1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2 Ilmoitusasia (rakenteellisen kehittämisen tilanne) 3 Vaalijohtosäännön hyväksyminen

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA LAPIN YLIOPISTON HALLITUS Kokous 7/11 ASIALISTA 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Ilmoitusasia (rakenteellisen kehittämisen tilanne) 3 Vaalijohtosäännön hyväksyminen 4 Lapin yliopiston hallintojohtosäännön muuttaminen 5 Lapin yliopiston toiminta ja talous vuonna Lapin yliopiston lausunto Suomen Akatemian tutkijankoulutukiryhmän ehdotuksista tutkijankoulutuksen kehittämiseksi Suomessa 7 Ilmoitusasiat 8 Muut asiat

2 LAPIN YLIOPISTO Hallitus PÖYTÄKIRJA Mauri Ylä-Kotola, Kokous 067/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 12:00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n toisen momentin mukaan kutsu monijäseniseen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin toisin ole päättänyt. Uuden hallituksen tekemän päätöksen mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen kokousta ja kokouksen asialista on lähetettävä viimeistään viisi vuorokautta ennen kokousta. Johtosäännön 61 :n mukaan yliopiston hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Päätös Todettiin. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola

3 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Mauri Ylä-Kotola, Kokous 07/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 12:00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 2 Ilmoitusasia (rakenteellisen kehittämisen tilanne) Dekaanit Juha Perttula ja Kyösti Kurtakko esittivät katsauksen UNIFI:n asettamien rakenteellisen kehittämisen ryhmien työn nykytilaan. Päätös Merkittiin tiedoksi ja keskusteltiin. Päätettiin, että dekaanit kutsutaan uudelleen kuultaviksi hallituksen kokoukseen , mikäli työssä on siihen mennessä tapahtunut merkittävää edistystä. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola

4 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Mauri Ylä-Kotola, Valmistelija: Markus Aarto, Kokous 07/11 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika klo 12:00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 3 Vaalijohtosäännön hyväksyminen Yliopistolain (558/2009) 15 :n 5 momentin mukaisesti yliopistokollegion jäsenet, hallituksen ulkopuoliset jäsenet, ja tiedekuntaneuvostojen jäsenet valitaan vaaleilla yliopistolain ja yliopiston johtosääntöjen mukaisesti. Saman lain 28 :n mukaan yliopiston toiminta järjestyy johtosäännöin, joiden vahvistaminen on yliopistolain 14 :n 1 momentin 8 kohdan mukaan hallituksen tehtävänä. Uuden yliopiston aloitettua yliopistolain voimaantulon myötä toimintansa yliopiston hallituksen ulkopuoliset jäsenet valittiin 2-vuotiseksi toimikaudeksi yliopistokollegion yliopistolain 16 :n nojalla tekemällä päätöksellä. Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 21 :n mukaan tiedekuntaneuvostojen toimikausi on kaksi (2) vuotta. Näiden toimielinten toimikaudet päättyvät näin ollen Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 14 :n mukaan yliopistokollegion toimikausi on neljä (vuotta) ja päättyy Sen johdosta, että yliopiston hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen toimikaudet ovat päättymässä, on ryhdyttävä toimiin uusien toimielinten valitsemiseksi. Hallintojohtosäännön 7, 14 ja 21 :ien mukaan hallituksen muut kuin ulkopuoliset jäsenet, yliopistokollegio ja tiedekuntaneuvostot valitaan vaaleilla. Yliopiston aiempivaalijohtosääntö on lakannut olemasta voimassa lukien, kun uusi yliopistolaki tuli voimaan. Jotta vaalitoimitukset saataisiin asianmukaisesti järjestettyä, on yliopistossa valmisteltu uusi vaalijohtosääntö aiempien säännösten pohjalta (liite 1). Sen esitetään tulevan voimaan heti, kun hallitus on sen hyväksynyt, jotta vaaliprosessille jää riittävästi aikaa. Vaalijohtosääntöluonnoksen laatimisessa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että vaalimenettelyä saataisiin kevennettyä aiemmasta. Vanhan vaalijohtosäännön mukainen ennakko-, posti- ja vaalipäivä-äänestys sitoi useammaksi kuukaudeksi merkittävästi hallintoresurssia, joka yliopiston tiivistäessä voimavarojensa käyttöä on kohdennettava tehokkaampaan käyttöön. Merkittävin uudistus on täs-

5 tä syystä erityisten vaalikokousten käyttöönotto. Uudistuksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta äänestysaktiivisuuteen. Hallintojohtosäännön mukaisesti opiskelijat em. elimiin nimeää ylioppilaskunta ja hallintojohtosääntö sisältää opiskelijoiden toimikauden osalta edellisestä poikkeavia säännöksiä. Opiskelijoiden valintamenettelyihin ei esitetä muutoksia. Esitys Päätettäneen vahvistaa yliopiston vaalijohtosääntö oheisen liitteen 1 mukaisena. Päätös Päätettiin hyväksyä esittelijän kokouksessa esittämin muutoksin siten, että vaaleihin lisätään kahtena päivänä toteutettava ennakkoäänestys ja keskustelu vaalikokouksissa rajataan yleisiin kysymyksiin. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola

6 LAPIN YLIOPISTON VAALIJOHTOSÄÄNTÖ 1 luku Yleistä 1 Lapin yliopiston yliopistokollegion, hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen yliopiston henkilökuntaa edustavat jäsenet valitaan vaaleilla sen mukaan kuin tässä vaalijohtosäännössä määrätään. Opiskelijoita edustavat jäsenet ja varajäsenet nimeää Lapin yliopiston ylioppilaskunta. Tämän vaalijohtosäännön lisäksi vaalien toimittamisessa noudatetaan yliopistolakia (558/2009) ja hallintojohtosääntöä sekä muita soveltuvia säännöksiä. 2 luku Vaalioikeus ja vaalikelpoisuus 2 Vaalioikeutettu ja vaalikelpoinen on jokainen vaaliluetteloon merkitty Lapin yliopiston henkilökuntaan kuuluva täysivaltainen henkilö, 1) jolla on päätoiminen työsuhde Lapin yliopistossa. Työsuhde katsotaan päätoimiseksi, jos henkilö on otettu hoitamaan vähintään puolet työn edellyttämistä tehtävistä. 2) joka yliopiston suostumuksella päätoimisesti harjoittaa tutkimustyötä yliopistossa tai avustaa tutkimustyön tekemisessä. 3 Vaalioikeus ja vaalikelpoisuus määräytyvät vaalivuoden syyskuun 1. päivänä voimassa olevan palvelussuhteen tai tilanteen mukaisesti. Palvelussuhteen on oltava voimassa vaaliluettelon vahvistamisen ajankohtana. 4 Vaaleissa noudatetaan seuraavaa ryhmäjakoa: 1) yliopiston professorit 2) muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö Henkilökuntaan kuuluva vaalioikeutettu kuuluu tiedekuntaneuvoston vaalissa siihen tiedekuntaan, mihin vaalioikeutetun työtehtävä on sijoitettu tai mihin tiedekuntaan hänen tehtävänsä pääasiassa suuntautuvat. Sijaisuutta hoitava henkilö kuuluu siihen ryhmään ja yksikköön, jonka sijaisuutta hän hoitaa. Epäselvässä tilanteessa vaalilautakunta ratkaisee, minkä tiedekunnan vaaleissa henkilö on vaalioikeutettu ja vaalikelpoinen. 5 Hallituksen jäsenenä ei voi olla rehtori, vararehtori, tiedekunnan tai muun välittömästi hallituksen alaisuudessa olevan yksikön johtaja eikä yliopistokollegion jäsen tai varajäsen. 1

7 6 Vaalioikeutettu saa äänestää ryhmässään vain yhtä ehdokasta. 3 luku Vaalilautakunta 7 Vaalilautakunnan puheenjohtajana toimii yliopiston hallinto- ja lakiasiainjohtaja ja sen jäseninä tiedekuntien hallintopäälliköt. Vaalilautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Yliopiston hallintoyksikkö määrää vaalilautakunnalle sihteerin ja muun tarvittavan henkilökunnan. Vaalilautakunta voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. 8 Vaalilautakunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi vaalilautakunnan jäsentä on läsnä. 9 Vaalilautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai sihteeri ei voi olla vaalissa ehdokkaana. 4 luku Vaaliluettelo 10 Hallintoyksikön henkilöstöhallinnon vastuualue laatii vaaliluettelon, johon merkitään henkilön vaalioikeus ja vaalikelpoisuus ryhmässään. Vaalilautakunta vahvistaa vaaliluettelon kokouksessaan. 11 Vaaliluettelo on vaalilautakunnan toimesta laitettava nähtäväksi seitsemän päivän ajaksi. Vaaliluettelon nähtävillä olon ajasta ja paikasta on tiedotettava yliopiston ilmoitustaululla sekä www-sivuilla. 5 luku Oikaisuvaatimus 12 Henkilö, joka katsoo, että vaaliluettelossa on vaalioikeuteen tai vaalikelpoisuuteen vaikuttava virhe, voi tehdä vaalilautakunnalle kirjallisen oikaisuvaatimuksen seitsemän päivän kuluessa vaaliluettelon julkaisemisesta. 13 Mikäli oikaisuvaatimus tarkoittaa henkilön merkitsemistä vaaliluetteloon vaalioikeutta vailla olevaksi, on vaalilautakunnan puheenjohtajan viipymättä ilmoitettava vaatimuksesta ja sen sisällöstä sille henkilölle, jota oikaisuvaatimus koskee. Viimeksi mainitulla on oikeus antaa vaatimuksen johdosta kirjallinen selitys ennen asian ratkaisua. 14 Vaaliluetteloa vastaan tehdyt oikaisuvaatimukset käsitellään ja ratkaistaan vaalilautakunnan kokouksessa, joka pidetään viimeistään seitsemän päivän kuluessa 11 :ssä tarkoitetun määräajan päättymisestä. Vaalilautakunnan on kussakin asiassa annettava päätös, joka annetaan tiedoksi sille, jota oikaisupäätös koskee ja oikaisuvaatimuksen tehneelle. 15 Jollei vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta ole säädetyssä ajassa tehty, vaalilautakunnan on merkittävä luetteloon, että se on lainvoimainen. Mikäli vaalilautakunta 2

8 on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttanut vaaliluetteloa, on luettelo muutettuna tämän jälkeen vahvistettava ja julkistettava. 6 luku Ehdokkaiden asettaminen 16 Vaalioikeutetulla on oikeus 14 päivän kuluessa lopullisen vaaliluettelon julkaisemisesta lukien asettaa omassa henkilöstöryhmässään ehdokkaita hallituksen, yliopistokollegion ja tiedekuntaneuvoston jäsenten vaalia varten. 7 luku Vaaliliitto Ehdokas asetetaan jättämällä vaalilautakunnalle vaalikelpoisen henkilön vaalilautakunnan vahvistamalla lomakkeella antama kirjallinen suostumus. Ehdokaslistat ovat yhden ehdokkaan listoja. 17 Ehdokkailla on mahdollisuus keskenään yliopistolain 15 :n 2 momentissa mainittujen henkilöstöryhmien sisällä muodostaa vaaliliittoja. Kuhunkin valittavaan toimielimeen henkilö saa olla ehdokkaana vain yhdessä vaaliliitossa. Vaaliliitossa saa olla ehdokkaita enintään asianomaisesta ryhmästä valittavien jäsenten ja varajäsenten kaksinkertainen määrä. 18 Ilmoitus vaaliliitosta tulee jättää vaalilautakunnalle 16 :ssä säädetyn ajan kuluessa. Kaikkien ehdokkaiden tulee allekirjoittaa vaaliliittoilmoitus. Ilmoituksessa tulee lisäksi antaa jollekin valtuutus toimia vaaliliiton asiamiehenä ja toiselle tämän varamiehenä. Asiamiehen ja varamiehen nimi, työtehtävä, osoite ja mahdollinen puhelinnumero tulee käydä selvästi ilmi ilmoituksesta. Ilmoituksessa tulee ehdottaa ehdokaslistojen yhdistelmään otettavaksi vaaliliitolle nimi, johon tulee sisältyä sana vaaliliitto. Vaalilautakunta hyväksyy nimen. Nimi ei saa olla hyvän tavan vastainen tai muutoin epäselvä. 8 luku Ehdokaslistojen yhdistelmä 19 Ehdokkaiden asettamisajan päätyttyä vaalilautakunta laatii ilman aiheetonta viivytystä ehdokaslistojen yhdistelmän, joka julkistetaan yliopiston ilmoitustaululla ja www-sivuilla. Ehdokkaiden keskinäinen järjestys ja heille jaettava järjestysnumero määräytyvät seuraavasti: 1. yliopistolain 15 :ssä tarkoitettujen henkilöstöryhmien ehdokkaat muodostavat kaksi eri ryhmää, joiden keskinäinen järjestys on lain mukainen, 2. kussakin ehdokasryhmässä määrätään vaaliliittojen ja vaaliliittoon kuulumattomat ehdokkaat käsittävän ryhmän keskinäinen järjestys arvalla, 3. vaaliliitossa olevien ehdokkaiden keskinäinen järjestys määräytyy heidän oman esityksensä mukaan, tai mikäli sellaista ei ole, arvalla, 3

9 4. vaaliliittoon kuulumattomien ehdokkaiden keskinäinen järjestys ryhmässä määrätään arvalla. 9 luku Ennakkoäänestys ja vaalikokous 20 Vaalit toimitetaan aikana ja paikassa, jotka vaalilautakunta ilmoittaa. Varsinaisen vaalipäivän lisäksi järjestetään ennakkoäänestys yhtenä arkipäivänä vaalipäivää edeltävällä viikolla ja yhtenä arkipäivänä tätä edeltävällä viikolla. Sekä ennakkoäänestys että vaalikokoukset toteutetaan yliopiston päärakennuksessa. Vaalilautakunnan tulee ilmoittaa vaalikokouksen aika ja paikka yliopiston ilmoitustaululla sekä www-sivuilla viimeistään kuukautta ennen ensimmäistä ennakkoäänestyspäivää. Yliopistokollegion ja hallituksen vaalit toimitetaan 4 :n mukaista ryhmäjakoa noudattaen yleisissä vaalikokouksissa. Tiedekuntaneuvostojen vaalit toimitetaan tiedekunnittain järjestettävässä vaalikokouksessa. 21 Vaalikokoukseen on oikeutettu osallistumaan jokainen vaaliluettelon kyseiseen ryhmään merkitty henkilö. Vaalikokouksessa voidaan käydä yleistä linjakeskustelua ennen äänestyksen aloittamista. Vaalikokouksessa ei saa käyttää kampanjapuheenvuoroja tai muita sellaisia puheenvuoroja, joiden tarkoituksena on markkinoida yksittäistä ehdokasta. Vaalikokouksen puheenjohtajalla on oikeus keskeyttää puheenvuoro, joka ei täytä 1 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä. Kaikki puheenvuorot on pyydettävä puheenjohtajalta ennen keskustelun aloittamista. 22 Yliopistokollegion ja hallituksen vaaleja koskevien vaalikokousten puheenjohtajana toimii hallinto- ja lakiasiainjohtaja ja tiedekuntaneuvostojen vaaleja koskevan vaalikokouksen puheenjohtajana kunkin tiedekunnan hallintopäällikkö. 23 Vaalikokouksen alkaessa vaalikokouksen puheenjohtajan on näytettävä läsnä oleville äänestäjille, että vaaliuurna on tyhjä, minkä jälkeen uurna on lukittava. Vaaliuurnaa ei saa avata sen jälkeen, kun se on vaalitoimituksen alkaessa suljettu, ennen kuin äänestyksen päätyttyä ryhdytään laskemaan ääniä. 24 Äänestäjä ilmoittautuu vaalikokouksen puheenjohtajalle saadakseen äänestyslipun. Puheenjohtajan tulee huolehtia siitä, että äänestäjä ei saa äänestyslippua ennen kuin on todettu, että hänet on merkitty äänioikeutettuna vaaliluetteloon. Äänestäjä on tarvittaessa velvollinen todistamaan vaalikokouksen puheenjohtajalle henkilöllisyytensä. 25 Äänestäjän on merkittävä äänestyslipussa olevaan ympyrään sen ehdokkaan numero, jonka hyväksi hän antaa äänensä, niin selvästi, ettei epätietoisuutta synny. Muita merkintöjä ei äänestyslippuun saa tehdä. 4

10 26 Kun äänestäjä on pannut äänestyslipun vaaliuurnaan, on vaaliluetteloon merkittävä, että hän on äänestänyt. 10 luku Ehdokasasettelun ja vaalin toimittamatta jättäminen 27 Yliopistolain 15 :ssä tarkoitettujen ryhmien edustajat voidaan valita ilman ehdokasasettelua ja vaalia, mikäli ryhmän kaikki äänioikeutetut henkilöt sopivat asiasta toimittamalla vaalilautakunnalle ehdokkaiden ilmoittautumiseen varatun määräajan kuluessa yhteisesti allekirjoittamansa asiakirjan koskien valittavia henkilöitä. 11 luku Äänten laskeminen 28 Vaalikokouksen puheenjohtajan julistettua äänestyksen päättyneeksi, vaalilautakunta laskee äänestyslippujen perusteella vaalin lopputuloksen. 29 Äänestyslippu on mitätön 1. jos äänestyslippu on tyhjä tai jos äänestyslippuna on käytetty muuta kuin vaalilautakunnan antamaa äänestyslippua, 2. jos ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa, sekä 3. jos äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä. Asiattomana ei pidetä äänestyslippuun tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut äänestää. 12 luku Vaalin tuloksen määräytyminen ja julkistaminen 30 Samaan vaaliliittoon kuuluvien ehdokkaiden keskinäinen järjestys määräytyy heidän henkilökohtaisten äänimääriensä mukaan. Tässä järjestyksessä ehdokkaille annetaan vertausluvut siten, että ensimmäinen ehdokas saa vertausluvukseen vaaliliiton hyväksi annettujen äänien koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen, neljäs neljänneksen ja niin edelleen. Vaaliliittoon kuulumattoman vertausluvuksi tulee hänen äänimääränsä. Äänestyksen tuloksen määräämiseksi asetetaan ehdokkaat yliopistolain 15 :ssä mainituissa henkilöstöryhmissä heidän vertauslukujensa mukaiseen järjestykseen. Vaalilautakunta julistaa erikseen yliopiston professorien ryhmän ja muun henkilöstön ryhmän vertauslukujen mukaisesta etusijajärjestyksestä valituksi tulleet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Jos äänimäärät ovat yhtä suuret, ratkaistaan ehdokkaiden keskinäinen järjestys arpomalla. 5

11 Vaalilautakunta vahvistaa vaalin tuloksen kokouksessaan vaalien jälkeen. Vaalin tulos ilmoitetaan ilman aiheetonta viivytystä vaalilautakunnan kokouksen jälkeen yliopiston ilmoitustaululla ja www-sivuilla Yliopistokollegio vahvistaa yliopistolain 15 :n 2 momentissa tarkoitettujen yliopistoyhteisön ryhmien valinnat hallituksen jäseniksi. 13 luku Vaalipöytäkirja 31 Vaalikokouksen sihteeri pitää vaalipöytäkirjaa, josta tulee ilmetä: 14 luku Arkistointi 1. päivät ja kellonajat, jolloin vaalikokous alkoi ja julistettiin päättyneeksi, 2. äänioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä, 3. kullekin ehdokkaalle annettu äänimäärä, sekä hylättyjen äänestyslippujen lukumäärä, sekä 4. vaalien alustava tulos. 32 Äänestysliput ja ehdokaslista on pantava päällykseen, joka suljetaan. Nämä asiakirjat samoin kuin vaalilautakunnan pöytäkirjat on säilytettävä yliopiston arkistossa. 15 luku Vaalista valittaminen 33 Yliopiston toimielimen valintaa koskevaan päätökseen ei voi yliopistolain 84 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan hakea muutosta. 16 luku Voimaantulo 34 Tämä vaalijohtosääntö tulee voimaan 19. päivänä syyskuuta Rovaniemellä, 19. päivänä syyskuuta 2011 Lapin yliopiston hallituksen puheenjohtaja Raimo Väyrynen Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola 6

12 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Mauri Ylä-Kotola, Valmistelija: Markus Aarto, Kokous 07/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 12:00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 4 Lapin yliopiston hallintojohtosäännön muuttaminen Lapin yliopiston hallitus on kokouksessaan hyväksynyt Lapin yliopiston hallintojohtosäännön (jäljempänä hallintojohtosääntö). Hallintojohtosääntö on ollut jatkuvassa prosessissa ja siihen on tehty lukuisia osittaisuudistuksia sen vuoksi, että uusien hallinto- ja toimintakäytäntöjen muotoutuminen ja Lapin korkeakoulukonsernin kehittyminen ovat tehneet sääntelyitä epätarkoituksenmukaisiksi. Hallintojohtosääntöä hyväksyttäessä pidettiin tarpeellisena perustaa erillinen yliopistoneuvosto käsittelemään tiedekuntien välistä yhteistyötä, eräitä opetus- ja tutkimuskysymyksiä sekä toimimaan joidenkin yksiköiden hallintoelimenä. Yliopistoneuvostolla ei ole itsenäistä päätösvaltaa. Hallintojohtosäännön soveltamisesta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että yliopistoneuvostolle ei ole löytynyt toimivaa roolia osana hallintokoneistoa. Asioita, joita varten se olisi tullut kutsua koolle, ei juuri ole ollut, eikä yliopistoneuvosto ole nähnyt tarkoituksenmukaisena toimia pelkästään keskustelufoorumina. Kielikeskuksen ja avoimen yliopiston organisoiminen osaksi Lapin korkeakoulukonsernia on tehnyt tarpeettomaksi myös yliopistoneuvoston roolin hallintoelimenä. Tästä syystä esitetään yliopistoneuvoston lakkauttamista (17 18 ja 72 :t). Yliopiston hallituksessa sekä yliopistolaitoksessa yleisemminkin on keskusteltu runsaasti johtamisjärjestelmän vahvistamisesta ja dekaanin johtamismahdollisuuksien parantamisesta. Tämän keskustelun tuloksena esitetään dekaanin ja varadekaanin toimikauden pidentämistä nelivuotiseksi, jolloin johtamisjärjestelmä saisi entistä pitkäjänteisemmän muodon (23 ). Uudistus voitaisiin toteuttaa alkavasta toimikaudesta lukien. Samassa yhteydessä on täsmennetty dekaanin roolia tulossopimusaineiston ja tiedekuntakohtaisten henkilöstösuunnitelmien valmistelussa (24 ).

13 Lisäksi johtosääntöön on tehty joitakin teknisluonteisia ja Lapin korkeakoulukonsernikehityksestä johtuvia muutoksia. Esitys Päätös Päätettäneen hyväksyä Lapin yliopiston hallintojohtosäännön muutokset liitteen 1 mukaisina. Hyväksyttiin ja päätettiin kirjata rehtorin tehtävän täsmennys opetus-, tutkimus-, ja tutkimuseettisten työryhmien asettamisoikeudesta. Lisäksi päätettiin, että hallinto valmistelee seuraavaan kokoukseen esityksen tiedekuntaneuvostojen varajäsenten henkilökohtaisuudesta luopumiseksi. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola

14 LAPIN YLIOPISTON HALLINTOJOHTOSÄÄNTÖ Annettu Rovaniemellä 5 päivänä lokakuuta 2009 Lapin yliopiston hallitus on 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun yliopistolain (558 /2009) 28 :n nojalla hyväksynyt seuraavan hallintojohtosäännön: 1 LUKU. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yliopiston toiminta-ajatus Lapin yliopiston (jäljempänä yliopisto) tehtävänä on harjoittaa vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Yliopisto antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviä hoitaessaan yliopisto edistää elinikäistä oppimista, toimii vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopisto edistää kestävää kehitystä, hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä alueellisesti että maailmanlaajuisesti tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja korkeimman opetuksen kautta. Yliopiston keskeiset arvot ovat yksilöllisyys ja yhteisöllisyys, kriittisyys ja emansipatorisuus sekä luovuus ja vaikuttavuus. 2 Yliopiston itsehallinto Yliopistossa toteutetaan itsehallintoa turvaamalla täysimääräisesti yliopistoyhteisön jäsenten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. 3 Kotipaikka Lapin yliopiston kotipaikka on Rovaniemi. Yliopistolla on toimintaa myös muualla Suomessa ja ulkomailla.

15 2 4 Opetus- ja tutkintokieli Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Yliopistossa voidaan käyttää muita kieliä, myös saamenkieliä, opetus- ja tutkintokielinä ja opintosuorituksissa, jos tiedekuntaneuvosto näin päättää. 5 Lapin korkeakoulukonserni Yliopisto voi toimia konsernimaisessa yhteistyössä Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen sekä niiden taustayhteisöjen kanssa. Niiltä osin kuin hallintoasia koskee Lapin korkeakoulukonsernin päätöksentekoa tai joka on Lapin korkeakoulukonsernin sisällä käsiteltävä, noudatetaan hallintoasian käsittelyssä tämän hallintojohtosäännön sijasta Lapin korkeakoulukonsernin johtosääntöä 2 LUKU. YLIOPISTON TOIMIELIMET JA KESKUSHALLINTO 6 Yliopiston toimielimet Yliopistossa on hallitus. Muita toimielimiä ovat rehtori ja yliopistokollegio. Yliopistolla on lisäksi rehtorin alainen johtoryhmä. Yliopistolla on hallintoyksikkö. 7 Hallituksen kokoonpano, valinta ja toimikausi Hallituksessa on 11 jäsentä. Hallituksen jäsenistä kaksi edustaa professoreita, kaksi muita opettajia, tutkijoita ja muuta henkilöstöä sekä kaksi opiskelijoita. Hallituksen jäsenistä viisi on yliopiston ulkopuolisia jäseniä, jotka edustavat monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden ja taiteiden asiantuntemusta. Yliopistoyhteisöön kuuluvat hallituksen jäsenet valitaan vaaleilla lukuun ottamatta opiskelijajäseniä, jotka ylioppilaskunta nimeää. Hallituksen ulkopuoliset jäsenet valitsee yliopistokollegio. Hallitus valitaan kolmeksi vuodeksi, kuitenkin opiskelijajäsenet vuodeksi kerrallaan. 8 Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Hallitus valitsee ulkopuolisista jäsenistään puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 9 Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä on: 1) päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista;

16 3 2) päättää yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta ja laatia tilinpäätös; 3) vastata yliopiston varallisuuden hoidosta ja käytöstä, jollei hallitus ole siirtänyt toimivaltaa rehtorille; 4) huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestämisestä; 5) hyväksyä yliopiston toiminnan kannalta merkittävät tai periaatteelliset sopimukset ja antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa; 6) hyväksyä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehtävä sopimus yliopiston puolesta; 7) valita rehtori sekä erottaa rehtori, jos siihen on tehtävän luonne huomioon ottaen hyväksyttävä ja perusteltu syy; 8) valita vararehtorit rehtorin esityksestä; 9) hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat yleistä järjestäytymistä koskevat määräykset sekä päättää yliopiston toimintarakenteesta; 10) tehdä opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotus yliopiston koulutusvastuun muuttamisesta; 11) päättää yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä; 12) päättää promootion järjestämisestä ja myöntää kunniatohtorin arvonimi tiedekunnan tai erillislaitoksen esityksestä; 13) myöntää yliopiston palveluksessa olevalle henkilölle oikeus käyttää professorin arvonimeä; 14) asettaa korkeakoulukonsernin neuvottelukunta yhteistoiminnassa Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen kanssa. Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on rehtorin kanssa käydä sopimusneuvottelut opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. 10 Rehtori ja vararehtori Yliopistolla on rehtori. Lisäksi yliopistolla on yksi tai useampi vararehtori. Rehtori ja vararehtori valitaan enintään viideksi vuodeksi. Rehtorin ja vararehtorin tulee olla tohtorin tutkinnon suorittaneita ja heillä tulee olla tehtäviensä hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. Rehtorilta ja vararehtorilta edellytetään myös hyvä yliopiston perustehtävien ja toiminnan tuntemus. 11 Rehtorin tehtävät Rehtorin tehtävänä on: 1) johtaa yliopiston toimintaa ja päättää yliopistoa koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi; 2) vastata yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta; 3) vastata siitä, että yliopiston kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty; 4) käydä yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa sopimusneuvottelut opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa;

17 4 5) raportoida neljännesvuosittain yliopiston hallitukselle yliopiston talouden tilanteesta; 6) vastata hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä; 7) vastata hallituksen päätösten täytäntöönpanosta; 8) vastata yliopiston laadunvarmistuksen järjestämisestä; 9) käydä tulos- ja kurkistusneuvottelut yliopiston tiedekuntien ja erillislaitosten kanssa; 10) päättää henkilöstön ottamisesta; 11) myöntää työvapaudet lukuun ottamatta työvapaita, jotka dekaani tai erillislaitoksen johtaja myöntää henkilöstölleen yksikön omien tehtävien hoitoa varten; 12) päättää henkilöstön irtisanomisesta kuultuaan asianomaista yksikköä; 13) tehdä hallitukselle esitys vararehtoreiden nimeämiseksi ja päättää johtavan henkilöstön ottamisesta; 14) päättää, onko tiedekuntaneuvostojen jäsenmäärä yhdeksän vai 12 jäsentä tiedekuntia kuultuaan; 15) nimetä dekaanit tiedekuntia kuultuaan; 16) nimetä erillislaitoksen johtaja erillislaitosta kuultuaan; 17) päättää dosentin arvon myöntämisestä tiedekunnan tai erillislaitoksen esityksestä; 18) asettaa tarvittavat tutkinto-, arvostelu- ja oikaisuasioita käsittelevät lautakunnat sekä opetusta, tutkimusta ja tutkimuseettistä arviointia käsittelevät toimielimet ja muut yliopiston yhteiset toimielimet; 19) määrätä tiedekunnan esityksestä lisäjäsenet tiedekuntaneuvostoon opinnäytteiden arvostelua varten; 20) edustaa yliopistoa; 21) käyttää yliopiston nimenkirjoitusoikeutta ja siirtää nimenkirjoitusoikeus tarvittaessa toiselle henkilölle; 22) ottaa vastaan yliopistolle osoitetut lahjoitukset; 23) toimia hallintoyksikön esimiehenä; 24) määritellä hallituksen ja hallintoyksikön valmistelu- ja esittelyvastuut ja toimeenpanon menettelytavat; 25) valvoa ja edistää yliopistoyhteisön hyvinvointia ja tasa-arvon toteutumista; 26) turvata henkilöstön kehittymismahdollisuudet yliopistossa; 27) päättää yliopiston varoista myönnettävistä apurahoista. 12 Rehtorin erinäiset oikeudet Rehtori voi siirtää henkilöstön ottamisen tai toimivaltaansa kuuluvan muun asian yliopiston muun toimielimen tai henkilön ratkaistavaksi. Rehtori voi ottaa siirtämänsä asian yksittäistapauksessa ratkaistavakseen. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien toimielimien kokouksissa. Rehtori voi saattaa hallituksen päätettäväksi tiedekuntien yhteistyötä koskevan asian, joka tämän johtosäännön mukaan muuten kuuluu tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. 13 Vararehtorin tehtävät Vararehtori hoitaa hallituksen nimityspäätöksen mukaisesti rehtorin hänelle määräämät tehtävät sovittavan työnjaon mukaisesti.

18 5 14 Yliopistokollegion kokoonpano, valinta ja toimikausi Yliopistokollegioon kuuluu 24 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä kahdeksan edustaa professoreita ja kahdeksan muita opettajia, tutkijoita ja muuta henkilöstöä sekä kahdeksan opiskelijoita. Yliopistokollegion jäsenet valitaan vaaleilla lukuun ottamatta opiskelijajäseniä, jotka ylioppilaskunta nimeää. Jäsenet valitaan neljäksi vuodeksi, kuitenkin opiskelijajäsenet kahdeksi vuodeksi. Yliopistokollegio valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Yliopistokollegio kokoontuu vähintään kerran lukukaudessa. Vuosittain järjestetään yliopistokollegion ja yliopiston hallituksen yhteinen kokoontuminen. 15 Yliopistokollegion tehtävät Yliopistokollegion tehtävänä on: 1) päättää hallituksen jäsenmäärästä sekä hallituksen ja jäsenten toimikauden pituudesta; 2) valita ulkopuoliset jäsenet yliopiston hallitukseen; 3) vahvistaa yliopistoyhteisön ryhmien valitsemien hallituksen jäsenten valinta; 4) vapauttaa hallituksen jäsen tehtävästään hallituksen esityksen perusteella; 5) valita yliopiston tilintarkastajat; 6) vahvistaa yliopiston tilinpäätös ja toimintakertomus; 7) päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille; 8) päättää vahingonkorvauskanteen nostamisesta hallituksen jäsentä, rehtoria ja tilintarkastajaa vastaan; 9) päättää hallituksen jäsenen vapauttamisesta tehtävästään yliopistolain 65 :n 3 momentin nojalla. 16 Johtoryhmä Yliopistolla on johtoryhmä, johon kuuluvat rehtori ja vararehtorit, hallintoyksikön johtoryhmän jäsenet, dekaanit, Arktisen keskuksen johtaja, henkilöstöjärjestöjen ja ylioppilaskunnan edustaja sekä muut rehtorin kutsumat henkilöt. Johtoryhmä toimii rehtorin apuna yliopiston johtamisessa. 17 Kumottu hallituksen päätöksellä Kumottu hallituksen päätöksellä Hallintoyksikkö ja sen tehtävät Yliopistolla on asioiden valmistelua ja toimeenpanoa varten hallintoyksikkö. Hallintoyksikön tehtävänä on:

19 6 1) toimia yliopiston strategisena suunnitteluelimenä; 2) valmistella yliopiston suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmän kehittämiseen ja toimintaan liittyvät asiat; 3) valmistella talousarvio ja tilinpäätös; 4) valmistella ja toimeenpanna yliopiston toimielinten päätökset, jollei se kuulu jollekin toiselle toimielimelle; 5) koordinoida yliopiston toimintaa työnantajana; 6) valmistella yliopiston sisäisiä määräyksiä ja ohjeita; 7) valvoa säädösten, määräysten ja ohjeiden noudattamista; 8) huolehtia yliopiston tietohallinnosta; 9) huolehtia yliopiston sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä; 10) valmistella yliopiston hankintoihin ja omaisuuden luovuttamiseen liittyvät päätökset; 11) huolehtia yliopiston rakennus- ja tilahankkeiden suunnittelusta ja toimeenpanosta; 12) hankkia, välittää ja tuottaa hallinto- ja tukipalveluja ja koordinoida yliopiston sisäisiä palveluprosesseja; 13) koordinoida yliopiston palveluiden tuotantoa Lapin korkeakoulukonsernissa. Hallintoyksikkö hoitaa hallituksen ja rehtorin sille osoittamat muut tehtävät. Rehtori päättää hallintoyksikön sisäisestä työnjaosta hallintoyksikön työjärjestyksellä. 3 LUKU. TIEDEKUNNAT JA ERILLISLAITOKSET 20 Tiedekunnat Tieteellistä tutkimusta ja taiteellista toimintaa sekä niihin perustuvaa ylintä opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta varten yliopistossa on neljä tiedekuntaa: 1) kasvatustieteiden tiedekunta; 2) oikeustieteiden tiedekunta; 3) taiteiden tiedekunta; 4) yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Kasvatustieteiden tiedekuntaan kuuluu harjoittelukoulu. 21 Tiedekuntaneuvosto Tiedekunnassa on tiedekuntaneuvosto, johon kuuluu yhdeksän tai 12 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Tiedekuntaneuvoston jäsenten lukumäärästä päättää rehtori. Tiedekuntaneuvostoon kuuluu jäseniä kolmesta yliopistoyhteisön ryhmästä: 1) professorit 2) muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö 3) opiskelijat.

20 7 Kustakin ryhmästä valitaan yhtä monta jäsentä. Tiedekuntaneuvoston toimikausi on kaksi vuotta. Tiedekuntaneuvoston jäsenet valitaan vaaleilla lukuun ottamatta opiskelijajäseniä, jotka ylioppilaskunta nimeää. Tiedekuntaneuvosto voi päätöksellään ottaa enintään kaksi ulkopuolista jäsentä. Opinnäytteiden arvostelua varten rehtori voi nimetä tiedekuntaneuvostoon sen esityksestä lisäjäseniä. 22 Tiedekuntaneuvoston tehtävät Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on: 1) huolehtia tiedekunnan strategisesta suunnittelusta ja strategian toimeenpanosta; 2) tehdä esitys tiedekunnan talousarvioksi; 3) tehdä esitys yliopiston hallitukselle vuosittain valittavien opiskelijoiden määrästä; 4) tehdä esitys toimintakertomukseksi ja käsitellä laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto sekä päättää toimenpiteistä, joihin nämä antavat aihetta; 5) arvioida ja kehittää tiedekunnassa annettavaa opetusta ja siellä tehtävää tutkimusta, tehdä niitä koskevia esityksiä ja antaa lausuntoja; 6) asettaa opiskelijavalintatoimikunnat; 7) päättää opetussuunnitelmista ja tutkintovaatimuksista sekä opiskelijoiden valintaperusteista; 8) määrätä väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät, arvostella nämä opintosuoritukset ja pro gradu -tutkielmat tai vastaavat tarkastajien lausuntojen perusteella; 9) tehdä esitys rehtorille dekaanin nimeämisestä; 10) nimetä yksi tai useampi varadekaani dekaanin esityksestä; 11) yliopiston ja tiedekunnan strategista henkilöstösuunnitelmaa noudattaen tehdä rehtorille esitys henkilön ottamisesta tiedekunnan pysyvään tehtävään; 12) määrätä tehtävän täytön yhteydessä jäsenet opetustaidon arviointiryhmään ja tarvittaessa erilliseen tehtäväntäyttötoimikuntaan kolmikantaperiaatetta noudattaen; 13) määrätä johtaja tiedekunnan sisäiseen akateemiseen yksikköön kahden vuoden toimikaudeksi dekaanin esityksestä; 14) tehdä esitys hallitukselle kunniatohtorin arvon myöntämisestä; 15) tehdä esitys rehtorille dosentin arvon myöntämisestä. Kun käsiteltävänä on opintosuorituksen arvostelemista koskeva asia, saavat päätöksentekoon osallistua vain ne jäsenet ja lisäjäsenet, joilla on vähintään vastaava tutkinto kuin mihin tutkintoon liittyvää opintosuoritusta ollaan arvostelemassa. Muilla jäsenillä on asiassa puheoikeus. Tiedekuntaneuvosto voi siirtää tämän johtosäännön mukaan päätösvaltaansa kuuluvan asian dekaanin, tiedekunnan laitoksen tai instituutin tahi niiden johtajan ratkaistavaksi. Tiedekuntaneuvosto voi yksittäistapauksissa ottaa siirtämänsä asian ratkaistavakseen. Tiedekuntaneuvoston delegoiman päätösvallan perusteella tehty päätös voidaan oikaisuvaatimuksella palauttaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi asioissa, jotka koskevat työntekijän tai tehtävän hakijan pätevyyden tai kelpoisuuden arviointia.

21 8 23 Dekaani Rehtori nimeää dekaanin tiedekuntaa kuultuaan nelivuotiseksi toimikaudeksi. Dekaani valitaan tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilökunnan jäsenistä. Dekaanilla tulee olla kokemusta tiedekunnan piiriin kuuluvan tieteen- tai taiteenalan tutkimuksesta ja opetuksesta sekä näiden johtamisesta. Tehtävään valittavan henkilön tulee ensisijaisesti olla vakinainen professori. Mikäli dekaaniksi nimetään henkilö, jota ei ole vaalissa valittu tiedekuntaneuvoston jäseneksi, tiedekuntaneuvoston jäsenmäärä sekä kyseisen ryhmän määrä kasvaa yhdellä. 23a Varadekaani Tiedekuntaneuvosto nimeää yhden tai useamman varadekaanin dekaanin esityksestä. Varadekaanin toimikausi on sama kuin dekaanin. Varadekaani valitaan tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilökunnan jäsenistä. Mikäli tiedekuntaan nimetään useampi varadekaani, tulee dekaanin määrätä varadekaanien välisestä työnjaosta ja siitä, kuka toimii dekaanin ensisijaisena sijaisena dekaanin ollessa estynyt. Mikäli varadekaaniksi nimetään henkilö, jota ei ole vaaleissa valittu tiedekuntaneuvoston jäseneksi, on tällä läsnäolo- ja puheoikeus tiedekuntaneuvoston kokouksissa. Silloin, kun varadekaani toimii dekaanin ollessa estyneenä tiedekuntaneuvoston kokouksen puheenjohtajana, on tällä kuitenkin samat oikeudet kuin dekaanilla. 24 Dekaanin tehtävät Dekaani johtaa ja valvoo tiedekunnan toimintaa sekä on tiedekuntaneuvoston puheenjohtaja. Dekaani päättää niistä tiedekuntaa koskevista asioista, joita ei ole määrätty tiedekuntaneuvoston tai muun toimielimen päätettäviksi. Dekaani vastaa tiedekunnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta rehtorille. Dekaanin tehtävänä on: 1) valmistella tiedekunnan tulossopimusneuvotteluaineisto ja tehdä esitys henkilöstösuunnitelmaksi; 2) päättää määrärahojen käytöstä vahvistetun talousarvion ja tulossopimuksen puitteissa; 3) vastata tiedekunnan taloudesta ja säännöllisestä raportoinnista tiedekuntaneuvostolle ja rehtorille; 4) käydä tiedekunnan tulossopimus- ja kurkistusneuvottelut rehtorin kanssa; 5) edistää tiedekuntien välistä ja tiedekunnan sisäistä yhteistoimintaa; 6) tehdä esitys tiedekuntaneuvostolle tiedekunnan sisäisen rakenteen edellyttämistä johtajista ja varajohtajista henkilöstöä kuultuaan;

22 9 7) määritellä tiedekunnan kanslian valmistelu- ja esittelyvastuut ja toimeenpanon menettelytavat; 8) yliopiston ja tiedekunnan strategista henkilöstösuunnitelmaa noudattaen tehdä rehtorille esitys tiedekunnan määräaikaisen henkilökunnan ottamisesta; 9) myöntää työvapaa tiedekunnan opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalle tiedekunnan muun tehtävän hoitoa varten; 10) ottaa opiskelijat tiedekuntaan ja ratkaista opiskelijavalinnasta tehdyt oikaisupyynnöt; 11) päättää opiskeluoikeuden jatkamisesta sekä opiskelijan oikeudesta päästä uudelleen opiskelijaksi; 12) päättää muussa korkeakoulussa tai oppilaitoksessa suoritettujen opintojen sisällyttämisestä tutkintoon lukuun ottamatta kieliopintoja; 13) antaa todistukset tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista ja muista opinnoista; 14) päättää opiskelijan opiskelun edellytyksenä olevasta kielitaidosta; 15) päättää yleisten kuulustelujen järjestämisestä; 16) määrätä pro gradu -tutkielmien tarkastajat; 17) vastata tiedekunnan kehityskeskusteluista, kokonaistyöaikasuunnitelmien laatimisesta ja palkkaukseen liittyvistä arvioinneista; 18) valvoa ja edistää hyvinvointia ja tasa-arvon toteutumista tiedekunnassa; 19) turvata tiedekunnan henkilöstön kehittymismahdollisuudet. Dekaani voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian varadekaanin, harjoittelukoulun rehtorin, tiedekunnan kanslian tai tiedekunnan muun yksikön johtajan tai esimiehen ratkaistavaksi. Dekaani voi yksittäistapauksessa ottaa siirtämänsä asian ratkaistavakseen. Dekaani voi myös saattaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on tiedekunnan kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä. 25 Tiedekunnan sisäinen rakenne Tiedekunnassa on kanslia, johon tiedekunnan pysyviä tehtäviä hoitava hallintohenkilökunta kuuluu. Kanslian toimintaa johtaa dekaani yhteistyössä hallintopäällikön kanssa. Tiedekuntaan voi kuulua hallituksen päätöksen mukaisesti sisäisiä akateemisia yksiköitä, joilla on johtaja. Lisäksi hallituksen päätöksen mukaan tiedekunnalla voi olla yhteisiä instituutteja muiden tiedekuntien sekä tutkimus- ja oppilaitosten kanssa. Tiedekunnassa voi olla myös opetus- ja tutkimusryhmiä. Yksikön johtajaksi voidaan valita yksikköön kuuluva professori tai yliopistoon työsuhteessa oleva tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö. Johtaja käsittelee ja ratkaisee johtamansa yksikön asiat ja vastaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta dekaanille ja rehtorille. Johtaja voi siirtää hänelle siirrettyä päätösvaltaa erillisillä päätöksillä, jollei sitä ole delegointipäätöksessä kielletty. 26 Harjoittelukoulu Yliopistolla on kasvatustieteiden tiedekuntaan kuuluva harjoittelukoulu, jossa järjestetään perusopetusta ja esiopetusta. Harjoittelukoulun tehtävänä on järjestää

23 10 kasvatustieteiden tiedekunnan opetusharjoittelu sekä tutkia ja kehittää opetusta ja opettajankoulutusta. Harjoittelukoulussa on kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston asettama johtokunta. Harjoittelukoululla on rehtori. Harjoittelukoulun hallinnosta määrätään harjoittelukoulun johtosäännöllä. 27 Arktinen keskus Arktinen keskus on yliopiston erillislaitos. Arktinen keskus on kansainvälinen tutkimuslaitos ja arktisen tiedonvälityksen keskus, joka toteuttaa osaltaan yliopiston strategiaa. Monitieteisen yliopiston profiili- ja painoalueille sijoittuvan tutkimuksen lisäksi sen tehtävänä on yhteistyössä tiedekuntien kanssa toteuttaa tiedeviestintää ja ylläpitää tiedekeskusnäyttelyä sekä antaa koulutusta. Arktinen keskus toimii myös kansallisena ja kansainvälisenä asiantuntijaelimenä. Arktisella keskuksella on johtokunta, jonka hallitus nimeää. Lisäksi Arktisella keskuksella on johtaja ja kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta, jotka rehtori nimeää. 27a Arktisen keskuksen johtokunnan tehtävät 1) huolehtia Arktisen keskuksen strategisesta suunnittelusta ja osaltaan yliopiston strategian toimeenpanosta; 2) tehdä yliopiston johdolle esitys Arktisen keskuksen talousarvioksi ja tulossopimukseksi; 3) hyväksyä keskuksen toimintasuunnitelma ja toimintakertomus sekä käsitellä laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto sekä päättää toimenpiteistä, joihin nämä antavat aihetta; 4) käsitellä Arktisen keskuksen uudet hankkeet ja tehdä esitykset niiden hyväksymisestä rehtorille; 5) tehdä esitys rehtorille Arktisen keskuksen johtajan ja varajohtajan sekä Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutin johtajan nimeämisestä; 6) yliopiston strategista henkilöstösuunnitelmaa noudattaen tehdä rehtorille esitys henkilön ottamisesta Arktisen keskuksen pysyvään tai määräaikaiseen tehtävään; 7) tehdä esitys rehtorille dosentin arvon myöntämisestä. Johtokunta voi siirtää tämän johtosäännön mukaan päätösvaltaansa kuuluvan asian Arktisen keskuksen johtajan ratkaistavaksi. Johtokunta voi yksittäistapauksissa ottaa siirtämänsä asian ratkaistavakseen. 28 Arktisen keskuksen johtajan tehtävät Johtaja johtaa Arktista keskusta yliopiston strategian mukaisesti. Lisäksi johtajan tehtävänä on:

24 11 1) valmistella Arktisen keskuksen tulossopimusneuvotteluaineisto ja tehdä esitys henkilöstösuunnitelmaksi; 2) vastata Arktisen keskuksen taloudesta sekä raportoida siitä ja muusta toiminnasta säännöllisesti johtokunnalle ja rehtorille; 3) toimia Arktisen keskuksen johtokunnan sekä kansainvälisen tieteellisen neuvottelukunnan esittelijänä määritellen valmistelu- ja esittelyvastuut ja toimeenpanon menettelytavat; 4) käydä keskuksen tulossopimus- ja kurkistusneuvottelut rehtorin kanssa; 5) edistää keskuksen ja tiedekuntien välistä ja keskuksen sisäistä yhteistoimintaa; 6) edistää keskuksen kansainvälistä toimintaa yleisesti ja University of the Arcticin puitteissa 7) myöntää työvapaa keskuksen työntekijälle keskuksen muun tehtävän hoitoa varten; 8) vastata keskuksen kehityskeskusteluista, kokonaistyöaikasuunnitelmien laatimisesta ja palkkaukseen liittyvistä arvioinneista 9) valvoa ja edistää hyvinvointia ja tasa-arvon toteutumista keskuksessa sekä turvata keskuksen henkilöstön kehittymismahdollisuudet. Arktisen keskuksen johtajan esimies on yliopiston rehtori. 29 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti on Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan, Rovaniemen ammattikorkeakoulun palvelualojen toimialan ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän palvelualojen tulosalueen yhteinen erillislaitos, jolla on valtakunnallinen tehtävä. Tutkimus- ja koulutusinstituutilla on johtaja, valtakunnallinen neuvottelukunta ja kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta. Tutkimus- ja koulutusinstituutin hallinnosta määrätään erillisellä sopimuksella ja johtosäännöllä. 30 Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhteinen kielikeskus, joka rakentuu korkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen yksiköistä. Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskuksen tehtävänä on: 1) suunnitella ja toteuttaa tutkintoasetusten ja opetussuunnitelmien mukaista sekä muuta eri aloilla tarvittavaa kielten ja kulttuurin sekä viestinnän opetusta; 2) myöntää opintosuoritusten hyväksiluvut ja lainmukaiset vapautukset; 3) tarjota yhteisiä käännös- ja kielentarkastuspalveluita; 4) laatia yhteisiä kieliä ja viestintää koskevia periaatteita sekä antaa lausuntoja kielten ja viestinnän opetusta koskevista asioista; 5) toimia alueellisesti ja valtakunnallisesti kielten ja viestinnän opetuksen kehittämistyössä; 6) tarjota ja järjestää yhteistä kielten ja viestinnän palvelu- ja hanketoimintaa;

25 12 7) luoda edellytyksiä kielten ja viestinnän opettajien oman ammattitaidon ylläpitämiseen, työelämäyhteistyöhön sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan; 8) tukea korkeakoulujen kansainvälistymistä. Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskuksella on johtaja ja johtokunta. Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskuksen hallinnosta määrätään erillisellä sopimuksella ja johtosäännöllä. 31 Lapin korkeakoulukirjasto Lapin korkeakoulukirjasto on yliopiston, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun sekä ammattikorkeakoulujen taustayhteisöjen yhteinen laitos. Lapin korkeakoulukirjasto tuottaa yliopiston kirjastopalvelut. Lapin korkeakoulukirjaston yliopistollisena tehtävänä on: 1) luoda ja ylläpitää yliopiston tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun edellytyksiä tarjoamalla asiantuntijapalveluita, tietoaineistoja ja niiden käyttöä edistävää tiedonhankinnan koulutusta; 2) palvella ympäröivää yhteiskuntaa tarjoamalla kirjasto- ja tietopalveluita; 3) välittää tietoa yliopistossa tuotetusta tutkimustiedosta ja julkaisuista; 4) edistää tietoaineistojen saatavuutta osallistumalla yhteistyöhön muiden kirjastojen kanssa osana alueellista, kansallista ja kansainvälistä kirjastoverkkoa. Lapin korkeakoulukirjastolla on johtaja ja johtokunta. Lapin korkeakoulukirjaston hallinnosta määrätään erillisellä sopimuksella ja johtosäännöllä. 32 Aikuiskoulutus Yliopistossa on aikuiskoulutustehtävää varten Koulutus- ja kehittämispalvelut erillislaitos, joka toimii yliopiston hallintoyksikön alaisena. Lisäksi aikuiskoulutustehtävää toteuttaa Avoin yliopisto, joka toimii osana Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskusta. Tiedekunnat toimivat aikuiskoulutuksen toteuttamisen osalta yhteistyössä edellä mainittujen kanssa. Aikuiskoulutustehtävään kuuluu: 1) koordinoida ja järjestää avoimen yliopiston opetusta; 2) tuottaa täydennyskoulutusta yliopistossa edustettuina olevilla ja sen vaikutusalueen kannalta tärkeillä aloilla; 3) edistää yliopiston vaikutusalueella hyvinvointia ja elinkeinoelämän ja kulttuurielämän kehittämistä, alueellista kehitystä ja työllisyyttä sekä niitä tukevia koulutus-, kehittämis- ja tutkimushankkeita; 4) edistää tutkimus- ja opetustiedon välittymistä yliopiston ja muun yhteiskunnan välillä.

26 13 33 Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskus Yliopisto voi tuottaa tukipalveluita osana Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskusta erikseen sovittavalla tavalla. 4 LUKU. HENKILÖSTÖ 34 Yliopiston henkilöstö Yliopistossa on professoreita, muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöä ja muita tehtäviä varten henkilöstöä. 35 Henkilöstösuunnitelma Yliopisto toteuttaa koko organisaation kattavaa henkilöstösuunnitelmaa, joka sisältää yksiköiden suunnitelmat. Avautuvan tehtävän täytöstä ja uuden tehtävän perustamisesta sovitaan rehtorin kanssa käytävissä tulos- ja kurkistusneuvotteluissa. HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET 36 Yleiset kelpoisuusvaatimukset Yliopiston tehtävään valittavalta edellytetään sellainen koulutus ja kokemus sekä kielitaito kuin kyseisen tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Nämä edellytykset määritellään kunkin tehtävän osalta ennen tehtävän täyttöön ryhtymistä, ottaen huomioon yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 1 :n mukaiset kielitaitovaatimukset. Pysyvään opetustehtävään valittavalta edellytetään riittävä opetustaito. Jos avoinna olevaan tehtävään kuuluu yksikön johtaminen, edellytetään siihen valittavalta henkilöltä ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtävän alaan ja tehtävän edellyttämä johtamiskokemus. Erillisen tutkimuslaitoksen johtajalta ja tiedekuntaan kuuluvan tutkimusyksikön johtajalta vaaditaan tohtorin tutkinto. 37 Tieteellisin perustein täytettävä professorin tehtävä Tieteellisin perustein täytettävään professorin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkinto, korkeatasoinen tieteellinen pätevyys, kokemusta tieteellisen tutkimuksen johtamisesta, kyky antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjausta. Lisäksi valittavalta edellytetään näyttöjä kansainvälisestä yhteistyöstä ja, kun se on tehtävän hoitamisen kannalta tärkeää, käytännöllinen perehtyneisyys tehtävän alaan. 38 Taiteellisin perustein täytettävä professorin tehtävä

27 14 Taiteellisin perustein täytettävään professorin tehtävään valittavalta edellytetään korkeatasoinen tehtävän alan taiteellinen pätevyys, kokemusta taiteellisen tai taideteollisen toiminnan johtamisesta, kyky antaa taiteelliseen toimintaan perustuvaa korkeatasoista opetusta ja ohjausta. Lisäksi valittavalta edellytetään näyttöjä edustamansa alan kotimaisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä ja, kun se on tehtävän hoitamisen kannalta tärkeää, käytännöllinen perehtyneisyys tehtävän alaan. 39 Tutkimusprofessorin tehtävä Tutkimusprofessorin tehtävään toistaiseksi valittavalta edellytetään tieteellinen pätevyys tehtävän alalla. 40 Tutkimusjohtajan tehtävä Tutkimusjohtajan tehtävään toistaiseksi valittavalta edellytetään tieteellinen pätevyys ja käytännöllinen perehtyneisyys tehtävän alalla. 41 Tieteellisin perustein täytettävä yliopistonlehtorin tehtävä Tieteellisin perustein täytettävät yliopistonlehtorin tehtävät voivat olla opetuspainotteisia, tutkimuspainotteisia tai opetus- ja tutkimuspainotteisia. Tieteellisin perustein täytettävään yliopistonlehtorin tehtävään valittavalta edellytetään soveltuva tohtorin tutkinto ja kyky antaa laadukasta tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjausta ja, kun se on tehtävän hoitamisen kannalta tärkeää, käytännöllinen perehtyneisyys tehtävän alaan. Jos tehtävä on sijoitettu kielikeskukseen, tehtävään voidaan poikkeuksellisesti katsoa kelpoiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtävän alaan ja opetustoimeen. 42 Taiteellisin perustein täytettävä yliopistonlehtorin tehtävä Taiteellisin perustein täytettävät yliopistonlehtorin tehtävät voivat olla opetuspainotteisia, taidepainotteisia tai opetus- ja taidepainotteisia. Taiteellisin perustein täytettävään yliopistonlehtorin tehtävään valittavalta edellytetään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja kyky antaa laadukasta taiteelliseen toimintaan perustuvaa opetusta ja ohjausta sekä laaja käytännöllinen perehtyneisyys tehtävän alaan. 43 Yliopistotutkijan tehtävä Yliopistotutkijan tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkinto ja näyttöjä tieteellisestä tutkimustyöstä sekä tehtävässä tarvittava opetustaito. Yliopistotutkijan tehtävä edellyttää kykyä johtaa tutkimusryhmää ja hankkia täydentävää tutkimusrahoitusta. 44 Tutkijatohtorin tehtävä

28 15 Tutkijatohtorin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkinto ja kyky itsenäiseen tieteelliseen työhön sekä tehtävässä tarvittava opetustaito. 45 Yliopisto-opettajan tehtävä Yliopisto-opettajan tehtävään valittavalta edellytetään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja kokemusta opetustyöstä. 46 Tutkijan tehtävä Tutkijan tehtävään valittavalta edellytetään ylempi korkeakoulututkinto ja jatko-opintooikeus. TEHTÄVIEN TÄYTTÖMENETTELY 47 Tehtävien täyttöön liittyvät yleiset määräykset Yliopiston tehtävät täytetään todetun pätevyyden ja arvioidun soveltuvuuden perusteella ottaen huomioon hakijoiden yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. 48 Tehtävän avoimeksi julistaminen Avoimet tehtävät ilmoitetaan pääsääntöisesti julkisesti haettavaksi käyttäen tehtävän luonne huomioon ottaen sopivinta ilmoitusmenettelyä. Tehtävä voidaan täyttää auki julistamatta, jos henkilö otetaan hoitamaan avointa tehtävää tai toimimaan sijaisena palvelussuhteessa, joka kestää alle vuoden tai kysymys on täydentävällä rahoituksella toteutettavasta työstä, jossa henkilöt tai heidän erityisosaamisensa on määritelty rahoitushakemuksessa. Poikkeuksellisesti tehtävä voidaan täyttää haettavaksi julistamatta myös, kun on tiedossa henkilö, jolla on erityistä asiantuntemusta ja on tarve toimia nopeasti tehtävän menestyksellisen hoitamisen varmistamiseksi. Yliopistonlehtorin tehtävä täytetään avoimella haulla, mikäli siihen ei edetä ulkopuoliseen arviointiin perustuvan pätevöitymisen kautta. Opetus- ja tutkimustehtävien hakuaika on pääsääntöisesti vuorokautta. 49 Tieteellisin perustein täytettävän professorin tehtävän täyttö Tieteellisin perustein täytettävän professorin tehtävään hakeneen ansioita arvioitaessa otetaan huomioon tieteelliset julkaisut ja muut tutkimustulokset, joilla on tieteellistä arvoa, opetuskokemus ja pedagoginen koulutus, taito tuottaa oppimateriaalia, opetustoimen ansiot ja tarvittaessa opetusnäyte. Lisäksi otetaan huomioon hakijan muut ansiot. 50 Taiteellisin perustein täytettävä professorin tehtävän täyttö

29 16 Taiteellisin perustein täytettävään professorin tehtävään hakeneen ansioita arvioitaessa otetaan huomioon taiteelliset ansiot, julkaisut, tehtäväalan edellyttämä koulutus, opetuskokemus ja pedagoginen koulutus, taito tuottaa oppimateriaalia ja tarvittaessa opetusnäyte sekä muulla tavoin osoitettu alan teoreettinen ja käytännöllinen tuntemus. Lisäksi otetaan huomioon hakijan muut ansiot. 51 Tutkimusprofessorin tehtävän täyttö Tutkimusprofessorin tehtävään hakeneen ansioita arvioitaessa otetaan huomioon vastaavat ansiot kuin professorin tehtävään arvioitaessa. Arvioinnissa painottuvat erityisesti tieteellinen työ, tuloksellinen toiminta tutkimusryhmän johtamisessa, menestyminen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankinnassa ja näytöt kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä. Mikäli tehtävään ei liity merkittävästi opetusta, opetusansioiden painoarvo on professorintehtävää vähäisempi. 52 Tutkimusjohtajan tehtävän täyttö Tutkimusjohtajan tehtävään hakeneen ansioita arvioitaessa otetaan huomioon vastaavat ansiot kuin professorin tehtävään arvioitaessa. Arvioinnissa painottuvat erityisesti tieteellinen työ, tuloksellinen toiminta tutkimusryhmän johtamisessa, menestyminen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankinnassa ja näytöt kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä. Tutkimusjohtajan tehtävänimikettä käytetään pääsääntöisesti projektitoiminnassa. 53 Tieteellisin perustein täytettävä yliopistonlehtorin tehtävän täyttö Tieteellisin perustein täytettävään yliopistonlehtorin tehtävään hakeneen ansioita arvioitaessa otetaan huomioon tieteelliset julkaisut ja muut tutkimustulokset, joilla on tieteellistä arvoa, opetuskokemus ja pedagoginen koulutus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja tarvittaessa opetusnäyte. Opetuspainotteisen yliopistonlehtorin valinnassa painotetaan opetuskokemusta, pedagogista koulutusta, taitoa tuottaa oppimateriaalia, muita opetustoimessa saavutettuja ansioita ja tarvittaessa opetusnäytettä. Tutkimuspainotteisen yliopistonlehtorin valinnassa painotetaan tieteellisiä julkaisuja ja muita tieteellisiä tutkimustuloksia sekä aktiivisuutta tutkimustyössä kotimaassa ja kansainvälisesti. Jos yliopistonlehtorin tehtävä on määritelty sekä opetus- että tutkimuspainotteiseksi, pyydetään kahden asiantuntijan lausunnot. 54 Taiteellisin perustein täytettävä yliopistonlehtorin tehtävän täyttö Taiteellisin perustein täytettävään yliopistonlehtorin tehtävään hakeneen ansioita arvioitaessa otetaan huomioon tehtävän alaan liittyvät merkittävät taiteelliset ansiot,

30 17 opetuskokemus ja pedagoginen koulutus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja tarvittaessa opetusnäyte. Opetuspainotteisen yliopistonlehtorin valinnassa painotetaan opetuskokemusta, pedagogista koulutusta, taitoa tuottaa oppimateriaalia, muita opetustoimessa saavutettuja ansioita ja tarvittaessa opetusnäytettä. Taiteellisin perustein täytettävän yliopistonlehtorin valinnassa painotetaan taiteellisia ansioita sekä aktiivisuutta taiteellisessa toiminnassa kotimaassa ja kansainvälisesti. Jos yliopistonlehtorin tehtävä on määritelty sekä opetus- että taidepainotteiseksi, pyydetään kahden asiantuntijan lausunnot. 55 Yliopistotutkijan tehtävän täyttö Yliopistotutkijan tehtävään hakeneen ansioita arvioitaessa painotetaan ulkomaista tieteellistä työskentelyä ja näyttöjä kansainvälisestä yhteistyöstä. 56 Tutkijatohtorin tehtävän täyttö Tutkijatohtorin tehtävään hakeneen ansioita arvioitaessa painotetaan näyttöjä itsenäisestä tieteellisestä tutkimustyöstä. 57 Yliopisto-opettajan tehtävän täyttö Yliopisto-opettajan tehtävään hakeneen ansioita arvioitaessa painotetaan laajaa tehtäväalueen osaamista, pedagogista koulutusta, taitoa tuottaa oppimateriaalia ja antaa opetusta monipuolisesti. 58 Tutkijan tehtävän täyttö Tutkijan tehtävään hakeneen ansioita arvioitaessa arvostetaan kykyä ja motivaatiota jatko-opintoihin ja tohtorin tutkinnon suorittamiseen. 5 LUKU. HALLINTOMENETTELY JA OIKEUSTURVA 59 Kokoontuminen ja kokouskutsu Monijäseninen hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme jäsentä sitä pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kutsu monijäsenisen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin ole toisin päättänyt. Hallintoelimen jäsen on velvollinen ilmoittamaan asiasta varajäsenelleen ja hallintoelimen sihteerille, jos hän on estynyt osallistumasta kokoukseen. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Hallintoelin voi kuitenkin läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.

31 18 60 Läsnäolo- ja puheoikeus Hallintoelimen kokoukseen osallistuvat jäsenet, esittelijät ja sihteeri. Rehtori kutsuu esittelyä varten valmistelijat hallitukseen. Hallintoelimeen kuulumattomien henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää kyseinen hallintoelin. 61 Päätösvaltaisuus Yliopiston monijäseniset toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Yliopistokollegio on päätösvaltainen, kun se on kutsuttu laillisesti koolle. 62 Esittelymenettely Yliopistossa päätökset tehdään esittelystä. 63 Kokouspöytäkirja Pöytäkirja laaditaan asioista, jotka käsitellään hallituksen, tiedekuntaneuvoston tai muun toimielimen kokouksessa. Pöytäkirjaan merkitään kunkin asian kohdalle tehty päätös ja päätöksentekoon osallistuneiden nimet. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja kokouksen esittelijä tai kokouksen sihteeri. Pöytäkirjaan merkitty eriävä mielipide tai äänestysselitys on sen esittäjän allekirjoitettava ja puheenjohtajan todettava se esitetyn mukaiseksi. 64 Asiakirjat Toimielimen kokouksessa käsitellyistä asioista laaditut asiakirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja asian esittelijä. Toimituskirjat allekirjoittaa asian esittelijä. 65 Esitykset, lausunnot ja vastaukset Viranomaiselle tehtävään esitykseen ja annettavaan lausuntoon sekä muutoksenhaku- ja laillisuusvalvontaviranomaiselle annettavaan vastaukseen on liitettävä pöytäkirjanote tai jäljennös asiakirjan taltiokappaleesta, milloin asiasta on äänestetty. 66 Henkilöstön ja opiskelijoiden kuuleminen Yliopiston ja yksiköiden johdon on kuultava henkilöstöä ja opiskelijoita erityisesti heitä koskevissa asioissa. 67 Muutoksenhakulautakunta ja oikeusturvaohjesääntö

32 19 Opiskeluoikeuden menettämistä, opintosuoritusten arvostelua, muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksi lukemista koskevien oikaisupyyntöjen käsittelemistä varten rehtori asettaa kaksivuotiseksi toimikaudeksi yliopiston muutoksenhakulautakunnan. Lautakunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi neljä muuta jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Muutoksenhakulautakunnan uuden jäsenen tai varajäsenen kesken kauden määrää rehtori. Lautakunnan puheenjohtajan tulee olla oikeustieteiden tiedekunnan professori. Lisäksi varapuheenjohtajan tulee olla professori. Jäsenistä ja varajäsenistä kaksi on muita opettajia ja kaksi opiskelijoita. Täydentävät määräykset oikeusturvakysymyksistä annetaan yliopiston tutkintosäännössä. 6 LUKU. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 68 Tilintarkastus Yliopiston tilintarkastuksen toimittamiseen sekä tilintarkastajien asemaan ja vastuuseen sovelletaan tilintarkastuslakia. Yliopistokollegio valitsee yliopistolle tilintarkastusyhteisön tahi yhden tai useampia tilintarkastajia ja varatilintarkastajia, joiden kelpoisuudesta säädetään yliopistolain 64 :n 2 momentissa. Tilintarkastajat toimittavat yliopiston tilintarkastuksen ja antavat tilintarkastuskertomuksen yliopistokollegiolle tilivuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. 69 Toimielimen jäsenen eroaminen Toimielimen jäsenyydestä voi pyytää eroa vain perustellusta syystä. Hallituksen jäsenen eron myöntää yliopistokollegio. Yliopistokollegion jäsenen eron myöntää kyseinen toimielin. Tiedekuntaneuvoston jäsenen eron myöntää kyseinen toimielin. Mikäli yliopistoyhteisön jäsenenä toimielimeen valittu henkilö siirtyy pois yliopistoyhteisön piiristä, hänen tehtävänsä toimielimen jäsenenä päättyy. Mikäli hallintoelimen jäsen ei enää kuulu siihen ryhmään, jota edustamaan hänet on valittu, hänen jäsenyytensä päättyy. 70 Hallituksen täydentäminen Jos hallituksen yliopistoyhteisöön kuuluva jäsen eroaa, hallitusta täydennetään tältä osin vaalituloksen perusteella. Kuitenkin ylioppilaskunta nimeää uuden opiskelijajäsenen.

33 20 Jos hallituksen ulkopuolinen jäsen eroaa, yliopistokollegio valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen. Yliopistokollegio vahvistaa hallituksen uusien jäsenten valinnan. 71 Yliopistokollegion täydentäminen Jos yliopistokollegion jäsen eroaa, kollegiota täydennetään tältä osin vaalituloksen perusteella. Kuitenkin ylioppilaskunta nimeää uuden opiskelijajäsenen. 72 Kumottu hallituksen päätöksellä Tiedekuntaneuvoston täydentäminen Jos tiedekuntaneuvoston jäsen eroaa, tiedekuntaneuvostoa täydennetään tältä osin vaalituloksen perusteella. Mikäli tiedekuntaneuvostoa ei tällöin saada täydennettyä täysilukuiseksi, nimeää rehtori tiedekuntaneuvoston esityksestä jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Ylioppilaskunta nimeää kuitenkin aina opiskelijajäsenet. 74 Nimeämisen peruuttaminen Nimeäminen dekaanin, johtajan tai esimiehen tehtävään voidaan peruuttaa, kun siihen on hyväksyttävä ja perusteltu syy. 75 Työvapaalta paluu Mikäli työntekijälle on myönnetty työvapaa, hänellä on pääsääntöisesti oikeus palata entisiin työtehtäviinsä. 7 LUKU. VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET 76 Voimaantulo Tämä johtosääntö tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010 ottaen huomioon kuitenkin yliopistolain voimaanpanosta annetun lain (559/2009) säännökset. Lapin yliopiston 17 päivänä joulukuuta 2003 annettua johtosääntöä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Ennen tämän johtosäännön voimaantuloa voidaan tarvittaessa ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 77 Siirtymämääräys Jos asian käsittely on kesken tämän johtosäännön tullessa voimaan, jatkotoimet siirtyvät sille hallintoelimelle, jolle asia tämän johtosäännön mukaan kuuluu.

34 21 Rovaniemellä 5 päivänä lokakuuta 2009 Lapin yliopiston hallituksen puheenjohtaja Raimo Väyrynen Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola

35 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Mauri Ylä-Kotola, Valmistelija: Tarja Särkkä, Kokous 07/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 12:00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 5 Lapin yliopiston toiminta ja talous vuonna 2012 Yliopiston hallintojohtosäännön mukaan hallitus linjaa yliopiston toiminnan ja talouden ja hyväksyy talousarvion. Lapin yliopistolla on voimassa oleva strategia vuoteen 2020, strategian toimeenpanosuunnitelma vuoteen 2014, tulossopimus vuosille ja edellä mainittujen tavoitteita tukeva toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle Eduskunta käsittelee valtion vuoden 2012 talousarviota ensimmäisen kerran Tästä syystä yliopistolla ei ole tässä vaiheessa tiedossa osuuttaan vuoden 2012 valtionavusta. Valtiovarainministeriön budjettiesityksen mukaan yliopistojen menoleikkaus kohdistetaan yliopistoille aiemmin luvattuun maksuvalmiusrahaan (50 M ), leikkaukseen toimintamenoista (8 M ) ja yliopistoindeksin puolen vuoden jäädyttämisestä kertyvän lisärahoituksen jäädyttämiseen (27 M ). Samanaikaisesti yliopistojen työnantajan työeläkevakuutusmaksut kuitenkin kompensoidaan yliopistoille täysimääräisesti. Mikäli menoleikkaukset kohdennetaan yliopistoille niiden kokonaisrahoituksen mukaisessa suhteessa niiden nettovaikutus Lapin yliopiston reaalitalouteen jäänee noin euroon (n.1,2%). Liitteeseen 1 on koottu hallituksen seminaarissa talouden skenaarioista keskusteltaessa esille tulleita asioita. Liitteessä 2 (jaetaan kokouksessa) on ennuste Lapin yliopiston talouden kehityksestä kuluvan vuoden loppuun mennessä. Esitys Päätös Keskusteltaneen Lapin yliopiston vuoden 2012 toiminnan painopisteistä ja taloudesta. Keskusteltiin ja kiinnitettiin erityistä huomiota strategisten tavoitteiden systemaattiseen seurantaan ja raportointiin hallitukselle.

36 Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola

37 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus Mauri Ylä-Kotola, Valmistelija: Tarja Särkkä, Kokous 07/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika klo 12:00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 6 Lapin yliopiston lausunto Suomen Akatemian tutkijankoulutukiryhmän ehdotuksista tutkijankoulutuksen kehittämiseksi Suomessa Suomen Akatemian tutkijankoulutuksen tukiryhmä on pyytänyt yliopistoilta lausuntoa ehdotuksistaan tutkijankoulutuksen kehittämisestä syyskuun loppuun mennessä. Tutkijankoulutus ja sen organisointi ja kehittäminen on ollut vahvasti esillä yliopiston hallituksen ja johtoryhmän kokouksissa vuoden 2011 aikana. Erityisesti on käyty keskustelua yliopiston tutkijakoulun ja tiedekuntien ja Arktisen keskuksen vastuusuhteista tutkijankoulutuksen järjestämisessä. Tiedekunnille ja Arktiselle keskukselle toteutettiin yliopiston hallituksen pyynnöstä kesäkuussa 2011 kysely, jonka tulokset ovat pohjamateriaalina myöhemmin kuluvana syksynä tehtäville päätöksille Lapin yliopiston tutkijankoulutuksen organisoimisesta ja kehittämisestä. Lausuntoluonnoksen viimeistelyssä on otettu huomioon tiedevararehtorin pohjaluonnos sekä yksiköiltä työryhmän ehdotuksista saadut kommentit. Lausuntoluonnos on liitteenä. Esitys Päätös Hyväksyttäneen yliopiston lausunto tutkijankoulutustukiryhmän ehdotuksista tutkijankoulutuksen kehittämiseksi Suomessa, liitteen mukaisena. Hyväksyttiin kokouksessa tehdyin täydennyksin. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola

38

39