu Teeri, HY Geenitekniikka Yhdistelmä-DNA-tekniikka DNA Geeni A säätelyalue Lähetti-RNA Geneettinen koodi on universaali Säätelyalueet eivät Proteiini A
3 Geeninsiirrolla avulla kasveihin voidaan lisätä uusia ominaisuuksia Geneettinen koodi on universaali DNA Geeni A mrna Proteiini A Kultaiseen riisiin muodostuu β-karoteenia. Riisiin on siirretty geenejä narsissista ja bakteerista. Teemu Teeri, HY...ja poistaa vanhoja Antisense RNA pysäyttää geenitoiminnan DNA Geene A Antisense RNA Valkoiset gerberat on johdettu punaisesta siirtämälläkasviin yksi gerberan omista väriaineiden muodostumiseen osallistuvista geeneistä antisense asennossa. Teemu Teeri, HY
4 Lähde: Kettunen, R., Hielm, S. ja Valkonen, J. 2006: Vihreääbiotekniikkaa. Biotekniikka nyt ja tulevaisuudessa, Biotekniikan neuvottelukunta. Lähde: Kettunen, R., Hielm, S. ja Valkonen, J. 2006: Vihreääbiotekniikkaa. Biotekniikka nyt ja tulevaisuudessa, Biotekniikan neuvottelukunta.
5 Esimerkkejä kehitteillä olevista sovelluksista: GM-kenttäkokeet Yhdysvalloissa 2005 Phenotype category Number of applications Herbicide tolerance 3820 Insect resistance 3250 Product quality 2497 Agronomic properties 1099 Virus resistance 886 Other* 673 Fungal resistance 661 Marker gene 627 Bacterial resistance 115 Nematode resistance 32
6 Muuntogeenisten kasvien viljely : Teollistuneet ja kehitysmaat (milj. ha) Yhteensä Teollistuneet maat Kehitysmaat (2007: 114,3 milj. ha = n. 7 % maailman viljelysalasta) Lähde: Global Status of Commercialized Biotech/GM crops: 2007 ( Muuntogeenisten kasvien viljely : Viljelykasvilajeittain (milj. ha) Soija Maissi Puuvilla Rapsi Lähde: Global Status of Commercialized Biotech/GM crops: 2007 (
7 Muuntogeenisten kasvien viljely : Sovelluksittain (milj. ha) Rikkakasvihävitteen kestävyys Hyönteisresistenssi Rikkakasvihävitteen kestävyys/ Hyönteisresistenssi Lähde: Global Status of Commercialized Biotech/GM crops: 2007 ( GM-lajikkeiden osuus (%) tärkeimmillä muuntogeenisilla viljelykasveilla (milj. Ha) Perinteiset lajikkeet GM-lajikkeet % 43% 24% 20% Soija Puuvilla Maissi Rapsi (2005: 60% 28% 14% 18%)
8 Muuntogeenisten viljelykasvien osuus tuotannosta Yhdysvalloissa EU:ssa viljelyssä yksi GM-viljelykasvi: Bt-maissi Pääasiallisten viljelykasvien kokonaistuotantoala EU:ssa 92,4 milj. ha Maissin viljelyala 13,2 milj ha Maissista 1% GM-maissia Syynämaissikoisa (European corn borer)
9 Onko GM-kasvien viljelystä haitallisia seurauksia ympäristölle? Useita satoja tieteellisiätutkimuksia GM-kasvien viljelyn seurauksista muille eliöille ja eliöyhteisöjen monimuotoisuudelle: Ei haitallisia vaikutuksia Perinteisten lajikkeiden välinen vaihtelu suurempaa kuin muuntogeenitekniikan aiheuttama Tämäei tarkoita sitä, etteiköhaitallisia vaikutuksia voisi ilmetä: esimerkkinämuuntogeenien leviäminen GM-kasvien lähisukulaisiin tai perinteisiin viljelylajikkeisiin Rinnakkaiselo erityisesti luomun kanssa ongelmallista Ongelmallinen valvonta: esimerkkinä herbisidiresistenssi Glyfosaattia kestävä maissi Laaja riskianalyysi Atratsiinia kestävämaissi Ei erityismääräyksiä
10 Morris, S. H EU biotech crop regulations and environmental risk: a case of the emperor s new clothes? Trends in Biotechnology 25: 1-6. GM-rehu on turvallista eläimille Muuntogeeninen rehusoija hyväksyttiin EU:ssa jo 1996 hyväksymistäedelsivät laajat tutkimukset, joissa GM-soijarehua syötettiin hiirille, rotille, siipikarjalle, sioille, lehmille ja kaloille mitään haittavaikutuksia ei ole havaittu vastaavat tutkimukset myös perunan osalta EU-lainsäädännön mukaan jo hyväksytyt muuntogeeniset rehut ja elintarvikkeet arvioidaan uudelleen uusimman tutkimustiedon valossa 10 vuoden välein Muuntogeenisten rehujen ja elintarvikkeiden turvallisuus testataan tarkemmin kuin minkään muiden vastaavien tuotteiden
11 Muuntogeenisten kasvien oletetut hyödyt Muuntogeenisista sovellutuksista maataloudessa ovat tähän mennessähyötyneet niitäkehittäneet yritykset ja elintarviketeollisuuden tuotantoketju, mukaanlukien viljelijät Kuluttujan kannalta hyöty ei ole ollut ilmeistä tuotteen hinta? vähemmän torjunta-ainejäämiä? Muuntogeeniset viljelykasvit viljelijän kannalta Viljelijät viljelevät muuntogeenisia kasveja vain jos kuluttajatkin sitä haluavat kuluttaja ei välttämättähyljeksi muuntogeenisia elintarvikkeita, jos hinta on sopiva Viljelyn pitää olla kannattavaa viljelystäei saa aiheutua huomattavaa lisätyötätai kustannuksia, joita ei saa takaisin tuotteen hinnassa Tuotantomuotojen erilläänpidosta aiheutuu kustannuksia: eristysetäisyydet erilliset laitteet ja varastot kuka maksaa?
12 Mitä muuntogeenisia viljelykasveja Suomessa viljeltäisiin? Suomessa paikallinen kasvinjalostus tärkeää, koska valtaosa Pohjoismaiden ulkopuolella jalostetuista lajikkeista ei sovellu meillä viljeltäväksi Tällähetkellämaailmassa viljeltävät muuntogeeniset lajikkeet eivät yleensä lupaavia Suomen oloissa Tärkkelysperuna Kenties rapsi ja sokerijuurikas Ilmastonmuutos voi muuttaa tilannetta, mutta Kylmiä jaksoja jatkossakin Suomessa enemmän kuin Keski- Euroopassa Päivän pituus ei muutu Toisaalta, Suomessa lähes kaikki viljelykasvit ovat tulokkaita (esim. peruna), eikäniillämeilläole risteytyviälähisukulaisia: siirtogeenien leviäminen luontoon epätodennäköistä Valoisa kasvukausi voi olla etu ns. toisen sukupolven sovelluksissa, kuten erityistarkoituksiin viljeltävissä, terveysvaikutteisia tai muuten hyödyllisiä yhdisteitä sisältävissä lajikkeissa (ei lähivuosina)
13 Kiitos.
GMO-ABC. Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto
GMO-ABC Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto Geenimuunnellut elintarvikkeet, BTNK, Tieteiden Talo, Helsinki, 24.3.2010 Kasvinjalostuksen menetelmiä Risteytys ja valinta Mutaatiojalostus Lajien väliset
Geneettisesti muunnellut ainekset rehuissa (ja elintarvikkeissa) Annikki Welling Kemian laboratoriopalvelut Evira
Geneettisesti muunnellut ainekset rehuissa (ja elintarvikkeissa) Annikki Welling Kemian laboratoriopalvelut Evira Sisältö Keskeinen GM lainsäädäntö ja sen sisältö Markkinoilla olevat GM raaka-aineet Tulevaisuuden
KTB111. Peltokasvit ja kasvinjalostus
KTB111 KASVINTUOTANNON PERUSTEET SYKSY 2009 Prof. Teemu Teeri Peltokasvit ja kasvinjalostus 11.9. 2009 1 Kasvinjalostus 11.9. 2009 2 Nykyiset viljelykasvilajikkeet Satoisampia Kestävämpiä Turvallisempia
Minna Karhunen. Muuntogeenisen kasvintuotannon vaikutukset. Uhat, mahdollisuudet ja asenteet
Minna Karhunen Muuntogeenisen kasvintuotannon vaikutukset Uhat, mahdollisuudet ja asenteet Opinnäytetyö Kevät 2010 Maa- ja metsätalouden yksikkö, Ilmajoki Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Tuotantotekniikka
Geenitekniikka säädeltyä
Muuntogeenisten organismien lupamenettelyt 13.4.2010 Leena Mannonen Maa- ja metsätalousministeriö Geenitekniikka säädeltyä 1. EY geenitekniikkadirektiivit implementoitu kansallisesti geenitekniikkalakiin
GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy
GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat
Geeniruoan torjuminen Euroopassa ei ole rationaalista
Teemu Teeri KATSAUS Geeniruoan torjuminen Euroopassa ei ole rationaalista Euroopassa suhtaudutaan varauksellisesti geneettisesti muunnettujen viljelykasvien käyttöön, mutta perustuuko torjunta järkiperäiseen
Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.
Avainsanat: kasvinjalostus eläinjalostus lajike risteytysjalostus itsepölytteinen ristipölytteinen puhdas linja heteroosi hybridilajike ylläpitojalostus geneettinen eroosio autopolyploidia allopolyploidia
Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Esityksen sisällys Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Kuinka
KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.
Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli
Muuntogeeniset elintarvikkeet
Muuntogeeniset elintarvikkeet Biotekniikan neuvottelukunnan julkaisuja 3 (2010). Kirjoittajat: Maija Kallio, tiedottaja, Agronomiliitto ry (BTNK) Kristina Lindström, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Biotekniikka toi kasvinjalostukseen täsmävalinnan
Liite 22.10.2007 64. vuosikerta Numero 2 Sivu 12 Biotekniikka toi kasvinjalostukseen täsmävalinnan Satu Pura, Boreal Kasvinjalostus Perinteisesti kasvinjalostus on perustunut jalostajan havaintoihin ja
Geenitekniikan perusmenetelmät
Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa
Näin tutkimuksia tulkittiin
GEENIMUUNTELU Keskustelussa kovat piipussa (Jari Peltonen, Maatilan Pellervo 4/2009) Keskustelu jatkuu Keskustelu gm-tuotteiden turvallisuudesta jatkuu. Kasvinjalostuksen professori ja geneetikko Teemu
Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä
Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä Tausta Rehuvalkuainen yhä kasvava globaali haaste: Väestön kasvu Elintason nousu
PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.
OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET
FSD2360. Perunaruttoa kestävän muuntogeenisen perunan hyväksyttävyys: kohderyhmäkeskustelu 2006. Aineisto-opas
FSD2360 Perunaruttoa kestävän muuntogeenisen perunan hyväksyttävyys: kohderyhmäkeskustelu 2006 Aineisto-opas TIETOARKISTO Tämän aineisto-oppaan viittaustiedot: Perunaruttoa kestävän muuntogeenisen perunan
GLYFOSAATIN EPÄSUORAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
GLYFOSAATIN EPÄSUORAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marjo Helander Dosentti, tutkija, Turun yliopisto Irma Saloniemi Dosentti, yliopistonlehtori, Turun yliopisto Ympäristövaliokunta 6.3.2018 Maailman käytetyin
Tulevaisuus tarvitsee biotekniikkaa. Jussi Tammisola: (Käytännön Maamies 8/2008, tekstit: Annaleena Ylhäinen, kuvat: Piia Arnould)
Jussi Tammisola: Tulevaisuus tarvitsee biotekniikkaa (Käytännön Maamies 8/2008, tekstit: Annaleena Ylhäinen, kuvat: Piia Arnould) Muuntogeeniset elintarvikkeet eivät ole ilmestyneet eurooppalaiseen ruokapöytään,
Muuntogeenisten rehujen valvonta
Muuntogeenisten rehujen valvonta ETT:n Rehuseminaari 30.10.2018 Tiina O Toole Rehujaosto Merkintä varmistaa rehun jäljitettävyyden Muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja ei saa myydä tai markkinoida,
Strategian perusteet
Strategian perusteet Visio Suomessa tuotetaan kannattavasti kysyntää vastaava määrä puhdasta ja turvallista, kuluttajien arvostamaa sianlihaa eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta kestävillä tuotantotavoilla.
Geenitekniikka Suomen maataloudessa - uhka, välttämätön paha, mahdollisuus vai työkalu tarpeeseen
Jenni Sademies GMO-vapaa Suomi kampanja jenni.sademies@helsinki.fi www.gmovapaa.fi Geenitekniikka Suomen maataloudessa - uhka, välttämätön paha, mahdollisuus vai työkalu tarpeeseen Miksi geenin siirtäminen
Kasvinjalostus 2000-luvulla
Kasvinjalostus 2000-luvulla (Kirsi Lehto, Biotieteet ja geeniteknologia -seminaari, Turku 10.2.2001) Kasvien jalostus ennen Kasvinjalostuksella on pitkät perinteet: jo varhaiseen kasvinviljelyyn liittyi
KASVIGEENITEKNIIKKA RAVINNONTUOTANNOSSA. Ahti Salo, Veli Kauppinen ja Mikko Rask
KASVIGEENITEKNIIKKA RAVINNONTUOTANNOSSA Ahti Salo, Veli Kauppinen ja Mikko Rask TIIVISTELMÄ MITÄ KASVIGEENITEKNIIKKA ON? Kasvigeenitekniikka on kasveihin kohdistuvaa geenitekniikkaa, jonka avulla kasvinjalostuksessa
Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke
Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Ilmastonmuutoksen vaikutukset
Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat http://ec.europa.eu/agriculture/consultations/organic/2013_fi.htm
Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat http://ec.europa.eu/agriculture/consultations/organic/2013_fi.htm 3. PIENYRITYKSET 3.1 Auttaako sääntöjen ja valvontavaatimusten yhdenmukaistaminen
9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia
GMO analytiikka Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira Termistöä geenimuuntelu muuntogeeninen siirtogeeninen GM GMO (geneettisesti muunnettu organismi) GM tapahtuma (event): käytetään silloin kun
Kuka tarvitsee muuntogeenisiä kasveja Suomeen?
1 Kuka tarvitsee muuntogeenisiä kasveja Suomeen? Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee lakia, joka käytännössä avaa portit GMO-kasvien viljelylle Suomessa. Maatiaisen ensisijainen toive on, että Suomi
GMO analytiikka Annikki Welling Kemian tutkimusyksikkö Evira
GMO analytiikka Annikki Welling Kemian tutkimusyksikkö Evira Millaisia GM kasvit ovat ja kuinka tätä käytetään hyväksi analytiikassa Aromaattisten aminohappojen biosynteesireitti kasvissa Kasvi tarvitsee
Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke
Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila Biosidit maatilalla
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 18.4.2018 Hannu T. Mattila Biosidit maatilalla 1 Mitä biosidivalmisteet ovat? Biosidivalmisteet on tarkoitettu torjumaan haitallisia eliöitä Haitallinen eliö on
Geenitekniikkaa ja kasvinjalostusta koskevat osiot*
Geenitekniikkaa ja kasvinjalostusta koskevat osiot* työryhmämuistiosta MMM 2005:9 Muuntogeenisten viljelykasvien sekä tavanomaisen ja luonnonmukaisen maataloustuotannon rinnakkaiselon mahdollistaminen
VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?
VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla
5 GEENIRUOKAA - ruuannälkään vai voitonnälkään?
5 GEENIRUOKAA - ruuannälkään vai voitonnälkään? Viime aikoina on käyty vilkkaasti keskustelua geenitekniikasta ja erityisesti ns. geeniruuasta sekä sen haitoista ja eduista. Tämä julkaisu on syntynyt tarpeesta
VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK
VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti
Uusien kasvilajien mahdollisuudet
Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) Uusien kasvilajien
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,
Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen
Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL 19.11.2016 Juha Partanen Geenisakset 2 2 N A T U R E V O L 5 2 2 4 J U N E 2 0 1 5 Sisältö Geenimuokkaus: historiallinen perspektiivi Geenisakset
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa
Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla
Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Pohjoisen luomupäivät 22.3.2017 Oulu Lea Hiltunen Luke Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois- Pohjanmaalla Hallituksen luomuohjelmaa - Lisää luomua!
Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä
Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus
ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
ILMASTONMUUTOS JA KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN Kuopio 20.11.2014 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SUOMEN ILMASTON ERITYISPIIRTEET KASVINVILJELYLLE Pitkä päivä Sademäärä
Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva
Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet
Keskustelua muuntogeenisistä organismeista: tavoittiko ESGEMO-ohjelma kansalaiset?
Keskustelua muuntogeenisistä organismeista: tavoittiko ESGEMO-ohjelma kansalaiset? Karoliina Niemi Tiede ja tutkimus eivät koskaan toimi yhteiskunnallisessa tyhjiössä. Tiedepolitiikan toimijat ovat mukana
Tukiehtomuutokset 2018
Tukiehtomuutokset 2018 Tukihausta 2018 Huhtikuun puoliväli 15.6. saakka Ei tule esitäytettyjä materiaaleja Vipupalvelun kautta maanomistajat voivat tulostaa tukioikeuslomakkeen Hakuopas: http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/sivut/hakuopas.aspx
Maa- ja metsätalousministeriön geenitekniikkastrategia ja toimenpideohjelma vuosille 2009 2013
Maa- ja metsätalousministeriön geenitekniikkastrategia ja toimenpideohjelma vuosille 2009 2013 Helsinki 2009 Työryhmämuistio mmm 2009:6 Maa- ja metsätalousministeriön geenitekniikkastrategia ja toimenpideohjelma
Biotekniikan neuvottelukunnan mietintö MUUNTOGEENISTEN VILJELYKASVIEN SEKÄ TAVANOMAISEN JA LUONNONMUKAISEN MAATALOUSTUOTANNON RINNAKKAISELO
Biotekniikan neuvottelukunnan mietintö MUUNTOGEENISTEN VILJELYKASVIEN SEKÄ TAVANOMAISEN JA LUONNONMUKAISEN MAATALOUSTUOTANNON RINNAKKAISELO Joulukuussa 2004 Mietinnön paperitulosteen saa tilamalla sihteeriltä,
Ekologiset ympäristöongelmat. 10. Geeniteknologia. BI5 II Geeniteknologia 4. Geenitekniikan perusmenetelmiä
Ekologiset ympäristöongelmat 10. Geeniteknologia Dna:n ja rna:n käsittely Eristäminen Puhdistaminen Lähetti-rna:t voidaan muuntaa niiden emäsjärjestystä vastaavaksi ns. komplementaariseksi dna:ksi (c-dna)
Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1
Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1 replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA
VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011
VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset
Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa
Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään
LUONNONMUKAISEN KASVITUOTANNON JA MUUNTOGEENISTEN KASVIEN RINNAKKAISELO SEKÄ SUOMALAISEN LUOMUVILJELIJÄN KÄSITYKSET SIITÄ
LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU HYVINKÄÄ-INSTITUUTTI LUONNONVARA-ALA LUONNONMUKAISEN KASVITUOTANNON JA MUUNTOGEENISTEN KASVIEN RINNAKKAISELO SEKÄ SUOMALAISEN LUOMUVILJELIJÄN KÄSITYKSET SIITÄ Hannes Pekkala ympäristönhoidon
Clive James, perustaja ja puheenjohtaja, ISAAA Johtoryhmä. Omistettu Nobel-palkitulle Norman Borlaugille
Kohokohdat julkaisusta Maailmanlaajuinen kaupallisten siirtogeenisten kasvien tilanne vuonna 2009 ( Global Status of Commercialized Biotech/GM Crops: 2009 ) Clive James, perustaja ja puheenjohtaja, ISAAA
Eläintuotantoketjun tasapainoinen kehittäminen
Liite 14.6.2004 61. vuosikerta Numero 2 Sivu 10 Eläintuotantoketjun tasapainoinen kehittäminen Asko Mäki-Tanila, MTT Kotieläintuotanto on Suomen maatalouden tärkein alue. Luontaisimmat edellytykset siinä
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta MIETINTÖLUONNOS. kasvinjalostuksesta: mahdolliset keinot parantaa laatua ja satoa (2013/2099(INI))
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta 7.11.2013 2013/2099(INI) MIETINTÖLUONNOS kasvinjalostuksesta: mahdolliset keinot parantaa laatua ja satoa (2013/2099(INI))
PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.
OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET
VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK
VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit
LÄNSI-PIRKANMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Ammatti-instituutti Iisakki OSARAN MAASEUTUOPETUSYKSIKKÖ PÄÄTTÖTYÖ
LÄNSI-PIRKANMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Ammatti-instituutti Iisakki OSARAN MAASEUTUOPETUSYKSIKKÖ PÄÄTTÖTYÖ LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO LUONTOYRITTÄJÄ Veera Rantasalmi GEENITEKNISESTI MUUNNETTUJEN
Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin?
Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin? 26.3.2015 Kalaterveyspäivät, Tampere Krister Sundell Akvaattisen patobiologian laboratorio Åbo Akademi Flavobacterium psychrophilum Aiheuttaa
PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012
PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21
Tehoa Luomutoimintaan!
Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan
Suomalaisten maanviljelijöiden halukkuus viljellä muuntogeenisiä lajikkeita
Suomalaisten maanviljelijöiden halukkuus viljellä muuntogeenisiä lajikkeita Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos Ympäristöekonomia Anna Peltosaari Pro gradu -tutkielma Marraskuu 5 Tiedekunta/Osasto
MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa?
MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? - peilausta tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta Pasi Rikkonen (MTT Taloustutkimus)
Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala
Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä
Perunamarkkinakatsaus - EU, kotimaa, miten hintataso kehittyy
Perunamarkkinakatsaus - EU, kotimaa, miten hintataso kehittyy Pottupäivä 29.11.2018 Kalajoki Antti Lavonen MTK ry Euroopan kasvukausi, sato ja hintatilanne - Säätilaa leimasi kahtiajakoisuus - Länsi-
Luomuliiton ympäristöstrategia
Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle
Envor Group Hämeenlinna
Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,
Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012
Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012 Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen marjo.keskitalo@mtt.fi
Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko
Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko
nko meillä varaa olla hyödyntämättä geenitekniikkaa? Jussi Tuomisto Riippuu siitä mitä halutaan! Joka tapauksessa maailma muuttuu Elintarvikkeista tulee niukkuutta hinnat nousevat Maapallon väkiluku kasvaa
YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki
YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta
Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna
Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Papuilta, Jokioisten Martat, 16.3.2016 YK:n yleiskokouksen nimeämä, FAO:n organisoima http://iyp2016.org/
Luonnonmukainen tuotanto
Luonnonmukainen tuotanto Ympäristötuen erityistuki: luomusopimus 1 Luomusopimuksen yleiset edellytykset Uusi digiala/ sopimusala Vuokrasopimukset voimassa vähintään koko sopimuskauden Sopimuksen ulkopuolelle
Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet
Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos Kaura tehokkaana typen käyttäjänä Kaura ilmastonmuutokseen
Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan
ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti
Kasvinjalostus luomuun mitä Suomessa on tehty ja mitä pitäisi tehdä?
Kasvinjalostus luomuun mitä Suomessa on tehty ja mitä pitäisi tehdä? Kuopio 10.11.2017 Marja Jalli ja Kaija Hakala, Luke, Luomuinstituutti marja.jalli@luke.fi Jalostusta luomuun (ET Lammerts et al 2011)
Tärkkelysperuna proteiinintuottajana -
Tärkkelysperuna proteiinintuottajana - TUOVA- ja PPP-hankkeiden satoa Perunatutkimuksen talvipäivät 12.2.2019 Anna Sipilä Perunantutkimuslaitos Peruna valkuaiskasvi? Perunan proteiinisato: 2 % x 40 t/ha
Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference
Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori
Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari
Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään
Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke
Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon
Miksi ruoan hinta on noussut?
Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,
Siirtyisinkö luomuun?
Siirtyisinkö luomuun? Uusikaupunki 27.1.2012 Anne Johansson, ProAgria Satakunta KENELLE LUOMU SOPII? Luomu vaatii ammattitaitoa ja kiinnostusta uuden oppimiseen Usein vaaditaan panostamista perusparannuksiin
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
BIOTEKNIIKAN NEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003
1 (10) TOIMINTAKERTOMUS 2003 BIOTEKNIIKAN NEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Yleistä Valtioneuvoston asettaman biotekniikan neuvottelukunnan tehtävät neuvoa-antavana elimenä on määritelty
Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto
Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)
DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio
CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi
Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa
Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa Kestävän gastronomian huippuseminaari 21.9.2018 Personal farmer Heidi Hovi Luonnon monimuotoisuus Monimuotoisuus:
EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018. Periaatteet, artiklat 5-8
EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018 Periaatteet, artiklat 5-8 Asetus 848/2018 luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä 5 artikla - Yleiset periaatteet
Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)
Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti
Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla
Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä
Ruokamenot kuluttajan arjessa
Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?
Palkokasvien viljely elintarvikekäyttöön
Palkokasvien viljely elintarvikekäyttöön Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena 30.5.2018 Jokioinen Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, marjo.keskitalo@luke.fi Kylvövirvilä
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa
Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?
Muuntogeenisten viljelykasvien sekä tavanomaisen ja luonnonmukaisen maataloustuotannon rinnakkaiselon mahdollistaminen Suomessa Väliraportti
Työryhmämuistio MMM 2005:9 Muuntogeenisten viljelykasvien sekä tavanomaisen ja luonnonmukaisen maataloustuotannon rinnakkaiselon mahdollistaminen Suomessa Väliraportti Helsinki 2005 Muuntogeenisten viljelykasvien
Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit
Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki
Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?
Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet -hanke (LT-INNO) Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki
Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa
Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 MONIMUOTOISUUS MAATALOUDEN OHJAUKSESSA 5.4.2006 Tutkimusjohtaja Ilkka P. Laurila ilkka.p.laurila@mtt.fi Mitä pelloilla
Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK
Sadonkorjuujuhlat Viljamarkkinat Muutoksessa Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Viljamarkkinat muutoksessa Viljamarkkinat ennen Nykytilanne y Muuttuvat maailman markkinat Eurooppa muutoksen kourissa Itämeren
LHK. Luonnonhaittakorvaus
LHK Luonnonhaittakorvaus Lohkojen tukikelpoisuus -18 Tilatuessa lohko tukikelpoinen, kun viljelykunnossa 1.1.2018. Pitää olla kasvipeitteinen 1. ilmoitusvuonna. Luonnonhaittakorvaus, ympäristötuki ja luomutuki