Janne Heikkinen. FI-Service Oy:n asbestityömenetelmät ja turvallisuus

Transkriptio

1 Janne Heikkinen FI-Service Oy:n asbestityömenetelmät ja turvallisuus Opinnäytetyöt, Rakennusterveys 2014

2 JANNE HEIKKINEN FI-Service Oy:n asbestityömenetelmät ja turvallisuus Opinnäytetyöt Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Itä-Suomen yliopisto Kuopio 2014 Aihealue: Rakennusterveys

3 Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate

4 TIIVISTELMÄ: Tämä opinnäytetyönä laadittu asbestityömenetelmä- ja turvallisuusmääritelmä on tehty kuvaamaan esimerkkiyrityksen, FI-Service Oy:n asbestityömenetelmien riskienhallintaa ja laadunvarmistusta. Raportti selvittää asbestityömenetelmien yleiseen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen liittyviä hyviä nykykäytäntöjä ja toimenpiteitä. Valmistelussa oleva valtioneuvoston asetuksella asbestityön turvallisuudesta selkeyttää ja yhdenmukaistetaan lainsäädäntöä. Sen mukaisia käytäntöjä on otettu mukaan tähän opinnäytetyöhöni, sellaisilta osin, joita voidaan pitää todennäköisen varmoina muutoskohtina. Asbestipurkuyritysten tavoitteena on työturvallisuuden parantaminen saattamalla asbestityön hyviä käytäntöjä teknisen kehityksen tasalle sekä ottamalla huomioon asbestipurkutyön suunnitelmien, menetelmien, työvälineiden ja henkilönsuojainten käyttöön liittyviä tiukentuvia vaatimuksia. Opinnäytetyö on samalla tarkoitettu myös osaksi haittaainesaneerauksia tekevän yrityksen laatujärjestelmää ja se tähtää viranomaisten asettamaa vaatimustasoa korkeammalle. Samalla pyritään täsmentämään viranomaismääräysten kohtia teollisuuden asettamien standardien ja hyvien käytäntöjen muodossa. Opinnäytetyön yhteydessä suunnittelin siirrettävän asbestipurkutyössä käytettävien laitteiden huoltotilan, jonka prototyyppi on tätä kirjoitettaessa valmistumassa. AVAINSANAT: Asbestityö, riskienhallinta, turvallisuus, lainsäädäntö, ohjeet, hyvät käytännöt

5 ABSTRACT: This Thesis, Safety Aspects and Best Practices in Asbestos Demolition Work describes a risk management and quality management system for the pilot company, FI-Srvice Oy Ltd. The report consists of recommendations and instructions for common and personal safety procedures in asbestos demolition work. This report is based on the present and partially on the coming laws and rules. The new Asbestos Law is under evaluation for processing by Finnish Parlament. The need for renewal are the other new laws for Building Construction Safety and due to new Asbestos Directive from European Union. Also, the advanced Technology brings more possibilities for better working safety and productivity in the work with hazardous materials. The Finnish Industry association SAP ry (The Industry) is in the position to give practical comments on the best practices. Some of the basic changes are already presented to asbestos removal companies and thus to be used in this thesis, too. The aim of the Industry is to adapt more safe and modern methods and safety equipment. This helps us to be regarded as professional contractors for the renovation builders and by the working labor safety authorities. This report serves also as Quality Management System and Good Practices description for other similar industries, such as damage restoration, dust prevention, fire restoration etc. It can be partially regarded as the level upon authorities level, too! In this connection, the author has also planned a new type of cleaning and maintenance space built in a sea container. The first prototype is to be finished in the nearest future. KEY WORDS: Asbestos demolition, risk management, safety, asbestos directive, instruction, good practices

6 Esipuhe Tämä opinnäytetyö perustuu opintoihini alan koulutustilaisuuksissa (mm. Asbestityökurssi, Asbesti- ja Haitta-aineasiantuntija) sekä kokemuksiini yrittäjänä ja vastuullisena johtajana FI-Service Oy:ssä. Olen tehnyt poimintoja jäljempänä mainitsemastani lähdeaineistosta. Se on osin vanhenemassa uuden asbestilainsäädännön myötä. Lakiuudistuksista on jo olemassa varmoja tärppejä, joita olen poiminut lausuntokierroksella olevasta, minulle valotetusta aineistosta. Toimialani on kattava; haitta-aine- ja vahinkosaneeraus, jälkivahinkojen torjunta (JVT), pölyn, kosteuden ja mikrobien hallinta, tuholaistorjunta sekä eläintauti- ja kalmasaneeraus. Alalle on tyypillistä, että osaaminen on hiljaisen tiedon varassa tai polveutuu alan suurilta kansainvälisiltä toimijoilta ja toimialajärjestöiltä. Suomen Asbesti- ja Pölysaneerauslikkeiden liitto SAP ry:n ja Suomen JVT- ja Kuivauslikkeiden liitto ry:n kouluttamat ammattilaiset ovat tärkeässä roolissa työ- ja asuinympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden vaalijana. Jäsenyriykset käyttävät parhaan käytännön menetelmiä, joita Suomessa ei ehkä vielä tunneta. FI-Service on jo usean vuoden ajan ollut mukana osaltaan kehittämässä alaa näissä järjeistöissä. Asbestipurkutyö on Euroopan laajuisesti ottaen tarkimmin säädeltyä korjausrakentamiseen ja elinkaarensa päässä olevien rakennusten purkamiseen sekä teollisuuden prosessien kunnostamiseen littyvää toimintaa. Asbestisairaudet ovat johtava työperäinen kuolinsyy Euroopassa. Suomessa kuolee keskimäärin n. 100 altistunutta vuosittain. Alalla on tarve pätevistä haitta-aineasiantuntijoista, joihin vanha lainsäädäntö viitaa melko ympäripyöreästi. VTT Expert Services on aloittanut asbesti- ja haittaaineasiantuntijoiden (AHA-asiantuntija) sertifioinnin. Heiltä edellytetään kokemusta alalta sekä asbestin- ja haitta-aineiden ominaisuuksien tuntemusta. Sertifikaatin

7 saaminen edellyttää osallistumista valmentavaan koulutukseen ja kirjallisen tentin ja näyttökokeen suorittamista. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia toimia kartoittajana, rakennusaikaisten purku- ja pölynhallinta-suunnitelmien laatijana, niiden valvojana ja asiantuntijana. Osallistuin tuohon 5-päiväiseen koulutusjaksoon ennen tätä Rakennusterveyskoulutusta ja päätin jo siinä vaiheessa opinnaytetyöni aiheesta. Toivon, että tämä aineisto toimii tietopuolisen osaamisen näyttönä asbestipurkuvaltuutusta tai lupaa hakiessani. Tämä aineisto kuvaa riskienhallinnan, pölyntorjunnan, suojauksen ja suojautumisen hyviä käytäntöjä, joita voidaan soveltaa laajemminkin rakentamisen pölynhallinnassa ja Tuottavassa Työsuojelussa. Kiitokset rakennusterveysasiantuntijoiden koulutuksen vetäjille, Tiina Pyrstöjärvi, Soile Virtanen ja Kari Pasanen. Kiitos mukaville kurssikavereille ja muille onnistuneeseen koulutuskokonaisuuteen vaikuttaneille henkilöille. Erityiskiitos seniorkonsultti Aaro Seppälälle, ASTQ Supply House Oy, ohjaamisesta ja kannustamisesta opinnäytetyössäni. Mäntsälä Janne Heikkinen

8 Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN KUVAUS ESIMERKKIYRITYKSEEN SIJOITETTUNA RISKIEN ARVIOINTI FI-Service Oy:n riskien arviointiprosessi Riskienhallinan apuna toimintojen kuvaustekniikka FI-SERVICEN RISKIEN ARVIOINNIN TARKISTUSLISTAA ASBESTITYÖMENETELMÄT JA TURVALLISUUS Asbestipurkutyön toteutuksen valvonta, johtavat periaatteet ja vastuukysymykset FI-Servicen asbestiprojektin turvallisuussuunnittelu Turvallisen asbestipurkutyön periaatteet FI-Servicen asbestipurkutyön turvallisuussuunnitelman tarkastuslista Työntekijöiden altistuksen arviointi, raja-arvo ja seuranta Erityinen opetus ja ohjaus Työvälineiden käyttö ja toimintakunnon varmistaminen FI-SERVICE OY:n ASBESTITYÖN OSASTOINTIMENTELMÄ Asbestitöissä käytettävät ilmankäsittelylaitteet Alipaineistajien suodattimien yksilöinti/suodatinsertifikaatti Imurien vaatimustenmukaisuus, pölyluokat Pölynimurien luokitus SFS EN mukaan FI-Servicen suunnitelma koneiden ja laitteiden kunnon valvonnasta ja huollosta Pussipurkumenetelmä vaihtoehtoisena purkumenetelmänä Kohdepoistomenetelmä vaihtoehtoisena purkumenetelmänä ASBESTILEVYN IRROTTAMINEN KOKONAISENA FI-SERVICEN SUUNNITTELUTAPA HÄTÄTILANTEIDEN VARALLE ULKOPUOLISTEN SUOJAAMINEN Alipaineistuksen tehtävä Kohdepoiston tehtävä Pienen asbesti-imurin tehtävä... 35

9 2.6.4 Asbestipurkutyön viimeistely Ulkopuolisten huomioonottaminen hätätilanteissa Alipainemittaus ulkopuolisten suojaamisen varmistuskeinona TYÖNTEKIJÖIDEN HENKILÖKOHTAISET SUOJAIMET Suojainten vaatimustenmukaisuus ja vastuut Suojavaatteet Suodattava hengityksensuojain Paineilmajärjestelmää käyttävä hengityksensuojain Hengityksensuojaimen suojauskerroin Hengityksensuojainten sovittuvuus-/ ohivuototestaus; Quantifit Altistuksen vähentäminen / FI-Servicen tarkistuslista Hyvän käytännön mukaiset asbestipurkutarvikkeet ASBESTIPURKUJÄTTEIDEN KÄSITTELY Asbestipurkujätteiden pakkaus ja merkitseminen Mikä on asbestijätettä Varautuminen hätä- ja häiriötilanteisiin asbestijätteiden käsittelyssä Purkukohteen/altistusalueen puhtauden varmistaminen ja jatkokäytön turvallisuus Ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle ASBESTILAITTEIDEN HUOLTOTILA; FI-SERVICEN SUUNNITTELEMA HUOLTOKONTTI POHDINTA LÄHDELUETTELO LIITTEET LIITE 1. ASBESTIPURKUTYÖSUUNITELMAN LOMAKKEET LIITE 2. ASBESTIPURKUTYÖMAAN VAROITUSELEMENTIT

10 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Pölynimurien luokitus Taulukko 2 Suojauskertoimet KUVALUETTELO Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3 Kuva 4 Kuva 5 Kuva 6 Kuva 7 Kuva 8 Kuva 9 Kuva 10 Kuva 11 Kuva 12 Kuva 13 Kuva 14 Kuva 15 Kuva 16 Kuva 17 Kuva 18 Kuva 19 Kuva 20 Kuva 21 Kuva 22 Kuva 23 Kuva 24 Kuva 25 Riskien arvioinnin prosessimalli Ishikawan-diagrammi Osastointimenetelmä Osastointimenetelmän sisäänkäynti 3-osainen henkilösulku Ilmankäsittelylaitteet Kohdepoistomenetelmän varoitusmerkintä Alipaineistajan erotusasteen mittaus Tyypillinen pussipurkumenetelmä Osastoinnin paine-eron tarkkailu Henkilönsuojainten vaatimusluokat Henkilökohtaiset suojavaatteet Kompressori ja hengityksensuojain Hengityksensuojaimet Asbestipurkutarvikkeet Asbestin kapselointi Kipsiharso kapseloinnissa Muovit Purkuvälineet Apuvälineitä Kohdepoistohuuva Superbag Jätesulku Huoltokontti Huoltokontin pohjapiirros ja havainnekuva KESKEISET LYHENTEET RATEKO AHA ASTQ HEPA RATU CE TUKES Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus Asbesti- ja haitta-aineasiantuntija ASTQ Supply House Oy High-efficiency particulate air Rakennustuotannon tietopankki Conformité Européenne -merkintä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

11 1 Johdanto Marraskuussa 2009 Euroopan parlamentti antoi direktiivin, 2009/148/EY työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbesti-altistukseen työssä. Tällä hetkellä Suomessa noudatetaan asbestilakia, Valtioneuvoston päätös asbestityöstä VNp 1380/94, jota on täsmennetty v annetun Asbestidirektiivin suuntaiseksi, mm. altistumisen raja-arvojen ja niiden seurannan sekä riskien arvioinnin osalta (Ekman 2011). Toinen keskeinen asetus, Työsuojeluhallituksen päätös hyväksyttävistä asbestipurkutyössä käytettävistä menetelmistä ja laitteista (231/1989) on selvästi vanhentunut teknisen kehityksen ja tiukentuneiden raja-arvojen myötä. VNa rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 toi uusia näkökohtia ja vaatimuksia. Vuoden 2011 alusta muutossäädös toi uudet haasteet asbestipurkutöitä tekeville yrityksille, niiden johdolle ja työntekijöille ammattitutkintovaatimuksen muodossa. Valmistelussa olevalla valtioneuvoston asetuksella asbestityön turvallisuudesta selkeytetään ja yhdenmukaistetaan lainsäädäntöä. Asetuksen tavoitteena on työturvallisuuden parantaminen selkeyttämällä ja yksinkertaistamalla asbestityöhön liittyviä menettelyjä ja asbestipurkutyön suunnitelmien, menetelmien, työvälineiden ja henkilönsuojainten käyttöön liittyviä vaatimuksia. Johdonmukaistamalla ja sisältöä nykyaikaistamalla pyritään saamaan säännöksistä nykyistä helpommin käytäntöön soveltuvia ja ymmärrettäviä. Alan teollisuus, eli Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausliikkeiden Liitto, SAPry jäsenyrityksineen ovat vuosien mittaan nopeasti reagoineet ja varautuneet lainsäädännön ja ohjeistuksen tiukentumiseen, muun muassa hankkeesaan Vastuullinen Asbestipurku (Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausliikkeiden Liitto 2014). Opinnäytetyöhöni on otettu mukaan myös näitä, usein viranomaistason ylittäviä hyviä käytäntöjä. 10

12 2 Hyvien käytäntöjen kuvaus esimerkkiyritykseen sijoitettuna 2.1 RISKIEN ARVIOINTI FI-Service Oy noudattaa lainsäädännön mukaisia menettelytapoja ja varmistaa työntekijöidensä terveellisen ja turvallisen työskentelyn FI-Service Oy:n riskien arviointiprosessi Riskien arvioinnilla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien merkityksen arviointia. Riskien arviointi on ennakoivaa työsuojelua Kuva 1. Riskien arvioinnin prosessimalli (Työsuojeluhallinto / Riskien arviointi) Riskienhallinan apuna toimintojen kuvaustekniikka Ishikawan kalanruotokaavio on laatujohtamisen ja prosessinkehittämisen työkalu, jota käytetään riskienhallinnan kuvaustekniikkametodina. Tekniikkaa kutsutaan usein myös shikawa-diagrammiksi japanilaisen keksijänsä professori Kaoru Ishikawan mukaan, tai syy-seuraus-kaavioksi. Käytämme Ishikawan 11

13 kuvaustekniikkaa riskienhallinnan arvioinnissa riskien luokitteluun ja ongelmanratkaisuun (syy-seuraus). Kuva 2. Riskienhallinnan kuvaustekniikka, Ishikawa-diagrammi. 1.3 FI-SERVICEN RISKIEN ARVIOINNIN TARKISTUSLISTAA Riskit haitta-ainekartoituksessa: - Kattavuus, rakenteen sisäosat, poikkeustilanteet, jne. Suunnitelmiin liittyvät riskit: - Ennakoimattomuus, poikkeamat, jne. Purkutyön toteuttamiseen liittyvät riskit: - Valvonta, ammattitaito, asenteet, tiedonkulku jne. Henkilösuojaimiin ja niiden käytön valvontaan liittyvät riskit: - Suojauskerroin, sovittuvuus, tiiveys, huollon laiminlyönnit, vaatimustenmukaisuus jne. Pölyn hallintamenetelmiin liittyvät riskit: - Ilmankäsittelylaitteet ja niiden kriittiset osat, ohivuoto - Alipaineistajat, imurit, suurtehoimurit, suodattimet, vaatimustenmukaisuus Jätteiden käsittelyn riskit: - Pakkaukset, siirto, välivarastointi, kuljetus, loppukäsittely, asiakirjat Varmistukset, viimeistely: - Työmaan lopetus, puhtauden varmistaminen, itselle ja tilaajalle luovutus, pöytäkirja 12

14 2.2 ASBESTITYÖMENETELMÄT JA TURVALLISUUS Asbestipurkutyön toteutuksen valvonta, johtavat periaatteet ja vastuukysymykset FI-Service huolehtii työnjohdon järjestämisestä työturvallisuuslain (738/02) 8 mukaisesti. Vastuu valvonnan toteutuksesta on toimitusjohtajalla sekä vastuullisella työnjohdolla. FI-Service nimeää kunkin asbestipurkutyön toteuttamista varten työnjohtajan, jonka keskeinen tehtävä on jatkuvasti seurata ja arvioida turvallisuussuunnitelman toteutumista sekä huolehtia, että asbestipurkutyö tehdään sen mukaisesti. Vastaavana työnjohtajana toimii NN. Työtä suorittavina ryhmänvetäjinä toimivat MM ja KK. FI-Service ylläpitää perehdytyksen ja koulutuksen avulla henkilöstönsä hyvää ammatti-taitoa sekä huolehtii sen työterveydestä, yrityksen työ- ja ympäristöturvallisuudesta. Yritysjohto ja työnjohto vastaavat suunnitelmista, riskienhallinnasta, menettelytavoista ja ohjeista sekä niiden toteuttamisen valvonnasta. He suunnittelevat asbestityön turvalliseen toteuttamiseen tarvittavat toimenpiteet, noudattaen mahdollisuuksien mukaan seuraavia periaatteita: 1) Rakennuttajan on esitettävä asbestikartoituksen tulokset ja turvallisuuden varmistamiseksi tarpeelliset toimenpiteet rakennustyön turvallisuus-asiakirjassa 2) FI-Service tekee asbestipurkutyötä varten kirjallisen työsuunnitelman joilla vaaraja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla käytännöillä. 3) Asbestipurkutyössä käytetään parhaita käyttökelpoisia tekniikoita joihin työnjohto antaa työntekijälle ennen työn aloittamista ja sen jälkeen säännöllisesti vähintään vuosittain tarpeellista opetusta ja ohjausta. 4) Tavoitteena on niveltää riskien arvioinnit, haitta-aineiden kartoitukset ja saneeraus tilaajien turvallisuussuunnitelmiin ja näin minimoida sekä suorittajien että tilaajien vaarallisen aineiden käsittelyn mahdollinen altistus. 5) Tilan käyttöönottamisesta purkutyön jälkeen FI-Service ja rakennuttaja tekevät yhteisen pöytäkirjan. (AHA-asiantuntijakoulutus 2014) 13

