Arvoisat kutsuvieraat, hyvät opiskelijat, hyvät yliopiston omat työntekijät Dear International students and members of the staff.

Transkriptio

1 Viestintä Puhe 1 (7) Itä-Suomen yliopisto Lukuvuoden avajaiset, Kuopion kampus Akateeminen rehtori Jukka Mönkkönen Avoin tieto ja yhteistyö Arvoisat kutsuvieraat, hyvät opiskelijat, hyvät yliopiston omat työntekijät Dear International students and members of the staff. Vaikka paremmaksi kaikki muuttuu, silti hyväksi ei milloinkaan lauloi Fredi 1960-luvulla tunnetussa iskelmässään. Muutos on Fredin ajoista vain kiihtynyt, eivätkä kaikki muutokset välttämättä ole aina olleet kohti parempaa. Mm. talouden globaali kehitys ja maailmanpoliittiset ongelmat ovat viime aikoina herättäneet meissä aivan uudenlaista turvattomuutta. Vähättelemättä näiden akuuttien ongelmien vakavuutta, on syytä kuitenkin muistaa, että niin talouteen kuin turvallisuuteenkin liittyviä kriisejä on aina tullut ja mennyt ja jossain vaiheessa olemme niistä, ainakin tähän mennessä, toipuneet. Toivottavasti, ja todennäköisesti niin käy nytkin. Jotkut muutokset ovat kuitenkin pysyviä ja muuttavat toimintaympäristöämme peruuttamattomasti. Siten niiden ainakin pitäisi muuttaa myös toimintakulttuuriamme ja asenteitamme ympäröivään todellisuuteen. Eräs merkittävimmistä tämän tyyppisistä muutoksista on par aikaa tapahtuva digitalisoituminen. Digitalisoitumisen vaikutukset työelämään ja tuottavuuteen on ennakoitu etenevän kahdessa aallossa. Ensimmäisessä aallossa, joka alkoi jo 1990-luvulla, tuottavuuskasvu perustuu uusiin teknologioihin tuotteissa, palveluissa ja toimintaprosesseissa. Toisen aallon on taas ennakoitu pohjautuvan ennen kaikkea uusien teknologisten mahdollisuuksien vauhdittamiin liiketoiminnallisiin, organisatorisiin ja sosiaalisiin innovaatioihin, jotka edellyttävät organisaatioilta myös uudenlaista yhteistyökykyä, yhteistyösuhteita ja toimintakulttuuria.

2 Viestintä Puhe 2 (7) Parhaimmillaan digitalisoituminen tuo mukanaan uusia tapoja tuottaa asioita, kehittää tuottavuutta ja rakentaa uusia ajatuksia, ideoita ja innovaatioita. Jatkuvasti tehokkaampia, helpompia ja parempia tapoja hoitaa asioita. Se tarkoittaa lisää globaaleja mahdollisuuksia paikallisille resursseille ja vapauttaa meidät tuotannollisesta tekemisestä. Työelämä ja työntekeminen, osin koko elämä muuttuvat, ja ovat jo muuttuneet digitalisoitumisen myötä. Myös tieto demokratisoituu. Internetin tuloa ja siihen liittyvää muutosta on verrattu kirjapainon keksimiseen ja Lutherin tekemään uskonpuhdistukseen. Lutherin ajatus kansankielisestä Raamatusta kirjapainotaitoon yhdistettynä merkitsi pappien pudottamista jalustalta. Se merkitsi tulkintaoikeuden antamista myös kansalle ja oli aikanaan valtava harppaus tiedon demokratisoitumisen tiellä. Nyt on käynnissä vähintään yhtä valtava harppaus, jossa tieto siirtyy yhä enemmän kansalaisten vapaaseen käyttöön. Siirrymme vauhdilla kohti avoimia tieto- ja oppimisympäristöjä, ns. open access maailmaa. Tieto ja tiede arkipäiväistyvät ja tulevat lähemmäksi jokaista ihmistä. Tähän liittyviä hyötyjä ja haasteita voi pohtia monesta eri näkökulmasta. Asiantuntijat voivat kokea uhkana sen, että ihmiset löytävät tietoa netistä. Osin tuo huoli on aiheellinen, sillä väärä tieto voi olla kohtalokasta. Voi syntyä myös huoli siitä, että tarvitaanko tietoammattilaisia enää lainkaan kun ihmiset pystyvät löytämään kaiken tarvitsemansa tiedon tietokoneiltaan. Avoin tieto tuo kuitenkin enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. On erinomaista, että ihmiset oppivat etsimään tietoa aktiivisesti ja käsittelemään sitä kriittisesti. Ammattilaiset joutuvat hieman tinkimään roolistaan erikoistiedon ainoina tulkkeina, mutta asiantuntevan ohjauksen merkitys ei kuitenkaan katoa minnekään. Demokratia ja tiedon nopea kulku ovat modernin yhteiskunnan keskeisiä arvoja. Tutkimustiedon osalta tämä edellyttää tietenkin tinkimätöntä eettistä vastuuta tiedon oikeellisuudesta. Maailma siis muuttuu ympärillämme ja monilla elämänaloilla tähän muutokseen on jo reagoitu.. Varsinkin nuorempi, ns. diginatiivi sukupolvi elää kokonaan erilaisessa ympäristössä ja heillä on aiempia sukupolvia paremmat edellytykset tietoverkoissa toimimiseen.

3 Viestintä Puhe 3 (7) Niinpä yliopistojenkin on astuttava rohkeasti uuteen aikakauteen. Muutos koskee tutkimista, opettamista ja oppimista, itse asiassa kaikkea toimintaamme. Siinä on kyse laajasta toimintakulttuurin muutoksesta kaikilla organisaation tasoilla ja jokaisen yksilön kohdalla. On pystyttävä aiempaa vahvempaan yhteistoimintaan, osaamisen yhteiseen tuottamiseen ja sen avoimeen jakamiseen. Suomalaisten yliopistojen välillä tarvitaan vahvempaa yhteistyötä ja työnjakoa. On siirryttävä saman tekemisestä erilaistumiseen ja selkeisiin profiileihin, niin tutkimuksessa kuin koulutuksessakin. Yliopistolaitoksella on näytön paikka löytää kauan perään kuulutettuja keinoja tutkimusinfrastruktuurien yhteiseen rakentamiseen, tutkimuksen profiloitumiseen ja koulutuksen järjestämiseen yhteistyönä. Hyvä ja avoin yhteistyö edellyttää, että myös resurssien jako on avointa ja samoihin sääntöihin perustuvaa reilua kilpailua, jossa lupausten ja puheiden sijaan tulokset ratkaisevat. Vain näin saadaan maamme koko aineellinen ja henkinen kapasiteetti hyödynnettyä maksimaalisella tavalla takaaman kansakuntamme tulevaisuus. Onneksi viime viikolla hallituksen budjettiriihessä tehdyt esitykset Aalto-yliopiston lisärahoituksen siirtämisestä asteittain kaikkien yliopistojen kilpailtavaksi ovat tässä suhteessa askel oikeaan suuntaan. Yliopistojen välisen yhteistyön kehittäminen onkin jo käynnistynyt niin kahdenvälisinä keskusteluina kuin valtakunnallisina eri tieteenalojen rakenteellisen kehittämisen hankkeina. Kahdenvälisen yhteistyön osalta Itä-Suomen yliopisto jatkaa hyvin käynnistynyttä keskustelua Jyväskylän yliopiston kanssa ja jatkossa on mielestäni syytä selvittää toiminnallisen yhteistyön syventämistä myös Lappeenrannan teknisen yliopiston kanssa. Myös yliopistomme sisällä meidän on tehtävä entistäkin voimallisempaa yhteistyötä yli tiedekunta-, laitos- ja tieteenalarajojen sen ymmärryksen siivittäminä, että jokaisen yksilön, tutkimusryhmän, oppiaineen, laitoksen tai muun yksikön menestys koituu laajasti kaikkien meidän hyväksi. Tämä on myös hyvä yliopiston hallinnossa ymmärtää, jotta se voi tehokkaasti ja sujuvasti tukea tuloksen tekemistä.

4 Viestintä Puhe 4 (7) Millimetri-oikeudenmukaisuuteen perustuvan oravannahkakaupan sijaan on uskallettava antaa omaa osaamista kaikkien käyttöön. Osuva vertaus tästä on, että jos kahdella ihmisellä on omena ja he antavat ne toisilleen, kummallakin on edelleen vain yksi omena. Mutta jos kahdella ihmisellä on idea tai tietoa ja he jakavat ne keskenään, he eivät menetä mitään vaan kaksinkertaistavat tietovarantonsa. Näiden asioiden toteuttaminen edellyttää selkeää suuntaa ja siihen liittyviä askelmerkkejä, joita on esitetty Itä-Suomen yliopiston uudessa strategiassa. Uusimme viime talven aikana strategiamme laajalla osallistavalla prosessilla, joka sai aika paljon kiitosta niin omalta henkilöstöltä kuin sidosryhmiltäkin. Strategia on otsikoitu -UEF2020- Tieteiden välisiä ratkaisuja- ja siinä on lähtökohtarakenteena tunnistettu ne maailmanlaajuiset haasteet, joihin yliopistomme voi tutkimuksensa ja koulutuksensa kautta tuottaa monitieteisiä ratkaisuja. Nämä haasteet ovat ikääntyminen, elintavat ja terveys; oppiminen digitalisoituneessa yhteiskunnassa; kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat; sekä ympäristön muutos ja luonnonvarojen riittävyys. Niiden alle on tunnistettu viisi kansainvälisen huipputason ja toiset viisi kehittynyttä, vahvaa, mutta maailman huipulle vasta matkalla olevaa tutkimusaluetta. Tutkimusalueet pohjaavat perustieteelliseen tutkimukseen, rakentuvat vahvojen tutkimuksellisten ytimien ympärille, mutta samalla yhdistävät osaamista monitieteisesti. Näiden lisäksi tiedekunnat tunnistavat omassa strategiatyössään nousevia tutkimusalueita turvaamaan tutkimuksemme uudistuminen pitkällä aikavälillä. Näiden tutkimusalueiden strategisella, systemaattisella kehittämisellä niin rekrytointien kuin tutkimusympäristöjen osalta pystymme terävöittämään profiiliamme ja vahvistamaan tieteellistä asemaamme kansallisesti ja kansainvälisesti. Tämä onkin aivan välttämätöntä, jotta pärjäämme alati kirenevässä kilpailussa. Myös koulutuksen osalta Itä-Suomen yliopisto haluaa olla edelläkävijä suomalaisten yliopistojen joukossa. Laaja-alaisten kandiohjelmien ja terävästi profiloitujen, edellä mainittuihin maailmanlaajuisiin haasteisiin kytkeytyvien maisteriohjelmien kautta voimme kehittää

5 Viestintä Puhe 5 (7) koulutusrakenteita vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeita ja lisätä vetovoimaamme opiskelijoiden keskuudessa. Strategiamme mukaan olemme moderni opiskelijan yliopisto, jossa opiskelijat, tehokas oppiminen ja opiskelijoiden hyvinvointi ovat etusijalla. Tavoitteenamme on olla Suomen paras yliopistollinen oppimisympäristö. Oppimisympäristö on fyysisen, sosiaalisen ja pedagogisen ympäristön muodostama kokonaisuus, jossa opetus ja oppiminen tapahtuvat. Tiedollisen oppimisen ohella on lopputuloksen kannalta vähintäänkin yhtä tärkeää se, miten opitaan. Se vaikuttaa vahvasti myös siihen, kuinka pystymme oppimaamme asiasisältöä hyödyntämään myös työelämässä. Oppimisen käsite muuttuu nopeasti ja tässä murroksessa on parempi olla murtaja kuin murrettu. Tilannetta voi osittain verrata musiikin ja elokuvien kulutuksessa tapahtuneeseen murrokseen. Viihde on jo vapaasti verkosta saatavissa, mutta yliopisto-opetus ei. On-line elämään tottuneelle nuorisolle ei aikaan ja paikkaan tiukasti sidottu luento-opetus enää riitä. Pelkkä luentojen lataaminen verkossa kuunneltavaksi ei kuitenkaan mullista opetusta, vaan on kehitettävä aivan uudenlaisia oppimisympäristöjä ja -menetelmiä, joissa tietoa myös rakennetaan yhdessä erilaisissa verkostoissa. Vanhanmallinen, jo keskiajan luostarikouluista periytyvä opettaminen, jossa tietoa siirretään yksisuuntaisesti opettajalta oppijalle, on ympäröivän maailman perusteellisesta muutoksesta huolimatta vallitseva opetusmenetelmä suomalaisissa oppilaitoksissa. Se kyllä tuottaa hyviä yksilösuorittajia spesifeille osaamisalueille, mutta ei anna valmiuksia tämän päivän työelämän vaatimiin yhdessä tekemisen taitoihin. Jatkossa tarvitaan asiantuntijuutta, joka rakentuu monialaiselle ja monitasoiselle tietämykselle yhdistäen formaalista tietoa epämuodolliseen ja kokemustietoon. Elinikäisen oppimisen rinnalle on tullut elämälaajuinen oppiminen. Kaikki tämä kehitys tutkimuksen ja opetuksen saralla vaatii meiltä kirkasta toiminta-ajatusta, avointa yhteistyötä, selkeitä profiileja ja fokusoitumista. Se edellyttää myös hyvää johtamista ja

6 Viestintä Puhe 6 (7) henkilökunnalta intoa kehittää itseään ja toimintatapojaan. Rohkeat rekrytoinnit ovat keskeisiä. Meidän on haettava joukkoomme vahvistuksia muualta Suomesta ja ulkomailta rikastuttamaan osaamistamme, mutta myös talossa olevista osaajista on pidettävä hyvää huolta. Johtamisen osalta eräs tärkeimpiä asioita on henkilökunnan oikea roolittaminen. On löydettävä eri tehtäviin niihin parhaiten soveltuvat ja osaavat tekijät ja annettava heille mahdollisuus keskittyä olennaiseen. Vanha ajattelu siitä, että kaikkien on tutkittava ja opetettava saman verran, ei tämän päivän maailmassa johda enää mihinkään muuhun kuin ahdistukseen ja turhautumiseen. Me tarvitsemme entistä enemmän huippututkijoita, mutta kaikki eivät voi, eikä tarvitsekaan olla niitä. Osa voi olla huippuopettajia, jotka tekevät meistä Suomen parhaan opiskelijan yliopiston. Tämä ei tarkoita sitä, että tutkimus ja opetus erotettaisiin eri prosesseiksi. Päinvastoin, perustutkintoopiskelijat on otettava mukaan tutkimuksen tekemiseen jo opiskeluaikanaan, jolloin tutkimuksen ja opetuksen suhde syvenee ja on muutakin kuin vain uusimpaan tutkimustietoon perustuvaa opetuksen sisältöä. Sama roolituksen tarve koskee myös hallinnollisia ja muita tehtäviä. Jokaiseen tehtävään on löydettävä paras osaaja ja kokonaisuuksia on kehitettävä ilman siiloja. Näin toimien vapautamme voimavaroja uusien toimintamallien kehittämiseen, kunhan samalla muistamme purkaa alta vanhoja. Hyvät kuulijat, suhtaudun yliopistomme tulevaisuuteen paljon alussa siteeraamaani laulua toiveikkaammin. Lähdetään siitä, että kaikki paremmaksi muuttuu, osin jopa erinomaiseksi. Ladies and gentlemen, dear students. Thanks to digitization, the production and sharing of knowledge has experienced a revolution. This calls for new skills which we do not gain from traditional learning methods. When working to solve complex problems, we need to be able to produce and share information both alone and together. We need expertise that is built on a diverse base combining formal knowledge, non-formal knowledge and experiential knowledge. In today's world, lifelong learning is supplemented by lifewide learning.

7 Viestintä Puhe 7 (7) A change in the operating culture requires that we take an open attitude towards knowledge and that we have the courage to give our ideas to be tested in larger forums. An important task of the teachers is to encourage students to solve problems and help them mine their way through open and extensive data resources. It is my priviledge to wish you all a fruitful academic year. I hope it will be full of enjoyable events of learning, exciting findings in research and enough relaxing moments for everyone to feel that it has been worth of all efforts you have done. Toivotan kaikille opiskelijoille, opettajille, tutkijoille ja koko henkilökunnalle antoisaa akateemista lukuvuotta. Kiitän kaikkia yliopiston sidosryhmiä ja ystäviä osoittamastanne arvokkaasta tuesta Itä- Suomen yliopistolle ja toivon yhtä hedelmällistä yhteistyötä myös jatkossa.