Rakenteellisen muutoksen tuki

Transkriptio

1 Esitys kokeilun toteuttamisesta Kaakkois-Suomessa 1

2 Taustaa Rakenteellinen muutos voi olla alue- ja/tai toimialakohtaista. Kaakkois-Suomessa se on ollut molempia ja koskettanut ennen kaikkea metsäteollisuutta ja siitä riippuvia toimialoja, kuten logistiikkaa. Aikaisemmin metsäteollisuuden rationalisointi on merkinnyt työntekijöiden vähentämistä ja vanhimpien koneiden sulkemista. Uusimpia koneita on kuitenkin modernisoitu ja tuotantomäärä on kasvanut. Nyt suljetaan kokonaisia integraatteja ja tuotantoa leikataan pysyvästi. Kaakkois-Suomen metsäteollisuuden työpaikoista on poistunut vuoden 2006 jälkeen noin kolmannes. Alan merkittävyys on kuitenkin edelleen alueella huomattavasti suurempi kuin muualla Suomessa. Logistiikan volyymin laskusta kertoo Kotkan ja Haminan satamien liikenteen tonnimääräinen lasku. Se on ollut viimeisen vuoden aikana noin -30 %. 2

3 Taustaa Äkillinen rakennemuutos ja jatkuva tai pitkäkestoinen rakenteellinen muutos vaativat erilaisia instrumentteja. Äkillisen rakennemuutoksen status valtioneuvoston päätöksellä 1-2 v kerrallaan Nopea reagointi ja pitkäkestoisten ongelmien ennaltaehkäisy Haasteellisten alueiden status on sidottu EU-rahoituskauteen 7 vuodeksi kerrallaan. Metsäteollisuuden rakennemuutosta ei voida hoitaa tehokkaasti tehdas kerrallaan. Yksi laastari kerrallaan puujalkaan ei riitä, kun tulehdus leviää koko kehoon (Timo Puttonen). Äkillisen rakennemuutoksen tuki on liian lyhytjänteinen ja haasteellisten alueiden status taas liian kankea. Näiden väliin tarvitaan välineistöltään monipuolinen ja joustava rakenteellisen muutoksen tuki. 3

4 Johtopäätös: Rakenteellisen muutoksen tuki Rakenteellisen muutoksen tuki tulee kohdentaa alueellisesti. Aluksi kokeiluna globalisaation runtelemaan Kaakkois-Suomeen ELY-keskus sekä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat Tukistatuksen keston tulee olla vuotta. Tuki myönnetään könttänä budjettivuosittain alueelle ja sen kohdentamisesta päätetään alueella (ELY, liitot). Toisesta vuodesta lähtien tuen suuruus sekä optio jatkosta päätetään tuen käytöstä saatujen tuloksien perusteella. Tuki muodostuu: 1. verotuksellisista toimenpiteistä, 2. korotetuista määrärahoista nykyisiin instrumentteihin, 3. korotetusta tuki-intensiteetistä ja 4. kokonaan uusista instrumenteista. Osa hoidettavissa kansallisesti, osa vaatii vaikuttamista EU:n komissioon Kaakkois-Suomen kokeilun jälkeen käyttöönotto laajemmin 4

5 1. Verotukselliset toimenpiteet (kansalliset/alueelliset? ratkaisut) paperi- ja sellutehtaista tulevaisuudessa biojalostamoita kansallisen tuulivoimaklusterin rakentaminen uusiutuvien energiamuotojen pitkäjänteiset verotuslinjaukset, esim. ravinnoksi kelpaamattomista raaka-aineista valmistettujen, kehittyneiden biopolttoaineiden valmisteveron alentaminen markkinaehtoinen, riittävän korkea takuuhintajärjestelmä/syöttötariffi biokaasulla ja tuulivoimalla tuotetulle sähkölle 5

6 2. Korotetut, alueelle osoitetut/varatut määrärahat nykyisiin tuki-instrumentteihin ELY-keskus energiatuki uusiutuviin energialähteisiin liittyviin investointeihin ja katselmuksiin yrityksen kehittämisavustus työllisyysperusteinen investointituki teknologiarahoitus toimintaympäristön kehittämisavustus Äkillisen rakennemuutoksen reservirahoitus (mikäli se rahoitusmuotona säilyy) Etelä-Suomen EAKR-ohjelman myöntövaltuus (seuraava rakennerahastokausi) Manner-Suomen ESR-ohjelman myöntövaltuus (seuraava rakennerahastokausi) 6

7 Maakuntaliitot Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha Osaamiskeskusohjelmarahoitus Äkillisen rakennemuutoksen reservirahoitus (mikäli se rahoitusmuotona säilyy) Etelä-Suomen EAKR-ohjelman myöntövaltuus (seuraava rakennerahastokausi) 7

8 3. Korotetut tuki-intensiteetit ja laajennetut kohderyhmät Kaakkois-Suomen yhteisten painopisteiden mukaisiin hankkeisiin Painopisteet sovittu maakuntaohjelmien yhteisessä osiossa 1. Metsäteollisuusklusterin uudistuminen 2. Puhdas energia- ja ympäristöteknologia 3. Venäjä 4. Logistiikka ja infra 5. Osaamis- ja koulutusrakenteet 6. ICT-liiketoiminta ja sisältötuotanto Lisäksi etenkin Etelä-Karjalassa panostetaan matkailuun ja Kymenlaaksossa taas palvelualoihin yleisesti sekä turvallisuusalaan. 8

9 Koko Kaakkois-Suomesta vähintään kansallista kehitysalueen 2-tukialuetta edellyttää kansallisen tukialuepäätöksen avaamista tilastojen perusteella useat nykyiset tukialueet ovat viime aikoina kehittyneet selvästi Kaakkois-Suomea paremmin Kehittämisyhtiöt kohderyhmäksi - yrityksen kehittämisavustus - työllisyysperusteinen investointituki ym. Kaikkiin kohdassa 2. mainittuihin tukimuotoihin 9

10 4. Uudet instrumentit ja muut toimenpiteet De minimis -pohjainen investointituki (kuten nyt harvaan asutun maaseudun mikroyritysten hankkeissa) Ryhmäpoikkeusasetuksen 14 artiklan mukainen tuki vastaperustetuille pienille yrityksille (komissiolle ilmoitus) EU:n päästökauppadirektiivin NER300-rahaston tuki uusiutuvan energian demonstraatiohankkeille liittyy kansalliseen investointitukeen Rakenteellisen muutoksen perusrahoitus maakunnan kehittämisrahan muodossa liitoille myönnettäväksi edelleen rakenteellisen muutoksen johtamisesta vastaaville seudullisille toimijoille/kehittämisyhtiöille, esim. 10 /as./v. 10

11 Seudullisten kehittämisyhtiöiden pääomittaminen mahdollistaa mm. teollisuuden käytöstä vapautuneiden toimitilojen nopean ja tehokkaan uusiokäytön Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle kansallinen koordinointivastuu - metsäklusterin uudistamisesta - logistiikasta - tuulivoimaklusterista Valtion panostukset Kaakkois-Suomen väylähankkeisiin 11