Selvitys Kymenlaakson Kesäyliopiston nykytilanteesta ja kehittämisestä. Ylläpitämislupa

Transkriptio

1 1 Selvitys Kymenlaakson Kesäyliopiston nykytilanteesta ja kehittämisestä Ylläpitämislupa Kesäyliopistojen toimintaa ohjaa laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998). Suomessa toimii 20 eri tavoin organisoitunutta kesäyliopistoa. Maakunnan liiton ylläpitämänä kesäyliopisto toimii Kymenlaaksossa ja Hämeessä. Kesäyliopisto on toiminut Kymenlaaksossa vuodesta 1967 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt maakuntahallituksen hakemuksesta Kymenlaakson Liiton ylläpitämälle kesäyliopistolle vapaan sivistystyön ylläpitämisluvan alkaen. Oppilaitoksen nimi on Kymenlaakson kesäyliopisto ja sijaintipaikka on Kouvola. Kymenlaakson kesäyliopiston ydintehtävänä on avoimen korkeakouluopetuksen järjestäminen. Kesäyliopisto järjestää myös työelämässä tarvittavia taitoja ja osaamista kehittävää sekä muuta vapaan sivistystyön koulutusta. Koulutukseen voi osallistua elämän eri vaiheissa, ilman pohjakoulutus-, ikä- tai muita vaatimuksia ja ilman erillistä hakumenettelyä. Koulutustarjonnassa painottuvat sosiaali- ja terveysala, kasvatus- ja kulttuuriala, humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen ala, hallinnon ja talouden ala, taideala erityisesti kuvataide, luonnontieteiden ala sekä matkailu. Hallituksen linjausten mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö on nimittänyt vapaan sivistystyön rakenneja rahoitustyöryhmän, joka jättää ehdotuksensa vapaan sivistystyön rakenteellisesta kehittämisestä sekä rahoitusperusteiden ja lainsäädännön muutostarpeista opetus- ja kulttuuriministeriölle OKM tullee pyytämään vapaan sivistystyön järjestäjiltä ylläpitämislupahakemukset elokuussa OKM:n päätökset tulisivat alkuvuodesta 2016 ja uudet ylläpitämisluvat tulisivat voimaan Uuden rahoituslain voimaantuloajaksi on suunniteltu Kesäyliopistojen valtionosuudet ovat nykytasossa 5,5 milj.. Kesäyliopistojen valtionosuus vähenee vuosina yhteensä noin 11 % eli Neuvotteluprosessi yliopistojen ja kesäyliopistojen kesälukukauden aikaisen yhteistyön tiivistämisestä etenee. Varsinaisten neuvotteluiden aloittamisesta neuvoteltiin myönteisessä hengessä yliopistojen rehtorien neuvoston (Unifi ry.) toiminnanjohtajan kanssa. Kymenlaakson Kesäyliopiston toiminta vuosina Kesäyliopiston avaintulosalueet ovat avoin yliopisto-opetus, ammatillinen täydennyskoulutus, Repininstituutin kuvataidekoulutus sekä kulttuuriseminaarit ja tapahtumat. Vuonna 2013 koulutuksiin osallistui yhteensä 2109 henkilöä (vähennystä -29 % verrattuna vuoteen 2012). Opetustunteja kaikilla opetussektoreilla annettiin yhteensä 2421 tuntia (vähennystä -16 % vuoteen 2012 verrattuna). Koulutustilaisuuksia järjestettiin 77 (vähennystä -29 % vuoteen 2012 verrattuna). Opetussektorien toiminta vuonna 2013: - Avoin yliopisto-opetus. Vuonna 2013 yliopisto-opetusta järjestettiin Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän ja Turun yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti. Avoimena yliopisto-opetuksena toteutettiin 60 opintojaksoa, joista 35 oli perus- ja 25 aineopintoja. Annettujen opetustuntien

2 2 määrä oli 486 tuntia ja opetukseen osallistui 271 opiskelijaa. Avoimen yliopisto-opetuksen osuus opetustunneista oli 20 %. - Ammatillinen täydennyskoulutus. Täydennyskoulutus toteutettiin lyhytkurssitoimintana sekä pitempikestoisten koulutusohjelmien muodossa (kolme koulutusohjelmaa). Opetusta annettiin 1891 tuntia, josta 1448 tuntia on Repin-kuvataidekoulutusta. Muun kuin kuvataidekoulutuksen osuus valtionavustukseen oikeuttavasta opetuksesta oli 18 %. Ammattialoittaisia pääryhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuoltoala, kasvatus- ja opetusala sekä hallinnon ja elinkeinoelämän palveluksessa työskentelevät. Maakunnassa ammatillista täydennyskoulutusta järjestävät myös KyAmk, Ekami, KSAO ja Aikuiskoulutuskeskus Kouvola. - Repin-instituutin kuvataidekoulutus. Lukuvuonna laajaan (48 op) lukuvuoden kestävään kuvataidekoulutukseen osallistui 10 ja lukuvuonna opiskelijaa. Pitkäkestoisten koulutusten lisäksi järjestetään teema- ja lyhytkursseja. Koulutukseen osallistui kaikkiaan 86 henkilöä. Opetustunteja annettiin 1448 tuntia, mikä on 60 % valtionavustukseen oikeuttavista opetustunneista. - Kulttuuriseminaarit ja tapahtumat. Järjestettiin 9 kpl ja niihin osallistui 550 henkilöä. Luentotunteja kertyi 44 h. Repin-instituutin kuvataidekoulutusta on järjestetty Kymenlaaksossa vuodesta 2006 lähtien. Kesäyliopistolle toiminta siirtyi vuoden 2013 alussa. Tavoitteena on välittää kuvataideopiskelijoille vuonna 1757 perustetun Pietarin Kuvataideakatemian, nykyisen Pietarin I.E. Repin-instituutin, taidekasvatuksen perinteisiä menetelmiä Opiskelijoita Opetustunteja josta Repin josta avoin yliopisto josta ammatillinen täyd.koulutus Koulutustilaisuuksia

3 3 Opetuksen kysyntä vuonna 2014 Opetustutuntien ja opiskelijoiden määrää koskevat tiedot ajalta on esitetty edellisen kohdan taulukossa. Vuonna 2014 avoimen yliopisto-opetuksen kysyntä näyttää edelleen vähenevän vuoteen 2013 verrattuna. Keväällä on onnistuttu ammatillisen täydennyskoulutuksen toteuttamisessa. Repin-kuvataidekoulutuksen opintoihin oli keväällä 30 hakijaa, joista 14 valittiin perusopintoihin ja 7 jatkoopintoihin, mikä uutena ryhmänä aloittaa toimintansa syksyllä Kuvataidekoulutuksen toiminta lv lisääntyy noin 50 %. Repin-instituutin kuvataidekoulutuksen kehittäminen ja laajentaminen kansainväliseksi kuvataidekoulutuksen keskukseksi Kymenlaaksossa on kesäyliopistotoiminnan kehittämisen keskiössä ainutkertaisuutensa ja korkeatasoisuutensa vuoksi. Kymenlaakson Kesäyliopiston talous Kesäyliopisto toimii maakuntavaltuuston myöntämän nettomäärärahan puitteissa, jonka mukaan menot ja tulot on samansuuruiset. Kesäyliopiston toimintaa rahoitetaan valtionavustuksin, kuntamaksuin ja opiskelijamaksuin. Suomen kesäyliopistoja vertailtaessa voidaan todeta, että kuntamaksujen osuus Kymenlaakson kesäyliopiston rahoituksesta on Suomen korkein. Kuntamaksuja kerättiin vuonna 2013 noin yksi euro asukasta kohti eli ( vuonna 2014). Toimintatuotot v Jäsenkuntien maksuosuudet Opiskelijoiden maksutuotot ,24 Valtionavustus Muut tuet ja avustukset ,26 Muut tuotot 1756,

4 4 Kymenlaakson kesäyliopiston tuotot v Yhteensä Muut tuotot Muut tuet ja avustukset Valtionavustus Opiskelijoiden maksutuotot Jäsenkuntien maksuosuudet Toimintakulut v Henkilöstökulut ,75 Palvelujen ostot ,90 Aineet ja tarv. 5369,69 Muut toimintakulut , ,11 Kymenlaakson kesäyliopiston toimintakulut v Yhteensä Muut toimintakulut Aineet ja tarv Palvelujen ostot Henkilöstökulut

5 5 Toimintakulut v kustannuspaikoittain Yheensä Kulttuurikäytävä-hanke Repin-kuvataidekoulutus Opetustoiminta Toimistot Johtokunta Kesäyliopiston noin :n toimintakulut sisältävät kiinteitä kuluja (kahden toimipisteen; Kotka ja Kouvola; vuokrakulut sekä viiden henkilön palkkakulut) yhteensä noin Opetustoiminnan laajuus määrittelee pitkälti muiden kulujen tason. Kesäyliopiston nettokulut ovat toteutuneet viime vuosina seuraavasti : v ,99 v ,92 v Kulttuurivuoden 2012 nettokulut olivat ,16 v ,52 v ,31 Mahdollisuudet saavuttaa synergiaetuja kesäyliopiston toiminnan yhdistämisestä muun koulutusorganisaation kanssa pidetyssä palaverissa sovittiin, että ensi vaiheessa rehtori Ritva Javanainen ja hallintopäällikkö Ulla Silmäri laativat selvityksen mahdollisuuksista synergiaetuihin (toimitilat, henkilöstö, opetus) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy:n, Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksen, Helsingin Yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian ja Kymenlaakson Opiston kanssa. Tämän jälkeen tarvittaessa selvitystyötä jatketaan ulkopuolisen selvittäjän toimesta. Rehtoreiden kanssa pidettyjen palaverien perusteella todetaan seuraavaa: Aikuiskoulutuskeskus Kouvola (säätiö): Kiinnostunut toimimaan kesäyliopiston ylläpitäjänä. Pystyy tarjoamaan Kouvolassa, Taitajankatu 2, toimistotilat vaikka alkaen. Kuvataidekoulutukselle on järjestettävissä opetustilat. Rehtori voisi hoitaa kesäyliopiston rehtorin tehtävät.

6 6 Koulutussuunnitteluun löytyy tiimi (hyvinvointialojen osaaja ja viestintäpäällikkö). Auditorio ja muut opetustilat ovat kesäyliopiston käytettävissä käyttökorvausta vastaan. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy: Kyamk tukee koko koulutusketjun mahdollistamista maisteri- ja tohtori-tutkintoon asti. Tavoitteena on yhteistoiminta eikä kilpailu maakunnan vähäisistä resursseista. Kymenlaakson Kesäyliopiston toiminnassa on erityisen tärkeää kytkentä yliopistoopetukseen, jolloin maakunnassa voidaan suorittaa jatko-opintoja (maisteri- ja tohtoritutkinnot). Kuvataidekoulutus voisi toimia osana muotoilun-opetusta. KyAmk tekee Pietarissa yhteistyötä kaikkien korkeakoulujen kanssa. Kymenlaakson Opisto (yhdistys): Myllykoskelta, osoitteesta Paperitehtaantie 3, kansalaisopiston tiloista löytyisi tarvittavat toimistohuoneet sosiaalitiloineen. Kuvataidekoulutukselle opetustilat pitäisi vuokrata. Rehtori hoitaa tällä hetkellä kansalaisopiston ja kansanopiston rehtorin tehtävät, siihen mahdollisesti voisi yhdistää kesäyliopiston rehtorin tehtävät. KyMe ei voi tarjota koulutussuunnitteluresurssia. Yhteydet Pietarin suuntaan on olemassa. Opisto saattaisi harkita kesäyliopistotoiminnan vastaanottamista. Palmenia (Helsingin Yliopiston erillislaitos): Kiinnostunut tekemään yhteistyötä, mutta ei liene tarkoituksenmukainen vaihtoehto ylläpitäjän vaihtoa mietittäessä. Palmenian Kouvolan toimintoja ollaan siirtämässä Kasarminmäen kampuksella pienempiin ja edullisempiin tiloihin. Ei voi tarjota toimistotilaa. Toimenpide-ehdotuksia: Vuonna 2014: Toimitilat Kouvolasta vuokrataan välittömästi kustannustehokkaat toimistotilat kahdelle työntekijälle. Opetustiloja vuokrataan tarpeen mukaan. Nykyiset toimistotilavuokrat ovat Kouvolassa vuodessa. Kustannussäästötavoite on noin vuodessa. Kotkan Höyrypanimon toimistotilan vuokrausta (kustannukset vuodessa) jatketaan, jos Repinkuvataidekoulutuksen jatko-opinnot tarvitsevat opetusluokkatilan. Opetusluokan vuokraa katetaan opiskelijamaksujen lisäyksellä. Jos kuvataidekoulutuksen opetusluokkatarve vähenee, irtisanotaan Kotkan Höyrypanimon toimisto- ja opetusluokkatila alkaen. Tavoitteena on, että kesäyliopiston käytössä on jatkossa vain yksi toimistopiste. Toiminnan raportointi Toiminnan raportointia kehitetään niin, että johtokunnalle ja maakuntahallitukselle raportoidaan toimintatiedot (opiskelija- ja opetustuntimäärät sekä valtionavustukseen oikeuttavat tunnit) keväältä ja syksyltä erikseen avoimesta yliopisto-opetuksesta, ammatillisesta lisäkoulutuksesta ja kuvataidekoulutuksesta. Raportointiajankohdat ovat talouskatsaus elokuussa ja tilinpäätös tammikuussa. Vuonna 2015: Kuntamaksujen määrä max ( vuonna 2014).

7 7 Päätetään kesäyliopiston ylläpitäjäluvan hakemisesta. Ylläpitäjävaihtoehdot: 1. Kymenlaakson Liitto, joka tarjoaa kesäyliopistolle korvauksetta taloushallintopalvelut. Liiton muulla henkilöstöllä ei ole osaamista tukea kesäyliopistoa sen koulutustehtävässä. 2. Aikuiskoulutuskeskus Kouvola voisi siirtyä ylläpitäjäksi vuodesta 2017 alkaen, jos OKM myöntää aikuiskoulutuskeskukselle aikuiskoulutuksen järjestämisluvan ja jos Kymenlaakson Liiton kuntayhtymän jäsenkunnat näkevät sen mahdolliseksi. Aikuiskoulutuskeskus Kouvolan kanssa löytyy synergiaedut rehtorin tehtävien hoidon, koulutussuunnittelun, toimistotehtävien sekä opetustilojen osalta. Selvitetään yhteistyön tiivistämismahdollisuudet Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalana kesäyliopistojen kanssa. Repin-kuvataidekoulutus: Kotkan kaupungin vuokratuki kuvataidekoulutuksen opetustilojen osalta on noin Jos Kotkan kaupungin vuokratuen määrä muuttuu, arvioidaan kuvataidekoulutuksen opetustilakysymys uudelleen. Nykyisen opetustilan heikkoutena on ikkunattomuus. Vuonna 2016: Vapautuvaa rehtorin virkaa ei täytetä niin kauan kuin avoimen yliopisto- ja ammatillisen täydennyskoulutuksen opetuksen kysyntä on vähäistä. Tehtävät hoidetaan sisäisin järjestelyin siten, että nykyinen henkilöstö vastaa niistä oman toimen ohessa. Kustannussäästö noin Kesäyliopiston henkilöstö em. jälkeen: amanuenssi, koulutussuunnittelija, kanslisti ja toimistosihteeri. Kuntamaksujen max-määrä on Yhteenveto Kymenlaakson Kesäyliopiston tulevaisuuden kannalta keskeistä on avoimen yliopisto-opetuksen ja ammatillisen täydennyskoulutuksen kysyntä, johon vaikuttaa maakunnan väestön ikärakenne, koulutustaso, verkko-opetuksen kehitys, kohtuullisen matkan päässä olevien yliopistojen hyvä koulutustarjonta ja työpaikka- ja yrityskehitys. Tässä vaiheessa on vaikea ennakoida, onko opetuksen kysyntä vähentynyt tilapäisesti vai pysyvästi. Maakunnassa on useita ammatillisen täydennyskoulutuksen tarjoajia. Kesäyliopiston taloudellinen menestyminen edellyttää onnistunutta ammatillisen täydennyskoulutuksen myyntiä. Rehtori on tehnyt ammatillisten täydennyskoulutuspalvelujen suunnittelu- ja myyntityötä. Kun rehtori jää pois työstä, siirtyy tehtävä koulutussuunnittelijan ja amanuenssin vastuulle. Kesäyliopistolle nimetään vs. rehtori.

8 8 Kymenlaakson Kesäyliopiston vahvuus on Repin-kuvataidekoulutus, jolla voidaan erottautua muista kesäyliopistoista. Kotkassa 1 päivänä elokuuta 2014 Hallintopäällikkö Ulla Silmäri