Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä

Transkriptio

1 Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä

2 Tausta Rehuvalkuainen yhä kasvava globaali haaste: Väestön kasvu Elintason nousu väkirikkailla alueilla Kulutustottumusten muutokset Peltobioenergian tuotannon kasvu Ilmastonmuutoksen potentiaaliset haitat maailman valkuaiskasvien suurtuotantoalueilla Euroopan ja Suomen alhainen omavaraisuus ( 30%): 65% EU:ssa käytetystä valkuaisrikkaasta rehuraaka-aineesta on soijaa, mutta EU tuottaa käyttämästään soijasta vain 2%

3 Tavoite Löytää kokonaisvaltaiset keinot ja rakentaa ratkaisut nykyisellään huolestuttavan alhaisen kasviperäisen rehuvalkuaisen omavaraisuuden merkittäväksi parantamiseksi ottaen huomioon a) tuotantovarmuus (viljelyn riskien hallinta) ja siinä tapahtuvat muutokset b) tuotantojärjestelmien kehittämistarve (ml. tuotannon suunnittelumallit) c) vaihtoehtokasvien viljeltävyys ja alueellisuus d) tuotetun kotimaisen valkuaisrehun käytettävyys soijan korvaajana ja kotieläinten tuotosvasteet verratuna soijaan e) viljelyn taloudellinen kannattavuus ja kotimaisen valkuaisrehun vaikutus kotieläintuotannon taloudelliseen ylijäämään Tehdä tarkastelut kolmella aikajänteellä a) nykyhetki b) pari lähintä vuosikymmentä c) vuosisadan puoliväli (mahdollisuuksien rajoissa)

4 Aikataulu ja aineistot Tutkimusten vaiheistus: Nykytilan kartoitus Tulevaisuuden muutosennusteet Käytännön toimenpide-ehdotukset Aineistoina: MTT:n viralliset lajikekoeaineistot, TIKE:n ja FAO:n tilastot, Boreal Kasvinjalostus Oy:n aineistot, MTT:n kasvintuhoojaseurantojen tietokannat sekä muut tutkimusaineistot ml. eläinkoeaineistot, yritysten rehuraaka-aineiden käyttötilastot, OECD:n ja IFPRI:n ennusteet IPCC:n ennusteet ja Ilmatieteen laitoksen tuottamat säädatat ja ilmastonmuutosaineistot (ILMASOPU-hankkeessa jalostettuina)

5 OMAVARA-VISIO pähkinän kuoressa: Tulevaisuudessa onnistumme korjaamaan nykyisin tuotannossamme ilmenevän epätasapainon ylituotanto- ja alituotantokasvien välillä

6 Tutkimusryhmä Kasvintuotanto Pirjo Peltonen-Sainio, hankkeen vastuullinen johtaja Kaija Hakala, Lauri Jauhiainen, Erja Huusela-Veistola, Asko Hannukkala Luomutuotanto Arja Nykänen (2011- myös Kaija Hakala) Kotieläintuotanto Liisa Voutila, Jarmo Vajala Talous Jarkko Niemi, Timo Karhula, Timo Sipiläinen Yhteistyö: mm. MoniPalko, LEGUME FUTURES, ROTUPOSSU ja LIHAKETJU-hankkeiden kanssa

7 Ensimmäiset tulokset

8 Soija globaali ykkönen USA Brasilia Argentina Kiina Kanada Espanja

9 Soija globaali ykkönen Miljoonaa hehtaaria Gm:n osuus tuotannosta (%) Lähde ja lisätietoja: Kaija Hakala & Pirjo Peltonen-Sainio, MTT

10 Rapsi Euroopan vastine Miljoonaa hehtaaria Gm:n osuus tuotannosta (%) Lähde ja lisätietoja: Kaija Hakala & Pirjo Peltonen-Sainio, MTT

11 Palkokasvit paikallinen vaihtoehto 4 Soijan tuotanto suhteessa muihin palkoviljoihin maailmassa ,5 Soijan tuotanto suhteessa palkoviljoihin ja rapsiin maailmassa , ,5 0 0 Lähde ja lisätietoja: Kaija Hakala & Pirjo Peltonen-Sainio, MTT

12 Seed protein content (%) Seed protein content (%) Seed protein content (%) Valkuaista öljyn sijaan? Valkuaisen tuotantokyvyn parantaminen öljykasveilla: muutos jalostustavoitteissa? Rapsi tuottaa rypsiä runsaammin valkuaista hehtaaria kohti (~100 kg/ha) Valitsemalla kasvinjalostuksessa poikkeuksellisen korkeaa proteiinipitoisuutta öljypitoisuuden kustannuksella ei paranneta proteiinituottoa per hehtaari Energiaa, jonka kasvi säästää tuottamalla vähemmän öljyä, ei onnistuta käyttämään proteiinituotannon vahvistamiseen Tutkimuksissa mukana vain nykyoloihimme sopeutunut jalostusaineisto: radikaalit muutokset koostumuksessa saattavat edellyttää eksoottisemman perimäaineksen hyödyntämistä L o 1 Seed yield Protein yield Oil yield L o 2 L o 4 L o 3 L o Seed oil content (%) L o 6 L o 7 L o 8 L o 9 Peltonen-Sainio, P., Jauhiainen, L., Hyövelä, M. & Nissilä, E Trade-off between oil and protein in rapeseed at high latitudes: means to consolidate protein crop status? Field Crops Research, in press.

13 Munivien kanojen ruokintakokeet Lähde ja lisätietoja: Jarmo Valaja, MTT Valkuaisen korvattavuus härkäpavulla? Ensimmäinen munivien kanojen ruokintakoe härkäpavulla (tasoilla 12.3, 24.7 ja 37.1 %, tavoitteena korvata soija täysin): kuolleisuus kasvoi kahdessa viikossa korkeaksi Aplastinen anemia: todennäköisesti haittaaineet visiini ja konvisiini Jatkokoe maltillisemmilla härkäpapumäärillä, tasot 5% ja 10 %, expanderprosessoituna tai ilman, ruokinnan kesto 40 viikkoa Prosessointi ei vähentänyt haitta-aineita Munatuotos 5% härkäpaputasolla sama kuin kontrollilla 10% härkäpapua alensi hiukan tuotosta ja lisäsi hivenen kuolleisuutta Tarve haitta-aineettomille lajikkeille

14 Selvitys sikojen ruokinnasta Kirjallisuusselvitys palkokasvien käytettävyydestä eri ikäisten sikojen rehujen ainesosana Hernettä, härkäpapua ja sinilupiinia voidaan käyttää sikojen ruokinnassa Rypsin mukanaolo rehuissa tasapainottaa laatua, erityisesti aminohappokoostumusta Aminohappolisällä voidaan porsaille ja lihasioille koostaa aminohapposuositusten mukaiset rehut luomussa erityishaaste Palkoviljojen, erityisesti härkäpavun sopivuudesta emakoiden ruokintaan on vähän tutkittua tietoa Lähde ja lisätietoja: Liisa Voutila, MTT

15 Luomu ja erityiskysymykset Ei vielä ensimmäisiä tuloksia, mutta kokeita perustettu Luomuneuvojakysely: tärkein tutkimusaihe Luomusyysrypsin ja rapsin lannoituskoe Esikasvina virna-kaura-viherlannoitus Pääruutuna syyslannoitus: ei lisälannoitusta, 32 kg ja 48 kg typpeä hehtaarille Viljo-liha-luujauhona Osaruutuna kevätlannoitus: ei lisälannoitusta, aikainen (maa jäässä) ja myöhäinen lisälannoitus liha-luujauholla pintaan Lisäksi käynnissä opetuksen, neuvonnan ja tutkimuksen TilaTesti-yhteistyöhanke ja havaintokokeet: syysrapsin kylvöalustan muokkaus, kevätrypsin lannoitus (ml. luomu), härkäpapuseokset säilörehuksi, härkäpavun viljely ja prosessikaavionteko, härkäpavun ymppäys (luomu), hernekaura-seoskasvustot (luomu) Lähde ja lisätietoja: Arja Nykänen, MTT, &

16 Pullonkaula-analyysi Kirjallisuus- ja aineistopohjainen tarkastelu valkuaisomavaraisuuden tilasta Suomessa, Euroopassa ja globaalisti Raaka-ainelähteiden osuudet rehuvalkuaisen tuotannossa (ml. gm), pääasialliset vienti- ja tuontisuunnat, niiden vaihtelu ja epävarmuus? Suomessa käytettävien valkuaisjakeiden käyttösuhteet, vaihtelu ja epävarmuus? Teoreettinen tuotantopotentiaali ja syyt sitä alhaisemmalle realisoitumisasteelle? Epätasapainon korjaaminen yli- ja alituotantokasvien välillä? Tuontivalkuaisen korvaaminen kotimaisilla vaihtoehdoilla eri kotieläinryhmien ruokinnassa ja tuotosvaikutukset? Optimaaliseen viljelyyn kannustava hintataso, vaikutus käyttöön ja kotieläintuotannon taloudelliseen ylijäämään? Konkreettiset, kestävät ja taloudellisesti kannattavimmat käytännön toimet omavaraisuusasteen nostamiseksi ja mitä kehittämistoimia se edellyttää?

17 Kiitos!