Geeniruoan torjuminen Euroopassa ei ole rationaalista

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Geeniruoan torjuminen Euroopassa ei ole rationaalista"

Transkriptio

1 Teemu Teeri KATSAUS Geeniruoan torjuminen Euroopassa ei ole rationaalista Euroopassa suhtaudutaan varauksellisesti geneettisesti muunnettujen viljelykasvien käyttöön, mutta perustuuko torjunta järkiperäiseen arviointiin? Riskin arvioinnissa unohdetaan usein vertailukohta. Tavanomaisetkaan tuotteet, esimerkiksi elintarvikkeet, eivät ole riskittömiä. Geenitekniikkaan liitetyt riskit eivät ole uusia. Geneettisesti muunnettujen (GM) viljelykasvien viljelyala on kasvanut tasaisesti pian viidentoista vuoden ajan. Vuonna 2006 ylitettiin sadan miljoonan hehtaarin raja, joka on eri laskutapojen mukaan 7 10 % koko globaalista peltopinta-alasta ( James 2008). Lähes kaikki GM-kasvien viljely tapahtuu Pohjois- ja Etelä- Amerikassa, ja erityisesti Euroopassa näiden uudenaikaisten lajikkeiden käyttöönotto on ollut hidasta. Me eurooppalaiset kuluttajat olemme seuranneet lehdistä ja televisiosta keskustelua GM-lajikkeiden mahdollisista vaaroista terveydelle ja ympäröivälle luonnolle ja olemme voineet päätellä, että Euroopan unionin kansalaiset ja lainsäätäjät eivät ole vakuuttuneita GM-lajikkeiden täydellisestä turvallisuudesta. GM-lajikkeiden siemen- ja taimikauppaluvan saaminen edellyttää mittavan riskianalyysin, ja GM-lajikkeiden viljelystä on säädetty erillisellä geenitekniikkalailla. Kaupasta saatavien ruokakasvien turvallisuus tuntuu tärkeältä asialta ja kuluttajan perusoikeudelta. Jokainen kuitenkin tietää, että vaatimus on jollain tavalla suhteellinen. Kaupan hyllyltä löytyy tuotteita (voita, kermaa, maksaa, munuaisia, kananmunia, sokeria, suolaa, olutta jne.), joiden käytössä on pidettävä varansa välttyäkseen kielteisiltä terveysvaikutuksilta puhumattakaan keväisin myytävistä korvasienistä, jotka ovat käsittelemättöminä vaarallisen myrkyllisiä. GM-ruoan terveysriskeistä ja viljelyn ympäristöriskeistä puhuttaessa unohtuu usein vertailukohta. Vaikka haaveena voisi olla täydellisen riskitön ravinto, parhaimmillaan terveyttä edistävä, oleellinen kysymys GM-ruoan osalta on riski verrattuna tavanomaisiin tuotteisiin. GM-lajikkeita tulee verrata vastaaviin vanhemmilla menetelmillä jalostettuihin lajikkeisiin. Mitä tavanomainen jalostus sitten on? Jotakin luonnollista jotakin, mitä ihminen on yhteistyössä luonnon kanssa kehittänyt tuhansien vuosien ajan. Totta, mutta kasvinjalostajan työkalupakissa on myös menetelmiä, jotka ovat kaukana luonnonmenetelmistä. Mistä kasvinjalostuksessa oikeastaan on kyse? Kasvinjalostus on keinotekoista evoluutiota Evoluutiossa on kaksi merkittävää vaikuttavaa voimaa, joista yleensä muistetaan mainita vain toinen, valinta. Sen vaikutuksesta kelpoisuutta lisäävät alleelit yleistyvät ja kelpoisuutta heikentävät karsiutuvat. Evoluution toinen voima on sattuma, joka vaikuttaa sitä voimakkaammin, mitä pienemmästä populaatiosta on kyse. Sattuma hämärtää valinnan vaikutusta, ja 8 Veikko Launiksen pääkirjoitus: Onko muuntogeeninen ruoka salonkikelpoista? s Duodecim 2009;125:

2 KATSAUS 2698 sattuman takia hyväkään geenimuoto (alleeli) ei väistämättä yleisty. Sattuman tärkeämpi merkitys on kuitenkin siinä, että sattuman ansiosta uusien mutaatioiden vaikutusta kelpoisuuteen ei punnita heti erityisesti pienissä populaatioissa. Esimerkiksi aitotumallisten monimutkainen geenirakenne on sattuman muokkaamaa, ja sattumalta yleistyttyään se on mahdollistanut monimutkaisten säätelyjärjestelmien ja morfologian kehittymisen (Lynch ja Conery 2003). Evoluutioprosesseista jalostus muistuttaa erityisesti valintaa. Valinnan seurauksena seuraavan sukupolven geneettinen koostumus on erilainen kuin edellisen. Luonnonvalinnan yhteydessä puhutaan kelpoisuudesta, joka mitataan suhteellisena osuutena jälkeläistöstä. Jalostajan tehtävä on määrittää jälkeläisten kelpoisuus valitsemalla haluamansa yksilöt tuottamaan seuraavan sukupolven. Myös luonnossa evoluutiolla voi olla suunta; jalostajan ohjaamassa evoluutiossa on suunnan lisäksi suunnitelma. Geneettiset muutokset viljelykasveissa alkoivat heti viljelyynoton eli domestikaation jälkeen kasvilajin mukaan vuotta sitten. On mahdotonta tietää, milloin tietoinen ja suunnitelmallinen jalostus on alkanut, mutta viljelyynotto muutti viljelykasvien kelpoisuuden määritelmää heti alkuhetkistä. Luonnossa siementen tulee kypsyttyään herkästi varista ja levitä ympäristöön. Viljelykasvissa puolestaan siementen tulee pysyä emokasviin kiinnittyneinä, kunnes sato korjataan. Koska maahan pudonneita siemeniä ei kerätty, rikastui viljelypopulatioon varisemattomuutta kontrolloivia alleeleja kuin itsestään. Toinen domestikaatioon liittyvä ominaisuus on siemenlevon lyheneminen. Viljelyssä uutta sukupolvea pääsevät muodostamaan vain kasvit (siemenet), jotka ovat itäneet muiden kanssa yhtä aikaa. Luonnonolot puolestaan suosivat epätasaista itämistä. Viljellyn maissin villi kantamuoto teosintti tunnetaan Väli-Amerikasta. Se on haarainen ruoho, johon kehittyy kovan siemenkuoren sisälle pieni määrä herkästi varisevia siemeniä. Koska teosintti risteytyy maissin kanssa vapaasti (kyseessä on sama kasvilaji), on voitu kokeellisesti tutkia, kuinka monessa geenissä on tapahtunut mutaatio viljellyn maissin evoluution tai jalostuksen aikana. Vastaus on: yllättävän harvassa, vain viisi merkittävää geeniä on muuttanut muotoaan tässä prosessissa. Useimmat niistä liittyvät siemenen ja sen kuoren rakenteeseen, yksi kasvin sivuhaarojen kasvuun. Näiden viiden lisäksi on suuri määrä vaikutukseltaan pieniä muutoksia, jotka mm. erottavat maissin nykymuodot primitiivisestä intiaanimaissista. Termin geneettisesti muunnettu liittäminen pelkästään geenin siirtotekniikalla tehtyihin kasveihin ei anna oikeaa kuvaa tavanomaisen jalostuksen voimasta muuttaa viljelykasvien geenikoostumusta. Nina Fedoroff (2003) on provokatiivisesti esittänyt jalostetun maissin olevan GM-versio teosintistä. Kannanotto herätti mielenkiintoisen keskustelun siitä, mitä GM on ja mitä se ei ole (Fedoroff 2004, Grun 2004, Ramsay 2004). Risteytys ja valinta Tavanomaisen jalostuksen tärkein työkalupari ovat risteytys ja valinta. Jalostaja valitsee ensiksi huolellisesti vanhemmat. Valinta voidaan tehdä sen perusteella, että saadaan sopivan suuri vaihtelu jälkeläisiin, tai esimerkiksi sillä tavalla, että paikallisesti hyvän lajikkeen risteytyskumppaniksi valitaan huonommin sopeutunut lajike, jolla kuitenkin on haluttu ominaisuus. Molemmissa tapauksissa jälkeläisiin kohdistuva valinta tarkoittaa karsimista. Vain osa mahdollisista alleeleista valitaan jatkoon, muut jätetään käyttämättä. Tästä muodostuu jalostajan dilemma: valintajalostuksessa geneettinen muuntelu kapenee, mutta juuri muuntelu on jalostuksen etenemisen tärkein moottori. Ilman geneettistä muuntelua valinnasta ei ole hyötyä. Jalostus etenee nopeasti verrattuna evoluutioon, ja aikaa uusien alleelien muodostumiselle mutaatioiden kautta ei yleensä ole. Käytännössä jalostaja joutuu työskentelemään kahdella tasolla. Kauppaan viedään lajikkeita, joiden muuntelu on vähäistä, mutta jalostajan omissa kokoelmissa pidetään yllä laajempaa muuntelua tulevaisuuden lajikkeita varten. Risteytys-valintajalostus on siis mahdollis- T. Teeri

3 Kuva: istock Kuva 1. Tavallisessa leipävehnässämme on geenejä rukiista. ta vain, jos vanhemmissa esiintyy geneettistä vaihtelua jalostettavan ominaisuuden suhteen. Esimerkiksi taudinkestävyyden suhteen ei voida helposti edetä, jos mistään kasvin lajikkeesta ei löydy vastustuskykyä kyseistä tautia vastaan. Silloin voidaan palata viljelykasvin kantamuotoihin. Mahdollisesti domestikaation ja jalostuksen yhteydessä on menetetty tärkeitä geenejä, joita kantamuodolla kuitenkin on ollut. Risteytyksen yhteydessä kantamuodosta siirtyy koko joukko satoon epäedullisesti vaikuttavia geenejä, mutta jos haluttu tautiresistenssitekijä löytyy, voidaan muita geenejä karsia toistuvan takaisinristeytyksen avulla. Toinen mahdollisuus on risteyttää kasvi lähisukuisen lajin kanssa. Luonnossa on eriasteisia esteitä lajienväliselle risteytykselle. Jalostaja voi kuitenkin kokeellisesti ohittaa osan risteytymisesteistä; esimerkiksi maantieteellisen esteen ohittaminen on melko vaivatonta. Toisissa tapauksissa voidaan laboratoriomenetelmin pelastaa alkio, joka muuten ei kehittyisi emokasvissa lajiristeymän jälkeen. Risteyttäminen lähilajien kanssa on esimerkki menetelmästä, joka ei ole luonnollinen. Esimerkiksi tavallisessa leipävehnässämme on geenejä rukiista (KUVA 1). Tätä ei moni tavallinen kuluttaja tiedä. Geneettistä vaihtelua voidaan myös lisätä keinotekoisesti aiheuttamalla mutaatioita. Vaikka käsittelyt mutaatioita aiheuttavilla kemikaaleilla tai radioaktiivisella säteilyllä ovat rajuja ja yksilön (siemenen) kannalta hyvinkin haitallisia, syntyneet mutaatiot ovat laadultaan samanlaisia kuin luonnossa syntyvät. Suomessa viljeltävä mallasohra on saanut tällä tavalla uusia ominaisuuksia, ja hedelmäpuiden muodoissa on runsaasti mutaatioiden avulla jalostettua materiaalia (Ahloowalia ym. 2004). Geeninsiirto on jalostuskeinojen laajennus Geeninsiirto on kasvinjalostajan uusi keino saada aineistoon lisää geneettistä vaihtelua eli löytää geeni haluttua ominaisuutta varten tapauksessa, jossa sitä ei risteyttämällä voida saada. Tietyssä mielessä geeninsiirto on ääri Geeniruoan torjuminen Euroopassa ei ole rationaalista

4 KATSAUS GM-viljelylajikkeita dominoi vain muutama viljelykasvi ja vain kaksi ominaisuutta. Laajassa viljelyssä on soijaa, maissia, puuvillaa ja rapsia. Niihin on siirretty kestävyys rikkakasvihävitettä tai hyönteisiä vastaan. Rikkakasvihävitteet eli herbisidit ovat kemikaleja, jotka ovat kasveille (valikoivasti) myrkyllisiä. Roundup on Monsanto-yhtiön totaaliherbisidi, joka tappaa kaikki kasvit ja jota normaalisti käytetään vain kasvukauden ulkopuolella. Se vaikuttaa aromaattisten aminohappojen biosynteesiin (sikimihapporeittiin) ja siten vain kasveihin ja bakteereihin. Eläimet eivät itse syntetisoi aromaattisia aminohappoja, vaan ne saadaan ravinnosta. Herbisidi on EPSPS-entsyymin kilpaileva estäjä, ja herbisidiä kestäviin GM-lajikkeisiin on siirretty bakteeriperäinen geeni, joka koodaa entsyymin mutagenisoitua muotoa. Jos GM-viljelykasvi on kestävä, Roundup-herbisidiä voidaan käyttää kasvukauden aikana. Toinen laajalti käytetty GM-ominaisuus on hyönteiskestävyys. Hyönteistuhoja torjutaan tavanomaisessa maanviljelyssä kemikaaleilla (pestisideillä). Hyönteisiä kestäviin GM-kasveihin on siirretty Bacillus thuringiensis bakteerista peräisin oleva geeni, joka koodaa ns. Bt-toksiinia. Bt-toksiini on proteiini, joka sitoutuu spesifisesti tuhohyönteisen toukan suolen seinämässä olevaan reseptoriin ja aiheuttaa suolatasapainon järkkymisen suolessa ja hyönteisen menehtymisen. Myös virustauteja kestäviä GM-lajikkeita on viljelyssä (esim. papaijaa Havaijilla), mutta niiden globaali volyymi ei ole kovin suuri (James 2008) esimerkki lajien välisestä risteytyksestä. Viljelyssä yleisimmät hyönteisiä ja rikkakasvihävitteitä kestävät lajikkeet (ks. tekstilaatikko) on saatu aikaan risteyttämällä maissi, soija tai puuvilla Bacillus- tai Agrobacterium-suvun bakteerin kanssa. Toisin kuin tavanomaisessa risteytyksessä vain yksi geeni bakteerista on siirretty. Käytännössä tämä tehdään laboratoriossa ja bakteerista peräisin olevan geenin aminohappoja koodaava osa on liitetty kasviperäisiin säätelyosiin. Menetelmä on uusi, ja on paikallaan kysyä, liittyykö siihen arvaamattomia riskejä. Esimerkiksi allergiaa aiheuttavan proteiinin syntyminen tuotteeseen geeninsiirron seurauksena on mahdollista. Geeniteknikalla jalostettujen lajikkeiden hyväksyminen myyntiin ja viljelyyn edellyttää perusteellista riskianalyysia niin Euroopassa, missä sovelletaan erityisiä säädöksiä, kuin Yhdysvalloissa, missä yleisen lainsäädännön katsotaan velvoittavan siihen. Myyntiin ja viljelyyn tarkoitetun GM-lajikkeen vaikutukset ihmisten ja eläinten terveyteen ja ympäristöön on selvitettävä tarkkaan. Myös tavanomaisilla menetelmillä kehitettyjen lajikkeiden kauppaan laskeminen edellyttää tietyissä tapauksissa turvallisuusarviota ja analyysia. Esimerkiksi perunanjalostajan on varmistettava, ettei uusi lajike sisällä liikaa perunalle ominaisia myrkyllisiä alkaloideja. GM-lajikkeilta edellytettävä riskianalyysi on kuitenkin huomattavasti mittavampi ja kalliimpi suorittaa. Tämän perusteella voidaan väittää, että viljelyssä olevista GM-lajikkeista saatavat elintarvikkeet ovat kaikkein parhaiten testattuja ja siten varmemmin turvallisia kuin tavanomaiset lajikkeet. Vaikka geeninsiirrolla voidaan ratkaista onnistuneesti tärkeitä ongelmakohtia lajikejalostuksessa ja luoda ratkaisuja, joihin tavanomaisella jalostuksella ei ole mahdollista päästä, GM-jalostus ei ole halpa eikä nopea tapa jalostaa kasveja. Pelkästään mittavan riskianalyysin suorittaminen kestää vuosia ja maksaa kymmeniä miljoonia euroja. Mielenkiintoinen esimerkki löytyy tomaatinjalostuksesta. En- T. Teeri

5 A B Kuvat: istock Kuva 2. Sininen peruna (A) on perinteisen jalostuksen tulos. Keitettynä perunat muuttuvat lähes yhtä siniseksi kuin lautanen, jolla ne ovat. Keltainen riisi (B, vrt. valkoinen riisi) on siirtogeeninen GM-lajike. Molemmissa kasveille tyypillinen väriaine on tavanomaisesta poikkeavassa solukossa, mutta vain jälkimmäisessä nähdään ympäristö- ja terveysriskejä. simmäinen GM-elintarvike oli vuonna 1994 markkinoille laskettu hitaasti kypsyvä tomaatti. Siltä odotettiin parempaa makua, hyllykestävyyttä ja suurta kiintoainepitoisuutta (jota tomaattisoseteollisuus arvostaa). Markkinoilla ollut lajike (Flavr Savr) toimi tiennäyttäjänä riskinarvioinnissa Yhdysvalloissa, mutta se ei ollut kaupallinen menestys monistakaan syistä (Martineau 2001). Idea kypsymisen hidastamisesta oli kuitenkin hyvä. Miksi markkinoille ei myöhemmin ilmaantunut lajiketta Flavr Savr II? Syynä on, että tomaatinjalostajat löysivät rin-geenissä olevan luonnollisen mutaation, joka heterotsygoottisena aiheuttaa paljolti samanlaisen tavoitellun ominaisuuden kuin Flavr Savr tomaatissa oli. Verrattuna GM-jalostukseen tavanomainen takaisinristeytysohjelma, jolla rin-mutaatio siirrettiin lukuisiin tomaattilajikkeisiin, oli helppo ja halpa (Paran ja van der Knaap 2007). Riskianalyysia ei tarvittu. Miksi Eurooppa epäröi? Kun kuluttajalta kysytään, haluaako hän ostaa uuden tuotteen, vaikka ei ole täysin varma sen turvallisuudesta, jokaisen luonnollinen vastaus on ei. Vaikka riski tai sen kääntöpuoli turvallisuus on suhteellinen käsite, suhteellisuus unohtuu vastausta etsittäessä. Pahinta on, että vertailu tavanomaiseen ja tavanomaisen riskeihin unohtuu myös eurooppalaiselta lainlaatijalta. Kultainen riisi, joka tuottaa A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia jyvään (ja on siis terveysvaikutteinen elintarvike), ei ole saanut viljelylupaa vielä missään maassa, vaikka sen erityisominaisuus on tavallinen kasvikunnassa mm. maissin jyvä on keltainen ja beetakaroteenipitoinen. Tavanomaisella tavalla jalostettu kasvin värimuunnos, esimerkiksi sininen peruna, pääsee markkinoille ilman erityisvaatimuksia (KUVA 2). Edellytämmekö Euroopassa GM-kasveilta erityistä turvallisuutta, jota emme edellytä tavanomaisilta lajikkeilta? Tältä tosiaan näyttää. Riskianalyysista huolimatta GM-lajikkeet eivät saa hyväksyntää. Perusteluna esitetään esimerkiksi, että koska tällaista kasvia ei olisi voinut syntyä luonnossa, jotakin on saattanut jäädä huomaamatta. Mutta myös tavanomainen risteytysjalostus tuottaa muotoja, joita ei olisi voinut syntyä luonnossa. Suomessa viljelyssä olevat pensasmustikat on kehitetty pohjoisamerikkalaisista lajikkeista risteyttämällä niitä juolukan kanssa. Luonnossa pensasmustikka ja juolukka eivät kohtaa, puhumattakaan siitä, että ne voisivat risteytyä. Perunan lajiristeymistä on löydetty metaboliatuotteita, joita kummassakaan lähtölajissa ei ole (Väänänen 2007). On oletettavaa tai ainakin mahdollista, että Suomessa viljeltävissä pensasmustikoissa on yhdisteitä, joita ei tunneta syötävistä kasveista. Tämä riski näyttää olevan hyväksyttävä. Tuntuu oikealta päästää pelloille ja ruoka Geeniruoan torjuminen Euroopassa ei ole rationaalista

6 KATSAUS YDINASIAT 88Geenitekniikan käyttöä säädellään Euroopassa erityisellä lainsäädännöllä. 88Muuntogeenisten lajikkeiden ja elintarvikkeiden riskianalyysi tähtää turvallisiin tuotteisiin ihmisen terveyden ja luonnon kannalta. 8 8 Lopputulokseltaan samanlaisia tavanomaisilla keinoilla jalostettuja tuotteita ei tarvitse alistaa riskin arvioon, vaikka ne olisivat ominaisuuksiltaan samanlaisia kuin muuntogeeniset lajikkeet. kauppoihin vain lajikkeita ja tuotteita, jotka ovat täysin turvallisia. GM-lajikkeet ovat pieni ja rajallinen ryhmä tuotteita, ja erityissääntöjen soveltaminen niihin on mahdollista. Pitäisikö vastaavia sääntöjä soveltaa myös tavanomaisiin lajikkeisiin? Varmasti pitäisi. Jos on pienikin epäily, että tuotteen käyttämiseen liittyy vaaroja esimerkiksi terveyden suhteen, pitäisi tuote vetää pois ruokakauppojen hyllyiltä. Jos ei olla varmoja pitkäaikaisen käytön vaikutuksista, tuote pitäisi vetää pois siksi ajaksi, kun asiaa tutkitaan. Menetelmä vai lopputulos? Euroopan unioni määrittää lainsäädäntönsä pohjaksi rationaalisen perustelun eli tieteelliset kriteerit esimerkiksi GM-lajikkeiden turvallisuutta arvioitaessa. GM-lajikkeiden tapauk sessa tämän tulisi tarkoittaa lopputuotteen (lajikkeen) ominaisuuksien arviointia, riippumatta siitä, millä menetelmällä lopputulos on aikaansaatu. Nykyään viljelyssä oleviin GM-lajikkeisiin on mahdollista soveltaa menetelmään perustuvaa riskinarviota. Bt-toksiinia tuottavia kasveja ei voi olla olemassa, ellei geeninsiirtotekniikoita ole sovellettu jalostuksessa. Kaikkien rikkakasvihävitteitä kestävien lajikkeiden tapauksessa näin ei ole. Roundupherbisidiä kestävät lajikkeet on saatu aikaan geeninsiirron avulla, mutta esimerkiksi imidatsoliperheen herbisidejä kestäviä lajikkeita voidaan kehittää tavanomaisilla (usein mutageneesiä soveltavilla) menetelmillä. Onko se eri asia? Liittyvätkö rikkakasvihävitteitä kestävien kasvien riskit myrkkyjäämien vaikutuksiin ympäristöön ja terveyteen vai menetelmään, jolla kasvit on jalostettu? EU:n ympäristökomissaarin Stavros Dimasin mukaan jälkimmäiseen. Dimas esittää turvallisten (lue: muiden kuin GM-tekniikoiden) tekniikoiden käyttämistä uudenaikaisten rikkakasvihävitteitä kestävien lajikkeiden kehittämisessä. Näin vältyttäisiin riskianalyysiltä, joka hidastaa GMtekniikoiden käyttöä lajikkeiden kehityksessä (Morris 2006). Uusia lajikkeita todella tarvitaan. Maapallon väkiluku kasvaa yhdeksään miljardiin tämän vuosisadan kuluessa. Vaikka kalorit tänä päivänä riittäisivät kaikille tasan jaettuna, ne eivät selvästikään riitä 50 vuoden kuluttua peltojen nykyisellä tuottotasolla. Globaali peltopintaala ei enää kasva, pikemminkin pienenee mm. asutuksen levitessä. Tulevaisuuden ruokaturva on paitsi teknologinen myös poliittinen kysymys. Sitä ei ratkaise yksi tekniikka tai yksi menettelytapa vaan useampi yhdessä. Geenitekniikan soveltamisella esimerkiksi kehitysmaiden viljelykasvien taudinkestävyyden jalostamiseen on häikäisevät mahdollisuudet. Euroopan epätieteellinen tapa suhtautua geenitekniikkaan on vähintään omahyväinen. TEEMU TEERI, professori Helsingin yliopisto, soveltavan biologian laitos PL 27, Helsingin yliopisto Summary 2702 Rejection of gene food in Europe is not rational Europe is prejudiced against the use of genetically modified (GM) crops, but is this rejection based on rational evaluation? A reference point is often neglected in the risk assessment of GM products. Conventional products, for instance foods, are not risk-free. The risks connected to gene technology are still not new. T. Teeri