15 2.2.2 FI-Servicen asbestiprojektin turvallisuussuunnittelu FI-Servicen jokaisen asbestiprojektin suunnittelun työturvallisuuden tavoitteena on edistää työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työntekijöiden työkykyä riskienhallinnan avulla. Siihen kuuluu myös turvallisuuden johtaminen. Tämän prosessitapamme sekä siihen perustuvan toiminnan keskeisiä osatekijöitä ovat: Asbestityöprojektin työympäristön ja työyhteisön tilan jatkuva tarkkailu. Haitta- ja vaaratekijöiden tunnistaminen ja selvittäminen sekä niiden poistaminen. Niiden haitta- ja vaaratekijöiden merkityksen arviointi, joita ei voida poistaa eli riskien arviointi. Vaara- ja haittatekijöitä koskevan selvityksen hallussapito ja ajan tasalla pitäminen. FI-Servicen työntekijöille annettava koulutus ja ohjaus. FI-Servicen asbestipurkuprojekteissa otetaan huomioon asbestista johtuvat erityisvaatimukset ja käytännöt sekä erikoiskaluston käyttö. Erityistä huomiota kiinnitetään pölyämisen välttämiseen ja vähentämiseen. Turvallisuussuunnitelmassa kuvaamme aina työmaamenettelyt, joiden avulla projektin turvallinen läpivieminen varmistetaan. Suunnittelussa otetaan aina huomioon myös mahdolliset tapaturmat, häiriö- ja hätätilanteet. FI-Servicen projektien turvallisuussuunnitelma laaditaan rakennuttajan turvallisuussuunnitelman pohjalta siten, että täydennämme asiakirjat kaikkien niiden projektin vaiheiden osalta, jossa olemme mukana. Turvallisuussuunnitelma ja sen täydennykset saatetaan aina tilaajan ja mahdollisen pääurakoitsijan tietoon. (Ekman 2011, AHA-asiantuntijakoulutus 2014). 14

16 2.2.3 Turvallisen asbestipurkutyön periaatteet Seuraavassa on ennakoituna otettu huomioon lautuntokierroksella olevan uuden asbestilain vaatimuksia. Asbestipurkutyö suoritetaan siten, että asbestipölyä muodostuu mahdollisimman vähän ja muodostunut pöly poistetaan syntymiskohteessaan. Asbestia poistetaan purettavista rakenteista tilan turvallisen käytön kannalta riittävästi ja tarkoituksenmukaisesti. Rakenteisiin jätetty asbesti kapseloidaan tai peitetään ja merkitään asianmukaisesti projektin asiakirjoihin tai tarvittaessa näkyvin varoitusmerkinnöin. Asbestia sisältävien rakenteiden purku tehdään siten, että asbesti ja asbestipitoiset materiaalit poistetaan ennen kuin rakenteet muuten puretaan, jollei poistamisesta aiheudu työntekijöille suurempaa altistumista kuin asbestin jättäminen paikalleen heille aiheuttaisi FI-Servicen asbestipurkutyön turvallisuussuunnitelman tarkastuslista Jokaisen projektin yhteydessä tehtävä tarkastus suoritetaan aina tämän listan mukaisesti. Turvallisuussuunnitelman tarkastuslista on laadittu soveltaen Toimiva asbestipurkuopas julkaisua (Ekman 2011): Työnsuunnittelu ja turvalliset työskentelytavat - Asianmukainen ja riittävä riskienarviointi - Työmaan valmistelu ennen osastoinnin pystyttämistä - Osastoinnin riittävyys jälkipuhdistuksen kannalta - Jätteiden kuljetustapa ja -reitit - Osastoinnin kunnossapito - Asbestin irrotusmenettely - Osastoinnin, sulkutunnelin ja mahdollisten muiden hygieniatilojen siivoaminen - Toimiva viestintä purkutyön aikana osaston sisällä ja sisä- ja ulkopuolen välillä. 15

17 Suojavarusteiden käyttö - FI-Servicen työntekijöillä on aina käytössään hengityksensuojainten käyttöohjeet. Ohjeessa otetaan kantaa myös suojainten puhtaanapitoon ja vaihtoon, poistettujen suojainten käsittelyyn sekä akkujen lataukseen tai vaihtoon - Kertakäyttöisten suojapukujen, kertakäyttökäsineiden ja työmaasaappaiden käyttö ja hävittäminen on myös määritelty suunnitelmassa Asbestipurkutyöhön liittyvien laitteiden oikea käyttö ja kunnossapito - Koneiden käyttöohjeet on aina saatavilla kaikissa FI-Servicen projekteissa - Turvallisuussuunnitelmassa on määritelty menettelytavat toimintahäiriöisen koneen korvaamiseksi tai korjaamiseksi - Turvallisuussuunnitelmassa on määritelty menettely koneiden toimintakunnon arvioimiseksi - Turvallisuussuunnitelmassa on määritelty varakoneet, niiden sijainti, saatavuus ja käyttö. Turvallisuussuunnitelmassa määritellyt hätätoimenpiteet - Suojausten rikkoutuminen - Konehäiriö - Häiriö sähkönsaannissa - Toiminnan muutos työmaalla - Hengityksensuojaimen toimintahäiriö - Jätepakkausten rikkoutuminen - Ensisijainen ratkaisu muun yllättävän tapahtuman osalta Muut mahdolliset vaaratekijät projektikohtaisen tarpeen mukaan - Telinetyö ja putoamissuojauksen toteuttaminen - Tulityöt, palontorjunta - Vesivuotoriskit putkistoja purettaessa - Rakennusaikainen sähköistys ja valaistus Työntekijöiden altistuksen arviointi, raja-arvo ja seuranta FI-Service selvittää ja arvioi työntekijöiden asbestipölylle altistumisen vaara siten kuin työturvallisuuslain (738/2002 )10 :n 1 momentissa säädetään. Asbestityö suunnitellaan ja toteutetaan siten, että työntekijän altistuminen työstä johtuvalle asbestille on mahdollisimman vähäistä ja aina alle asbestille altistumisen raja-arvon 16

18 0,1 kuitua kuutiosenttimetrissä hengitysilmaa kahdeksan tunnin keskiarvona. Työntekijän asbestille altistumista arvioitaessa otetaan huomioon vain sellaiset kuitumaiset asbestihiukkaset, joiden pituus on vähintään viisi mikrometriä ja läpimitta enin-tään kolme mikrometriä, ja joiden pituuden suhde läpimittaan on 3:1 tai enemmän. FI-Service seuraa ja varmistaa säännöllisin mittauksin, ettei raja-arvoa ylitetä. Mittaukset toteutetaan siten, että näytteet edustavat työntekijöiden henkilökohtaista altistumista asbestipölylle. Mittauksen tekijältä edellytetään riittävää ammatillista osaamista tarpeellisten näytteiden ottamiseen ja niiden arviointiin. Mittaukset dokumentoidaan FI-Servicen turvallisuus- ja laatujärjestelmän mukaisesti. FI-Service on ottanut käyttöön jäljempänä mainitun hengityksensuojainten sovittuvuus- ja tiiviystestin Erityinen opetus ja ohjaus FI-Service antaa työntekijälle opetusta ja ohjausta erityisesti seuraavista asioista: 1) Asbestin ominaisuuksista ja terveysvaikutuksista. 2) Asbestille altistumisen raja-arvosta, raja-arvon seurannasta ja mittauslaitteiden käytöstä. 3) Tuote- ja materiaalityypeistä, jotka todennäköisesti sisältävät asbestia. 4) Asbestille altistavista toimista ja ennaltaehkäisevien toimien merkityksestä altistuksen vähentämiseksi. 5) Turvallisista työtavoista, toimista ja suojavälineistä. 6) Suojavaatetuksesta ja puhdistautumisesta. 7) Hengityksensuojainten valinnasta, oikeasta käytöstä, puhdistamisesta ja toimintakunnon varmistamisesta. 8) Asbestia sisältävien jätteiden käsittelystä. 9) Hätämenettelyistä. 10) Terveystarkastuksista. Työntekijälle annettua opetusta ja ohjausta täydennetään tarvittaessa. (Talonrakennusalan ammattitutkinto 2008). 17

19 2.2.7 Työvälineiden käyttö ja toimintakunnon varmistaminen FI-Service hankkii työntekijöille asbestipurkutyöhön sopivat, vaatimustenmukaiset suoja-vaatteet ja muut henkilönsuojaimet. Työntekijän hengitysilman asbestikuitupitoisuus ei saa ylittää 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä ilmaa. Osastoidussa asbestipurkutilassa työntekijät käyttävät puhallinkäyttöistä kokonaamaria. Krokidoliittia purettaessa työntekijät käyttävät kokonaamaria, jossa hengitysilma tuotetaan paineilmalaitteella. Hengityksensuojaimen tiiviys tarkistetaan ennen käyttöä. Lisäksi hengityksensuojaimen tiiviys varmistetaan suojaimen sisäpuolelta työntekijän hengitysilmasta tehtävällä testillä vähintään kerran vuodessa. FI-Service varmistaa, että ilmankäsittely-laitteiden suodattamien erotusaste on riittävä eikä työvälineistä pääse puhtaisiin tiloihin asbestipölyä yli 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä ilmaa. Työvälineet pidetään säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla turvallisina. Työvälineet puhdistetaan käytön jälkeen ennen uudelleen käyttöön ottamista. Ilmankäsittelylaitteiden huoltokirjaan on merkittään toimintakunnon varmistamiseksi tehdyt huollot ja muut toimenpiteet. (Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausliikkeiden Liitto 2014). 2.3 FI-SERVICE OY:n ASBESTITYÖN OSASTOINTIMENTELMÄ Asbestityön osastointimenetelmän kuvaus on laadittu soveltaen Toimiva asbestipurkuopas julkaisua (Ekman 2011) ja ennakoiden lausuntokierroksella olevan uuden asbestilain vaatimuksia. FI-Service Oy käyttää osastointimenetelmää asbestipurkuprojektiensa päämenetelmänä. Osastointimenetelmä määrittää myös suojauksen minimitason, ellei projektiasiakirjoissa ole osoitettu, että jokin muu menettely on riittävä, tai ellei 18

20 projektille ole määritelty tarkempia vaatimuksia. Osastointimenetelmää käytettäessä altistusalue erotetaan asbestipölyn leviämisen estämiseksi ilmastollisesti muusta työympäristöstä vähintään 5 (viiden) ja krokidoliittia purettaessa vähintään 10 (kymmenen) pascalin paine-erolla. Paine-eron pysyvyyttä seurataan laitteella, joka rekisteröi ja hälyttää altistusalueella haitallisesta paine-eron alittumisesta. Alipaineistajan avulla mahdolliset ilmavuodot suunnataan puhtaista tiloista osastoon päin. Kulkuyhteys osastoon järjestetään 3-osaisen sulun kautta. Ennakkosuunnitelmassa päätetään, miten osasto rajataan, voidaanko käyttää olemassa olevia rakenteita, miten sulku sijoitetaan sekä mitkä asbestikoneet valitaan ja miten ne sijoitetaan. Ulkopuolisten pääsy osastoidulle alueelle on aina kielletty ja osoitetaan asianmukaisin työmaakyltein. Kohdepoistoimuria ja siihen liitettyä esierotinta käytetään vähentämään Kuva 3. Osastointimenetelmä (ASTQ Supply House Oy). asbestipölyn määrää purkukohteessa. Vaikeasti puhdistettavat rakenteet ja asennukset pyritään rajaamaan osaston ulkopuolelle tai suojataan huolella. Osastoituun tilaan vaikuttavat IV-laitteet suljetaan ja IV-kanavat ja savupiiput tukitaan. Koska osastoinnin toimivuus riippuu asbestipurkukoneiden toiminnasta, varmistetaan, että rakennuksen muu koneistus ei häiritse niiden toimintaa. Sähkön saanti on taattava vuorokauden ympäri, koska alipaineistuslaitteen on oltava käynnissä jatkuvasti koko asbestipurkutyön ajan. Käytännössä alipaineistuslaitteiston poistoilma johdetaan suoraan ulos. Tämä on myös 19

21 varmistustoimenpide suodattimen rikkoutumisen varalta. Poistoreittinä voidaan käyttää muovisukkaa, kevyt rakenne voidaan kiinnittää vaikka kattoon tai seinään. Kevytrakenteinen poistokanava voidaan kiinnittää ikkuna- tai oviaukkoon asennettuun levyyn, jossa on reikä ilmakanavaa varten. Poistoilman siirto suoraan ulos on perusteltua, koska voimakas ilmavirtaus sisätiloissa voisi aiheuttaa toimintahäiriöitä tai nostaa rakennuksessa olevaa pölyä ilmaan. Mahdollinen toimintahäiriö alipaineistuslaitteen suodatuksessa ei tällöin suoranaisesti vaikuta sisätilojen hengitysilmaan. Jätteiden pakkaus osaston sisällä ja siirto purkukohteesta pihalle suunnitellaan turvallisuussuunnitelmassa. Jätteet voidaan siirtää joko vaiheittain jätesulun kautta projektin etenemisen myötä tai työn päätyttyä suoraan pihalla olevaan konttiin tai kuorma-autoon. Kulku osastoidulle alueelle järjestetään kolmivaiheisen sulun kautta. Sulku toimii asbestityössä kulkuväylänä asbestipurkualueen ja muun ympäröivän tilan välillä. Sulussa asbestipurkajat pukevat ylleen suojavarustuksen ja hengityssuojaimen. Poistuessaan he imuroivat suojavaatteet ja jättävät ne sulkuun. Tämän jälkeen he puhdistautuvat ja laittavat hengityssuojaimet puhdistettuina suojalaatikkoon ja pukeutuvat arkivaatteisiin. Osastoidulla alueella vallitsevan alipaineen johdosta sulun kautta johtuu jatkuvasti puhdasta ilmaa osastoon. Tämä auttaa myös sulun puhtaana pitämistä. Kolmiosaisessa sulussa on 4 kulkuovea, jotka peittyvät itsesulkeutuvalla läppäovella. Kulkuaukko ei saa olla liian suuri ja jokaisen läpän on asetuttava kohdalleen, jotta sulku toimisi kunnolla eikä asbestia pääsisi kulkeutumaan purkualuetta ympäröiviin tiloihin. Purkutyön aikana pitää huolehtia, että sulku on koko ajan kunnossa ja siisti. Sulun toimivuus ja puhtaus on olennainen osa asbestipurkutyön turvallisuutta niin purkajien kuin ympäristön kannalta. Sulun kunto voidaan todeta purkutilan ulkopuolelta. 20

22 Kuva 4. Tyypillinen osastointimenetelmällä toteutetun asbestipurkuprojektin sisäänkäynti. Kuva 5. 3-osainen henkilösulku (AHA-asiantuntijakoulutus 2014, Asbestityökurssi 2014). 21

23 2.3.1 Asbestitöissä käytettävät ilmankäsittelylaitteet osastoinnin alipaineistuksessa epäpuhtauksien laimennuksessa sekä poistossa työtilasta asbestipölyn hallinnassa käsityökoneiden kohdepoistoissa siivouksessa ja varusteiden puhdistuksessa vaatteiden puhdistuksessa asbestipölystä asbestia sisältävän materiaalin siirrossa Laitteiden käytön tarkoituksena on vähentää asbestipölypäästöjä sekä estää asbestipölyn leviäminen työalueen ulkopuolelle. Asbestin vaarallisuuden vuoksi asbestityössä on käytettävä asbestitöihin soveltuvia, vaatimustenmukaisia koneita ja laitteita. Alipaineistuslaitteiden ja muiden pölynpoistolaitteiden pölynerotus-järjestelmien tulee olla varustettu H13-luokan HEPA- suodattimilla (EN 1822). Tällaisen suodattimen erotusaste on vähintään 99,97 % läpäisevimmällä hiukkaskoolla. Koneissa ei saa olla pölysuodatinjärjestelmän ohi puhtaisiin tiloihin pölyä päästäviä vuotokohtia. 22

24 Kuva 6. Ilmankäsittelylaitteet (Ratu-kortti ) Alipaineistajan suodatusjärjestelmä Pölynsuodatus on kaksi- tai kolmiportainen. HEPA-suodatin on tehokas hiukkassuodatin, joka tukkeutuu nopeasti kun sillä imetään pölyistä ilmaa. Tämän vuoksi HEPA:n suojaamiseksi ja käyttöajan pidentämiseksi käytetään esisuodatinta.hepa-suodatinta ei saa puhdistaa, vaan se on vaihdettava uuteen kun sen painehäviö kasvaa niin paljon, että alipainistuslaitteen ilmavirta pienenee merkittävästi. Suodattimien kuormittumista voidaan seurata paine-eromittarilla. Mikäli laitteessa ei ole kiinteästi asennettua mittaria, siinä on syytä olla paineen mittausyhde HEPA-suodattimen jälkeen, jolloin paineita voidaan mitata erillisellä paine-eromittarilla.suodattimen paine-eron noustua valmistajan tai maahantuojan ilmoittamaa arvoa suuremmaksi on HEPA-suodatin vaihdettava. (Ratu-kortti ) 23

25 2.3.2 Alipaineistajien suodattimien yksilöinti/suodatinsertifikaatti HEPA- suodattimet ovat EN1822 vaatimusten mukaisia, suodatinluokka min. H13. suodatinkohtainen sertifikaatti on aina alipaineistajan mukana työmaalla esim. työmaakansiossa. Kaikissa alipaineistajissa käytetään HEPA 13 tai 14- luokan suodattimia. Etusuodattimen luokka on G4-M5 ja sen edessä käytettävän suodatinmaton G2 tai G3. (AHA asiantuntijakoulutus 2014, Asbestityökurssi 2014) Imurien vaatimustenmukaisuus, pölyluokat Eri pölyluokille pätevät puitemääräykset on kuvattu kansainvälisessä normissa IEC , jossa pölylaadut on jaettu kolmeen eri pölyluokkaan: L, M ja H. Pölyluokka L (Low risk): Yksinkertaiset ja vaarattomat pölylaadut (esim. kodissa syntyvä pöly) ja aineet (esim. multa). Pölyluokka M (Medium risk): Kaikki puupölylaadut sekä tasoite-, täytemaali- ja lakkapöly, kipsi-, sementti-, betoni-, laattakiinnityslaasti- ja maalipöly (esim. lateksi- ja öljymaalipöly) tai kvartsipitoiset materiaalit (esim. hiekka- ja sorapöly). Pölyluokka H (High risk): Syöpää aiheuttava pöly, syöpää tai sairauksia aiheuttavia hiukkasia sisältävä pöly sekä homeitiöitä, asbestia, mineraalikuituja, kivihiilipikeä tai synteettisiä mineraalikuituja (esim. lasivilla) sisältävä pöly. (Imuroinnin käsikirja 2014). 24

26 2.3.4 Pölynimurien luokitus SFS EN mukaan Vuodesta 1997 voimassaolevat pölyluokat L, M ja H on määritelty eurooppalaisessa harmonisoidussa standardissa SFS/EN Tämä standardi määrittelee Erityisvaatimukset teollisuus- ja ammattikäyttöön tarkoitetuille pölyn- ja vedenimureille. Taulukko 1 Pölyluokka Enimmäisläpäisyaste Sopivuus vaaralliselle pölylle ja työperäisen altistumisen raja-arvot L (lievästi vaarallinen) 1 % M M puupoly (melko vaarallinen) H (hyvin vaarallinen, esim. Asbesti, PC8, lyijy) 0,1 % < 0,005 % Poistaa 99% pölyistä, joten HTP-arvo on > 1 mg/m3 Poistaa 99,9% HTParvo on > 0,1 mg/m3 Puupöly Poistaa 99,95% pölyistä, joiden HTParvo on > 0,1 mg/m3 ml. syöpää aiheuttavat ja karsinogeenien ja/tai patogeenien saastuttamat pölyt Suodattimen kuormitus (m3/m3\t) < 500 < 200 < 200 Asbestia koskevat vaatimukset Kuten luokka H Asbesti Läpäisyasteella tarkoitetaan sitä osaa imetystä pölystä, jota imuri ei pysty erottamaan (pidättämään). Esim. H-luokan imurin tulee erottaa 99,995% imuroidusta pölystä (erotusaste). (Imuroinnin käsikirja 2014). 25

27 H-LUOKAN KOHDEPOISTOIMURIT Kohdepoistoimuria käytetään käsityökaluihin liitettävien kohdepoistolaitteiden imuja suodatusyksikkönä sekä asbestia sisältävän materiaalin imurointiin. Imureiden vaatimuksenmukaisuus osoitetaan SFS-EN standardin mukaisella H- merkinnällä. Tällöin koneen kyljessä tulee olla symboli ja teksti: Kuva 7. Kohdepoistoimurin varoitusmerkintä (Imuroinnin käsikirja 2014). HYVÄN KOHDEPOISTOIMURIN OMINAISUUDET HEPA-suodatin erottaa ulospuhallettavasta pölystä hienojakoisimmatkin hiukkaset. Muita yksityiskohtia hyvästä kohdepoistoimuriratkaisusta (Imuroinnin käsikirja 2014): Selkeä käyttöohje, käyttövirheiden eliminointi rakennesuunnittelussa ja käyttöohjeissa Vääntymätön rakenne jolloin suodattimien tiivistyspinnat pysyvät suorina Pöly kerätään säiliöön, jossa on pölypussi, astia tai säkki HEPA-suodattimen kiinnitys on luotettava Alipainemittari suodattimen kuormittumisen seurantaan Suodattimien tehokas puhdistusmekanismi (esim. paineilmalla tai vastavirtahuuhtelulla) Staattisen sähkön maadoitus, sähköä johtava imuletku Virran ulosottomahdollisuus käsityökaluille, sammutusviive Kattava suutinvalikoima 26

28 2.3.4 FI-Servicen suunnitelma koneiden ja laitteiden kunnon valvonnasta ja huollosta Työvälineet pidetään säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla turvallisena niiden käyttöiän ajan. Vikaantumisesta, vaurioitumisesta tai kulumisesta aiheutuva vaara tai haitta poistetaan. Ohjausjärjestelmien ja turvalaitteiden virheetön toiminta varmistetaan säännöllisesti. Työvälineiden ja -laitteiden oikea asennus ja turvallinen toimintakunto selvitetään ennen käyttöönottoa ja jokaisen turvallisuuteen vaikuttavan muutoksen jälkeen. FI-Service seuraa työvälineiden ja suojaimien toimintakuntoa tarkastuksilla, testauksilla, mittauksilla ja muilla sopivilla keinoilla. Toimintakunnon varmistamiseksi tehtävät tarkastukset ja testaukset suorittaa työvälineen rakenteeseen ja käyttöön perehtynyt pätevä henkilö. Tarvittaessa käytetään laitteiden maahantuojaa tai ulkopuolista asiantuntijaa. Jokaisesta ilmankäsittelylaitteesta on suomenkieliset käyttöohjeet, joiden mukaisesti koneiden käyttäjät opastetaan niitä käyttämään ja huoltamaan. Esim. laminoitu pikaohje seuraa jokaisen koneen mukana. Suodattimien vaihto suoritetaan konekohtaisen paine-eromittauksen perusteella. Ilmankäsittelylaitteiden suodattimien kuntoa ja ilmamääriä seurataan lisäksi silmämääräisesti ja käyttötuntien määrää seuraamalla. Näiden perusteella määritetään karkea-, hieno- ja HEPA- suodattimien vaihtovälit. Ilmankäsittelylaitteiden huoltotoimenpiteet ja suodattimien vaihdot merkitään konekohtaisiin huoltokortteihin tai tarroihin. FI-Service käyttää asbestipurussa vain H-luokan vaatimustenmukaisuuden täyttäviä kohdepoistoimureita ja ne asennetaan osastoinnin ulkopuolelle, jolloin niiden moottorien kotelointi ei saastu jäähdytysilmasta. Osastoinnin sisällä käytetään esierottimia, joiden erotusaste on 95-99%. 27

29 Koneiden perushuolto tehdään työmaan vaihtuessa asbestityökoneiden huoltotilassa, jossa koneet ja niiden lisälaitteet, letkut jne. puhdistetaan ja huolletaan sekä tarkastetaan ennen vientiä seuraavalle työmaalle. HEPA- suodatinten vaihto tapahtuu ainoastaan koneiden huolto-/puhdistustilassa. Toimenpiteet kirjataan konekorttiin koneen kyljessä. - Suodatinvalmistajan HEPA- testaussertifikatti on koneen mukana työmaalla. - HEPA- suodatin vaihdetaan uuteen, mikäli koneen erotusaste ei täytä suodatinluokan vaatimuksia tai mikäli sen ilmamäärä on HEPA-suodattimen likaantumisesta johtuen alentunut 75%:iin tai enemmän ilmoitetusta (nimellisilmamäärästä (HEPA- ja hienosuodattimin mitattuna). - Erotusasteen mittaus suoritetaan photometrillä (EN1822). Ilmamäärän mittaus suoritetaan puhaltimen maksiminopeudella esisuodattimen edestä. Ilmamäärää/virtausta osoittavina suureena on m³/h = otsapinta-ala (m²) x 3600 (sek/h) x suodattimen mitattu virtausnopeus (m/sek); (tarkastus, että tämä täyttää nomin). - Sähköisen tehon mittaus suoritetaan SFS-EN mukaisesti. - Puhallinnopeuden, käyttötuntimittarin, paine-eromittarin, merkkivalojen jne. tarkistukset tehdään laitteiden teknisen huollon yhteydessä. (AHA-asiantuntijakoulutus 2014) Huolto ja kuljetus Koneiden huollon tulee olla käyttöolosuhteissa riittävän helppoa. Alipaineistuslaitteen ja imurin HEPA-suodatin on tarkastettava ja vaihdettava tarvittaessa. Ilmankäsittelykoneiden suodattimia huollettaessa ja vaihdettaessa on käytettävä henkilökohtaisia suojaimia (hengityksensuojain, suojapuku), jotta vältytään altistumasta asbestipölylle. Asbestikoneiden huoltotilan tulee olla alipaineistettu ja varustettu sulkutilalla. Huoltotilassa suojataan myös letkut muovikudossukalla ja pakataan laitteet kuljetuskuntoon. Vaihdettuun HEPAsuodattimeen on hyvä merkitä vaihtoaika samoi kuin huoltokirjaan ja koneisiin. (AHA-asiantuntijakoulutus 2014). 28

30 Alipaineistajan erotusasteen mittaus Hiukkaslaskuri / Photometri ja DOP-aerosolikone Mittauspää kiinnitetään poistopuolen säleikköön DOP-hiukkaset tuotetaan aerosoligeneraattorilla Mitataan erotusaste photometrihiukkaslaskurilla Kuva 8. Alipaineistajan erotusasteen mittaus (Imuroinnin käsikirja 2014) Pussipurkumenetelmä vaihtoehtoisena purkumenetelmänä Pussipurkumenetelmän vaihtoehtoisena purkumenetelmänä -osio on laadittu soveltaen Toimiva asbestipurkuopas julkaisua (Ekman 2011). Pussipurkumenetelmässä purettava kohde suljetaan muovisen purkupussin sisään ja purku tapahtuu pussissa pussin ulkopuolelta käsin. Pussin sisälle laitetaan ennen sen asennusta kaikki tarvittavat purkuvälineet ja pussiin tuodaan pienen asbesti-imurin imuletku. Imurin tehtävänä on vähentää asbestipölyä pussissa purkutyön aikana sekä pussin irrottamisen ja pakkaamisen aikana. Työturvallisuuden varmistamiseksi asbestipurku suoritetaan suojavarustuksessa. Hengityksensuojana voidaan käyttää moottoroidun P3-suodattimella varustetun kokonaamarin asemesta koko- tai puolinaamaria ilman moottoria. Pussipurkutyön suunnitelmassa määritellään purettava kohde, miten kulku purku- 29

31 kohteeseen estetään sekä mitä asbesti-imuria tullaan käyttämään. Tarvittaessa suunnitelmassa osoitetaan, miten tilan IV-asennusten katkaiseminen suoritetaan ja / tai miten tilan ilmanpoisto estetään työn ajaksi. Asbestipurku pussipurkumenetelmällä ei yleensä vaadi tilan siivoamista ennen asbestipurkua. Kuva 9. Tyypillinen pussipurkumenetelmämalli. 30

32 2.3.6 Kohdepoistomenetelmä vaihtoehtoisena purkumenetelmänä Kohdepoistomenetelmä vaihtoehtoisena purkumenetelmänä -osio on laadittu soveltaen Toimiva asbestipurkuopas julkaisua (Ekman 2011). Poikkeustapauksissa, kun pölymäärän voidaan olettaa olevan erittäin pieni, voidaankäyttää kohdepoistomenetelmää. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi muovilaattoja purettaessa. Tällöin pöly imetään purkutyön aikana suoraan kohdepoistolla. FI-Service määrittelee aina asbestipurkusuunnitelmassa purkukohteessa käytettävät laitteet ja niiden pölynkäsittelyominaisuudet. Jotta kohdepoistoimuri toimisi hyvin, on sen imupisteen sijaittava aivan purkukohteen lähellä. Kohdepoistomenetelmään voidaan liittää alipaineistus ja koko huonetilan siivous asbestipurkutyön jälkeen. 2.4 ASBESTILEVYN IRROTTAMINEN KOKONAISENA Asbestilevyn irrottaminen kokonaisena -osio on laadittu soveltaen Toimiva asbestipurkuopas julkaisua (Ekman 2011). Kokonaisen ja ehjän asbestisementtilevyn irrottaminen on erittäin vähän pölyävää asbestipurkua, varsinkin kostutettaessa pölynsidonta-aineilla. Irrotuksessa pitää kuitenkin noudattaa asbestipurkutyön yleisiä ohjeita ja tehdä ilmoitus asbestipurkutyöstä viranomaisille, vaikka varsinaisen purkutyön voikin suorittaa henkilö, jolla ei ole asbestipurkutyövaltuutusta. Mikäli purkutyössä käy ilmi, että levyt eivät irtoa ehjinä, purkutyön suorittaa asbestityöhön valtuutuksen saanut purkaja ja työssä käytetään kohdepoistoa. Menetelmämuutoksesta toimitetaan ilmoitus työsuojeluviranomaisille, ellei tätä vaihtoehtoa ole jo esitetty mahdollisena menettelynä asbestipurkusuunnitelmassa. 31

33 Asbestisementtilevyjen purku ulkotilassa sisältää seuraavat vaiheet: 1. Levyjen irrotus suoritetaan asbestipurkutyövarustuksessa. 2. Irrotus ja käsittely työmaalla tapahtuvat levyjä rikkomatta. 3. Asbestisementtituotteet pakataan tiiviisiin pakkauksiin jotka merkitään asbestijätteeksi ja toimitetaan kaatopaikalle asbestijätteenä. Myös käytetyt kertakäyttöhaalarit pakataan asbestijätteeksi. 2.5 FI-SERVICEN SUUNNITTELUTAPA HÄTÄTILANTEIDEN VARALLE Suunnittelutapa hätätilanteiden varalle -osio on laadittu soveltaen Toimiva asbestipurkuopas julkaisua (Ekman 2011). Hätätilanteet asbestipurkuprojektissa voivat johtua esimerkiksi sairaskohtauksesta tai tapaturmasta, kiinteistössä tapahtuneesta sähkökatkoksesta tai tulipalosta tai asbestipurkutyössä tehdystä virheestä. Varautuminen hätätilanteeseen nopeuttaa toimintaa hätätilanteessa ja helpottaa eri toimenpiteiden oikeaa priorisointia. FI-Servicen hätätilannesuunnitelmassa määritellään miten hätätapauksessa hoidetaan viestintä, mihin ja millä tiedoilla hätäkutsu tehdään, miten evakuointi toteutetaan ja mitkä ovat vaihtoehtoiset poistumistiet. Suunnitelmassa esitetään miten hätätapauksessa toimitaan, jos osastosta joudutaan poistumaan ilman että on aikaa suorittaa normaalia asbestista puhdistautumista, tai miten suojaudutaan ja puhdistaudutaan, jos on pikaisesti mentävä osastoon auttamaan sairastunutta. Myös sähkökatkoksen, laitteiden toimintahäiriöiden tai hengityssuojainten toimintahäiriöiden osalta pitää olla käytettävissä toimintaohjeet. Jos alipaineistukseen tulee häiriö, tai se on alimitoitettu tai poissa käytöstä toimintahäiriön takia, osastointi ei toimi suunnitellulla tavalla. Tällöin on vaara, että asbestipölyä siirtyy viereisiin tiloihin. Tällaisen toimintahäiriön sattuessa asbestin purku pitää keskeyttää ja minimoida asbestipölymäärä pitämällä kohdepoisto päällä vaikka asbestia ei käsitellä. 32

34 Alipaineistus voidaan varmistaa käyttämällä rinnakkaisia koneita. Mikäli riittämätön alipaineistus johtuu tukkeutuneista suodattimista, ne vaihdetaan uusiin osaston sisällä. Mikäli alipaineistuslaite on vahingossa kytketty pois käynnistä, pölytilanne voidaan mitata ja ryhtyä korjaustoimenpiteisiin mittaustulosten perusteella. Tarvittaessa ympäristö siivotaan ja rajoitetaan liikkumista osaston lähellä olevissa tiloissa, kunnes tilanne on uudestaan hallinnassa. Hätätapaus, joka aiheuttaisi asbestivaaran leviämisen ympäristöön, torjutaan ensisijaisesti teknisin keinoin, sen jälkeen tiedottamalla ja tarvittaessa evakuoimalla vaarassa olevat henkilöt. Hätätoimintasuunnitelmalle voidaan laatia yleisluonteinen runko, joka pienin hankekohtaisin tarkennuksin saadaan palvelemaan kulloistakin purkukohdetta. 2.6 ULKOPUOLISTEN SUOJAAMINEN Ulkopuolisten suojaaminen -osio on laadittu soveltaen Toimiva asbestipurkuopas julkaisua (Ekman 2011). Asbestipurkutyössä varmistetaan aina, että ulkopuolisia tai ympäristöä ei altisteta asbestille, eli varmistetaan, että purkutyössä vapautuvia asbestikuituja ei pääse hengitettävään ilmaan. Tämä aikaansaadaan eristämällä purkualue ilmastollisesti ympäristöstä ja käyttämällä asianmukaisia alipaineistus- ja ilmanpuhdistuslaitteita. Purkutyön jäljiltä ei rakenteisiin saa jäädä asbestituotteita, jotka myöhemmin voivat esimerkiksi hankauksen tai kolhujen vuoksi vapauttaa asbestikuituja ilmaan. Asbestikuituja ei saa kulkeutua asbestipurkajien vaatetuksen tai laitteiden mukana ympäristöön. Asbestijätteet pakataan purkualueella tiiviseen pakkaukseen toimitettavaksi kaatopaikalle. Asbestijätettä ei purkupaikalla sijoiteta muun rakennusjätteen sekaan. Asbestipurkutyön turvallisuutta ympäristön ja ulkopuolisten kannalta arvioidaan mittaamalla hengitysilman sisältämä asbestikuitumäärä. Hengitysilmaa pidetään 33

35 asbestipölyn osalta turvallisena mikäli ilman asbestikuitupitoisuus alittaa 0,01 asbestikuitua/cm 3 (= 0,01 asbestikuitua/ml) Alipaineistuksen tehtävä Kun asbestipurkutyökohteessa käytetään osastointimenetelmää ja sen avulla työkohde on ilmastollisesti eristetty ympäristöstä, siihen aiheutetaan alipaine ympäristöön verrattuna. Näin varmistetaan, että asbestikuituja ei pääse karkaamaan purkukohteesta ympäristöön. Alipaineen ansiosta mahdolliset ilmavuodot suuntautuvat eristettyyn tilaan päin. Alipaineistajien sijoittelussa ja tarvittavien korvausilma/suodatinjärjestelmien asennuksessa kiinnitetään erityinen huomio myös ilman huuhteluvaikutuksen aikaansaamiseen sekä muihin virtaus- ja ilmanpuhdistusteknisiin seikkoihin. FI-Servicen käyttämät alipaineistuslaitteet ovat vaatimustenmukaisia ja ne suodattavat vähintään 99,97 % asbestista Kohdepoiston tehtävä FI-Service Oy käyttää kohdepoistoimuria ja tarvittaessa alipaineistajia ilmanpuhdistimina vähentämään asbestipölymäärää purkukohteessa. Kohdepoistolla kerätään suurin osa purkutyössä irtoavasta asbestipölystä. Näin pölymäärä purkutilassa ei pääse nousemaan kovin korkeaksi ja muiden asbestipölyä suodattavien koneiden kuormitus jää vähemmälle. Kohdepoiston avulla puhdistetaan myös purkukohdan ympäristö ja suojavaatteet ennen kuin siirrytään sulun kautta ulos osastosta. Henkilöpuhdistimena kohdepoisto on vaihtoehto sulun sisälle sijoitetulle pienelle asbestipölynimurille. Kohdepoistolaite on purkutilan puhdistamisen tärkein apuväline. Purkutilassa oleva asbesti voidaan tehokkaasti poistaa vain asbesti-imurin eli kohdepoiston avulla. Lattioiden harjaaminen on tehottomana puhdistuskeinona kielletty. Vesipesu ennen asbesti-imurointia voi johtaa siihen, että asbestikuituja jää märkään pintaan, josta ne 34

36 pinnan kuivuttua pääsevät huoneen ilmaan. Vesipesulla ei koskaan korvata kohdepoistolla tapahtuvaa asbestin keräystä. Kostealla pyyhkiminen on mahdollinen lisätoimenpide kohdepoistoimuroinnin jälkeen Pienen asbesti-imurin tehtävä Pientä asbesti-imuria käytetään purkutyöntekijöiden puhdistautumiseen joko purkualueella tai sulussa ennen siirtymistä pois eristetyltä purkualueelta. Näin vältetään se, että sulun kautta liikuttaessa kulkeutuu asbestikuituja ympäristöön. Sulun puhtaanapito on keskeinen osa ulkopuolisten asbestialtistuksen estämisessä. Pieni asbesti-imuri on käytössä myös sulun puhtaana pitämiseen. Sisin sulkuhuone pidetään jatkuvasti puhtaana imuroimalla sulun lattia aina kun se likaantuu ja säännöllisesti myös sulun seinämät. Kolmiosaisen sulun keskimmäinen tila voidaan imuroida sisimmästä tilasta käsin tarpeen mukaan. Projektin viimeistelyvaiheessa koko sulku puhdistetaan ennen sen purkamista, joko pienellä asbesti-imurilla tai kohdepoistolaitteella Asbestipurkutyön viimeistely Asbestipurkutyö viimeistellään poistamalla asbesti kaikilta pinnoilta missä asbestia on ollut, sekä puhdistamalla kaikki pinnat, jotka työn aikana ovat voineet likaantua asbesti-pölystä. Kuivassa asbestipurkumenetelmässä puhdistustyö suoritetaan kuivana. Huolellisen kuivapuhdistuksen jälkeen puhdistus voidaan viimeistellä pyyhkimällä kostealla, ei ennen puhdistusta. Veden käyttö asbestitilojen puhdistamiseen siirtää asbestihiukkasia veteen, jolloin tila on luovutuskunnossa vasta pintojen kuivumisen ja jälkipuhdistuksen jälkeen. Tästä syystä FI-Service käyttää kuivakohteissa vettä vain tarkoin määritellyissä olosuhteissa. Märkäpurkutyössä veden käyttöön varaudutan muovittamalla lattia ja ohjaamalla veden kulku purkukohteessa. Jos kohteessa on vesikäsittelyn kestävät pinnat, viimeistellään kuivapurku märkämenetelmää käyttäen, ja silloin monivaiheisella 35

37 pesulla asteittain vähennetään asbestikuitumäärää kosteilla pinnoilla Ulkopuolisten huomioonottaminen hätätilanteissa Työsuunnittelussa otetaan huomioon se, että hätätilanteet eivät aiheuta ulkopuolisten altistumista asbestipölylle. Purkutyön suorittajat ohjeistetaan hätätilanteita varten sekä yleissäännöissä, että tapauskohtaisesti. Hätätilanteen esiintyessä asbestipurkajan pitää ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin vaaran välttämiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Pölyävät työvaiheet lopetetaan, toiminnassa olevia ilmanpuhdistimia käytetään vaaran minimoimiseksi ja otetaan käyttöön mahdolliset muut suunnitellut tilapäisratkaisut. Työnjohto informoi kaikkia osapuolia välittömästi häiriön laajuudesta esim. pölyävyyden osalta, sekä häiriön ajankohdasta ja kestosta. Jälkikäteen voidaan suorittaa altistusvaaran arviointi Alipainemittaus ulkopuolisten suojaamisen varmistuskeinona Alipaineistuksen jatkuvan toiminnan osoittamiseksi voidaan kohteessa ottaa käyttöön alipaineistuslaitteen toiminnan kirjaava jatkuva seuranta. Tallentavalla laitteella mitaaan alipaine purkutilassa verrattuna ulkopuoliseen tilaan. Yksi alipainemittauksen hyödyistä on mittaustuloksista syntyvä asiakirja, joka osoittaa, että asbestipurkutyö on tältä osin suoritettu sovitulla tavalla. Häiriötapauksissa voidaan mittauksen avulla arvioida häiriön laajuus ja toimenpiteet, joihin pitää ryhtyä häiriön mahdollisten seurausvaikutusten korjaamiseksi ja turvallisen asbestipurkutyön varmistamiseksi myös häiriön jälkeen. 36

38 Kuva 10. Osastoinnin paine-eron tarkkailu (Pölynhallinnan käsikirja 2014). 2.7 TYÖNTEKIJÖIDEN HENKILÖKOHTAISET SUOJAIMET Suojainten vaatimustenmukaisuus ja vastuut FI-Service vastaa työnantajana siitä, että: työtehtäviin sopivia (järjestelmähyväksyttyjä = CE) suojaimia on riittävästi työntekijöiden saatavilla suojainten huolto on järjestetty (tarvittaessa) työntekijät on koulutettu suojainten oikeaan käyttöön suojainten käyttöä valvotaan Työnantajan tulee siis varmistaa, että suojaimissa on CE-hyväksyntä kunnossa! Asbestin ja haittaaineiden purkutöissä sekä useissa JVT- töissä käytettävät suojaimet kuuluvat ryhmään 3 eli vakavilta vaaroilta tai hengenvaaralta suojaaviin suojaimiin. Siksi näissä tuotteissa tulee työnantajan varmistua siitä, että käytettävät suojahaalarit, 37 Kuva 11. Henkilönsuojaiten vaatimusluokat (Tukes 2014)

39 hengityksensuojaimet, kypärät, käsineet yms. täyttävät CE-merkinnän vaatimukset. Ei siis riitä, että tuotteessa on CE-merkintä, vaan CE- merkinnän tulee myös täyttää oheisen kaavion kriteerit (Tukes 2014) Suojavaatteet Asbestipurku-/altistustilassa FI-Servicen purkaja suojautuu henkilökohtaisilla suojavaatteilla ja -varusteilla sekä hengityksensuojaimella. Suojavaatteisiin kuuluvat tiiviit, sileäpintaiset kumisaappaat, käsineet sekä asbestipurkuhaalari. Vaatimustenmukainen haalari on tiivis, sileäpintainen ja taskuton. Siinä on huppu, joka voidaan liittää tiiviisti hengityssuojaan. Lahkeet ja hihat päättyvät kuminauhalla vahvistettuun reunaan, joka asettuu tiiviisti saappaiden tai käsineiden päälle. Hihassa voi olla peukalosilmukka, joka pitää hihan paikoillaan. Liittymäkohdat saappaiden, käsineiden, naamarin ja haalarin välillä voidaan tarvittaessa teipata. Koska Suomessa ei ole laajaa verkostoa asbestipitoisten vaatteiden pesuloita, haalarit ovat pääsääntöisesti kertakäyttöisiä. Riisuttaessa haalari se käännetään nurinpäin pölyävyyden minimoimiseksi. Tarvittaessa, esim. pölyävissä työvaiheissa työntekijöille annetaan kertakäyttöiset alusasut sekä pyyheliina, jottei asbestipöly kulkeudu vaatteiden mukana altistusalueen ulkopuolelle. Mikäli käytetään kestokäyttöisiä alusasuja tai tekstiilihaalareita, ne aina pestään erillispesuna, jotta vältytään muiden vaatteiden saastuttamiselta. Asbestilainsäädäntö osana työsuojelulainsäädäntöä suojelee periaatteessa vain työsuhteessa olevia, ei siis kadunmiestä tai kotiväkeä! Kenen vastuulla on esim. kotiväen altistuminen, jos asbestityöntekijä vie saastuneet alusasunsa perheensä tiloihin, pesua ja huoltoa varten? Tämä asia on useissa Euroopan maissa ratkaistu antamalla työntekijälle päivittäin 3 settiä, sisältäen kertakäyttöiset T-paita, alushousut, sukat ja froteepyyhe. 38

40 Kuva 12. Henkilökohtaiset suojavaatteet Suodattava hengityksensuojain Suodattava asbestipurkutöihin tarkoitettu hengityssuojain poistaa suurimman osan asbestikuiduista ja antaa puhdistettua hengitysilmaa käyttäjälleen. Ladattavilla akuilla toimiva sähkömoottori imee käyttöilmaa suodattimien läpi aiheuttaen samalla ylipainetta naamariin. Laitteista riippuen suojauskerroin on välillä , eli hengitysilman asbestikuitupitoisuus on 1/500 1/2000 asbestipurkutilan ilman asbestikuitumäärästä. Joissain tapauksissa käyttöolosuhteissa voi esiintyä häiriöitä johtuen huonosti kasvoja vasten sovittuvasta naamarista tai rajoittuneesta puhallintehosta, jolloin ylipaine naamarissa on tavoiteltua pienempi tai naamari asettuu työnteon aikana huonosti. Purkutoiminnassa hengityssuojaimen suojauskerroin voi näistä syistä laskea alle 500. Jokaiselle työntekijälle tehdään hengityksensuojaimen hankintavaiheessa sovittuvuus- ja tiiviystesti sekä lisäksi vuosittain tai suojaimen huollon, esim. visiirin tai läppäventtiilien vaihdon yhteydessä. 39

41 Suodatinta ei voi, eikä saa puhdistaa! Suoranaiset käyttövirheet, etenkin ilmansuodattimen puhdistus alipaineella, rikkoo suodatinta ja heikentää hengityssuojaimen suojauskerrointa ratkaisevasti. Tällöin hengityksensuojaimen suojauskerroin voi pudota alle kymmenesosaan toimivan laitteen kertoimesta eli suojauskerroin voi olla luokkaa 20 50, mikä ei riitä tavanomaisessa asbestipurkutyössä. Hengityssuojain on pidettävä puhtaana. Suojain pyyhitään ja säilytetään suljetussa laatikossa, jossa on tiivis kansi. FI-Servicellä on tarkat ja täsmälliset ohjeet työvälineiden puhtaanapidosta Paineilmajärjestelmää käyttävä hengityksensuojain Paineilma- hengityksensuojain, ns. raitisilmanaamari, käyttää hengitysilmana kompressorilla naamariin tuotua ulkoilmaa. Ennen kuin ilma tulee suojaimeen, se puhdistetaan öljystä ja vedestä sekä muista hiukkasista. Öljysuodatuksen varmistamiseksi valitaan kompressori, joka on mahdollisimman öljyvapaa, esim hammaslääkärien käyttämä tyyppi. Raitisilmanaamarin antamassa hengitysilmassa ei ole asbestia, mikäli järjestelmä huolletaan ja kootaan ohjeiden mukaisesti. Ylipaineen ansiosta suoja on erinomainen. Seurantamittauksissa on näille laitteille saatu suojauskertoimia 2000 tai enemmän. Paineilmakäyttöinen hengityksensuojain, suojauskerroin 2000 on vaatimuksena sinisen asbestin, krokidoliitin purkutöissä. Mainittakoon, että Ruotsissa paineilalaitteet ovat olleet perusvaatimuksena kaikissa pölyävässä asbestipurkutöissä jo v (kun Suomen asbestilainsäädäntö astui voimaan valtioneuvoston päätösenä). Kuva 13. Hyvälaatuinen kompressori ja paineilmaa käyttävä hengityksensuojain (ASTQ Supply House Oy). 40

42 Kuvat 14. Hengityksensuojaimet (Asbestityökurssi 2014) Hengityksensuojaimen suojauskerroin Suojauskerroin ilmoittaa suojaimen tehokkuuden, kuinka monenteen osaan epäpuhtauden pitoisuus lasketaan sisällä ympäröivän ilman pitoisuuteen verrattuna. Tieto löytyy suojaimen käyttöohjeista. Jokaisessa vaatimustenmukaisessa suojaimessa on oltava suomen- ja ruotsinkieliset käyttöohjeet! 41

43 Hapenpuute. Jos ympäröivän ilman happipitoiusuus on alle 17%, tulee käyttää paineilmakäyttöistä hengityksensuojainta. Suojaimen kuormittavuus. Ilman puhallinta toimivaa suodatinsuojainta suositellaan käytettäväksi vain kaksi tuntia päivässä. Taulukko 2. Suojauskertoimet. Vähimmäissuojauskerroin: Esimerkki: Epäpuhtauden pitoisuus = 50 ppm Alin haitalliseksi tunnettu pitoisuus = 0,5 ppm Tarvittava suojauskerroin = 50 PPM / 0,5 PPM = 100 Riittävä suojauskerron varmuuskertoimin (mitattu SK) - kokonaamari ja suodatin P3 suojauskerroin puhallinsuojain ja kokonaamari, suodatin P3 suojauskerroin 500 (1000) - paineilmalaitteet, suodatin P3 suojauskerroin 1000 (2000) Hengityksensuojainten sovittuvuus-/ ohivuototestaus; Quantifit Kontrolloitu alipaine (CNP)-menetelmä tuo uuden luotettavan lähtökohdan sovittuvuustestaukseen. Tämä menetelmä mittaa suojaimen mahdolliset ohivuodot ja naamarin sovittuvuuden henkilön kasvoihin. USA:ssa OSHA (the Occupational Safety and Health Administration) hyväksyi Quantifit- testin vuonna Se on otettu teollisuuden eri alojen käyttöön nopeimpana ja tarkimpana keinona hengityksensuojainten kenttätestauksiin. Quantifitiä pidetään suojainten sovittuvuustestauksen kultaisena standardina. (RSG Safety 2013). 42

44 Tiiviys- ja sovittuvuustestin suoritus Suojaimen käyttäjä tekee normaalisuoritustaan pidättäen hengitystään enintään 10 sekunnin ajan. Tänä aikana Quantifit kehittää/ylläpitää naamarin sisälle kontrolloidun alipaineen. Koska suojaimen sisäänmenot on peitetty, kaikki vuotokohdat ovat naamarin kasvoja vasten tiivistyvien pintojen ja kasvojen välissä. Quantifitin lyhyen jakson aikana naamarista imemä ilmamäärä on sama kuin vuotoiman määrä. Menetelmä nopeuttaa, tarkentaa ja yksinkertaistaa hengityksensuojainten valvottua testausta. Testiin menevä aika on 1-4 min/testi. Quantifit Respirator Fit Testing System, toimintaperiaate: Suojaimen sisääntuloihin kytketään Quantifit -testiadapter(t). Hengitysventtiilit irrotetaan naamarista tai tulpataan avoimiksi. Adaptereja on eri merkkisille naamareille. (RSG Safety 2013). Hengityksensuojainten hoito ja vastuut Hengityksensuojainten on oltava puhtaita ja hyvässä kunnossa ennen niiden antamista käyttäjälle. Työnantajan vastuu! Ennen hengityksensuojaimen käyttöä käyttäjän on tarkistettava, että se on hyvässä ja toimivassa kunnossa. Työntekijän vastuu, työnantajan valvontavastuu Tarkistettavia kohtia ovat esim. seuraavat: kiinnityshihnojen sekä kasvo-osan, myös tiivisteen ja visiirin, kunto venttiilien kunto kierreliitäntöjen ja -tiivisteiden kunto suodattimien kunto ja tyyppi ja hyväksytyt käyttöpäivät ilmanvirtausnopeus moottoroiduissa ja paineilmalla toimivissa laitteissa onko hengityksensuojain ehjä ja oikein koottu valmistajan suosittelemat muut testit tai tarkastukset. Käytön jälkeen suojain on puhdistettava ja desinfioitava ennen seuraavaa käyttöä. Hengityksensuojaimet on säilytettävä erityisesti siihen tarkoitetussa puhtaassa ja kuivassa varastotilassa. (AHA asiantuntijakoulutus 2014, Asbestityökurssi 2014). 43

45 2.7.7 Altistuksen vähentäminen / FI-Servicen tarkistuslista Seuraavassa on otettu huomioon lausuntokierroksella olevan uuden asbestilain sisältöön annettuja kommentteja (Seppälä 2014). Hengityksensuojaimet järjestelmähyväksyttyjä, erityisesti asbestityöhön CE-vaatimustenmukaisuus, naamarit, puhallinmoottorit, paineilmalaitteet Suodatinpatruunat saman valmistajan, kuin hengityksensuojain Suojaintyypin valinnassa kriteerinä HTP ja suojaimen suojauskerroin. Hengityksensuojainten keskitetty huolto (huollolla oltava sertifikaatti) Sertifioidut huolto-ohjelmat, huoltovälit, tiiviystestit, puhaltimien toiminnan loggaus Sovitus-/tiiviystestit työhöntulo- ja seurantatarkastuksissa Krokidoliittipurussa työntekijöille kertakäyttöiset alusvaatekerrat sekä froteepyyhkeet. Luokan 4/5/6 kertakäyttöhaalarit pölyävimmissä töissä Työjärjestelyjen tyyppitestit (purkutyön pölyttävyys; tilastot, kirjallisuus/ Riala etc.) Purkutöiden luokittelu, 3 luokkaa pölyävyyden mukaan vrt. kartoitus Alipaineistuksen suunnittelu, siten, että työntekijän altistuskohdassa optimoitu huuhteluvaikutus. Kohdepoistolaitteet, huuvat, sykloniesierottelijat, syrjäyttävä ilmanpuhdistus Kohdepoistoimurien vaatimustenmukaisuus H- luokka Havainnolliset suomen-/ruotsinkieliset käyttöohjeet määräysten mukaisiksi Paine-eron minimivaatimukset 5 Pa, Krokidoliitti 10 Pa mittaus, loggerit H14 HEPA- suodattimet krokidoliittipurkuun Kostutusaineet (Pinta-agentti), ULV (Ultra Low Volume) kostutus Asbestin/kuitujen sidonta- ja kapselointiaineet Krokidoliittipurussa 20 x ilmanvaihdon asennustavat, huuhteluvaikutus, korvausilman hallinta. Krokidoliittipurussa sulkutila, jonka keskimmäisessä kammiossa on suihku. Ilman kuitupitoisuuden laimentamiseen H14- luokan/3- portaisen suodatuksen omaavilla alipaineistajilla (kiertoilmanpuhdistajina). Tätä syrjäyttävää menetelmää käytetään kuitupitoisuuksien alentamiseen työntekijöiden hengitysvyöhykkeillä, erityisesti krokidoliitin ja muun pölyävän purkusuoritteen yhteydessä. Kuitu-/hiukkaslaskurit kenttäoloissa (fibercheck) Altistusta alentavien laitteiden ja tarvikkeiden hakemisto/tyyppihyväksyminen Asbestinpurkajien jatkokoulutus (päivitys) 2 pv SAP ry:n Vastuullinen asbestinpurku- järjestelmä altistuksen vähentäjänä 44

46 2.7.8 Hyvän käytännön mukaiset asbestipurkutarvikkeet Asbestimateriaalien purkutyössä tekniikka ja käytetyt purkutarvikkeet ratkaisevat työilmaan pääsevän asbestipölyn määrän. Asianmukaiset asbesti-purkutarvikkeet varmistavat, että purkuprosessi on turvallinen niin purkutyötä suorittaville kuin ulkopuolisille.. Kuva 15. Asbestipurkutarvikkeet (Asbestipurkukurssi 2014). 45

47 Kuva 16. Asbestin kapselointi (Asbestipurkukurssi 2014). Kuva 17: Kipsiharso kapseloinnissa (Asbestipurkukurssi 2014). 46

48 Kuva 18: Muovit (Asbestipurkukurssi 2014). Kuva 19. Purkuvälineitä (Asbestipurkukurssi 2014). 47

49 Kuva 20. Apuvälineitä (Asbestipurkukurssi 2014). Kuva 21. Kohdepoistohuuva (BEST BVDA, koulutusaineisto). 48

50 2.8 ASBESTIPURKUJÄTTEIDEN KÄSITTELY Asbestipurkujätteiden käsittely -osio on laadittu soveltaen Toimiva asbestipurkuopas julkaisua (Ekman 2011) Asbestipurkujätteiden pakkaus ja merkitseminen Asbestijätteet pakataan niin tiiviisti ja huolella, että pakkauksista ei pääse asbestipölyä ympäristöön. Pakkausten on oltava ulkopuolelta ehdottoman puhtaat asbestipölystä. Kunkin pakkauksen päällä on merkintä, että kyseessä on asbestijäte ja että asbestipölyn hengittäminen on vaarallista. Käytännössä merkintä tehdään varoitusteipillä, ns. keltaisella asbestijäteteipillä. Krokidoliitti- asbestijäte merkitään asianmukaisella punaisella varoitusteipillä. Pakkauksena käytetään vahvistettua jätesäkkiä. Jätesäkki täytetään purkutyön yhteydessä purkukohteessa. Apuvälineinä käytetään erilaisia säkityskehikkoja tai säkkikärryjä. Ennen siirtoa osastolta pois säkit joko puhdistetaan pölynimurilla ja kosteapyyhinnällä tai suljetaan toiseen jätesäkkiin. Jäte pakataan ja pakkaukset puhdistetaan aina niin hyvin, että pakkausten käsittelystä ei aiheudu altistusvaaraa. Ennen siirtoa pois työmaalta säkki merkitään a.o. asbestijäteteipillä. Asbestijäte kootaan aina kuljetusalustalle tai kärryyn siirtojen turvallisuuden takaamiseksi. Esimerkiksi levytuotteet kootaan suurina määrinä suursäkkiin tai levysäkkiin kuljetuslavalle, tällä vähennetään pakkausten rikkoutumisen vaaraa. 49

51 Kuva 22. Superbag (Asbestipurkukurssi 2014). Kaatopaikan kuitti asbestijätteiden vastaanotosta liitetään työmaa-asiakirjoihin ja esitetään tarvittaessa tilaajalle. Uusi jätelaki kuvaa tarkasti vastuunjaoa sekä ilmoitus ja dokumentointivelvoitteita vaarallisten jätteiden käsittelyssä. Mikäli purkukohteessa syntyy paljon jätettä, sitä ei poisteta henkilöliikennesulun kautta. Suurehkojen jätemäärien käsittelyyn rakennetaan erillinen materiaalisulku. Tällä varmistetaan, että henkilösulku pysyy tiiviinä ja turvallisena. Vaihtoehtoisesti pakatut asbestijätteet kerätään osaston sisälle ja osaston loppusiivouksessa ne siivotaan ja pakataan uudestaan poistettavaksi silloin kun osasto puretaan. Ihanteellisissa tapauksissa käytetään kitamurskainta ja suurtehoimuria jätteen imusiirtoon. Myös alipaineistettu HEPA- suodattimin varustettu ns. pudotuskontti soveltuu tietyissä tilanteissa. Tilalle voidaan tarvittaessa suunnitella erillinen jätesulku, johon puhdistetut jätepakkaukset siirretään silloin kun asbesti-purkutila on puhdas. Tarvittaessa rakennetaan erillinen jätesulku, ns. materiaalisulku, jonka kautta jätteitä voidaan kuljettaa osastosta ulos työmaan ajan. (kts. kuva) 50

52 Kuva 23. Erillinen jätesulku asbestijätteen varastointia ja poiskuljetusta varten. Kuva 24: Osastointi (Asbestipurkukurssi 2014). Asbestijätteiden käsittelyssä huolehditaan siitä, etteivät säkit rikkoudu. Käytetään vahvistettuja säkkejä, levy- ja suursäkkejä tai lavasäkkejä Mikä on asbestijätettä Asbestityöasetuksen mukaan tuote luokitellaan asbestipitoiseksi kun se sisältää yli 1 % asbestia tai asbestia esiintyy siinä muodossa, että siitä voi syntyä asbestipölyä. Asbestipitoista tuotetta ei voi muuttaa muuksi tuotteeksi sekoittamalla tuoteryhmään asbestivapaita tuotteita, ja siten alentaa asbestipitoisuutta. 51