Oppimisen paikat -Avoimet oppimisympäristöt. Hanna Pulkkinen

Transkriptio

1 Oppimisen paikat -Avoimet oppimisympäristöt Hanna Pulkkinen

2 Työn muuttuminen avoimemmaksi aiheuttaa tarvetta oppimiselle Kansalaisten on oltava aktiivisia ja taitavia oppijoita pysyäkseen mukana työelämän haasteissa ja mahdollisuuksissa Uudenlainen työelämä on myös osa avoimia oppimisympäristöjä Työ ei ole enää ohjeiden vastaanottamista vaan työntekijä määrittää työnsä tavoitteita ja kuinka niihin päästään Työ on yhä enemmän projektiluonteista - työyhteisöt ja tiimit muuttuvat projektista toiseen Etätyön mahdollisuus Työpaikan pitäsi olla paikka, jossa työntekijä voi kehittää asiantuntijuuttaan

3 Oppimisympäristöt muutoksessa Uusi Koulu oppiminen mediakulttuurin aikakaudella (Kirsi Pohjola toim.): opettajan on yhä enemmän toimittava oppimisen siltojen rakentajana koulun ja muiden oppimisympäristöjen välillä, eri tavoin tapahtuvan oppimisen mahdollistajana ja ohjaajana Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallinen kehittämisohjelma : Avoimissa oppimisympäristöissä aktiivisiksi kansalaisiksi Ohjelman mukaan vapaan sivistystyön toimintaedellytyksiä ja maahanmuuttajien sekä syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten sivistysmahdollisuuksia kehitetään. Aikuisväestöä kannustetaan oman osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen.

4 Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi Osallistavia palveluita kirjastoille, museoille, oppilaitoksille, työelämän organisaatioille ja vapaaseen sivistystyöhön Oma aktiivisuus ja laadukkaat ja joustavat oppimisympäristöt ovat edellytys asiantuntijuuden kehitykselle, tärkeää on myös tuki ja ohjaus Tärkeää pohtia keinoja, joilla pyritään tukemaan kansalaisten oppimista ja osallisuutta yhteiskunnassa

5 Konstruktiivisen näkemyksen mukaan, oppiminen merkitsee sitä, että 1. oppija itse aktiivisesti konstruoi tietonsa ja taitonsa 2. oppijan kyky itse ohjata ja kontrolloida oppimistaan ja tiedonkäsittelyään lisääntyy 3. mielekästä oppimista edellyttää selkeä tietoisuus tavoitteista ja niihin suuntaumisesta 4. oppiminen on tilannesidonnaista (todellisen elämän tilanteet) 5. oppiminen on sosiaalisesti välittynyttä 6. opiskelijan oma vastuu korostuu 7. opettajan rooli muuttuu 8. oppimisen arviointi monipuolistuu 9. opetussuunnitelmien on oltava joustavampia (Vauras, Lappalainen, Kaukiainen 1994, 9-11)

6 Avoin oppimisen tila Avointen oppimisympäristöjen lisäksi ajatus avoimesta oppimisen tilasta Avoin oppimisympäristö ei ole vain tiloja, materiaaleja ja välineitä, vaan myös jotain henkistä, oppimisilmasto Ihmiskäsitys Avoimen oppimisympäristön periaatteet edellyttävät opiskelijoiden näkemistä järkevinä, tuntevina, fyysisinä ja sosiaalisina olentoina. Ympäristö-sana viittaa siihen, ettei pelkästään opettaja opeta vaan muutkin järjestelyt auttavat oppimisessa.

7 Oppimis- vai opiskeluympäristö? Nykyään termi avoin oppimisympäristö on vakiintunut Oppiminen on asia, joka tapahtuu oppijan päässä, eikä sen tarkkaa hetkeä voi määrittää eikä siihen ulkopuolinen voi vaikuttaa Opiskelulle voidaan luoda edellytyksiä, antaa virikkeitä ja palautetta, organisoida toimintaa, kannustaa harjoittelemaan kaikki tämä voi johtaa oppimiseen Opettaja voi vaikuttaa opiskeluympäristöön, mutta oppimisympäristö on opiskelijan päässä (Didaktiikan perusteet)

8 Formaali, non-formaali ja informaali oppimisympäristö Formaalit oppimisympäristöt, kuten koulut, tarjoavat opetussuunnitelmaan perustuvaa opetusta Non-formaalit: kirjastot, museot, tiedekeskukset. Oppiminen vaihtelee tavoitehakuisesta toiminnasta ei-suunniteltuun oppimiseen Informaali oppimisympäristö voi olla mikä tahansa tila tai paikka muodollisen koulutuksen ulkopuolella. Lähenee elinikäisen oppimisen ideaa nostaen esiin arkipäivän kokemusten merkityksen oppimisessa (Oppimisen sillat)

9 Mielekäs oppimisen ympäristö Kehittää: ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitoja taitoja argumentoida, kyseenalaistaa ja perustella tietoa taitoja hakea, käsitellä ja arvioida tietoa kykyä luoda tietoa ja jakaa sitä eri tavoin ja keinoin (Oppimisen sillat)

10 Siltoja eri oppimisympäristöjen välille Tavoitteena oppia yhdistämään eri ympäristöissä saatu tieto ja pyrkiä hyödyntämään oppimisen tuloksena syntyvää osaamista laajasti Myös formaalien oppimisympäristöjen pitäisi ottaa huomioon opiskelijoiden oma osaamispääoma ja siihen sisältyvät tietovarannot Henkilöiden tietovarannot muodostavat verkostoja (kouluissa, työpaikoilla, kaveripiireissä) ja niiden avulla voidaan ratkoa arkeen liittyviä haasteita ja oppia toisilta

11 Sosiokulttuurinen näkemys oppimiseen Vygotsky: Ajattelumme syntyy vuorovaikutuksessa toisten kanssa oppiminen ilmenee yhteisöllisenä prosessina, joka muokkautuu jatkuvasti yksilöiden ja yhteisöjen toiminnassa erilaisissa ympäristöissä toimijuus: ihmiset oppivat toimimaan eri tilanteiden vaatimusten mukaan, tekemään aloitteita, vastustamaan, ottamaan ja antamaan apua -oppiminen ei siis ole vain tiedollinen ilmiö pystyvyyden tunne Tämän hetken yksi merkittävimpiä toimijuutta mahdollistava tieto- ja viestintätekniikan ilmiö on sosiaalinen media

12 Normatiivinen toimijuus/aito toimijuus uuden luominen, uusien ideoiden keksiminen vaatii aitoa toimijuutta, valmiiksi annetun ja sallitun ylittämistä työelämän, koulutuksen ja koko yhteiskunnan kehittyminen vaatii aktiivisia kansalaisia, henkilöitä, jotka uskaltavat ylittää rajoja ja toimia toisin identiteetti: toimiessaan yhteisössä ihminen ei opi vain tietoja ja taitoja -osallistumisen kautta muuttuu myös ymmärrys omasta minästä

13 Sosiaalinen media Yksi esimerkki avoimista oppimisympäristöistä, joka mahdollistaa toimia aktiivisena kansalaisena yhteisöllisesti Väline, joka mahdollistaa verkostoitumista, verkottumista, keskustelua ja yhteisöllisyyttä Blogit, Wikit, Facebook, Youtube, Linkedlin -yhteistä näille kaikille on käyttäjien itse tuottama materiaali Mahdollista luoda ja jakaa tietoa, rakentaa yhdessä uutta tietoa ja verkostoitua Asiantuntijuuden jakaminen (vaatii uudenlaista ajattelua) Vaarana on tiedon vääristyminen aiempaa suurempi vaatimus lähdekritiikkiin Väsyminen jatkuvaan läsnäoloon

14 Museot ja kirjastot avoimina oppimisen tiloina Museoilla ja kirjastoilla on pitkään ollut tärkeä rooli kulttuurisen pääoman kasvattajina, niiden on kuitenkin pysyttävä yhteiskunnan muutoksessa mukana Mahdollistavat elinikäisen oppimisen, sosiaalisen koheesion (yhteiskunnan sisäinen eheys) sekä kollektiivisen tiedon muodostuksen Fyysisinä paikkoina toimivat usein arvokkaina inspiraation, luovuuden ja hyvinvoinnin lähteinä Tiedon määrän lisääntyminen, tekniikan ja sosiaalisen median kehitys, monikulttuurisuus ym. tekijät haastavat museoita ja kirjastoja uudistumaan, jotta ne palvelisivat peremmin nykyihmisen tarpeita

15 Aiemmin tehtävänä oli tiedon jakaminen, nyt tiedon muodostaminen yhdessä kansalaisten kanssa - Tässä apuna uusi teknologia Pikkuhiljaa kirjastojen ja museoiden käyttäjistä tulee aktiivisia osallistujia, sen sijaan että olisivat vain tiedon vastaanottajia Haasteena saada erityisryhmät mukaan, maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, vanhukset, syrjäytymisvaarassa olevat Tampereella esimerkiksi kehitetään malleja, joissa museo menee asiakkaan luo, jos asiakas ei pääse museoon Avara museo Tällaisessa toiminnassa tarvitaan moniammatillisuutta ja yhteistyötä yhteiskunnan eri tahojen kanssa

16 Esimerkkinä Entresse-kirjasto Espoosta

17 Ruokaa Entressen monikulttuurisessa salongissa

18 Kirjasto on yleinen olohuone Kirjaston tehtävä on saattaa ihmisiä informaation lähteille, nykyään se on muutakin kuin kirjoja Kirjasto järjestää ilmaista koulutusta mm. tietokoneiden, sosiaalisen median ja älypuhelimien käytöstä Monet kirjaston henkilökunnalle tarkoitetuista koulutuksista on avoimia myös asiakkaille Entresse -kirjastossa asiakkaat voivat järjestää omia tapahtumiaan ja kirjasto suorastaan toivoo sitä. Kunhan ilmoittaa siitä meille hiukan etukäteen. Kirjastossa kokoontuu mm. käsityökerho, joka lähti asiakkaan toiveesta. Kirjaston henkilökunta pyrkii tutustumaan asiakkaisiinsa ja pyrkii hyödyntämään asiakkaiden verkostoja uusien asiakkaiden löytämiseksi

19 Yhteistyökumppaneina mm.: -Akateemiset naiset ja Unifem -Seniorineuvonta -Sosiaalitoimi -Lähipoliisi (ja paikalliset vartijat) -Nuorisotoimi

20 Kulttuuriluotsi -toiminta Jyväskylä Jyväskylän museot kouluttavat Kulttuuriluotseja Kulttuuriluotsit -vapaaehtoisia kulttuurin tarjontaan perehtyneitä vertaisohjaajia Kulttuurin saavutettavuuden edistämistä ruohonjuuritasolla Hyvinvoinnin ja kuntoutumisen edistämistä Sosiokulttuurisen pääoman kasvua,elinikäisen oppimisen muoto Tarkoituksena on että toiminta tuo uutta sisältöä sekä luotsattavien että luotsien itsensä elämään Vuonna 2009 käyntejä oli yli 2000

21 Luotsauskohteina ovat mm.:jyväskylän Sinfonia, Jyväskylän kaupunginteatteri, Jyväskylän kaupungin kirjasto, Galleria Becker, Kallioplanetaaria, Jyväskyläläiset museot, Keski- Suomen luontomuseo ja Keski-Suomen ilmailumuseo. Vuodesta 2010 tanssiluotsit sekä elokuvaluotsit

22 Elävä kirjasto Allianssi ry:n koordinoimaa toimintaa on yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuustyön toiminnallinen menetelmä paperisten kirjojen sijaan lainataan ihmistä, jonka kanssa keskustellaan pyrkii edistämään erilaisten ihmisten välisen kohtaamisen ja vuoropuhelun kautta moninaisuutta, ihmisoikeuksia ja ihmisarvon kunnioittamista kirjat edustavat erilaisia vähemmistöjä ja muita ryhmiä, jotka kohtaavat syrjintää, ennakkoluuloja, stereotypioita ja rasismia. Kuka tahansa voi järjestää, ohjeet Allianssista Seuraava Elävä kirjasto Helsingissä klo Kirjasto 10:ssä