7 KIRJALLISUUTTA Ahloowalia BS, Maluszynski M, Nichterlein K. Global impact of mutation-derived varieties. Euphytica 2004;135: Fedoroff NV. Prehistoric GM corn. Science 2003;302: Fedoroff N. The difficulties of defining the term GM. Response. Science 2004; 303:1765. Grun P. The difficulties of defining the term GM. Science 2004;303:1765. James C. Global status of commercialized biotech/gm Crops: ISAAA Briefs No. 39. Ithaca, NY: ISAAA Lynch M, Conery JS. The origins of genome complexity. Science 2003;302: Martineau B. First fruit. The creation of Flavr Savr tomato and the birth of biotech food. New York: McGraw-Hill Morris SH. EU biotech crop regulations and environmental risk: a case of the emperor s new clothes? Trends Biotechnology 2006;25:2 6. Paran I, van der Knaap E. Genetic and molecular regulation of fruit and plant domestication traits in tomato and pepper. J Exp Bot 2007;58: Ramsay T. The difficulties of defining the term GM. Science 2004;303:1765. Väänänen T. Glycoalkaloid content and starch structure in solanum species and interspecific somatic potato hybrids. Väitöskirja. Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Kirjoittajalla ei ole sidonnaisuuksia Geeniruoan torjuminen Euroopassa ei ole rationaalista

GMO-tietopaketti. Kasvinjalostuksen menetelmiä

GMO-tietopaketti. Kasvinjalostuksen menetelmiä GMO-tietopaketti Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto Muuntogeeninen kasvintuotanto, MTK ja BTNK, Kampustalo, Seinäjoki, 13.4.2010 Kasvinjalostuksen menetelmiä Risteytys ja valinta Mutaatiojalostus Lajien

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

GMO-ABC. Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto

GMO-ABC. Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto GMO-ABC Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto Geenimuunnellut elintarvikkeet, BTNK, Tieteiden Talo, Helsinki, 24.3.2010 Kasvinjalostuksen menetelmiä Risteytys ja valinta Mutaatiojalostus Lajien väliset

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa. Avainsanat: kasvinjalostus eläinjalostus lajike risteytysjalostus itsepölytteinen ristipölytteinen puhdas linja heteroosi hybridilajike ylläpitojalostus geneettinen eroosio autopolyploidia allopolyploidia

Lisätiedot

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla. Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Geneettisesti muunnellut ainekset rehuissa (ja elintarvikkeissa) Annikki Welling Kemian laboratoriopalvelut Evira

Geneettisesti muunnellut ainekset rehuissa (ja elintarvikkeissa) Annikki Welling Kemian laboratoriopalvelut Evira Geneettisesti muunnellut ainekset rehuissa (ja elintarvikkeissa) Annikki Welling Kemian laboratoriopalvelut Evira Sisältö Keskeinen GM lainsäädäntö ja sen sisältö Markkinoilla olevat GM raaka-aineet Tulevaisuuden

Lisätiedot

Geenitekniikka säädeltyä

Geenitekniikka säädeltyä Muuntogeenisten organismien lupamenettelyt 13.4.2010 Leena Mannonen Maa- ja metsätalousministeriö Geenitekniikka säädeltyä 1. EY geenitekniikkadirektiivit implementoitu kansallisesti geenitekniikkalakiin

Lisätiedot

Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä. OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit. Darwin-projekti. Johdanto

Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä. OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit. Darwin-projekti. Johdanto OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit 1 Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä 2 Darwin-projekti Darwin-projekti: Akatemian rahoitus 2009-2011 Arkkitehtuurisuunnittelu etsintäongelmana Geneettiset algoritmit

Lisätiedot

Kasvinjalostus 2000-luvulla

Kasvinjalostus 2000-luvulla Kasvinjalostus 2000-luvulla (Kirsi Lehto, Biotieteet ja geeniteknologia -seminaari, Turku 10.2.2001) Kasvien jalostus ennen Kasvinjalostuksella on pitkät perinteet: jo varhaiseen kasvinviljelyyn liittyi

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua

Lisätiedot

Mustaruoste uhkaa romahduttaa maailman vehnäsadot jälleen

Mustaruoste uhkaa romahduttaa maailman vehnäsadot jälleen Mustaruoste uhkaa romahduttaa maailman vehnäsadot jälleen Ruosteenkestävät ja lyhytkortiset vehnälajikkeet...toivat "vihreän kumouksen" vehnän viljelyyn 60-luvulla: Peltonen-Sainio P. Vihreä vallankumous,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy ILMASTONMUUTOS JA KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN Kuopio 20.11.2014 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SUOMEN ILMASTON ERITYISPIIRTEET KASVINVILJELYLLE Pitkä päivä Sademäärä

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

MaitoManagement 2020. Risteytysopas

MaitoManagement 2020. Risteytysopas Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen

Lisätiedot

Siirtogeenisten puiden ympäristövaikutukset

Siirtogeenisten puiden ympäristövaikutukset Helmi Kuittinen Siirtogeenisten puiden ympäristövaikutukset e e m t a Aluksi Riskinarvioinnissa arvioidaan siirtogeenisen materiaalin käytön ympäristö-(ja terveys)vaikutuksia. Kunkin siirtogeenisen puun

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää

Lisätiedot

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Esityksen sisällys Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Kuinka

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 23. tammikuuta 2009 (26.01) (OR. fr) 5685/09 AGRILEG 9 ENV 36 EHDOTUS

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 23. tammikuuta 2009 (26.01) (OR. fr) 5685/09 AGRILEG 9 ENV 36 EHDOTUS EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. tammikuuta 2009 (26.01) (OR. fr) 5685/09 AGRILEG 9 ENV 36 EHDOTUS Lähettäjä: Komissio Päivä: 21. tammikuuta 2009 Asia: Ehdotus neuvoston päätökseksi, Bt cry1ab -geeniä

Lisätiedot

Muuntogeeniset elintarvikkeet

Muuntogeeniset elintarvikkeet Muuntogeeniset elintarvikkeet Biotekniikan neuvottelukunnan julkaisuja 3 (2010). Kirjoittajat: Maija Kallio, tiedottaja, Agronomiliitto ry (BTNK) Kristina Lindström, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Cover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation.

Cover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Cover Page The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Author: Hannula, Emilia Title: Assessment of the effects of genetically modified potatoes

Lisätiedot

Minna Karhunen. Muuntogeenisen kasvintuotannon vaikutukset. Uhat, mahdollisuudet ja asenteet

Minna Karhunen. Muuntogeenisen kasvintuotannon vaikutukset. Uhat, mahdollisuudet ja asenteet Minna Karhunen Muuntogeenisen kasvintuotannon vaikutukset Uhat, mahdollisuudet ja asenteet Opinnäytetyö Kevät 2010 Maa- ja metsätalouden yksikkö, Ilmajoki Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Tuotantotekniikka

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Uusi jalostus on paljon hallitumpaa

Uusi jalostus on paljon hallitumpaa Uusi jalostus on paljon hallitumpaa (Käsikirjoitus HS Tiede -kirjoitukseen "Kasvinjalostus on arpapeliä", joka ilmestyi 17.8.2004) INGRESSI Viimeisten kolmen vuoden aikana kasvibiologien käsitykset perinteisestä

Lisätiedot

Luku 20. Biotekniikka

Luku 20. Biotekniikka 1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen

Lisätiedot

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja

Lisätiedot

Geenimuuntelu Pellolta globaaliin maatalouspolitiikkaan

Geenimuuntelu Pellolta globaaliin maatalouspolitiikkaan Geenimuuntelu Pellolta globaaliin maatalouspolitiikkaan Tieteen Päivät 9.1.2009 Jussi Tammisola kasvinjalostuksen dosentti www.geenit.fi Kasvinjalostus ihmisen ohjaamaa evoluutiota Kasvi ei aio tulla syödyksi

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1085/2016 3.10.2016 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia

9/30/2013. GMO analytiikka. Termistöä. Markkinoilla olevien GM kasvien ominaisuuksia GMO analytiikka Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira Termistöä geenimuuntelu muuntogeeninen siirtogeeninen GM GMO (geneettisesti muunnettu organismi) GM tapahtuma (event): käytetään silloin kun

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Biotekniikka toi kasvinjalostukseen täsmävalinnan

Biotekniikka toi kasvinjalostukseen täsmävalinnan Liite 22.10.2007 64. vuosikerta Numero 2 Sivu 12 Biotekniikka toi kasvinjalostukseen täsmävalinnan Satu Pura, Boreal Kasvinjalostus Perinteisesti kasvinjalostus on perustunut jalostajan havaintoihin ja

Lisätiedot

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa

Lisätiedot

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Ohran lajikkeiston sääherkkyys Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Lajikkeet on jalostettu nykyisiin oloihin Listalle hyväksytyt viljelykasvilajikkeet menestyvät parhaiten keskimääräisissä oloissa, jotka

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Steven Kelly & Mia+Janne

Steven Kelly & Mia+Janne Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä

Lisätiedot

Suomalaisten maanviljelijöiden halukkuus viljellä muuntogeenisiä lajikkeita

Suomalaisten maanviljelijöiden halukkuus viljellä muuntogeenisiä lajikkeita Suomalaisten maanviljelijöiden halukkuus viljellä muuntogeenisiä lajikkeita Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos Ympäristöekonomia Anna Peltosaari Pro gradu -tutkielma Marraskuu 5 Tiedekunta/Osasto

Lisätiedot

Tulevaisuus tarvitsee biotekniikkaa. Jussi Tammisola: (Käytännön Maamies 8/2008, tekstit: Annaleena Ylhäinen, kuvat: Piia Arnould)

Tulevaisuus tarvitsee biotekniikkaa. Jussi Tammisola: (Käytännön Maamies 8/2008, tekstit: Annaleena Ylhäinen, kuvat: Piia Arnould) Jussi Tammisola: Tulevaisuus tarvitsee biotekniikkaa (Käytännön Maamies 8/2008, tekstit: Annaleena Ylhäinen, kuvat: Piia Arnould) Muuntogeeniset elintarvikkeet eivät ole ilmestyneet eurooppalaiseen ruokapöytään,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 23. heinäkuuta 2013 (OR. en) 12673/13 DENLEG 90 SAN 290 SAATE. Saapunut: 19. heinäkuuta 2013

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 23. heinäkuuta 2013 (OR. en) 12673/13 DENLEG 90 SAN 290 SAATE. Saapunut: 19. heinäkuuta 2013 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. heinäkuuta 2013 (OR. en) 12673/13 DENLEG 90 SAN 290 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 19. heinäkuuta 2013 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D019484/07 Asia:

Lisätiedot

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen

Lisätiedot

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

1. Kasvit, kasvintuhoojat ja ravitsemus. 2. Viljelykasvien kehittäminen

1. Kasvit, kasvintuhoojat ja ravitsemus. 2. Viljelykasvien kehittäminen Liite esitelmään "Biotekniikan uusia ja kehittyviä sovelluksia haasteet, mahdollisuudet ja taloudelliset vaikutukset Euroopan maataloudessa" Jussi Tammisola Euroopan parlamentissa 10.10.2006 (Raakakäännös

Lisätiedot

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään Saila Varis Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi Laadukkaan kuusen siemenmateriaalin saatavuus ajoittain huono johtuen kukinnan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. heinäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. heinäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. heinäkuuta 2017 (OR. en) 11316/17 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 14. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: ACP 82 WTO 167 UD 184 DELACT 131 Euroopan

Lisätiedot

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto Terveys tulee maatilalta, ei apteekista Health comes from the farm, not from the pharmacy

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa

Lisätiedot

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus Katri Kärkkäinen Matti Haapanen Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus Katri Kärkkäinen ja Matti Haapanen Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Gluteeniton kaura tuotantovaihtoehtona Miska Kuusela Helsingin Mylly

Gluteeniton kaura tuotantovaihtoehtona Miska Kuusela Helsingin Mylly Gluteeniton kaura tuotantovaihtoehtona Miska Kuusela Helsingin Mylly Etunimi Sukunimi Helsinki Mills Oats Flakes, Bran, Groats, Porridges Conventional Organic Gluten-Free Organic Gluten- Free Mueslies

Lisätiedot

Amylopektiini tärkkelysperunat

Amylopektiini tärkkelysperunat Amylopektiini tärkkelysperunat Kristofer Vamling, Perunatärkkelys Tuotanto Maailmassa: 2.5 milj. tonnia EU: max. 2.0 milj. tonnia vuodessa (kiintiö päättyy 2012)*, tuotanto 2008: 1.6 m. tonnia** 90% EU:n

Lisätiedot

Koiran periytyvä persoonallisuus

Koiran periytyvä persoonallisuus Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=

Lisätiedot

Maatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen:

Maatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen: Maatalouden muodot = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen: 1. Intensiivinen maatalous: Suuriin hehtaarisatoihin yltävä voimaperäinen maatalous. Tyypillistä

Lisätiedot

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Genominen valinta genomisessa valinnassa eläimen jalostusarvo selvitetään DNA:n sisältämän perintöaineksen tiedon avulla Genomi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman

Lisätiedot

Rauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn

Rauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn Rauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn Matti Haapanen Rauduskoivun siemenviljelykset perustettiin syyskuussa 2014 kahdelle paikkakunnalle Patama / Siemen Forelia Hausjärvi

Lisätiedot

Euroopan unionin virallinen lehti

Euroopan unionin virallinen lehti 16.1.2004 L 10/5 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 65/2004, annettu 14 päivänä tammikuuta 2004, järjestelmän perustamisesta yksilöllisten tunnisteiden kehittämiseksi ja osoittamiseksi muuntogeenisille organismeille

Lisätiedot

Ketjuauditoinnit. TEVA Tampere ja Oulu Ylitarkastaja Anna Huttunen, Evira

Ketjuauditoinnit. TEVA Tampere ja Oulu Ylitarkastaja Anna Huttunen, Evira Ketjuauditoinnit TEVA Tampere ja Oulu Ylitarkastaja Anna Huttunen, Evira Auditointijärjestelmien tavoitteena: onko rehu- ja elintarvikelainsäädäntöön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskeviin sääntöihin

Lisätiedot

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS VYR-seminaari Mallasohran tuotannon mahdollisuudet, 29.3.2011 Tampere Reino Aikasalo Boreal Kasvinjalostus Oy KASVINJALOSTAJIEN SIJAINTI Muiden pohjoisten kasvinjalostajien

Lisätiedot

LUOMINEN JA EVOLUUTIO

LUOMINEN JA EVOLUUTIO LUOMINEN JA EVOLUUTIO Maailman syntyminen on uskon asia Evoluutioteoria Luominen Teoria, ei totuus Lähtökohta: selittää miten elollinen maailma olisi voinut syntyä, jos mitään yliluonnollista ei ole Ei

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Geneettiset algoritmit

Geneettiset algoritmit Geneettiset algoritmit Evoluution piirteitä laskennassa Optimoinnin perusteet - Kevät 2002 / 1 Sisältö Geneettisten algoritmien sovelluskenttä Peruskäsitteitä Esimerkkejä funktion ääriarvon etsintä vangin

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. helmikuuta 2018 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. helmikuuta 2018 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. helmikuuta 2018 (OR. en) 6015/18 AGRILEG 23 PHYTOSAN 4 SEMENCES 3 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 7. helmikuuta 2018 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Euroopan komission

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Lataa Vaara vaanii kattilassa. Miksi pelkäämme oikeaa ruokaa. - Nilsson Mats-Eric. Lataa

Lataa Vaara vaanii kattilassa. Miksi pelkäämme oikeaa ruokaa. - Nilsson Mats-Eric. Lataa Lataa Vaara vaanii kattilassa. Miksi pelkäämme oikeaa ruokaa. - Nilsson Mats-Eric Lataa Kirjailija: Nilsson Mats-Eric ISBN: 9789526757704 Sivumäärä: 287 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 15.92 Mb Kotona leivottua

Lisätiedot

27.3.2000 Esitelmä Lääkäriliiton seminaarissa. Jussi Tammisola, dos.

27.3.2000 Esitelmä Lääkäriliiton seminaarissa. Jussi Tammisola, dos. Kasvinjalostus ja sen ympäristövaikutukset 27.3.2000 Esitelmä Lääkäriliiton seminaarissa. Jussi Tammisola, dos. Jalostus muuttaa perimää Maanviljely on soveltavaa ekologiaa, jonka tarkoituksena on manipuloida

Lisätiedot

Ajankohtaiset lainsäädäntöasiat maa- ja metsätalousministeriöstä

Ajankohtaiset lainsäädäntöasiat maa- ja metsätalousministeriöstä Ajankohtaiset lainsäädäntöasiat maa- ja metsätalousministeriöstä Ajankohtaista laboratoriorintamalla Nina Kaario, eläinlääkintöylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Ajankohtaista lainsäädännöstä

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Kasvinjalostus luomuun mitä Suomessa on tehty ja mitä pitäisi tehdä?

Kasvinjalostus luomuun mitä Suomessa on tehty ja mitä pitäisi tehdä? Kasvinjalostus luomuun mitä Suomessa on tehty ja mitä pitäisi tehdä? Kuopio 10.11.2017 Marja Jalli ja Kaija Hakala, Luke, Luomuinstituutti marja.jalli@luke.fi Jalostusta luomuun (ET Lammerts et al 2011)

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 12. Ominaisuuksien periytymistä tutkitaan risteytyksillä 1. Avainsanat 2. Geenit ja alleelit 3. Mendelin herneet 4. Monohybridiristeytys

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään

Lisätiedot

I. Ruostesieni Ug99 vyöryttää kuinka vehnää pelastetaan perinnejalostuksella?

I. Ruostesieni Ug99 vyöryttää kuinka vehnää pelastetaan perinnejalostuksella? Geeniteknologian vaikutus uomisp iv n Eiran aikuislukio 10.11.2010 I. Ruostesieni Ug99 vyöryttää kuinka vehnää pelastetaan perinnejalostuksella? http://www.geenit.fi/eira10perv.pdf Jussi Tammisola, kasvinjalostuksen

Lisätiedot

31.10.2007 Euroopan unionin virallinen lehti L 285/37 PÄÄTÖKSET KOMISSIO

31.10.2007 Euroopan unionin virallinen lehti L 285/37 PÄÄTÖKSET KOMISSIO 31.10.2007 Euroopan unionin virallinen lehti L 285/37 II (EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista) PÄÄTÖKSET KOMISSIO KOMISSION PÄÄTÖS,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. huhtikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. huhtikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. huhtikuuta 2017 (OR. en) 8318/17 AGRILEG 82 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 19. huhtikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D046260/03 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Palauta täytetty ruokapäiväkirja viimeistään viikkoa ennen ravitsemusterapeutti Nina Laaksosen vastaanottoaikaa lastenpoliklinikalle.

Palauta täytetty ruokapäiväkirja viimeistään viikkoa ennen ravitsemusterapeutti Nina Laaksosen vastaanottoaikaa lastenpoliklinikalle. Ohje potilaalle 1 (5) Potilasohje Eksote RUOKAPÄIVÄKIRJA Ruokapäiväkirjaan tulee merkitä kaikki syömiset ja juomiset (myös vitamiini- ja kivennäisainevalmisteet) kirjanpitopäivien aikana. Ruokapäiväkirjaa

Lisätiedot

"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13

Geenin toiminnan säätely Moniste sivu 13 "Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13 Monisteen alussa on erittäin tärkeitä ohjeita turvallisuudesta Lukekaa sivu 5 huolellisesti ja usein Vaarat vaanivat: Palavia nesteitä ja liekkejä on joskus/usein

Lisätiedot

Keskustelua muuntogeenisistä organismeista: tavoittiko ESGEMO-ohjelma kansalaiset?

Keskustelua muuntogeenisistä organismeista: tavoittiko ESGEMO-ohjelma kansalaiset? Keskustelua muuntogeenisistä organismeista: tavoittiko ESGEMO-ohjelma kansalaiset? Karoliina Niemi Tiede ja tutkimus eivät koskaan toimi yhteiskunnallisessa tyhjiössä. Tiedepolitiikan toimijat ovat mukana

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 10.12.2013 B7-0000/2013 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS työjärjestyksen 88 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin

Lisätiedot

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin?

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin? Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin? 26.3.2015 Kalaterveyspäivät, Tampere Krister Sundell Akvaattisen patobiologian laboratorio Åbo Akademi Flavobacterium psychrophilum Aiheuttaa

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos Päivi Roivainen KYT-seminaari 26.9.2008 KY, Ympäristötieteen laitos

Lisätiedot

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.01.2018 Luonnonvarakeskus Pahkahometta voi esiintyä miltei kaikilla kaksisirkkaisilla kasvilajeilla Pahkahome on yksi moniisäntäisimpiä

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot