JulkICT-strategiaehdotus. Viestintäpaketti Lokakuu 2012

Transkriptio

1 JulkICT-strategiaehdotus Viestintäpaketti Lokakuu 2012

2 Johdanto JulkICT-strategiaan ICT:n hyödyntämisen strategiaa hallitusohjelman tavoitteisiin perustuen JulkICT:n yhteistä strategiaa, ei yksittäisten julkisen hallinnon organisaatioiden strategioita Asetamme tavoitteita ja teemme valintoja, emme ratko yksityiskohtia Selkeytämme ICT-kenttää rajaus strategian sisällöille avainasemassa Niukkuuden strategiaa ja varmistamme jo olemassa olevien hankkeiden hyödyt? 2

3 Mikä on julkisen hallinnon ICT:n visio 2020? Visio 2020: PALVELUT JA TIEDOT KÄYTÖSSÄ Käyttäjän tarvitsemat palvelut ja tiedot saatavilla ja käytettävissä helposti ja turvallisesti Julkisen hallinnon organisaatioiden, yritysten ja käyttäjien yhteistyöllä kehityksen kärkeen 3

4 JulkICT-strategian linjausalueiden perusajatukset Tieto keskiössä Osaaminen Rakenteet kuntoon Kyky hyödyntää ICT:tä Nopea kehitys Avoin tieto ja tiedon yhteiskäyttö Selkeät tietohallinnon rakenteet Perusta Palveluinnovaatioiden ekosysteemi PALVELUT JA TIEDOT KÄYTÖSSÄ Toimintavarma ja kustannustehokas ICTinfrastruktuuri 4

5 JulkICT-strategian linjausalueiden tavoitteet Visio 2020: Palvelut ja tiedot käytössä Käyttäjän tarvitsemat palvelut ja tiedot saatavilla ja käytettävissä helposti ja turvallisesti Julkisen hallinnon organisaatioiden, yritysten ja käyttäjien yhteistyöllä kehityksen kärkeen Linjausalueet Yhteiset tavoitteet Palveluinnovaatioiden ekosysteemi 1. Innovaatiot vauhdittamaan kehitystä 2. Palveluille elinkaaren mittainen rahoitus ja ohjaus Avoin tieto ja tiedon yhteiskäyttö 3. Vauhtia tiedon avaamiseen 4. Tietovarannot käyttöön 5. Yhteentoimivuutta yhteisiin palvelupisteisiin Kyky hyödyntää ICT:tä 6. Nostetaan osaamisen tasoa Selkeät tietohallinnon rakenteet 7. Rakenteet selkeiksi 8. Yhteentoimivuutta tietohallintolailla Toimintavarma ja kustannustehokas ICTinfrastruktuuri 9. Keskittämisellä tehokkuutta valtionhallintoon 10.Julkisen hallinnon yhteinen tietoliikenneverkko 5

6 Tavoite: Linjausalue 1: Palveluinnovaatioiden ekosysteemit - sähköisten palveluiden käytön kasvattaminen - palveluiden kehittämisen nopeutuminen - innovaatioiden laajempi hyödyntäminen Ratkaisumalli on ekosysteemiajattelu, eli: - kehittämistyön avaaminen kehittäjäverkostoille, yrityksille ja käyttäjille - hallittu riskinotto Eteneminen: - ohjausperiaatteet ja toimintamallit - rahoitusmallit 6

7 Linjausalue 2: Avoin tieto ja tiedon yhteiskäyttö Tavoite: - julkisten tietojen avaaminen - tietojen kattava hyödyntäminen palveluissa, asioinnissa ja päätöksenteossa - tiedot mahdollistamaan innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Lähtökohtana: - hallinnon avoimuuden, tiedon jakamisen, yhteentoimivuuden ja yhteiskäytön hyväksytyt periaatteet Eteneminen: - mm. tietojen käytön teknisten ja lainsäädännöllisten esteiden purkaminen 7

8 Linjausalue 3: Kyky hyödyntää ICT:tä Tavoite: - tietoja viestintätekniikka luonnolliseksi osaksi kuntien ja virastojen arkipäivän toimintaa ja johtamista - toiminnan johdolla ja kehittämisestä vastaavilla kyvykkyys ymmärtää tietotekniikan soveltamista Ratkaisumalli: - julkisen hallinnon eri organisaatioissa oleva osaaminen laajemmin hyödynnettäväksi läpi julkisen hallinnon Eteneminen, vahvistetaan: - kokonaisarkkitehtuuri - projektien hallinta - toiminnan analyysimenetelmät - strateginen hankinta 8

9 Linjausalue 4: Selkeät tietohallinnon rakenteet Tavoite: - samanaikaisesti tehostaa ohjausta ja - aktivoida asiakkaan tarpeista lähtevää kehitystä Lähtökohtana: - ICT-palveluiden kokoaminen julkisessa hallinnossa - verkostomaisen toimintamallin kehittäminen - ohjauksen vahvistaminen tietohallintolain mukaisesti Eteneminen, selkeytetään: - julkisen hallinnon tietohallinnon rakenteita ja ohjausta - eri toimijoiden rooleja ja vastuita - toimintamalleja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi - toimijoiden itsenäisyys päätöksenteossa huomioiden 9

10 Linjausalue 5: Toimintavarma ja kustannustehokas ICT-infrastruktuuri Tavoite: - palveluiden tehokas ja laadukas tuottaminen tarpeita ja odotuksia vastaten - yhteensopiva, kustannustehokas ja joustava ICT-pohjarakenne Eteneminen: - infrastruktuuripalveluiden tuotanto suurempiin yksiköihin - ratkaisuperiaatteet eri varautumistasojen toteutuksiin - arkkitehtuurit, standardoituja ratkaisut ja järjestelmien väliset rajapintamääritykset - menettelytapaohjeet varautumisen vaatimuksien mukaisesti 10

11 Erityiskysymys 1: ICT-markkinat Tavoite: - julkisen hallinnon ICT-markkinat haluttu markkina - tasapainoinen ja terve kilpailutilanne - pienten ja suurten kilpailutusten välillä tasapaino Ratkaisumalli: - toimijat määrittelevät hankintojensa kohteet kuvaamalla tarpeita teknisten kuvausten sijaan - ratkaisujen hakeminen innovatiivisilla hankinnoilla Eteneminen: - julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityö - hankintakriteereihin elinkaarikustannusajattelu - olemassa olevien tuote- ja palveluinnovaatioiden suosiminen 11

12 Erityiskysymys 2: Kansainvälinen yhteistyö Tavoite: - Suomen sähköinen hallinto jatkossakin erinomaisella tasolla kansainvälisillä arvioinneilla mitattuna - Suomen julkisen hallinnon tietohallintoviranomaiset vaikuttamassa kansainvälisessä yhteistyössä toimialaansa koskevissa asioissa Ratkaisumalli: - hyödyntää kansainvälisten organisaatioiden keräämää tietoa, vertaismaiden kokemuksia kehitettäessä omaa tietohallintoa, yhteentoimivuutta ja sähköisiä palveluita Eteneminen: - fokusoimalla kansainvälisen toiminta yhteistyöhön EU:n, OECD:n ja Pohjoismaiden kanssa 12

13 MITEN TÄHÄN ON TULTU 13

14 Miksi strategiatyötä tehdään? Suomi on tietoisesti valinnut linjakseen kokonaisvaltaisen, rakenteista ja toimintamalleista lähtevän uudistamisen yksittäisten verkkopalveluiden kehittämisen sijaan. Strategian toimeenpanon myötä olemme luomassa uudenlaista kaikkia julkisen hallinnon toimijoita yhdistävää toimintamallia. Strategian toimeenpano samanaikaisesti sekä tehostaa ICT-toiminnan sisäistä palvelutuotantoa poistamalla turhia kustannuksia päällekkäisestä investoinneista ja ylläpidosta että mahdollistaa nykyistä huomattavasti nopeamman sähköisten palveluiden kehittämisen hallinnon asiakkaille. Strategia korostaa asiakkaiden tietoisuuden kasvattamista sekä palveluista että mahdollisuuksista olla mukana kehittämässä niitä. Tavoitteena on ICT:tä hyödyntämällä parantaa julkisen sektorin tuloksellisuutta uudistamalla rakenteita ja toimintamalleja sekä hyödyntämällä tietojohtamista ja teknologiaa. 14

15 Miten strategiahanke etenee? vuosi 2012 vuosi 2013 HELMIKUU Suunnittelu ja käynnistys MAALISKUU Strategian aluekierros ja työn kohdentaminen HUHTI- TOUKOKUU Ensimmäinen linjausvaihe KESÄKUU Ensimmäisten linjauksien kommentointikierros ELOKUU SYYSKUU Toinen linjausvaihe ja strategiaehdotuksen viimeistely LOKAKUU MARRASKUU Lausuntokierros ja lopullisen strategiaehdotuksen viimeistely JOULUKUU TAMMIKUU Valtioneuvoston periaatepäätös 15

16 Mitä on tapahtunut tähän mennessä? 1. JulkICT-strategia tien päällä Kick-off tilaisuus Helsingissä helmikuussa, noin 570 osallistujaa Aluekierros 11 paikkakunnalla maalis-huhtikuussa, noin 370 osallistujaa Tulokset: 1. Näkökulmat strategian visioon, alustaviin linjausalueisiin 2. Neuvoja ja palautetta hankkeelle 2. JulkICT nykytilan analyysi ja itsearviointi Julkisen hallinnon ICT:n nykytilan kartoitus Ulkopuolisen arviointi, itsearviointi Kansainvälinen benchmarking 3. JulkICT linjausalueiden työskentely Työpajatyöskentely 8 linjausalueella Strategisten tavoitteiden, linjausten ja toimenpiteiden määrittely läpileikkaavien teemojen avulla 4. Strategialuonnoksen valmistelu Tukiryhmän kokous Linjausalueiden yhteinen kirjoitustyöpaja Yhteistyöfoorumi (isot kaupungit, Vitko) Yritystyöpaja Kuntamarkkinat Lausuntokierros loka-marraskuu. Tulokset: 1. Tunnistetut keskeisimmät piirteet julkisen hallinnon ICT:n nykytilassa 2. Kansainvälinen vertailutieto Tulokset: 1. JulkICT 2015 strategiset tavoitteet/ linjausalue 2. Tavoitteita tukevat linjaukset ja toimenpide-ehdotukset Tulokset: 1. Kommentit ja palautteet strategiatekstiin 2. Kommenttien ja palautteiden perusteella päivitetty strategialuonnos, versiohistorian kehitys 3. Strategialuonnoksen viimeistely lausuntokierrokselle 16

17 Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu ja sisältö lyhyesti Versio

18 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin YK:n yleiskokouksen yhteydessä. Aloitteen tekijöitä olivat Yhdysvaltain, Iso-Britannian, Brasilian, Norjan, Indonesian, Meksikon, Phillippiinien ja Etelä-Afrikan hallinnot. OGP:n mukaan hallintojen tämän päivän keskeisiä haasteita ovat: Julkisten palvelujen parantaminen Integriteetin lisääminen Julkisten resurssien tehokkaampi käyttö Turvallisemmat yhteisöt Yhteiskuntavastuun lisääminen Avoimen hallinnon kumppanuushanke OGP haluaa edistää, että maat sitoutuvat konkreettisesti avoimuuteen erityisesti seuraavilla alueilla Läpinäkyvyys Kansalaisten osallisuus Tilivelvollisuus Teknologia ja innovaatiot

19 Avoin hallinto - aikataulu 1 2 Kesä / /2012 Ilmoitus Suomen kiinnostuksesta kirjeellä Kansallisen toimintasuunnitelman laadinta kuulemiset/osallisuus alkaa 4 11/2012 3/2013 Avoin hallinto/ogp kansallisen toimintasuunnitelman lopullinen luonnos valmis 5 6 3/2014 Toimintasuunnitelman läpikäynti muiden OGP-maiden kanssa Sitoutuminen OGPjulistukseen ja lopullisen toimintaohjelman julkistaminen Itsearviointiraportti 12 kk suunnitelman toimeenpanon jälkeen = olemme tässä

20 Sitoudumme: Edistääksemme osallisuutta Ja noudatamme sitoumuksia erityisesti näissä hankkeissa: AVOIMEEN TOIMINTAAN SELKEÄÄN KIELEEN AVOIMEEN TIETOON UUSIN MAHDOLLISUUKSIIN Kuntalain kokonaisuudistus Keskushallinnon uudistamishanke Kansalaisaloite SADe-ohjelma JA MUIHIN MAHDOLLISESTI VALMISTELUN AIKANA ESIIN NOUSEVIIN TÄRKEISIIN NÄKÖKULMIIN

21 AVOIN TOIMINTA Osallistuva budjetointi. Tietoinen pyrkimys avoimuuteen, esim. työpajat ja kokoukset avoimiksi Poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen Avoimet prosessit päätöksenteon valmistelussa Asukkaat mukaan suunnittelemaan Hallinnon on oltava kiinnostava. Joku määre: Kuinka montaa henkilöä tai tahoa on vähintään kuultava. Kansalaisten ja hallinnon keskustelutilaisuudet Avoimuusjohtaja Julkisen keskustelun ja kiinnostuksen herättäminen Tarvitaan formaatteja. Kansalaisen ei tarvitse tietää kenelle asia kuuluu; oikea paikka pitää löytyä Avoimuutta korostava ilmapiiri Vuorovaikutustaidot työnkuviin Kansalaisen taakka ja hallinnon taakka. Hallinnon ketteryys ja kokeilumahdollisuudet; epäonnistuminenkin hyväksyttävä Miten päätösprosesseissa huomioidaan se mitä asiakas on pyytänyt?

22 Ymmärrettävä kieli on toimivan vuorovaikutuksen ja osallistumismahdollisuuksien perusedellytys. Oikeakielisyyttä ja kääntämistä joukkoistamalla. Verkkosivujen rakenne ja kieli selkeäksi, tietyt asiat yhteisiksi (valikot, haut, yhteystiedot ). Hakupalvelujen pitäisi löytää ja tarjota oikeita sivuja, vaikka hakusanassa olisi jokin kirjoitusvirhe. Kaikille laeille kansantajuinen otsikko. Käytetään vain tuttuja sanoja ja nimiä. SELKEÄ KIELI Viranomaisille myös selkokieliset sivut Kirjoittaminen tehtävä näkyväksi työksi ja pakollisten tekstien määrää on vähennettävä. Kapulakielen perkaustalkoot; haastekilpailu ja jatkuva ilmoituspalvelu. Hallinnon tarjottava jalostetumpaa tietoa; esim. visualisointeja ja laskureita. Selkokieli on kustannustehokasta, valitusten syy on usein, kun ihmiset eivät ymmärrä oikeuksiaan. Viranomaisten ja palveluyksiköiden nimet ymmärrettäviksi Selkokieli osaksi korkeakoulujen kieliopistoja Synonyymisanastot käyttöön ja näkyviin. Verkostot avuksi: esim. virastojen kielenhuoltovastaavat; vertaistuki käyttöön ja koulutusta selkeän virkakielen kirjoittamiseen. Ymmärrettävyystestaukset eri käyttäjäryhmillä Rakenteellinen teksti fraasipohjaisen kirjoittamisen kehittäminen Ontologioihin eli sanojen määrittelyihin mukaan myös arjessa käytössä olevia sanoja ja termejä (esim. ns. lempinimiä asioille, vrt. työkkäri = työvoimatoimisto). Selkokieliset tiivistelmät laeista. Verkkosivujen selkeyttämiskilpailu

23 Avoin data avoimien rajapintojen kautta saatavilla. AVOIN TIETO Kunnissa urlosoite päätöksille kunnan mahdollistamana. Mahdollisimman paljon datasettejä avataan hyödyntäjien käytettäväksi. Hallinto ei valikoi avattavia settejä omista lähtökohdistaan. Yhteenvedot julkisiksi nopeasti Esitysten ja kokouspöytäkirjojen kommentoitavuus. Kommentoinnit näkyvimmiksi. Kansalaisjärjestöt ja hallinto yhdessä tekemään avoimen lähdekoodin päätöksentekojärjestelmää. Avoimen tiedon valtuutettu (vastinpari tietosuojavaltuutetulle). Oikeus omaan dataan kansalaisilla ja kaikilla ryhmillä. Tiedon saatavuus; vuosienkin jälkeen tutkijoiden käytettävissä. Tarvitaan hallinnon datan analysointipalvelu. Anonymisoitu tieto (tiedon käyttö ilman henkilötietoja esim. tutkimuskäyttöön)

24 UUDET MAHDOLLISUUDET Yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen Aktiivinen tiedottaminen perusoikeuksista PPPP=public, politic, private, person ihmisten monet roolit. Miten osataan mennä sinne, missä kansalaiset jo ovat? Hallintoon jatkuvan kehittymisen kulttuuri. Esteet pois mahdollisuuksi sta luoda sisältöjä Miten hallinto voi tukea ja levittää kansalaisyhteiskun nan kehittämiä malleja ja toimintatapoja? Kaikkien mahdollisuus vaikuttaa samaan tavoitteeseen eri näkökulmista

25 MUUT VALMISTELUN AIKANA MAHDOLLISESTI ESIIN NOUSEVAT ASIAT Meissä kussakin on useita rooleja (yksilökeskeisyys) Perusteltava, miksi osallistamista pitää vahvistaa Resilienssi (joustava, kimmoisa, ) toimintatapa lisää luottamusta Tiedon jäsentäminen ja hallittavuus Erilaisia tekstejä eri tarkoituksiin Tiedon voimaan uskominen; käykö niin, ettemme itsekään enää osa jäsentää ja hyödyntää sitä tietomäärää jonka eri tarkoituksissa keräämme tai tuotamme? Onko ongelma se, että emme itsekään ehdi ymmärtää mitä siitä pitäisi päätellä kun jo tuotamme uutta tietoa?

26 Mistä saan tietoa? Miten voin osallistua ja vaikuttaa? Lisäksi järjestämme: -Joukkoistamista järjestämme keskustelun osoitteessa sekä järjestämme tilaisuuksia lisätietoa näistä saat ylläolevista avoinhallinto-osoitteista

27 Hankkeessa mukana