Suomen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestön perustaminen ja poliittinen toiminta
|
|
- Ari-Matti Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestön perustaminen ja poliittinen toiminta Jesse Hirvelä Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen Historia Tutkimussuunnitelma THPTS:n graduseminaari
2 Johdanto Pro gradu -työssäni tulen tarkastelemaan Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP:n) sotilasjaoston 1 perustamista ja toimintaa Neuvosto-Venäjällä vuosien 1918 ja 1920 välisenä aikana. Pyrin tässä suunnitelmassa tuomaan esille aiheesta aikaisemmin tehtyä tutkimusta ja rakentamaan havaitsemieni puutteiden perusteella omia näkökulmia ja tutkimuskysymyksiä. Opiskelen pääaineenani poliittista historiaa Helsingin yliopistolla, ja työni ohjaajina toimivat Kimmo Rentola ja Tauno Saarela. Työni on tällä hetkellä hyvin alkuvaiheessa, ja olen tähän mennessä lähinnä tutustunut tutkimuskirjallisuuteen sekä hieman myös tutkimusaineistooni. Tutkimusaineistoni on suurimmilta osin täysin tutkimatonta, joten Venäjältä saadun aineiston kautta on mahdollista tuoda paljon uutta tietoa ja erilaisia näkemyksiä SKP:n toimintaan sen perustamisvuosina. Suunnitelmapaperini saadaan julkaista Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kotisivuilla. Suomen sisällissodan seurauksena suomalaisia punapakolaisia alkoi siirtyä itään Neuvosto- Venäjälle, jossa sisällissota oli vasta aluillaan. Liittymistä puna-armeijaan tapahtui alkukesällä 1918 vain yksittäisten punakaartilaisten aktiivisuudesta, ja värväytymisen motiivina oli monesti oman toimeentulon turvaaminen. Punapakolaisten keskuudessa saattoi myös elää ajatus taistelukokemuksen kartuttamista revanssia varten, sillä Suomessa kärsityn tappion syynä pidettiin yleisesti ottaen puutteellista sotataitoa. 2 Valkeasaaren rajavartioston päällikkö Karjalainen kirjoitti raportissaan sotilasjärjestölle vuonna 1918, että pelkään viimetalvisten tapauksien uusiintumista, josta ainakin minulla on katkera kokemus. 3 Salomaan mukaan välittäväksi tekijäksi suomalaisten pakolaisten ja Neuvosto-Venäjän bolsevikkien välille perustettiin bolsevikkipuolueen suomalainen perillinen, Suomen Kommunistinen Puolue. 4 Suomalaiset poliittiset pakolaiset käännettiin siis taitavasti bolsevikkipuolueen valtapyrkimysten välineiksi. SKP:n keskuskomitea jakautui 1918 syyskuun aikana toimialoittain: sotilaallisista tehtävistä ja sotilaallisen toiminnan organisoimisesta huolehti sotilasjärjestö, kun taas agitaatio- ja tiedotusjaosto vastasivat poliittisista tehtävistä. Sotilasjärjestö jatkoi jo alkanutta suomalaisten mobilisoimista puna-armeijaan. 5 Uuden 1 Niin tutkimuskirjallisuudessa kuin aineistossani käytetään termejä sotilasjaosto sekä sotilasjärjestö, joten käytän molempia myös tekstissäni toistensa synonyymeinä. 2 Saarela, Tauno: Suomalaisen kommunismin synty , Kansan Sivistystyön Liitto KSL r.y., Tampere 1996, s RGASPI F D20: SJ:n kirveenvaihto suomalaisen rkm:n komentajan ja neuvoston kanssa Salomaa, Markku: Punaupseerit: SKP:n ja puna-armeijan sotilaallinen yhteistoiminta kansalaissodasta talvisotaan , WSOY, Juva, 1992, s Saarela, s.47, 67. 2
3 vallankumouksen käytännön järjestelyyn perustetun sotilasjärjestön johtajana toimi Eino Rahja, sihteerinä Kullervo Manner ja kolmantena johtojäsenenä bolsevikki Eemeli Kalske. 6 Tutkimuksen teemat Tässä kappaleessa pyrin tarkastelemaan sotilasjärjestön toimintaa yleisellä tasolla nojaten aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen. Suomalaisista pakolaisista oli luultavasti neuvostojohdolle enemmän vaivaa kuin hyötyä, sillä heidän oli ratkaistava, mitä tehdä pakolaisille ja miten järjestää heidän ongelmansa. Pakolaiset olivat siis käytännössä täysin riippuvaisia bolsevikeista. Bolsevikkien vallanoton päivinä Venäjällä laskettiin olevan neljä miljoonaa ulkomaalaista, joista 2,2 miljoonaa oli sotavankeja ja loput lähinnä pakolaisia. Heistä värvättyjä ns. internationalisteja palveli puna-armeijassa SKP:n johdon oli järjestettävä kasvavan pakolaisjoukon ongelmia, sillä pakolaistulva jatkui sitä mukaa kun vankileirien portit aukenivat Suomessa. Suomalaiset pakolaiset pyrittiin mobilisoimaan neuvostovallan puolelle myös siinä toivossa, että SKP saisi tilaisuuden tullen käännettyä vallankumouksen kärjen myös Suomea kohti. 8 Suomalaisten organisoiminen puna-armeijaan voimistui vuoden 1918 aikana, ja ensimmäiset osastot syntyivät Pietarissa ja Buissa heinäkuussa. Värvääminen sai lisää vauhtia, kun Eino Rahja keskusteli Leninin kanssa suomalaispakolaisista ja esitti ongelman ratkaisuksi suomalaisten joukko-osastojen perustamista. 9 Värvätyt allekirjoittivat sopimuksen, jossa he lupasivat olla valmiina uhraamaan yksityisetunsa vallankumouksen ja kansainvälisyyden etujen eteen. 10 Sekä Moskovan että Pietarin keskuskomiteat halusivat painottaa yhteyttä Venäjän vallankumoukseen ja bolsevikkeihin sekä tarvetta tehdä suomalaisista pakolaisista kommunisteja. 11 Suomalaisten pakolaisten sekä Pietarin ja Inkerin suomalaisten mobilisoiminen puna-armeijaan tapahtui aluksi ilman SKP:tä, mutta vuodenvaihteesta 1918/19 lukien myös SKP:n sotilasjärjestön välityksellä. Pietarin suomalainen punakaarti lakkautettiin toukokuussa 1918, jolloin puna-armeija oli jo perustettu ja Suomen punaisetkin hävinneet oman sotansa. Pietarin suomalaisen 6 Harjula, Mirko: Suomalaiset Venäjän sisällissodassa , Kirjapaino Gummerus Oy, Jyväskylä, 2006, s Salomaa, s Salomaa, s Saarela, s RGASPI F D16: Kk:n osastojen kirjeitä; suomalaisten pakolaisten kirjeitä Skp:n teollisuusosastolle Saarela, s.33. 3
4 punakaartin viimeisimpänä tehtävänä oli auttaa Suomesta Venäjälle siirtyneitä punapakolaisia. 12 SKP:n perustavan kokouksen käytännössä merkittävimmäksi päätökseksi jäi järjestää kaikille asekuntoisille suomalaisille vallankumouksellisille työläisille kunkin kykyjä vastaava sotilaallinen opetus aseiden käytössä ja sotilaallisten tehtävien suorittamisessa sekä taistelutoiminnan järjestämisessä. SKP agitoi kaikkia suomalaisia asekuntoisia työläisiä viipymättä liittymään Venäjän Punaiseen Armeijaan, taistelemaan sen mukana kommunismin ja Venäjän Neuvostotasavallan vihollisia vastaan, ja siellä käytännössä oppimaan aseiden käyttöä ja muita sotilaallisia tehtäviä. 13 Bolsevikkien sotilaallinen voitto oli välttämätön edellytys myös SKP:n olemassaololle, ja täten SKP:n intresseissä oli puolustaa bolsevikkeja ja heidän vallankäyttönsä valtiollista välinettä eli neuvostovaltaa. SKP:n sotilasjärjestön välityksellä neuvostovallan alueella oleskelleet suomalaiset vedettiin mukaan Venäjän valtataisteluihin ja kansalaissotaan bolsevikkien tueksi. 14 Salomaan mukaan suomalaiset joukot tukivat myös olemassaolollaan neuvostovallan taustalla olevaa ideologiaa ja sen ulkoista argumentointia. Varsinaisia suomalaisia rykmenttejä oli kolme, joiden numerointia vaihdettiin monta kertaa, ja niiden vahvuudet vaihtelivat noin tuhannesta neljään tuhanteen mieheen. 15 Rykmenttien muodostamisesta keskusteltiin marraskuussa 1918 kun Komisarius Lukka kirjoitti Eino Rahjalle: Me ehtotamme sekä teille, sekä Keskuskomitealle tarkasti ajatella asiaa meitän sotajoukkojen järjestämisestä ja joko hyväksyy yhten kunnon rykmentin järjestämisestä, taikka heittäytyä kolmelle eri paikkaa Wenäjää. 16 Tarkkoja tietoja puna-armeijaan liittyneistä suomalaisista ei ole, ja arviot vaihtelevat 6000 ja välillä. 17 Tätä suomalaisten sotilaallista yhteistoimintaa organisoimaan ja johtamaan perustettiin SKP:n sotilasjärjestö, joka oli suurin keskuskomitean osastoista. Sotilasjärjestön tehtäväksi tulivat sotilaalliset valmistelut bolsevikkien tukemiseksi, ja sen tuli muun muassa mobilisoida suomalaisia työläisiä Venäjän punaiseen armeijaan ja hoitaa sotilasagitaatio suomalaisten keskuudessa Venäjällä. 18 Käytännössä kaikki suomalaiset joukkoosastot kuuluivat kuitenkin sotilaallisesti ja poliittisesti Pietarin sotilaspiirin vallankumouksellisen sotaneuvoston alaisuuteen. Suomalaisbolsevikkien perustamien kollektiivien, kommuunien, klubien, kerhojen, yhteisöjen ja yhdistysten yliorgaanina toimi näiden kollektiivien 12 Salomaa, s Salomaa, s Salomaa, s Salomaa, s RGASPI F D19: Sotilasjärjestön kirjeenvaihtoa Salomaa, s Salomaa, s.64. 4
5 edustajakokouksessa valittu bolsevikkien suomenkielisten järjestöjen keskuskomitea, jonka alaisuuteen myös perustettavat SKP:n elimet tulivat. 19 SKP:n sotilasjärjestö värväsi suomalaisia sotakouluun ja järjesti myös muita kursseja. Sotilasjärjestö järjesti useita lääkintämieskursseja vuosina ja lennätinteknikkojen kurssin vuoden 1919 alussa. Punaupseerikoulun ohella suurimerkityksinen oli sotilasjärjestön valvonnassa marraskuussa 1918 perustettu sotilassairaala. 20 SKP:n keskuskomitea ja sotilasjärjestö julistivat suomalaisille pakolaisille asevelvollisuuden, vaikka pakolaiset eivät juridisesti olleetkaan Venäjän alamaisia. SKP:n keskuskomitea päätti asevelvollisuuden julistamisesta 26. marraskuuta 1918, 21 ja sotilasjärjestö julisti 3. joulukuuta kutsunnat alkaviksi. Koska mobilisointi ei ollut virallinen toimenpide, eivät useimmat niistä Pietarin suomalaisista, jotka eivät olleet pakolaisia, noudattaneet käskyä, vaan pyrkivät päinvastoin jopa sabotoimaan sitä. Palveluun määrätyt tulivat SKP:n sotilasjärjestön kirjoihin, joka myös maksoi näiden palkat palveluaikana ja antoi tarvittaessa matkapilettejä. Sotilasjärjestö myös hankki aseita ja muita sotilasvarusteita palvelukseen määrätyille. 22 Värväämisestä kieltäytyneille ampumista lievempiä rangaistuksia olivat esimerkiksi sakot, omaisuuden takavarikointi ja pakkotyö. SKP:n sotilasjärjestö julkaisi kyseisen Leninin- Sklanskin julistuksen 18. toukokuuta Lokakuussa 1919 Pietarin taistelujen aikana kaupungin vallankumoustribunaalissa tuomittiin suomalaisia kommunisteja ammuttavaksi SKP:n mobilisaatiokäskyn noudattamatta jättämisestä. 23 Keskuskomiteassa keskusteltiin joulu-tammikuussa mahdollisuudesta vapauttaa suomalaiset joukko-osastot Neuvosto-Venäjän puolustamisesta ja valmistaa niitä taisteluun tulevaa Neuvosto-Suomea varten. 24 Alkuvuodesta 1919 puna-armeijan joukot olivat olleet heikoilla, ja suurin osa Pietarin alueelle jääneistä täytyi pitää luoteisessa osassa maata puolustaakseen Neuvosto-Venäjää mahdolliselta hyökkäykseltä Suomesta käsin. Suomen neutraali asenne Venäjän sisällissotaa kohtaan oli kuitenkin hyödyllisempi bolsevikeille kuin pienet hyökkäysvoitot, ja Suomi koettiin bolsevikkien kannalta muutenkin liian suureksi alueeksi punaarmeijalle. 25 Ehdotus suomalaisten joukko-osastojen kokoamisesta oli hyväksytty SKP:n 19 Salomaa, s.64, Salomaa, s Salomaa, s Salomaa, s Salomaa, s Saarela, s Mawdsley, s
6 elokuisessa puoluekokouksessa. Keskuskomitea oli Jukka Rahjan aloitteesta kääntynyt sitä vastaan, mutta joulukuussa Rahja oli Ilmeisesti tullut toisiin ajatuksiin. 26 Koska kansalaissodan ratkaisutaistelut olivat selvästi ohi vuoden 1920 lopulla, päätti neuvostojen 8. edustajakokous joulukuussa 1920 puna-armeijan demobilisoinnin aloittamisesta, sillä maan jälleenrakennus tarvitsi myös työvoimaa ja resursseja. SKP:n keskuskomitean sotilasjärjestö jatkoi toimintaansa kansalaissodan jälkeen supistetussa muodossa. Suomalaiset punasotilaat katosivat demobilisoinnin jälkeen ympäri Neuvostoliittoa teollisuuden ja maatalouden moninaisiin tehtäviin, ja useimmiten SKP:n yhteydet heihin katkesivat. 27 Suomalaisten perustamien puna-armeijan joukko-osastojen poliittinen valvonta kuului SKP:n sotilasjärjestölle, vaikka ne olivat sotilaallisesti alistettuja puna-armeijan ylemmälle johdolle. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että ylemmät esikunnat nimittivät suomalaisten joukko-osastojen sotilasjohdon tehtäviinsä ja SKP:n sotilasjärjestö puolestaan näiden rykmenttien ja pataljoonien komissaarit sekä komppanioiden poliittiset ohjaajat. Poliittiselle ohjaukselle ei myöhemmän kritiikin mukaan aina annettu sitä merkitystä ja arvoa kun sillä olisi tullut olla. Poliittisia ohjaajia koulutettiin helmikuussa 1919 SKP:n sotilasjärjestön improvisoimalla tilapäiskursseilla, mutta politrukeista oli jatkuvasti kova pula. Heitä värvättiin myös muualta SKP:n piiristä. 28 Niiden Pietarin ja Inkerin suomalaisten parissa, jotka SKP oli pakolla mobilisoinut puna-armeijaan, vallitsi avoin bolsevikkien vastainen mieliala, jota ei ollut helppo propagandan keinoin kääntää. SKP:n sotilasjärjestö lähetti rykmentteihin poliittisia työntekijöitä ja toimitti niiden käyttöön suomenkielistä lukemistoa, mutta toimia häiritsi se, että rykmentit olivat alituiseen liikkeellä. 29 Varsinaista sisällöllistä analyysiä poliittisesta agitoinnista ei ole aikaisemmassa tutkimuksessa kuitenkaan annettu, ja sotilasjärjestön poliittisen toiminnan tarkastelussa olisi vielä tutkimisen varaa. Tutkimuksen rajaukset Tutkimuksen ajallinen rajaus perustuu pitkälti sotilasjärjestön toimintaan Venäjän sisällissodassa. Sotilasjärjestön perustamista alettiin kaavailla SKP:n toimesta vuoden 1918 kesällä, ja syyskuussa 26 Saarela, s Salomaa, s Salomaa, s Salomaa, s.74. 6
7 perustetun sotilasjärjestön toiminta alkoi muovautua loppuvuodesta virallisempaan muotoonsa. Suomalaisten puna-armeijan joukko-osastojen demobilisoiminen aloitettiin samaan aikaan kuin muiden puna-armeijan joukko-osastojen joulukuussa 1920, ja esimerkiksi tunnetuin suomalainen jalkaväkirykmentti JR 1 siirrettiin kokonaisuudessaan siviiliin toukokuussa SKP:n sotilasjärjestön pääasiallisiksi tehtäviksi jäivät sisällissodan jälkeen 1) punaupseerien koulutus, 2) aseelliset vallankumousvalmistelut Suomessa ja 3) tiedustelu puna-armeijan toimeksiannosta. 31 Vaikka jo perustamisestaan lähtien SKP:n tavoitteet olivat sekä neuvostovallan puolustaminen Venäjällä että saman esikuvan ulottaminen Suomeen, tulen tutkimuksessani kuitenkin keskittymään nimenomaan Venäjän tilanteeseen sisällissodan aikana enkä sen jälkeisiin sotilasjärjestön tehtäviin koskien Suomea. Näin ollen ajallinen rajaus sisällissodan vuosiin helpottaa myös aiheellista rajausta, sillä toiminnan luonne muuttui sodan jälkeen. Käytännössä myös sotilasjärjestön suomalaisiin sota-joukkoihin kohdistunut poliittinen toiminta loppui demobilisoitumisen myötä, ellei punaupseerien koulutusta lasketa mukaan, eikä sotilaiden poliittisen agitoinnin tarkastelua voi näinollen muuten rajata kuin sisällissodan mukaan. Salomaan mukaan ns. internationalistien joukko-osastoilla oli enemmän merkitystä Leninin poliittisen metodin välikappaleina kuin sotilaallisen strategian välineinä. Tämän lisäksi punaarmeija saattoi perustellusti julistaa olevansa luonteeltaan kansainvälinen. 32 Tutkimuksessani tulen keskittymään enemmän sotilasjärjestön rooliin tässä poliittisessa kokonaisuudessa, ja varsinaiset operatiiviset sekä taisteluihin liittyvät seikat jäävät enimmikseen tutkimuksen ulkopuolelle, sillä suomalaisten joukko-osastojen toimista ja sotilasjärjestön roolista tämän suhteen on jo kirjoitettu aikaisemmassa tutkimuksessa. Myös tutkimusaineistoa on sen verran, että vuosien 1918 ja 1920 väliseltä ajalta on työmäärän kannalta tarpeeksi materiaalia tutkielman kokoon nähden. Aikaisempi tutkimus Tärkeimpänä kirjallisuuslähteenä käytän tutkimuksessani Markku Salomaan Punaupseerit-teosta, jossa on käsitelty SKP:n sotilasjärjestöä aikaisemmista tutkimuksista kaikkein laajimmin. Salomaa pyrkii teoksessaan tutkimaan sotilaallisen voiman käyttöä neuvostovallan välineenä sekä 30 Salomaa, s Salomaa, s Salomaa, s.70. 7
8 neuvostovallan sisäistä luonnetta. 33 Teoksessa käydään lyhyesti läpi Clausewitzin ja Leninin sotateoriaa, jonka jälkeen tarkastellaan suomalaisten punakaartilaisten siirtymistä puna-armeijaan ja kansainväliseen sotakouluun. Teos käy läpi tapahtumia ja kehityksiä aina talvisotaan saakka, mutta Venäjän sisällissodasta ja SKP:n sotilasjärjestöstä löytyy kuitenkin hyvin hyödyllistä ja yksityiskohtaista taustatietoa. Salomaa keskittyy omien sanojensa mukaan suomalaisten pakolaisten ja näiden poliittisten järjestöjen asemaan Neuvostoliiton ulkopoliittisessa doktriinissa ja toimintastrategiassa suhteessa Suomeen. Tapaustutkimuksen aiheena on suomalaisten punaupseerien osuus neuvostovallan luomisessa, puolustamisessa ja laajentamisessa. 34 Salomaan teoksessa sotilasjärjestön rooli sisällissodassa kiteytyy suomalaisten pakolaisten värväämiseen, mikä hänen mielestään oli itsessään merkittävämpää ja tärkeämpää kuin värväämisen varsinainen sotilaallinen tai poliittinen vaikutus. Lähdeaineistona Salomaa käyttää julkaistuja neuvostoliittolaisia primäärilähteitä kuten puolueasiakirjoja ja valtiollisia asiakirjoja sekä sekundäärilähteitä kuten yksittäisten kirjoittajien julkaisuja ja myös muistelmakirjallisuutta. Salomaa huomauttaa, että SKP:n Moskovassa säilytettäviä alkuperäisaineistoja ei hänen tutkimuksensa aineistoksi yrityksistä huolimatta lopulta saatu. 35 Nämä aineistot ovat kuitenkin nyt tulleet avoimeen käyttöön Kansallisarkistoon, ja pystyn omassa tutkimuksessani jatkamaan sotilasjärjestön tutkimista Salomaan tärkeiden huomioiden pohjalta. SKP:n perustamisvaihetta ja alkuvuosien toimintaa käsitellään perusteellisesti Tauno Saarelan teoksessa Suomalaisen kommunismin synty Teos on erittäin hyödyllinen tutkimukseni kannalta, sillä vaikka teos ei erityisemmin tarkastele itse sotilasjärjestöä, sisältää se kuitenkin laajalti tietoa SKP:n toimista yhtenä kokonaisuutena. Teoksessa tärkeintä oman tutkimukseni kannalta ovat ensimmäiset luvut, jotka käsittelevät puolueen syntyä sekä suomalaisten kommunistien toimia Neuvosto-Venäjällä vuoden 1920 syksyyn saakka. Teoksessa käydään myös läpi SKP:n sisäisiä ristiriitoja, jotka on otettava huomioon sotilasjärjestön toiminnan tarkastelussa. Teos antaa hyvän pohjan SKP:n poliittisen toiminnan kartoittamiselle, jonka avulla sotilasjärjestön poliittinen asema voidaan sijoittaa puolueen kokonaisuuteen sekä osaksi kommunistisen ideologian kehittymistä ja agitointitoimia SKP:n alkuvaiheilla. Mirko Harjulan teos Suomalaiset Venäjän sisällissodassa antaa hyvän yleiskuvan erilaisten suomalaisten tahojen toiminnasta Venäjällä sisällissodan aikaan, mistä on hyötyä 33 Salomaa, s Salomaa, s Salomaa, s
9 sotilasjärjestön ja sen toiminnan sijoittamisessa laajempaan kontekstiin. Teoksessa perehdytään muun muassa suomalaisiin pakolaisiin, SKP:n eri jaoksiin sekä punakomentajakursseihin. Sotilasjärjestöä käsitellään teoksessa hyvin rajatusti, mutta se antaa hyödyllistä taustatietoa suomalaisista toimijoista, jotka tekivät yhteistyötä sotilasjärjestön kanssa, ja teoksessa käydään läpi myös suomalaisten sotilaallisia toimia puna-armeijassa. Harjula on lähteissään käyttänyt omalle tutkimukselleni tärkeimpiä Venäjän valtionarkiston lähteitä (Opis 2) jonkin verran, mutta näistä yksikään ei koske itse sotilasjärjestöä vaan lähinnä suomalaisia rykmenttejä. Näiden teosten lisäksi tulen tarkastelemaan muita aiheeseen liittyviä suomalaisia teoksia sekä myös Venäjän sisällissotaan ja puna-armeijaan keskittyviä yleispiirteisempiä teoksia. Matti Lackman on kirjoittanut SKP:n toimista Lapissa sekä Muurmannin sotavangeista, ja Tuomo Polvinen on tutkinut Suomen suhdetta Venäjän vallankumoukseen Yksi esimerkki Venäjän sisällissotaa koskevista teoksista on Evan Mawdsleyn The Russian Civil War, joka käy hyvin perusteellisesti ja kronologisesti läpi Venäjän sisällissodan tapahtumia ja käännekohtia kolmen vuoden ajalta. Tästä ja muista sisällissotaa käsittelevistä teoksista on hyötyä sodan suurempien kehitysten ja taustalla vaikuttaneiden tekijöiden tarkastelussa, ja pyrin tuomaan näitä käännekohtia mukaan sotilasjärjestön roolin ja sen kehityksen tarkastelemisessa. Aikaisempaa tutkimusta SKP:n sotilasjärjestöstä on tehty hyvin vähän, ja monessa teoksessa aihetta käsitellään melko lyhyesti. Tutkimuksessani lähestymistä oman teeman näkökulmasta helpottaa se, että tutkimusaiheesta on tullut käyttöön aineistoa, jota ei ole aikaisemmin ollut saatavilla. Kansallisarkiston aineistosta osa on tullut saataville Moskovasta vasta lähivuosien aikana, eikä aiempien teosten lisäksi ole tiedossa olevia pro gradu -töitä, jotka olisivat kyseistä aineistoa käyttäneet ainakaan primääriaineistonaan. Näinollen pystyn esittämään tutkimuksessani uusia näkökulmia tutkimuskohteeseen, tukeutuen kuitenkin samalla jo tehtyyn tutkimukseen. Tutkimuskysymykset ja hypoteesit Tulen tutkimuksessani keskittymään SKP:n sotilasjärjestön poliittiseen toimintaan ja sen muutoksiin Venäjän sisällissodan aikana. Sotilasjärjestöstä on tehty kohtalaisen vähän tutkimusta, joten myös mitä -kysymykset voivat olla tuottoisa tapa lähestyä kyseistä tutkimuskohdetta. Salomaa on tuonut esiin tutkimuksessaan sotilasjärjestön institutionaalisen sijoittumisen neuvostojärjestelmässä sekä sen pääasiallisen roolin punapakolaisia värväävänä järjestönä. 9
10 Aikaisemmassa tutkimuksessa on myös perehdytty sotilasjärjestön sotilaalliseen toimintaan koskien suomalaisia joukko-osastoja. Salomaan mukaan kaikkia pakolaisia ei ollut kovin helppo saada identifioitumaan neuvostovaltaan sekä SKP:hen, ja suomalaisten yhteisö säilyi verraten pitkään hajanaisena. Suomalaisia pakolaisia vedettiin osaksi bolsevikkien luokkataistelun välineistöä, jotta he omaksuisivat bolsevikkien esikuvan. 36 Omassa tutkimuksessani haluaisinkin keskittyä sotilasjärjestön poliittiseen toimintaan ja yritykseen luoda punapakolaisista taistelevia kommunisteja: minkälaista poliittista toimintaa SKP:n sotilasjärjestö harjoitti Venäjän sisällissodan aikana? Tätä kysymystä pilkkoisin osakysymyksiksi seuraavasti: mitä poliittisia ajatuksia sotilasjärjestön perustamisessa ja toiminnassa pyrittiin ajamaan? Millä tavalla poliittisesta toiminnasta keskusteltiin sotilasjärjestön riveissä? Millä tavoin Suomen sisällissodan poliittinen retoriikka tulee ilmi sotilasjärjestön poliittisessa toiminnassa ja sen perustamisvaiheessa? Minkälaisia ongelmia sotilasjärjestö joutui kohtaamaan poliittisessa toiminnassaan? Missä määrin se pystyi vaikuttamaan suomalaisiin puna-armeijan joukko-osastoihin? Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että motivaatio liittyä puna-armeijaan oli suomalaisille pakolaisille monesti materiaalinen ja hyvin käytännöllinen. Sotilasjärjestön materiaaleissa kuitenkin vedotaan monesti ideologisiin tekijöihin ja viitataan monesti Suomen sisällissotaan, jolloin suhde kotimaahan ja siellä vaikuttaneisiin tekijöihin tehdään hyvin selväksi myös sotilaallisen toiminnan jatkuvuuden kannalta. Saarelan mukaan vuosista painotettiin sitä, mikä oli jäänyt tekemättä. Aseellinen vallankumous korostui siksi, että sosiaalidemokraattien johtajat olivat bolsevikkien painostuksesta huolimatta epäröineet ryhtyä aseelliseen toimintaan. 37 Eino Rahja kirjoitti vuoden 1918 lopulla: Nyt ollaan jo opittu ja tiedetään että jos tahdotaan voittaa niin täytyy olla järjestö, ns. sotilasjärjestö, joka kykenee johtamaan joukkoja, ja tärkein on se että johtajat omaavat täydellisen joukkojen luottamuksen. 38 Myös vuodenvaihteen suunnitelmia yhdistää suomalaiset joukot taisteluun Neuvosto- Suomen puolesta voisi tarkastella sotilaiden poliittisessa agitoinnin kannalta ja vertailla tätä aikaisempaan toimintaan. 36 Salomaa, s Saarela, s RGASPI F D18: Sotilasjärjestön kirjeenvaihto
11 Sotilasjärjestön poliittista toimintaa on mahdollista tarkastella muun muassa erilaisten lentolehtisten ja propagandististen aineistojen avulla, joita on saatavilla Kansallisarkiston mikrofilmikokoelmissa. Myös puna-armeijan suomalaisille sotilaille suunnatuista lehdistä voisi olla hyötyä tässä analyysissä. Arkistolähteistä on myös tullut tähän mennessä ilmi, että sotilasjärjestö on taistellut agitoinnin mahdollistavien resurssien riittävyyden kanssa, ja kirjeenvaihdossa eri sotilaalliset toimijat Venäjällä ovat pyytäneet sotilasjärjestöä lähettämään heille enemmän propagandistista materiaalia taistelumotivaation ja yleisen tiedonkulun parantamiseksi. Toisaalta vastapuolen toimet ovat raporttien mukaan estäneet poliittisen propagandan lähettämisen rintamalle asti. Vaikka suomalaiset joukko-osastot ovat toimineet puna-armeijan alaisuudessa, on sotilasjärjestö pystynyt kuitenkin vaikuttamaan joukkoihin suomenkielisellä materiaalilla ja samalla harjoittamaan poliittista valvontaa puna-armeijan luvalla. Menetelmät ja aineistot Tutkimusmenetelmänä tulen käyttämään työssäni historiankirjoituksen lähdekriittistä menetelmää. Lähdeaineistoni keskeisimmän osan muodostavat Kansallisarkiston mikrofilmikokoelmat, joita on saatu käyttöön Venäjän valtionarkistosta lähivuosien aikana. Venäjän yhteiskunta- ja poliittisen historian valtionarkiston (RGASPI) materiaaleista oman tutkimukseni kannalta tärkeimmät ovat Opis 2 sekä Opis 3 -kokoelmat, jotka sisältävät arviolta muutama tuhat sivua erilaisia alkuperäislähteitä sotilasjärjestön toiminnasta. Kokoelmat sisältävät paljon muihin aiheisiin liittyvää materiaalia suomalaisten toimista Venäjän sisällissodassa, ja Opis 3 -materiaaleja ei ole juurikaan käytetty aikaisemmassa tutkimuksessa. Tähän mennessä olen vasta tarkastellut Opis 2:n vuoden 1918 aineistoa, ja katsauksen perusteella uskon aineiston tuovan paljon uutta tietoa sotilasjärjestön tutkimukseen ja vastaavan tutkimuskysymyksiini. Nämä osittain tarkastelemattomat mikrofilmikokoelmat sisältävät muun muassa sotilasjärjestön kirjeenvaihtoa, todistuksia, lentolehtisiä, propagandaa, vetoomuksia, karttoja, operatiivisia kertomuksia, luetteloita, käskyjä, ja talouskertomuksia. Kirjeenvaihto sotilasjärjestön ja esim. SKP:n tai suomalaisten joukkojen välillä sekä erilaiset propagandistiset aineistot ovat luultavasti hedelmällisintä materiaalia ainakin näin tutkimuksen alussa, ja materiaalia on muutenkin hyvin runsaasti. Osa Kansallisarkiston materiaaleista on venäjäksi, mutta riittävän kielitaidon puutteen takia keskityn kuitenkin suomenkieliseen aineistoon, joka 11
12 muodostaa huomattavan enemmistön mikrofilmikokoelmien asiakirjoista. Kielikysymyksen takia tulen siis keskittymään suomalaisten toimijoiden välisiin suhteisiin esim. kirjeenvaihdossa sekä järjestön sisäiseen toimintaan, sillä yleensä sotilasjärjestön ja neuvostoelinten välinen keskustelu on käyty venäjäksi. Pääpaino aineistossa tulee olemaan tuoreimmissa Kansallisarkiston materiaaleissa, sillä niitä ei ole aikaisemmin käytetty sotilasjärjestön tutkimuksessa, ja ne ovat määrältään sekä sisällöltään myös hyvin runsaat. Näiden lisäksi tulen tarkastelemaan sotilasjärjestön Leningradissa julkaistua Punasotilas-lehteä, jonka julkaisut vuosilta 1919 ja 1920 löytyvät Kansan arkistosta. Lehtiaineistot ovat hyvä keino kartoittaa laajempaa näkemystä sotilasjärjestön poliittisen propagandan sisällöstä ja menetelmistä. Tämän lisäksi lehtiaineistot tuovat esiin sellaisia sotilasjärjestön toiminnallisia puolia, jotka keskittyvät ns. rivisotilaisiin ja suhteisiin puna-armeijan suomalaisiin, kun taas primääriaineisto avaa lähinnä erilaisten järjestöjen ja yksikköjen välistä keskustelua. Kansan arkistosta pitäisi löytyä myös kortisto sotilasjärjestössä vaikuttaneista henkilöistä. Lisää arkistomateriaalia olisi mahdollisesti saatavilla Venäjällä, mutta aineiston merkittävyyttä tulisi ensin kartoittaa enemmän ennen mahdollista matkan tekoa. Olennaisimmat aineistot sijaitsevat luultavasti Moskovassa muutamissa eri arkistoissa. Salomaa on tutkimuksessaan käyttänyt muun muassa Suojelupoliisin, Etsivän keskuspoliisin sekä Puolustusvoimien aineistoja, joita ei luultavasti kannata työmäärän liiallisen paisumisen takia lähteä tarkastelemaan uudestaan. Työn toteutus Tarkoituksenani on jatkaa Kansallisarkiston aineistojen perusteellista tutkimista keväällä muiden opintojen ohella. Mahdollinen matka Venäjälle arkistomateriaalien perässä voisi sijoittua kesälle, jolloin rahoitustarpeen kartoittaminen tulisi aloittaa jo vuoden vaihteessa. Matkaa Venäjälle ei kuitenkaan luultavasti tarvitse tehdä, sillä arkistomateriaalia Kansallisarkistossa on riittävästi niin tutkimuksen kuin työergonomian kannalta. Kesällä pystyisin mahdollisesti panostamaan pro gradu -tutkielman kirjoittamiseen kuukauden verran, jolloin tekstiä olisi tuotettuna jo hyvä määrä ensi syksyä varten. Pääosa tutkimusmateriaalin kartoittamisesta ja läpikäymisestä sijoittuisi keväälle, jolloin kirjoittamiseen jäisi hyvin aikaa syksylle. Tavoitteenani on saada gradu täysin valmiiksi ja jättökuntoon joulukuussa
13 Lähteet Harjula, Mirko: Suomalaiset Venäjän sisällissodassa , Kirjapaino Gummerus Oy, Jyväskylä, Mawdsley, Evan: The Russian Civil War, Pegasus Books, New York, Saarela, Tauno: Suomalaisen kommunismin synty , Kansan Sivistystyön Liitto KSL r.y., Tampere Salomaa, Markku: Punaupseerit: SKP:n ja puna-armeijan sotilaallinen yhteistoiminta kansalaissodasta talvisotaan , WSOY, Juva, Venäjän yhteiskunta- ja poliittisen historian valtionarkisto RGASPI Fond 516 Opis 2 Delo 16: Kk:n osastojen kirjeitä; suomalaisten pakolaisten kirjeitä Skp:n teollisuusosastolle Delo 18: Sotilasjärjestön kirjeenvaihto Delo 19: Sotilasjärjestön kirjeenvaihtoa Delo 20: SJ:n kirveenvaihto suomalaisen rkm:n komentajan ja neuvoston kanssa
Kahden sisällissodan vallankumoukselliset: Suomalaisen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestö Neuvosto-Venäjällä
Kahden sisällissodan vallankumoukselliset: Suomalaisen Kommunistisen Puolueen sotilasjärjestö Neuvosto-Venäjällä 1918 1920 Jesse Hirvelä Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia
LisätiedotSuomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
LisätiedotJuoksuhaudoista uussuomettumiseen
Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,
LisätiedotTutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä
Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..
LisätiedotSuomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.
Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota
LisätiedotOtsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008
Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät
LisätiedotHeikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016
Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.
Lisätiedots. 4.10.1881 Laukaa k. 17.5.1964 Moskova Esitys Otto Wille ja Hertta Kuusisen Säätiön seminaariin 17.5.2014 Kansan Arkisto
Otto Wille Kuusinen s. 4.10.1881 Laukaa k. 17.5.1964 Moskova Esitys Otto Wille ja Hertta Kuusisen Säätiön seminaariin 17.5.2014 Kansan Arkisto Räätälin poika Otto Wilhelm pääsi ylioppilaaksi 1900 Jyväskylän
LisätiedotSuomen puoluehajaannusten historiaa. luento Tauno Saarela: 1918: työväenliikkeen jakautuminen
Suomen puoluehajaannusten historiaa luento 4.11.2010 Tauno Saarela: 1918: työväenliikkeen jakautuminen Työväenliike 1899 1917 -työväenpuolue 1899, SDP 1903 -valtakunnallinen organisaatio eduskuntavaalien
LisätiedotPoliittinen analyysi. Kevät 2010
Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
SÄÄNNÖT LAAJENNETTUJEN TYÖRYHMIEN PERUSTAMISESTA
3.4 SÄÄNNÖT LAAJENNETTUJEN TYÖRYHMIEN PERUSTAMISESTA PUHEENJOHTAJAKOKOUKSEN PÄÄTÖS 16. JOULUKUUTA 1999 1 1 artikla Laajennetut työryhmät eivät ole parlamentin elimiä, eivätkä ne näin ollen voi esittää
LisätiedotOtto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen
Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889
LisätiedotTieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa
LisätiedotNäkökulma korruptioon
Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen
LisätiedotKysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille
Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?
LisätiedotJyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta JHL 103 edustaa Jyväskylän kaupungilla ja osakeyhtiöissä työskenteleviä,
LisätiedotArvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat,
1 MTS:n 40-vuotisjuhlaseminaari 22.11.2016 Kansallismuseon auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät,
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotNUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA
NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt
LisätiedotTietotekniikan opintojen aktivointi
Tietotekniikan opintojen aktivointi 8.6.2011 Auri Kaihlavirta Päivän agenda HOPSien käsittelyä Päättötyön kirjoittamisen keinoja Opponoinnista Kirjoitustehtävä 1 1 Ryhmätehtävä: HOPSin jälkeen Kirjaa paperille
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotTutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi
Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotKandidaatin tutkielman arviointien koonti
Kandidaatin tutkielman arviointien koonti Arvioinnit koottu: 7.12.2009 Kokoajat: Sanna Kinnunen, Hanna Mäkelä ja Camilla Suikki 14 vastaajaa - 5 kehityspsykologian sektori - 8 kliinisen psykologian sektori
LisätiedotRäkna biljetten, laskekaa lippu
Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen
LisätiedotLataa Sata sodan ja rauhan vuotta - Gunnar Rosen. Lataa
Lataa Sata sodan ja rauhan vuotta - Gunnar Rosen Lataa Kirjailija: Gunnar Rosen ISBN: 9789516580947 Sivumäärä: 570 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.85 Mb Sata sodan ja rauhan vuotta on kattava perusteos
LisätiedotPunaiset teloitettiin tai toimitettiin kenttätuomioistuinten kuultavaksi. Tuomioistuinten tuomiot vaihtelivat kuolemantuomioista vapautuksiin.
Käsky Kirja ajoittuu vuoteen 1918, jolloin käytiin Suomen sisällissota. Sodan osapuolia olivat punakaartilaiset sekä suojeluskaartit (punaiset ja valkoiset). Sisällissota päättyi valkoisten ylivoimaiseen
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 848. Asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1999 N:o 848 855 SISÄLLYS N:o Sivu 848 Asetus entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän kansainvälisen sotarikostuomioistuimen
LisätiedotLentolehtiset Flygblad
Kommunistinen puolue - Sosialistinen työväenpuolue Kommunistiska partiet - Socialistiska arbetarpartiet Lentolehtiset Flygblad Mikrofilmiluettelo - Mikrofilmkatalog Alas bolshevikit. Lentolehtinen. S.a.
LisätiedotSotaa Pohjois-Vienassa
Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I
LisätiedotPerussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta 2010/2291(ACI) 2.3.2011 MIETINTÖLUONNOS Euroopan parlamentin ja komission välisen toimielinten sopimuksen tekemisestä
LisätiedotMaakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamis- ja kehittämishanke. Ainomaija Rajoo
Maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamis- ja kehittämishanke Ainomaija Rajoo - - maakunnan tulee asettaa nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi nuorisovaltuusto, jolle
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Osa I Seminaarin tavoite Tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa Perehdyttää tutkimussuunnitelman laatimiseen ja Käynnistää tutkielman
LisätiedotPäihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä
Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime
LisätiedotHyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija
LisätiedotVaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen
Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen
LisätiedotULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA
ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu? 01 lokakuu 1- v. - v. - v. 0- v. ylioppil/opisto Yliopist/Ammatikork koulu Toimihenk.Yritt/Johtava
LisätiedotBudjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 9.10.2013 2013/2227(BUD) MIETINTÖLUONNOS neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 8/2013 varainhoitovuodeksi 2013, pääluokka
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
LisätiedotHISTORIAPOLITIIKKA VTT SUVI KANSIKAS EUROOPPA-TUTKIMUKSEN KESKUS HELSINGIN YLIOPISTO
HISTORIAPOLITIIKKA VTT SUVI KANSIKAS EUROOPPA-TUTKIMUKSEN KESKUS HELSINGIN YLIOPISTO KÄSITTEET Historian käyttö Menneisyyden eri ilmenemismuodot nykyisyydessä Historiapolitiikka Historian poliittista käyttöä
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu
LisätiedotTaideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin
Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin Posted on 18.12.2013 by Eeva-Liisa Viitala 2 Helsingin yliopiston kirjaston keväällä 2013 eläkkeelle jäänyt ylikirjastonhoitaja
LisätiedotEsityslista. Lauantai EDUSTAJAKOKOUKSEN AVAUS. Suomen Keskustanaiset ry:n puheenjohtaja Elsi Katainen
Esityslista Lauantai 10.6.2017 1. EDUSTAJAKOKOUKSEN AVAUS Suomen Keskustanaiset ry:n puheenjohtaja Elsi Katainen 2. TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2.1. Esittely Sääntöjen 11. pykälän
LisätiedotAvoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA
Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen
LisätiedotOpinnäytetyön ulkoasu
Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma
LisätiedotPro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen
Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin
LisätiedotRAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin
RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin Sisältö 1. Johdanto...2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?...3 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen...4 4. Väittämien toteutuminen...5 5.
LisätiedotPääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotAiheen rajaus Tutkimussuunnitelma
Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin
LisätiedotNeljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan
TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella
LisätiedotKandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari
Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin
LisätiedotLIITE 2: Kyselylomake
LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut
LisätiedotFLASH NEWS SUURI TYÖPAIKKANUMERO PFOR5#6 - ERIKOISNUMERO. PFOR:in miehistöpula ratkaistu. Työpaikkoja vapaana Salkkarin alueella 1(5)
FLASH NEWS Luotettavaa tietoa jo vuodesta 2002 PFOR5#6 - ERIKOISNUMERO SUURI TYÖPAIKKANUMERO Työpaikkoja vapaana Salkkarin alueella Tämän historiallisen, kaikkien aikojen ensimmäisen FlashNews-erikoisnumeron
LisätiedotVUOSIKELLOT Hyväksytty ohjausryhmässä
VUOSIKELLOT 2018-2019 Hyväksytty ohjausryhmässä 30.10.2018 TAMMIKUU Graduaiheet yliopistolle keväällä alkaviin seminaareihin MARRASKUU Taitoseminaariryhmien yhteiset demonstraatiot: ti 6.11.2018 klo 9-15
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
LisätiedotTiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Virta, Mikko Antero Työn nimi Arbetets
LisätiedotEntisten Sotilaiden Toverikuntien Liitto vuodesta 1946 lähtien Suomen Toverikuntien Liitto
1 SUOMEN TOVERIKUNTIEN LIITTO Entisten Sotilaiden Toverikuntien Liitto vuodesta 1946 lähtien Suomen Toverikuntien Liitto Entisten sotilaiden järjestöillä oli edeltäjinään välirauhan aikana toimineet työläisrintamamiesyhdistykset.
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. heinäkuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. heinäkuuta 2015 (OR. en) 10297/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ECON 556 UEM 274 STATIS 53 NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä
LisätiedotAseveljen monet kasvot suomalais-saksalaiset suhteet sotavankiluovutusten valossa
Aseveljen monet kasvot suomalais-saksalaiset suhteet sotavankiluovutusten valossa Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari 14.11.2018 Ida Suolahti Taustalla laajempi tutkimus Väitöskirjani Yhteinen
LisätiedotHE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta
HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku 2. Jälleenrakennus Sodat olivat tehneet valtavaa tuhoa. Luovutetulle alueelle oli jäänyt tehtaita ja maatiloja. Menetysten korjaaminen vaati suomalaisilta paljon sisukasta työtä ja
LisätiedotPUNAISEN KAARTIN SÄÄNNÖT. HELSINKI 1918, SUOMEN KANSANVALTUUSK. KIRJAPAINO
PUNAISEN KAARTIN SÄÄNNÖT. HELSINKI 1918, SUOMEN KANSANVALTUUSK. KIRJAPAINO PUNAISEN KAARTIN SÄÄNNÖT KAARTIN TARKOITUS. 1 Punaisen kaartin tarkoituksena on suojella työvän yhdistys-, kokoontumis-, lausunto-
LisätiedotSodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.
Sodankäynnin muutos AFCEA Helsinki Chapter syyskokous 3.11.2016 Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Nimi Sodankäynnin muutos Sodan käsitteen venyttäminen Informaatio strategisena aseena;
LisätiedotPuheenjohtaja kertoi LT:n kokouksesta. Pöytäkirja on toimitettu myös Koulutus- ja turvallisuuskomitean jäsenille (illalla 29.8.2001, huom. RV).
SUOMEN ILMAILULIITTO RY PÖYTÄKIRJA Laskuvarjotoimikunta Koulutus- ja turvallisuuskomitea Kokous 4-2001 AIKA: PAIKKA: Ke 29.8.2001 klo 18.00 alkaen SIL ry, Malmi LÄSNÄ: Ilkka Keinänen puheenjohtaja Timo
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
Lisätiedot5808/17 rir/vpy/ts 1 DGG 3B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. helmikuuta 2017 (OR. en) 5808/17 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Ed. asiak. nro: 5590/17 Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea /
Lisätiedotliitteineen. kisten järjestöjen kanssa kommunististen aatteiden* levittäminen,kommunistiselle
Jäljennös. Turun Hovioikeudelle. Kirjeessä viime huhtikuun 20 päivältä etsivä keskuspoliisi on kanneviskaalinvirastolle syytetoimenpidettä varten valtiolähettänyt petokselliseen toimintaan syypäiksi epäiltyjä
LisätiedotOPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK
OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon
LisätiedotUusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha
Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä
LisätiedotPäivähoidon asiakasraadin arviointi. Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut
Päivähoidon asiakasraadin arviointi Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut 1 erittäin huono: 0% 2 huono: 27% 5 erittäin hyvä: 9% Oma aktiivisuuteni asiakasraadin jäsenenä 4 hyvä: 36%
LisätiedotPalkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.
Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo
LisätiedotLiikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto
Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007 Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Taustaa Lähihistorian tutkimus yliopistollisesta koulutuksesta on vähäistä Koulutus
LisätiedotSANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI
Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. helmikuuta 2017 (OR. en) 10121/96 ADD 1 DCL 1 PI 52 CULT 82 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN Asiakirja: 10121/96 CONFIDENTIEL Päivämäärä: 8. lokakuuta 1996 Muuttunut
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0823 (CNS) 15778/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ENFOPOL 499 JAIEX 127 JAI 1113 NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotSUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016
SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2014
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotVenäjän ja Suomen tasavaltain välinen sopimus.
Venäjän ja Suomen tasavaltain välinen sopimus. Venäjän Tasavallan Kansankomisaarien Neuvosto ja Suomen Tasavallan Kansanvaltuuskunta ovat näiden vapaitten tasavaltain keskinäisen ystävyyden ja veljeyden
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS
HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS 110-vuotiaan maantieteen laitoksen alkuvaiheet Suomessa maantieteen kehitys itsenäiseksi yliopistolliseksi tieteenalaksi henkilöityy Ragnar Hultiin, innovaattoriin,
LisätiedotLaukaan Kalevalaiset Naiset ry Toimintasuunnitelma 2019
Sisältö 1. Yleistä... 3 2. Toiminnan tavoitteet vuonna 2019... 3 3. Toiminta... 3 4. Tiedotus... 4 5. Hallinto... 4 5.1. Vuosikokous... 4 5.2. Hallitus... 4 6. Yhteistyötahot... 5 7. Talous... 5 Liite:
LisätiedotMillainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? Hyvä Huono En osaa sanoa
LIITE 1: Taulukot Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? 6 22 Hyvä Huono Miten luonnehtisitte Venäjän ja Suomen välisiä suhteita tällä hetkellä? Normaalit, rauhalliset 2 Hyvät,
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotKorvaavuustaulukot Valtio-oppi
Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Uuteen tutkintorakenteeseen vaihtava opiskelija Perusopinnot POLPOP00 Politiikan tutkimuksen perusopinnot POLPOP01 Kansainvälisen politiikan johdantokurssi * POLPOP02 Valtio-opin
LisätiedotEXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010
JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.8.2018 COM(2018) 580 final 2018/0306 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisellä laaja-alaisella talous- ja kauppasopimuksella
LisätiedotMaakaari. Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen
Maakaari Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja kirjoittajat 5., uudistettu painos Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto:
LisätiedotKuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS
Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,
LisätiedotMontenegro.
Montenegro rk331@columbia.edu Montenegro Ei suuria vaikutuksia muuttoliikkeistä ennen 1800-lukua Rosvoilua muinaishistoriassa Montenegron vuorikansat vastustivat Osmanien myöhäistä vuoden 1499 valtausta
LisätiedotKestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa
Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa T A P I O K I N N U N E N S T R A F I C A O Y 2 4. 5. 2 0 1 6 Työn tavoitteet Vastata kysymyksiin Millaisia kestävään liikkumiseen liittyviä tai
Lisätiedot