1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4 Lapin yliopiston uusien opiskelijoiden sisäänottomäärä vuonna 2010

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA UUSI HALLITUS Kokous 03/09 ASIALISTA 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Rehtorin katsaus 3 Lapin yliopiston toiminnan ja talouden tavoitteet sopimuskaudelle Lapin yliopiston uusien opiskelijoiden sisäänottomäärä vuonna Lapin yliopiston hallintojohtosääntö 6 Vararehtorien valinta 7 Lapin ylipiston hallituksen työjärjestys 8 Muut asiat

2 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Uusi hallitus Mauri Ylä-Kotola Kokous 3/09 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 13:00 Läsnä Jäsenet: +Raimo Väyrynen, puheenjohtaja +Markku Salomaa, varapuheenjohtaja +Liisa Ansala, saapui 1 +Matti Hepola +Tarmo Jomppanen +Raija Kivilahti +Rauno Korhonen +Mirva Lohiniva-Kerkelä +Antti Määttä, saapui 1 +Minna Uotila +Marja Vaarama lisäksi: Mauri Ylä-Kotola Jukka Mäkelä Tarja Särkkä Juhani Lillberg Henna-Leena Mäntylä, siht. 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Uuden hallituksen tekemän päätöksen mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen kokousta ja kokouksen asialista on lähetettävä viimeistään viisi vuorokautta ennen kokousta. Johtosäännön 60 :n mukaan yliopiston hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys Päätös Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola

3 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Uusi hallitus Mauri Ylä-Kotola Kokous 3/09 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 13:00 Läsnä Jäsenet: +Raimo Väyrynen, puheenjohtaja +Markku Salomaa, varapuheenjohtaja +Liisa Ansala +Matti Hepola +Tarmo Jomppanen +Raija Kivilahti +Rauno Korhonen +Mirva Lohiniva-Kerkelä +Antti Määttä +Minna Uotila +Marja Vaarama lisäksi: Mauri Ylä-Kotola Jukka Mäkelä Tarja Särkkä Juhani Lillberg Henna-Leena Mäntylä, siht. 2 Rehtorin katsaus Lapin yliopisto on läpäissyt Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) arvioinnin eli auditoinnin. Auditointiryhmän mukaan Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä ja siihen liittyvät menettelytavat kattavat kaikki yliopiston perustehtävät. Arviointi sisälsi 12 kohdetta, joista kahdeksan arvioitiin tasolle kehittyvä ja neljän määriteltiin olevan alkavassa vaiheessa. Näin Lapin yliopiston laadunvarmistuksen kokonaisarvosanaksi tuli toiseksi korkein eli kehittyvä. Arvioitavana oli yliopiston toiminnan laadunvarmistusjärjestelmä, ei yliopiston opetuksen tai tutkimuksen laadukkuus sinänsä. Arviointineuvoston nimeämä viiden henkilön asiantuntijaryhmä teki arvioinnin huhtikuussa Arviointi tehtiin kirjallisen aineiston ja haastattelujen perusteella. Auditointitulos on voimassa seuraavat kuusi vuotta. Kiitosta järjestelmän avoimuudelle ja hyville käytännöille Auditointiryhmän mukaan yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän sisäinen avoimuus edesauttaa yliopiston tavoitteiden toteuttamista. Tavoitteita myös toteutetaan loogisesti kaikissa yliopiston toiminnoissa. Kiitosta sai myös se, että yliopisto kerää systemaattisesti tietoa tutkimuksesta ja taiteellisesta toiminnasta. Näin yliopisto on pystynyt tunnistamaan toiminnassaan ilmeneviä vahvuuksia, heikkouksia ja kehittämiskohteita. Vahvuuksina nähtiin myös sosiaalityön koulutusohjelman laadunvarmistustyö sekä useat hyvät käytänteet, kuten tiedekuntien ja yksiköiden avoimet palautepöytäkeskustelut ja ns. laatusiltakeskustelut, joihin osallistuvat opiskelijat, opettajat, työnantajat, alumnit ja opetushallinnon edustajat. Tunnustusta saivat myös selkeät ohjeet henkilöstön rekrytointiin sekä Arktisen keskuksen rooli yliopiston tutkimuksen ja opetuksen esilletuomisessa. Kehittämiskohteita Kehittämiskohteista auditoijat mainitsevat mm. koulutuksen laatutavoitteiden määrän rajoittamisen ja prioriteettien selkeyttämisen. Auditointiryhmä suositte-

4 lee myös, että opiskelijapalautteeseen annetaan aina vastapalaute ja vastapalautteen antoa systematisoidaan. Lisäksi yliopistoa suositellaan kehittämään sellaisia laadunvarmistuksen menetelmiä ja seurannan mittareita, jotka nykyistä paremmin tukisivat tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan laadun kokonaisvaltaista kehittymistä myös muiden laadullisten näkökohtien kuin alueellisen profiloitumisen osalta. Kaikki korkeakoulut arvioidaan Korkeakoulujen arviointineuvosto on toteuttanut syksystä 2005 lähtien korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointeja. Kaikki suomalaiset korkeakoulut on tarkoitus auditoida vuoden 2011 loppuun mennessä. Auditoinnissa arvioidaan, miten laadunvarmistusjärjestelmä tukee korkeakoulun johtamista sekä koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadun kehittämistä. Laadunvarmistusjärjestelmien auditointi on osa kansallista korkeakoulujen laadunvarmistusta ja liittyy Euroopan korkeakoulutusalueen luomiseen. Auditointien tavoitteena on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisia laadunvarmistuksen periaatteita. Yliopistoista auditoinnin ovat läpäisseet tähän mennessä Lapin, Kuopion, Jyväskylän, Helsingin ja Turun yliopistot, Lappeenrannan ja Tampereen teknilliset yliopistot, Turun ja Helsingin kauppakorkeakoulut sekä Svenska handelshögskolan. Uusinta-auditointia edellytetään Tampereen yliopistolta, Teknilliseltä korkeakoululta ja Taideteolliselta korkeakoululta. Muita yliopistoja ei ole vielä auditoitu. Esitys Päätös Keskusteltaneen yliopiston auditointituloksesta ja Korkeakoulujen arviointineuvoston palautteesta. Kuultiin rehtorin alustus ja päätettiin jatkaa keskustelua hallituksen joulukuun kokouksessa sekä järjestettävässä auditointiseminaarissa. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola

5 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Uusi hallitus Mauri Ylä-Kotola Kokous 3/09 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 13:00 Läsnä Jäsenet: +Raimo Väyrynen, puheenjohtaja +Markku Salomaa, varapuheenjohtaja +Liisa Ansala +Matti Hepola +Tarmo Jomppanen +Raija Kivilahti +Rauno Korhonen +Mirva Lohiniva-Kerkelä +Antti Määttä +Minna Uotila +Marja Vaarama lisäksi: Mauri Ylä-Kotola Jukka Mäkelä Tarja Särkkä Juhani Lillberg Henna-Leena Mäntylä, siht. 3 Lapin yliopiston toiminnan ja talouden tavoitteet sopimuskaudella Yliopistolain (558/2009) mukaan yliopiston hallitus päättää yliopiston toiminnan ja talouden kannalta keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista sekä päättää yliopiston toimintarakenteesta. Yliopiston ja opetusministeriön väliset sopimusneuvottelut koskien kauden tavoitteita ja vuoden 2010 voimavaroja käydään opetusministeriössä Yliopiston sisäiset tulosneuvottelut käynnistetään viikolla 45. Neuvotteluiden valmistelua varten yliopistolla tulee olla määriteltynä: - Lapin yliopiston sisäiset tulosneuvotteluohjeet: toiminnan keskeiset tavoitteet (liite 1) (pohjana Lapin yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelma kaudelle , Lapin yliopiston hallitus ); - Lapin yliopiston talouden tavoitteet kaudelle (liite 2); - Lapin yliopiston tulosyksikkörakenne vuosille (liite 3). Esitys Päätös Päätettäneen hyväksyä Lapin yliopiston toiminnan ja talouden tavoitteet liitteiden 1-3 mukaisina. Päätettiin hyväksyä yliopiston sisäisten tulosneuvotteluiden perustaksi Lapin yliopiston toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet liitteiden 1 ja 2 mukaisina seuraavin lisäyksin: Perustutkintokoulutuksen konkreettisia toimenpiteitä varten yksiköitä pyydetään esittämään konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla ne varmistavat koulutuksen laadun ja opintojen sujumisen kannalta riittävän koulutustarjonnan. Henkilöstösuunnitelman yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön kehittämisen näkökulmaan.

6 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on keskeisesti esillä yksiköiden neuvotteluissa. Erityisenä tavoitteena on yksiköiden yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen sisällöllinen ja toiminnallinen määrittely. Hanketoiminnan osalta on tärkeää, että ne tukevat yliopiston strategiaa. Neuvotteluissa yksiköiden tavoitteiden lukumäärää tulee karsia ja ne tulee priorisoida selkeästi. Talouden tavoitteiden osalta päätettiin, että neuvotteluissa tulee kiinnittää huomiota henkilöstömenojen ja opiskelijamäärän väliseen suhteeseen. Hankkeiden yleiskustannuslisän tulee olla pääsääntöisesti vähintään 15-20% hankkeen kokonaiskustannuksista. EU-rahoituksen osalta pyritään siirtymään asteittain rakennerahastorahoituksesta tutkimusohjelmiin. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola

7 Liite 1 Tiedekunnat Harjoittelukoulu Arktinen keskus Kirjasto Kielikeskus Avoin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut Kehittämis- ja hallintopalvelut -yksikön vastuualueet LAPIN YLIOPISTON SISÄISET TULOSNEUVOTTELUT SYKSYLLÄ 2009 Yliopiston ja opetusministeriön välinen sopiminen Lapin yliopiston ja opetusministeriön väliset neuvottelut koskien vuosien sopimusta pidetään opetusministeriössä. Uuden yliopistolain mukaan yliopiston varsinaisia neuvotteluosapuolia ovat rehtori ja uuden hallituksen puheenjohtaja. Kevään 2009 aikana Lapin yliopisto ja opetusministeriö ovat neuvotelleet yliopiston määrälliset tavoitteet ja tunnuslukutavoitteet kaudelle sekä yliopiston valtakunnalliset tehtävät. Lokakuun neuvottelussa keskeisiä tulevaan rahoitukseen liittyviä teemoja ovat yliopiston koulutus- ja tieteenalarakenteen määrittelemä rahoitus (18,8 % yliopistolaitoksen kehyksestä) ja strateginen kehittäminen (6,3 % yliopistolaitoksen kehyksestä). Koska yliopiston vuoden 2010 määrärahakehys ratkeaa vasta sopimusneuvotteluissa, yliopiston sisäiset neuvottelut siirtyvät marraskuulle. Yliopiston sisäinen sopiminen 1) Yliopiston määrälliset ja tunnuslukutavoitteet sopimuskaudella Liitteeksi 1 valmistuu esitys yliopiston määrällisten tavoitteiden ja tunnuslukutavoitteiden kohdentumisesta yksiköittäin (liite 1 toimitetaan myöhemmin). Tavoitteiden kohdentumista käsitellään jo ennen tulosneuvotteluita dekaanikokouksissa ja yksiköitä pyydetään käsittelemään ehdotukset myös tiedekuntaneuvostoissa/arktisen keskuksen johtokunnassa. 2) Toiminnan sisällöllinen kehittäminen Lapin yliopiston hallitus on hyväksynyt yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelman vuosille (liite 2). Toimeenpanosuunnitelman tehtävänä on ohjata yliopiston sisäistä tulossopimista seuraavalla tulossopimuskaudella Toimeenpano-

8 suunnitelma sisältää konkreettiset toimenpiteet strategian toteuttamiseksi vuosina , opetusministeriön yliopistolle määrittämät määrälliset tavoitteet ja tunnuslukutavoitteet vuosille , jotka toimivat yliopiston rahoituksen perustana. Näitä täydentävät suunnitelmassa esitetyt yliopiston omat toiminnan arviointikriteerit. Yksiköitä pyydetään valmistelemaan neuvottelukierrosta varten seuraavat neuvottelukohteet: Tutkimus ja taiteellinen toiminta Tiedekuntien ja Arktisen keskuksen omat sisällölliset painoalat ja toimenpiteet niiden vahvistamiseksi. Yksikön toimenpiteet yliopiston profiilialueiden vahvistamiseksi. Lisäksi tutkimusta harjoittavat yksiköt määrittelevät, millä toimenpiteillä yksikkö: 1) lisää julkaisutoimintaa, erityisesti kansainvälistä referee-julkaisemista; 2) lisää kansainvälistä tutkimusrahoitusta, SA-rahoitusta ja valtakunnallista TEKESrahoitusta; 3) vahvistaa taiteellista toimintaa (taiteiden tiedekunta); 4) edistää tieteen ja taiteen vuorovaikutusta; 5) osallistuu Lapin korkeakoulujen yhteisen innovaatio-ohjelman (liite 3) perustiedon tuottamiseen ja tekee mm. ohjelman neljään Lappiin liittyvää tutkimusta. Perustutkintokoulutus Tiedekuntien perustutkintokoulutuksen kannalta keskeisimmät alueelliset, kansalliset ja kansainväliset kumppanuudet. Tiedekunnan/tiedekuntien yhteisten joint degree- ohjelmien sisältöalueet. Tiedekunnan sopimuskaudella valmisteleman koulutuksen laatuyksikköesityksen sisältöalue Lisäksi perustutkintokoulutusta antavat yksiköt esittävät, millä tavoin yksikkö: 1) varmistaa koulutuksen laadun ja riittävän koulutustarjonnan; 2) varmistaa, että jokainen opettaja voi tutkia tai harjoittaa taiteellista toimintaa ja tsp; 3) varmistaa tutkintojen työelämärelevanttiuden; 4) huolehtii, että tutkintoihin sisältyy kansainvälistymistä tukeva osio; 5) tukee monipuolisten ja laadukkaiden oppimisympäristöjen kehittymistä ja käyttöä; 6) huolehtii mahdollisimman laadukkaiden opiskelijoiden ja opettajien rekrytoinnista ja tohtoroituneiden osuuden lisäämisestä opettajakunnassaan. Tieteellinen jatkokoulutus Tiedekuntien ja Arktisen keskuksen tutkijakoulutuksen kytkeytyminen yliopiston profiilialueille ja tiedekunnan omiin painoaloihin. Lisäksi tieteellistä jatkokoulutusta harjoittavat yksiköt määrittelevät ne toimenpiteet, joiden avulla yksikkö: 1) on mukana vähintään kahdessa valtakunnallisessa/kansainvälisessä tutkijakoulussa ja hyödyntää yliopiston oman ja muiden tutkijakoulujen opetustarjontaa; 2) huolehtii, että tutkijakoulutus on normaali osa tutkimus- ja kehittämishanketoimintaa; 3) varmistaa, että pääsääntöisesti jokaisella jatko-opiskelijalla on oman vastuuprofessorin lisäksi myös toinen ohjaaja; 4) huolehtii, että jokainen jatko-opiskelija ilmoittautuu ja yksikkö huolehtii opintosuoritusten rekisteröitymisestä;

9 5) varmistaa, että jokaisella jatko-opiskelijalla on henkilökohtainen jatkoopintosuunnitelma ja että yksikkö kerää jokaiselta opiskelijalta palautteen, jota hyödynnetään jatkokoulutuksen kehittämisessä. Elinikäinen oppiminen Aikuiskoulutuksen sisällyttäminen opettajien ja tutkijoiden kokonaistyöaikasuunnitelmiin. Avoin yliopisto Lapin yliopiston aikuiskoulutuksen laatuyksikköesityksen valmistelun koordinoijana. Lisäksi tiedekunnat ja aikuiskoulutusta käytännössä organisoivat yksiköt esittävät, kuinka 1) huolehtii tutkinnon suorittaneiden pysymisestä yliopistoyhteisön jäseninä; 2) laajoihin aikuiskoulutushankkeisiin kytketään tutkimuksellinen osio; 3) aikuiskoulutusta varten luodaan suomenkielisiä ja englanninkielisiä verkkoopintokokonaisuuksia, joita voidaan tarjota myös avoimina opintoina; 4) avointa yliopisto-opetusta tarjotaan paikallisesti ja valtakunnallisesti; 5) aikuiskoulutuksena järjestetään myös tutkintoon johtavaa koulutusta; 6) maahanmuuttajille järjestetään monipuolista aikuiskoulutusta. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen määrittely yksikön edustaman tieteenalan näkökulmasta. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen sisällyttäminen opettajien ja tutkijoiden kokonaistyöaikasuunnitelmiin. Yksikön asiantuntijatoiminnan tavoitteet. Lisäksi tiedekunnat ja muut yhteiskunnallista vuorovaikutusta harjoittavat yksiköt määrittävät millä toimenpiteillä yksikkö: 1) huolehtii, että hanketoiminta liittyy yliopiston perustoimintoihin ja on strategian mukaista; 2) tukee kv.hanketoiminnan avulla osaamisensiirtoa ja osallistuu vähintään yhteen kv.rahoituksella (Interreg, ENPI, komission erillisohjelmat) rahoitettavaan hankkeeseen; 3) hyödyntää UArctic-verkoston toimintaa; 4) osallistuu Lapin korkeakoulujen yhteisen innovaatio-ohjelman toteuttamiseen; 5) osallistuu Arktisen keskuksen näyttelytoiminnan kehittämiseen ja hyödyntää näyttelyä tutkimustulostensa esittelyyn, 6) rakentaa toimintamallin yksikön alueelliseen yritysyhteistyöhön, 7) rakentaa toimintamallin kulttuuriyhteistyöhön (taiteiden tiedekunta). Yksikön johtaminen ja yhteisöllisyyden kehittäminen Sitoutuminen yliopiston yhteiseen strategiaan. Yksikön yhteisöllisyyden sisäisen johtamiskulttuurin kehittäminen Työtyyväisyyden parantaminen. Toiminnan onnistuneisuuden arviointi kurkistusneuvotteluissa, tulosneuvotteluissa ja toimintakertomuksissa sekä yksikön sisäisissä virallisissa hallintoelimissä. Avoimena olevien tehtävien täytöstä ja osaamisrakenteen kehittämisestä sopimus tulos- /kurkistusneuvotteluissa. Arviointikeskusteluissa painopiste strategian toimeenpanosuunnitelman kriteereihin. Lisäksi yksiköt tekevät esityksen niistä toimenpiteistä, joiden avulla yksikön johtaminen

10 1) tukee yliopiston yhteistä arvoperustaa, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja arvojen sisäistämistä; 2) tukee henkilöstön ja sen osaamisen kehittämistä; 3) tukee henkilökunnan työn ja siihen liittyvien muutosten hallintaa; 4) tukee esimiesten osallistumista esimieskoulutukseen; 5) opiskelijayhteisön kehittäminen opiskelijoiden hyvinvointi 6) varmistaa, että jokainen yhteisön jäsen tuntee tutkimustyön eettiset periaatteet; 7) huolehtii riittävästä tiedonkulusta; 8) varmistaa toiminnan laatua; 9) osana Lapin korkeakoulukonsernin yhteistyötä varmistaa, että yksikkö ja amkien toimialat tuottavat tarvittaessa yhteistä opetusta tarkoituksenmukaisella tavalla. 3. Henkilöstösuunnitelman valmistelu Yliopisto valmistelee sopimuskaudelle strategisen henkilöstösuunnitelman. Suunnitelman pohjaksi jokaista yksikköä pyydetään valmistelemaan suunnitelma yksikön oman tehtävä-/osaamisrakenteen kehittämiseksi. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon seuraavat asiat: - osaamisen kehittäminen lähtee yliopiston strategian profiilialueista ja yksiköiden omista painoaloista; - voimavaroja suunnataan pidemmällä tähtäimellä opetuksesta tutkimukseen kuitenkin aina varmistaen yksikön opetuksen laatu tavoitellen rakenteellisia muutoksia; - voimavaroja suunnataan uudelleen osana korkeakoulukonsernin tukipalveluiden kehittämistä tavoitteena voimavarojen kohdentaminen perustoimintaan; - yksikön henkilöstömäärän kasvu perustuu täydentävään rahoitukseen; - osaamisen kehittäminen kattaa koko henkilöstön; - yksikön kiinteiden palkkojen palkkasumma kasvaa pääsääntöisesti työehtosopimusten mukaisten korostusten perusteella; - siirrot yksiköstä toiseen mahdollisia. 4. Voimavaratarpeet Sopimuskauden voimavarakehys ratkeaa neuvotteluissa Yliopistolaitoksen rahoitusmalli antaa siihen puitteet. Rahoitusmalli tuottaa yliopistolle voimavarat, jotka osoitetaan yliopistolle kerran kuukaudessa valtionapuna. Uusi toimintamalli edellyttää yksiköiltä uutta, ennakoivampaa budjetointia ja taloussuunnittelua. Yksiköiltä tullaan pyytämään entistä yksityiskohtaisemmat talousarviot. Talousarviosuunnittelu ohjeistetaan erikseen. 5. Aikataulutus Tulosneuvottelujen aikataulu: klo Kirjasto klo 8-10 Arktinen keskus klo Taiteiden tiedekunta klo Kasvatustieteiden tiedekunta ja harjoittelukoulu klo Kielikeskus klo 9-12 Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - sosiaalityö

11 - yhteiskuntatutkimus - menetelmätieteet Lappea MTI klo Oikeustieteiden tiedekunta klo 9-12 Kehittämis- ja hallintopalveluiden tilannekatsaus klo Aikuiskoulutus - avoimen yliopiston ty - koulutus- ja kehittämispalveluiden ty Yksiköitä pyydetään toimittamaan neuvotteluaineistonsa suunnittelu- ja rahoitusyksikköön mennessä. Rehtori Mauri Ylä-Kotola Suunnittelu- ja rahoituspäällikkö Tarja Särkkä

12 Liite 2 Talouden tavoitteet tulossopimuskaudella Perusvoimavarat - henkilöstömenojen osuutta budjettirahoituksen käytöstä pyritään asteittain pienentämään (taso vuonna %) - kiinteistömenoihin (sis. tilapalvelut) voi kohdentaa korkeintaan 17 % yliopiston budjettirahoituksesta (taso vuonna %) - vapaan toimintamenon osuutta budjettirahoituksesta pyritään asteittain kasvattamaan (taso vuonna %) 1) Henkilöstömenot - yliopisto turvaa pysyvän budjettirahoitteisen henkilöstön työsuhteet - toiminnassa vältetään ratkaisuja, joiden kautta määräaikainen henkilökunta muuttuu pysyväisluonteiseksi - voimavarojen uudelleen suuntaamisessa lähtökohtana on yliopiston profiili ja yksiköiden sopimuskaudelle määrittelemät painopisteet 2) Kiinteistömenot - kiinteistömenoja pyritään alentamaan täydentävän rahoituksen hanketoiminnan kautta - konserniyhteistyön osalta pyritään siihen, ettei yliopiston kiinteistömenojen osuus pidemmällä tähtäimellä kasva, vaan kiinteistötulot ja -menot kompensoivat toisensa. - ROTKO:n tilat pyritään vuokraamaan ulkopuolisille 3) Toimintamenot - Yksiköiden toimintamenojen budjetointi lähtee toteutuma-arvioinnista ilman investointeja - Investoinneista tehdään erillinen investointisuunnitelma Strateginen hankerahoitus Mikäli yliopistolla on käytettävissä hankerahoitusta, sitä suunnataan ensisijaisesti: 1) väitöskirjojen viimeistelyyn; 2) kansainvälistä julkaisutoimintaa tukevaan kielentarkastuspalveluun; 3) opetus- ja tutkimushenkilökunnan kansainvälisen vaihdon kehittämiseen valittujen strategisten kumppaneiden kanssa; 4) joint degree- maisteriohjelmien kehittämiseen yliopiston profiilialueille; ja 5) yliopiston alumnitoiminnan kehittämiseen Tuloksellisuusrahoitus Mikäli yliopistolla on käytettävissä tuloksellisuusrahoitusta, sitä suunnataan vuosille 2011 ja 2012 strategian toimeenpanosuunnitelmassa määriteltyjen arviointikriteerien pohjalta tehtävän kokonaisarvioinnin perusteella.

13 Täydentävä rahoitus Täydentävän rahoituksen budjetointiperuste on vähintään omakustannushinta. Hinnan määrittelyssä otetaan huomioon henkilöstömenot, toimintamenot, kiinteistömenot ja toiminnasta aiheutuvat välilliset menot. Rakennerahastohankkeiden omarahoitusosuus on korkeintaan 15 % hankkeen kustannuksista. Omarahoitus on pääsääntöisesti laskennallinen rahoituserä. Koulutuksen, tutkimuksen ja asiantunti- ym. palveluiden myynti on yliopiston elinkeinoverolain piiriin kuuluvaa elinkeinotoimintaa. Omakustannushintaisen, ns. yhteisrahoitteisen toiminnan tulotavoite on 10 M (kustannusvastaavuus 90 %). Elinkeinotoiminnan tulotavoite on 1,5 M (kustannusvastaavuus 105 %).

14 Liite 3 Tulosyksikkörakenne Kasvatustieteiden tiedekunta - Kasvatustieteiden tiedekunnan ty - Harjoittelukoulu (tiedekunnan sisäinen ty) Oikeustieteiden tiedekunta Taiteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Yhteiskuntatutkimuksen ty - Sosiaalityön ty - Menetelmätieteiden ty - Lappea (tiedekunnan sisäinen ty) - Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (tiedekunnan sisäinen ty) Arktinen keskus Avoin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut Kirjasto Kielikeskus Hallintoyksikkö

15 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Uusi hallitus Mauri Ylä-Kotola Kokous 3/09 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 13:00 Läsnä Jäsenet: +Raimo Väyrynen, puheenjohtaja +Markku Salomaa, varapuheenjohtaja +Liisa Ansala +Matti Hepola +Tarmo Jomppanen +Raija Kivilahti +Rauno Korhonen +Mirva Lohiniva-Kerkelä +Antti Määttä +Minna Uotila lisäksi: Mauri Ylä-Kotola Jukka Mäkelä Tarja Särkkä Juhani Lillberg Henna-Leena Mäntylä, siht. 4 Lapin yliopiston uusien opiskelijoiden sisäänottomäärä vuonna 2010 Yliopistolain (558/2009) mukaan yliopiston hallitus päättää yliopistoon otettavien uusien opiskelijoiden määrästä. Tiedekuntien opiskelijavalintatoimikunnat ovat valmistelleet liitteessä 1 esitetyt uusien opiskelijoiden sisäänottomäärät. Liitteeseen 2 on koottu esitetyt aloituspaikkamäärät, sopimuskaudella voimassa olevat maisteritutkintotavoitteet (suuntaa antavia kaudelle ) sekä valmistuneiden arvioitu lukumäärä noudattaen 75 %:n läpäisyn tavoitetilaa (v. 2015). Esitys Päätettäneen hyväksyä Lapin yliopiston uusien opiskelijoiden vuoden 2010 sisäänottomäärä liitteen mukaisesti. Todettaneen, että yhteiskuntatieteiden tiedekuntaa suositetaan alentamaan perussisäänoton ulkopuolista sisäänottoaan. Päätös Matkailun ja liiketoiminnan tiedekunta on esityslistan valmistumisen jälkeen ilmoittanut kaksi muutosta: lisäyksenä hallintotiede, talousjohtamisen maisteriohjelma 15 opiskelijaa ja vähennyksenä matkailututkimuksen maisteriopintoihin 10 opiskelijaa. Päätettiin hyväksyä liitteen 1 esitys oikeustieteiden tiedekunnan, kasvatustieteiden tiedekunnan ja taiteiden tiedekunnan opiskelijavalintojen osalta. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan varsinaisen sisäänottomäärän tulee rajoittua yhteensä 198 opiskelijaan. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan ja matkailun ja liiketoiminnan tiedekunnan tulee sopia aloituspaikkamäärän jakautuminen eri oppiaineiden kesken yhteisellä päätöksellä tämän kehyksen sisällä. Yhteiskuntatieteen koulutusalan tulee jatkaa rakenteellista kehittämistään siten, että opiskelijoiden sisäänottomäärä on linjassa ministeriön kanssa sovittujen tutkinto- ja läpäisytavoitteiden kanssa syksyn 2011 uusien opiskelijoiden sisäänottomääristä päätettäessä. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola

16 Liite 1 Lapin yliopiston uusien opiskelijoiden määrä vuonna 2010 OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA (123 + max 17) Oikeustiede vähintään 123 opiskelijaa ja kiintiöineen yhteensä enintään 140 opiskelijaa YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA Hallintotiede 18 opiskelijaa Hallintotiede, talousjohtaminen 15 opiskelijaa (MLT esitys) Johtaminen 20 opiskelijaa Julkisoikeus - Kuntoutustiede 15 opiskelijaa Matkailututkimus 35 opiskelijaa Politiikkatieteet (kansainväliset suhteet ja valtio-oppi):20 opiskelijaa Sosiaalityö 63 opiskelijaa Sosiologia 15 opiskelijaa Soveltava psykologia 12 opiskelijaa Yhteensä 198 opiskelijaa 213 opiskelijaa Lisäksi yhteiskuntatieteiden tiedekunta ottaa maisteriopintoihin vuonna 2010 oppiaineittain seuraavat opiskelijat: Hallintotiede enintään 5 opiskelijaa Hallintotiede, erityisesti johtamisen psykologia enintään 3 opiskelijaa Johtaminen enintään 5 opiskelijaa Julkisoikeus enintään 3 opiskelijaa Kansainväliset suhteet enintään 5 opiskelijaa Kansainväliset suhteet, kansainväliset hakijat enintään 5 opiskelijaa Kuntoutustiede enintään 3 opiskelijaa Matkailututkimus enintään 15 opiskelijaa 5 opiskelijaa Sosiaalityö enintään 5 opiskelijaa Sosiologia enintään 5 opiskelijaa Valtio-oppi enintään 3 opiskelijaa. Yhteensä 57 opiskelijaa 47 opiskelijaa KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA (136 + max 57) Kasvatustiede Aikuiskasvatustiede Mediakasvatus Luokanopettajankoulutus Yhteensä 32 opiskelijaa 20 opiskelijaa 20 opiskelijaa 64 opiskelijaa 136 opiskelijaa Lisäksi kasvatustieteiden tiedekunta ottaa seuraavat opiskelijat: Avoimia yliopisto-opintoja suorittaneita: Kasvatustiede enintään 15 opiskelijaa Aikuiskasvatustiede enintään 10 opiskelijaa Mediakasvatus enintään 5 opiskelijaa Kandidaatin tai maisterin tutkinnon suorittaneita: Kasvatustiede enintään 8 opiskelijaa Aikuiskasvatustiede enintään 8 opiskelijaa Mediakasvatus enintään 8 opiskelijaa Peruskoulun luokanopettajantutkinnon suorittaneita 3 opiskelijaa

17 Yhteensä 57 opiskelijaa TAITEIDEN TIEDEKUNTA (97) Audiovisuaalinen mediakulttuuri Graafinen suunnittelu Kuvataidekasvatus Teollinen muotoilu Tekstiili- ja vaatetusala Yhteensä 18 opiskelijaa 15 opiskelijaa 26 opiskelijaa 18 opiskelijaa 20 opiskelijaa (10 tekstiiliala, 10 vaatetusala) 97 opiskelijaa

18 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Uusi hallitus Mauri Ylä-Kotola Kokous 3/09 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 13:00 Läsnä Jäsenet: +Raimo Väyrynen, puheenjohtaja +Markku Salomaa, varapuheenjohtaja +Liisa Ansala +Matti Hepola +Tarmo Jomppanen +Raija Kivilahti +Rauno Korhonen +Mirva Lohiniva-Kerkelä +Antti Määttä +Minna Uotila lisäksi: Mauri Ylä-Kotola Jukka Mäkelä Tarja Särkkä Juhani Lillberg Henna-Leena Mäntylä, siht. 5 Lapin yliopiston hallintojohtosääntö Yliopistojen tehtäviä ja toimintaa koskevat yleiset säädökset sisältyvät hyväksyttyyn yliopistolakiin (558/2009). Yliopistojen itsehallintoon perustuen yliopistojen toiminnan ja hallinnon järjestämisestä määrätään kunkin yliopiston omassa johtosäännössä ja muissa vastaavissa yliopiston sisäisissä määräyksissä. Lapin yliopiston vanha hallitus asetti työryhmän rehtorin johdolla valmistelemaan yliopiston hallintojohtosääntöä. Työryhmä on valmistelun kuluessa järjestänyt henkilökunnalle informaatiotilaisuuksia ja pyytänyt johtosääntöluonnoksesta lausuntoja. Johtosääntöluonnos on käsitelty yliopiston yhteistoimintaneuvostossa Hallintojohtosääntö määrittelee yliopiston toimielimet, toimintaorganisaation ja hallintomenettelyn. Lisäksi siihen on otettu nykyisin erillisiin säädöksiin sisältyvät henkilöstöä ja tehtävien täyttömenettelyä koskevat määräykset. Yliopiston toimintaorganisaation osalta eräs keskeinen muutos nykytilanteeseen on matkailun ja liiketoiminnan tiedekunnan liittäminen yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan. Johtosäännössä on myös varauduttu ammattikorkeakouluyhteistyöhön Lapin korkeakoulukonsernin muodossa. Hallintojohtosäännön valmistelussa on lähdetty yliopistolain mahdollistamana siitä, että hallitus ja rehtori delegoivat tiettyjä tehtäviään yliopiston muille toimielimille tai henkilöille. Yliopiston hallintoyksikön toiminnasta on tarkoitus määrätä erillisellä työjärjestyksellä. Yliopiston hallintoelinten valintaa varten tarvitaan myös oma vaalijohtosääntö. Lisäksi taloushallintoa ja monia muita käytännön asioita varten tarvitaan yliopiston sisäistä yksityiskohtaisempaa ohjeistusta. Luonnos yliopiston hallintojohtosäännöksi esiteltiin yliopiston uudelle hallitukselle Luonnokseen on tehty keskustelussa esiin tulleet täsmennykset. Liitteenä on luonnos ( ) Lapin yliopiston hallintojohtosäännöksi. Esitys Hyväksytään yliopiston hallintojohtosääntö liitteen mukaisena.

19 Uusi hallitus 03/09, asia 5, Päätös Hyväksyttiin yliopiston hallintojohtosääntö kokouksessa tehtyjen korjausten mukaisena. Pöytäkirjan vakuudeksi: Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola

20 LAPIN YLIOPISTON HALLINTOJOHTOSÄÄNTÖ Annettu Rovaniemellä 5 päivänä lokakuuta 2009 Lapin yliopiston hallitus on 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun yliopistolain (558 /2009) 28 :n nojalla hyväksynyt seuraavan hallintojohtosäännön: 1 LUKU. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yliopiston toiminta-ajatus Lapin yliopiston (jäljempänä yliopisto) tehtävänä on harjoittaa vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Yliopisto antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviä hoitaessaan yliopisto edistää elinikäistä oppimista, toimii vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopisto edistää kestävää kehitystä, hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä alueellisesti että maailmanlaajuisesti tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja korkeimman opetuksen kautta. Yliopiston keskeiset arvot ovat yksilöllisyys ja yhteisöllisyys, kriittisyys ja emansipatorisuus sekä luovuus ja vaikuttavuus. 2 Yliopiston itsehallinto Yliopistossa toteutetaan itsehallintoa turvaamalla täysimääräisesti yliopistoyhteisön jäsenten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. 3 Kotipaikka Lapin yliopiston kotipaikka on Rovaniemi. Yliopistolla on toimintaa myös muualla Suomessa ja ulkomailla.

21 2 4 Opetus- ja tutkintokieli Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Yliopistossa voidaan käyttää muita kieliä, myös saamenkieliä, opetus- ja tutkintokielinä ja opintosuorituksissa, jos tiedekuntaneuvosto näin päättää. 5 Lapin korkeakoulukonserni Yliopisto voi toimia konsernimaisessa yhteistyössä Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen sekä niiden taustayhteisöjen kanssa. 2 LUKU. YLIOPISTON TOIMIELIMET JA KESKUSHALLINTO 6 Yliopiston toimielimet Yliopistossa on hallitus. Muita toimielimiä ovat rehtori ja yliopistokollegio. Yliopistolla on lisäksi rehtorin alainen johtoryhmä sekä yliopistoneuvosto. Yliopistolla on hallintoyksikkö. 7 Hallituksen kokoonpano, valinta ja toimikausi Hallituksessa on 11 jäsentä. Hallituksen jäsenistä kaksi edustaa professoreita, kaksi muita opettajia, tutkijoita ja muuta henkilöstöä sekä kaksi opiskelijoita. Hallituksen jäsenistä viisi on yliopiston ulkopuolisia jäseniä, jotka edustavat monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden ja taiteiden asiantuntemusta. Yliopistoyhteisöön kuuluvat hallituksen jäsenet valitaan vaaleilla lukuun ottamatta opiskelijajäseniä, jotka ylioppilaskunta nimeää. Hallituksen ulkopuoliset jäsenet valitsee yliopistokollegio. Hallitus valitaan kolmeksi vuodeksi, kuitenkin opiskelijajäsenet vuodeksi kerrallaan. 8 Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Hallitus valitsee ulkopuolisista jäsenistään puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 9 Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä on: 1) päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista; 2) päättää yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta ja laatia tilinpäätös; 3) vastata yliopiston varallisuuden hoidosta ja käytöstä, jollei hallitus ole siirtänyt toimivaltaa rehtorille; 4) huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestämisestä;

22 3 5) hyväksyä yliopiston toiminnan kannalta merkittävät tai periaatteelliset sopimukset ja antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa; 6) hyväksyä opetusministeriön kanssa tehtävä sopimus yliopiston puolesta; 7) valita rehtori sekä erottaa rehtori, jos siihen on tehtävän luonne huomioon ottaen hyväksyttävä ja perusteltu syy; 8) valita vararehtorit rehtorin esityksestä; 9) hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat yleistä järjestäytymistä koskevat määräykset sekä päättää yliopiston toimintarakenteesta; 10) tehdä opetusministeriölle ehdotus yliopiston koulutusvastuun muuttamisesta; 11) päättää yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä; 12) päättää promootion järjestämisestä ja myöntää kunniatohtorin arvonimi tiedekunnan tai erillislaitoksen esityksestä; 13) myöntää yliopiston palveluksessa olevalle henkilölle oikeus käyttää professorin arvonimeä; 14) asettaa korkeakoulukonsernin neuvottelukunta yhteistoiminnassa Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen kanssa. Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on rehtorin kanssa käydä sopimusneuvottelut opetusministeriön kanssa. 10 Rehtori ja vararehtori Yliopistolla on rehtori. Lisäksi yliopistolla on yksi tai useampi vararehtori. Rehtori ja vararehtori valitaan enintään viideksi vuodeksi. Rehtorin ja vararehtorin tulee olla tohtorin tutkinnon suorittaneita ja heillä tulee olla tehtäviensä hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. Rehtorilta ja vararehtorilta edellytetään myös hyvä yliopiston perustehtävien ja toiminnan tuntemus. 11 Rehtorin tehtävät Rehtorin tehtävänä on: 1) johtaa yliopiston toimintaa ja päättää yliopistoa koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi; 2) vastata yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta; 3) vastata siitä, että yliopiston kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty; 4) käydä yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa sopimusneuvottelut opetusministeriön kanssa; 5) raportoida neljännesvuosittain yliopiston hallitukselle yliopiston talouden tilanteesta; 6) vastata hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä; 7) vastata hallituksen päätösten täytäntöönpanosta; 8) vastata yliopiston laadunvarmistuksen järjestämisestä; 9) käydä tulos- ja kurkistusneuvottelut yliopiston tiedekuntien ja erillislaitosten kanssa;

23 4 10) päättää henkilöstön ottamisesta; 11) myöntää työvapaudet lukuun ottamatta työvapaita, jotka dekaani tai erillislaitoksen johtaja myöntää henkilöstölleen yksikön omien tehtävien hoitoa varten; 12) päättää henkilöstön irtisanomisesta kuultuaan asianomaista yksikköä; 13) tehdä hallitukselle esitys vararehtoreiden nimeämiseksi ja päättää johtavan henkilöstön ottamisesta; 14) päättää, onko tiedekuntaneuvostojen jäsenmäärä yhdeksän vai 12 jäsentä tiedekuntia kuultuaan; 15) nimetä dekaanit tiedekuntia kuultuaan; 16) nimetä erillislaitoksen johtaja erillislaitosta kuultuaan; 17) päättää dosentin arvon myöntämisestä tiedekunnan tai erillislaitoksen esityksestä; 18) asettaa tarvittavat tutkinto-, arvostelu- ja oikaisuasioita käsittelevät lautakunnat tai muut yliopiston yhteiset toimielimet; 19) määrätä tiedekunnan esityksestä lisäjäsenet tiedekuntaneuvostoon opinnäytteiden arvostelua varten; 20) edustaa yliopistoa; 21) käyttää yliopiston nimenkirjoitusoikeutta ja siirtää nimenkirjoitusoikeus tarvittaessa toiselle henkilölle; 22) toimia hallintoyksikön esimiehenä; 23) määritellä hallituksen, yliopistoneuvoston ja hallintoyksikön valmistelu- ja esittelyvastuut ja toimeenpanon menettelytavat; 24) valvoa ja edistää yliopistoyhteisön hyvinvointia ja tasa-arvon toteutumista; 25) turvata henkilöstön kehittymismahdollisuudet yliopistossa. 12 Rehtorin erinäiset oikeudet Rehtori voi siirtää henkilöstön ottamisen tai toimivaltaansa kuuluvan muun asian yliopiston muun toimielimen tai henkilön ratkaistavaksi. Rehtori voi ottaa siirtämänsä asian yksittäistapauksessa ratkaistavakseen. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien toimielimien kokouksissa. Rehtori voi saattaa hallituksen tai yliopistoneuvoston päätettäväksi tiedekuntien yhteistyötä koskevan asian, joka tämän johtosäännön mukaan muuten kuuluu tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. 13 Vararehtorin tehtävät Vararehtori hoitaa hallituksen nimityspäätöksen mukaisesti rehtorin hänelle määräämät tehtävät sovittavan työnjaon mukaisesti. 14 Yliopistokollegion kokoonpano, valinta ja toimikausi Yliopistokollegioon kuuluu 24 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä kahdeksan edustaa professoreita ja kahdeksan muita opettajia, tutkijoita ja muuta henkilöstöä sekä kahdeksan opiskelijoita.

24 5 Yliopistokollegion jäsenet valitaan vaaleilla lukuun ottamatta opiskelijajäseniä, jotka ylioppilaskunta nimeää. Jäsenet valitaan neljäksi vuodeksi, kuitenkin opiskelijajäsenet kahdeksi vuodeksi. Yliopistokollegio valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Yliopistokollegio kokoontuu vähintään kerran lukukaudessa. Vuosittain järjestetään yliopistokollegion ja yliopiston hallituksen yhteinen kokoontuminen. 15 Yliopistokollegion tehtävät Yliopistokollegion tehtävänä on: 1) päättää hallituksen jäsenmäärästä sekä hallituksen ja jäsenten toimikauden pituudesta; 2) valita ulkopuoliset jäsenet yliopiston hallitukseen; 3) vahvistaa yliopistoyhteisön ryhmien valitsemien hallituksen jäsenten valinta; 4) vapauttaa hallituksen jäsen tehtävästään hallituksen esityksen perusteella; 5) valita yliopiston tilintarkastajat; 6) vahvistaa yliopiston tilinpäätös ja toimintakertomus; 7) päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille; 8) päättää vahingonkorvauskanteen nostamisesta hallituksen jäsentä, rehtoria ja tilintarkastajaa vastaan; 9) päättää hallituksen jäsenen vapauttamisesta tehtävästään yliopistolain 65 :n 3 momentin nojalla; 16 Johtoryhmä Yliopistolla on johtoryhmä, johon kuuluvat rehtori ja vararehtorit, dekaanit, Arktisen keskuksen johtaja, henkilöstöjärjestöjen ja ylioppilaskunnan edustaja sekä muut rehtorin kutsumat henkilöt. Johtoryhmä toimii rehtorin apuna yliopiston johtamisessa. 17 Yliopistoneuvoston kokoonpano, toimikausi ja valinta Yliopistoneuvostoon kuuluu puheenjohtaja ja 12 jäsentä, jotka rehtori nimeää tiedekuntia, erillislaitoksia ja ylioppilaskuntaa kuultuaan kolmikantaperiaatetta noudattaen kolmeksi vuodeksi, opiskelijajäsenet kuitenkin vuodeksi. Jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Yliopistoneuvoston kokoonpanossa otetaan huomioon yliopisto-organisaation tasapuolinen edustavuus. Neuvoston puheenjohtajana toimii rehtorin nimeämä vararehtori. 18 Yliopistoneuvoston tehtävät Yliopistoneuvoston tehtävänä on:

25 6 1) valmistella ja käsitellä tutkimukseen, taiteelliseen toimintaan ja opetukseen liittyviä asioita; 2) antaa tutkimukseen, taiteeseen ja opetukseen liittyviä suosituksia ja ohjeita; 3) toimia yliopiston tutkimuseettisenä toimikuntana; 4) koordinoida yliopiston yhteistä tutkijakoulutusta; 5) toimia tiedekuntien yhteistyöelimenä; 6) toimia kirjaston, kielikeskuksen, avoimen yliopiston sekä koulutus- ja kehittämispalveluiden hallinnollisena toimielimenä; 7) tehdä esityksiä rehtorille; 8) hoitaa hallituksen ja rehtorin antamat muut tehtävät. 19 Hallintoyksikkö ja sen tehtävät Yliopistolla on asioiden valmistelua ja toimeenpanoa varten hallintoyksikkö. Hallintoyksikön tehtävänä on: 1) toimia yliopiston strategisena suunnitteluelimenä; 2) valmistella yliopiston suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmän kehittämiseen ja toimintaan liittyvät asiat; 3) valmistella talousarvio ja tilinpäätös; 4) valmistella ja toimeenpanna yliopiston toimielinten päätökset, jollei se kuulu jollekin toiselle toimielimelle; 5) koordinoida yliopiston toimintaa työnantajana; 6) valmistella yliopiston sisäisiä määräyksiä ja ohjeita; 7) valvoa säädösten, määräysten ja ohjeiden noudattamista; 8) huolehtia yliopiston tietohallinnosta; 9) huolehtia yliopiston sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä; 10) valmistella yliopiston hankintoihin ja omaisuuden luovuttamiseen liittyvät päätökset; 11) huolehtia yliopiston rakennus- ja tilahankkeiden suunnittelusta ja toimeenpanosta; 12) hankkia, välittää ja tuottaa hallinto- ja tukipalveluja ja koordinoida yliopiston sisäisiä palveluprosesseja; 13) koordinoida yliopiston palveluiden tuotantoa Lapin korkeakoulukonsernissa. Hallintoyksikkö hoitaa hallituksen ja rehtorin sille osoittamat muut tehtävät. Rehtori päättää hallintoyksikön sisäisestä työnjaosta hallintoyksikön työjärjestyksellä. 3 LUKU. TIEDEKUNNAT JA ERILLISLAITOKSET 20 Tiedekunnat Tieteellistä tutkimusta ja taiteellista toimintaa sekä niihin perustuvaa ylintä opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta varten yliopistossa on neljä tiedekuntaa: 1) kasvatustieteiden tiedekunta; 2) oikeustieteiden tiedekunta; 3) taiteiden tiedekunta;

26 7 4) yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Kasvatustieteiden tiedekuntaan kuuluu harjoittelukoulu. 21 Tiedekuntaneuvosto Tiedekunnassa on tiedekuntaneuvosto, johon kuuluu yhdeksän tai 12 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Tiedekuntaneuvoston jäsenten lukumäärästä päättää rehtori. Tiedekuntaneuvostoon kuuluu jäseniä kolmesta yliopistoyhteisön ryhmästä: 1) professorit 2) muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö 3) opiskelijat. Kustakin ryhmästä valitaan yhtä monta jäsentä. Tiedekuntaneuvoston toimikausi on kaksi vuotta. Tiedekuntaneuvoston jäsenet valitaan vaaleilla lukuun ottamatta opiskelijajäseniä, jotka ylioppilaskunta nimeää. Tiedekuntaneuvosto voi päätöksellään ottaa enintään kaksi ulkopuolista jäsentä. Opinnäytteiden arvostelua varten rehtori voi nimetä tiedekuntaneuvostoon sen esityksestä lisäjäseniä. 22 Tiedekuntaneuvoston tehtävät Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on: 1) huolehtia tiedekunnan strategisesta suunnittelusta ja strategian toimeenpanosta; 2) tehdä esitys tiedekunnan talousarvioksi ja tulossopimukseksi; 3) tehdä esitys yliopiston hallitukselle vuosittain valittavien opiskelijoiden määrästä; 4) tehdä esitys toimintakertomukseksi ja käsitellä laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto sekä päättää toimenpiteistä, joihin nämä antavat aihetta; 5) raportoida rehtorille neljännesvuosittain tiedekunnan talouden tilanteesta; 6) arvioida ja kehittää tiedekunnassa annettavaa opetusta ja siellä tehtävää tutkimusta, tehdä niitä koskevia esityksiä ja antaa lausuntoja; 7) asettaa opiskelijavalintatoimikunnat; 8) päättää opetussuunnitelmista ja tutkintovaatimuksista sekä opiskelijoiden valintaperusteista; 9) määrätä väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät, arvostella nämä opintosuoritukset ja pro gradu -tutkielmat tai vastaavat tarkastajien lausuntojen perusteella; 10) tehdä esitys rehtorille dekaanin nimeämisestä; 11) nimetä yksi tai useampi varadekaani dekaanin esityksestä; 12) yliopiston ja tiedekunnan strategista henkilöstösuunnitelmaa noudattaen tehdä rehtorille esitys henkilön ottamisesta tiedekunnan pysyvään tehtävään; 13) määrätä tarvittaessa valmisteleva tehtäväntäyttötoimikunta;

27 8 14) määrätä jäsenet opetustaidon arviointiryhmään tehtävän täytön yhteydessä kolmikantaperiaatetta noudattaen. 15) määrätä johtaja tiedekunnan sisäiseen akateemiseen yksikköön kahden vuoden toimikaudeksi dekaanin esityksestä; 16) tehdä esitys hallitukselle kunniatohtorin arvon myöntämisestä; 17) tehdä esitys rehtorille dosentin arvon myöntämisestä. Tiedekuntaneuvosto voi siirtää tämän johtosäännön mukaan päätösvaltaansa kuuluvan asian dekaanin, tiedekunnan laitoksen tai instituutin tahi niiden johtajan ratkaistavaksi. Tiedekuntaneuvosto voi yksittäistapauksissa ottaa siirtämänsä asian ratkaistavakseen. Tiedekuntaneuvoston delegoiman päätösvallan perusteella tehty päätös voidaan oikaisuvaatimuksella palauttaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi asioissa, jotka koskevat työntekijän tai tehtävän hakijan pätevyyden tai kelpoisuuden arviointia. 23 Dekaani ja varadekaani Rehtori nimeää dekaanin tiedekuntaneuvoston toimikaudeksi tiedekuntaa kuultuaan. Dekaani ja varadekaani valitaan tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilökunnan jäsenistä. Dekaanilla tulee olla kokemusta tiedekunnan piiriin kuuluvan tieteen- tai taiteenalan tutkimuksesta ja opetuksesta sekä näiden johtamisesta. Tehtävään valittavan henkilön tulee ensisijaisesti olla vakinainen professori. Mikäli dekaaniksi nimetään henkilö, jota ei ole vaalissa valittu tiedekuntaneuvoston jäseneksi, tiedekuntaneuvoston jäsenmäärä sekä kyseisen ryhmän määrä kasvaa yhdellä. 24 Dekaanin tehtävät Dekaani johtaa ja valvoo tiedekunnan toimintaa sekä on tiedekuntaneuvoston puheenjohtaja. Dekaani päättää niistä tiedekuntaa koskevista asioista, joita ei ole määrätty tiedekuntaneuvoston tai muun toimielimen päätettäviksi. Dekaani vastaa tiedekunnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta rehtorille. Dekaanin tehtävänä on: 1) vastata tiedekunnan taloudesta ja raportoinnista rehtorille; 2) käydä tiedekunnan tulossopimus- ja kurkistusneuvottelut rehtorin kanssa; 3) edistää tiedekuntien välistä ja tiedekunnan sisäistä yhteistoimintaa; 4) tehdä esitys tiedekuntaneuvostolle tiedekunnan sisäisen rakenteen edellyttämistä johtajista ja varajohtajista henkilöstöä kuultuaan; 5) määritellä tiedekunnan kanslian valmistelu- ja esittelyvastuut ja toimeenpanon menettelytavat; 6) yliopiston ja tiedekunnan strategista henkilöstösuunnitelmaa noudattaen tehdä rehtorille esitys tiedekunnan määräaikaisen henkilökunnan ottamisesta; 7) myöntää työvapaus tiedekunnan opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalle tiedekunnan muun tehtävän hoitoa varten; 8) ottaa opiskelijat tiedekuntaan ja ratkaista opiskelijavalinnasta tehdyt oikaisupyynnöt;

28 9 9) päättää opiskeluoikeuden jatkamisesta sekä opiskelijan oikeudesta päästä uudelleen opiskelijaksi; 10) päättää muussa korkeakoulussa tai oppilaitoksessa suoritettujen opintojen sisällyttämisestä tutkintoon lukuun ottamatta kieliopintoja; 11) antaa todistukset tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista ja muista opinnoista; 12) päättää opiskelijan opiskelun edellytyksenä olevasta kielitaidosta; 13) päättää yleisten kuulustelujen järjestämisestä; 14) määrätä pro gradu -tutkielmien tarkastajat; 15) vastata tiedekunnan kehityskeskusteluista, kokonaistyöaikasuunnitelmien laatimisesta ja palkkaukseen liittyvistä arvioinneista; 16) valvoa ja edistää hyvinvointia ja tasa-arvon toteutumista tiedekunnassa; 17) turvata tiedekunnan henkilöstön kehittymismahdollisuudet. Dekaani voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian varadekaanin, harjoittelukoulun rehtorin, tiedekunnan kanslian tai tiedekunnan muun yksikön johtajan tai esimiehen ratkaistavaksi. Dekaani voi yksittäistapauksessa ottaa siirtämänsä asian ratkaistavakseen. Dekaani voi myös saattaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on tiedekunnan kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä. 25 Tiedekunnan sisäinen rakenne Tiedekunnassa on kanslia, johon tiedekunnan pysyviä tehtäviä hoitava hallintohenkilökunta kuuluu. Kanslian toimintaa johtaa dekaani yhteistyössä hallintopäällikön kanssa. Tiedekuntaan voi kuulua hallituksen päätöksen mukaisesti sisäisiä akateemisia yksiköitä, joilla on johtaja. Lisäksi hallituksen päätöksen mukaan tiedekunnalla voi olla yhteisiä instituutteja muiden tiedekuntien sekä tutkimus- ja oppilaitosten kanssa. Tiedekunnassa voi olla myös opetus- ja tutkimusryhmiä. Yksikön johtajaksi voidaan valita yksikköön kuuluva professori tai yliopistoon työsuhteessa oleva tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö. Johtaja käsittelee ja ratkaisee johtamansa yksikön asiat ja vastaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta dekaanille ja rehtorille. Johtaja voi siirtää hänelle siirrettyä päätösvaltaa erillisillä päätöksillä, jollei sitä ole delegointipäätöksessä kielletty. 26 Harjoittelukoulu Yliopistolla on kasvatustieteiden tiedekuntaan kuuluva harjoittelukoulu, jossa järjestetään perusopetusta ja esiopetusta. Harjoittelukoulun tehtävänä on järjestää kasvatustieteiden tiedekunnan opetusharjoittelu sekä tutkia ja kehittää opetusta ja opettajankoulutusta. Harjoittelukoulussa on kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston asettama johtokunta. Harjoittelukoululla on rehtori. Harjoittelukoulun hallinnosta määrätään harjoittelukoulun johtosäännöllä.

29 10 27 Arktinen keskus Arktinen keskus on yliopiston erillislaitos. Arktinen keskus on kansainvälinen tutkimuslaitos ja arktisen tiedonvälityksen keskus. Monitieteisen tutkimuksen lisäksi sen tehtävänä on toteuttaa tiedeviestintää ja ylläpitää tiedekeskusnäyttelyä sekä antaa koulutusta. Arktinen keskus toimii myös kansallisena ja kansainvälisenä asiantuntijaelimenä. Arktisella keskuksella on johtaja, valtakunnallinen johtokunta ja kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta, jotka rehtori nimeää Arktista keskusta kuultuaan. 28 Arktisen keskuksen johtajan tehtävät Johtaja johtaa ja valvoo Arktisen keskuksen toimintaa sekä toimii valtakunnallinen johtokunnan ja kansainvälinen tieteellisen neuvottelukunnan esittelijänä. Johtaja vastaa Arktiselle keskukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta rehtorille. Johtajan tehtävänä on: 1) vastata keskuksen taloudesta ja raportoinnista rehtorille; 2) käydä keskuksen tulossopimus- ja kurkistusneuvottelut rehtorin kanssa; 3) edistää keskuksen ja tiedekuntien välistä ja keskuksen sisäistä yhteistoimintaa; 4) yliopiston ja keskuksen strategista henkilöstösuunnitelmaa noudattaen tehdä rehtorille esitys keskuksen määräaikaisen henkilökunnan ottamisesta; 5) myöntää työvapaus keskuksen työntekijälle keskuksen muun tehtävän hoitoa varten; 6) vastata keskuksen kehityskeskusteluista, kokonaistyöaikasuunnitelmien laatimisesta ja palkkaukseen liittyvistä arvioinneista; 7) valvoa ja edistää hyvinvointia ja tasa-arvon toteutumista keskuksessa; 8) turvata keskuksen henkilöstön kehittymismahdollisuudet. 29 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti on Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan, Rovaniemen ammattikorkeakoulun palvelualojen toimialan ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän palvelualojen tulosalueen yhteinen erillislaitos, jolla on valtakunnallinen tehtävä. Tutkimus- ja koulutusinstituutilla on johtaja, valtakunnallinen neuvottelukunta ja kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta. Tutkimus- ja koulutusinstituutin hallinnosta määrätään erillisellä sopimuksella ja johtosäännöllä. 30 Kielikeskus Yliopistossa on kielikeskus, jonka tehtävänä on yhdessä tiedekuntien kanssa: