Teillä onkin Paikkatietomarkkinoiden ohjelmassa muun muassa Apps4Finlandkisan parhaimmiston esittely.

Transkriptio

1 Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 1 Intro Paikkatietojärjestelmien yhteisen, kansainvälisen arkkitehtuurin pelisääntöjen - luominen on erinomainen esimerkki työstä yhteisen hyvän eteen. Euroopan osalta lainsäädännössä on edetty ja paraikaa luodaan standardeja kuinka voidaan yhteen sovittaa paikkatiedot eri maiden ja järjestelmien välillä. Paikkatieto voi sisältää tietoa maaperästä, rakennuksista, palveluista, ihmisistä. Kun tiedon jaon pukee sähköiseksi, voi syntyä kaksi suuntainen palvelu: toisaalta elinkeinoelämää, kansalaisia ja julkista sektoria kiinnostaa tiedot ympäristöstämme. Toisaalta talkoilla, harrastustoiminnan myötä ja hankkeilla kerätään ihmisiä, tiedettä ja yrityksiä kiinnostavaa tietoa ympäriltämme. Yhteiskunnan kehittäminen nojautuu yhä enemmän sähköisiin tietojärjestelmiin, joista paikkatietojärjestelmä on hyvä esimerkki. Kansallisessa paikkatietostrategiassa on määritelty tavoite, jonka mukaan paikkatietoinfrastruktuuri parantaa palveluja, poliittista päätöksentekoa ja tehostaa julkisen sektorin toimintaa. Tämän kehittämistyön taustalla on luovuus ja kyky ajatella uudella tavalla. Teillä onkin Paikkatietomarkkinoiden ohjelmassa muun muassa Apps4Finlandkisan parhaimmiston esittely. Mielenkiintoista on myös seurata millaiseksi muodostuu innovatiivisten paikkatietopalvelujen ja sosiaalisen median rajapinta. Valjastamalla osallistumisen mahdollisuuksia paikkatietojen keräämiseen avautuu resursseiltaan merkittävä tapa hankkia paikkatietoja.

2 2 Sähköisen asioinnin ja demokratian kehittäminen Hallituksen tavoitteena on myös jatkaa viime hallituskaudella käynnistettyä Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa. Hallituksen taholta SADe-ohjelman työlle on ladattu paljon odotuksia ja haluamme viedä ohjelmaa määrätietoisesti eteenpäin. Ohjelman eteenpäinvieminen on yksi hallituksen kärkihankkeista julkisen hallinnon tuottavuutta kehitettäessä ja kestävyysvajekysymysten ratkaisemisessa. Paikkatietojärjestelmien kautta avautuu tapa osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Olen kiinnostunut näkemään niitä uusia, paikallisia vaikuttamisvälineitä, joita juuri kunnat voisivat rakentaa kerätäkseen kuntalaisilta ja palvelun käyttäjiltä palautetta ja tietoa. Vuorovaikutus paikkatietoon perustuvan sosiaalisen ja sähköisen palvelun kautta on keino parantaa kuntalaistyytyväisyyttä. Julkisen tiedon avaaminen Julkishallinnolla on tietoa, jonka avaaminen ja maksuton käyttö on saanut tukea yhteiskunnallisessa kehityskeskustelussa ja kansainvälisistä esimerkeistä. Julkinen hallinto omistaa ja hallinnoi laajoja, rahallisesti ja yhteiskunnallisesti arvokkaita informaatiovarantoja. Suurin osa näistä raakamuotoisena datana olevista varannoista on tällä hetkellä vain niiden käytössä, joilla on pääsy aineistoihin. Datan jatkojalostukseen päätyy arvioiden mukaan vain pieni osa käytettävistä olevasta tiedosta. Julkishallinnon datan maksuton jakaminen hyödyttäisi kokonaisedullisesti suomalaista liike-elämää, kansalaistoimintaa ja hallinnon tehostamista. 1 Ennen kaikkea se luo pohjaa innovaatioille, paremmalle tavalle toimia ja kehittää yhteiskuntaa. 1 Julkinen data johdatus tietovarantojen avaamiseen (Poikola Kola Hintikka, Helsinki 2010); (LVM:n muut julkaisut sarja, 2010)

3 Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä kohteena on edistää julkisrahoitteisten ja julkisen sektorin hallinnoimien, julkisten ja sellaisenaan luovutettavissa olevien digitaalisten tietoaineistojen uudelleenkäyttöä, joiden käsittelyyn ei kohdistu lakisääteisiä rajoituksia. 3 Periaatepäätöksen linjauksilla tavoitellaan sitä, että digitaaliset tietoaineistot ovat avoimesti saatavilla ja uudelleenkäytettävissä yhtenäisin, selkein ja kaikille tasapuolisin käyttöehdoin. Tietoaineistoja tarjotaan tiedon luovuttajan kannalta kustannustehokkaasti, kansantalouden kokonaisedun mukaisesti ja pääsääntöisesti maksutta käyttäjälle. Samalla budjetoinnin ja tulosjohtamisen kautta on huolehdittava tietoaineistojen laadusta ja ylläpidosta. Julkisen sektorin tietoaineistojen saatavuuden ja uudelleenkäytön parantamiseksi on selkeytettävä julkisen sektorin tietoa ja sen hyödyntämistä koskevaa tietopolitiikkaa ja lainsäädäntöä yhdenmukaistettava tiedon käyttöä mahdollistavia rakenteita ja käytänteitä (avoin tietoinfrastruktuuri) edistettävä julkisen sektorin tietoaineistoja hyödyntävää palvelu- ja sovelluskehitystä Periaatepäätöksen linjauksen vahvistaa tutkimusta ja kansainvälistä yhteistyötä julkisen tiedon avaamisen ja hyödyntämisen edistämiseksi toimenpiteiksi on määritelty, että Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisessä julkisen tiedon avaamista ja hyödyntämistä edistävässä yhteistyössä erityisesti muiden pohjoismaiden kanssa. EU-tasolla pyritään edistämään digitaalistrategian tietoaineistojen avoimuuteen liittyviä toimia.

4 Tämän hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja avataan kansalaisten ja yritysten käyttöön. Tavoitteena on julkisen sektorin hallinnoimien digitaalisten tietoaineistojen saattaminen helposti uudelleenkäytettävässä muodossa tietoverkkojen kautta kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen, viranomaisten, tutkimuksen ja koulutuksen hyödynnettäväksi. 4 Tietopolitiikan, lainsäädännön sekä yhtenäisten käytäntöjen ja niitä tukevien palveluiden kehittämisen lisäksi tiedon avaaminen avoimesti hyödynnettäväksi vaatii julkisen hallinnon tietovarantoja hallinnoivilta organisaatiolta paljon työtä tavoitteen toteuttamiseksi. Tiedon avaaminen vaatii tietoaineistojen arviointia, tiedon elinkaaren hallinnan parantamista sekä tiedon käsittelyssä ja jakamisessa hyödynnettävien tietojärjestelmien kehittämistä, sillä nykyisiä prosesseja ja työvälineitä ei ole välttämättä suunniteltu aineistojen hallintaan tiedon avaamisen näkökulmasta. Työtä julkisen tiedon avaamiseksi on käynnistynyt julkisessa hallinnossa olemassa alueellisten ja paikallisten toteutusten osalta, joista yhtenä hyvänä esimerkkinä toimii Helsinki Region Infoshare palvelu. Käytännön toteutuksista saatujen kokemusten kautta ja niissä syntyneitä parhaita käytäntöjä hyödyntämällä edistetään myös kansallisten linjausten toimeenpanoa. Kansallinen paikkatietostrategia ja julkisen hallinnon suositukset Kansallinen paikkatietostrategia suuntautuu paikkatiedon hyödyntämiseen. Strategiassa luotu visio korostaa, että tulevaisuudessa paikkatietoinfrastruktuuri on parantanut palvelun ja päätöksenteon laatua ja tehostanut toimintaa julkisessa hallinnossa, elinkeinoelämässä ja tutkimuksessa sekä synnyttänyt tutkimuksen ja koulutuksen tukemana uutta liiketoimintaa ja uusia palveluja kansalaisille.

5 Strategiassa on luodut tavoitteet ja päämäärät vuodelle 2015: Laadukas, helposti saatavilla oleva paikkatieto on lähtökohtana palvelujen parantamiselle ja uusille palveluille Toimiva työnjako yksityisen ja julkisen sektorin välillä sekä julkisen sektorin sisällä tehostaa paikkatiedon hyödyntämistä Paikkatietoinfrastruktuuri parantaa elämän ja yhteiskunnan prosessien laatua Paikkatietoalan tutkimus ja koulutus tukevat paikkatiedon hyödyntämistä ja paikkatietoinfrastruktuurin kehittämistä 5 Paikkatieto on julkisen hallinnon suositusjärjestelmän (JHS) alusta lähtien ollut julkisen hallinnon suositusten laatimisen tärkeä osa-alue. JHS-järjestelmän mukaiset suositukset koskevat valtion- ja kunnallishallinnon tietohallintoa. JHSjärjestelmän tavoitteena on parantaa tietojärjestelmien ja niiden tietojen yhteentoimivuutta, luoda edellytykset hallinto- ja sektorirajoista riippumattomalle toimintojen kehittämiselle sekä tehostaa olemassa olevan tiedon hyödyntämistä. Paikkatiedon osalta kansainväliset standardit ja eurooppalainen yhteistyö ovat ajaneet kansallisten käytäntöjen ohi ja JHS-järjestelmän rooliksi on muodostunut omalta osaltaan kansainvälisten käytäntöjen ohjeistaminen suomen kielellä. Muun muassa Inspire-direktiivin toimeenpano lukuisine teknisine ohjeineen sekä kansainvälisten standardien soveltaminen edellyttävät selkeiden yhteisten suositusten laatimista sekä olemassa olevien muuttamista toimeenpanoa tukevaksi. Julkaistuissa suosituksissa on määritelty ja ohjeistettu mm. eurooppalaisen ja kartastokoordinaatiston käyttö ja niiden välinen yhteys ja muunnokset (JHS 153, JHS 154), paikkatiedon metatiedon sisältö sekä metatiedon kuvaaminen (JHS 158), paikkatietojen siirrettävyyden mahdollistava paikkatietojen yhdenmukainen mallintaminen (JHS 162) sekä paikkatietotoiminnallisuuksien ja tiedonsiirtorajapintojen toteutus erityisesti kuntien toiminnan osalta (JHS 178).

6 6 Kehityksen alla ovat paikkatiedon mallintamiseen liittyvän suosituksen päivittäminen INSPIRE prosessissa valmistuneiden ohjaavien dokumenttien mukaiseksi sekä uusina suosituksina kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpitoon ja dokumentointiin, yhtenäisen mittausohjeiden ja suositusten aikaansaamiseen sekä paikkatietojen sisältöpalvelujen ohjeistamiseen liittyen. Julkisen sektorin tietohallinnon työnjako ja ohjaus Nykyisessä ICT-kentässä on paljon parantamista. Hallituksen tavoitteena on, että kykenemme säästämään valtion ICT-kustannuksista hallituskauden loppuun mennessä 110 m vuosittain. Säästöjä tavoitellaan ennen kaikkea yhteisten palveluiden käytön lisäämisellä sekä rakenteellisilla uudistuksilla kokoamalla toimialariippumattomia ICT-palveluja yhteen. Säästöjen aikaansaaminen tulee olemaan valtava ponnistus, koska kaikki me tiedämme, että samaan aikaan myös odotukset ICT:tä kohtaan kasvavat eivätkä suinkaan pienene. Kysymys on siitä, miten rakenteellisilla uudistuksilla onnistumme vapauttamaan voimavaroja tietojärjestelmien päällekkäisestä tuottamisesta ja ylläpidosta niiden kehittämiseen. Vastataksemme haasteisiin ja tukeaksemme kuntien ja valtion rakenteellisia muutoksia olemme käynnistämässä julkisen hallinnon ICT-strategian valmistelua. Lähtökohtana työlle ovat hallituksen ohjelmassaan asettamat tavoitteet: muun muassa tietojen hyödynnettävyys ja yhteentoimivuus, valtion toimialariippumattomien ICT-palvelukeskusten tehtävien kokoaminen sekä yhteisten palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto.

7 Yksinomaan valtiovarainministeriön toimenpiteillä ja ponnistuksin emme tule onnistumaan uuden ICT-strategian valmistelussa ja sen toimeenpanossa. Tarvitsemmekin strategiatyöhön ja ylipäätään julkisen hallinnon ICT-toiminnan kehittämiseen mukaan laajasti valtion virastoja ja kuntasektorin toimijoita ja asiantuntijoita, jotka näiden asioiden parissa työskentelevät. Lisäksi tarvitsemme mukaan aktiiviseen vuoropuheluun myös alan palvelu- ja tietojärjestelmätoimittajat. Tietojärjestelmien viidakkoa on raivattava, ja tietojärjestelmät on avattava keskustelemaan keskenään. Toimivan yhteistyön löytyminen kuntien ja valtion toimijoiden sekä ICT-alan toimittajien välille onkin keskeinen edellytys sille, että tieto- ja viestintätekniikka saadaan tukemaan tulevia rakenteellisia muutoksia ja ennen kaikkea saamme aikaan laadukkaammat palvelut kansalaisille ja yrityksille. 7 Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantaminen Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen julkisessa hallinnossa liittyy merkittäviä haasteita, kuten keskitetyn ohjauksen heikkous, pirstoutunut ICT:n ja sähköisen asioinnin kehittämistyö ja palvelutarjonta sekä haasteet tiedon yhteiskäytössä ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudessa. Julkisen hallinnon yhteentoimivuuden tukena toimii Tietohallintolaki, joka astui voimaan syyskuussa Lain tarkoituksena on pureutua näiden haasteiden ratkaisemiseen. Sitoutumista avoimiin rajapintoihin toivoisin myös alan IT-toimittajilta. On turha toivoa radikaalia muutosta julkisen hallinnon tietoyhteiskuntakehityksessä, jos ICT-toimittajat eivät sitoudu avoimien rajapintojen, standardien ja tietojärjestelmien kehittämiseen. Yhteistyötä siis tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin välille.