Kunnan kakkosasukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja osallistuminen kunnan toiminnan kehittämiseen

Transkriptio

1 Kunnan kakkosasukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja osallistuminen kunnan toiminnan kehittämiseen Sirkka-Liisa Piipponen, erityisasiantuntija, Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen -yksikkö

2 Diapaketin sisältö Diat 3-7: mökkeilyn yleisyys, sen taloudelliset vaikutukset ja kesäasukkaiden käyttämät palvelut Diat 8-12: mökkiläistoimikuntien yleisyys, tehtävät, tarpeellisuus ja hyödyt Dia 13: mökkiläisfoorumien yleisyys ja teemat Dia 14: loma-asukkaiden yhdistykset Dia 15: kesäasukaskyselyt Dia 16: aloiteoikeus Dia 17: kunnan tiedottaminen Dia 18: mökkibarometri 2016 tutkimuksen esittely Dia 19: etätyö Dia 20: ns. kaksoiskuntalaisuus Dia 21: kesämökkikunnan verotusoikeus Dia 22: selvityksiä aiheesta Tiedot pohjautuvat pääosin Kuntaliiton kuntien toimielintietoihin, Tilastokeskuksen tilastoihin ja mökkibarometriin, jonka toteutuksesta on vastannut FCG etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

3 Mökkeilyn yleisyys Mökkibarometrin 2016 mukaan Suomessa arvioidaan olevan yli vapaa-ajan asuntoa, joista Tilastokeskus on tilastoinut kesämökiksi ja loput ovat lähinnä vakituiseen asumiseen rakennettuja asuinrakennuksia, mutta vapaa-ajan käytössä. Kesäasukkaita on noin 2,4 miljoonaa. Mökkivaltaisin kunta oli Mikkeli, jossa oli mökkiä. Seuraavaksi eniten kesämökkejä oli Kuopiossa, Paraisilla, Lohjalla ja Savonlinnassa etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

4 Kesäasukkaat kunnittain 2013 Maakuntaraja Kesäasukkaiden osuus väkiluvusta (%) 0,0-10,0 10,1-40,0 40,1-100,0 100,1-501,3 Ei kesämökkejä Vuoden 2014 aluerajat Lähde: Tilastokeskus

5 Mökkibarometrin 2016 tuloksia: Mökkeilyn taloudelliset vaikutukset Mökkeilyyn käytettiin vuonna 2014 yhteensä noin 6,2 miljardia euroa ja tämän työllisyysvaikutus oli noin työpaikkaa. Rahaa käytettiin kiinteistökauppoihin noin 700 miljoonaa euroa, uudisrakentamiseen noin 260 miljoonaa euroa, korjaukseen noin 1,7 miljardia euroa, päivittäistavaroihin noin 1,4 miljardia euroa, muihin tavarahankintoihin noin 0,4 miljardia euroa, matkoihin noin 1,2 miljardia euroa ja julkisiin ja yksityisiin infrastruktuuri ja muihin maksuihin ja palveluihin 0,5 miljardia euroa. Työllisyysvaikutukset on arvioitu siten, että kaikilla edellä mainituilla kustannuserillä on vaikutuksia työpaikkoihin panos tuotos kertoimien mukaan etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

6 Mökkibarometrin 2016 tuloksia: kesäasukkaiden käyttämät palvelut etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

7 Mökkibarometri 2016 tuloksia: kesäasukkaiden tyytyväisyys käyttämiinsä palveluihin etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

8 Mökkiläistoimikuntien yleisyys Mökkiläistoimikuntia on kunnittaisia ja seudullisia. Kuntaliiton keräämien toimielintietojen mukaan mökkiläistoimikunta tai vapaa-ajan asukastoimikunta oli vuonna 2013 ainakin 16 kunnassa: Mökkiläistoimikunta: Kustavi, Liperi, Parikkala, Sauvo, Simo ja Vaala. Vapaa-ajan asukastoimikunta: Kouvola, Rautalampi ja Virrat. Mökkiläisneuvosto: Pielavesi 6 seudun kunnan yhteinen vapaa-ajan asukasvaltuuskunta: Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala Mökkiläistoimikunnat ovat vähentyneet. Vuonna 2005 niitä oli 28 kunnassa*. Vähenemisen syynä ovat osittain kuntaliitokset. *Vapaa-ajan asukkaiden osallistuminen kuntien päätöksentekoon (v. 2006) Saaristoasiain neuvottelukunta ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Lähde: Kuntien toimielimet palvelu, Suomen Kuntaliitto.

9 Mökkiläistoimikuntien tehtävät Toimikuntien pääasiallisina tehtävinä on lisätä ja parantaa tiedonkulkua vapaa-ajan asukkaiden, kuntaorganisaation, kyläyhdistysten ja yritysten kesken. tehdä aloitteita niissä asioissa, joita mökkiläiset pitävät tärkeinä. Joillakin toimikunnilla on myös tehtävänä kehittää: kunnan kanssa mm. vapaa-ajan asumiseen liittyviä palveluja (etenkin kulttuuri, liikunta), tapahtumia sekä tiedottamista vapaa-ajanasukkaiden osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia vapaa-ajanasutusta pitkällä tähtäimellä, visiointi etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

10 Mökkibarometrin 2016 tuloksia: Mökkiläistoimikuntien ja vastaavien tarpeellisuus asukkaiden näkökulmasta Mökkibarometrin kyselyssä 30 prosenttia piti mökkiläistoimikuntaa mökkiläisten ja kunnan yhteydenpidon tarpeellisena välineenä, puolet vastaajista ei osannut ottaa asiaan kantaa. Eniten mökkiläistoimikuntaa kannattivat paljon mökillä aikaa viettävät etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

11 Mökkibarometrin 2016 tuloksia: Tulisiko vapaa ajan asuntonne sijaintikunnassa olla mökkiläistoimikunta kunnan ja mökkiläisten yhteydenpitovälineenä? etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

12 V selvityksen tulokset*: Mökkiläistoimikuntien hyödyt Kunnat, joissa toimii mökkiläistoimikunta, pitävät mökkiläistoimikunnan suurimpana hyötynä vapaa-ajan asukkaiden ja kunnan välisen vuorovaikutuksen ja tiedonkulun lisääntymistä luottamuksen paranemista ja ennakkoluulojen vähenemistä kunnan kehityksen edistämistä sekä erilaisten hankkeiden tukemista. Kuntien vastauksia kysymykseen, mitkä ovat olleet mökkiläistoimikunnan suurimmat hyödyt: Keskinäisen luottamuksen rakentaminen, tiedonvälitys. Mökkiläisten tarpeet kunnan tietoon. Mielipiteiden vaihto, tiedonvälitys suuntaan ja toiseen. *Vapaa-ajan asukkaiden osallistuminen kuntien päätöksentekoon (v. 2006) Saaristoasiain neuvottelukunta ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

13 Mökkiläisfoorumit Kesäasukkaille ja vakinaisille asukkaille järjestetään tilaisuuksia/keskustelufoorumeita tietyn teeman ympärille kuten paikkakunnan vesistöjen tilasta, venepaikka- ja tieasioista, jätehuollosta, kesätapahtumista, kylien ja kesäasukkaiden yhteistoiminnasta. Mökkibarometrissa 2016 arvioidaan tällaisia tilaisuuksia järjestettävän noin sadassa kunnassa etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

14 Loma-asukkaiden yhdistykset Jos kunnassa ei ole mökkiläistoimikuntaa eikä foorumeita järjestetä, loma-asukkaat ovat voineet perustaa oman kantaa ottavan yhdistyksen. Näin on mm. Kolarissa, Ylläksen Ystävät ry:n. Yhdistyksen tarkoituksena on mm. vaalia alueen luontoa ja pitää huolta mökinomistajien ja muiden lomailijoiden erityistarpeista etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

15 Kesäasukaskyselyt Kunnat, joissa on paljon kesäasutusta, ovat voineet tehdä vapaa-ajan asukkaille oman kyselyn. Näiden kyselyiden päätarkoituksena on yleensä kartoittaa kesäasukkaiden tyytyväisyyttä kunnan palveluihin ja kesäasumiseen. Tuloksia on hyödynnetty kehittämistyön lisäksi kunnan markkinoinnissa ja viestinnässä. Vastaajat on tavoitettu mm. lähettämällä vapaa-ajan asukkaiden vakinaiseen osoitteeseen postikortti, jossa oli kutsu netissä tehtävään sähköiseen kyselyyn. Tärkeimmiksi julkisiksi palveluiksi nousevat useiden kyselyjen tuloksissa terveyspalvelut ja jätehuolto etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

16 Aloiteoikeus astuu voimaan palvelun käyttäjää koskeva aloiteoikeus. Kuntalain 410/2015, 23.3 :n mukaan palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita kyseistä kunnan palvelua koskevassa asiassa etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

17 Kunnan tiedottaminen Useilla kunnilla on omilla internet-sivuillaan kesäasukkaille suunnatut sivut. Ne keskittyvät pääosin esittelemään kunnan palveluja: liikunta, kirjasto, terveydenhuolto. Näillä sivuilla ei erikseen kerrota kesäasukkaan vaikutusmahdollisuuksista. Jos kunnassa on toimikunta, niin hieman yli puolessa kuntia pöytäkirjat ovat saatavilla kunnan internetsivuilta. Mökkibarometrissa 2016 mökkikuntien tiedottamisaktiivisuutta mökkiläisiin päin mitattiin palveluopaskysymyksellä. Yli puolet ulkokuntalaisista mökkiläisistä oli saanut palveluoppaan kesämökkinsä sijaintikunnasta viimeisten 12 kuukauden aikana. Osuus on kasvanut neljä prosenttiyksikköä vuodesta Useimmin palveluopas oli saatu Kymenlaaksossa, Pohjois Karjalassa ja Kanta Hämeessä etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

18 Mökkibarometrin 2015 tuloksia: Etätyö Niillä henkilöillä, joilla etätyö on mahdollista, halukkuus mökillä tehtävään etätyöhön on kasvanut. Joka kymmenennellä mökillä tehtiin viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana ansiotöitä mökillä. Keskimäärin etätyötä tehtiin 12 työpäivää. Vajaasta viidennekseltä mökeistä käytiin töissä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Mökiltä töissä käyneiden osuus ei ole merkittävästi muuttunut edelliseen barometriin verrattuna. Mökiltä käytiin töissä keskimäärin 27 päivänä vuodessa etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

19 Mökkibarometrin 2016 tuloksia: ns. kaksoiskuntalaisuus Kaksoiskuntalaisuudessa mökkiläisillä olisi mökkikunnassa samat palvelujen saanti, ääni ja vaalikelpoisuusoikeudet kuin vakinaisilla asukkailla, ja osa mökkiläisen maksamista kunnallisveroista menisi mökkikunnalle. Barometriin vastanneista kaksoiskuntalaisuutta kannatti 39 % ja vastusti 24 %. Kolmanneksella kaikista vastaajista ei ollut mielipidettä asiasta. Kaksoiskuntalaisuuden kannatus on suurinta mökkiä paljon käyttävillä etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

20 Kesämökkikunnan verotusoikeus Erilaisia vaihtoehtoja on ollut keskusteluissa. On muun muassa esitetty, että kolmen kuukauden verotulot ohjattaisiin vakinaisesta asuinkunnasta vapaa-ajankuntaan. Verotus tapahtuisi vakinaisen kunnan prosentin mukaan, jolloin verorasituskaan ei kasvaisi. Veroeurojen vastapainoksi vapaa-ajan asukas saisi oikeuden käyttää kesäkunnan julkisia palveluita vakinaisen asukkaan tavoin. Ehdotettu myös valtionosuusjärjestelmässä huomioitavan kesäasutus etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

21 Mökkibarometri 2016 Mökkibarometrikyselyllä 2016 selvitettiin mm. etätyön tekoa ja työssäkäyntiä mökiltä, mökkiläisten osallistumismahdollisuuksia, muuttohalukkuutta mökkikuntaan ja mökkeilyn työllisyysvaikutuksia. Barometriin vastasi vapaa ajanasunnon (mökin) omistajaa Suomessa mukaan lukien Ahvenanmaa. Mökkibarometri on laadittu aikaisemmin vuosina 2008 ja Vuoden 2016 barometrin tekijät ovat tutkimuspäällikkö, FK Heikki Miettinen ja tutkija, FT Sari Koski FCG:stä. Toimeksiantaja ja rahoittaja on maa ja metsätalousministeriön saaristoasiain neuvottelukunta, jossa myös Kuntaliitolla on edustaja etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

22 Selvityksiä aiheesta Mökkibarometri 2016 (myös vuosina 2009 ja 2003) sis. kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet FCG, Heikki Miettinen ja Sari Koski Saaristoasiainneuvottelukunnan toimeksiannosta 4b55-8dc2-5514cdfa6000 Vapaa-ajan asukkaiden osallistuminen kuntien päätöksentekoon (v. 2006) ajan_asukkaiden_osallistuminen_kuntien_paatoksentekoon_2006.pdf/79823f67-860f- 4ad8-9cb8-aad b Saaristoasiain neuvottelukunta ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Asumisen monipaikkaisuus ja arkielämä vapaa-ajan ympäristöissä. Hobo-hanke (v ). Itä-Suomen yliopisto. MENNÄÄNKÖ MÖKILLE? Näkökulmia pääkaupunkiseutulaisten mökkeilyyn Järvi- Suomessa v Kati Pitkänen & Ruut Kokki. Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen julkaisuja n:o Energian tuotantoon mökkiläisten näkemyksiä. Kysely lähienergiapalveluista etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma