Rasismi suomalaisissa oppilaitoksissa

Transkriptio

1 Rasismi suomalaisissa oppilaitoksissa Vesa Puuronen Tutkimusjohtaja, Itä-Suomen Yliopisto Yliopistojen tasa-arvopäivät, Kuopio,

2 1 Johdanto Rasismi suomalaisissa oppilaitoksissa Sisältö Käsitteistä rasismi, rodullistaminen, rotu ja rotujärjestelmä 2 Rasismin muotoja - uusi ja vanha, institutionaalinen ja arkipäivän rasismi - rasismi - biopolitiikka - hallintavalta - sosiaalidarwinismi - ala- ja ylärotu, valkoisuus 3 Rasismista suomalaisissa yliopistoissa Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto 2

3 - rasismin luonnollisuus versus historiallisuus ja / tai yhteiskunnallisuus - rasismi luonnollisena, perinnöllisenä osa ihmisyyttä? - oman ryhmän suosiminen lajin/rodun säilymisen kannalta välttämätöntä - evoluutioteoria (sosiaalidarwisnismi) ja sen vaikutus ihmiskuvaan - ihmisen kognitiivisen toiminnan väistämätön tuote (tyypittely, eronteot), aivosähköiset ilmiöt Rasismi kasvatuksen tuottamaa, opittua käyttäytymistä - ihminen sosiaalinen olento (ei luonnon olento; luonto ja toinen luonto) - ihminen oppii ja pois-oppii, ihminen ei ole automaatti tai kone vaan voi toimia toisin Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto 3

4 Johdanto - käsitteistä rodullistaminen, rasismi ja rotujärjestelmä Rodullistaminen vanha rasismi R Käsitteelliset erottelut - negatiivista - perustuu i) fysiologisiin piirteisiin ii) kulttuurisiin piirteisiin rakenteellinen rasismi arkipäivän rasismi uusi rasismi o d u t Rotujärjestelmä Lähde: Puuronen Rasistinen Suomi Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto 4

5 Ihmisrotujen olemassaolosta ja rasismista - Suomessa ei ole yleensä käytetty opetuksessa käsitettä rotu viitattaessa ihmisiin, syynä on se, että esimerkiksi UNESCOn piirissä päädyttiin toisen maailmansodan jälkeen siihen, että rotu on epätieteellinen käsite, lisäksi rotu käsitteen käyttö esimerkiksi II maailmansodan aikana toteutettujen kansanmurhien perustelemisessa tekivät siitä poliittisesti erittäin sopimattoman - kuitenkin esimerkiksi evoluutiobiologian tunnetuimpiin edustajiin kuuluva Chicagon yliopiston professori Jerry A. Coyne toteaa vasta suomeksi julkaistussa kirjassaan Miksi evoluutio on totta (Vastapaino 2011), että jos rodut (joita hänen mukaansa voidaan kutsua myös alalajeiksi tai ekotyypeiksi) ovat lajien (esimerkiksi ihminen: homo sapiens) populaatioita, jotka ovat olleet maantieteellisesti erillään ja eroavat geneettisesti yhdessä tai useammassa suhteessa, ei ole epäilystäkään etteikö ihmisrotuja ole olemassa. - ihmisrotujen olemassaolo on Coynen mukaan lisätodiste siitä, että ihminen on yksi evoluution kuluessa kehittyneistä eläinlajeista Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto 5

6 - Coynen mukaan ihmisten etnisen alkuperän (rotujen) tunteminen voi olla hyödyllistä esimerkiksi tiettyjen geneettisten sairauksien diagnosoimiselle - hän veikkaa myös, että ihmisrodut ovat liian nuoria (alle vuotta), jotta niiden välille olisi voinut kehittyä älykkyyseroja (Coyne 2011, ) - ihmisen evoluutio jatkuu edelleen ja ihmisryhmien eristyneisyyden väheneminen on omiaan tasoittamaan eroja käyttäytymisessä ja mahdollisesti jopa ulkoisissa piirteissä ajan myötä - yhteiskuntatieteen kannalta olennaista on se, että ihmiset toimivat ikään kuin ihmisrotuja olisi olemassa ja että yhteiskunnan keskeisenä järjestyksenä voidaa pitää hierarkista rotujärjestelmää, jota erilaiset rasismin muodot tuottavat ha ylläpitävät - olennaista yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta on kuitenkin se, että riippumatta siitä tunnustetaanko ihmisrotujen olemassaolo vai ei ihmisten tasa-arvoinen kohtelu on kuitenkin mahdollista Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto 6

7 2 Rasismin muotoja a) vanha rasismi: - biologinen, pseudotieteellinen rasismi - bulgarialais- ranskalainen tutkija Tzvetan Todorov esittää teoksessa Nous et les autres, la reflexion francaise sur la diversité humaine määritelmän, joka rajaa vanhan rasismin merkitystä viiden tarkennuksen kautta 1) on olemassa ihmisrotuja 2) fyysisten ja psyykkisten erojen riippuvaisuus toisistaan ja periytyminen 3) ryhmään kuuluminen määrittää yksilön ominaisuudet 4) on olemassa rotujen hierarkia 5) politiikan täytyy perustua tietoon - rotuhygienia, pakkosterilisoinnit (Suomessa luvulla, vuoteen 1970 saakka) - fyysinen antropologia (saamelaiset) Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto 7

8 b) uusi rasismi - kulttuuriset piirteet rotujen / kansanryhmien erottelun ja hierarkisoinnin perustaksi - esimerkiksi venäläisviha Suomessa, venäläisten rodullistaminen ja aliarvostaminen - saamelaiset kulttuurittomana kansana - maahanmuuttajien luontainen koti, kulttuurin luonnollistaminen - uusi rasismi ei ole korvannut vanhaa rasismia vaan ne voivat kietoutua yhteen - anti-islamismi, uskonto rasismin peusteluna - sivilisaatioiden välinen taistelu, kulttuurien hierarkia Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto 8

9 c) institutionaalinen, rakenteellinen rasismi - lainsäädännön avulla tuotettu ja toteutettu rasismi - oppilaitoksien opetuskieli, kielilainsäädäntö, eri vähemmistöjen erilainen kohtelu, monikulttuurisuuspolitiikasta huolimatta eri etnisten ryhmien erilainen kohtelu (kielivähemmistö, vanhat vähemmistöt, alkuperäiskansa, uudet vähemmistöt, turvapaikanhakijat, paperittomat jne) - institutionaalisiin käytäntöihin perustuva rasismi - työsyrjintä (ks. taulukko 1), syrjintä opinnoissa, positiiviset erityistoimet (affirmative action) - lainsäädännön suomalaisuus, kristillisyys (ks. esimerkiksi Martikainen 2004, Immigrant Reliogions in Local Society) Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto 9

10 d) arkipäivän/arkielämän rasismi, everyday racism (Essed, Philomena 1991, Understanding Everyday Racism) - rasismi arkielämään sisältyvänä prosessina eikä pelkästään ideologiana tai yhteiskunnan rakenteeseen liittyvänä tai kuuluvana ilmiönä - rasismia tuotetaan ja sitä vahvistetaan arkielämän käytännöissä, jotka ovat tuttuja ja toistuvia - arkipäivän rasismi-käsite liittyy fenomenologisen sosiologian (konstruktionismin) tapaan ymmärtää yhteiskunnalliset ilmiöt (instituutiot, ideologiat) ihmisten toiminnan tuloksiksi (sosiaalisiksi konstruktioiksi) - arkielämän rasismi käsite yhdistää rasismin ideologisen ulottuvuuden arkipäivän asenteisiin ja tulkitsee rasismin uusintamista - arkielämän rasismin tutkimus kiinnittää huomiota rasismin uhrien kokemukseen ja siihen mikä on rasismin merkitys uhrien kannalta Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto 10

11 Arkielämän rasismin vaikutukset - marginalisoiminen, tarkoittaa että vähemmistöihin kuuluvat pakotetaan tai suostutellaan omaksumaan yhteiskunnassa vallitsevat normit ja arvot ja luodaan keinotekoisia kattoja vähemmistöihin kuuluvien ihmisten etenemiselle (vrt. naisten asema yhteiskunnassa) - kyseenalaistaminen edesauttaa marginalisoimista saattamalla epäilyksenalaiseksi vähemmistöihin kuuluvien käsitykset ja havainnot sosiaalisesta todellisuudesta, heidän kulttuuriset kokemuksensa ja sosiaaliset sekä intellektuaaliset kvalifikaationsa - turhauttaminen tarkoittaa sitä, että enemmistö holhoaa vähemmistöä, painostaa sitä assimiloitumaan, eristää sen kulttuurisesti ja kieltää rasismin tavoitteenaan estää rasismin vastustaminen (ks. Essed 1991, 289) Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto 11

12 Rasismi, biopolitiikka, hallintavalta - ranskalaisfilosofi Michel Foucaultin mukaan rasismissa olennaisinta eivät ole irrationaaliset ennakkoluulot, sosiaalinen syrjintä tai poliittinen ideologia - rasismi osa biopoliittista väestön hallintaa - näkemys liittyy Foucaultin kokonaisvaltaiseen yhteiskuntakäsitykseen, jonka mukaan valta yhteiskunnassa on hajaantunut eikä keskittynyt johonkin tiettyyn instituutioon, tiedon ja vallan välinen suhde - vallan teknologiat (Foucault 1976, Il faut défendre la société) - Foucault esittää, että rasismista on tullut osa valtion mekanismeja biopolitiikan ilmaantumisen myötä - rasismi suuntautuu koko väestöön, mukaan lukien valtaväestö - rasismin tehtävä on jakaa väestö rotuihin, joihin biopolitiikka kohdistuu - rasismin toinen tehtävä on mahdollistaa periaatteessa sodankaltaiset olosuhteet, joissa toisten, vihollisten surmaaminen on ehto sille, että henkilö itse voi elää Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto 12

13 - toisen alemman rodun tuhoaminen on tae oman rodun, terveen ja puhtaan säilymisestä - suhde rotujen välillä on modernissa yhteiskunnassa biologinen ei sotilaallinen - rasismi mahdollistaa karkottamisen, hylkäämisen, maahan pääsyn kieltämisen - sosiaalidarwisnismi evoluutioteorian sovelluksena yhteiskuntaelämään: - lajien hierarkia - olemassaolon taistelu - luonnollinen valinta, joka eliminoi kelvottomat / sopeutumattomat - sosiaalidarwinismia käytetään, kun poliittisia tavoitteita muotoillaan uudelleen ja perustellaan itsestään selväksi oletetulle biologiselle kielelle - politiikalle näennäistieteellinen ilmaisu Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto 13

14 - keskusteltaessa esimerkiksi Euroopan velkakriisistä, työttömyydestä, maahanmuutosta tai vähemmistöjen ja enemmistön välisistä suhteista päädytään usein sosiaalidarwinistisiin lähtökohtiin (kelpoisimpien yksilöiden, valtioiden tai kulttuurien eloonjäänti, selviytyminen, menestyminen) - valtiollinen rasismi (state racism) (Foucault) jakaa (valta)väestön ylä- ja alarotuun - sosiobiologia ideologiana (itsekäs geeni) - huonommin toimeentulevien toimeentulovaikeudet osoitus kelvottomuudesta, kyvyttömyydestä menestyä kilpailussa (Barker 1981, The New Racism) ja varakkaiden menestys osoitus kelvollisuudesta ja kyvystä menestyä kilpailussa, pätevyydestä --> eriarvoisuuden yhteiskunnalliset syyt peittyvät - valkoisuuden tutkimus, miten valtaväestö omaksuu itsestään selvänä pitämänsä näkemyksen omasta rodullisesta/etnisestä olemuksestaan Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto 14

15 3. Rasismi suomalaisissa yliopistoissa Rasismi kokemuksia (haastattelututkimus) - venäläistutkijan kokemuksia suoranaisesta syrjinnästä Tutkimusrahojen jaossa suositaan syntyperäisiä suomalaisia. Käytännössä maahanmuuttajataustan omaavilla on mahdotonta saada tutkimusrahoja jos hakemus on varustettu omalla nimellä. Minä lähetin monta hakemusta Suomen Akatemialle, suosittelijoilla oli kovat nimet... Suomessa on kirjaamaton sääntö, ettei ulkomaalaissyntyiselle rahoitusta myönnetä... eikä ulkomaalaissyntyiset saa olla avain -paikoissa tai avain-tehtävissä. Minä keskustelin muiden tutkijoiden kanssa, jotka työskentelevät sekä meidän että muissa yliopistoissa... ilmiö on sama koko Suomessa... ja muissa Euroopan maissa on sama tilanne... Suomessa tämä tieteellinen syrjintä on vain voimakkaampi kuin muissa maissa... Amerikassa ja Englannissa on vähän parempi tilanne... Saksassa ja Hollannissa on aika tiukka käytäntö... lähes yhtä tiukka kuin Suomessa... mutta Suomessa on kuitenkin syrjintä kaikesta voimakkainta... Noista asioista keskustellaan... kokeneet tutkijat ovat tietoisia tästä... Jos joku haluaa anoa rahaa tutkimukseen, niin hakemuksessa täytyy olla suomalaisen tutkijan nimi... Näin minä teen nykyään ja se toimii... Tieteellinen syrjintä on voimakas ja tästä jää hyväksikäytön maku. (ha6) Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto 15

16 - venäläistutkija kertoi haastattelussa myös erittäin vakavasta tieteellisen käytäntöjen loukkaamisesta, johon hänet oli pakotettu laitoksella, jossa hän työskenteli.... Tulevaisuudessa rahoitus laitokselle tulee vielä enemmän sidotuksi tehtyihin väitöksiin... Suomessa väitös pitäisi saada valmiiksi kolmessa vuodessa... mutta se ei riitä mitenkään... kunnon väitös vaatii paljon enemmän aikaa ja tieteellisiä julkaisuja... kolmessa vuodessa hyvää väitöstä ei synny... Käytännössä rahoituksen turvaamiseksi minä joudun kirjoittamaan väitöksiä tutkijoiden puolesta... K: Tämä on aika kova ilmaisu. Voimmeko analyysissa kirjoittaa, että rahoituksen turvaamiseksi professorit joutuvat kirjoittamaan väitöksiä opiskelijoiden puolesta? V: Kai te voitte, koska totta se on. Viidessä vuodessa minä ohjasin 7 väitöstä... noista väitöksistä ainoastaan kaksi oli normaalia väitöksiä. (ha6) Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto 16

17 - haastateltu yliopiston professori kertoi, että hänet eristettiin laitoksen ja jopa hänen oman oppiaineensa kannalta keskeisestä päätöksenteosta - hän ei saanut tietoa pidettävistä laitoskokouksista tai hänelle ei annettu mahdollisuutta tutustua kokouksissa käsiteltäviin asioihin - ei nimitetty oppiaineen kehittämistä pohtineen työryhmän jäseneksi - professoria oli myös virkakautensa alussa pidetty tietämättömänä oppiaineen kehittämisrahaston olemassaolosta. Sen jälkeen, kun hän oli saanut tietää kyseisistä varoista, hän ei ollut voinut käyttää niitä kehittämiseen, vaan niistä oli maksettu laitoksen muita menoja - koska henkilö ei ollut alistunut epäoikeutetuksi kokemaansa kohteluun, hänet leimattiin työyhteisössä. Monet suomalaiset kollegat ilmaisivat yksityisesti vihamielisiä asenteitaan haastateltavaa kohtaan, ja hyökkäsivät henkilökuntakokouksissa verbaalisesti häntä vastaan hänen etniseen taustaansa viitaten - haastateltavaa loukkasi eniten hänen ammattitaitonsa ja kykyjensä kieltäminen. Suomalaiset kollegat olivat haastateltavan mukaan nöyryyttäneet häntä ja yrittäneet saada hänet jättämään työpaikkansa Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto 17

18 - sosiaalidarwinismi superideologiana voi tehdä ymmärrettäväksi esimerkiksi rasististen/äärioikeistolaisten liikkeiden/puolueiden kannatuksen kasvua kaikkialla Euroopassa ja laajemminkin maailmalla - rasismi keskeinen vallan teknologia --> sitä voidaan tarkastella yhteydessä muihin vallan teknologioihin mm. biopolitiikan eri muotoihin - mikä on yliopistojen rooli sosiaalidarwinismisen superideologian kehittämisessä ja vallantekniikoiden tuottajina? - rasismi opettajankoulutuslaitosten opetusohjelmissa - kansainvälisten opiskelijoiden kohtaama rasismi ja syrjintä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto 18