MIKKELISTÄ MÖKKEILYN MALLIALUE - MIKSI JA MITEN?

Transkriptio

1 MIKKELISTÄ MÖKKEILYN MALLIALUE - MIKSI JA MITEN? Tutkimusmatka eteläsavolaisen ruoan ja mökkeilyn maailmaan Mikkelin kaupunginkirjasto Manu Rantanen Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti

2 VAPAA-AJAN ASUMISEN MONET KASVOT Kuva: Manu Rantanen Kuva: Neil Argent Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti

3 MIKKELIN SEUTU ON MÖKKEILYALUEENA ERITYINEN Laajalle vesistöiselle alueelle levittäytyvä mökkeily maaseutuasutuksen rinnalla ei ole yleistä maailmalla. Suomessa mökkeily on yleisintä maailmassa suhteessa väkilukuun. Se on suhteellisen tasa-arvoista, koska useimmilla on pääsy mökille. Järvi-Suomessa ja rannikolla vapaa-ajan asunnot usein maaseutuasutuksen lomassa, kun taas suuretkin, tiheät mökkikeskittymät ovat tavallisimpia muualla maailmassa (vrt. Lappi). Vapaa-ajan asumisen positiiviset talousvaikutukset on tunnistettu kansallisella, alueellisella ja kuntatasolla. Kansainvälisissä esimerkeissä korostuu negatiivisiin vaikutuksiin varautuminen. Merkittävällä osalla muualla asuvista mökkeilijöistä on sukusiteitä mökkipaikkakunnalle Järvi-Suomessa. Esim. Kouvolan mökkiläiskyselyssä (2011) lähes puolella vastanneista oli aiempia sukujuuria Kouvolaan. Tämä vaikuttaa vapaa-ajan asukkaiden paikkakuntaidentiteettiin. Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti

4 VAPAA-AJAN ASUKKAAT TASAAVAT MAASEUDUN VÄESTÖNMUUTOSTA Muutos : Vakituiset asukkaat, vapaa-ajan asukkaat ja muutos keskimäärin. Lähde: Adamiak, Pitkänen & Lehtonen (2016), GeoJournal, s. 11. Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti

5 MIKSI VAPAA-AJAN ASUMISEEN KANNATTAA PANOSTAA MIKKELIN SEUDULLA? Kansallisella tasolla vapaa-ajan asumisen positiiviset vaikutukset tiedostetaan, ja tilastotietoa on suhteellisen paljon. Sosiaalinen etäisyys mökkeilijöiden ja paikallisten välillä on suhteellisen pieni. Vapaa-ajan asumisen kehitys on yksi alueen tulevaisuuteen keskeisesti vaikuttava tekijä. Voidaan päästä sekä mökkiläisiä että alueen kehitystä hyödyttävään vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus vapaa-ajan asukkaiden ja paikallisten välillä toteutuu yhä useammin palvelujen kautta. Vapaa-ajan asukkaiden keski-iän kohotessa ja mökinomistuksen vaihtuessa palvelukysyntä kasvaa, erityisesti helposti löydettäville, luotettaville ja laadukkaille palveluille. Muita tapoja ovat esim. kesätapahtumat. Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti

6 Kuva: Manu Rantanen Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti

7 TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ ESIMERKKI MÖKKITALKKARITOIMINNAN MAHDOLLISESTA KEHITYKSESTÄ Kysyntä Uusien mökkeilijöiden tulo alueelle ja pidentyneet mökkeilyajat saavat aikaan uudenlaista palvelukysyntää Tarjonta Olemassa oleva rakennusalan yritys havaitsee kysynnän ja laajentaa mökkitalkkaritoimintaan Kysyntä kasvaa, koska tulee hyviä kokemuksia työn laadusta ja luotettavuudesta Yhä useammat mökkiläiset ja vakituiset asukkaat alkavat käyttää palveluja - toimintapa tulee hyväksytyksi ja uusia palvelutarpeita tulee pintaan. Kysynnän kasvu synnyttää uusia yrityksiä ja kilpailu laatuun ja tiedotukseen panostamista Yritykset vastaavat lisääntyvään kysyntään ja erilaisiin osaamistarpeisiin verkostoitumalla Ruralia-instituutti/ Manu Rantanen

8 YHTEISTEN KEHITTÄMISINTRESSIEN LÖYTYMINEN Paikallisyhteisöt Vapaa-ajan asukasyhteisöt Intressiristiriitojen yhteinen ratkaiseminen Paikallinen kehittämisagenda Uuden kunnan elinvoimapolitiikka Yhteiset kehittämisintressit Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti

9 VAPAA-AJAN ASUKKAAT SOSIAALISEN PÄÄOMAN RESURSSINA? (GALLENTIN 2015 MUKAAN) Ylipaikalliset resurssit Paikalliset asukkaat Vahvat sidokset Paikalliset kehittämisen areenat Vapaaajan asukkaat Paikallishallinto Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti

10 LOPUKSI Hallinnon eri tasojen, yritysten, kansalaisten ja tutkijoiden pitkäjänteiselle kehittämisprosessi, jossa resursseja kohdennetaan yhteisten tavoitteiden taakse voi johtaa Mikkelin seudun kehittymiseen kansallisen ja jopa kansainvälisen tason vapaa-ajan asumisen mallialueeksi. Lisätietoa: Manu Rantanen (2016): Kehittämiskohteena vapaa-ajan asuminen Kansainvälinen näkökulma Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti