LUONNONMUKAISEN KASVITUOTANNON JA MUUNTOGEENISTEN KASVIEN RINNAKKAISELO SEKÄ SUOMALAISEN LUOMUVILJELIJÄN KÄSITYKSET SIITÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONNONMUKAISEN KASVITUOTANNON JA MUUNTOGEENISTEN KASVIEN RINNAKKAISELO SEKÄ SUOMALAISEN LUOMUVILJELIJÄN KÄSITYKSET SIITÄ"

Transkriptio

1 LAUREA AMMATTIKORKEAKOULU HYVINKÄÄ-INSTITUUTTI LUONNONVARA-ALA LUONNONMUKAISEN KASVITUOTANNON JA MUUNTOGEENISTEN KASVIEN RINNAKKAISELO SEKÄ SUOMALAISEN LUOMUVILJELIJÄN KÄSITYKSET SIITÄ Hannes Pekkala ympäristönhoidon ko. opinnäytetyö toukokuu 2003

2 2 Laurea ammattikorkeakoulu Hyvinkää-instituutti Luonnonvara-ala Ympäristönhoidon koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Hannes Pekkala Luonnonmukaisen kasvituotannon ja muuntogeenisten kasvien rinnakkaiselo sekä suomalaisen luomuviljelijän käsitykset siitä sivua Tämä työ käsittelee luonnonmukaisen kasvituotannon ja muuntogeenisten kasvien viljelyn rinnakkaiseloa. Selvitys on tehty Luomuliiton toimeksiannosta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella on selvitetty maatalousalan organisaatioiden kantoja aiheeseen, rinnakkaiseloon liittyviä tutkimustuloksia ja käytännön kokemuksia. Viimeinen osa käsittelee suomalaisille luomuviljelijöille tehtyä kyselyä geenitekniikasta ja muuntogeenisistä kasveista sekä sen tuloksia. Tutkimustulosten mukaan rinnakkaiselo on mahdollinen, mutta siihen liittyvien kompromissien seuraukset ovat epäselviä. Mikäli muuntogeenisten kasvien viljely on vähänkin laaja-alaisempaa on luomutuotannolla suuri työ pitäytyä erossa tahattomasta saastumisesta muuntogeeneistä. Luomuviljelijöille (N=57) vuosien vaihteessa tehdyn kyselyn tarkoituksena oli selvittää, kokevatko luomuviljelijät Euroopassa ja Suomessa mahdollisesti lisääntyvän muuntogeenisten kasvien viljelyn uhaksi luomuviljelylle. Kysely vahvisti ennakkokäsitystä, että myös suomalainen luomutuotanto haluaa pitäytyä erossa muuntogeenisistä kasveista. Kyselyn mukaan enemmistö luomuviljelijöistä kokee muuntogeeniset kasvit uhaksi luomutuotannolle. Pääosa viljelijöistä kieltäisi muuntogeenisten kasvien viljelyn Suomessa tai EU:ssa. Jos viljelykieltoa ei toteuteta, pääosa kannattaa vielä lisätutkimuksia ja hidasta kaupallisen viljelyn sallimista. Vastanneet luomuviljelijät turvaavatkin siihen, että valtio varmistaa luomutuotannon kehityksen. Myös Luomuliitolle asetetaan useita toiveita, jotka liittyvät geenitekniikan sääntelyyn ja viljelijöiden kouluttamiseen. Viljelijöillä ei kyselyn perusteella ole kovin hyvä tiedontaso geenitekniikasta ja muuntogeenisistä kasveista. Tiedetyt asiat olivat enemmänkin kuluttajatietoa kuin maataloustuottajan tietoa geenitekniikasta. Joidenkin maiden luomuviljelijöiden huonot kokemukset muuntogeenisistä kasveista eivät ole ilmeisesti kantautuneet vielä Suomeen. Muuntogeenisten kasvien viljelyn alkamista Suomessa ei todennäköisesti voida myöskään pitää ajankohtaisena. Asiasanat: muuntogeeniset kasvit, geenitekniikka, luomutuotanto, rinnakkaiselo, suomalainen luomuviljelijä, käsitykset Laurea Polytechnic ABSTRACT

3 3 Hyvinkää-institute Department of Natural Resources Environmental planner Bachelor s thesis: The coexistence of organic crop production and genetically modified plants and views of the Finnish organic farmers of coexistence Hannes Pekkala p. The study deals with the coexistence of organic plant production and cultivation of genetically modified plants. The study has been done for The Union for Organic Farming Luomuliitto. The study comprises literature review of the policies of agricultural organisations on the subject, some results of the research on coexistence and review into practical experiences around the world. Third part of the study is a survey made to Finnish organic farmers. According to some studies coexistence of this kind is possible, but the consequences of the compromises made are not clear. In case of a vast area being cultivated with gm-plants organic farmers would have to make great efforts to stay away from modified genes. The purpose of the survey was to examine whether the organic farmers consider the possible increase of gm-plant cultivation in Finland and in Europe as a threat to organic farming. The questionnaire was sent to 150 Finnish organic farmers (of whom 57 replied) twice. Results of the survey confirmed assumption that the Finnish organic production seeks to refrain from gm-plants. According to the results majority of the respondents see gm-plants as a threat to organic farming. A majority would also prohibit the cultivation of gm-plants in Finland or in the EU. If the ban wouldn t be applied then most of the farmers would be in favour of more research on of gm-plants and slow approach to the commercial cultivation. The respondents rely on the government to ensure development of organic farming in Finland. The government is not seen as the only hope but the respondents also expect Luomuliitto to act by lobbying and educating. The results of the survey indicate that organic farmers in Finland do not have much knowledge of the basics of genetic engineering and gm-plants. It seems as the farmers have more or less consumer knowledge of genetic engineering rather than the knowledge of agricultural producers. The experiences of many organic farmers in some countries abroad don t seem to have reached the Finnish shores. The beginning of gm-plants cultivation is probably neither considered of current interest. Keywords: coexistence, Finland, organic farmer, genetically modified plants, genetic engineering, organic production, views

4 4 SISÄLLYS NIMIÖLEHTI TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO GEENITEKNIIKAN KÄYTTÖ MAATALOUDESSA Geenitekniikan määritelmä Siirtogeenitekniikan kehittyminen Kasvituotannon sovellukset Sovellusten jako ominaisuuksien mukaan Kestävyysominaisuuksiltaan muunnellut sovellukset Laatuominaisuuksiltaan muunnellut sovellukset Muuntogeeniset lääkekasvit Muuntogeeniset kasvit maataloudessa tulevaisuudessa Ei-geeniteknisen jalostuksen saavutukset Viljelytilanne maailmalla Kaupallinen viljely Kenttäkokeet GEENITEKNIIKKA SUOMEN MAATALOUDESSA Kenttäkoetoiminta Tutkimus liittyen maatalouskasveihin Tulevaisuuden suunta GEENITEKNIIKAN LAKIKEHYS MAATALOUDEN OSALTA Avoimen käytön direktiivit 90/220/ETY ja 2001/18/EY Direktiivi 98/95/EY siemenkauppaa ja lajikeluettelo koskien Tulossa olevat jäljitettävyys- ja merkintädirektiivit Luomutuotannon asetus EY 1804/ Suomen geenitekniikkalaki ja asetus Siemenkauppalaki...22

5 5 4.7 EU-elinten päätöksiä ja esityksiä Viranomaiset VILJELIJÖIDEN KANTOJA MAAILMALTA IFOAM IFOAM kannat IFOAM-EU kannat COPA-COGECA Iso-Britannia Tilanne The National Farmers Union NFU Soil Association Ruotsi Tilanne Lantbrukarnas riksförbund LRF Ekologiska Lantbrukarna Yhdysvallat Tilanne Luomutuotanto Kanada Tilanne Luomujärjestöt SUOMALAISTEN VILJELIJÄLIITTOJEN KANNAT Luonnonmukaisen viljelyn liitto Luomuliitto Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Biodynaaminen yhdistys LUOMUN JA GEENITEKNIIKAN RINNAKKAISELO Rinnakkaiselon perusteet Tuotantojen erillään pitäminen Yleistä Geenisiirtymä Siitepölyn leviämisen estäminen...44

6 Siementen leviämisen estäminen Siementuotanto Saastuminen Yleistä Siemenen saastuminen Sadon saastuminen Elintarvikeketjun saastuminen Korvausvastuut Kokemuksia Lainsäädäntö Testaaminen Testaamisen tarpeet Testimenetelmät Sertifiointi Kuluttajamielipide Geenimuuntelusta vapaat vyöhykkeet Perusteet Voimassa olevat Toteuttamisen esteet ja mahdollisuudet Onko rinnakkaiselo mahdollista? KYSELY Kyselyn tavoitteet Kyselyn toteutus Kyselyn tulokset Viljelijöiden tiedot geenimuuntelusta Tiedonhankinta ja luottamus Koettu tiedontarve Suhtautuminen geenimuunteluun Suomen maatalouden linjaukset geenitekniikan suhteen Yhteiskunnan rooli Avoimuus Toimiminen Taustatiedot...76

7 Viljelijöiden ajatuksia Tulosten tulkinta Näkevätkö luomuviljelijät muuntogeenisten kasvien uhkaavan elinkeinoaan? Onko luomuviljelijöiden mielestä tarvetta joillekin toimille? Onko viljelijöillä sellaista tietoa, että he voivat varautua muuntogeenisten kasvien yleistymiseen ja keskustella aiheesta? Miten luomuviljelijät suhtautuvat mahdollisesti lisääntyvään gmo:n levitykseen ympäristöön? Vertailu muihin lähteisiin Tutkimuksen tarkastelu Lisätutkimuksen tarve SANASTO...84 LÄHTEET...86 LIITTEET Taulukot Kyselylomake...99

8 8 1. JOHDANTO Luomutuotanto on kehittynyt 1900-luvun alkuvuosikymmeninä yhtä aikaa Englannissa ja Saksassa, tosin hieman eri muodossa (Rajala 1995) luvulla luomutuotanto kehittyi ja sille muotoiltiin säännöt (IFOAM 2003). Geenimuuntelu on poikkeuksetta kielletty luomutuotannon EU-asetuksessa ja kansainvälisen luomuliikkeen kattojärjestön IFOAM:n periaatteissa sekä kansallisen Luomuliitto ry:n tuotanto-ohjeissa. Ensimmäinen geeninsiirto tehtiin vuonna Geenitekniikalla on voitu muunnella kasveja 1980-luvun alkupuolesta alkaen. Seuraavien 20 vuoden aikana on tuotettu muuntogeenisiä kasveja, joita nykyään viljellään laajasti kaupalliseen tarkoitukseen sekä tutkitaan maatalousympäristössä kenttäkokeissa. Muuntogeenisten kasvien viljelyn kohdalla on monia ympäristöön ja terveyteen liittyviä seikkoja, joihin ei ole saatu selvää vastausta. Muuntogeenisten kasvien viljelyn leviämiseen liittyy luomutuotantoon ja tavanomaiseen tuotantoon kohdistuvia riskejä. Nämä riskit saattavat kohdistua erityisesti luomutuotantoa kohtaan sillä luomutuotteita ostavat kuluttajat ostavat luomutuotteita erityisin eettisin ja terveydellisin perustein. EU:ssa on pitkään ollut voimassa uusien muuntogeenisten kasvien hyväksymisprosessin estävä yhteisöpäätös. Espanjassa ja Ranskassa on viljelty muutamia tuhansia hehtaareita muuntogeenistä maissia. Lainsäädäntöä on valmisteltu usean vuoden ajan ja nyt on näköpiirissä, että kaupallinen viljely alkaa laajemmin 1-2 vuoden kuluessa. Suomessa valmistellaan parhaillaan linjauksia geenitekniikan tulevaisuuden asemasta kansallisessa maa- ja metsätaloudessa vuosille Tämä työ on tehty Luomuliiton toimeksiannosta. Työn tekeminen on lähtenyt tarpeesta saada tietoa muuntogeenisten kasvien vaikutuksista luomutuotannolle. Tarkoituksena on tarjota tietoa luomutuottajille käytännön toiminnan tueksi ja Luomuliitolle päätöksen teon avuksi.

9 9 Työ jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa käydään läpi tämän hetkinen tilanne antamalla yleiskuva geenitekniikasta maataloudessa ja kerrotaan ympäri maailmaa joidenkin viljelijäjärjestöjen käsityksistä luomutuotannosta ja gm-tuotannosta. Valinta on pohjautunut pääasiassa englannin- tai ruotsinkielisen materiaalin saatavuuteen ja tapausten kiinnostavuuteen. Valitettavasti esimerkkien määrää on jouduttu rajaamaan, jottei työ olisi kasvanut liian pitkäksi. Toisessa osassa käsitellään eri tuotantotapojen rinnakkaiseloon liittyviä seikkoja ja esitetään esimerkkejä maailmalta. Kolmannessa osassa käsitellään suomalaisille luomutuottajille tehtyä kyselyä heidän käsityksistään kasvien geenimuuntelusta ja geenitekniikasta. 2. GEENITEKNIIKAN KÄYTTÖ MAATALOUDESSA 2.1 Geenitekniikan määritelmä Biotekniikka on elävien organismien hyödyntämiseen keskittyvää toimintaa. Biotekniikkaa on sekä oluen valmistukseen liittyvät käymisprosessit että hapanmaitotuotteiden ja maitohappokäymisellä valmistettavien tuotteiden valmistus. Biotekniikan osa-alueita ovat muun muassa: mikrobiologia, prosessitekniikka, laitesuunnittelu, biokemia, säätötekniikka ja solukkoviljelytekniikka. Myös geenitekniikka luetaan biotekniikan alaan kuuluvaksi osa-alueeksi. (Kauppinen ym.1998.) Geenitekniikasta käytetään synonyymeinä termejä yhdistelmä-dna tekniikka ja siirtogeenitekniikka. Geenitekniikan lisäksi geeniteknologian osa-alueita ovat geenitieto ja geenien toiminnan tutkiminen (Maa- ja metsätalousministeriö 2000a). Julkisessa keskustelussa biotekniikka ja geenitekniikka termejä käytetään ristiriitaisesti. Biotekniikalla saatetaan tarkoittaa vain geenitekniikkaa tai geenitekniikalla tarkoitetaan nimenomaan siirtogeenitekniikkaa. Siirtogeenitekniikalla jalostetuista kasveista käytetään synonyymeina myös termejä: geenimuunnellut kasvit, geenimodifioidut kasvit, geenimanipuloidut kasvit, gm-kasvit ja muuntogeeniset kasvit, jota kielitoimisto pitää parhaimpana terminä.

10 10 Määritelmien kirjavuus liittyy osaltaan siihen, että sanojen merkityksillä yritetään vaikuttaa kuluttajien ja kansalaisten asenteisiin geeniteknologiaa kohtaan. Toisaalta ala kehittyy jatkuvasti ja uusia määritelmiä tarvitaan esittämään jotain toimintaa selkeämmin. Joka tapauksessa määritelmien nykyinen käyttö on selvästi kuluttajaa harhauttavaa. Geenitekniikka-määritelmän käyttö kuluttajalle suuntautuneessa viestinnässä on selvästi vähentynyt viime vuosina ja bioetuliitteisen käyttö lisääntynyt. Elämään viittaavan ja kuluttajan korvissa positiivisemmin varautuneen biotekniikka-määritelmän käyttö on joidenkin luomutoimijoiden mielestä jopa vastoin luomutuotannon direktiiviä (Hyvönen & Vartiainen 2001). 2.2 Siirtogeenitekniikan kehittyminen Tekniikka geenien siirtämiseksi kasveihin on ollut olemassa melko lyhyen ajan. Ensimmäinen geenin siirto kasviin tapahtui tasan 20 vuotta sitten, kun kolme eri tutkimusryhmää onnistui siirtämään erään maabakteerin (Agrobacterium tumefaciens) avulla antibioottikestävyysgeenin kasvisoluun. Kyseisen maabakteerin käyttöä ns. geeninsiirtovektorina kehitettiin tämän jälkeen useamman vuoden ja sen toimivuutta kokeiltiin eri kasvien kohdalla. Seuraavana onnistuttiin siirtämään virus-, rikkakasviaineen- ja hyönteiskestävyyden tuottavat geenit vuosina (Häikiö & Kangasjärvi 1999.) Merkittävä askel geenitekniikan kehittämisessä otettiin vuonna 1987, kun kehitettiin toisenlainen tapa siirtää DNA:ta, mikroammus- eli partikkelipommitus. Partikkelipommitusmenetelmässä ammutaan kasvisoluun tai protoplastiin pieniä volframi- tai kultakuulia, joiden pinnalla on DNA:ta tai RNA:ta. Tätä menetelmää voidaan käyttää silloin, kun bakteerivektorin käyttäminen ei ole mahdollista, kuten yksisirkkaisilla kasveilla. Tällä tekniikalla pystyttiin siirtämään muun muassa tupakan mosaiikkiviruksen RNA:ta sipuliin, maissiin rikkakasviaineenkestävyysgeeni ja vehnään rikkakasviaineenkestävyysgeeni. (Häikiö & Kangasjärvi 1999.) Olemassa on myös useita muita eri tekniikoita, joista osalla voidaan siirtää geeni suoraan kasvisoluun, osaa näistä tekniikoista voidaan käyttää vain niin, että valmistetaan protoplasti, johon geeni siirretään. Geenitekniikalla on saatu aikaan

11 11 koirassteriiliteetti tupakalla ja rapsilla ensimmäisen kerran vuonna Koirassteriliteetin avulla voidaan tuottaa hybridejä kahdesta eri linjasta ristipölytyksellä. (Häikiö & Kangasjärvi 1999.) Nykyään geeninsiirto onnistuu kaikilla tärkeimmillä viljelykasveilla. Yleisimmin kenttäkokeita on tehty maissilla, öljyrapsilla, perunalla, tomaatilla, soijapavulla, puuvillalla, tupakalla ja melonilla. Ominaisuuksia on siirretty jo edellä mainittujen lisäksi seuraaviin viljelykasveihin: riisi, ohra, kaura, kurkku, sokerijuurikas, sokeriruoko, auringonkukka, pellava, lehtisalaatilla, salaattisikuri, paprika, porkkana, herne, kaalien suku (Brassica sp.), parsa, sinimailanen, munakoiso, bataatti, maapähkinä, saksanpähkinä, mansikka, omena, luumu, karpalo, lupiini, papaija, ananas, vadelma, viinirypäle ja kiivi. (Häikiö & Kangasjärvi 1999; Maa- ja metsätalousministeriö 2001b; AgBios 2002; Mannonen 2002.) Geenitekniikalla on myös jo siirretty geenejä nisäkkäisiin. Kaneihin, lehmiin, vuohiin, sikoihin ja lampaisiin on siirretty geenejä, joiden avulla eläimillä voidaan tuottaa ihmisen terveyden hoitoon tarkoitettuja proteiineja. Näitä proteiineja ei voida tuottaa geneettisesti muunnelluilla mikrobeilla. (Maa- ja metsätalousministeriö 2002.) 2.3 Kasvituotannon sovellukset Sovellusten jako ominaisuuksien mukaan Geenitekniikan erilaisia sovelluksia on jaoteltu sen mukaan miten geeninsiirto vaikuttaa lopputuotteen ominaisuuteen. Karkeasti tuotteet voidaan jakaa kahteen luokkaan: kestävyys- ja laatuominaisuuksiin (Pehu 1997). Toisaalta jako tehdään kronologisesti niin, että niin sanotun ensimmäisen aallon tuotteet ovat ensimmäisenä kehitettyjä ja toisen sekä kolmannen aallon tuotteita vasta pääasiassa kehitellään markkinoille saattamiseksi. Kronologinen jako johtuu pääasiassa siitä, että laatuominaisuuksien muunteleminen on monimutkaisempaa mm. koska nämä ominaisuudet ilmenevät usein monen geenin seurauksena ja näin olleen niitä varten tarvitsee tehdä enemmän tutkimusta.

12 12 Ensimmäisessä aallossa kehitettiin rikkakasviaineen tai hyönteisen kestäviä lajikkeita. Niin sanotussa toisessa aallossa on suunniteltu sellaisia lajikkeiden laatuun liittyviä seikkoja kuin tautikestävyys virus-, bakteeri- ja sienitaudeille. Ns. kolmannessa aallossa taas keskitytään kasvien ja sitä kautta elintarvikkeen ravinnepitoisuuksien muuttamiseen. (Virolainen & Niemi 2000, 21.) Vielä omaksi ryhmäkseen voidaan jaotella niin sanotut farmaseuttiset muuntogeeniset kasvit, joita on muokattu niin, että ne tuottavat lääkeaineita. Näiden kasvien viljely on juuri alkamassa Yhdysvalloissa Kestävyysominaisuuksiltaan muunnellut sovellukset Ensimmäiset biotekniikkateollisuuden kehittämät laajemmassa käytössä olevat kasvit ovat kestävämpiä tavalla tai toisella. Näiden muuntogeenisten sovellusten markkinoiden kohteena ja esitettyinä hyötyjinä ovat olleet viljelijät. Tärkeimmät sovellukset ovat olleet rikkakasviaineita kestävät maissit, tiettyjä hyönteisiä kestävät maissit, hyönteis- ja rikkakasviaineita kestävät puuvillat, rikkakasviaineita kestävät soijat, rikkakasviainetta kestävä rapsi, hyönteis- ja virustauteja kestävät perunat, rikkakasviaineita kestävä. (Häikiö & Kangasjärvi 1999; Agbios 2002, ISAAA 2002b.) Ensimmäisen aallon sovelluksia on jo viljelty laajasti. Käytännöllisesti katsoen kaikki maailman kaupalliseen tuotantoon viljellyt muuntogeeniset kasvit ovat olleet kestävyysominaisuuksiltaan muunneltuja (Taulukko 1, ks. Liite 1). Näiden sovellusten nopea yleistyminen vain muutamassa vuodessa perustui siihen, että niiden tuomat esitetyt hyödyt kohdentuivat juuri maanviljelijään (Virolainen & Niemi 2000, 26) Laatuominaisuuksiltaan muunnellut sovellukset Paremmin säilyvä FlavrSavr TM tomaatti oli yksi ensimmäisiä muuntogeenisiä kasveja (Taulukko 2, ks. Liite 1). Sen lisäksi markkinoille ei ole tullut kuin muutamia laatuominaisuuksiltaan geenimuokattuja kasveja. Muut toisen aallon sovellukset ja kolmannen aallon sovellukset ovat vielä antaneet odottaa tulemis-

13 13 taan markkinoille. Syynä ovat olleet erityisesti kuluttajien epävarmat asenteet näitä tuotteita kohtaan, minkä seurauksena elintarviketeollisuus on ottanut aikalisän näiden tuotteiden tuomisessa markkinoille. Niin sanottujen toisen aallon ja kolmannen aallon sovellusmahdollisuudet ovat suuret. Toisen aallon kasveista kokeissa, tekeillä tai suunnitteilla on kasveja, joiden vitamiini tai hivenainepitoisuutta on lisätty, rasvaa tai öljyä muokattu terveellisemmäksi tai teollisuuden prosesseihin paremmin soveltuvaksi, tärkkelys tai sokeripitoisuutta on lisätty, ravinnoksi sopimattomia tai allergeenisia ainesosia on vähennetty tai niitä on muokattu paremmalta maistuviksi. (Gene- Watch 2000.) Viljelyyn asti päässeitä kolmannen aallon sovelluksia, ovat mm. virusresistantit perunalajikkeet ja viruksen kestävä papaija (AgBios 2002) Muuntogeeniset lääkekasvit Geenitekniikalla voidaan saada kasvit ja eläimet tuottamaan haluttuja proteiineja, joita voidaan käyttää muun muassa lääkkeiden valmistukseen. Eläimien käyttäminen lääketehtaina on ollut jo muutaman vuoden todellisuutta. Myös Pohjois-Savossa Pharming-yhtiö tuotti hetken aikaa muuntogeenisillä naudoilla laktoferriiniä. Tulossa on myös kasveja joiden avulla pyritään tuottamaan erilaisia proteiineja. Yhdysvalloissa on vasta koeviljelyssä niin sanottuja farmaseuttisia muuntogeenisiä kasveja. Näihin kasveihin on siirretty sellaisia geenejä, jotka aiheuttavat kasvissa jonkin lääketeollisuuden käyttöön soveltuvan proteiinin tuotannon tai käytettäväksi syötävänä ihmisten lääkintään tai rokottamiseksi. Lääkeproteiini saadaan kasveista uuttamalla. Tähän mennessä Yhdysvalloissa on ollut koeviljelyksessä ainakin riisiä, ohraa, tupakkaa ja maissia, jotka tuottavat jotain lääkeainetta (CBS 2002). Lääkekasveille on tehty kenttäkokeita, joista on kuitenkin päässyt muuntogeenejä huonon kenttäkokeen hoidon takia saastuttamaan ympäristöä ainakin Havaijil-

14 14 la ja Nebraskassa. Yhdysvalloissa lääkekasveihin suhtaudutaan melko varauksellisesti ja muun muassa muuntogeenisten lääkekasvien riskinarvioinnin toimivuudesta käydään kiistaa. (GENET ) Muuntogeeniset kasvit maataloudessa tulevaisuudessa Tulevaisuudessa muuntogeeniset lajikkeet voivat olla muunnettuja niin, että niiden allergeenisuus tai toksisuus on vähentynyt, tärkeiden ravintoaineiden imeytymistä on parannettu, kasveilla on parempi metallien tai muiden abioottisten stressien vastustuskyky. (Virolainen & Niemi 2000, 21) Abioottista stressiä paremmin kestävä riisi on jo kehitetty ja samanlaisten sovellusten kehittäminen muille ruohojen suvun viljoille: sokeriruo olle, maissille, vehnälle, rukiille ja ohralle pitäisi olla mahdollista (BBC 2002). Esimerkkejä laadullisista muutoksista tulevaisuudessa viljeltävistä kasveista ovat kahvipapu, joka ei tuota kofeiinia; salaatti, jossa on pinaatin verran rautaa, proteiinipitoisuudeltaan paranneltu bataatti, riisi, joka sisältää enemmän A- tai E vitamiinia ja niin edelleen. Kasveja tullaan kehittämään myös ajatellen eläinten ruokinnallisia tarpeita. Sulamista parantavia entsyymejä voidaan tuottaa kasveilla tai jalostaa ravintoainekoostumukseltaan sopivia rehukasveja. Näin voidaan parantaa ravinteiden hyödyntämistehokkuutta jonka seurauksena on parempi kasvu ja mahdollisesti vähentyneet ravinnepäästöt. Australiassa on kehitetty gm-lupiini, jonka avulla lammas kasvaa paremmin ja tuottaa enemmän villaa. (Maa- ja metsätalousministeriö 2001b.) Ei-geeniteknisen jalostuksen saavutukset Nykyään tehdään kasvinjalostusta hyvin monenlaisilla tavoilla, joista suuri osa on kaukana perinteisestä valinta- ja risteytysjalostuksesta. Kyseessä ei ole kuitenkaan geenitekninen jalostus vaan jotkin muut modernin kasvinjalostuksen tekniikat. Näillä jalostustavoilla on saatu aikaan myös muun muassa korkeampia satoja, muuttunut öljyhappopitoisuus rapsilla ja soijalla, rikkakasviainetta sietävät Clearfield lajikkeet rapsilla, riisillä, maissilla ja vehnällä (AgBios 2002.)

15 15 Geenimuunnettujen lajikkeiden lähtömateriaalina olleet lajikkeet ovat jo pian vanhentumassa. Osittain tästä syystä muuntogeenisten kasvien satomäärät ovat heikompia kuin uusimpien tavanomaisella jalostuksella kehitettyjen lajikkeiden sadot. (GENET ) 2.4 Viljelytilanne maailmalla Kaupallinen viljely Ensimmäiset kaupalliseen viljelyyn tarkoitetut kasvit otettiin käyttöön Kiinassa, kun 1990 luvun alussa kaupalliseen viljelyyn otettiin virukselle vastustuskykyinen tupakka ja samoin virukselle vastustuskykyinen tomaatti. Vuonna 1994 USA:ssa aloitettiin ensi kertaa viljellä muuntogeenistä kasvia, kun FlavrSavr TM tomaatti otettiin kaupalliseen viljelyyn. (James & Krattiger 1996.) Vuonna 2002 maailmalla viljeltiin geenimuunneltuja kasveja yhteensä 58,7 miljoonalla hehtaarilla 5,5-6 miljoonan viljelijän voimin 16 maassa. Sekä viljelypintaala että gm-kasveja viljelevien maiden ja viljelijöiden määrä on noussut koko kuuden vuoden jakson, keskimäärin 10 % vuosivauhtia. Gm-kasvien pinta-alan uskotaan hiukan kasvavan myös vuonna (James 2002.) Tärkeimmät sovellukset ovat hyönteisresistenssi ja rikkakasvi-aineenkestävyys. (Taulukko 3, ks. Liite 1) ja tärkeimmät kasvit ovat maissi, soija, rapsi ja puuvilla (Taulukko 4, ks. Liite 1). Geenimuunneltuja kasveja viljeltiin vuonna 2002 seuraavissa maissa: Kolumbia, Intia, Honduras, Etelä-Afrikka, Kiina, USA, Kanada, Argentiina, Australia, Meksiko, Bulgaria, Uruguay, Romania, Indonesia, Espanja, Saksa ja Ranska. Kaksi kolmasosaa kaikista muuntogeenisten kasvien viljelijöistä oli Kiinan ja Etelä- Afrikan köyhiä Bt-puuvillan viljelijöitä. Yhdysvaltojen 39 mha, Kanadan 13,5 mha, Argentiinan 3,5 mha ja Kiinan 2,1 mha olivat yhteensä 99 % koko maailman muuntogeenisten kasvien pinta-alasta. (James 2002.)

16 Kenttäkokeet Geenimuunnelluilla kasveilla tehdään kokeita rajoitetulla alueella peltoympäristössä. Näitä kokeita varten tarvitsee hakea lupa. Lupamenettelyt maittain vaihtelevat suuresti, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa niille kasveille, jotka eivät eroa merkittävästi jo levitetyistä ei tarvitse hakea lupaa erikseen vaan ilmoitusmenettely riittää (Häikiö & Kangasjärvi 1999). Ennen kenttäkokeiden aloittamista kasveja on aina testattu laboratorioissa ja/tai kasvihuoneissa (TEKES 2003). Geenien ilmentyminen voi kuitenkin muuttua siirrettäessä kasvi kasvihuoneesta kenttäkokeisiin (Häikiö & Kangasjärvi 1999). Ensimmäiset muuntogeenisten kasvien kenttäkokeet tehtiin vuonna 1986 USA:ssa ja Ranskassa geenimuunnellulla tupakalla. Vuoteen 1997 mennessä oli maailmassa tehty yli kenttäkoetta kuudellakymmenellä kasvilla 45 maassa. Kokeista noin (60 %) tehtiin vuosina ja (40%) vuosina Kaikista kokeista 72 % tehtiin Pohjois-Amerikassa. Seuraavina tulivat Eurooppa, Latinalainen Amerikka ja Aasia. (James 1997) Toisaalta vuoteen 2000 mennessä oli OECD-maissa tehty kaiken kaikkiaan kenttäkoetta (OECD 2000). Euroopan Unionissa on kokeita tehty Luxemburgia lukuun ottamatta kaikissa nykyisissä jäsenmaissa. Vuoteen 2002 mennessä kokeita oli tehty kaikkiaan 1775 kappaletta, sisältäen kaikki organismit. Yli 100 kenttäkokeita oli tehty suuruusjärjestyksessä: Ranskassa, Italiassa, Iso-Britanniassa, Espanjassa, Hollannissa, Belgiassa ja Saksassa. Vähiten kokeita oli tehty Itävallassa (3 kpl), Irlannissa (5 kpl) ja Portugalissa (12 kpl). Eri kasveista yli 50 koetta oli tehty suuruusjärjestyksessä: maissille, öljyrapsille, sokerijuurikkaalle, perunalle, tomaatille ja tupakalle. (Joint Research Center 2002.) Kenttäkokeiden määrä on kuitenkin ollut selvässä laskussa; vuodesta 1998 vuoteen 2002 kokeiden määrä on laskenut 76 % (Food production daily 2003).

17 17 3 GEENITEKNIIKKA SUOMEN MAATALOUDESSA 3.1 Kenttäkoetoiminta Suomen maataloustuotannossa ei ole käytössä muuntogeenisiä kasveja. Suomessa on tehty 20 erillisesti ilmoitettua kenttäkoetta muuntogeenisillä organismeilla vuosien välillä, joista 18 oli tehty kasveilla. Koekasveina ovat olleet ohra 8 (2 kpl), peruna (3kpl), rapsi (2 kpl), sokerijuurikas (5 kpl), parsakaali (1 kpl), valkokaali (1kpl), kukkakaali (1 kpl), kevätrypsi (1kpl), tupakka (1 kpl), koivu (4 kpl), kuusi (2 kpl) ja mänty (2 kpl). Kokeita ovat tehneet Boreal Kasvinjalostus Oy, Mildola Oy, Metsäntutkimuslaitos, Helsingin yliopisto, Kemira Agro Oy, AgrEvo Nordic, Maatalouden Tutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus, Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus, Hilleshög Ab, Novartis Seeds ja Oulun yliopisto. Kaksi koetta on tällä hetkellä meneillään, joissa molemmissa tutkitaan metsäpuita. (JRC 2003.) 3.2 Tutkimus liittyen maatalouskasveihin Geeniteknistä tutkimusta Suomessa harjoittavat edellisessä kohdassa mainitut yritykset ja organisaatiot, mukaan lukien VTT ja Biokeskukset, joita on Suomessa 4 eri yliopistojen yhteydessä. Yritykset eivät tällä hetkellä mainosta tekevänsä kaupallistamiseen tähtäävää tutkimusta. Keskon koetoiminta on perunan osalta loppunut täysin eikä näköpiirissä ole mitään (J. Kuisma, henkilökohtainen tiedonanto ). Mildola on ilmoittanut luopuneensa geeniteknisen rypsin kehittämisestä näillä tietoa. Boreal Kasvinjalostuksella on mahdollisuus aloittaa gm-lajikkeiden kehittäminen, mutta kuluttajien vastustuksesta johtuen ei ole nähty tällä hetkellä järkeväksi toimia (S.Hovinen, henkilökohtainen tiedonanto syksy 2001). Borealin suuremman kiinnostuksen kohteena ovat öljykasvit ja peruna. Monikansallisten yritysten toiminta Suomessa on hyvin lyhytjänteistä. Toisaalta yritys voi nopeastikin aloittaa koetoiminnan, jos tilanne muuttuu suopeammaksi. (Maa- ja metsätalousministeriö 2000b).

18 Tulevaisuuden suunta EU:ssa on jätetty 11 hakemusta koskien muuntogeenisen kasvin hyväksymisestä elintarvikkeeksi vuosina (Elintarvikevirasto 2002). EU:n lajikeluetteloon eli viljeltäväksi EU:n alueella ei ole vielä hyväksytty kuin yksi soija- ja yksi maissilajike. EU:n viranomaiset ovat vastaanottaneet useita uusia hakemuksia yrityksiltä lajikkeiden markkinoille saattamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt vuonna 2000 strategian bio- ja geenitekniikan käytöstä hallinnonalallaan. Tällä hetkellä ministeriössä valmistellaan yksityiskohtaisempaa geenitekniikkastrategiaa ja toimenpideohjelmaa vuosille Strategia ja toimenpideohjelma esittää, että geenitekniikka pyritään ottamaan käyttöön laajasti maataloudessa ja myös muuntogeenisten kasvien viljelyä Suomessa edistetään. (Maa- ja metsätalousministeriö 2002.) Eduskunta on ottanut vähän suoranaisesti kantaa geenitekniikan tulevaisuuden kehittämiseen Suomessa. Tulevaisuusvaliokunnan (teknologian arviointi vuonna 1998), maa- ja metsätalousvaliokunnan (MmVL 14/2002, MmVL 6/2002, MmVL 26/2001), ympäristövaliokunta (YmVL 18/2002, YmVL 16/2001, YmVL 24/2002), talousvaliokunta (TaVL 4/2002, TaVL 27/2001) lausunnoissa löytyy joitain viittauksia. Todennäköisimmät kasvit ja sovellukset Jos Suomessa tullaan viljelemään muuntogeenisiä kasveja, todennäköisimpiä näyttäisi olevan peruna ja öljykasvit; rypsi sekä rapsi. Rypsin ja perunan osalta on tehty selvityksiäkin (ks. Virolainen 2001). Rypsin laatu on heikentynyt, koska sato sisältää liiaksi rikkakasvien osia. Rypsille sallittavat rikkakasvitorjuntaaineet ovat vähenemässä; glyfosaatin kestävät lajikkeet ratkaisisivat tätä ongelmaa (Loiskekoski 2003). Mildola on tutkinut gm-rypsiä, vaikkakin tutkimus on ollut jäissä pari vuotta. Gm-perunaa on tutkittu Suomessa useassa paikassa ja sen viljelyä on suunniteltu Oulun seudulla (Rautio 2003).

19 19 4. GEENITEKNIIKAN LAKIKEHYS MAATALOUDEN OSALTA 4.1 Avoimen käytön direktiivit 90/220/ETY ja 2001/18/EY Ylin geenitekniikkaa koskeva säädös on EU:n direktiivi 2001/18/EY gmorganismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön eli ns. avoimesta käytöstä. Tällä tarkoitetaan muuta kuin suljettua käyttöä laboratoriossa, teollisuuslaitoksessa tms. Direktiivi on horisontaalinen direktiivi eli se kokoaan kaikki geenitekniikkaan liittyvät aiheet samaan direktiiviin. Aiempi avoimen käytön direktiivi 90/220/ETY korvattiin vuonna 2001 direktiivillä 2001/18/EY, jonka kansallinen toimeenpano tuli tehdä viimeistään lokakuussa (Maa- ja metsätalousministeriö 2001b) Tosin toimeenpano on takkuillut kovasti lähes kaikissa jäsenmaissa eikä direktiiviä ole Suomessa ja 11 muussa jäsenmaassa pantu vielä toimeen. 11 muuta jäsenmaata ovat Ranska, Luxemburg, Belgia, Hollanti, Saksa, Italia, Irlanti, Kreikka, Espanja, Portugali ja Itävalla. (Finfood ) Direktiivi 2001/18/EY määrittelee ensinnäkin yleiset säännökset (A-osa), toiseksi kuinka kenttäkokeille haetaan lupa, millä perusteilla ja miten lupaprosessi etenee kohdemaassa sekä EU-jäsenmaissa (B-osa). Kolmanneksi direktiivi määrittelee geenimuunneltujen tuotteiden markkinoille saattamisen pelisäännöt : ilmoitusmenettelyn, vaadittavat selvitykset, seurannan, vaadittavat merkinnät ja lupaprosessin etenemisen sekä luvan uusimisen (C-osa). Viimeiseksi määritellään tietojen luottamuksellisuutta, eri komiteoiden osuutta lupien käsittelyssä, rangaistuksia sekä tietojen vaihtoa ja raportointia (D-osa). (Maa- ja metsätalousministeriö 2000a.) 4.2 Direktiivi 98/95/EY siemenkauppaa ja lajikeluettelo koskien Kylvösiemendirektiivin mukaan geneettisesti muunnettuja lajikkeita saadaan tuottaa ja markkinoida ainoastaan, jos tarpeelliset toimenpiteet ihmisille ja ympäristölle aiheutuvien haitallisten vaikutusten toteamiseksi on tehty. Geenitekniikan käytöstä on lisäksi ilmoitettava asianmukaisilla merkinnöillä. Ympäristöriskien arvioinnin on oltava vastaava kuin direktiivissä 90/220/ETY on säädetty.

20 20 Ihmisravinnoksi jalostettavien gm-lajikkeiden hyväksymiseksi yleiseen lajikeluetteloon edellytetään, että elintarvike tai elintarvikkeen ainesosa on jo hyväksytty uuselintarvikeasetuksen nojalla. Gm-lajike voidaan hyväksyä kansalliseen kasvilajikeluetteloon huolimatta siitä, onko se hyväksytty EU:n kasvilajikeluetteloon vai ei. Geneettinen muuntaminen on aina selvästi merkittävä lajike- ja myyntiluetteloihin. Lisäksi, kun on kyse gm-lajikkeen siemenistä, siemenerään kiinnitetyssä tai sen mukana seuraavassa virallisessa tai muussa etiketissä tai asiakirjassa on selkeästi mainittava, että lajiketta on muunnettu geneettisesti. (Maa- ja metsätalousministeriö 2000a.) Lajikeluetteloon hyväksyminen tapahtuu jonkin jäsenmaan kautta kasvilajikekokeiden jälkeen. Suomessa lajikekokeista vastaa kasvilajikelautakunta. Hyväksyminen tapahtuu neuvoston direktiivien perusteella. Jos kasvilajike hyväksytään kansalliseen luetteloon voi jäsenmaa sen jälkeen esittää sitä otettavaksi EU.n yhteiseen lajikeluetteloon. Tämä EU:n luetteloon hyväksyntä on ollut kuitenkin pysähdyksissä vuodesta 1998 lähtien, mikä on käytännössä aiheuttanut viljelymoratorion. (Maa- ja metsätalousministeriö 2001b.) Direktiivi on kansallisesti toimeenpantu osana siemenkauppalakia. 4.3 Tulossa olevat jäljitettävyys- ja merkintädirektiivit EU:n komissio antoi kaksi asetusehdotusta. Ensimmäisen asetusehdotuksen tarkoituksena on säätää uudesta hyväksyntämenettelystä geenitekniikalla muunnetuille rehuille sekä selkeyttää ja tehdä avoimemmaksi olemassa oleva hyväksyntämenettely gm-elintarvikkeille. Ehdotus korvaisi EU:n uuselintarvikeasetuksen gm-elintarvikkeiden osalta. Lisäksi säädettäisiin gmelintarvikkeiden yhdenmukaisista ja kattavista pakkaus-merkinnöistä, joiden tarkoituksena olisi antaa kuluttajalle todellinen valinnan mahdollisuus. Asetus säätäisi myös gm-rehujen yhdenmukaisista ja kattavista merkinnöistä, joista tuottaja saisi täsmällistä tietoa rehun koostumuksesta ja ominaisuuksista. (Maa- ja metsätalousministeriö 2001a.)

Geenitekniikka säädeltyä

Geenitekniikka säädeltyä Muuntogeenisten organismien lupamenettelyt 13.4.2010 Leena Mannonen Maa- ja metsätalousministeriö Geenitekniikka säädeltyä 1. EY geenitekniikkadirektiivit implementoitu kansallisesti geenitekniikkalakiin

Lisätiedot

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Esityksen sisällys Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Kuinka

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

31.10.2007 Euroopan unionin virallinen lehti L 285/37 PÄÄTÖKSET KOMISSIO

31.10.2007 Euroopan unionin virallinen lehti L 285/37 PÄÄTÖKSET KOMISSIO 31.10.2007 Euroopan unionin virallinen lehti L 285/37 II (EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista) PÄÄTÖKSET KOMISSIO KOMISSION PÄÄTÖS,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS,

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 18.12.2007 KOM(2007) 813 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, muuntogeenisestä perunasta EH92-527-1 (BPS-25271-9) valmistetun rehun sekä elintarvikkeiden ja muiden

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä

Lisätiedot

GMO-ABC. Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto

GMO-ABC. Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto GMO-ABC Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto Geenimuunnellut elintarvikkeet, BTNK, Tieteiden Talo, Helsinki, 24.3.2010 Kasvinjalostuksen menetelmiä Risteytys ja valinta Mutaatiojalostus Lajien väliset

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 26/2001 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksiksi (GMelintarvikkeet ja -rehut sekä GM-tuotteiden jäljitettävyys ja merkintä)

Lisätiedot

Luku 20. Biotekniikka

Luku 20. Biotekniikka 1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat http://ec.europa.eu/agriculture/consultations/organic/2013_fi.htm

Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat http://ec.europa.eu/agriculture/consultations/organic/2013_fi.htm Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat http://ec.europa.eu/agriculture/consultations/organic/2013_fi.htm 3. PIENYRITYKSET 3.1 Auttaako sääntöjen ja valvontavaatimusten yhdenmukaistaminen

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04 Pvm Dnro 31.3.2004 1608/01/2004 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 14.4.2004 alkaen Valtuussäännökset Rehulaki (396/1998) 9 ja 26 Vastaavat EY-säännökset Euroopan

Lisätiedot

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto Luomuiltapäivä Yksimahaisten ruokinta poikkeus käyttää tavanomaista rehua päättyy 31.12.2011 tämän vuoden ajan voidaan käyttää enintään 5 % päiväannoksesta

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 909. Tasavallan presidentin asetus

SISÄLLYS. N:o 909. Tasavallan presidentin asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2004 N:o 909 912 SISÄLLYS N:o Sivu 909 Tasavallan presidentin asetus oikeusapuhakemusten toimittamista koskevan eurooppalaisen sopimuksen

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Brita Suokas, Luomuinstituutti, Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Luomuinstituutti / Suokas

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. toukokuuta 2016 (OR. en) 8540/16 DENLEG 34 AGRI 222 SAN 162 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 29. huhtikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043783/02

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217 RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien

Lisätiedot

Luomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka. Mikkeli 4.11.2013 Jaana Elo KoKo Palvelut

Luomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka. Mikkeli 4.11.2013 Jaana Elo KoKo Palvelut Luomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka Mikkeli 4.11.2013 Jaana Elo KoKo Palvelut Miten syntyy luomuelintarvike? Elintarvikkeet - > 50 % maatalousperäisiä ainesosia - 95 % sääntö -

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 21. maaliskuuta 2012 (22.03) (OR. en) 7978/12 DENLEG 31 AGRI 174 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 21. maaliskuuta 2012 (22.03) (OR. en) 7978/12 DENLEG 31 AGRI 174 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 21. maaliskuuta 2012 (22.03) (OR. en) 7978/12 DENLEG 31 AGRI 174 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 16. maaliskuuta 2012 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Minna Karhunen. Muuntogeenisen kasvintuotannon vaikutukset. Uhat, mahdollisuudet ja asenteet

Minna Karhunen. Muuntogeenisen kasvintuotannon vaikutukset. Uhat, mahdollisuudet ja asenteet Minna Karhunen Muuntogeenisen kasvintuotannon vaikutukset Uhat, mahdollisuudet ja asenteet Opinnäytetyö Kevät 2010 Maa- ja metsätalouden yksikkö, Ilmajoki Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Tuotantotekniikka

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle. Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut

Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle. Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut Luomutuotteita sääteleviä lainsäädäntöjä Neuvoston asetus 834 / 2007 Komission asetus 889 / 2008 MMMa 846 / 2008

Lisätiedot

Luomutarkastus ja hallinto

Luomutarkastus ja hallinto Luomutarkastus ja hallinto Marja Pulkkinen Asiantuntija Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marja Pulkkinen, ME-yksikkö 29.11.2011 1 Luonnonmukaisen tuotantojärjestelmän

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

EU-perusmuistio kadmiumin enimmäismäärän rajoittamisesta lannoitteissa

EU-perusmuistio kadmiumin enimmäismäärän rajoittamisesta lannoitteissa Eduskunnan Suurelle valiokunnalle Lannoitteiden kadmiumpitoisuuden rajoittaminen Maa- ja metsätalousministeriö lähettää kunnioittavasti eduskunnan Suurelle valiokunnalle oheisen muistion Suomen lannoitteiden

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö 1 Biopankkeja koskeva lainsäädäntö Biomedicum 20.9.2004 Mervi Kattelus mervi.kattelus@stm.fi 2 Mikä on biopankki? Ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä Suppea määritelmä: kudosnäytekokoelma Laaja määritelmä:

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

9.11.2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015

9.11.2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015 Ravintoloiden ja kahviloiden sekä suurtalouksien ja leipomoiden itse valmistamien gluteenittomien leivonnaisten gluteenipitoisuudet olivat vaatimusten

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0199(COD) 12. helmikuuta 2002 LAUSUNTOLUONNOS maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta ympäristöasioiden,

Lisätiedot

KOMISSION ASETUS (EY)

KOMISSION ASETUS (EY) 13.2.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 38/3 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 123/2008, annettu 12 päivänä helmikuuta 2008, maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUKANANMUNIEN TUOTANTO PIENKANALASSA HY/RURALIA-INSTITUUTTI 28.11.2013 Ulla Holma Luonnonmukainen kotieläintuotanto Luonnonmukaisesti viljellyn maatilan tuotantotapa

Lisätiedot

Luonnos 1.12.2015. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

Luonnos 1.12.2015. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti Luonnos 1.12.2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden eläinlääkinnällisistä rajatarkastuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen

Lisätiedot

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Seminaari väitteistä ja täydentämisestä 27.11.2013 Elintarvikeylitarkastaja Anna Lemström Maa- ja metsätalousministeriö Keskeinen lainsäädäntö 1. Euroopan parlamentin

Lisätiedot

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki Osanottajat Nimi Paikalla 12.08.2014 Paavo Pulkkinen, Lietlahden tila Ari Kulmanen, Ikaalisten luomu Antti Vauhkonen,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5. Laki. N:o 1. alkoholilain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5. Laki. N:o 1. alkoholilain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Laki alkoholilain muuttamisesta... 1 2 Asetus maaseutuelinkeinoasetuksen 45 e :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Illan aiheita: -Kesän tarkastus; mitä pitää muistaa? - -Kirjanpidot, onko kunnossa? - -2013 tukihaku luomutilalla MIKSI VALVOTAAN? Takaa kuluttajille aidot luomutuotteet

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettäviä lampaita ja vuohia sekä lampaiden

Lisätiedot

Muuntogeeniset elintarvikkeet

Muuntogeeniset elintarvikkeet Muuntogeeniset elintarvikkeet Biotekniikan neuvottelukunnan julkaisuja 3 (2010). Kirjoittajat: Maija Kallio, tiedottaja, Agronomiliitto ry (BTNK) Kristina Lindström, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET

NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET o o NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET Maataloustuotannon monipuolistaminen erityisesti syrjäisillä alueilla. Sellaisten maataloustuotteiden tuotannon edistäminen, joista saa paremman hinnan kuin tavanomaisesta

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano

Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano 31.7.2013, Helsinki Anne Haikonen Maa- ja metsätalousministeriö Elintarviketietoasetus

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Mitä kaupan, ammattikeittiöiden ja terveystarkastajien tulee tietää luomusta?

Mitä kaupan, ammattikeittiöiden ja terveystarkastajien tulee tietää luomusta? Mitä kaupan, ammattikeittiöiden ja terveystarkastajien tulee tietää luomusta? Uuden luomutiedon tuottaminen -hanke Pilot-koulutus 4.11.2013 Tietoa hankkeesta Uuden luomutiedon tuottaminen ja levittäminen

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011 Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011 Tiina Pullola MMM Elintarvike- ja terveysosasto Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin yksikkö 1 Neuvottelukunnan tehtävät

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Ansarauta-asetuksen mukaiset tuontikiellot

Ansarauta-asetuksen mukaiset tuontikiellot Ansarauta-asetus 1 Ansarauta-asetuksen mukaiset tuontikiellot Yleistä Joulukuun 1. päivänä 1997 tuli voimaan neuvoston asetus 3254/91 (komission asetus 35/97 sekä neuvoston päätös 97/602/EY), joka asettaa

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS. tehty 15.3.2010,

KOMISSION PÄÄTÖS. tehty 15.3.2010, EUROOPAN KOMISSIO KOMISSION PÄÄTÖS tehty 15.3.2010, Bryssel, 15.3.2010 K(2010)1797 ihmisille tarkoitetun lääkkeen "Temozolomide HEXAL - temotsolomidia" myyntiluvan myöntämisestä Euroopan parlamentin ja

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 27. helmikuuta 2003 PE 321.965/8-16 TARKISTUKSET 8-16 Lausuntoluonnos (PE 321.965) John Purvis Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1215. Laki. kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 1215. Laki. kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1215 1221 SISÄLLYS N:o Sivu 1215 Laki kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Mistä tietää, että luomu on luomua?

Mistä tietää, että luomu on luomua? Mistä tietää, että luomu on luomua? Luomuvalvonta ja sertifiointi Suomessa Jyri kähönen, toimitusjohtaja Raikastamo Oy Raikastamo Oy Perustettu 2008, yksityisessä omistuksessa Erikoistunut luomumehujen

Lisätiedot

Leipomot ja viljateollisuus

Leipomot ja viljateollisuus Leipomot ja viljateollisuus Elintarvikelainsäädäntö Anna Juutilainen, Johanna Ojasti, Kaarina Penttinen Viranomaisia www.elintarvikevirasto.fi Valvovia viranomaisia Ministeriöt vastaavat kukin omalta osaltaan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION PÄÄTÖS. tehty 19-V-2006,

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION PÄÄTÖS. tehty 19-V-2006, EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel, 19-V-2006 K(2006)2115 EI JULKAISTAVAKSI KOMISSION PÄÄTÖS tehty 19-V-2006, ihmisille tarkoitetun lääkkeen "Zostavax - zoster-rokote (elävä)" myyntiluvan myöntämisestä

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot