TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS

Transkriptio

1 Ammatillinen peruskoulutus TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS Versio 1.2

2 1 (16) SISÄLTÖ Hyvä Työpaikkaohjaaja! AMMATILLINEN KOULUTUS JA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Ammatillisen koulutuksen järjestämismuodot: OPISKELIJALÄHTÖINEN OHJAAMINEN Oppiminen Erilainen oppija Opiskelijan ohjaaminen, viestintä ja vuorovaikutus TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMINEN Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu ja toteutus OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Työssäoppimisen (oppimisprosessin) arviointi Ammattiosaamisen arviointi LÄHTEET:... 12

3 3 (16) HYVÄ TYÖPAIKKAOHJAAJA! Tämä opas on laadittu työntekijöille, jotka ohjaavat opiskelijoita työpaikoilla työssäoppimisjaksojen aikana ja jotka ovat mukana toteuttamassa ja arvioimassa ammattiosaamisen näyttöjä. Oppaan laadinnassa on käytetty ajankohtaisia lähteitä ja hyödynnetty NOTTE hankkeessa työstettyä työpaikkaohjaajakoulutuksen materiaalia. Oppilaitokset järjestävät työpaikkaohjaajille koulutusta työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamiseen. Koulutuksessa noudatetaan Opetushallituksen uudistettua työpaikkaohjaajien koulutusohjelman perusteita (Opetushallitus, moniste 2/2004). Tämän työpaikkaohjaajan oppaan sisältö on rakennettu koulutusohjelman osa-alueiden mukaisesti tiivistäen keskeiset sisällöt. Tavoitteena on, että koulutusohjelman osa-alueet yhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka tukee työpaikkaohjaajana toimimista. Koulutusohjelma koostuu neljästä osa-alueesta: Ammatillinen koulutus ja työelämäyhteistyö Opiskelijalähtöinen ohjaaminen Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen Opiskelijan arviointi työpaikoilla Oppaan lopussa on NOTTE hankkeen Opetushallituksen koulutusohjelman perusteiden pohjalta laatimat kriteerit työpaikkaohjaajana toimimiselle. Arvioinnin kohteiden ja kriteerien avulla voit itsearvioida omaa osaamistasi, kun toimit työpaikkaohjaajana ja arvioit omaa osaamistasi ja koulutustarvettasi. Ammatillisen koulutuksen kehittämisen tavoitteena on koulutuksen laadun, työelämävastaavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Työssäoppiminen on ollut vakiintunut käytäntö ammatillisessa peruskoulutuksessa jo useiden vuosien ajan ja siitä saadut kokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä niin opiskelijan oppimisen kuin myös koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittymisen kannalta. Käytännönläheisten oppimisympäristöjen on todettu lisäävän opiskelijoiden kiinnostusta omaa alaa ja koulutusta kohtaan. Kehitettäväksi työssäoppimisessa on nostettu sen sisältöjen ja laadun kehittäminen. Vuoden 2006 alusta alkaen opiskelijan arviointia koskeva laki ja asetus uudistuivat ja nyt opiskelijan koulutuksen aikana erilaisin opetusjärjestelyin ja -menetelmin saavuttamaa keskeistä ammatillista osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä. Ammattiosaamisen näytöt toteutetaan mahdollisimman pitkälle aidoissa työelämän tilanteissa ja työssäoppimisen yhteydessä. Näin suosittelevat myös valtion, kuntien ja työelämän keskusjärjestöjen edustajat. Arviointi toteutetaan työelämän edustajien ja opettajien yhteistyönä ja se korvaa aikaisempaa työssäoppimisjaksojen yhteydessä tapahtunutta opiskelijan arviointia. Näyttöarvioinnin ei näin pitäisi lisätä arviointiin osallistuvien työmäärää työpaikoilla.

4 työkokemus Oppivelvollisuuskoulutus 4 (16) 1 AMMATILLINEN KOULUTUS JA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Työpaikkaohjaajana: tunnet ammatillisen koulutuksen yleisen rakenteen hahmotat oman alan ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteet kehität ammatillista koulutusta työelämälähtöiseen suuntaan suunnittelet työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä omalla työpaikallasi Koulutusjärjestelmässä ammatilliseen koulutukseen kuuluvat ammatillinen peruskoulutus sekä ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus. Ammatillinen koulutus on tarkoitettu sekä työelämään siirtyville nuorille että työelämässä oleville aikuisille. Ammatilliseen peruskoulutukseen voivat hakea perusopetuksen oppimäärän tai vastaavan aikaisemman oppimäärän suorittaneet. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot edellyttävät työssä hankittua ammattitaitoa. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet voivat jatkaa opiskelua ammatillisessa lisäkoulutuksessa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tuottaa työelämässä tarvittavaa ammattiosaamista, kohottaa ammatillisen osaamisen tasoa, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin, edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Tri lis Ylemmät kk-tutkinnot Alemmat kk-tutkinnot Yliopistot Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä on keskeistä koulutuksen ja työelämän lähentäminen. Tiivistyvä yhteistyö oppilaitosten ja työelämän välillä lisää työelämän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaista ammatillista osaamista työelämään siirtyvillä opiskelijoilla on. Työelämäyhteistyötä parhaimmillaan ovat työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt; työtä tekemällä opitaan osa opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisista asioista ja ammattiosaamisen näytöillä arvioidaan opintojen keskeinen osaaminen yhdessä työelämän kanssa. Ylioppilastutkinnot Lukiot AMK- jatkotutkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut Ammatilliset perustutkinnot Ammattioppilaitokset ja oppisopimuskoulutus työkokemus Erikoisammattitutkinnot Ammattitutkinnot työkokemus Perusopetus Esiopetus Ikä KUVA 1. Suomen koulutusjärjestelmä

5 5 (16) 1.1 Ammatillisen koulutuksen järjestämismuodot: Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus Kolmivuotiset ammatilliset perustutkinnot antavat laajat perusvalmiudet alan tehtäviin ja erikoistuneempaa osaamista jollakin osa-alueella sekä yleisen jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin Tutkintotodistus on kaksiosainen, päättötodistus ja näyttötodistus. Näyttötutkintoperusteinen koulutus Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, samoin kuin ammatillisen perustutkinnon, voi suorittaa näyttötutkintona. Näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta järjestetään oppilaitoksissa ja oppisopimuskoulutuksena. Tutkintotodistus annetaan näyttöjen perusteella. Valmistavasta koulutuksesta opiskelija saa osallistumistodistuksen. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat osa ammatillista lisäkoulutusta. Tutkinnot edellyttävät työssä hankittua ammattitaitoa ja ne on kehitetty erityisesti aikuisten tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksella nuoret ja aikuiset voivat suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Lisäksi oppisopimuksena voidaan suorittaa eitutkintotavoitteista lisäkoulutusta. Myös yrittäjät voivat kouluttaa itseään oppisopimuksella omassa yrityksessään. Oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimuskoulutus perustuu työnantajan ja vähintään 15-vuotiaan oppisopimusopiskelijan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen.

6 6 (16) 2 OPISKELIJALÄHTÖINEN OHJAAMINEN Työpaikkaohjaajana: luot opiskelijoille mahdollisuuksia oppia ja hankkia tietoa erilaisin tavoin kehität yksilöllisiä työssäoppimistilanteita lähtökohdiltaan erilaisille opiskelijoille ja nuorille oppijoille toimit ristiriitatilanteissa rakentavana ratkaisijana. 2.1 Oppiminen Uusien oppimiskäsitysten ja -ympäristöjen myötä opiskelijan odotetaan olevan omassa oppimisessaan aktiivinen ja itseohjautuva. Itsearviointitaito lisää opiskelijan tietoisuutta omasta oppimisesta ja antaa mahdollisuuksia oppimisen tietoiseen kehittämiseen. Opettajaa ja työpaikkaohjaajaa tarvitaan suuntaamaan ja ohjaamaan oppimista ja osoittamaan sille asetetut tavoitteet ja arvioinnin kohteet. Opiskelijoiden valmiudet oppimiseen ovat kuitenkin hyvin yksilölliset, joten ohjauksen ja avun tarve vaihtelee eri opiskelijoilla. Ohjaajana Sinun on tärkeää tunnistaa, missä vaiheessa opiskelijan itseohjautuvuuden aste on, jotta osaat kohdentaa ohjauksen määrän ja laadun opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Riippuvaisen oppijan itseohjautuvuus ei ole vielä kehittynyt. Hänelle pitää kertoa ja näyttää mitä tehdään, miten tehdään ja milloin tehdään. Oppijan on tärkeää saada välitöntä palautetta suorituksestaan. Työpaikkaohjaajana Sinun tehtävänä on houkutella ja rohkaista oppijaa tekemään itse, sillä oppija saattaa jopa vältellä oppimistilanteita. Kiinnostunut opiskelija on usein halukas tekemään työtehtäviä, jotka hän kokee itselleen tärkeiksi ja merkityksellisiksi. Työpaikkaohjaajana Sinun tehtäväsi on herättää oppijan kiinnostus töihin ja työtehtäviin selittämällä niiden taustoja ja merkitystä. On tärkeää, että opiskelijalla on mahdollisuus saada tukea ja selityksiä toiminnalleen. Sitoutuneella oppijalla on jo olemassa olevaa osaamista. Hän kokee vastuuta omasta oppimisestaan. Kokemusten saaminen ja niiden pohdiskelu muodostuvat olennaiseksi osaksi oppimista. Työpaikkaohjaajana Sinun tehtäväsi on auttaa oppijaa tavoitteiden asettamisessa ja rohkaista niiden seuraamista itsenäisesti. Itseohjautuva oppija asettaa tavoitteet omalle oppimiselleen joko itsenäisesti tai yhteistyössä ohjaajansa kanssa. Hän tuntee vastuuta omien tavoitteidensa saavuttamisesta ja seuraamisesta. Työpaikkaohjaajana olet hänelle edelleen tärkeä, sillä jokaisessa ammatissa on taitoja, jotka opitaan parhaiten asiantuntijan ohjauksessa ja hänen toimintaansa seuraamalla.

7 7 (16) Kullakin opiskelijoilla on myös oma yksilöllinen oppimistyylinsä. Visuaalinen oppija oppii parhaiten lukemalla, näkemällä ja katsomalla, taktiilinen oppija käsillä tekemällä, auditiivinen oppija kuuntelemalla, puhumalla ja keskustelemalla ja kinesteettinen oppija kokemisen, tekemisen ja tuntemisen/ intuition kautta. Tieto opiskelijan oppimistyylistä auttaa Sinua ohjaajana ymmärtämään opiskelijan erilaisia tapoja oppia ja hyödyntämään omassa ohjauksessasi opiskelijan vahvinta aistikanavaa ja oppimistyyliä. 2.2 Erilainen oppija Lähes kolmanneksella ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista on lieviä oppimis- ja lukivaikeuksia, sosiaalisia ja käyttäytymiseen liittyviä ongelmia. Erityisopetuksena opetus järjestetään opiskelijoille, jotka vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunneelämän häiriön tai muun syyn vuoksi tarvitsevat erityisiä opetus ja opiskelijahuoltopalveluja. Opiskelutavoitteet erilaisilla oppijoilla on samat kuin muussakin opetuksessa. Tavoitteena on ammatillisen perustutkinnon suorittaminen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti ja siten myös työssäoppimisen tavoitteet ovat samat kuin muillakin opiskelijoilla. Opiskelijalle voidaan tehdä työpaikalla erityisjärjestelyjä tai hänelle voidaan järjestää enemmän tukea, mutta oppimisen tavoitteita ei tarvitse muuttaa. Jos kuitenkin tavoitteita mukautetaan, voidaan tavoitteet mukauttaa myös työssäoppimispaikassa. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on yhdessä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa suunnitella työssäoppimisjakso opiskelijan oppimista tukevaksi. Opiskelijan arvioinnissa noudatetaan niitä arviointiohjeita, joita sovelletaan opiskelijan arvioinnissa yleensäkin. Mikäli opiskelija ei saavuta vähintään T1 tason tavoitteita, arvioidaan opiskelijan osaaminen mukautetuin tavoittein. 2.3 Opiskelijan ohjaaminen, viestintä ja vuorovaikutus Jokainen ohjaussuhde on erilainen, koska jokaisella ohjaajalla ja työssäoppijalla on omat yksilölliset tapansa toimia. Työpaikkaohjaus on pitkälti vuorovaikutusta ohjaajan ja opiskelijan välillä. On tärkeää, että vuorovaikutussuhde muodostuu avoimeksi ja luottamukselliseksi ja että molemmat osapuolet kunnioittavat toisiaan. Ohjauksella on aina myös jokin tavoite. Ohjauksen tarkoituksena on viedä opiskelijan oppimisprosessia eteenpäin, pohtia ja arvioida opittuja asioita ja opiskelijan oppimista, syventää asian osaamista tai ratkaista oppimiseen ja työn tekemiseen liittyviä ongelmatilanteita. Tyylisi, miten työpaikkaohjaajana ohjaat opiskelijaa, on aina yhteydessä opiskelijan ohjauksen tavoitteeseen. Opiskelija oppii eniten saamastaan palautteesta, jota annat opiskelijalle puhumalla suoraan ja selkeästi, ja varmistamalla, että opiskelija on ymmärtänyt sanomasi. Hyvä palaute on objektiivista, eli siinä arvioidaan vain tehtyä työtä ja asiaa. Positiivisen palautteen antaminen on yleensä helppoa, mutta kehittävän palautteen antamista pitää opetella. Ns. hampurilaispalaute jättää hyvän mielen molemmille osapuolille: ensin kerrotaan jotain positiivista, sitten kehittämistä vaativat asiat ja lopuksi vielä jotain positiivista. On kuitenkin sekä opiskelijan että työpaikan etu, että myös negatiiviset asiat otetaan esille, vaikka se ei tuntuisi mukavalta. Työpaikkaohjaajana voit kertoa jo heti työssäoppimisjakson alussa, että annat tarvittaessa myös negatiivista palautetta, josta ei kannata loukkaantua vaan ottaa opiksi. Turvallisen ilmapiirin vallitessa opiskelija uskaltaa tehdä kysymyksiä ja myöntää, jos hän huomaa tehneensä virheen.

8 8 (16) 3 TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMINEN Työpaikkaohjaajana: perehdytät opiskelijan työhön ohjaat työssäoppimista ja toteutat ammattiosaamisen näyttöjä tehtyjen sopimusten mukaisesti vakiinnutat työssäoppimisen osaksi työyhteisösi toimintaa yhteistyössä työnantajasi kanssa Työssäoppiminen on työharjoittelua kehittyneempää, työpaikoilla aidossa toimintaympäristössä tapahtuvaa suunniteltua, tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua oppimista. Työssäoppiminen antaa opiskelijalle mahdollisuuden työskennellä aidoissa työyhteisöissä todellisten ammattiin liittyvien asioiden kanssa. Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa eli noin puoli vuotta työssäoppimista. Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöllä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä ja mahdollisimman aidoissa työtilanteissa, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden ammatillisten opintojen tavoitteissa määritellyn ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt ovat osa koulutusta ja sijoittuvat koko koulutuksen ajalle. Näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä työelämän kanssa. Ammattiosaamisen näytöillä saadaan tietoa opiskelijoiden oppimistuloksista. Tiedon perusteella voidaan päätellä, tuottaako koulutus riittävää ja työelämän näkökulmasta olennaista, merkityksellistä osaamista. Ammattiosaamisen näytöistä opiskelija saa tutkintotodistuksen liitteenä näyttötodistuksen, joka kertoo arvosanan lisäksi sen, millaisia näyttöjä opiskelija on antanut ja missä näytöt on toteutettu. 3.1 Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu ja toteutus Työpaikkaohjaajana Sinulla on merkittävä rooli, kun työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä toteutetaan työpaikallasi aidoissa työelämän tilanteissa. Työpaikkaohjaajana olet oman ammattialasi ja työsi asiantuntija ja siksi opiskelijalle paras mahdollinen työhön opastaja, työn opettaja sekä opiskelijan työn tekemisen ja ammattiosaamisen arvioija. Tavoitekeskustelun yhteydessä, työssäoppimisjakson alussa työpaikkaohjaaja, opiskelija ja opettaja neuvottelevat ja allekirjoittavat opiskelijakohtaisen sopimuksen työssäoppimisen ja näyttöjen toteuttamisesta. Puitesopimuksia eli oppilaitoksen ja työpaikan välistä yleissopimusta laadittaessa on jo arvioitu, mitä opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia asioita työpaikallasi on mahdollista oppia ja arvioida. Opiskelijalle nimetään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja. Työssäoppiminen on aina tavoitteellista oppimista. Työssäoppimisjakson opintojen tavoitteena ovat sen opintokokonaisuuden näytön tavoitteet tai niiden opintokokonaisuuksien näytön tavoitteet, joiden keskeisen osaamisen opiskelija tällä työssäoppimisjaksolla näyttää työtä tekemällä.

9 9 (16) Tavoitteita voi olla siis joko yhdestä opintokokonaisuudesta tai useammasta eri opintokokonaisuudesta (vrt. yhdistetyt näytöt). Työssäoppimisjakson tavoitteena voi olla myös osa opintokokonaisuuden näytön tavoitteista (vrt. osanäyttö). Näin silloin, jos jo puitesopimuksia laadittaessa on arvioitu, että kyseisellä työpaikalla ei voida kaikkea osaamista näyttää, vaan sitä täydennetään oppilaitoksella työssäoppimisjakson jälkeen. Näytön tavoitteet sopivat työssäoppimisjakson tavoitteiksi hyvin siksi, että niissä osaaminen on kuvattu konkreettisella työn tekemisen kielellä ja ne ohjaavat opiskelijaa suuntaamaan opiskeluaan kohti opintokokonaisuuden keskeistä osaamista. Lisäksi opiskelijalla voi olla myös muita, aikaisemmin saadun palautteen perusteella laadittuja henkilökohtaisia tavoitteita. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnittelu työssäoppimisjakson alussa selkeyttää sekä opiskelijalle että myös työpaikkaohjaajalle, mitä ko. jaksolla pitää oppia, mitä osaamista arvioidaan ja millaisia kriteerejä arvioinnissa käytetään. Siksi tavoitteet ja ammattiosaamisen näytön kriteerit käydään yhdessä läpi heti työssäoppimisjakson alussa ja suunnitellaan, missä työtehtävissä / miten opiskelija omaa osaamistaan kehittää ja missä vaiheessa työssäoppimista ja mitä töitä tehden opiskelija ammattiosaamistaan näyttää. Työssäoppiminen on aina ohjattua oppimista. Tavoitekeskustelun jälkeen työpaikkaohjaaja perehdyttää opiskelijan työpaikan työyhteisöön, sen toimintaan, työtehtäviin ja työsuojeluohjeisiin. Erityistä huomiota nuorten työssäoppijoiden kohdalla tulee kiinnittää työturvallisuuskysymyksiin. Työpaikkaohjaaja ohjaa opiskelijan oppimista ja opastaa työn tekemisessä. Ohjaukseen osallistuu myös työpaikan muu henkilökunta. Opettajan tehtävänä on ohjata ja arvioida opiskelijan oppimisprosessin etenemistä. Opettajan vastuulla on myös selvittää opiskelijan mahdolliset oppimisvaikeudet ja muut osaamisen osoittamisen esteet. Opiskelija vastaa itse omasta oppimisestaan koko työssäoppimisjaksonsa ajan. Hän opettelee tavoitteellisesti uusia, tavoitteiden mukaisia asioita ja harjoittelee ja kertaa jo aiemmin oppimiaan asioita.

10 10 (16) 4 OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Työpaikkaohjaajana: arvioit työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä laadukkaasti ja työelämän osaamisvaatimuksia painottaen annat opiskelijalle kannustavaa palautetta 4.1 Työssäoppimisen (oppimisprosessin) arviointi Työssäoppiminen on aina arvioitua oppimista. Koko työssäoppimisjakson ajan työpaikkaohjaaja seuraa opiskelijan oppimista ja osaamisen kehittymistä antaen ohjaavaa, kannustavaa ja kehittävää palautetta. Oppimisen edistymisessä kiinnitetään huomiota mihin suuntaan osaaminen on kehittynyt eli mitä opiskelija on oppinut mihin suuntaan opiskelija voi vielä suunnata opiskeluaan eli mitä vielä pitää oppia milloin opiskelijalla on valmiudet selviytyä ammattiosaamisen näytössä Opiskelijan tehtävänä on itsearvioida oman oppimisen edistymistä ja osaamisen kehittymistä koko työssäoppimisjakson ajan. Hän vertailee osaamistaan asetettuihin tavoitteisiin ja ammattiosaamisen arvioinnissa käytettäviin kriteereihin (tavoitesuhteisuus ja kriteeriperusteisuus). Työpaikkaohjaaja, opiskelija ja opettaja pitävät sovituin ajoin väliarviointikeskustelutilaisuuksia, joissa arvioidaan opiskelijan oppimisen edistymistä ja osaamisen kehittymistä. Arviointikeskustelut työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kesken voidaan toteuttaa osittain myös käyttäen apuna sähköistä keskustelufoorumia; esimerkiksi videoneuvottelua, puhelinneuvottelua, keskustelualustoja tai sähköpostia. Työssäoppimisjakson loppuvaiheessa arvioidaan opiskelijan valmius näyttöön. Periaatteena on, että opiskelija näyttää näytössä osaamistaan, ei osaamattomuuttaan eikä opiskelijaa päästetä näyttöön epäonnistumaan. Opiskelija itsearvioi omia valmiuksiaan ammattiosaamisen näytön osoittamiseen; onko hän jo ehtinyt oppia ja harjoitella riittävästi ja onko hän jo valmis antamaan näytön omasta osaamisestaan. Työssäoppimista ohjaavan opettajan sekä työpaikkaohjaajan roolit ovat myös keskeisiä arvioitaessa opiskelijan valmiuksia näytön antamiseen. Kun työssäoppimisjakso on edennyt tavoitteiden mukaisesti, opiskelija saa työssäoppimisjaksostansa hyväksytty merkinnän. 4.2 Ammattiosaamisen arviointi Näytön ammattiosaamisestaan opiskelija antaa tekemällä käytännön työtehtäviä työpaikalla työssäoppimisjakson loppuvaiheessa. Näyttöön voi liittyä myös erillinen näyttötehtävä tai tehtäviä, jonka/jotka opiskelija toteuttaa sovittuna aikana. Mikäli näyttöön sisältyy erillinen näyttötehtävä, opiskelija laatii siitä toiminta- /työsuunnitelman saamiensa ohjeiden mukaisesti. Näyttö arvioidaan kansallisen näyttöaineiston arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. Arvioinnin periaatteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit käydään yhdessä suullisesti läpi ennen näytön alkamista.

11 11 (16) Ammattiosaamisen näytössä arvioidaan: työprosessien hallintaa, jolla tarkoitetaan työn suunnittelu-, toteuttamis-, arviointi- ja kehittämisvalmiuksia työtehtävien hallintaa, jolla tarkoitetaan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallintaa työn perustana olevan tiedon hallintaa, jolla tarkoitetaan kuvatussa työssä tarvittavaa tietopohjaa työturvallisuuden hallintaa kaikille aloille yhteisiä ydinosaamisen taitoja kaikille aloille yhteisiä painotuksia niiltä osin kuin ne kyseisen työn tekemisessä ovat tärkeitä ja painottuvat Ammattiosaamisen näytön toteutusta eli työn tekemistä työpaikalla arvioivat opiskelija itse, työpaikkaohjaaja, joka on oman ammattialansa asiantuntija ja lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös opettaja. Yhdessä arviointi on ensisijainen tavoite. Ammattiosaamisen näytön jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja sekä opettaja. Arviointikeskustelussa opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin (mitä opiskelija tässä näytössä näyttää) ja hänen osaamistaan verrataan ennalta määriteltyihin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin (kansallinen aineisto). Arviointikeskustelussa opiskelija ja työpaikkaohjaaja tuovat esille arviointinsa perusteluineen. Opettaja osallistuu arviointiin huolehtimalla, että kaikki näyttöön sisältyvät arvioinnin kohteet tulevat tarkoituksenmukaisesti arvioiduiksi ja kysymällä perusteluja esitetyille arvioinneille. Näiden arviointien sekä mahdollisesti asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saadun palautteen pohjalta muodostetaan yhteinen näkemys opiskelijan osaamisen tasosta. Ammattiosaaminen arvioidaan viisiportaisesti arvosanalla T1-K5. Arvosanasta päättävät opettaja ja top-ohjaaja yhdessä. Työpaikkaohjaaja ja opettaja tekevät arviointipäätöksen ja vahvistavat allekirjoituksellaan näytön arviointilomakkeen. Lomakkeelle kirjataan ainakin seuraavat arviointikeskustelussa esille tulevat asiat; ammattiosaamisen näytön toteuttamispaikka (tulee todistukseen), kuvaus ammattiosaamisen näytön sisällöstä (mitä on näytetty työtä tekemällä) ja arvioijien yhteisnäkemyksen pohjalta annetut arvosanat arviointikohteittain. Opiskelijan näyttö hylätään, mikäli opiskelija ei pysty suoriutumaan käytännön työtehtävistä vähintään T(1) tasolla. Tarvittaessa näyttö keskeytetään. Jos näyttö hylätään, varataan aikaa keskustelulle. Opettaja ja työpaikkaohjaaja huolehtivat opiskelijan jatko-ohjauksesta. Kirjallinen perustelu ja opiskelijan tukeminen on välttämätön. Opiskelijalla on oikeus uusia hylätty näyttö. Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää arviointiinsa suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta, opettajalta tai muulta päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada tieto arvioinnin tuloksista ja arviointiperusteiden soveltaminen häneen. Määräajoin opiskelijoilta, työpaikkaohjaajilta ja opettajilta pyydetään palautetta työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä. Palautetta käytetään koulutuksen ja työelämäyhteistyön kehittämiseen.

12 12 (16) LÄHTEET: Antila, P. & Frisk, T. & Hätönen, H. 2004: Työpaikkaohjaajien koulutuksen hyviä käytäntöjä. Finlex: Laki ammatillisesta koulutuksesta ( ). Internet-lähde, saatavissa ( ) Finlex: Asetus ammatillisesta koulutuksesta ( ). Internet-lähde, saatavissa ( ) Finlex: Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ( ). Internetlähde, saatavissa ( ) Finlex: Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta. Internet-lähde, saatavissa ( ) Finlex: Työturvallisuuslaki (738/2002). Internet-lähde, saatavissa ( ) Finlex: Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006). Internet-lähde, saatavissa ( ) Hätönen, H Eläköön opetussuunnitelma II. Kinnunen, E & Halmevuo, T Opiskelijan arvioinnin opas ammatilliseen koulutukseen. Opetushallitus Ammattiosaamisen näytöt käyttöön. Internet-lähde, saatavissa ( ) Opetushallitus: Työpaikkaohjaajien koulutusohjelman perusteet 2 ov. Moniste 2/2004. Opetushallitus. Helsinki. Opetushallituksen määräys : Opiskelijan arviointi ja opetussuunnitelma, nro 32/011/2005. Opetushallitus. Helsinki. Opetushallituksen www-sivut työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä: Opetusministeriö Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä. Voimassa olevat opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet sekä kansalliset ammattiosaamisen näyttöaineistot:

13 13 LIITE: Kriteerit työpaikkaohjaajana toimimiselle TYÖPROSESSIN HALLINTA Tyydyttävä Työpaikkaohjaaja Suunnittelutaidot - osallistuu pyydettäessä työssäoppimisen ja näyttöjen toteuttamismahdollisuuksien arviointiin omassa työyhteisössään yhteistyössä opettajan kanssa Ohjaustaidot Arviointitaidot - osallistuu pyydettäessä työssäoppimisen ja näyttöjen suunnitteluun omalla työpaikallaan - osallistuu opiskelijan työssäoppimisen ja näytön ohjaamiseen - osallistuu työssäoppimisen ja näyttöjen arviointiin Hyvä Työpaikkaohjaaja - osallistuu työssäoppimisen ja näyttöjen toteuttamismahdollisuuksien arviointiin omassa työyhteisössään yhteistyössä opettajan kanssa - osallistuu työssäoppimisen ja näyttöjen suunnitteluun omalla työpaikallaan - opiskelijan työssäoppimista ja näyttöä tehtyjen sopimusten ja periaatteiden mukaisesti - arvioi työssäoppimista ja näyttöjä huomioiden työelämän osaamisvaatimukset Palautteenantotaidot - antaa opiskelijalle palautetta - antaa opiskelijalle kannustavaa palautetta Kehittämistaidot TYÖTEHTÄVÄN HALLINTA - osallistuu pyydettäessä kehittämään ammatillista koulutusta työelämälähtöiseen suuntaan - kehittää ammatillista koulutusta työelämälähtöiseen suuntaan Kiitettävä Työpaikkaohjaaja - arvioi työssäoppimisen ja näyttöjen toteuttamismahdollisuuksia omassa työyhteisössään yhteistyössä opettajan kanssa - suunnittelee työssäoppimista ja näyttöjä omalla työpaikallaan - ohjaa opiskelijan työssäoppimista ja näyttöä tehtyjen sopimusten ja periaatteiden mukaisesti - ohjaa opiskelijan oppimista tavoitteiden mukaisesti - arvioi työssäoppimista ja näyttöjä laadukkaasti ja työelämän osaamisvaatimuksia painottaen - antaa opiskelijalle kannustavaa palautetta huomioiden opiskelijan iän ja kehittymässä olevat valmiudet - kehittää ammatillista koulutusta työelämälähtöiseen suuntaan - kehittää työpaikkaa oppimisympäristönä Sopimukset ja suunnitelmat - osallistuu pyydettäessä laatimaan toteuttamiskelpoiset suunnitelmat työssäoppimiselle ja ammatillisen osaamisen arvioinnille yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa - osallistuu pyydettäessä ja tarvittaessa laatimaan työpaikkansa ja oppilaitoksen välisen työssäoppimisen sopimuksen yhteistyössä opettajan kanssa noudattaen annettuja säädöksiä, määräyksiä, alan sopimuksia sekä työsuojelu- ja turvallisuusohjeita - osallistuu laatimaan toteuttamiskelpoiset suunnitelmat työssäoppimiselle ja ammatillisen osaamisen arvioinnille yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa - osallistuu tarvittaessa laatimaan työpaikkansa ja oppilaitoksen välisen työssäoppimisen sopimuksen yhteistyössä opettajan kanssa noudattaen annettuja säädöksiä, määräyksiä, alan sopimuksia sekä työsuojelu- ja turvallisuusohjeita - laatii toteuttamiskelpoiset suunnitelmat työssäoppimiselle ja ammatillisen osaamisen arvioinnille yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa - laatii tarvittaessa työpaikkansa ja oppilaitoksen välisen työssäoppimisen sopimuksen yhteistyössä opettajan kanssa noudattaen annettuja säädöksiä, määräyksiä, alan sopimuksia sekä työsuojelu- ja turvallisuusohjeita

14 14 LIITE: Kriteerit työpaikkaohjaajana toimimiselle Tiedottaminen Työpaikan työtehtäviin, työkulttuuriin ja työpaikan sääntöihin perehdyttäminen - tiedottaa pyydettäessä työssäoppimisesta työpaikalla ja toimii yhdyshenkilönä työpaikan, opettajan ja oppilaitoksen välillä - perehdyttää opiskelijaa työssäoppimisjaksolla työpaikan työtehtäviin, työkulttuuriin ja työpaikan sääntöihin - tiedottaa työssäoppimisesta työpaikalla ja toimii yhdyshenkilönä työpaikan, opettajan ja oppilaitoksen välillä - perehdyttää työpaikan muuta henkilökuntaa työssäoppimiseen ja näyttöihin - perehdyttää opiskelijan työssäoppimisjaksolla työpaikan työtehtäviin, työkulttuuriin ja työpaikan sääntöihin - tiedottaa työssäoppimisesta työpaikalla ja toimii yhdyshenkilönä työpaikan, opettajan ja oppilaitoksen välillä - perehdyttää työpaikan muuta henkilökuntaa ja yhteistoimintaelimiä työssäoppimiseen ja näyttöihin yhteistyössä työnantajansa kanssa - perehdyttää opiskelijan työssäoppimisjaksolla työpaikan työtehtäviin, työkulttuuriin ja työpaikan sääntöihin sovitulla tavalla Opiskelijalähtöinen ohjaaminen ja opiskelijan oppimisprosessin ohjaus - ohjaa opiskelijaa työssäoppimisen ja näyttöjen aikana - valmentaa opiskelijaa näyttöön - ohjaa ja tukee opiskelijaa työssäoppimisen ja näyttöjen aikana - valmentaa opiskelijaa näyttöön opiskelijalähtöisesti ja sovittujen periaatteiden mukaisesti - ohjaa ja tukee opiskelijaa työssäoppimisen ja näyttöjen aikana - huomioi työssäoppimisjaksojen ja tehtävien suunnittelussa opiskelun vaiheen ja valitsee vaiheeseen sopivan ohjauskäytännön Osaamisen arviointi ja arvosanoista päättäminen - arvioi opiskelijan ammattitaitoa yhdessä opettajan kanssa ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaan niin, että ammatillisen koulutuksen opiskelija arvioinnin periaatteet toteutuvat - osallistuu arviointiin liittyvään dokumentointiin - arvioi opiskelijan ammattitaitoa yhdessä opettajan kanssa ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaan niin, että ammatillisen koulutuksen opiskelija- arvioinnin periaatteet toteutuvat - tuo pyydettäessä arviointikeskusteluissaesille työelämän näkökulman - valmentaa opiskelijaa näyttöön opiskelijalähtöisesti ja sovittujen periaatteiden mukaisesti - arvioi opiskelijan ammattitaitoa yhdessä opettajan kanssa ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaan niin, että ammatillisen koulutuksen opiskelija-arvioinnin periaatteet toteutuvat - tuo arviointikeskusteluissa esille työelämän näkökulman - osallistuu arviointiin liittyvään dokumentointiin Palautteen antaminen koulutuksen järjestäjälle - antaa koulutuksen järjestäjälle pyydettäessä palautetta - osallistuu arviointiin liittyvään dokumentointiin - antaa koulutuksen järjestäjälle palautetta työssäoppimisjaksojen päättyessä - antaa koulutuksen järjestäjälle kehittävää palautetta luontevana osana työssäoppimista ja työelämäyhteistyötä

15 15 LIITE: Kriteerit työpaikkaohjaajana toimimiselle TYÖN PERUSTANA OLE- VAN TIEDON HALLINTA Tieto koulutus-järjestelmästä ja erilaisista koulutuksen järjestämismuodoista Tieto opiskelijoiden erilaisista oppimistavoista TYÖTURVALLI-SUUDEN HALLINTA - tuntee osittain ammatillisen koulutuksen yleisen rakenteen ja osittain erilaisia koulutuksen järjestämismuotoja omalla alallaan - tunnistaa opiskelijoiden erilaisia opiskelutapoja - tuntee ammatillisen koulutuksen yleisen rakenteen ja erilaiset koulutuksen järjestämismuodot omalla alallaan - tunnistaa opiskelijoiden erilaisia opiskelutapoja - luo opiskelijalle mahdollisuuksia oppia ja hankkia tietoa erilaisin tavoin - tuntee ammatillisen koulutuksen yleisen rakenteen ja erilaiset koulutuksen järjestämismuodot omalla alallaan - hahmottaa oman alan ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteet - tunnistaa opiskelijoiden erilaisia opiskelutapoja ja hyödyntää tätä tietoa suunnitellessaan opiskelijan ohjausta - luo opiskelijalle mahdollisuuksia oppia ja hankkia tietoa erilaisin tavoin edistäen ja tukien opiskelijan ammatillista kasvua Työsuojelu- ja turvallisuusohjeiden huomioiminen työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä - huomioi alan työsuojelu- ja turvallisuusohjeet opiskelijan ohjauksessa - varmistaa opiskelijan työpaikan turvallisuuden oppimisympäristönä - huomioi alan työsuojelu- ja turvallisuusohjeet opiskelijan ohjauksessa - kannustaa opiskelijaa oman työn vaara- ja haittatekijöiden arviointiin ja poistamiseen sekä ilmoittamiseen työpaikalla - varmistaa opiskelijan työpaikan turvallisuuden oppimisympäristönä - huomioi alan työsuojelu- ja turvallisuusohjeet opiskelijan ohjauksessa - kannustaa opiskelijaa oman työn vaara- ja haittatekijöiden arviointiin ja poistamiseen sekä ilmoittamiseen työpaikalla - varmistaa opiskelijan työpaikan turvallisuuden oppimisympäristönä - kehittää työpaikkaa alan työsuojelu- ja turvallisuusohjeiden mukaisesti hyödyntäen työpaikan työturvallisuusorganisaatiota

16 16 LIITE: Kriteerit työpaikkaohjaajana toimimiselle YDINOSAAMISEN TAIDOT Oppimistaidot - tunnistaa osittain työpaikalla tapahtuvia muutoksia, jotka vaikuttavat työssäoppimisen ja näyttöjen järjestämiseen - tunnistaa työpaikalla tapahtuvat muutokset, jotka vaikuttavat työssäoppimisen ja näyttöjen järjestämiseen - tunnistaa työpaikalla tapahtuvat muutokset, jotka vaikuttavat työssäoppimisen ja näyttöjen järjestämiseen Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot Ongelmanratkaisutaidot - osallistuu myönteisen ilmapiirin luomiseentyössäoppimiselle - tekee yhteistyötä sekä opettajan että opiskelijan kanssa - osallistuu pyydettäessä ristiriitatilanteiden ratkaisuun - toimii oikeudenmukaisesti -luo avoimella viestinnällä työssäoppimiselle myönteistä ja motivoivaa ilmapiiriä - toimii yhteistyössä sekä opettajan että opiskelijan kanssa - toimii ratkaisijana ristiriitatilanteissa - toimii oikeudenmukaisesti - kehittää yksilöllisiä työssäoppimistilanteita lähtökohdiltaan erilaisille oppijoille - luo ja kehittää avoimella viestinnällä ja vuorovaikutustaidoillaan työssäoppimiselle myönteistä ja motivoivaa ilmapiiriä - toimii yhteistyössä sekä opettajan että opiskelijan kanssa - toimii rakentavana ratkaisijana ristiriitatilanteissa - toimii oikeudenmukaisesti ja nuoren ajatusmaailmaa ja elämäntilannetta ymmärtäen