ASBESTI- JA HAITTA-AINESANEERAUKSEN KÄSIKIRJA 1.16

Transkriptio

1 1 1

2 2 Esipuhe Asbestipurkutyö on Euroopassa tarkimmin säädeltyä korjausrakentamiseen ja rakennusten purkamiseen sekä teollisuuden prosessien kunnostamiseen liittyvää toimintaa. Suomessa asbestisaneerausta käsittelevä kirjallinen aineisto kaipaa päivitystä uuden lainsäädännön myötä. Siitä on jo ohjeita ja tulkintoja, mutta esim. Ratu- kortit kaipaavat tätä kirjoitettaessa päivityksiä. Alan osaaminen on aikanaan periytynyt Ruotsin kuivapurku -käytännöistä ja se oli pitkään hiljaisen tiedon varassa. Uudistuminen tapahtuu lainsäädännön myötä ja seuraamalla alan kansainvälisiä toimijoilta ja toimialajärjestöjä. Alan kehitysvaatimukset näkyvät EU:n Asbestidirektiivin harmonisoinnissa laite- ja menetelmätasolla. CE-vaatimustenmukaisuus, standardit ja ohjekortit (Ratu-, KH- RT- jne.) tuovat esille parhaita käytäntöjä vaatimustenmukaisuuksineen. Hiljainen tieto on edelleen yksi potentiaali kentän ääni, entistä kokeneemman kentän! Suomen Asbesti- ja Pölysaneerauslikkeiden liitto SAP ry:n ja Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden liitto ry:n ammattilaiset ovat tärkeässä roolissa työ- ja asuinympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden vaalijana. Jäsenyritykset kehittävät alan parhaan käytännön menetelmiä, joita ei ehkä vielä tunneta viranomaistaholla. Muistamme, että SAPry perustettiin v viranomaisten toiveesta yhdessä kehittämään näitä käytäntöjä. ASTQ Supply House osallistuu yritysten valmiuksien ja osaamisen kehittämiseen. Koulutusyksikkö ASTQ Academy tarjoaa erilaisten toimintakonseptien koulutusta ja yrityskohtaisesti räätälöityjä kursseja. Johtavana periaatteena on parantaa työturvallisuutta ja luoda kokonaistaloudellisia ratkaisuja purkamisen ja korjaamisen rajapintaan. Tähän ASTQ:lla on kansainvälinen verkosto. Markkinat tuottavat jatkuvasti uusia henkilösuojaimia, koneita ja apuvälineitä sekä mittauskäytäntöjä. Tässä oppaassa on otettu niitä koko joukko mukaan. Hyödyllisiä vinkkejä annetaan myös, mihin ominaisuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota henkilösuojaimia, ilmakäsittelylaitteitalaitetta ja saneeraustarvikkeita hankittaessa. Koulutuksen ja tuoteneuvonnan yhteydessä keskustelemme palvelukonsepteista, laitteiden takaisinmaksuajoista ja hyötynäkökohdista kullekin yritykselle. Opas on tarkoitettu esilukemistoksi pölynhallintaan/-torjuntaan perehtyville sekä myös kokeneille asbestialan konkareille tiedon päivityksissä. Aineisto kuvaa nykylainsäädäntöä, riskienhallinnan, pölyntorjunnan, suojauksen ja suojautumisen hyviä käytäntöjä, joita voidaan soveltaa laajalti kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa ja turvallisuussuunnitelmien laadinnassa. Espoo Aaro Seppälä Asko Seppälä 2

3 3 Senior Consultant Toimitusjohtaja Sisällysluettelo Sivu 1.0. Lainsäädäntö 1.1. Lupaviranomainen Menetelmälisäyksiä Pätevyystekijät Ennakkoilmoitus ja turvallisuussuunnitelma Osastointimenetelmä Lainsäädännöstä poimittua Asbestikartoitus turvallisuussuunnitelma Työntekijöille annettava tarpeellista opastusta Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta riskienhallinta Muun lainsäädännön vaikutus Työturvallisuuslaki, 8 työnantajan yleinen huolehtimistarve Koneiden työvälineiden ja muiden laitteiden käyttö Laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta, konelaki Työvälineiden käyttöasetus Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta Sosiaali- ja terveysministeriön asetus haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (HTP-arvot) Koneisiin ja suojaimiin liittyvästä lainsäädännöstä Konedirektiivi; VNa koneiden turvallisuudesta; koneiden käyttöasetus VNp henkilösuojaimista VNp henkilösuojainten valinnasta ja käytöstä työssä Riskien hallintaa asbestikoneiden ja laitteiden hankinnassa ja päivityksessä Standardit parhaat käytännöt Ilmankäsittelylaitteet vaatimustenmukaisuus standardeissa ja ohjeissa Kone Ratu Alipaineistaja, kohdepoistoimuri, suurtehoimuri Toimivuuden varmistaminen Hyvin perusteltuja vaatimuksia; BS Muita huomionarvoisia vaatimuksia (Hollanti) Kolme testaustoimenpidettä (Hollanti) 22 3

4 Vaatimustenmukaisuuden varmistaminen (Hollanti) Epäkohtia laitteiden testauksessa! Esimerkki suodattimen yksilöllisestä sertifikaatista (Hollanti) Koneiden ja laitteiden markkinavalvonta Koneiden viranomaisvalvonta? Ilmankäsittelylaitteen ostajan tarkistuslista Vaatimuksia H- luokiteltaville imureille Luokittelemattomat imurit riski! Imureiden pölyluokat L, M ja H Vaaralliselle pölyille tarkoitettujen imureiden testaus Saneeraustyössä käytettävien imurien suodattimet Esisuodatin HEPA-suodatin Suodatinala Suodattimen kuormitus Ilman virtausnopeus on ratkaiseva tekijä Imureiden tekniset tiedot, esimerkki Esierottimet ja niiden edut ja hyödyt Sykloniesierotin Laskukammioperiaate Alipaineistajat Esimerkki alipaineistajan käyttöohjeesta Esimerkki alipaineistajan testisertifikaatista Alipaineistajan ilmamäärän mittaus Alipaineistajan erotusasteen mittaus Osastointimenetelmä; hyviä käytäntöjä Osastointimenetelmä, huuhteluvaikutuksen optimointi Alipaineistuksen ja suodatuksen mitoituksen pikaohje Painehäviöön vaikuttavia tekijöitä Huuhteluvaikutuksen havainnollistaminen testisavulla Osastoinnista tutkittua (Iso-Britannia) Osastoinnin paine-eron tarkkailu Parhaat käytännöt, alipaineloggerit Alipaineen tarkkailu, Mallituloste Kevyt paine-eromittari

5 Osastoinnin sulut Henkilösulku pikakoottava valmissulku Water Management suihkuvesijärjestelmä Asbestivaunu peseytymiseen Saksalainen miehistö ja materiaalisulku Henkilökohtainen suojautuminen Suojainten käyttö viimeisenä ratkaisuna Henkilösuojainten valitseminen ja vastuut Henkilösuojaimille asetettavat vaatimukset Henkilösuojainten tyyppitarkastus Suomessa Henk. koht. suojautuminen haalarien suojaluokat Hengityksensuojaimet, luokitus Hiukkassuodattimet Yhdistetyt hiukkas- ja kaasusuodattimet Hengityksensuojainten käyttöön liittyviä edellytyksiä Hapen määrä Epäpuhtaudet Vaikutus limakalvoihin Työn raskaus Kuuma/kylmä Työ kuormittavuus Muiden suojainten samanaikainen käyttö Yliherkkyys Paineilman puhtaus Suojauskertoimet Hyvän käytännön heng.suojaimia suojauskertoimen mukaan Scott Proflow Asbesti Krokidoliitin purkuun paineilmakäyttöinen Sundström SR Paineilmakompressori hengityksensuojaimille Hengityksensuojainten huolto ja testaus Altistuksen arviointi, estäminen ja seuranta Altistumisen estäminen sovittuvuus- ja tiiviystestit Tekniset toimenpiteet 1. Pölyämisen estäminen 2 kostutus Puhtauden toteaminen; Labroc- ohje Suodatustekniikkaa 66 5

6 Hiukkaskoko ja suodatinluokat; uusi M- luokka Esisuodatus Suodattimien luokittelu Karkeasuodattimet Hienosuodattimet HEPA- ja ULPA-suodattimet Suodatusmekanismit Seulavaikutus Kosketusvaikutus Diffuusiovaikutus Törmäysvaikutus Sähköiset erotusmekanismit HEPA- suodatinmateriaalin toiminta Kemialliset suodattimet Suodatinten huolto ja hävittäminen Saneeraustyössä käytettävien alipaineistajien suodattimet Ilmankäsittelylaitteiden valintaohje Imureiden valintaohje Alipaineistajien valintaohje ilmansiirtopuhaltimien valintaohje Apuvälineitä purkutyöhön Murskaimien ja imusiirtojärjestelmän hyödyt Laitehuoltotila Laitehuoltotilan vaatimukset Ilmankäsittelylaitteiden huolto Asbestikoneiden ja laitteiden huoltokontti FI-Service Työmaatarvikkeet Kyltit Rajaukset, teipit Muovit Paloluokiteltu suojamuovi Tarvikkeet/kilvet, teipit, purkupussit Asbestin kapselointi Kanavapinnoite Asbestipurkujätteen pakkaaminen ja merkitseminen Suursäkit ja lavasäkit 88 6

7 Säkkiteline, jätelogistiikka Materiaalisulku asbestijätteelle ASTQ ja ASTQ Academy esittelyt Liitteet Liite 1. AHA- asiantuntijan varustepaketti Liite 2. Altistuksen vähentäminen, tarkistuslista Liite 3. Asbestityön riskienhallintaa Liite 4. Ilman epäpuhtaudet, aerosolit, pölyt ja kuidut

8 LAINSÄÄDÄNTÖ (viite: Aiempi asbestitöihin liittyvä lainsäädäntö korvattiin uudella lailla (684/2015) eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista ja valtioneuvoston asetuksella (798/2015) asbestityön turvallisuudesta. Lakiin on keskitetty asbestipurkutyölupaa ja asbestipurkutyöntekijän pätevyyttä koskevat säännökset sekä näistä pidettävien rekistereiden ylläpitoon liittyvät määräykset. Asetuksella tuodaan EU:n Asbestidirektiivi osaksi Suomen lainsäädäntöä Lupaviranomainen Uuden lain mukaan lupaviranomainen pitää rekisteriä asbestipurkutyöluvista ja pätevistä työntekijöistä. Työntekijän kohdalla asbestityön suorittaminen edellyttää rekisteröitymistä. Lupaviranomaisena toimii Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue. Nykyiset asbestipurkutyövaltuutukset ovat edelleen voimassa kaksi vuotta lain voimaan tulon jälkeen. Uudet asbestipurkutyöluvat myönnetään määräaikaisiksi tai toistaiseksi voimassa oleviksi. Lupamenettelyn yhteydessä selvitetään hakijan oikeuskelpoisuus ja että hakijalla on käytettävissä asbestipurkuun tarvittavat koneet ja laitteet sekä vankkarakenteiset huoltotilat. Lisäksi asetuksella säädetään asbestityöhön liittyviä menettelyjä ja asbestipurkutyön suunnitelmien, menetelmien, työvälineiden sekä henkilösuojainten käyttöön liittyviä vaatimuksia Menetelmälisäyksiä Työmenetelmiin on lisätty julkisivupinnoitteen poisto märkähiekkapuhalluksella. Se sisältyy siten asbestipurkutyöluvan piiriin, eikä tälle menetelmälle myönnetä erikseen poikkeuslupia. Asbestisementtituotteiden käsittely kuten asbestipitoisten seinä- ja kattolevyjen purku ulkotiloissa on jatkossa aina asbestipurkutyöluvan edellyttämää työtä. Asetuksella säädetään asbestityöhön liittyviä menettelyjä ja asbestipurkutyön suunnitelmien, menetelmien, työvälineiden sekä henkilösuojainten käyttöön liittyviä vaatimuksia. Asbestikartoituksen osalta ei nykyinen käytäntö, missä rakenteiden asbestipitoisuutta ei tutkita ja kaikki purkutyöt tilataan asbestipurkutyönä, ole hyväksyttävä. Purettavien materiaalien asbestipitoisuus on aina selvitettävä. 8

9 Pätevyystekijät Asbestipurkutyöntekijän pätevyysvaatimuksena on ammattitutkinto tai sen soveltuva osa. Ennen vuotta 2011 saatu asbestipurkutyöntekijän koulutus on edelleen voimassa kaksi vuotta lain voimaan tulosta. Tämän jälkeen työntekijällä on oltava suoritettuna ammattitutkinto. Asbestikartoituksen tekijältä edellytetään riittävää perehtyneisyyttä. Kartoitus on dokumentoitava ja liitettävä rakennuttajan turvallisuusasiakirjaan Ennakkoilmoitus ja turvallisuussuunnitelma Asbestipurkutyöstä on jatkossakin tehtävä työsuojeluviranomaiselle ennakkoilmoitus, mihin on merkittävä muun muassa tiedot purkutyötä tekevistä työntekijöistä ja terveystarkastuksien voimassaolosta. Ilmoitusta on täydennettävä, jos asbestipurkutyötä tekemään tulee muu kuin ennalta ilmoitettu työntekijä. Purkutyöstä on lisäksi tehtävä kirjallinen turvallisuussuunnitelma, missä esitetään työn ja työympäristön turvallisuuden varmistamiseksi tehtävät toimenpiteet. Suunnitelma on annettava tiedoksi työntekijöille sekä työn vaikutuspiirissä oleville. Yhteisellä rakennustyömaalla suunnitelma on käsiteltävä päätoteuttajan kanssa. Asbestityön toteuttamista varten on työnantajan nimettävä työnjohtaja, jonka tehtävänä on seurata työn toteutumista turvallisuussuunnitelman mukaisesti. Työnjohtajalla on oltava riittävät valtuudet tehdä tarvittaessa turvallisen purkutyön edellyttämiä päätöksiä Osastointimenetelmä, puhallinkäyttöinen kokonaamari, paineilmalaitteet; testaus Ilmastollisesti erotetussa purkutilassa on aina käytettävä puhallinkäyttöistä kokonaamaria ja krokidoliitin purkutyössä on käytössä oltava hengityksensuojain, jossa kasvo-osa on kokonaamari ja jossa hengitysilma tuotetaan paineilmalaitteella. Hengityksensuojainten toimintakunnon varmistamiseksi on suojaimen tiiviys varmistettava jokaisen työntekijän osalta suojaimen sisäpuolelta hengitysilmasta tehtävällä testillä vähintään kerran vuodessa. Mittaus on suoritettava asbestipurkutyön yhteydessä. Työvälineet on pidettävä säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla turvallisina. Työvälineet on puhdistettava käytön jälkeen ennen uudelleen käyttöön ottamista. Ilmankäsittelylaitteiden huoltokirjaan on merkittävä tehdyt huollot ja muut toimenpiteet. 9

10 10 ASBESTILAINSÄÄDÄNTÖ Uuden lainsäädännön tavoitteena on selkeyttää asbestityöhön liittyvää lupamenettelyä ja asbestipurkutyön suunnitelmien, menetelmien, työvälineiden ja henkilösuojainten käyttöön liittyviä vaatimuksia. Asbestipurkutyöntekijän pätevyydestä, asbestipurkutyöluvasta ja niihin liittyvistä rekistereistä säädetään: Laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) Asbestityöstä on annettu valtioneuvoston asetus (798/2015) Lainsäädännöstä poimittua Asbestikartoitus - turvallisuussuunnitelma Asbestikartoituksen tekijältä edellytetään riittävää perehtyneisyyttä asbestiin, sen esiintymiseen ja rakenteiden purkamiseen sekä suunnitellun kartoituksen laadun ja laajuuden edellyttämää ammatillista osaamista. Toimittajan välikommentti Alalla on tarve pätevistä haitta-aineasiantuntijoista, joihin uusi asbestilainsäädäntö viittaa. VTT Expert Services on aloittanut Asbesti- ja Haitta- Aineasiantuntijoiden (AHA-asiantuntija) sertifioinnin. Heiltä edellytetään kokemusta alalta sekä asbestin- ja haitta-aineiden ominaisuuksien tuntemusta. Sertifikaatin saaminen edellyttää osallistumista viisipäiväiseen valmentavaan koulutukseen (Rateko) sekä kirjallisen tentin ja näyttökokeen suorittamista. Koulutuksen tavoitteena on antaa AHA- asiantuntijalle valmiuksia toimia kartoittajana, turvallisuussuunnitelmien, purku- ja pölynhallintasuunnitelmien laatijana, niiden valvojana ja asiantuntijana. (Pätevyysvaatimuksista on teollisuuden oman hankkeen tulos: AHA-asiantuntija) Työnantajan on tehtävä asbestikartoituksen ja työn vaarojen selvittämisen perusteella kirjallinen turvallisuussuunnitelma, jossa toimenpiteet altistuksen arvioimiseksi, vähentämiseksi ja seurannaksi. Suunnitelma on annettava tiedoksi asbestipurkutyöhön osallistuville työntekijöille ja muille työn vaikutuspiirissä oleville toiminnanharjoittajille ja heidän työntekijöilleen. 10

11 11 Työnantajan jatkuvasti seurattava ja arvioitava turvallisuussuunnitelman toteutumista ja huolehdittava, että asbestipurkutyö tehdään sen mukaisesti. Suunnitelma on tarkistettava olosuhteiden muuttuessa Työntekijöille on annettava tarpeellista opetusta ja ohjausta, pääkohdat: Asbestin ominaisuudet ja terveysvaikutukset Asbestille altistumisen raja-arvo, sen seuranta, mittauslaitteiden käyttö Tuote- ja materiaalityypit, jotka todennäköisesti sisältävät asbestia Asbestille altistavat toimet, ennalta ehkäisevät toimet Turvalliset työtavat, toimet ja suojavälineet Suojavaatetus ja puhdistautuminen Hengityksensuojainten valinta, oikea käyttö, puhdistaminen ja toimintakunnon varmistaminen Asbestia sisältävien jätteiden käsittely Hätämenettelyt, häiriötilanteisiin valmistautuminen Terveystarkastuksista, ASA- rekisteristä 1.6. Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta täsmentää riskienhallintaa Asbestipurkutyöhön sopivat, vaatimustenmukaiset suojavaatteet ja muut henkilönsuojaimet. Työntekijän hengitysilman asbestikuitupitoisuus ei saa ylittää 0,01 kuitua/ cm³ Osastoidussa asbestipurkutilassa on käytettävä puhallinkäyttöistä kokonaamaria. Krokidoliitin purkamisessa on käytettävä kokonaamaria ja paineilmalaitetta. Hengityksensuojaimen tiiviys on tarkistettava ennen käyttöä ja lisäksi varmistettava suojaimen sisäpuolelta hengitysilmasta tehtävällä testillä vähintään kerran vuodessa. Varmistettava, että ilmankäsittelylaitteiden suodattamien erotusaste on riittävä eikä työvälineistä pääse puhtaisiin tiloihin asbestipölyä yli 0,01 kuitua/ cm³ Ilmankäsittelylaitteiden huoltokirjaan on merkittävä toimintakunnon varmistamiseksi tehdyt huollot ja muut toimenpiteet. Ennen altistusalueelta poistumista on puhdistauduttava asbestipölystä. 11

12 12 Puhdistautumiseen on oltava sopivat ja asianmukaisesti varustetut tilat. Kulkuyhteys altistusalueelle järjestettävä suluilla siten, että asbestipitoisten aineiden, välineiden jne. käsittely, puhdistautuminen voidaan tehdä turvallisesti. Osastossa vähintään 5 pascalin ja krokidoliitin purkutyössä vähint.10 Pa alipaine Paine-eron pysyvyyttä seurattava laitteella, joka rekisteröi ja hälyttää alittumisesta. Asbestipurkutyön jälkeen varmistettava, että altistusalue on huolellisesti puhdistettu asbestista ja asbestipitoisesta materiaalista. Puhdistuksen jälkeen varmistettava mittaamalla, ettei altistusalueen ilmassa ole asbestia yli 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä ilmaa. Tilan käyttöönottamisesta tehtävä yhteinen asiakirja, jossa todetaan tilan puhtaus ja jatkokäytön turvallisuuteen liittyvät havainnot Muun lainsäädännön vaikutus 2.1. Työturvallisuuslaki; /738 8 työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Huolehtimisvelvollisuuden laajuutta rajaavina tekijöinä otetaan huomioon epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa, ja poikkeukselliset tapahtumat, joiden seurauksia ei olisi voitu välttää huolimatta kaikista aiheellisista varotoimista. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita: vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään; vaara- ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla; yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä; ja tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa. 12

13 Koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden käyttö (41 ) Työssä saadaan käyttää vain sellaisia koneita, työvälineitä ja muita laitteita, jotka ovat niitä koskevien säännösten mukaisia sekä kyseiseen työhön ja työolosuhteisiin sopivia ja tarkoituksenmukaisia. Myös niiden oikeasta asennuksesta sekä tarpeellisista suojalaitteista ja merkinnöistä on huolehdittava. Koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden käyttö ei muutenkaan saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa niillä työskenteleville työpaikan työntekijöille tai muille työpaikalla oleville henkilöille. Koneita, työvälineitä ja muita laitteita on käytettävä, hoidettava, puhdistettava ja huollettava asianmukaisesti. Pääsyä koneen tai työvälineen vaara-alueelle on rajoitettava niiden rakenteen, sijoituksen, suojusten tai turvalaitteiden avulla tai muulla sopivalla tavalla. Huolto-, säätökorjaus-, puhdistus-, häiriö- ja poikkeustilanteisiin on varauduttava niin, että ne eivät aiheuta vaaraa tai haittaa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja huollosta Laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta (1016/2004) konelaki Konelain mukaan koneen turvallisuudesta ovat työnantajan lisäksi osaltaan vastuussa koneen valmistaja, maahantuoja, myyjä tai muu henkilö, joka luovuttaa koneen Suomessa markkinoille tai käyttöön. Konelaki koskee soveltuvin osin myös käytössä olevien koneiden myyntiä, vuokrausta tai muuta luovuttamista. Turvallisuusvaatimusten mukaisia Suomessa käytössä olevia tai käyttöön otettuja koneita voidaan myydä edelleen ja ottaa uudelleen käyttöön Suomessa, jos ne pidetään vaatimustenmukaisessa kunnossa. Tämä koskee myös muista talousalueen maista maahantuotuja käytettyjä koneita, jos ne täyttävät Suomen kansalliset vaatimukset. Talousalueen ulkopuolelta tuotavia käytettyjä koneita koskevat uusien koneiden turvallisuusvaatimukset Työvälineiden käyttöasetus; Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) eli käyttöasetus Työturvallisuuslaki ja työvälineiden käyttöasetus velvoittavat työnantajan huolehtimaan siitä, että työpaikalle hankittavat uudet ja käytetyt koneet, välineet ja muut tekniset laitteet sekä työpaikalla käytössä olevat koneet, välineet ja muut tekniset laitteet ovat niitä koskevien vaatimusten mukaisia. Käyttöasetus koskee siis kaikkia koneita ja työvälineitä. Siten se koskee myös niitä koneita, jotka ovat yhdenmukaistettujen vaatimusten soveltamisalan ulkopuolella Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta (400/2008, ns. koneasetus) tuli voimaan Koneasetuksella pantiin täytäntöön EU:n konedirektiivi 2006/42/EY. Asetuksessa säädetään koneiden suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvistä olennaisista terveys- ja 13

14 14 turvallisuusvaatimuksista sekä niiden vaatimuksenmukaisuuden osoittamisesta, markkinoille saattamisesta ja käyttöön otosta Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta VNa 295/2009, Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta annetun VNa 295/2009 muuttamisesta 525/ Stm asetus 268/2014 haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (HTP-arvot) 3.0 Koneisiin ja suojaimiin liittyvästä lainsäädännöstä 3.1 Konedirektiivi 2006/42/EY on saatettu kansalliseen lainsäädäntöön. Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta, VNa 400/2008, voimassa alkaen. VNp työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 856/1998, käyttöasetus (vastaa direktiivejä työvälineiden turvallisesta käytöstä 89/655/ETY ja 95/63/EY). Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) 4 luvun mukaan ministeriö siis STM voi kieltää 1 momentissa tarkoitetun teknisen laitteen luovuttamisen markkinoille tai käyttöön, kunnes se on saatettu vaatimusten mukaiseksi ja tarkastaja voi antaa 2 ja 3 momentissa tarkoitetun kiellon väliaikaisena, jos markkinoille tai käyttöön tarkoitettu tekninen laite ei ole säädettyjen vaatimusten mukainen tai jos se käyttöön otettuna voi aiheuttaa välitöntä vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Linkki lakiin: 14

15 VNp 1406/1993 henkilösuojaimista 3.3. VNp 1407/1993 henkilösuojainten valinnasta ja käytöstä työssä. Laki tiettyjen tuotteiden varustamisesta CE-merkinnällä (1376/1994) Markkinoilla olevien henkilönsuojainten on täytettävä eurooppalaiset turvallisuusvaatimukset. Suojaimia koskee henkilönsuojaindirektiivi (89/686/ETY), joka on Suomessa saatettu voimaan henkilönsuojaimista annetulla valtioneuvoston päätöksellä (1406/1993). Henkilönsuojaimet on vähintään varustettava CE -merkinnällä, valmistajan tai valmistajan valtuuttaman edustajan, jolla on toimipaikka Euroopan talousalueella, nimellä ja osoitteella sekä suomen- ja ruotsinkielisillä käyttöohjeilla. 4.0 Riskien hallintaa asbestikoneiden ja laitteiden hankinnassa ja päivityksessä Työturvallisuuslaissa on velvoitteita työnantajan lisäksi myös koneiden maahantuojille, myyjille ja muille käyttöön luovuttajille. Koneiden maahantuojille, jakelijoille ja myyjille on vaatimukset laissa eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta (1016/2014) ei niinkään työturvallisuuslaissa. linkki Vaatimustenmukaisuus Asiaankuuluvat yhdenmukaistetut eurooppalaiset standardit, esim. SFS-EN Kansalliset standardit, esim BS : 2009 Equipment used in controlled removal of asbestos containing materials. Operating, cleaning and maintenance of class H vacuum Cleaners. Tämä ohjaa käyttämään ainoastaan H- luokiteltua imuria asbestipölyn imuroinnissa. Samaa yksittäistä konetta saattavat tilanteesta riippuen koskea useiden eri säädösten ja normien vaatimukset (esim. vaarallisten pölyjen käsittelyyn käytettävät ilmankäsittelylaitteet, jotka on alun perin suunniteltu normaaliin ilmanpuhdistukseen tai imurointiin). Niiden yhteensovittamisessa on otettava huomioon seuraavaa: Tekninen kehitys (the state of the art) antaa mahdollisuuksia parantaa myös yksittäisten käytössä olevien koneiden turvallisuutta. Esim. Iso-Britanniassa edellytetään asbestipurkulisenssin haltioilta alipaineistajien päivittämistä alipainemittarin ja takaisinvirtauksen estoläpillä. 15

16 16 Yhdenmukaistettujen EN- standardien mukaisten koneiden, esim. SFS EN (L,M ja H-luokitellut imurit), oletetaan täyttävän lakisääteiset olennaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Yhdenmukaistettujen standardien puuttuessa valmistaja voi käyttää turvallisuuden arvioinnin apuna sellaisia kansallisia standardeja ja muita teknisiä eritelmiä, jotka auttavat olennaisten turvallisuus-vaatimusten täyttämisessä, esim BS ja 3: 2009 Asbestityössä käytettäviä alipaineistajia ja H-luokiteltuja imureja koskevat standardit. Tällöin valmistajan on kuitenkin viranomaisen vaatiessa osoitettava, että konepäätöksen olennaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset täyttyvät. Työturvallisuuslaissa on velvoitteita työnantajan lisäksi myös koneiden maahantuojille, myyjille ja muille käyttöön luovuttajille. 5.0 Ilmankäsittelylaitteet vaatimustenmukaisuus standardeissa ja ohjeissa Lainsäädäntö on ikään kuin laatujärjestelmän kolmion kärki. Se ohjaa hyviin käytäntöihin, mutta se ei kuitenkaan määrää yksityiskohdista. Tyypillisesti siinä todetaan, ettei työntekijöitä saa altistaa, tai että käytetään vaatimustenmukaisia laitteita. Asbestilainsäädäntö on useiden muiden lakien, kuten työturvallisuuslaki, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä asetusten suuntainen. Asbestiasetukseen on kirjoitettu tarkempia yksityiskohtia, kuten työhygieeniset raja-arvo (HTP), henkilökohtainen suojautuminen, altistuksen seuranta, työterveyshuolto, osastointimenetelmä ja osaamisvaatimukset. Viranomaisohjeissa annetaan sitten tarkempia ohjeita ja määräyksiä, kuten purkutyöluvan hakeminen, ennakkoilmoitukset jne. Standardit ja ohjeet, kuten Ratu- kortit ovat suosituksia ja edustavat hyviä/parhaita käytäntöjä, varsinkin riita- ja oikeustapauksia ratkottaessa. Asbestilainsäädäntö sinänsä ei vaadi imureilta H- luokitusta tai alipaineistajien testausta. Jokaisen laitteistoa hankkivan on kuitenkin hyvä tietää ja ennakoida, että työn tilaajat ja valvojat voivat vaatia tyyppihyväksyntää/vaatimustenmukaisuutta turvallisuus-/riskienhallintasuunnitelmien ja laatujärjestelmien tueksi. 16

17 17 Ilman tyyppihyväksyntää/ testaamista ei laitteen käyttövarmuutta tai pölynhallintakykyä voida varmentaa. Pelkkä suodattimen testaus ei riitä, kokonaisuus, imurin rakenne ratkaisee. Testaamattomien ilmankäsittelylaitteiden mahdolliset vuotokohdat ja pölynkeräysjärjestelmän puutteellisuudet ovat iso riski vaarallisia aineita purettaessa. Kriisitilanteita kohdatessa näyttövelvoite imurin vaatimustenmukaisuudesta on käyttäjällä. Valtioneuvoston asetuksessa koneiden turvallisuudesta kuvataan valmistajan ja markkinoille saattajan vastuun lisäksi koneen hankkijan vastuu. Siksi on hyvä vertailla parhaita kansainvälisiä käytäntöjä ja standardeja sekä ennakoida ne laitehankinnoissa ja päivittämisissä KONE-RATU RatuTT 9.8; lokakuu 2006 RATU- kortti, joka käsittelee asbestityössä käytettäviä ilmankäsittelylaitteita. Asbestityöhön soveltuvista ilmankäsittelylaitteista on julkaistu KONE-RATU RatuTT. Ohjeen on laatinut VTT Koneet, materiaalit, tuotantotekniikka. Työryhmässä olivat lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriön, Varsinais- Suomen ja Uudenmaan Työsuojelupirien sekä Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausliikkeiden liitto SAP ry:n edustajat. Ohjekortti sisältää asbestityössä käytettävien koneiden käyttöä ja vaatimuksenmukaisuutta sekä huoltoa ja kuljetusta koskevat ohjeet. Uuden lainsäädännön myötä se kaipaa merkittäviä päivityksiä. 17

18 18 Asbestitöissä käytetään ilmankäsittelylaitteita osastoinnin alipaineistuksessa epäpuhtauksien laimennuksessa sekä poistossa työtilasta asbestipölyn hallinnassa käsityökoneiden kohdepoistoissa siivouksessa ja varusteiden puhdistuksessa vaatteiden puhdistuksessa asbestipölystä asbestia sisältävän materiaalin siirrossa Laitteiden käytön tarkoituksena on vähentää asbestipölypäästöjä sekä estää asbestipölyn leviäminen työalueen ulkopuolelle. Asbestin vaarallisuuden vuoksi asbestityössä on käytettävä asbestitöihin soveltuvia koneita ja laitteita. 18

19 Alipaineistaja, kohdepoistoimuri, suurtehoimuri Alipaineistuslaitteiden ja muiden pölynpoistolaitteiden pölynerotusjärjestelmien tulee olla varustettu vähintään H13-luokan HEPA- suodattimilla (EN 1822). Tällaisen suodattimen erotusaste on vähintään 99,97 % läpäisevimmällä hiukkaskoolla. Koneissa ei saa olla pölysuodatinjärjestelmän ohi puhtaisiin tiloihin pölyä päästäviä vuotokohtia. Kuva: VTT Alipaineistuslaitteen keskeiset osat ovat runko, ilmansuodattimet ja puhallin. Suodattimet sijaitsevat ennen puhallinta, jolloin ne suojaavat puhallinta likaantumiselta. Imupuolella sijaitsevien suodattimien tiivistäminen on myös helpompaa kuin painepuolella. Laitteen ulkokuoren on suojattava HEPA-suodattimia kolhuilta. Lisäksi ulkokuoren on oltava suunniteltu siten, ettei se kerää tarpeettomasti pölyä ja että sen puhdistaminen on helppoa. Pölynsuodatus on kaksi- tai kolmiportainen. HEPA- suodatin on tehokas hiukkassuodatin, joka tukkeutuu nopeasti kun sillä imetään pölyistä ilmaa. Tämän vuoksi HEPA:n suojaamiseksi ja käyttöajan pidentämiseksi käytetään esisuodattimia, vähintään A) karkeasuodatin G2-3 B) hienosuodaatin F4-F7 19

20 20 HEPA- suodatinta ei saa puhdistaa, vaan se on vaihdettava uuteen kun sen painehäviö kasvaa niin paljon, että alipaineistuslaitteen ilmavirta pienenee merkittävästi. Suodattimien kuormittumista voidaan seurata kiinteällä, laitekohtaisesti säädetyllä paine-eromittarilla (suositus). Mikäli laitteessa ei ole kiinteästi asennettua mittaria, siinä on syytä olla paineen mittausyhde HEPAsuodattimen jälkeen, jolloin paineita voidaan mitata erillisellä paine-eromittarilla. Suodattimen paine-eron noustua valmistajan tai maahantuojan ilmoittamaa arvoa suuremmaksi on HEPA- suodatin vaihdettava (Suoritetaan koneiden huoltotilassa). Työn aikana voidaan joutua vaihtamaan esisuodatin. Vaihdon aikana suodattimelle kertynyttä pölyä varisee helposti, joten vaihto on tehtävä osastoinnin sisältä käsin. Alipaineen on säilyttävä osastoinnin sisällä kaikissa olosuhteissa. Riittävä alipaine (vähintään 5 Pa) voidaan todeta alipainemittarin tai loggerin avulla Toimivuuden varmistaminen Koneiden huollon tulee olla käyttöolosuhteissa riittävän helppoa. Alipaineistuslaitteen HEPA-suodatin on tarkastettava ja vaihdettava tarvittaessa. Ilmankäsittelykoneiden suodattimia huollettaessa ja vaihdettaessa on käytettävä henkilökohtaisia suojaimia (hengityksensuojain, suojapuku), jotta vältytään altistumasta pölylle. Vaihdettuun HEPA-suodattimeen tulee merkitä vaihtoaika samoin kuin huoltokirjaan ja koneisiin. Alipaineistajan toimivuus voidaan osoittaa mittaamalla sen ilmavirta ja erotusasteet pienhiukkasille määrävälein. Kiinteäksi asennetun testauslaitteiston pääosat ovat: - ilmavirran mittauslaitteisto - apupuhallin laitteiston painehäviön kompensointiin - hiukkaslaskuri - hiukkasten syöttölaitteisto. Alipaineistaja liitetään tasauskammioon, jonka paine-ero Ilmavirran mittaus Hiukkasten syöttö säädetään nollaan apupuhaltimen avulla. Tätä vastaava ilmavirta mitataan esimerkiksi mittalaipan avulla. Erotusasteen määrittämiseksi alipaineistajan imuilmaan syötetään vakionopeudella testihiukkasia, joiden pitoisuutta mitataan hiukkaslaskurilla imuilmasta ja ulospuhallusaukkoon liitetystä kanavasta. Erotusaste lasketaan kaavasta E =100 (1 = N1:N2 ) (%) Missä N1 on ilman hiukkaspitoisuus ulospuhallusilmassa ja N2 vastaava pitoisuus imuilmassa. Tasauskammio Paine-eron mittaus HEPA-suodatin Hiukkaslaskuri Apupuhallin 20

21 Hyvin perusteltuja vaatimuksia asbestityöhön tarkoitetuista alipaineistajista ja ilmanpuhdistajista. Britit ovat melko pitkällä käytännössä, jossa viranomaisohjeet (HSE) laaditaan standardeiksi. (Viite: Iso-Britannian standardi (BS :2009) "Negative pressure units. Specification") TAUSTAA BS8520-2:2009 standardista: EU:n Asbestidirektiivi ja sen kansalliset harmonisointitoimet lainsäädännässä tiukensivat asbestikuitujen raja-arvoja. Ensimmäinen askel oli HEPA- suodattimien standardi EN Kuitenkin alipaineistajien rakenne ja ominaisuudet ovat hyvin vaihtelevan laatuisia ja niissä on riski ohivuotoihin, käsittelyvirheisiin ja suodatinten pinta-ala voi olla alimitoitettu ilmamäärään nähden. Aloite laitevaatimusten selkeyttämisestä ilmankäsittelylaitteille tuli lähes samanaikaisesti viranomaisilta, asbestisaneerausliikkeiltä ja laitevalmistajilta. Ne olivat nopeasti valmiit ottamaan EU:n Konedirektiivin haasteet vastaan. Oli siis selkeä tarve luoda asbestisaneerausalalle soveltuvien ilmankäsittelylaitteiden (kannettavat ja siirrettävät, EN 1822 HEPA- suodattimin varustetut) tarkemmat vaatimustenmukaisuusperusteet turvallisuuden, terveyden ja toimintavarmuuden näkökulmista. Tuotekehitys lähti voimakkaasti etenemään suurissa valmistajamaissa esim. Iso-Britanniassa, Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa. Uudet vaatimukset viittaavat myös laitteen rakenteeseen tavoitteen mukaisen alipaineen luomiseksi purkualueen osastoon sekä henkilö- tai materiaalisulkuihin. Iso-Britannian laitestandardissa (BS :2009) "Negative pressure units. Specification" on kuvattuna alipaineistajan komponentit ja rakenne. Iso-Britannian työsuojeluhallinto, HSE on ollut huolissaan siitä, että markkinoille on toimitettu laitteita, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia, Keskeiset puutteet ovat: Paine-eromittari puuttuu. Sen tarkoitus on ilmoittaa HEPA- suodattimen tukkeutumisesta (paine-eron kasvusta) tai suodatinvauriosta (paine-eron lasku) Ilman takaisinvirtausläpät (takaiskuventtiili) puuttuvat. Niiden tarkoitus on estää vastakkainen virtaus/paineen nopea aleneminen osastoinnista, kun laitteen virta on kytketty pois päältä. On erityisen tärkeää, että paine-eromittari on laitesuunnitteluvaiheessa yksilöity ja säädetty juuri kyseisen laitteen puhallinteholle ja suodatinjärjestelmälle. Työntekijöiden on hallittava paine-eromittarin käyttö ja sitä on tarkkailtava päivittäin karkea- ja hienosuodattimien sekä HEPA- suodattimen vaihtotarpeen kannalta. 21

22 22 Tukkeutuessaan suodatinjärjestelmä johtaa ilmavirtauksen vähenemiseen ja alentuneeseen paineeseen osastoinnin sisällä. Lopulta tukkeutunut HEPA- suodatin voi revetä ja aiheuttaa suuren ja vaarallisen pölypäästön ympäröiviin tiloihin. BS8520- standardissa kuvataan ja asetetaan vaatimukset em. paine-eromittarille ja takaisinvirtauksen estojärjestelmälle. Nämä kaksi, monesta nykylaitteesta puuttuvat hallintalaitteet tarvitaan, jotta alipaineistaja olisi entistä turvallisempi asbestityömaakäytössä. Useimpiin laitteisiin sellaiset voidaan kuitenkin jälkiasentaa. Iso-Britanniassa edellytetään, että kaikki laitteet, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia, on modifioitava ennen kuin niitä voidaan käyttää asbestisaneerauksessa. Sikäläiset asbestipurkulisenssin haltijat ovat ennakoineet tämän uusissa laitehankinnoissaan Muita huomioon otettavia vaatimuksia (Hollanti) HEPA-suodattimen tulee olla EN1822 vaatimusten mukainen, vähintään suodatinluokka H13. Suodatinvalmistajan HEPA-testaussertifikaatin tulee olla koneen mukana työmaalla. HEPA-suodattimen on oltava varustettu metallisuojaverkolla tai -ritilällä HEPA-suodatin on vaihdettava uuteen, mikäli alipaineistajan erotusaste ei täytä suodatinluokan vaatimuksia tai mikäli alipaineistajan ilmamäärä on HEPA-suodattimen likaantumisesta johtuen alentunut 75%:iin, enintään 60%:iin ilmoitetusta nimellisilmamäärästä (HEPA-ja hienosuodattimin mitattuna). Alipaineistajien testaaminen tehdään HEPA- suodattimen vaihdon yhteydessä, kattaen Alipaineistuskoneet (mukaan lukien osastoinnin sisällä käytettävät ilmanpuhdistus-ja ylipaineistuskoneet, pölynimurit sekä imuautot) Kolme testaustoimenpidettä (Hollanti): 1. Ilmamäärätesti Ilmamäärän mittaus suoritetaan puhaltimen maksiminopeudella esisuodattimen edestä. Ilmamäärää/virtausta osoittavina suureena on m³/h= otsapinta-ala (m²) x 3600 (sek/h) x suodattimen mitattu virtausnopeus (m/sek); (tarkastus, että tämä täyttää normin). 2. Erotusasteen DOP-testi Alipaineistajan erotusasteen mittaus suoritetaan photometrillä (EN1822). 3. Koneen sähköisten toimintojen testi. Alipaineistajan sähköisen tehon mittaus suoritetaan SFS-EN mukaisesti. Puhallinnopeuden, käyttötuntimittarin, paine-eromittarin, merkkivalojen jne. tarkistukset tehdään laitteiden teknisen huollon yhteydessä. 22

23 Alipaineistajien vaatimustenmukaisuuden varmistaminen (Hollanti) HEPA- suodattimen tulee olla EN1822 vaatimusten mukainen, suodatinluokka min. H13 Suodatinvalmistajan HEPA- testaussertifikaatin tulee olla koneen mukana työmaalla. HEPA- suodattimen on oltava varustettu metallisuojaverkolla tai -ritilällä HEPA- suodatin on vaihdettava uuteen, mikäli alipaineistajan erotusaste ei täytä suodatinluokan vaatimuksia tai mikäli alipaineistajan ilmamäärä on HEPA- suodattimen likaantumisesta johtuen alentunut 75%:iin, enintään 60%:iin ilmoitetusta nimellisilmamäärästä (HEPA- ja hienosuodattimin mitattuna). Alipaineistajan erotusasteen mittaus suoritetaan photometrillä (EN1822). Ilmamäärän mittaus suoritetaan puhaltimen maksiminopeudella esisuodattimen edestä. Ilmamäärää/virtausta osoittavina suureena on m³/h = otsapinta-ala (m²) x 3600 (sek/h) x suodattimen mitattu virtausnopeus (m/sek); (tarkastus, että tämä täyttää nomin). Alipaineistajan sähköisen tehon mittaus suoritetaan SFS-EN mukaisesti. Puhallinnopeuden, käyttötuntimittarin, paine-eromittarin, merkkivalojen jne. tarkistukset tehdään laitteiden teknisen huollon yhteydessä Epäkohtia laitteiden testauksissa! Melko yleisesti laitevalmistajat testaavat laitteitaan alhaisilla käyttötehoilla saadakseen niille EN1822- HEPA- luokituksen. Hiukkasten todellinen virtausnopeus vaihtelee suodattimen koon mukaan, mutta suodatettuna ilmamääränä voi olla niinkin alhainen kuin m³/h. Tämä tulos on voimakkaasti ristiriitainen siihen nähden, että tavanomaisen ilmanpuhdistuskoneen ilmoitettu suodatinteho on 850 m³/h normaaleissa käyttöolosuhteissa. Ala on tältä osin villi ja markkinoilla on laitteita, joissa on yhdistetty HEPA- suodatin ja puhallinmoottori, sovittamatta niiden ominaisuksia (käyrät) toisiinsa. Tämä on huolestuttavaa, sillä alipaineistaja tekee tärkeimmän työn imurin ohella! Laitekokonaisuuden tulee olla hyväksytty (esim. sertifikaatti) ja käyttötarkoitukseensa ja testattu. Alipaineistajista ilmoitetaan ilmamääriä, jotka ovat puhallintehoihin perustuvia ja suodatinluokat ovat liian alhaisia. Asbestille tulisi olla H14-luokan suodatin, mikäli suodattimen maksimi ilmamäärä ylitetään (tämä lukema näkyy suodattimen kyljessä m³/h lukemana ja pienissä laatikkomallisissa suodattimissa 305x305x292mm se on yleensä alle 300 m³/h). Jos alipaineistajan kerrotaan siirtävän ilmaa 500 m³/h niin tuolloin ei voida taata, että EN1822 vaatimus H13 luokan erotusasteesta täyttyy, varsinkin suodattimen tukkeutuessa minimi 60% ilmamäärään (nykysuositus 75%)! Tällaiseen laitteeseen tulee siis asentaa H14 luokan suodatin. 23

24 24 Esimerkiksi päämiehemme Best:in ECOAIR laitteissa on tästä syystä H14 luokan HEPA- suodatin ja kukin koneyksilö on valmistuksen laaduntarkastuksessa mitattu Laite-/suodatin-kokonaisuutena DOP testillä. Tästä tulee sertifikaatti koneen mukana. Ilmanpuhdistuskonetta valittaessa kannattaa kiinnittää siis huomiota muihinkin seikkoihin kuin vain valmistajan väitteisiin HEPA- luokituksesta. Kannattaa varmistaa, että suodatinjärjestelmä on suunniteltu suurien ilmamäärien ja haitta-aineiden suodattamiseen. Järjestelmän tulisi olla myös niin rakennettu, että sen avulla voidaan minimoida painehäviö! Esimerkki suodattimen yksilölisestä sertifikaatista 24

25 Koneiden ja laitteiden markkinavalvonta 6.0. Koneiden ja laitteiden markkinavalvonta Viranomaiset eivät yleensä tee maahantuonnin yhteydessä koneille ennakkotarkastuksia; kyseessä on markkinavalvonta Työsuojeluhallinnon markkinavalvonnalla huolehditaan siitä, että työkäyttöön tarkoitetut koneet, laitteet ja henkilönsuojaimet ovat vaatimusten mukaisia. Valvonta kohdistuu yleensä valmistajaan, maahantuojaan tai myyjään, joka on saattanut tavaran markkinoille. Sen tavoitteena on varmistaa työssä käytettävien välineiden turvallisuus. Työsuojeluviranomaiset ottavat vastaan ilmoituksia koneissa havaituista puutteista. Ohessa linkki työsuojelun nettisivuille kohtaan markkinavalvonta: Näistä tiedoista on hyötyä myös jokaiselle, joka vastaa kone- ja laitehankintojen suunnittelusta työpaikalla. Vertailun vuoksi, esimerkiksi hengityksensuojaimissa on työnantajan varmistuttava hyväksynnöistä ja vaatimustenmukaisuudesta ennen töiden aloittamista. Sama pätee myös imureihin ja alipaineistajiin. Nämä laitteet voivat levittää vaarallista pölyä laajalle alalle hetkessä, tällöin on koko rakennuksessa oleva henkilöstö vaarassa. Suomessakin asbestilainsäädännön tulkinta, viranomaisohjeet ja Ratu- kortit tulevat varmasti ottamaan kantaa laitteiden vaatimustenmukaisuudesta. Useissa EU-maissa nämä imurien tekniset spesifikaatiot on jo johdettu selkeästi lainsäädännöstä. mm. EU:n Konedirektiivistä. Lisäksi alipaineistajilta vaaditaan testausta myös hiukkasten osalta (DOP-testi). Tämä kannattaa ehdottomasti ennakoida ilmankäsittelylaitteita hankkiessa vaarallisten aineiden purkuun! 6.1. Koneiden viranomaisvalvonta? Koneiden turvallisuuden valvontaan liittyvissä tehtävissä aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet sekä Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto valvovat markkinoilla olevien koneiden turvallisuutta, mm. purkulupien hakemisen ja työpaikkatarkastusten yhteydessä. Markkinavalvonnan kautta työsuojeluviranomaiset ottavat vastaan ilmoituksia koneissa havaituista puutteista. Vaatimusten vastaisen koneen luovuttaminen ja käyttö voidaan kieltää tai markkinoille luovuttamiselle voidaan asettaa rajoituksia. EU- Konedirektiivin mukaan koneen valmistajan tehtävänä on: Arvioida koneen riskit 25

26 26 Selvittää konetta koskevat vaatimukset Suunnitella ja rakentaa kone sitä koskevien olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten mukaisesti Varustaa kone tarvittavilla tiedoilla, laatia käyttöohjeet ja tehdä koneeseen tarvittavat merkinnät Varmistaa, että koneen tekninen tiedosto on käytettävissä Suorittaa asianmukainen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely 6.2. Ilmankäsittelylaitteen ostajan tarkistuslista Tarkista, että koneessa on CE-merkintä ja että sen mukana toimitetaan kopio EYvaatimustenmukaisuusvakuutuksesta. Selvitä, antaako koneen myyjä koulutuksen koneen käyttöön ja varmista, että myyjä on selvittänyt sinulle, miten konetta käytetään turvallisesti ja mihin sitä ei saa käyttää (kielletyt käyttötavat). Varmista, että käyttöohjekirjassa on ohjeet mm. turvallisesta käytöstä, kokoonpanosta, suodatinjärjestelmästä, asennuksesta, puhdistuksesta, tarkastuksista, turvallisesta käsittelystä, vianetsinnästä, käyttäjän perehdyttämisestä, säädöistä, huollosta sekä käytöstä poistosta ja hävityksestä. Varmista, että käyttöohjeet koskevat kaupan kohteena olevaa konetta ja että käyttöohjekirja on suomen ja/tai ruotsinkielinen. Muut asiantuntijoiden tarvitsemat ohjeet voivat olla kuitenkin muulla heidän ymmärtämällään kielellä. Varmista ohjeista, että valmistaja on tarkoittanut koneen siihen käyttötarkoitukseen, johon olet sitä hankkimassa ja että se on luokiteltu käyttöolosuhteita vastaavaan pölyluokkaan H, M tai L. Varmista, että jos suojaustoimenpiteistä huolimatta koneeseen on jäänyt vaaroja, niistä on ilmoitettu käyttöohjeessa sekä annettu ohjeet siitä, miten vaarat voidaan asianmukaisesti poistaa. Näihin voi kuulua vaarallisesta pölystä, staattisesta sähköstä, tai muista syistä johtuvia terveysvaaroja. Ota selville, mitä varotoimenpiteitä tarvitaan hätätilanteiden varalle ja varmista, että käyttöohjeessa kuvataan menettelytavat häiriö- ja rikkoutumistilanteessa Varmista, että koneen aiheuttamat melupäästöt on ilmoitettu käyttöohjeessa Varmista, että varoitusmerkit ovat selkeästi näkyvissä ja helppoja ymmärtää. Varmista myös, että varoitusmerkkien selitykset löytyvät käyttöohjekirjasta. Laajojen imujärjestelmien tai asiakkaan tarpeisiin räätälöityjen laitteistojen osalta on tarpeen tehdä opastus- ja koekäyttö, jossa todetaan laitteen turvallisuusominaisuudet ja turvalaitteiden toiminta. 26

27 Vaatimuksia H- luokiteltaville imureille Kun kyse on vaarallisten aineiden imurointiin erityisesti suunnitelluista ja ominaisuuksiltaan mitoitetuista ilmankäsittelylaitteista, jotka on erityisesti tyyppitestattu, varmista, että kokonaiserotusaste (ei pelkästään suodattimen) ylittää HTP arvojen asettamat vaatimukset. Rakenne on suunniteltu tiiviiksi ja helppokäyttöiseksi, myös virheellisen asennuksen estäminen on tehty rakenteellisin ratkaisuin Suodatinpinta-ala on mitoitettu ja -materiaali valittu siten, että suodatinvaurion riski minimoidaan. Suodattimen kuormitus todetaan paine-eromittarin avulla. Huolto ja kuljetus on tehty helpoksi ja mahdollisimman pölyttömäksi. Pölyn keräys tapahtuu suljettuun säiliöön, jolloin pöly ei pääse leviämään, mikäli pölypussi tai -säkki repeää. 6.4 Luokittelemattomat imurit riski! Markkinoilla on lukuisa määrä imureita, joita ei ole testattu/sertifioitu/luokiteltu pölyluokkiin (L, M tai H). Kuitenkin niitä myytäessä puhutaan HEPA- luokan imureista ja niissä saattaa olla merkintä H (kuitenkin ilman varoituslauseketta tarran keskellä). Näissä imureissa on useimmiten HEPA- suodatin, mutta puolueettoman koestuslaitoksen sertifikaatti puuttuu. Kotitalous- ja laitossiivousimureita myydään HEPA- tai mikrosuodattimilla varustettuina. Imurien HEPA suodattimia valmistetaan luokista H11 luokkiin H13. Tällaisia imureita emme suosittele käytettäväksi pölyluokan H mukaisiin vaarallisten aineiden imurointiin, koska imurin rakenne saattaa aiheuttaa riskejä (suodattimen kuormittuminen, puhdistusjärjestelmä, pölysäiliön turvallinen tyhjennys, staattisen sähkön maadoitus jne.). 6.5 Imureiden pölyluokat Eri pölyluokille pätevät puitemääräykset on kuvattu kansainvälisessä normissa IEC , jossa pölylaadut on jaettu kolmeen eri pölyluokkaan: L, M ja H. Pölyluokka L (Low risk): Yksinkertaiset ja vaarattomat pölylaadut (esim. kodissa syntyvä pöly) ja aineet (esim. multa). Pölyluokka M (Medium risk): Kaikki puupölylaadut sekä tasoite-, täytemaali- ja lakkapöly, kipsi-, sementti-, betoni-, kiinnityslaasti- ja maalipöly (esim. lateksi- ja öljymaalipöly) tai kvartsipitoiset materiaalit (esim. 27

28 28 hiekka- ja sorapöly). Pölyluokka H (High risk): Syöpää aiheuttava pöly, syöpää tai sairauksia aiheuttavia hiukkasia sisältävä pöly sekä homeitiöitä, asbestia, mineraalikuituja, kivihiilipikeä tai synteettisiä mineraalikuituja (esim. lasivilla) sisältävä pöly Vaaralliselle pölylle tarkoitettujen imureiden testaus Esim.LGA, Nürnberg on saksalainen teollisuusimureiden testaamiseen hyväksytty tutkimuslaitos. Siellä suoritetaan imureiden koestuksia, joilla voidaan osoittaa imurien vaatimustenmukaisuus mm. suodatuksen/erotusasteen suhteen. 28

29 29 Alla oleva diagrammi osoittaa Ronda imurin testituloksen. Noin 2,5 tunnin ajan imuriin imetään hienojakoista testipölyä ja poistoilmasta mitataan pölypitoisuus. Ylempi käyrä kuvaa ilman virtausnopeutta imuletkussa. Siitä voi todeta, että virtausnopeus laskee suodattimien täyttyessä. Alempi siksak - käyrä kuvaa ulospuhallettavan poistoilman pölypitoisuutta. Keskiarvo on 0,03 mg/ m³, mikä on reilusti alle vaatimustenmukaisuuden, 2,5 mg/ m³. Huom! Kuten ylemmästä käyrästä voi päätellä, suodattimen vastavirtahuuhtelulla tapahtuvaa suodattimen puhdistustoimenpidettä ei käytetty testin aikana Rakennus- ja saneeraustyössä käytettävien imurien suodattimet Kun imurin imuilma on tehnyt tehtävänsä - siirtänyt imuroitavan materiaalin imurin esierottimeen tai säiliöön, ilma täytyy käsitellä eri suodatusvaiheiden avulla, ennen kuin se poistuu imurista Suodatinpussi, Esisuodatin Ensimmäisenä suodattimena käytetään usein suodatinpussia. Se voi olla tehty paperista tai suodatinkankaasta. Usein uudentyyppiset suodatinpussit ovat kaksi- tai useampikerroksisia, jolloin sisempi kerros on karkeampaa estäen ulomman kerroksen tukkeutumista ennen pussin täyttymistä. H- luokan imureissa käytetään usein erityistä vaatimustenmukaista turvapölypussia, jonka pakkaamiseen tarkoitettu muovisäkki on valmiiksi kiinnitetty siihen. Turvapölypussiin on laitettu lisäksi sulkijamekanismi; läppä sekä esim. nippuside. HUOM! Mikäli imurin käyttöohjeen mukaista (turva-)pölypussia ei käytetä, imuri putoaa alempaan M- luokkaan! 29

30 30 Toisen vaiheen suodatin on hienosuodatin, joka erottaa hienojakoisemmat hiukkaset. Tätä kutsutaan esisuodattimeksi. Esisuodattimen rakenne, materiaali, toimintaperiaate, kestävyys ja puhdistuvuus ratkaisevat imurin kokonaistehokkuuden ja käyttökelpoisuuden. Hyvä esisuodatin on käytön aikana itsepuhdistuva (esim. teflonpinnoitettu), jolloin imuteho säilyy ja suodattimen tukkeutuminen estyy mahdollisimman pitkään. Esisuodattimella tulee olla mahdollisimman suuri suodatinala, jotta sitä tukkivaa materiaalia jakautuu laajalle alueelle kauan, jolloin välttämättömänä eteen tuleva puhdistusväli pitenee. Hyvä esisuodatin voidaan puhdistaa ulkoisella toimenpiteellä, imuria avaamatta HEPA- suodatin Kolmas suodatin on HEPA- suodatin, (High Efficiency Particle Filter) kansankielellä mikrosuodatin. HEPA- suodattimen erotusaste on yli 99,97 % läpäisevimmällä hiukkaskoolla mitattuna. Jokaiseen HEPA- suodattimeen on merkitty sen luokka ja erotusaste. Tämä tulee tarkistaa, samoin kuin suodattimen sopivuus juuri kyseiseen imuriin, suodattimen vaihdon yhteydessä! Suodatinala Imurin esisuodattimen pinta-ala ilmaistaan pinta-alayksikköinä cm² tai m². Yleisesti ottaen mitä suurempi suodatinala on ilmamäärään nähden, sitä parempi imuri on. Suodattimien materiaali ja rakenne sekä puhdistusperiaate ovat suodatinalan lisäksi erityisen tärkeässä roolissa Suodattimen kuormitus Suodatinkuormitus määräytyy suodattimen läpi virtaavan ilman määrästä sekä suodattimen pinta-alasta suodatinalasta. Suodatinkuormitus ei saa ylittää 200 kuutiometriä ilmaa tunnissa jokaista suodatinalan neliömetriä kohden. Pölypussi on yleensä G3 tai G4-luokkaa. Hienosuodatin on luokkaa F7 F9 HEPA suodatin on luokkaa H13. Lisäksi Erityistapauksissa kaasumaisia epäpuhtauksia varten imuriin voidaan asentaa aktiivihiilisuodatin Imurin sykloniesierotin voidaan liittää käsitteen suodattimet alle! Se vastaa vähintään G3-G4- luokan suodatinta, erotusaste puupölyllä on jopa 95 99% Ilman virtausnopeus on ratkaiseva tekijä Imuroitaessa tai imusiirrettäessä eri materiaaleja imuputken ja -letkuston läpi, ilman virtausnopeus on sovitettava imettävän materiaalin mukaan. Perussääntö on: mitä painavampaa materiaali on, sitä suurempi virtausnopeus tarvitaan. Ilman virtausnopeus ilmaistaan metreinä per sekunti, m/s. 30

31 31 Seuraava taulukko ilmoittaa eri typpisten materiaalien imurointiin suositeltavat virtausnopeudet: Tekstiilijäte, paperipöly ja- silppu Hieno puupöly Hieno hiekka Lasikuitupöly, pölyinen ilma Hieno metallipöly Metallilastut, kivipöly Jauhot, PVC- granulaatti ja vastaavat Viljanjyvät Sementtipöly Vesi, kevyet öljyt Hiilipöly ja jauhe Paakkuinen valuhiekka Mineraalinen puhallushiekka Metallinen puhalluskuona Sora Ø mm Piikivimurske Ø 50 mm Elohopea Tarttuva aines, esim. Tectyl Imuilman virtausnopeus riippuu: 1. imurin tuottamasta ilmamäärästä. 2. imuputken ja -letkun halkaisijasta 3. imuletkun pituudesta/virtausvastuksesta Mitä suuremman ilmamäärän imuri voi imeä (litraa/sekunti; m³/tunti), sitä suurempi on ilman virtausnopeus. Sama koskee myös imuputken/ -letkun halkaisijaa: mitä pienempi halkaisija, sitä suurempi virtausnopeus. Käytännön esimerkki: Imuri, joka imee 150 m³/tunti Ø 40 mm imuletkun läpi. Ilman virtausnopeus on tällöin 33 m/s. Edellä olevan taulukon mukaan tämä imuri pystyy imemään esim. viljanjyviä ja sementtipölyä. Jos tähän imuriin liitetään Ø 50 mm imuputki ja letku, ilman virtausnopeus putoaa 21 m/sekuntiin. Tällöin viljanjyvien ja sementtipölyn imuroiminen käy vaikeaksi tai mahdottomaksi. Sen sijaan tekstiilijätettä ja paperinsilppua voi vaivatta imuroida ja suuremmasta letkun halkaisijasta on hyötyä tukkeutumisten estymisen muodossa Pölynimureiden tekniset tiedot, esimerkki Teollisuusimurin tekninen erittely voi olla esim. tällainen: RONDA 2000 Suodatusluokka H (terveydelle vaaralliset pölyt) 31

32 32 3 eri Bypass- moottorivaihtoehtoa A 2000 W (2 x 1000W), 230 V B 2400 W (2 x 1200 W), 230 V C 3000 W (2 x 1500 W), 230 V Imutehot: A 2100 vpmm, B 2400 vpmm, C 2100 vpmm Ilmamäärät: A 106 l/s 382 m³/h, B 120 l/s 432 m³/h, C 159 l/s 572 m³/h Max imuteho:a 546W, B 706W, C 819W Imuletkun istukan läpimitta Ø 50 mm (C Ø 90 mm) Paino ilman imuvarusteita 48 (C 50) kg K 1300 mm, L 580 mm, S 620 mm Keräilysäiliö 43 litraa, keräyskapasiteetti 28 litraa muovisäkkiin Paine-ero mittari ilmoittaa suodattimen tukkoisuusasteen Esisuodattimen pinta-ala cm² Melutaso 1m / 4 m 72 db(a) / 63 db(a) (malli C; 68 / 77 db(a) ) Staattiselta sähköltä suojaus maajohdon kautta johtamalla Lisävarusteena esierotin hienon pölyn imurointiin Selitykset Bypass-moottori: Tavallisessa imumoottorissa imuilma virtaa moottorin läpi jäähdyttäen sitä. Bypass-moottorissa on erillinen jäähdytyslaitteensa. Imevä ilmavirta puhalletaan ulos turbiinikotelon sivuilta. Tällä tavoin varmistetaan moottorin jäähdytys myös imuilman virtauksen ollessa tukkeutumisen vuoksi estynyt. Imukyky/alipaine: Tarkoittaa imuvoimakkuutta, jonka imuri pystyy tuottamaan; ilmaistaan vesipatsasmillimetreinä. Tämä tehokkuusarvo on tärkeämpi, kuin moottorin sähköinen tehonotto (esimerkissämme B 2 x 1200 W). Nykyisin useat imurivalmistajat ilmaisevat tätä teholukua kilopascaleina: Tuo esimerkkimme B; 2400 vpmm vastaa hieman vajaata 24 kilopascalia kpa (= pascalia/pa) Ilmamäärä/virtausnopeus: Määrä ilmaa, jonka imuri pystyy imemään, ilmaistaan litroina sekunnissa (l/s) tai kuutiometreinä tunnissa m³/h. Ilmamäärään ja virtausnopeuteen vaikuttaa myös imuletkun halkaisija, Ø mm. Nämä ovat päätekijät, jotka on otettava huomioon valittaessa imuria ja sen imuputkea ja letkua imettävän materiaalin mukaan (ks. taulukko edellä). Melutaso db(a): Ilmaisee mittaustavan ja melutason imurin tuottamalla värähtelytasolla, jonka ihmiskorva kuulee. 32

33 Esierottimet ja niiden tuomat edut ja hyödyt Kun halutaan kerätä tai lajitella painavammat tai suurikokoisimmat jakeet imuroitavasta materiaalista, käytetään esierotinta. Esierotin (on myös suodatinyksiköllä varustettuja esierottimia) kerää materiaalista %. Esierottimessa voi olla helposti tyhjennettävä säiliö tai säkki. Asbestityössä esierotin asennetaan osastoinnin sisälle, imuri ulkopuolelle, vaatimuksena H-luokka. Kapea muovikalvosukka asennetaan väliletkun suojaksi. Myös imuletku voidaan suojata muovikalvosukalla puhdistuksen helpottamiseksi Sykloniesierottimen toiminta muistuttaa separaattoria/sentrifugia. Pyörteisen syklonivaikutuksen ansiosta suuret/painavammat jakeet paiskautuvat erottimen seinämään ja putoavat alas säiliön pohjalle; hienojakoisin/kevein jae jatkaa virtauksen mukana suodattimiin. Laite erottelee myös hyvin pienet hiukkaset (10 µm) hyvin tehokkaasti. Suurella nopeudella pyörivä ilmanvirtaus aikaansaadaan sylinterimäisellä tai koonisella (conical) säiliöllä, jota kutsutaan sykloniksi. ASTQ suursäkki-esierotin 7.2.Laskukammioperiaate on toinen esierottimen toimintatapa: Ilma syötetään suurella nopeudella säiliöön. Poistoaukko sijaitsee imuaukon takana, joten karkeat hiukkaset sinkoutuvat säiliöön, kun ilmavirtauksen suunta kääntyy. Tätä esierotinperiaatetta käytetään suuremmissa keräily-yksiköissä, esim. imukonteissa. Suurtehoimuri, jossa esierotinsäkki, hieno- ja HEPA-suodattimet asbestille. (Suomen Asbestitekniikka) Suurtehoimurin erotusaste voidaan mitata mm. hollantilaisen standardin mukaan. 33

34 Alipaineistajat 8.1. esimerkki alipaineistajan käyttöohjeesta 34

35 35 35

36 36 36

37 Esimerkki alipaineistajan testisertifikaatista: Jokainen toimitettava uusi alipaineistaja on yksilöllisesti testattu. Mukana seuraa mallin mukainen sertifikaatti. Arvokilpi ja uuden alipaineistajan testitarra, jossa viite testaussertifikaattiin, testauspvm. ja seuraava testausajankohta vuoden päästä 37

38 Aipaineistajan ilmamäärän mittaus Hollannissa ilmamäärä ja erotusaste mitataan aina HEPA- suodattimen vaihdon yhteydessä. Lisäksi testataan sähköiset toiminnot ja tehdään silmämääräinen tarkastus

39 Osastointimenetelmä; hyviä käytäntöjä Osastointimenetelmää koskevat lisävaatimukset 12 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua osastointimenetelmää käytettäessä altistumisalue on asbestipölyn leviämisen estämiseksi erotettava ilmastollisesti muusta työympäristöstä vähintään viiden ja krokidoliittia purettaessa vähintään kymmenen pascalin paine-erolla. Paine-eron pysyvyyttä on seurattava laitteella, joka rekisteröi ja hälyttää haitallisesta paine-eron alittumisesta altistumisalueella. Useissa Euroopan maissa asbestijätteille on oltava oma materiaalisulkunsa. tässä eräs ratkaisu 39

40 Osastointimenetelmä; huuhteluvaikutuksen optimointi Ilman virtauksen ohjaaminen huuhteluvaikutuksen aikaansaamiseksi. Imu johdetaan haitariletkulla osastoinnin äärireunaan. Materiaalisulku on yhdistetty henkilösulun sisimpään kammioon. Virtausten huuhteluvaikutus havainnollistetaan merkkisavun ja kirkkaan LED- työmaavalon avulla. Viite: HSE Licenced Contractor`s Guide Purkukohde eristetään muista tiloista yleensä väliaikaisten muoviseinämien avulla ja pidetään jatkuvasti alipaineisena ympäristöön nähden. Tarkoituksena on estää osastoinnin sisällä vapautuvan pölyn leviäminen muihin tiloihin sekä laimentaa ja poistaa epäpuhtaudet työtilasta. Alipaineistus hoidetaan vaatimustenmukaisella alipaineistajalla, joka suodattaa ulospuhallettavan ilman. Alipaineistuslaite tai laitteet asennetaan osastoinnin ulkopuolelle, jolloin vältytään laitteen ulkopintojen likaantumiselta. Riittävä ilmavirta voidaan saavuttaa yhdellä tai useammalla alipaineistuslaitteella. Alipaineistuksen häviäminen laitteen mahdollisesti pysähtyessä voidaan välttää käyttämällä kahta tai useampaa alipaineistuslaitetta ja kytkemällä ne eri virtapiireihin. Osastoidussa työtilassa kiinnitetään myös erityinen huomio ilmanvaihtolaitteiden ja sähkölaitteiden suojauksiin sekä muihin turvalliseen purkutyöhön liittyviin tekijöihin ja olosuhteisiin. Työn päättyessä eristetyn tilan ilma puhdistetaan pitämällä alipaineistuslaitteistoa käynnissä 4 tunnin ajan viimeisimmän pölyävän työvaiheen jälkeen. Tämän jälkeen on suoritettava ns. itselle luovutus sekä tilan puhtauden toteaminen. 40

41 41 Asbestipurkutyöalueen puhtauden varmistamisen ja tilojen jatkokäytön turvallisuuden vuoksi on purkutyön jälkeen ennen osastoinnin purkamista ilmapitoisuusmittauksella todettava, ettei puhtaan ilman raja-arvo 0,01 k/cm³ asbestin osalta ylity Alipaineistuksen ja suodatuksen mitoituksen pikaohje 1 Osastoinnin tilavuus leveys x korkeus x pituus = m³ 2. Ilmanvaihtotarve m³/h, esim. 6 x h, puhtailla suodattimilla 10 x h; krokidoliitin purussa 20 x h. 3. Erotusaste HEPA 13 tai HEPA14. HEPA 14, jos puhallinteho on ylimitoitettu 4. Ilman pölymäärä; luokitus purkutilanteiden mukaan (asbestikartoituksesta) 5. Tarvittava suodatinpinta-ala riippuu puhaltimen arvoista. Vältettävä 5. Kaasumaisten yhdisteiden suodatustarve, aktiivihiili- tai Nano-suodatin 6. Kosteusolosuhteet/ suodatinten materiaali, esim. märkälujuus 9.3. Painehäviöön vaikuttavia tekijöitä 1. Karkeasuodatin, loppupainehäviö = 2 x alkupainehäviö 2. Hienosuodatin, (jota ennen esisuodatin), loppupainehäviö = 2 x alkupainehäviö 3. Hienosuodatin (ilman esisuodatinta), loppupainehäviö = 3 x alkupainehäviö 4. Laitteen suodattimen syvyystila, taskujen syvyys ja lukumäärä pienentävät painehäviötä 9.4. Huuhteluvaikutuksen havainnollistaminen testisavulla Alipaineistajan käyttö ei takaa, että työkohteen ilma saadaan täysin puhtaaksi kuiduista ja pölystä. Tarvitaan riittävä huuhteluvaikutus. Rakenteissa on usein ilmataskuja, joissa ilma ei kierrä. On mahdollista, että alipaineistajan tuottama virtaus ei missään vaiheessa riitä näissä ilmataskuissa leijailevien hiukkasten suodattamiseen ilman apupuhaltimia. Tämän havainnollistamiseen on osastoinnin alipaineistuksen suunnittelussa hyvä käyttää testisavua, esim. Magnum Thermofoggerilla tuotettuna. Suosittelemme, että testisavumenetelmä otetaan mukaan asbestityön opastukseen ja koulutukseen! 41

42 Osastoinnista tutkittua Lähde: HSE; Ventilation of enclosures for removal of asbestos containing materials 2013 (myös savukuvan lähde): RR Kun (tavallisissa) henkilösulun kammioiden ovien kautta kulkeva ilmanvirtaus saavuttaa 1900 m³/h, tavalliset läppäovet kääntyvät niin paljon kammion sisempää ovea kohti, että sulussa tapahtuva toiminta vaikeutuu. ΔP on suhteessa ilman virtausvolyymiin ja sulun ovien avoimeen pinta-alaan. ΔP voi vaihdella 1 Pa:lla lämpötilan vaihdellessa. Sulun ovien muodolla tai kammioiden järjestelyillä (kulma/suora rivi) ei ole merkittävää vaikutusta ΔP:een. Osastoinnin seinissä vain suuret viillot ja reiät, pinta-alaltaan yli 100 cm², aiheuttavat havaittavan painehäviön. Odottamattomat osastoinnin seiniin tulleet aukot/repeämät, jotka voivat aiheuttaa likaisen ilman pääsyn osastoinnissa, ovat mahdollisia ilman näkyvää paine-eron laskua. Kuitenkaan näissä tilanteissa ei löydetty ilmavuotoa osastoinnista ulos, poikkeuksena imurin poistovirtaus lähellä aukkokohtaa. ΔP ei olekaan täysin varma indikaattori osaston toimivuudesta; sen sijaan sulun kammioiden ovien asennot voisivat olla sopivammat indikaattorit. Haitariletkun käyttö 90 mutkineen alensi ilmanvirtausta n 1 % per metri letkua ja 2 % per mutkakohta. Nämä virtauksen alenemat tulee ottaa huomioon osastoinnin ilmanvaihtokertoja laskettaessa. (Iso-Britanniassa 8 vaihtokertaa /h) Tyypillinen osastointi, jossa henkilöja materiaalisulut (alipaineistajat, punainen) PARAS KÄYTÄNTÖ: British Standard BS : 2009 edellyttää, että alipaineistajan ulospuhalluksen yhteydessä on takaisinvirtauksen estämiseksi läpät, jotka tiivistyvät koneen pysähtyessä. 42

43 Parhaat käytännöt, alipaineloggerit CM3+ Alipaineloggeri tulostimella, tallennuksella ja hälyttimellä. CM3 mittareita on valmistettu yli 20 vuoden ajan julkaistu uusi malli, CM3+ mittaa pieniäkin paine-eroja tarkasti. Selkeän käyttöliittymän ansiosta loggerin, tulostimen ja tallennuksen asetusten muuttaminen on helppoa. Tiedot voit tallentaa sekä datana, että perinteisenä paperina ilman erillistä tietokoneeseen liittämistä. Tieto viedään USB-muistille laitteessa sijaitsevan USB-portin kautta. Käyttöjärjestelmä on myös suomeksi. CM3+ antaa audiovisuaalisen hälytyksen mikäli paine on haluttujen raja-arvojen ulkopuolella. Lisävarusteena löytyy SMS- viestimoduuli, jolla loggeri lähettää varoituksen tekstiviestinä kännykkään. Akkuvarmennus on vakiovaruste eli sähkön katketessa allipaineloggeri jatkaa toimintaansa. Kalibrointitodistus mukana jokaisessa loggerissa. Suunniteltu ja valmistettu Englannissa. Virallinen maahantuoja ASTQ Supply House Oy, joka vastaa huolloista, varaosista ja kalibroinneista Mittaa + ja paineroa. Kestävä UK Kineticsin salkku suojaa laitetta työmaalla ja kuljetettaessa. Helppo käyttöönotto esiasetusten ansiosta. Ei turhaa sähläämistä työmaalla. Esiasetetut audiovisuaaliset hälytykset. Raja-arvoja on helppo muokata omiin arvoihin sopivaksi. 43

44 44 Selkeä LCD näyttö; suomenkieliset tekstit näytössä. Tulostaa graafista dataa hälytyksistä ja paineenvaihteluista. Tulostinmesta voidaan uudelleen tulostaa jopa 12 h tallennettua dataa ilman tallennuksen keskeytystä. Muistiin voidaan tallentaa 7 kk aikaleimattua digitaalista dataa ja hälytysloki voidaan tallentaa sisäiselle muistille. Lisävarusteena oleva SMS moduuli lähettää hälytyksen suoraan GSM puhelimeesi. Akkuvarmennus vakiovarusteena takaa mittauksen tallentumisen muistiin ja viestien lähetyksen sähkökatkojen aikana Paperirulla, mustekasetti ja tulostinmekanismi voidaan vaihtaa ilman tallennuksen keskeytystä. PIN-suojaus näppäimistölle estää ulkopuolisen mittarin näpräilyn. Tietoja voi muuttaa vain PIN-koodin haltija, mikäli PIN-koodi laitteelle määritellään. Printteri tulostaa 15 min viiveen automaattisesti, mikäli paperia tai mustekasettia on vaihdettu. Jäljellä olevan muistin, paperirullan määrän ja akun keston näkee yhtä nappia painamalla näytöltä. Lisävarusteena: Ulkoinen isähälytyssireeni SMS- viestimoduuli Virranohjausmoduuli Deconta Aircontrol S1,S2 ja S3 järjestelmät Alipainemittari Aircontrol S on suunniteltu mittaamaan, dokumentoimaan ja hälyttämään alipaineen muutoksista. Laajennettuna versiona voi mitata kahta osastoa yhtä aikaa. Saksalaisella laitevalmistajalla 20 v. kokemus. Lukittava salkku ja kestävä rakenne Tulostin, paperirulla Mittausmoduuli, 1-kanava paine-eron mittaamiseen. Letkua, voidaan laittaa maksimissaan 150 m / mittausmoduuli Ulosotto signaalille ulkopuolista hälytinlaitetta varten. Vastaa EU:n asbestilainsäädännön vaatimuksia. Kalibrointitodistus, suomenkielinen käyttöohje Lisävarusteena Lisämittausmoduuli (kuva oikealla keskellä), USB-tallennusmoduuli (kuvassa MEMORY) tai/ja tulostinmoduuli ostetaan erikseen S2- malliin (kuva oikealla ylhäällä) Siinä voi olla samanaikaisesti olla 8 mittaus moduulia sekä USBtallennusmoduuli tai tulostinmoduuli (kuva alinna) 44

45 Työmaalla tulostava loggeri yksinkertaistaa valvontaa ja raportointia! Tulostinnauha voidaan nopeasti tarkastaa ja vaikkapa ottaa siitä kännykkäkuva valvontakäynnin yhteydessä. Luovutustilanteessa nauha nitojalla kiinni työmaan asiakirjoihin. Ei työläitä prosesseja tietokoneen tai pilvipalvelujen kautta! Nämä molemmat laitteet on koteloitu kunnolla ja pehmustettu tärinää ja iskuja vastaan. 45

46 Kevyt paine-eromittari on avuksi osastoinnin alipaineen mitoituksessa Osastoinnin rakennusvaiheessa ei välttämättä tarvitse sitoa kallista alipaineloggeria paine-erojen testaukseen. Siihen on tarkoitettu kevyt paine-eromittari HMG Henkilösulku; paras käytäntö on pikakoottava valmissulku Sulkutunnelin sisimmäisessä osastossa on varusteiden imurointiin tarkoitetun imurin letku ja harjasuutin sekä jätesäkki käytettyjä kertakäyttöhaalareita ja muita suojaimia varten. Keskimmäinen osasto on varustettu pesumahdollisuudella. Krokidoliitin purkutyössä keskimmäisen osaston on oltava rakenteeltaan vesitiivis ja se varustetaan suihkulla, jonka vesi tuotetaan erillisestä vesijärjestelmälaitteesta (Water Management). Vesi voidaan desinfioida kemiallisesti tai veden otsonaattorilla Best- Water Manager- yksikkö sisältää pumput tulo ja poistovedelle suodatinyksikön likaiselle puolelle, vesisäiliöyksikön lämmittimineen sekä suihkusetin. Sopii vedenpitävien sulkutunneleiden suihkuyksiköksi. Lämmittää veden Poistaa veden sulun lattialta tehokkaalla pumpulla Kaksiosainen suodatus likaiselle vedelle (0,5 mikronia ja 0,3 mikronia) 46

47 47 Uloin osasto on puhdas (kuvassa vihreä). Se on varustettu naulakolla kulkuvaatteita varten. Peili helpottaa hengityksensuojaimen asennusta ja haalarin hupun oikeaa asettumista/teippausta. Mikäli työssä on käytettävä esim. turvasaappaita, ne on esipuhdistettava likaisimmassa, sisimmässä osastossa ja pestävä keskimmäisessä. Vaihtoehtona ovat jalkinesuojat Asbestivaunu peseytymiseen 47

48 Henkilökohtainen suojautuminen Tekniset ratkaisut ja työjärjestelyt ovat aina ensisijaisia työturvallisuusriskien torjuntakeinoja, esim.: työpaikkaselvitykset, riskianalyysit, turvallisuussuunnitelmat turvallisuus- ensiapu- ja suojelukoulutus ja -valmiudet työmenetelmien suunnittelu, esim. kohdepoisto, osastointi koneellistaminen, automatisointi sähköturvallisuus, suojaerotusmuuntajat/vikavirtasuojat telineturvallisuus, rakenteiden tukeminen, suojaus alkudesinfektio mikrobiongelmakohteissa siirtyminen vaarattomimpiin aineisiin (ks. Kemikaalilaki) tehokas ilmanvaihto, ilmanpuhdistimet, alipaineistajat, tuuletuspuhaltimet 48

49 Suojainten käyttö on aina viimeisenä ratkaisuna, kun riskejä ei muuten voi pienentää! Työnantaja vastaa siitä, että: työtehtäviin sopivia, vaatimustenmukaisia eli CE- merkittyjä suojaimia on riittävästi työntekijöiden saatavilla suojainten huolto on järjestetty (tarvittaessa) työntekijät on koulutettu suojainten oikeaan käyttöön suojainten käyttöä valvotaan Linkki kohtaan markkinavalvonta ja henkilönsuojaimet: Ilmastollisesti erotetussa purkutilassa on aina käytettävä puhallinkäyttöistä kokonaamaria ja krokidoliitin purkutyössä on käytössä oltava hengityksensuojain, jossa kasvo-osa on kokonaamari ja jossa hengitysilma tuotetaan paineilmalaitteella. Hengityksensuojainten toimintakunnon varmistamiseksi on suojaimen tiiviys varmistettava jokaisen työntekijän osalta suojaimen sisäpuolelta hengitysilmasta tehtävällä testillä vähintään kerran vuodessa. Mittaus on suoritettava asbestipurkutyön yhteydessä Henkilösuojainten valitseminen ja vastuut Varmista, että suojaimissa on CE-hyväksyntä kunnossa! Asbestin ja haitta-aineiden purkutöissä sekä useissa JVTtöissä käytettävät suojaimet kuuluvat ryhmään 3 eli vakavilta vaaroilta tai hengenvaaralta suojaaviin suojaimiin. Siksi näissä tuotteissa tulee työnantajan varmistua siitä, että käytettävät suojahaalarit, hengityksensuojaimet, kypärät, käsineet yms. täyttävät CE-merkinnän vaatimukset. Ei siis riitä, että tuotteessa on CE-merkintä, vaan CEmerkinnän tulee myös täyttää oheisen kaavion kriteerit (TUKES). 49

50 Henkilönsuojaimille asetettavat vaatimukset Muut kuin vähäisiltä vaaroilta suojaavat suojaimet on tyyppitarkastettava ilmoitetussa laitoksessa. Ilmoitettu laitos antaa tyyppitarkastustodistuksen suojaimelle, joka täyttää sitä koskevat vaatimukset. Ennen suojainten laskemista markkinoille valmistajan on laadittava vaatimustenmukaisuusvakuutus. Lainsäädännön mukaan suojaimen vaatimustenmukaisuutta osoittavat asiakirjat on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Nämä valvovat pistokokein, että suojainten valmistajat, maahantuojat ja myyjät noudattavat määräyksiä ja että markkinoilla on vain vaatimukset täyttäviä suojaimia. Suojaimet on jaettu kolmeen ryhmään eli kategoriaan sen mukaan, kuinka vakavalta vaaralta suojain suojaa. Valmistajan on ryhdyttävä erilaisiin toimenpiteisiin riippuen siitä, mihin ryhmään (kansainvälisesti kategoriaan) suojain kuuluu. Ryhmä 1 -vähäisiltä vaaroilta suojaavat suojaimet esim. puutarhakäsineet ja aurinkolasit Ryhmä 2 Tähän ryhmään kuuluvat useimmat työssä käytettävät suojaimet esim. kuulonsuojaimet (mm. korvatulpat ja kupusuojaimet), silmiensuojaimet, suojakypärät, pelastusliivit, kelluntavarusteet, kenkien liukuesteet, jäänaskalit, heijastimet ja heijastinliivit. Ryhmä 3 Vakavilta vaaroilta tai hengenvaaralta suojaavat suojaimet esim. hengityksensuojaimet, putoamissuojaimet, 50

51 51 kiipeily- ja laskeutumisvälineet (mm. valjaat, köydet, sulkurenkaat), sukelluslaitteet (mm. venttiilit ja hengityksensäätimet) Henkilösuojaimien tyyppitarkastus Suomessa Suomessa henkilönsuojaimia tarkastavaksi laitokseksi on ilmoitettu Työterveyslaitos (laitoksen tunnusnumero 0403) tyyppitarkastaa mm. seuraavia henkilönsuojaimia: hengityksensuojaimet, turva- ja suojajalkineet, liukuesteet, pelastusliivit, kelluntapukineet, pelastuspuvut ja sukelluspuvut, putoamissuojaimet, suojavaatteet ja -käsineet, silmien- ja kuulonsuojaimet Asbestityössä käytetään yleisimmin 5/6 tyyppinumeroisia haalareja. Haalarin päätehtävänä on estää asbestikuitujen kulkeutuminen vaatetuksen mukana altistusalueen ulkopuolelle. Vaikka itse haalarikangas on kuinka tiivis/pölyä erottava, tosiasia on, että 5/6 haalarin rakenteessa on pitkiä ommelsaumauksia ja vetoketju vuotokohtina. Siksi joissain Euroopan maissa suositellaan luokan 4 haalaria, jonka e.m. kohdat on tiivistetty erityisillä saumanauhoilla ja teipeillä. Lisäksi työnantajat (Hollanti) luovuttavat työntekijöille työpäivinä 1-3 settiä, jotka sisältävät kuitukankaiset tai puuvillaiset: alushousut, -paidan, sukat, pyyhkeen. Näin estetään asbestikuitujen kulkeutuminen työvaatteiden mukana purkuhenkilöstön koteihin. 51

52 Lyhytaikahaalarit, paras käytäntö Suojahaalari, hengittävä ryhmä 3 Typ 5+6 Kertakäyttöhaalari polypropyleeni (SMS) CE- merkintä 0516 Typ 5 (pölytiivis, hiukkastiivis) EN ISO :2000 Typ 6 (rajoitetusti sumutiivis) - EN ISO 13034:2002 Väri: valkoinen tai sininen Koot: XXL XXXL Suojahaalari, ryhmä 3 Typ Kertakäyttöhaalari polypropyleeni (SMS) CE- merkintä 0516 Typ 4 (sumutiivis) EN 1512:1997 Typ 5 (pölytiivis, hiukkastiivis) EN ISO :2000 Typ 6 (rajoitetusti sumutiivis) - EN ISO 13034:2002 Väri: valkoinen tai keltainen Koot: L XXL Hengityksensuojaimet Hengityksensuojainten pölynsuodattimet eli hiukkassuodattimet jaetaan niiden suodatustehon perusteella kolmeen pääluokkaan: P1, P2 ja P luokkatunnus näkyy suodattimen muiden tunnusten yhteydessä esim. kertakäyttösuojain voi olla merkitty FFP1, FFP2S, FFP2SL lisäkirjain S osoittaa suojausta kiinteiltä hiukkasilta ja kirjaimet SL kiinteiltä ja nestemäisiltä 52

53 53 pölynsuodattimet kykenevät suodattamaan ilmasta pölyjä, huuruja, savuja, sumuja, utuja, kuituja, jopa bakteereita ja viruksia, jos suodatusluokka on riittävän korkea pelkkä suodatin ei ratkaise suojaustehoa, se riippuu koko suojaimen ominaisuuksista. Ks. myös suojauskertoimia Hiukkassuodattimet Yhdistetyt kaasu- ja hiukkassuodattimet Hengityksensuojainten käyttöön liittyviä edellytyksiä onko työkohteessa tarpeeksi happea? huom. säiliöt, tunnelit, kaivannot, kaasujen syrjäyttävä vaikutus! happea oltava vähintään 17 tilavuus-%, jotta suodattavia suojaimia saa käyttää. Muuten käytettävä eristäviä suojaimia = paineilmalaitteita. 53

54 Mitä epäpuhtauksia työkohteessa on/voi syntyä? epäpuhtauksien pitoisuus ilmassa, HTP= Haitalliseksi Tunnettu Pitoisuus? räjähdysvaara? Käytettävä EX-testattuja varusteita! kiinteät tai nestemäiset hiukkaset, kaasut ja höyryt? Hiukkasilta suojaavat suodattimet eivät suojaa kaasuilta ja höyryiltä, eivätkä kaasunsuodattimet hiukkasilta (pölyiltä)! tavanomaiset kaasunsuodattimet eivät poista häkää tai typen oksideja! Vaikuttaako epäpuhtaus myös ihon läpi tai limakalvoihin? pelkkä hengityksensuojaus ei riitä, jos epäpuhtaus ärsyttää limakalvoja, esim. silmiä tai pystyy läpäisemään ihon. Valittava kokonaamari, ihon suojaus käsineillä ja suoja-asulla Onko työ raskasta, joudutaanko liikkumaan? Miten laajalla alueella suojausta tarvitaan? hengityksensuojaimen käyttö voi olla raskasta; työhön on syytä järjestää taukoja liiallisen kuormituksen estämiseksi. Puhallinsuojaimet tai paineilmalaitteet poistavat hengitysvastuksen Onko työssä kuuma tai kylmä? kuumassa, raskaassa työssä paineilmaletkulaite vähentää kuumuuden vaikutusta. (ns. Vortex- laitteella voidaan ilmaa viilentää tai lämmittää) paineilmaletkulaite rajoittaa liikkumista laajalla alueella. Kylmässä puhallinsuojainten ilmanvirtaus voi aiheuttaa ongelmia, Suojainten kuormittavuus. Ilman puhallinta toimivaa suodatinsuojainta suositellaan käytettäväksi vain kaksi tuntia päivässä Onko samanaikaisesti käytettävä muita suojaimia? Onko tarpeen pitää puheyhteyttä? monen eri suojaintyypin yhteiskäyttö usein tarpeen suojainten on säilytettävä ominaisuutensa myös yhteiskäytössä hengityksensuojaimet huonontavat puheen kuuluvuutta yhteydenpitoa voidaan parantaa esim. radiovarustuksen avulla Onko käyttäjä yliherkkä suojaimen materiaaleille, muita rajoituksia? luonnonkumi- tai neopreeninaamarit eivät sovi kumiallergikoille silikonista valmistetut kasvo-osat eivät aiheuta allergisia oireita 54

55 Onko paineilma riittävän puhdasta hengitettäväksi? paineilman tulee olla hajutonta ja mautonta; öljyä saa olla enintään 0,3 mg/m3 paineilman suodatin luokkaa P Suojauskerroin Ilmoittaa suojaimen tehokkuuden, kuinka monenteen osaan epäpuhtauden pitoisuus laskee suojaimen sisällä ympäröivän ilman pitoisuuteen verrattuna. Tieto löytyy suojaimen käyttöohjeesta. Tietoa työkohteessa mahd. esiintyvistä epäpuhtauksista saa mm. tutustumalla käytettävien aineiden käyttöturvallisuustiedotteisiin ja pakkausmerkintöihin. Valintaperusteena ovat aineiden HTP-arvot 55

56 56 Reunavuoto! Tutkimukset ovat osoittaneet, että niistä hiukkasista, jotka ovat päässeet suojaimen sisäpuolelle 65% - 75% on peräisin suojaimen ja kasvojen välisistä vuotokohdista. Siksi työntekijöille on tehtävä hengityksensuojaimen sovittuvuus- ja tiiveystestit suojainta hankittaessa ja aina suojaimen huollon yhteydessä! Altistus estetään ennakoidusti tiiveystestillä! Hyvän käytännön hengityksensuojaimia suojauskertoimen mukaan Hengityksensuojaimet Suojauskerroin Dräger X-Plore Scott Autoflow ja Provizor Scott Profile Scott Promask Scott Proflow 2 ja Paineilmanaamari, Kompressori, vedenerotin + suodattimet ja letku ACE FFP3 ASTQ / Asko 56

57 SCOTT Proflow 2 SC ASBESTI + Promask paketti; paras käytäntö osastointimenetelmään Akkukäyttöinen puhaltimella varustettu hengityksensuojain, joka on tarkoitettu erityisesti asbestisaneeraukseen. Automaattinen säätöelektroniikka varmistaa luotettavan ja tasaisen hengitysilman saannin koko työpäivän ajan. sisään rakennettu tiedon tallennus mekanismi tallentaa kaiken kuormitus- ja huoltotiedon muistiin. Käyttäjä voi tulostaa täydellisen raportin ohjelmiston kautta. Mahdollista suihkuttaa puhtaaksi vedellä (tulppaukset). Ei tarvitse huoltoa eikä kalibrointia käytön aikana. Ainutlaatuinen tuntitakuu laitteelle, 1800 tuntia (max 3 vuotta). Tekniset tiedot: Ilman virtaus: Minimi 160l/min, automaattinen ilmanvirtauksen säätö. Akku: NiMH ladattava, 9,6 v/4,5 Ah. Akun toiminta: 10 tuntia yhdellä latauksella, riippuen suodatin/kasvo-osa yhdistelmästä. Latauslaite: 6 tunnin latausaika, automaattinen ylläpitolataus. Laitteen indikaattorit: Visuaalinen näyttö akun varaustilasta (A), suod.tukkeutumisesta (P) Paino ilman suodatinta: 1,4 kg, Äänitaso: < 70 db Käyttölämpötila: -10 C +50 C Latauslämpötila: laite ladataan >20 C lämpötilassa. PF10 P3 suodatin: suojaa kiinteiltä ja nestemäisiltä myrkyllisiltä ja vaarallisilta hiukkasilta sekä mikrobeilta, kuten bakteerit ja virukset. Vastaa EN 12942, TM3PSL suojauskerroin 500 vaatimuksia. ASTQ:lta voi tilata myös naamareiden Facefitt testauksen Quantifit laitteella tai Scott:in laitteella tiiveystestin naamarin huollon yhteydessä. Quantifit- testi on ilmainen jokaisen Proflow SC-setin oston yhteydessä (Espoossa) Krokidoliitin purkuun paineilmakäyttöinen hengityksensuojain Paras Käytäntö on Sundström SR 200 Airline SR 200 Airline on erittäin sopiva raskaisiin ja pitkäkestoisiin töihin tai kun epäpuhtaudet ovat erityisen epäterveellisiä ja korkeaa suojauskerrointa tarvitaan. Jatkuvavirtauksinen paineilmakokonaamari liitetään suodatinyksikön (SR 49, SR 79-H ja SR 99) kautta paineilmaan. Naamariin asennettava (P3) standardisuodatin suojaa käyttäjää paineen alentumisen tai siirtymien aikana. Ahtaissa työvaiheissa laitteistoa voidaan käyttää ilman suodatinvarmistusta, kun suodatinaukko on tukittu. Valmistettu kipinöimättömästä materiaalista, jonka ansiosta laitteistoa voi käyttää räjähdysalttiissa ja palovaarallisissa ympäristöissä. Sisältää paineilmavyön. Vyöllä oleva säätöventtiili. Ilmanvirtaus l/min 5-8 bar työpaineella. Virtausmittari ja varoituspilli tilapäiseen ja jatkuvaan ilmanvirtauksen tarkkailuun. Vastaa EN 14594:2005, luokkien 4A ja 4B vaatimuksia. 57

58 58 Mitattu suojauskerroin paineilmalla: 1000 Mitattu suojauskerroin suodattimella: 500 Täydelliseen järjestelmään tarvitset tämän lisäksi: kompressorin, sen ja suodatinyksikön välisen paineilmaletkun, paineilmaletkun 10 tai/15 m, suodatinyksikön ja käyttäjän välille, suodatinyksikön. Paineilmaletku SUNDSTRÖM Heavy-duty, pituus 15 m. Cejn turvaliitin, josta paineilma syötetään Sundström hengityksensuojaimeen. Vastaa EN B vaatimuksia SR 99 paineilmansuodatin puhdistaa tavallisen paineilman hengitysilmaksi kolmessa vaiheessa. Ensin erottuvat karkeat hiukkaset, lauhdevesi sekä öljy. Paineohjattu, vaihtoehtoisesti käsikäyttöinen lauhteen poisto. Pääsuodatin, SR 292, jossa suuritehoinen hiukkassuodatin (P3 R) sekä iso määrä aktiivista hiiltä >450 gr. Suodattavat mikroskooppiset hiukkaset sekä öljyn hajun. Ulosotot; Yksi CEJN turvaliitin ½". Yksi tulpallinen. Voidaan liittää lämpöyksikköön SR 99 H. Syöttöletkun kompressorista paineilmansuodattimeen tulee olla sisähalkaisijaltaan vähintään 11 mm, jotta varmistetaan riittävä ilmansyöttö. Suodatinsisältö vastaa EN 143:2000 sekä EN 14387:2004 vaatimuksia Paineilmakompressori hengityksensuojaimelle (vuokrattavissa) Riittää tuottamaan riittävän ilmamäärän yhdelle työntekijälle käytettäessä SUNDSTRÖM SR 200 ja SR99 paineilmajärjestelmää. Öljytön kompressori paineilmasuojaimille Käyttöjännite 230V / Hz, teho 2,2 kw, Äänentaso 69 db(a) Säiliö 25 L, max paine 8 bar, Imutuotto 360 l/min, 5 bar 240 l/min Mitat: l x s x k 510 x 600 x 830 mm, paino 49 kg Kosteudenpoisto adsorptiotekniikalla Hengityksensuojainten luovuttaminen, huolto ja testaus; vastuut Hengityksensuojainten on oltava puhtaita ja hyvässä kunnossa ennen niiden antamista käyttäjälle. Työnantajan vastuu! Ennen hengityksensuojaimen käyttöä käyttäjän on tarkistettava, että se on hyvässä ja toimivassa kunnossa. Työntekijän vastuu, työnantajan valvontavastuu. Käytön jälkeen suojain on puhdistettava ja desinfioitava ennen seuraavaa käyttöä, esim. Daisy- puhdistusliinalla. Hengityksensuojaimet on säilytettävä erityisesti siihen tarkoitetussa puhtaassa ja kuivassa varastotilassa. 58

59 Tarkistettavia kohtia ovat esim. kiinnityshihnojen sekä kasvo-osan, myös tiivisteen ja visiirin, kuntoventtiilien kunto kierreliitäntöjen ja -tiivisteiden kunto suodattimien kunto ja tyyppi hyväksytyt käyttöpäivät ilmanvirtausnopeus moottoroiduissa ja paineilmalla toimivissa laitteissa onko hengityksensuojain ehjä ja oikein koottu tiiveys- ja sovittuvuustestit muut, esim. valmistajan suosittelemat muut testit tai tarkastukset. Keskitetyssä kokonaamarien huollossa maski puretaan, pestään koneellisesti, läpät ja visiiri vaihdetaan kiristyshihnat tarkastetaan ja vaihdetaan tarvittaessa. 59

60 60 Asennusten ja kokoonpanon jälkeen naamarin tiiveys tarkastetaan ProTester- laitteessa (kuva). Eri tilauksesta maskiin voidaan toimittaa kehys käyttäjän silmälasivoimakkuuksilla hankkimiin linsseihin jotka sitten optikko asentaa. Puhallinmoottorin tiedosto puretaan tietokoneelle ja suoritetaan valmistajan ohjeistamat muut puhdistus-, tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Normaali huoltoväli on yksi vuosi. Huolto- ja testaustoimet suorittaa valmistajan sertifioima asiantuntija. Toimenpiteistä tehdään huoltotodistus ja laitteisiin merkitään seuraava keskitetyn huollon ajankohta Altistuksen arviointi, estäminen ja seuranta Altistuksen seurantamittaukset Hengityksensuojaimen tiiviys on tarkistettava ennen käyttöä. Lisäksi hengityksensuojaimen tiiviys on varmistettava suojaimen sisäpuolelta työntekijän hengitysilmasta tehtävällä testillä vähintään kerran vuodessa. Mittaus on suoritettava asbestipurkutyön yhteydessä. 3 Altistuksen arviointi ja seuranta Työnantajan tulee säännöllisin väliajoin tehtävin mittauksin seurata ja varmistaa, ettei 1 momentissa tarkoitettua raja-arvoa (0,1 k/cm³) ylitetä: Mittaukset tulee toteuttaa siten, että näytteet edustavat työntekijöiden henkilökohtaista altistumista asbestipölylle. Aaro Seppälän kommentti: (annettu SAPry:le ) Tämän pykälän tuleva tulkinta on vielä epävarmaa, toivottavasti vanha naamarin sisältä tehtävä mittaus poistuu. Perustelu ja ehdotus: Altistus voidaan nykymenetelmillä ennakoida, ja estää ilman suojaimen sisältä otettavia näytteitä, joihin on todettu liittyvän suuria tilastotieteellisiä ja muita epävarmuustekijöitä). Ennakointi alkaa suojaimen normitetusta ja mitatuista suojauskertoimista. Altistuksen estämiseen tulee käyttää validoitua naamarin sovittuvuus- ja tiiveystestiä, (esim. Quantifit, Portacount ja Scott Pro-Tester). Nämä todentavat henkilökohtaisen altistumisen dokumentoitua seurantaa 1. ennen työn alkua ja suojainta hankittaessa, 2) altistumisen aikana sekä 3) altistumiseen vaikuttavissa muutos- ja häiriötilanteissa. Työnantaja määrittelee osana yrityksen riskienhallintaa altistusten esto- ja seurantasuunnitelmassaan nämä vaiheet sekä niiden edellyttämät toimenpiteet. 60

61 61 Esimerkkinä muutoksesta on jatkuvan seurannan yhteydessä havaittu suojaimen osien vanheneminen, vauriot tai vuoto, mitkä edellyttävät suojaimen korjausta tai vaihtoa. Korjaustoimenpiteen onnistuminen varmistetaan aina uudella mittauksella. Työnantaja varmistaa, että työntekijällä on asbestipurkutyöhön sopivat henkilönsuojaimet ja suojavaatetus. Markkinoilla on myös pestäviä suojahaalareita, mutta normaalit pesulat eivät vastaanota asbestityössä saastunutta pyykkiä. Siksi Suomessa käytetään pääsääntöisesti kertakäyttöhaalareita. Suljetussa asbestipurkutilassa/osastoinnin sisällä tai laitteiden huoltotilassa käytetään puhallinkäyttöistä kokonaamaria, jonka suojauskerroin on vähintään 500. Krokidoliitin purkamisessa käytettään vaatimustenmukaisia paineilmalla toimivia hengityksensuojaimia, joiden suojauskerroin vähintään Hengityksensuojaimen tiiviys tarkistetaan ennen käyttöä ja varmistetaan henkilökohtaisella tiiviystestillä (esim. Quantifit, Portacount) sekä sen jälkeen tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa. Työterveyslaitos voisi tehdä selkeän ohjeistuksen asbestityön henkilösuojaimille sekä niiden sovittuvuus- ja tiiviysmittauksille. SAPry voisi yhdessä Rakennusteollisuuden ja Rakennusliiton kanssa, STM:n ohjauksessa teettää uuden ohjeistuksen Työterveyslaitoksella. Eettinen näkökohta; jos asbestikuiduilla mitattaessa on altistuksen mahdollisuus, sitä voi verrata kovilla ampumiseen ryömintäharjoituksessa. Tilastollinen näkökulma; nykyinen mittaustapa ja otos ei ole ollut koko altistuvaa työntekijämäärää edustava (toteutuneet mittaukset, niiden kattavuus). Naamarin sisältä tehtävän altistusmittauksen tilastollinen luotettavuus on kyseenalainen. Tekninen näkökulma; naamarin seinämän läpi pistetty mittausneulaputki rikkoo naamarin, jonka jälkeen se ei läpäise tiiveystestiä, eikä täytä CE-vaatimustenmukaisuutta (luvaton muutostyö)! Ainoa oikea ajattelutapa on altistuksen ennaltaehkäisy teknisin ratkaisuin (työmenetelmät, Kohdepoisto, huuhteluvaikutus jne.) toissijaisena suojaimet, niiden suojauskerroin, tiiveys ja sovittuvuus. AHA- asiantuntijoiden kommentit; Työmaaolosuhteissa tapahtuvassa mittauksessa altistetaan työntekijöiden lisäksi myös seurantamittaajatkin toisaalta käytäntö on osoittanut, että työmaaolosuhteissa tapahtuvalla mittauksella on merkitystä. Usein nuo laboratorio-olosuhteissa tapahtuvat mittaukset jäävät huoltotilaan tai testipenkkiin ja arjessa maski- ja laiteasioihin ei juuri kiinnitetä huomioita, vaikka kokeneet työntekijät ovat kysymyksessä. Seurantamittaukset ovat toki perusluonteeltaan sattumanvaraisuutta sisältäviä, mutta silti tietoisuudella niiden olemassaolosta on jokin pelotevaikutus huonoihin käytäntöihin. 61

62 62 Kenttäolosuhteissa tapahtuvalla mittauksella tulee jatkuvasti vastaan tapauksia, joissa havaitaan sotkuisia maskeja ja falskaavia alipaineistajia. Toimintatavat ehkä paranevat kun näitä mittaillaan/havaitaan ja asioihin puututaan. Tulisi ennaltaehkäistä ja nämä eivät tähtää siihen. Jos kuitu löytyy sitten maskin sisäpuolelta tai osaston ulkopuolelta niin kohu on kauhea. Jos testataan turvallisella menetelmällä niin silloin EHKÄISTÄÄN ongelman synty. QUANTIFIT: sikko/ PORTACOUNT: DOP testi: Altistuksen estäminen -sovittuvuustesti Quantifit Respirator Fit Testing System Kontrolloitu alipaine- (CNP) menetelmä (1992) antoi uuden lähtökohdan sovittuvuustestaukseen. Tämä menetelmä mittaa suojaimen mahdolliset ohivuodot ja naamarin sovittuvuuden henkilön kasvoihin. USA:ssa OSHA (the Occupational Safety and Health Administration) hyväksyi Quantifit- testin vuonna Se on otettu teollisuuden eri alojen käyttöön nopeimpana ja tarkimpana keinona hengityksensuojainten kenttätestauksiin. Nykyään sitä pidetään suojainten sovittuvuustestauksen kultaisena standardina. Ominaisuudet: yli 1000 testin tallennuskapasiteetti; selkeä näyttö, opastaa testiprosessia: Laite on varustettu USB- väylällä ja näppäimistöllä. Mukana software, kuljetuslaukku ja USB- muistitikku. 62

63 Tekniset toimenpiteet 1. pölyämisen estäminen, 2. kostutus Esimerkki teknisestä ratkaisusta: 1. Pölyämisen vähentäminen huuvan ja kohdepoiston avulla (kuvat yllä) 2. Pintajännityksen alentaminen, kostutusmenetelmä Tietyillä hiukkasilla ja kuiduilla (esim. silikaattimineraalit/asbesti) on suuri pintajännitys, jolloin pelkän veden kostutuskyky on huono. Tätä ominaisuutta voidaan parantaa huippuluokan tensidillä, PP Agentilla. Se on veden pintajännityksen poistamiseen kehitetty pinta-aktiivisten aineiden seos. Veden pintajännitys alenee merkittävästi, jolloin vesi tunkeutuu tehokkaasti syvälle kostutettavaan materiaaliin. Tuotteen käyttö vähentää purettavien materiaalien pölyämistä ja valumien syntymistä. Tuote ei sisällä natriumsuoloja eikä saippuoita. Jäämien määrä on minimaalinen. (Viite: Microbe Control Finland Oy:n esite) 63

64 Altistumisalueen puhtauden varmistaminen ja jatkokäytön turvallisuus 15 Työnantajan on asbestipurkutyön suorittamisen jälkeen varmistuttava siitä, että altistumisalue on huolellisesti puhdistettu asbestista ja asbestipitoisesta materiaalista. Tilojen puhdistuksen jälkeen työnantajan on varmistettava mittaamalla, ettei altistumisalueen ilmassa ole asbestia enempää kuin 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä ilmaa. Purkutyön tehneen työnantajan ja työn tilanneen rakennuttajan on tehtävä tilan käyttöönottamisesta yhteinen asiakirja, jossa todetaan tilan puhtaus ja jatkokäytön turvallisuuteen liittyvät havainnot Puhtauden toteaminen; näytteenotto; suodatinkeräinmenetelmä ASTQ:n valikoimassa olevan Gilian-näytteenottojärjestelmän toiminta perustuu yksinkertaistettuna siihen, että ilmassa esiintyvät epäpuhtaudet imetään näytteenottokeräimeen (esim. aktiivihiiliputkeen, suodattimeen tai näytteenottopussiin) ilmapumpun avulla. Näytteenottojärjestelmää käytetään kantamalla sitä vyöhön ja vaatteisiin kiinnitettynä halutun seuranta-ajanjakson, tyypillisesti yhden työvuoron ajan. Tämän jälkeen kerätty näyte toimitetaan laboratorioon analysoitavaksi. Laboratorioanalyysin avulla määritellään tarkasti altistumisen suuruus ja laatu, eli kuinka paljon ja mitä epäpuhtauksia tutkittava ilma on sisältänyt. Jotta analyysi olisi luotettava, on näytteenottojärjestelmän toimittava tarkasti säädellyllä tavalla. Pumpun on mm. säädeltävä imuvirtaustaan lämpötilan ja ilmanpaineen vaihteluita seuraten. Pumpun on luonnollisesti oltava myös kalibroitu, jotta näytteenoton tarkkuus pystytään takaamaan. Kalibrointilaitteet myydään erikseen. GilAirPlus, perusmalli Puhtauden toteaminen; Labroc Oy:n ohje, Laatinut Tomi Tolppi Mittausmenetelmä: kuitujen laskenta ja tunnistus elektronimikroskoopilla (SEM-EDS) Mukaan tarvittavat välineet: Polykarbonaattisuodattimia koteloissaan (huokoskoko 0,2-0,8 μm). Vähintään yksi näytteenottopumppu tilavuusvirralla 2 l/min (suodatin 25 mm) tai 10 l/min (suodatin 37 mm). Näytteenottajan suojavarusteet, säädettävä jalusta, kumiletku, kello, kamera, jatkojohto, näytteenottokaavake, näytteenotto-ohje. 64

65 65 Yleisohjeet tutustu näihin ennen mittauksen aloittamista Ottaessasi ilmanäytteitä suojaudu aina kuten tilassa olisi asbestia. Ennen puhtaan tilan näytteenottoa varmista, että tila on kuiva, siisti ja alipaineistus on ollut päällä riittävän pitkään viimeisen pölyävän työvaiheen jälkeen. Pumpun todellinen virtausnopeus suodattimen kanssa tulee mitata vähintään kerran kuukaudessa. Puhtaassa tilassa ilmanäytettä imetään Ø 37 mm:n suodattimen läpi vähintään 600 l virtausnopeudella 10 l/min (60 min) tai Ø 25 mm:n suodattimen läpi vähintään 230 l virtausnopeudella 2 l/min (115 min). Likaisessa tilassa ilmanäytettä imetään litraa/ 10 l virtaus tai litraa/ 2 l virtaus. Pienempi ilmamäärä estää suodattimen tukkeutumisen. Mittaus tulee keskeyttää, mikäli suodatin on tukkeutumassa. Huom! pieni ilmamäärä vaatii useita peräkkäisiä mittauksia. Työhygieenisissä altistusmittauksissa (maskimittaus) imetään hengitysilmasta 25 mm:n suodattimen läpi noin 180 litraa (90 min/ 2 l virtaus) ja hengitysvyöhykkeeltä purkutilasta noin litraa (30-50 min/ 2 l virtaus). Näytteenotto ilmasta suoritetaan aggressiivisesti eli näytteenoton aikana kohteen kaikki pinnat harjataan esim. auton lumiharjalla kahteen kertaan. Varmista ettei harjasta aiheudu kontami-naatiota eri näytteenottopaikkojen välillä. 1 huone, osasto tai rajattu tila = 1 näytteenottopaikka. Näytteenotto-ohjeet Merkitse suodattimen koteloon näytetunnus. Aseta suodattimen sisältävä suodatinkotelo sopivalla menetelmällä 1,5 m korkeuteen. Avaa suodatinkotelon imupään punainen korkki (outlet) ja yhdistä kotelo letkulla pumppuun. Avaa suodatinkotelon 25 mm sininen korkki (inlet) tai poista kansiosa (1/3 osa) 37 mm:n kotelosta. Ime pumpulla ilmaa suodattimen läpi. Merkitse muistiin näytteenottoaika, käyttämäsi laitteen yksilöintitunnus ja dokumentoi näytteenotto esim. valokuvin. Näytteenoton päätyttyä sammuta ensin pumppu ja irrota suodatinkotelo vasta sen jälkeen. Sulje suodatinkotelo tiivisti (korkit ja/tai kansiosa kiinni). Täytä näytteenottolomake. Näytteenottolomakkeen täyttö Kirjaa lomakkeeseen näytteenottopäivä ja näytteenottajan nimi. näytteenottopaikka, näytteenoton kesto ja kokonaisilmamäärä. näytteen tunnus, näytteeseen tai näytteenottoon mahdollisesti vaikuttaneet seikat. Lisätietoa 65

66 Hiukkaskoko ja suodatinluokat Alemmassa taulukossa on mukana uudet M6 ja M5- luokat Esisuodatus Esisuodatus 66

67 67 Suodatuksen ensimmäistä vaihetta nimitetään esisuodattamiseksi ja/tai karkeasuodatukseksi. Siinä sisäilmasta saadaan poistettua lähes kaikki suurimmat hiukkaset, joiden koko vaihtelee silmin nähtävistä aina 10 µm kokoisiin asti. Näiden suurimpien hiukkasten poistaminen suhteellisen edullisten esisuodattimien avulla pidentää kalliimpien pääsuodattimien käyttöikää. Jos esisuodatusta ei tehdä, pääsuodatuksessa käytettävä suurtehoiseen laitteeseen kertyisi nopeasti paljon hiukkasia vähentäen virtausmäärää ja suodatustehoa. Suurten hiukkasten poistaminen esisuodattimien avulla edesauttaa tehokkaan virtausmäärän ja suodatuksen ylläpitämistä koko laitteistossa ja näin myös suuremman kuutiomäärä suodattamista tunnissa. Jos suodatus kestää pitkään, esisuodattimet vaihdetaan moneen kertaan yhden suurtehoisen perussuodattimen (useimmiten HEPA) käyttöiän aikana Suodattimien luokittelu Suodatinluokat ja niiden tunnukset perustuvat kansainvälisiin standardeihin. Luokan G = Goarse, karkea suodatin pysäyttää kaikkein karkeimmat hiukkaset, kun taas U = ULPA-luokan suodattimet pystyvät erottelemaan ultrapieniä hiukkasia. Kaikille suodattimille ilmoitetaan myös prosenttiluku, joka kertoo suodattimeen jääneiden hiukkasten osuuden koko hiukkasmassasta Karkeasuodattimet (G1-G4) Karkeasuodattimien prosenttiluku kertoo, kuinka suuri osa testissä käytetystä koko hiukkasmassasta on jäänyt suodattimeen. Alipaineistajien, ilmanpuhdistajien ja kuivauskoneiden esisuodattimet ovat yleensä G3 tai G4-luokkaa. G3 >= 80% G4 >= 90% Erotusaste koko hiukkasmassasta Hienosuodattimet (F5-F9) Hienosuodattimissa prosenttiluku kertoo kuinka suuri osa yli 0,4 mikrometrin kokoisista hiukkasista on jäänyt suodattimeen. Alipaineistajan, ilmanpuhdistajan ja tuuletuspuhaltimen hienosuodattimet ovat yleensä luokkaa F5 (Vortex- aksiaalipuhallin/tuuletuspuhallin), F7 (Alipaineistajan pussisuodatin) tai F9 (Hepa/FT500 alipaineistajan pääsuodatin, silloin kun sitä käytetään H13 HEPA-suodattimen sijasta). 67

68 68 Hienosuodattimet luokiteltuina erotusasteen mukaan (% yli 4 μm hiukkasilla) F5 >= 40% F6 >= 60% F7 >= 80% F8 >= 90% F9 >= 95% HEPA- (H10-H14) ja ULPA-suodattimet (U15-U17) Ilmanpuhdistajien yhteydessä tulee usein esille sana HEPA, joka on lyhenne sanoista High Efficiency Particulate Air ja jota käytetään puhuttaessa laitteiden suodatintehosta. Lähes kaikki suurtehoisten suodattimien tai ilmanpuhdistajien valmistajat ilmoittavat laitteidensa olevan HEPAsuodattimia. HEPA ja nyttemmin myös ULPA- suodattimella on ollut suuri merkitys puhdastilojen kehityksessä. Näitä suodattimia käytetään myös pölynimureiden poistoilmapuolella huolehtimassa huoneeseen palaavan ilman puhtaudesta. Vaatimustenmukaisten Ilmanpuhdistajien ja alipaineistajien HEPA- suodattimen tulee poistaa vähintään 99,97% pölystä, siitepölystä, bakteereista ja kaikista ilmassa syntyvistä partikkeleista, kuten aerosoleista. HEPA- ja ULPA-suodattimien prosenttiluku kertoo kuinka suuri osa tunkeutuvimmista hiukkasista pysähtyy suodattimeen (kts. alla oleva taulukko). Testeissä otetaan huomioon myös ilmavirtaus ja suodatinmateriaali. Kaikkein tunkeutuvimmasta hiukkasesta käytetään lyhennettä MPPS (Most Penetrating Particle Size). Sen koko vaihtelee välillä 0,1-0,25 µm. HEPA- suodattimet luokiteltuina erotusasteen mukaan (MPPS) H10 >= 85% H11 >= 95% H12 >= 99,5% H13 >= 99,95% H14 >= 99,995% (Asbestiyöhön tarkoitetuissa ilmankäsitelylaitteissa ollaan siirtymässä H14- luokan suodattimiin) ULPA- suodattimet luokiteltuina erotusasteen mukaan (MPPS) U15 >= 99,9995% U16 >= 99,99995% U17 >= 99,999995% Alipaineistajissa ja ilmanpuhdistajissa käytetään yleisimmin H13 - H14 luokan HEPA- suodatinta. se on vaatimuksena mm. asbestisaneerauksessa käytettävissä alipaineistajissa. 68

69 69 HEPA- ja ULPA- suodattimen luokittelu EN standardin mukaisesti Eurooppalainen normikomissio on laatinut EN standardin HEPA- ja ULPA- suodattimien luokittelua ja testausta varten. Lähtökohtana on suodattimen kyky erotella läpäisevin hiukkaskoko (Most Penetrating Particle Size, MPPS). Testaus tehdään yleensä aerosolisondilla, jolla voidaan pyyhkäistä suodattimen koko pinta. Aerosolisondilla pyyhkäistessä saadaan tietoja useista paikallisista erotusasteista. Paikallisten erotusasteiden avulla voidaan laskea suodattimen kokonaiserotusaste tai tietyn suodatinpinnan osan vuotonopeus. Laskettua kokonais-erotusastetta sanotaan usein integraaliarvoksi ja vuotonopeutta paikalliseksi arvoksi. Suodatintestissä mitataan seuraavat seikat: 1. Paineenlasku nimellisilmavirtauksella 2. MPPS-hiukkaskoon kokonaiserotusaste 3. MPPS-hiukkaskoon paikalliset erotusasteet 4. Ei edellä olevan taulukon arvoja ylittäviä vuotoja H13-luokassa Suodatusmekanismit Mekaaninen ilmansuodatin poistaa partikkeleita ilmavirrasta siten, että partikkelit koskettavat suodatinmateriaalin kuituja ja tarttuvat niihin kiinni. Suodatusmekanismeja, joilla partikkelit koskevat kuituihin suodatinmateriaalissa ovat: Seulavaikutus, Sieppausvaikutus, Diffuusiovaikutus, Hitausvaikutus ja Sähköstaattinen vetovoima. Seulavaikutus vaikuttaa pääsääntöisesti mekaanisissa suodattimissa ja sen tehoon vaikuttaa partikkelien koko ja suodatusmateriaalin kuitutiheys. Sähköstaattinen suodatus saadaan aikaan lataamalla suodatinmateriaaliin sähköinen varaus sen valmistusvaiheessa. 69

70 Seulavaikutus Hiukkaset, joiden läpimitta on suurempi, kuin kahden kuidun vapaa välimatka, kiinnittyvät suodatinmateriaaliin. Seulavaikutuksella ei ole oleellista merkitystä ilmansuodattimien erotusmekanismina, poikkeuksena kuitenkin ovat esim. kuitumaiset epäpuhtaudet Kosketusvaikutus Pienet ja kevyet hiukkaset seuraavat ilmavirran virtaviivoja kuidun ympäri. Jos hiukkasen keskipiste seuraa virtaviivaa, jonka etäisyys kuidusta on pienempi kuin hiukkasen säde, hiukkanen koskettaa kuituun ja kiinnittyy. Kosketusvaikutus on riippumaton virtausnopeudesta, jollei nopeuden muutos ole niin suuri, että virtauskuva muuttuu tai että hiukkasta irti repivä voima on suurempi kuin hiukkasen ja kuidun välinen sidosvoima. Kosketusvaikutus kasvaa, kun hiukkaskoko kasvaa, kuidun läpimitta pienenee ja kuitutiheys suodatinmateriaalissa kasvaa Diffuusiovaikutus Pienten (< 1 um) hiukkasten kiinnittymiseen vaikuttaa myös nk. Brownin liike, jonka seurauksena hiukkaset poikkeavat ilmavirran virtaviivoista ja saattavat koskettaa kuitua ja kiinnittyä. Todennäköisyys, että hiukkaset koskettavat kuituja kasvaa, kun virtausnopeus pienenee, uitujen halkaisija pienenee ja kuitutiheys materiaalissa kasvaa Törmäysvaikutus Isot hiukkaset, joilla on suuri massa ja suuret hitausvoimat eivät seuraa ilmavirran virtaviivoja kuidun ympäri. Hiukkaset jatkavat omaa rataansa, törmäävät kuituun ja kiinnittyvät. Törmäysvaikutus kasvaa, kun virtausnopeus tai hiukkaskoko kasvavat ja kuidun läpimitta pienenee. Tästä mekanismista käytetään myös nimityksiä hitausvaikutus tai nopeus- vaikutus ja se toimii parhaiten hiukkasille, joiden halkaisija on suurempi kuin yksi mikrometri. 70

71 Sähköiset erotusmekanismit Mekaanisten vaikutusmekanismien lisäksi hiukkasten erottamiseen voivat vaikuttaa myös hiukkasten ja suodatinkuitujen välillä vallitsevat sähköiset voimat. Nämä voivat olla merkittäviä silloin, kun hiukkasten ja kuitujen varaustilat ovat vastakkaismerkkiset. Tällöin sähköinen vetovoima tehostaa hiukkasen kiinnittymistä kuituun. Paksuja suuriläpimittaisija kuituja käytetään yleensä edullisempien valmistuskustannuksien takia. Suodattimen kuormittuessa (esim. dieselpakokaasut) sähköinen varaus kuitenkin poistuu ja suodattimen todellinen suodatusluokka sekä pölynvarauskyky usein laskee uutta suodatinta merkittävästikin alemmaksi HEPA- suodatinmateriaali koostuu sekaisin olevien kuitujen matriisista. Tärkeimmät toimintaan vaikuttavat tekijät ovat kuitujen tiheys, kuitujen paksuus ja suodattimen paksuus. Ilmatila kuitujen välissä on paljon suurempi kuin 0,3 µm. HEPA ei toimi kuten sihti, jossa reikien koko määräisi suurimman läpi tulevan partikkelin koon. Kuitujen välimatka ei selitä HEPA:n toimintaa, sillä pienemmät partikkelit jäävät kiinni kuituihin jollakin seuraavista mekanismeista: Interseptio -ilmiö, jossa partikkeli osuu suorassa liikkeessä suodatinkuitujen säteelle ja tarttuu siihen kiinni kuten vesipisarat puihin. Kiinni pitävänä voimana voi olla staattinen sähkö tai adheesio. Suodatin ei siis ole toiminnaltaan kuin kalaverkko, johon jää kiinni vain silmäkokoa suuremmat kalat. Törmäys, jossa partikkelit, vaikka voisivat ilmavirran mukana osittain kiertää kuituja, jollakin todennäköisyydellä törmäävät kuituun, kun näitä on riittävän tiheässä, ja jäädä siihen kiinni. Ilmavirran nopeuden kasvaessa ja kuitujen välisen etäisyyden laskiessa tämän mekanismin vaikutus kasvaa. Erityisesti pienimmät alle 0,1 µm partikkelit törmäilevät kaasumolekyyleihin, jolloin niiden liike hidastuu ja estyy. Tämä lisää partikkeleiden todennäköisyyttä jäädä kiinni suodattimen kuituihin joko törmäämällä tai interseption avulla. Lähde: Wikipedia; suomennos ASTQ 71

72 72 Diffuusio on ilmeisesti dominoiva mekanismi pienillä alle 0,1 μm partikkeleilla ja interseptio sekä törmäys vaikuttavat eniten yli 0,4 μm partikkeleilla. Näiden välissä suurimman läpäisyn partikkelikoolla 0,3 μm diffuusio ja interseptio vaikuttavat eniten Kemialliset suodattimet, toimintaperiaate ja käyttötarkoitus Kemiallisten suodattimien tarkoituksena on poistaa kaasumaisia epäpuhtauksia. Materiaalina käytetään useimmiten aktiivihiiltä. Aktiivihiilisuodattimia käytetään hajujen, höyryjen sekä matalien kaasupitoisuuksien poistoon. Aktiivihiilisuodatinta käytetään ilmanpuhdistimissa aina jonkin hiukkassuodattimen lisäksi. Aktiivihiilisuodattimien ongelmana on verraten lyhyt käyttöikä. Teho heikkenee merkittävästi vuodessa, kun niitä käytetään normaaleissa oloissa, ja jopa kuukaudessa, jos ilmassa on runsaasti epäpuhtauksia. Mikäli aktiivihiilisuodatinta käytetään alipaineistajassa ja ulospuhallettavasta ilmasta on kertasuodatuksella poistettava runsaasti kaasumaisia yhdisteitä, tulee suodattimessa olla runsaasti aktiivihiilimassaa (pellettimuodossa). Ratkaisevia hyvän erotusasteen saavuttamiseksi ovat: - riittävä pinta-ala, joka saavutetaan käyttämällä esim W - muotoisia kasetteja, joissa on runsaasti aktiivihiiltä (esim kookoshiilipellettiä). - Viipymä, eli sopiva ilman virtausnopeus, jolloin kaasumaiset yhdisteet adsorpoituvat suodatinmateriaalin pinnoille ja huokosiin. Esimerkkisuodattimessa (2500 m³/h alipainesitajan w kaasusuodatin) 450 x 450 x 200 mm, sisältää n. 13 kg aktiivihiiltä ja sen erotusaste tolueenilla mitattuna on 95% 600 m³/h ilmavirtauksella. Painehäviö on tässä tapauksessa viipymän saavuttamiseksi hyvin suuri. Mikäli aktiivihiilisuodatinta käytetään kiertoilmapuhdistuksessa (esim. FT HEPA 500), pienempi massa on riittävä, koska tilan ilma kiertää nyt koko ajan suodattimien läpi erottaen kaasumaisia yhdisteitä joka kierrolla. Tällöin painehäviö taas on pieni, mutta suodattimen käyttöikä puolestaan lyhyt Suodatinten huolto ja hävittäminen Kaikki suodattimet edellyttävät asianmukaisen huolto- ja vaihto-ohjelman noudattamista. Suodattimien teho ja ominaisuudet heikkenevät ajan myötä ja puutteellisen huollon seurauksena. Myös laitteen muut osat kuormittuvat, jos suodatin on tukossa tai vaihtamatta. Tämä aiheuttaa laitteiden vioittumista ja pahimmillaan paloturvallisuusongelmia tai pölypäästön. Alipaineistajat on varustettu suodattimien paine-eromittarilla tai anturilla ja merkkivalolla, joka ilmaisee suodattimen 72

73 73 vaihtotarpeen. Mikäli karkea- ja hienosuodatin on vaihdettu ja edelleen paine-ero on suuri, on HEPA- suodatin vaihdettava uuteen. HEPA-suodatinta ei voi, eikä saa puhdistaa! Vaatimustenmukaisten alipaineistajien HEPA- suodattimien tulee olla varustettu suojaritilällä, joka estää suodatinmedian rikkoutumisen mekaanisesta iskusta tai kosketuksesta! Karkea- ja hienosuodattimesta voi imuroimalla saada lisää käyttöikää, mutta pääsääntö on, että suodattimia ei voi tai kannata yrittää puhdistaa. Poikkeuksen muodostavat eräät pestävät erikoissuodattimet. Koneiden huollon tulee olla käyttöolosuhteissa riittävän helppoa. Alipaineistuslaitteen ja imurin HEPA-suodatin on tarkastettava ja vaihdettava tarvittaessa. Ilmankäsittelykoneiden suodattimia huollettaessa ja vaihdettaessa on käytettävä henkilökohtaisia suojaimia (hengityksensuojain, suojapuku), jotta vältytään altistumasta asbestipölylle. Suodattimien hävittäminen Suodattimia vaihdettaessa, ilmankäsittelylaitetta puhdistettaessa ja huollettaessa suuri määriä hiukkasia voi päästä laitteesta leijailemaan lähiympäristöön. Jos ilmanpuhdistajaa tai imuria on käytetty asbestisaneerauksessa, se on työmaalla varustettava asbestivaroitusteipeillä ja suojattu huolellisesti muovilla. Jos työkohteessa tiedetään olleen haitallisia epäpuhtauksia, tulee aina käyttää hengityksensuojaimia, suojakäsineitä, suojalaseja ja suojahaalareita. Pölynhallintakoneiden huoltotilan tulee olla alipaineistettu ja tarvittaessa varustettu sulkutilalla. Huoltotilassa suojataan myös letkut muovisukalla ja pakataan laitteet kuljetuskuntoon. Suodattimeen jääneet hiukkaset voivat olla vahingoksi ihmisten terveydelle, jos ne pääsevät uudelleen sisäilmaan. Käytetyt suodattimet tulee aina hävittää huolellisesti. Suodattimet kerätään tiivisti suljettavaan muovipussiin. Niiden hävittämisessä on aina noudatettava viranomaisten ohjeita Saneeraustyössä käytettävien alipaineistajien/ilmanpuhdistajien suodattimet Karkeasuodatinmatto tai laskostettu paneelisuodatin on yleensä G3 tai G4-luokkaa Hienosuodatin on luokkaa F5 F7 HEPA suodatin on luokkaa H13 tai H14 (asbestitöissä) Lisäksi kaasumaisia epäpuhtauksia varten alipaineistajaan voidaan asentaa aktiivihiilisuodatin tai ns. Nanosuodatin. 73

74 Ilmankäsittelylaitteiden valintaohje; ASTQ Supply Housen perusvalikoima H-luokan imurit 3- vaihe ja 1-vaihe Imurityyppi Kuva Pölyluokka Käyttötarkoitus Paino Letkukoot Ø mm Puhallin-tyyppi Teho kw/a tai W Ilmamäärä m³/h alipaine Pölyn keräys Esierotin (lisävaruste) Deconta Aspimax 32 3-vaihevirta 400 V H Asbesti ja haittaaineet. Keskusimu-yksikkö 170 kg sivukanava 10,5 kw 20 A 870 m³/h 35 Pa oman syklonin kautta muovisäkkiin 65 l Säkitys-asema Deconta Aspimax 16 3-vaihevirta 400V H Asbesti ja haittaaineet. Keskusimu-yksikkö 120 kg sivukanava 5,5 kw 11,8 A 540 m³/h 30 kpa oman syklonin kautta muovisäkkiin 40l Nilfisk IVB 965-0L SD XC 230V Nilfisk IVB IVB 7 H ja IVB 5 H H/M H/M Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipöly Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous (M) Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipöly Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous (M) 45 kg kpl imuturbiini 3,0 kw 27,2 kg 16,7 kg 38 1 kpl imuturbiini 1,2 kw 7200 l/min 23 kpa 3600 l/min 23 kpa H- ja M- luokille omat pölyn keräysjärje stelmät H-luokassa turvapölypussi paperi/ muovi 40/20 l Nilfisk IVB 3 H H/M Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipit.pöly (H). Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous (M) 10,6 kg 38 1 kpl imuturbiini 1,2 W 3600 l/min 23 kpa H-luokassa turvapölypussi paperi/ muovi 11 l Enviro Dustkiller H+ Asbest H Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipit.pöly (H). Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous 10 kg 36 1 kpl imuturbiini 1,2 kw 3700 l/min 25 kpa H-luokassa turvapölypussi paperi/ muovi 20 l Ronda 2800 H+ Asbest Ronda 2000 tai 2200 H H Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipit.pöly (H). Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipit.pöly (H). Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous 65 kg x 1,1 kw 9700 l/min 580 m³/h 25 kpa 48 kg x 1,0 kw 7200 l/min 432 m³/h 24 kpa H-luokassa turvapölypussi paperi/muo vi 24 l H-luokassa turvapölypussi paperi/ muovi 14 l 74

75 75 Ronda 400 H Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipit.pöly (H). Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous 27 kg 36 1,2 kw 3600 l/min 216 m³/h 24 kpa H-luokassa turvapölypussi paperi/muo vi 14 l Ronda 200 H Asbesti ja haittaaineet Mikrobipit.pöly Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous 15 kg 36 1,2 kw 3600 l/min 216 m³/h 24 kpa H-luokassa turvapölypussi paperi/muo vi 14 l Festool jäjestelmäimuri CHT48 Festool Järjestelmäimuri CTH 26 H H Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipit.pöly (H). Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipit.pöly (H). Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous 18,8 kg 27 0,35-1,0 kw 13,9 g l/min 234 m³/h 24 kpa 0,35 1,2 kw 3900 l/min 234 m³/h 24 kpa H-luokassa SelfClean pölypussi H-luokassa SelfClean pölypussi Dustcontrol DC 3900a H Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipit.pöly (H). Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous 38 kg W by-pass 320 m³/h 25 kpa Säiliössä muovisäkki 40 l Dustcontrol D 2900a H Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipit.pöly (H). Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous 19 kg W by-pass 190 m³/h 24 kpa Säiliössä muovisäkki 40 l Dustcontrol DC 1800 H Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipit.pöly (H). Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous 10 kg W by-pass 190 m³/h 24 kpa Säiliössä muovisäkki 40 l Clen 429 ja Clen 515 Pulsar imuri H/M Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipit.pöly Rakennus- ja teoll. siivous 24 kg 10 kg 38 2 x 1,2 kw (429) 1 x 1,2 kw 340 ja 170 m³/h 22 kpa H-luokan edellytyksenä turvapölypussi Huom: Asbestityössä käytetty luokittelematon tai M tai L- luokan imuri on käytön jälkeen pakattava tiiviisti muovisäkkiin asianmukaisin varoitustarroin ja puhdistettava ja huollettava asbestikoneiden huoltotiloissa. Luokittelematon imuri käytettynä osastoinnin ulkopuoletta on suuri riski. 75

76 76 Sitä ei pidä sen jälkeen käyttää muilla, kuin asbestityömailla, osastoinnin sisällä. Sykloniesierotin osaston sisäpuolella on paras käytäntö kohdepoistossa Suurtehoimurit 76

77 Valintaohje; ASTQ Alipaineistajat/ilmanpuhdistajat/puhaltimet Täyttää BS :2009) vaatimukset Laite Suodattimet Mitat Teho/ilmamäärä Imu-/lähtökaulus Sertifiointi NEGAIR 500 alipaineistaja/ ilmanpuhdistaja Erityisesti asbestityöhön! EN HEPA 14 hienosuodatin G4 esisuodatin G3 Paino 15 kg 390x390x 300 mm 500 m³/h portaaton säätö Paineeromittari suodatinten tarkkailuun. Testiraportti ilmamäärästä ja erotusasteesta, ei tarvitse mitata uutena! Imuaukossa peitelevy. Lähtökaulus kiinteä 200 mm Jokainen koneyksilö on sertifioitu asbestityöhön (Hollannin asbestisäännökset SC530; kohta 11: NPU) NEGAIR 2000 alipaineistaja/ ilmanpuhdistaja. Erityisesti asbestityöhön EN HEPA 14 hienosuodatin G4 esistin G3 Paino 30 kg 450x450x 650 mm Max m³/h portaaton säätö Kunnollinen paineeromittari suodatinten tarkkailuun Testiraportti ilmamäärästä ja erotusasteesta, ei tarvitse mitata uutena! Imuaukossa peitelevy. Lähtökaulus kiinteä 305 mm lisävar. imukartio 305 mm, irrotettava esisuodatinkotelo, jossa 2 pyörää Jokainen koneyksilö on sertifioitu asbestityöhön (Hollannin asbestisäännökset SC530; kohta 11: NPU) NEGAIR 5000 alipaineistaja/ ilmanpuhdistaja erityisesti asbestityöhön EN HEPA 14 hienosuodatin G4 esisuodatin G3 Paino 65 kg 685x685x710 mm Max m³/h portaaton säätö Kunnollinen paineeromittari suodatinten tarkkailuun Imuaukossa peitelevy. Lähtökaulus kiinteä 400 mm lisävar. imukartio 300 tai 400 mm Jokainen koneyksilö on sertifioitu asbestityöhön (Hollannin asbestisäännökset SC530; kohta 11: NPU) Testiraportti ilmamäärästä ja erotusasteesta, ei tarvitse mitata uutena! Compact on suunniteltu alipaineistamaan kohteita joissa käsitellään asbestia ja muita terveydelle vaarallisia pölyjä. 3-vaiheinen suodatinjärjestelmä:: Karkeasuodatin 6 x EU 4, 610 x 610 x 47 mm Pussisuodatin F5, 592 x 592 x 360 mm 6 x HEPA 13 - suodatin EN 1822 luokka H13, 610 x 610 x 292 mm Mitat (L x W x H): 2150 x 1670 x 2240 mm Paino: n kg Ilmamäärä suodattimin: m³/h Käyttöjännite/ottoteho: 400 V, 32 A Virrankulutus: 28 A Yksikössä on automaattinen kierrosluvan säätö joka takaa alipaineen kohteeseen. Automaattinen alipaineen hallinta (SRE-control) Suodatin vaihdettavissa ulkopuolelta Alipainemittari suodattimien kunnon tarkkailuun Lukittava hallintapaneeli Nostokoukut Täyttää Saksalaisen vaatimustenmukai suuden Vuokrattavissa! 77

78 78 KONE-RATU RatuTT 9.8; mukaiset alipaineistaja-ilmanpuhdistimet Laite Suodattimet Mitat Teho/ilmamäärä Imu-/ lähtökaulus Sertifiointi J710 alipaineistaja/ ilmanpuhdistin EN HEPA 14 esisuodatin G3. suodatinvaihto/ merkkivalo Lisävarusteina Imukartio, Aktiivihiilisuodatin, Paino 9 kg 206/503/305 mm 169 W 513 m³/h suodattimilla mitattuna Imukartio 125 mm lisävaruste; kiinteä 100 mm lähtökartio Täyttää ErP-energiadirektiivin atimukset. FT500 alipaineistaja/ ilmanpuhdistaja. Erityisesti vahinkosaneeraukseen EN HEPA 13 tai 14 Hienosuodatin F5 Esisuodatin G3 tarvittaessa. aktiivihiilija nanosuodatin. Paino 19,9 kg 625/665/462 mm 500 W Max. 850 m³/h portaaton säätö Suodattimen merkkivalo Sulkutulpalla varustettu imukartio 305 mm lähtö 200 mm DEKRA sertifikaatti DC AirCube alipaineistaja/ ilmanpuhdistaja EN HEPA 13 esisuodatin G3 suodatinvaihto/ merkkivalo Paino 13 kg 210 W Max. 500 m³/h 2 nopeutta kiinteä 125 mm lähtö Imukartio 125 mm lisävaruste 78

79 Puhaltimet, joita Ei ole hyväksytty asbestityöhön alipaineistajiksi, mutta voidaan käyttää osastoinnin sisällä apupuhaltimina ilmavirtausten ohjaukseen ja esierottajina pölyn keräykseen M- luokan puitteissa Laite Suodattimet Mitat Teho/ilmamäärä Imu- /lähtökaulus Sertifiointi Vortex aksiaalipuhallin/ alipaineistaja, ilmansiirrin M-luokan tai G3 luokan suodatin poistopuolelle. HUOM! ei poistoa ulos osastoinnista, jossa käytetään aina hengityksen-. suojainta. Paino 15 kg ilman varusteita 490/480/400 mm 750 W max 3200 m³/h (ilman suodatinta ja letkua) 550 Pa Imupuolelle 300 mm hai-tariletku (lisävaruste), Poistopuolelle 300 mm muovikalvosukka ja suodatin Vain suodattimien pölyluokitus M-luokka rakennuspölylle PoverVent aksiaali-puhalin/ alipaineistaja, ilmansiirrin M-luokan suodatin poistopuolelle. HUOM! poisto ulos tai käytetään heng. suojainta. Paino 18 kg ilman varusteita 580/530/510 mm 750 W max 7560 m³/h (ilman suodatinta ja letkua) 600 Pa Imupuolelle 400 mm hai-tariletku (lisävaruste), Poistopuolelle 400 mm muovikalvosukka (max 38 m) ja suodatin Vain suodattimien pölyluokitus M-luokka rakennus-pölylle Imukartio 125 mm lisävaruste; PoverVent aksiaali-tuuletuspuhallin Huom! 400V Ei suodatinta saatavilla toistaiseksi HUOM! poisto ulos tai käytetään heng. suojainta. Paino 54 kg 720/640/655 mm 3,7 kw (-vaihe) m³/h 450 Pa Huom! 400V max. 13 A Imupuolelle 550 mm haitariletku (lisävaruste), Poistopuolelle 550 mm haitariletkua (max 38 m) Ei pölyluokitusta, osastoinnin lmataskujen puhallukseen tuletukseen/ kuivaukseen HV aksiaalipuhallin Ei suodatinta Rajoitettu takuu ammattikäytössä Paino 14 kg 500/480/400 mm 680 W max 3680 m³/h Lähtö- ja imukaulus 305 mm haitariletkulle/muovikalvosukalle Ei pölyluokitusta; osastoinnin ilmataskujen puhallukseen Huom: Asbestityössä käytetty puhallin on käytön jälkeen pakattava tiiviisti muovisäkkiin asianmukaisin varoitustarroin ja puhdistettava ja huollettava asbestikoneiden huoltotiloissa. sitä ei suositella käytettäväksi muilla, kuin asbestityömailla, osastoinnin sisällä huuhteluvaikutuksen täydentämiseen! 79

80 Apuvälineitä purkutyöhön Paineilmapetkele

81 Laitehuoltotila vaatimukset viite: TYÖSUOJELUHALLINTO OHJE ASBESTIPURKUTYÖLUVAN HAKEMISEKSI Ilmankäsittelykoneiden laitehuollon on oltava järjestetty seuraavasti. Huoltotilan tulee olla erillinen, huoltotöihin soveltuva tila, joka on alipaineistettavissa siten, ettei ympäristöön pääse leviämään asbestipölyä. Jotta laitehuolto voidaan näin järjestää, purkuluvan hakijalla on oltava tilan alipaineistamiseen ja puhdistamiseen tarvittavat laitteet. Huollosta voidaan myös tehdä huoltosopimus asbestipurkuluvan omaavan yrityksen kanssa. Asbestipurkutyössä käytettävien koneiden ja laitteiden pölyävä huolto ja puhdistus ovat asbestityötä ja se on tehtävä siihen tarkoitukseen varatussa tilassa. Tilan on oltava aina työnantajan käytössä. Tilan on täytettävä seuraavat vaatimukset: Tilan on oltava lämmin ja lujarakenteinen. (levyrakenne, ei muoviseinä) Tilan lattian ja seinälevyjen on oltava pinnoitettu siten, että ne kestävät vesipesua. Pesun kestävä pinnoitus on oltava seinässä vähintään roiskekorkeudelle (1,5 m) lattiapinnasta. Tilassa on oltava vesipiste ja viemäri. Viemäri on varustettava karkeasuodattimella, joka suodattaa tilojen pesuveden asbestijäämät. Viemärin karkeasuodatin on uusittava jokaisen tilassa suoritetun asbestityön jälkeen. Suodatettu pesuvesi voidaan kerätä myös erilliseen säiliöön. Tilat on varustettava asbestista varoittavilla merkinnöillä. Tiloihin kulku on järjestettävä kolmijakoisen sulkutilan kautta. Korvausilman saanti osastoon on järjestettävä ensisijaisesti sulun kautta. Sulkutilan seinärakenteiden on oltava lujarakenteisia. Sulkutilojen väliset ovirakenteet, läppäovet, voidaan tehdä muovista. Sulun kautta tulevaa korvausilmaa ei saa tukkia kokonaan, vaikka osastointi olisi varustettu erillisellä korvausilmaukolla. Sulkutilan ovirakenteiden on oltava sellaiset, että ne sulkeutuvat tiiviisti mahdollisen alipaineistuksen vikaantumisen aikana ja estävät asbestikuitujen vapautumisen sulkutilan kautta. Sulkutilan sisin osa on varustettava vaateimurilla ja jäteastialla. Vaateimurin käyttö, käynnistys ja sammutus on oltava mahdollista tehdä sulun sisimmässä osassa. Sulun keskimmäisessä osassa on oltava pesumahdollisuus, vähintään lavuaari juoksevalla vedellä, kiinteä vesipiste. Sulun uloimmassa osassa on oltava naulakko pitovaatteiden säilytystä varten. Puhdistettavien ja huollettavien koneiden ja laitteiden kuljetus tilaan on voitava tehdä sulkutilan kautta kun tilaa ei ole varustettu erillisellä ovella tätä tarkoitusta varten. Sulkutilan kunkin osan on oltava riittävä, vähintään 1m2/osa, sulussa toimimisen varmistamiseksi. Alipaine huoltotilassa mitoitetaan siten, että tilan alipaine on vähintään 5 pascalia, ympäröiviin tiloihin nähden. 81

82 82 Huoltotilaan johtavien muiden kulkuaukkojen on oltava tiiviit ja lukittavissa huoltotilasta käsin. Muut kulkuaukot tilaan on oltava lukittuna tilan ollessa likainen. Huoltotilan on oltava varustettavissa korvaavalla alipaineistuslaitteella huoltotilan oman alipaineistuslaitteen huollon ja puhdistuksen aikana. Huoltotilassa käytetyt ilmankäsittelylaitteet on tulpattava työn päätyttyä. Huoltotilan ilmankäsittelylaitteiden toimintakuntoa on seurattava mittauksin vähintään kerran vuodessa. Huoltotila, sulkutila ja huoltotilan ilma on puhdistettava aina siellä suoritetun asbestityön jälkeen. Puhtaus todetaan visuaalisella katselmuksella, mikä dokumentoitava esim. huoltotilapäiväkirjaan. Hakemukseen tulee liittää selvitys huoltotilan soveltuvuudesta asbestityöhön (pohjapiirros, käytetyt pintamateriaalit, ilmankäsittelykoneet, pesumahdollisuudet, viemäröinti ja lämmitys). Vastaavat tiedot huoltosopimustilasta ja jäljennös huoltosopimuksesta. Mikäli hakija ei itse omista huoltotilaa tulee hakemukseen liittää huoltosopimuksesta ja selvitys huoltotilan soveltuvuudesta asbestityöhön Ilmankäsittelylaitteiden huolto Asbestikoneiden huoltotilan tulee olla voimassaolevien viranomaisohjeiden mukainen (ks. edellä). Alipaineistuslaitteen ja imurin HEPA-suodatin on tarkastettava ja vaihdettava tarvittaessa. Suodattimia huollettaessa ja vaihdettaessa on käytettävä henkilökohtaisia suojaimia (hengityksensuojain, suojapuku), jotta vältytään altistumasta asbestipölylle. Vaihdettuun HEPA-suodattimeen on merkittävä vaihtoaika samoin kuin huoltokirjaan ja koneisiin. HEPA- suodattimen testiraportti liitetään koneen mukaan, esim. muovitaskuun, josta se on helposti tarkastettavissa. Huoltotilassa suojataan myös letkut muovikalvo ja pakataan laitteet kuljetuskuntoon. 82

83 Asbestikoneiden ja- laitteiden huoltokontti FI-Service on suunnitellut piirustuksen mukaisen, ilmastollisesti eristetyn ja alipaineistetun kontin. Se on lattia-pinta-alaltaan n. 17 m2. Kontti soveltuu vaarallisten pölyjen käsittelyssä tarvittavien laitteiden huoltotilaksi. Huoltokonttiin on asennettu alipaineistaja, jonka poisto on kontin ulkoseinässä. Vesipiste (pesumahdollisuus) ja viemäröinti on järjestetty konttiin. Kontissa on omavarainen vesi- ja viemärijärjestelmä, joka voidaan tarvittaessa kytkeä yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon. Huoltokontti on rajattu ja merkitty varoitusmerkein. Sinne on pääsy ainoastaan asbestipurkuluvan omaavilla ja työterveyshuollon hyväksymillä asbestipurkajilla. Käynti konttiin tapahtuu asbestipurkuun suunnitellun kolmiosaisen sulun läpi. Aseptinen kulku likaisesta kammiosta puhtaampiin kammioihin on järjestetty alipaineistuksen ja vaateimurin avulla siten, etteivät epäpuhtaudet pääse leviämään puhtaampaan suuntaan. Korvausilma tulee huoltotilaan tämän kolmiosaisen sulun kautta. Korvausilmaventtiili on asennettu kontin ulkoseinään. Erillisessä tilassa on järjestetty myös suihku, jossa työntekijät pääsevät peseytymään. Lämmitys on hoidettu öljytäytteisten sähköpattereiden avulla. Kontin sisälämpötila on n. +20 C astetta. Pintamateriaaleina on käytetty pinnoitettua filmivaneria ja maalattua kipsilevyä. Lattiamateriaali on märkätilaan soveltuva muovimatto. Laitehuoltotilassa on ensiapuvälineet ja sammutuskalusto. 83

84 Työmaatarvikkeet Kyltit

85 Muovit Paloluokiteltu suojamuovi pölynhallintaan Paloluokka B1, DIN 4102 vaikeasti syttyvä materiaali, kohteisiin, joissa erityiset paloturvallisuusmääräykset 85

86 Tarvikkeet 86

87 Asbestin kapselointi Kanavapinnoite Alron Kanavapinnoite muodostaa ilmanvaihtokanavan pinnalle ohuen, sileäpintaisen kalvon, joka sitoo epäpuhtaudet, joita ei käytettävissä olevilla puhdistusmenetelmillä voida poistaa. Tällaisia ovat esim. hiukkaset, kuidut, noki, siitepöly ja mikro-organismien jäänteet. ULV- sumuttamalla levitettävä Alron Kanavapinnoite soveltuu käytettäväksi useimmille metalli- ja muovipinnoille, kuitu- ja eristepinnoille. Tuote ei ylläpidä palamista, eikä muodosta myrkyllisiä palamiskaasuja. 87

88 Asbestipurkujätteiden pakkaus ja merkitseminen Asbestijätteet pakataan niin tiiviisti ja huolella, että pakkauksista ei pääse asbestipölyä ympäristöön. Pakkausten on oltava ulkopuolelta ehdottoman puhtaat asbestipölystä. Kunkin pakkauksen päällä on merkintä, että kyseessä on asbestijäte ja että asbestipölyn hengittäminen on vaarallista. Käytännössä merkintä tehdään varoitusteipillä, ns. keltaisella asbestijäteteipillä. Krokidoliittiasbestijäte merkitään asianmukaisella punaisella varoitusteipillä. Pakkauksena käytetään vahvistettua jätesäkkiä. Jätesäkki täytetään purkutyön yhteydessä purkukohteessa. Apuvälineinä käytetään erilaisia säkityskehikkoja tai säkkikärryjä Suursäkit, levy- ja lavasäkit, Säkkiteline nokkakärryyn on kätevä nokkakärryyn asennettava työmaan apuväline, joka nopeuttaa purku- ja rakennusjätteiden säkitystä ja kuljetusta työmailla. Se pitää jätesäkin suun ryhdikkäästi auki ja säkin paikoillaan sitä täytettäessä ja kuljetettaessa. Telineen pyöreä peltinen yläosa toimii syöttöaukkona ja säkin kehyksenä. Salvalla kiristyvässä, säädettävässä teräspannassa on kylliksi voimaa pitämään nokkakärryn pohjaosaan tukeutuva säkki syöttöaukkokehyksen ympärillä. Telineen kannakkeet kiinnitetään nokkakärryyn nopeasti siipimuttereilla ja syöttöaukkona toimiva pyöreä peltikehys asetetaan pitimien terästankoihin. Kehys pois ja tangot sivuun - ja kärry on taas valmis muihin kuljetustehtäviinsä. 88

89 89 Asbestijätesäkki puhdistetaan pölynimurilla ja kosteapyyhinnällä tai suljetaan toiseen jätesäkkiin. Jäte pakataan ja pakkaukset puhdistetaan aina niin hyvin, että pakkausten käsittelystä ei aiheudu altistusvaaraa. Ennen siirtoa pois työmaalta säkki merkitään a.o asbestijäteteipillä. Asbestijäte kootaan aina kuljetusalustalle tai kärryyn siirtojen turvallisuuden takaamiseksi. Esimerkiksi levytuotteet kootaan suurina määrinä suursäkkiin tai levysäkkiin kuljetuslavalle, tällä vähennetään pakkausten rikkoutumisen vaaraa. Kaatopaikan kuitti asbestijätteiden vastaanotosta liitetään työmaa-asiakirjoihin ja esitetään tarvittaessa tilaajalle. Uusi jätelaki kuvaa tarkasti vastuunjakoa sekä ilmoitus- ja dokumentointivelvoitteita vaarallisten jätteiden käsittelyssä. Mikäli purkukohteessa syntyy paljon jätettä, sitä ei poisteta henkilöliikennesulun kautta. Suurehkojen jätemäärien käsittelyyn rakennetaan erillinen materiaalisulku. Tällä varmistetaan, että henkilösulku pysyy tiiviinä ja turvallisena. Vaihtoehtoisesti pakatut asbestijätteet kerätään osaston sisälle ja osaston loppusiivouksessa ne siivotaan ja pakataan uudestaan poistettavaksi silloin kun osasto puretaan. Ihanteellisissa tapauksissa käytetään kitamurskainta ja suurtehoimuria jätteen imusiirtoon. Myös alipaineistettu HEPA- suodattimin varustettu ns. pudotuskontti soveltuu tietyissä tilanteissa. 89

90 ASTQ Supply House Oy v perustettu tavarantoimitukseen ja konsultointiin erikoistunut yritys. ASTQ:n liikeidea on: - Luoda saneeraus-, erikoispuhdistus- ja siivousalan yrityksille edellytyksiä kehittää ammattitaitoaan ja kilpailukykyään sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia tarjoamalla niille tuottavia ja innovatiivisia parhaan käytännön menetelmiä ja palvelukonsepteja. Järjestämme myös yritysten omien toivomusten mukaisia kursseja. Maahantuonti, myynti ja koulutus: ASTQ Supply House Oy Tillinmäentie 3 A, Espoo Puh , Fax info@astq.fi 90

91 Koulutus, ASTQ Academy Pölynhallintaan, ilmanpuhdistajiin ja suodattamiseen liittyvien asioiden oppimista ei kannata jättää tämän opaskirjasen varaan, vaan kannattaa lisäksi osallistua kursseille, joissa käsitellään laajasti rakennusten tutkimiseen, korjausmenetelmiin ja sisäilman laatuun liittyviä asioita. Kun rakennuskorjauksessa ja -teollisuudessa aletaan omaksua enemmän pölynhallinnan hyötynäkökohtia, työtilaisuudet ja liiketoimintamahdollisuudet lisääntyvät entisestään. Sijoitus koulutukseen hyödyttää viime kädessä alan yrityksen asiakkaita ja työntekijöitä ja näin myös yrityksen työn laatua, mainetta ja elinkaarta. ASTQ Supply House järjestää pölynhallinnasta räätälöityjä koulutustilaisuuksia. Myös puhtauden toteamiseen ja sisäilmastotutkimukseen liittyviä asioita kannattaa tiedustella ASTQ:lta 91

92 LIITE 1.: Asbesti - ja haitta-aineasiantuntijan AHA- varustepaketti 1. Näytteenoton kohdepoistoimuri Pölyluokka M (Medium risk): Kaikki puupölylaadut sekä tasoite-, täytemaalija lakkapöly, kipsi-, sementti-, betoni-, laattakiinnityslaasti- ja maalipöly (esim. lateksi- ja öljymaalipöly) tai kvartsipitoiset materiaalit (esim. hiekka- ja sorapöly). Pölyluokka H (High risk): Syöpää aiheuttava pöly, syöpää tai sairauksia aiheuttavia hiukkasia sisältävä pöly sekä homeitiöitä, asbestia, mineraalikuituja, kivihiilipikeä tai synteettisiä mineraalikuituja (esim. lasivilla) sisältävä pöly. Nilfisk-Advance IVB 3 IVB 3 LUOKKA H Imuletku työkaluille 27 mm/ 3,5 M IVB 3 Kulutustarvikkeet: Pääsuodatin H- luokka Pölypussi IVB 3, 5 kpl Varmuuspölypussi 5 KPL, M-luokka Muovinen jätepussi 5 KPL H-luokka, kun yhdistetään edelliseen 2. Poravasara ja kohdepoistosuutin näytteenottoon Festool BHC 18V akkukäyttöinen poravasara Festool- Kohdepoistosuutin edelliseen Video: 3. Pieni ilmanpuhdistaja ASTQ J710 Kohdepoistoon, pölynhallintaan ja ilmanpuhdistukseen mm. haitta-aine-kartoituksessa. Ilmamäärä, säädettävissä m³/h (mitattu suodattimien kanssa). Suodatinjärjestelmä: HEPA- suodatin H13, EN1822, Esisuodatin G3/G4 Pituus/ Korkeus/ Leveys (mm): 206/503/305, Paino suodattimien kanssa 9 kg 4. Alipainemittari/-loggeri HMG 08:n pääkäyttöalue on pienten alipaineiden, -0,5-10 Pa (Pascal), mittaus. Mittarilla voidaan mitata paine-eroja 0... ±40 Pa. Se on tarkoitettu korjausrakentamisessa osastoitujen tilojen ja niiden ulkopuolisen tilan välisten paine- erojen mittaukseen. Deconta Aircontrol S1 Uusien vaatimusten mukainen. Paine-eron tarkkailuun osaston ja puhtaan tilan välillä. Hälytyksellä ja tulostimella varustettu malli. MYÖS VUOKRAUS! 92

93 93 5. Henkilökohtaiset suojaimet Hengityksensuojaimet Kokonaamari/puhallin SCOTT Proflow SC 2 ASBEST + Promask PKT, mitattu suojauskerroin Akkukäyttöinen puhaltimella varustettu hengityksensuojain, joka on tarkoitettu erityisesti asbestisaneeraukseen. Toimitetaan omilla kuljetuslaatikoilla (maski ja puhallin). Kokonaamari SCOTT Sari, silikonia, keltainen, suodatinpatruunat P3, A2/P3 ja ABEK. Mitattu suojauskeroin 500 Visiiri/puhallin SCOTT Autoflow 120 L + Provizor + 2 x P3 suodatin + letku. Suojauskeon 100. Akkukäyttöinen puhallinpaketti, jossa on automaattinen hengitysilmamäärän säätö. SCOTT- suodatinpatruunat P3, A2/P3 ja ABEK. kierre 40 mm Puolinaamari SCOTT Puolinaamari SCOTT Profile SK 30 Suodattimet bajonettikiinnityksellä. Suodatinvaihtoehdot P3 ja A2/P3 Huomioi, että standardien EN 146 & 147 mukaan tuotteessa ei saa käyttää muita kuin sille hyväksyttyjä suodattimia! Vaihtoehdot SCOTT- 40 mm järjestelmiin: P3, A2/P3, ABEK. Kertakäyttösuojain RSG FFP3, venttiilillä, taitettu malli valkoinen. Suojaa hienojakoiselta, terveydelle vaaralliselta pölyltä sekä kosteilta hiukkasilta ja aerosoleilta. Naamarissa on uloshengitysventtiili. Vastaa EN 149:2001 vaatimuksia. Suojauskerroin 20. Puhdistus- ja desinfiointiliina Daisy 10 kpl / pkt, suojainten desinfiointiin. Suojavaatteet Lyhytaikahaalarit Enviro Dress SMS kemikaalisuojahaalari XXL, lk Kat. III. Lyhytaikahaalari pölyille, osittain roisketiivis, joustavat hihansuut. Polypropyleeni n 55 g/m² (SMS) - sininen tai valkoinen. Enviro Star PLUS - HST Kemikaalisuojahaalari, lk Kat. III) Lyhytaikahaalari pölylle ja kemikaaliroiskeille, joustavat hihansuut. Teipatut saumat, antistaattinen, joustavat hihansuut, väri valkoinen. 93

94 94 RSG PE-kenkäsuojat Kestävä jalkinesuoja, saappaille tai lyhyille jalkineille Suojakäsine GUIDE 4011 Kemikaalilta suojaava, Nitriili. Käyttöalue: Teollisuuteen ja karkeaan siivoukseen, liuottimien, öljyn, rasvan, happojen ja tulipalojäämien käsittelyyn. Vastaa EN 374:2003/EN , kategoria III vaatimuksia. Zekler suojalasi 25, kirkas linssi Sopii hyvin omien silmälasien käyttäjille. Asbestin vaakasuora purkupussi, keskikoko 40 kpl / ltk Purkupussi käsineillä. Putkien eristeiden purkuun. 40 kpl / ltk. Myydään myös kappaleittain PÖLYMATTO Permafix CleanBoard, valkoinen, tarrapintainen. Aluslevy + 60kpl arkkeja 77 x 62cm Varoitustarra "sisältää asbestia 52 x 72 mm Varoitusteipit jätteille yms Asbesti/kelt, krokidoliitti/sininen asbesti/pun. Pölynsidonta-aine GrafoSeal (AsbestBinder) 5 l, porareikien ja näytteenottokohtien pölynsidontaan. PP Pinta-Agentti, pintajännityksen alentamiseen/kostuttamiseen Matalapainesumutin, Venus 1,5 l edellisten levitykseen Viite: Asbesti- ja haitta-aineasiantuntijan (AHA-asiantuntijan) VTT- henkilösertifikaatinosaamisvaatimukset, 94

95 LIITE 2.; Altistuksen vähentäminen- tarkistuslista Hengityksensuojaimet järjestelmähyväksyttyjä, erityisesti asbestityöhön CE-vaatimustenmukaisuus, naamarit, puhallinmoottorit, paineilmalaitteet Suodatinpatruunat saman valmistajan, kuin hengityksensuojain Suojaintyypin valinnassa kriteerinä HTP ja suojaimen suojauskerroin. Hengityksensuojainten keskitetty huolto (huollolla oltava sertifikaatti) Sertifioidut huolto-ohjelmat, huoltovälit, tiiveystestit, puhaltimien toiminnan loggaus Sovitus-/tiiveystestit työhöntulo- ja seurantatarkastuksissa Krokidoliittipurussa työntekijöille kertakäyttöiset alusvaatekerrat sekä pyyhkeet. (Näin estetään myös mm. kotiväen altistus) Luokan 4/5/6 kertakäyttöhaalarit pölyävimmissä töissä Työjärjestelyjen tyyppitestit (purkutyön pölyttävyys; tilastot, kirjallisuus/ Riala etc.) Purkutöiden luokittelu, 3 luokkaa pölyävyyden mukaan vrt. kartoitus Alipaineistuksen suunnittelu, siten, että työntekijän altistuskohdassa optimoitu huuhteluvaikutus. Kohdepoistolaitteet, huuvat, sykloniesierottelijat, syrjäyttävä ilmanpuhdistus Materiaalisulut suurehkoille jätemäärille, jätteiden tuplasäkitys Kohdepoistoimurien vaatimustenmukaisuus H- luokka (myös pölypussit) Havainnolliset Suomen-/Ruotsinkieliset käyttöohjeet määräysten mukaisiksi Paine-eron minimivaatimukset 5 Pa, Krokidoliitti 10 Pa mittaus, vaatimustenmukaiset loggerit H14 HEPA- suodattimet krokidoliittipurkuun Uudet kostutusaineet (Pinta-agentti), ULV (Ultra Low Volume) kostutus Asbestin/kuitujen sidonta- ja kapselointiaineet Krokidoliittipurussa 20 x ilmanvaihdon asennustavat, huuhteluvaikutus, korvausilman hallinta. Krokidoliittipurussa sulkutila, jonka keskimmäisessä kammiossa on suihku. Ilman kuitupitoisuuden laimentamiseen H14- luokan/3- portaisen suodatuksen omaavilla alipaineistajilla (kiertoilmanpuhdistajina). Tätä syrjäyttävää menetelmää käytetään kuitupitoisuuksien alentamiseen työntekijöiden hengitysvyöhykkeillä, erityisesti krokidoliitin ja muun *** pölyävän purkusuoritteen yhteydessä. Kuitu-/hiukkaslaskurit kenttäoloissa (fibercheck) Altistusta alentavien laitteiden ja tarvikkeiden hakemisto/tyyppihyväksyminen Asbestinpurkajien jatkokoulutus (päivitys) 2 pv; erityinen laite- ja suojainkoulutus SAPry:n Vastuullinen asbestinpurku- järjestelmä altistuksen vähentäjänä 95

96 LITE 3. Asbestityön riskienhallintaa Riskit kartoituksessa: kattavuus, rakenteen sisäosat, poikkeustilanteet, jne. Suunnitelmiin liittyvät riskit: ennakoimattomuus, poikkeamat, jne. Purkutyön toteuttamiseen liittyvät riskit: Valvonta, ammattitaito, asenteet, tiedonkulku jne. Henkilösuojaimiin ja niiden käytön valvontaan liittyvät riskit: Suojauskerroin, sovittuvuus, tiiveys, huollon laiminlyönnit, vaatimustenmukaisuus jne. Pölyn hallintamenetelmiin liittyvät riskit: - Ilmankäsittelylaitteet ja niiden kriittiset osat, ohivuoto, alipaineistajat, imurit, suurtehoimurit, suodattimet, vaatimustenmukaisuus Jätteiden käsittelyn riskit: Pakkaukset, siirto, välivarastointi, kuljetus, loppukäsittely, asiakirjat Varmistukset ja viimeistely: Työmaan lopetus, puhtauden varmistaminen, itselle ja tilaajalle luovutus, pöytäkirja 96

97 LIITE 4.: Ilman epäpuhtaudet; Aerosolit - pöly ja kuidut Aerosolilla tarkoitetaan kaasun, työhygieniassa ilman, ja hiukkasten seosta. Aerosoleja ovat ilmassa leijuvat pölyt, sumut, savut ja huurut. Raja näiden välillä ei ole selvä; puhekielessä pöly on saanut yleismerkityksen. Itse asiassa monet sumut, savut ja huurut muuttuvat työilmassa ajan mittaan pölyiksi. Pölyllä on useita eri käyttötarkoituksiin luotuja määritelmiä (ISO 4225 ja IUPAC). Työympäristössä käyttökelpoinen määritelmä on: Pölyt ovat kiinteitä hiukkasia, joiden koko vaihtelee alle 1 µm:stä vähintään 100 µm:iin. Niiden pysyminen tai joutuminen ilmaan riippuu niiden alkuperästä, fysikaalisista ominaisuuksista ja muista ympäristöehdoista. Esimerkkejä työympäristön pölyistä ovat mineraalipölyt, kvartsia sisältävä pöly, kivihiilipöly, sementtipöly, asbestipöly metallipölyt, lyijy-, kadmium- ja berylliumpöly, kemikaalipölyt, kemikaalit irtotavarana, torjunta-aineet, orgaaniset ja kasviperäiset pölyt, jauho, puu, puuvilla, mausteet, hilseet, home ja siitepöly. Mikrometrit pölyjen mittayksikkönä Useimmat ilmassa leijuvat ihmisen terveydelle haitalliset hiukkaset eivät näy paljaalle silmälle. Hiukkasten kokoa mitataan mikroneissa. Mikroni, joka on lyhenne mikrometristä ja lyhennetään µm, on yksi miljoonasosa metristä. Nämä hyvin pienet kiinteät tai nestemäiset hiukkaset ovat niin keveitä, että niitä leijailee ympäriinsä ilmassa. Niissä voi olla orgaanisia (esim. hiiltä sisältäviä yhdisteitä) tai epäorgaanisia yhdisteitä ja sekä lepotilassa olevia että eläviä organismeja. Terveydelliseltä kannalta on erityisesti kiinnitettävä huomiota hiukkasten esiintymiseen: Näkymättömät hiukkaset, jotka tunkeutuvat hengitettäessä syvälle keuhkoihin ja pysyvät siellä pitkänkin aikaa aiheuttaen kroonisia terveyshaittoja. Näkyvät hiukkaset kuten esim. siitepöly, eläinten hilse ja pöly, jotka eivät hengitettäessä tunkeudu syvälle keuhkoihin, mutta voivat aiheuttaa allergisen reaktion. Kuitumaiset pölyt Kuitumaisia pölyjä muodostuu esimerkiksi asbestista, vuorivillasta, lasikuidusta ja keraamisista kuituja sisältävistä materiaaleista. Kuitumaiseksi pöly määritellään silloin, kun sen terveyshaitat johtuvat pääasiassa hiukkasen muodosta. Kuidut ovat riittävän ohuita päästäkseen syvälle keuhkoihin (< 3 µm), riittävän pitkiä tarttuakseen kiinni (> 5 µm) ja joiden pituus/paksuussuhde on > 3 (WHO 1997). 97

98 98 Hiukkasten kokoluokat Hiukkaset voidaan jakaa kahteen kokoluokkaan: halkaisijaltaan yli (karkea) ja alle (hieno) 2μm. Suuret partikkelit laskeutuvat painovoiman vaikutuksesta nopeasti ja jäävät hengitys-elinten yläosiin. Pienet leijuvat pitkään ilmassa ja kulkeutuvat alahengitysteihin; ne joutuvat poistumaan verenkierron kautta tai jäävät pysyvästi keuhkorakkuloihin (esim. asbestikuidut). Pysyvästi leijuva pöly 8 tuntia 20 min Hiukkasten keskimääräinen laskeutumisaika Pienikokoisen, terveydelle vaarallisen tai haitallisen hiukkaspölyn hallinta korjaustöissä ja siivouksessa edellyttää laadunvarmistusta ja parhaan käytännön menetelmien valintaa. < Terveydelle haitallinen tai vaarallinen hienopöly 5 min 2,5 min 34 sek HIUKKASKOKO, MIKRONIA Suuret hiukkaset 12 sek 3 sek Näkyvä pöly Hiukkasten laskeutuminen pinnoille Kaikkien pienimmät hiukkaset ovat niin kevyitä, etteivät ne koskaan laskeudu pinnoille. Useimpien sisäilmassa leijuvien hiukkasten paino voidaan kuitenkin määrittää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ne jossain vaiheessa laskeutuvat tilassa oleville sisustusmateriaaleille, pöytäpinnoille ja ikkunalaudoille. Pölymäärän mittausmenetelmiä Aistinvarainen havainnointi (INSTA 800); havainnoidaan silmämääräisesti pölypitoisuudet Geeliteippimenetelmä; Geeliteippi painetaan pölyiseen pintaan ja teippi luetaan laseroptiikalla, josta saadaan pinnan pölypeittoprosentti 0,0 50% (INSTA 800; BM DustDetector) Hiukkaslaskuri; Hiukkaslaskurilla mitataan ilman hiukkaspitoisuuksia (lkm/tilavuus), joka muutetaan laskennallisesti samaan yksikköön kuin suodatinmenetelmällä (g/m3) Kerättyjen hiukkasten aerodynaaminen halkaisija on alle10 m Suodatinmenetelmä; Ilmaa imetään suodatinkoteloon jossa on polykarbonaatti-suodatin, suodatin koteloineen punnitaan, josta saadaan kertynyt pölymäärä (mg). Suodattimelta voidaan määrittää 98

99 99 valomikroskoopilla myös pölyn koostumus. Asbestikuidut tutkitaan pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (SEM). Lämmitys, tuuletus ja rakennusmateriaalit likaavat myös tiloja. Akustiikkaeristeistä, ilmastoinnin vaimentimista tai lämpöeristeistä irtoaa kuituja. Pölyä varisee sisäkatoista ajoittain runsaastikin riippuen kuitenkin ensisijaisesti toiminnan määrästä ja kattolevyn tyypistä. Alas lasketut katot rakenteineen ja kaapelikiskoineen, ilmastointilaitteineen jne. muodostavat erityisen uhkan sisäilmastolle. Käsittelemättömään betonipintaan ja itse sisäkattorakenteeseen jää usein rakennusaikaista pölyä ja sitä kertyy myös lisää rakennuksen käytön aikana. Ilmavirtaukset, tärinä, kaapelointi- ja huoltotyöt saattavat aiheuttaa pölyn leviämisen katon alapuolella oleviin tiloihin. Käsittelemättömille betonipinnoille on pölynsidontamenetelmiä Ilmanvaihdon hygieniaa Ilmanvaihtojärjestelmän asbestikartoitus; riskikohdat: palokatkot, tiivisteet, eristeet, äänenvaimennus jne. Suodattimet; kunnon tarkastaminen ja suodatusluokan mahdollinen korottaminen. Tarkastetaan mahdolliset ohivirtaukset. Ilmanvaihtokanavien puhdistaminen; Ilmanvaihtokanavien ja koneiden puhdistaminen koneellisesti harjaamalla. Ilmanvaihtokanavien äänieristeiden/ äänieriste-elementtien uusiminen Pintamateriaalien (akustolevyt, tuloilmakammiot jne.) kapselointi Pintamateriaalien uusiminen materiaaleihin, joista ei irtoa kuituja tai pölyä.. Alron Kanavapinnoite Alron Kanavapinnoite muodostaa ilmanvaihtokanavan pinnalle ohuen, sileäpintaisen kalvon, joka sitoo epäpuhtaudet, joita ei käytettävissä olevilla puhdistusmenetelmillä voida poistaa. Tällaisia ovat esim. hiukkaset, kuidut, noki, siitepöly ja mikro-organismien jäänteet. ULV- sumuttamalla levitettävä Alron Kanavapinnoite soveltuu käytettäväksi useimmille metalli- ja muovipinnoille, kuitu- ja eristepinnoille. Tuote ei ylläpidä palamista, eikä muodosta myrkyllisiä palamiskaasuja. 99

100 10 0 Pölyn näkyminen pinnoilla riippuu valaistuksen tehosta ja suunnasta, pölyhiukkasten määrästä, pinnan karheudesta ja värityksestä sekä pölyn määrästä, josta äärimmäisenä esimerkkinä on kokolattiamatossa olevan pölyn määrä. Näkyvyysolosuhteiden ollessa ihanteelliset (mustia pisteitä valkoisella pohjalla), lian määrän on oltava kohtalainen, jotta se olisi nähtävissä ja likaisuusasteiden täytyy erota selvästi toisistaan, jotta niiden voitaisiin havaita olevan erilaisia. Näin ollen pölyn määrää ei ole mahdollista arvioida silmämääräisellä tarkastuksella ja siksi tähän tarvitaan objektiivisia eli laitteilla mitattavia menetelmiä. On olemassa erilaisia arviointimenetelmiä, kuten pölyhiukkasten kerääminen suodatinmenetelmällä, mikroimurointi, SMAIR -keräin, tahmeat kalvot tai teippi, suodatinpyyhkäisynäyte (kuiva ja märkä), märällä sienellä pyyhkäisy, minigrip- pussiin keräys, tarrakalvo jne. Hiukkasten kulkeutuminen hengitysteissä Hiukkasten koko vaikuttaa niiden kulkeutumiseen hengitysteissä. Mitä pienempi hiukkanen on, sitä syvemmälle hengitysteissä se kulkeutuu. Karkeat hiukkaset (2,5-10 μm) jäävät nenään ja nieluun sekä kurkunpään alueelle, josta ne kulkeutuvat ulos muutamassa tunnissa. Pienhiukkaset (0,1-2,5 μm) ja ultrapienet hiukkaset (<0,1 μm) pääsevät henkitorven ja keuhkoputkien sekä keuhkorakkuloiden alueelle. Keuhkorakkuloihin päätyneet liukenemattomat hiukkaset poistuvat hitaasti, jopa vasta kuukausien tai vuosien kuluessa. Hiukkasten pintaan tarttuvilla epäpuhtauksilla voi olla tärkeä merkitys terveyshaittojen kannalta. Pienhiukkasten aiheuttamat terveyshaitat riippuvat myös hiukkasten alkuperästä ja lähteestä sekä altistumisajasta. Hiukkasten haitoille herkimpiä ovat astmaatikot, allergikot ja keuhkoahtaumatautia sairastavat ihmiset. Tiedot pienhiukkasten terveyshaitoista perustuvat pääosin tutkimuksiin ulkoilman hiukkasten vaikutuksista. Hengitettäessä sisään nenän kautta osa hiukkasista jää nenään keskipako- ja iskeytymisvaikutuksen sekä nenäkarvojen suodattavan vaikutuksen seurauksena. Kiinnittymistä tehostaa nenän poimuissa oleva lima. Värekarvallinen pintasolukko kuljettaa limaa kurkunpäähän, jossa se niellään. Nenä on tehokkaampi suodatin kuin suu, joten nenän kautta hengitettäessä altistuminen on pienempää kuin rasittavissa töissä, jossa suun kautta hengittäminen lisääntyy. 100

101 10 1 Hengityselimet jaetaan nenä - nielualueeseen, kurkunpään ja keuhkoputkiston värekarva-alueen loppumiseen rajautuvaan alueeseen sekä alveolialueeseen. Kuva: Hengitysliitto HELI r.y. Työn fyysinen kuormittavuus lisää altistumista Kuvassa (alla) on laskennallisella mallilla (Fabries 1993) kuvattu työn rasittavuuden vaikutusta hiukkasten kertymiseen hengityselimissä. Alla olevan kuvan perusteella työn fyysinen kuormittavuus näyttää lisäävän merkittävästi hiukkasten pääsyä ja kertymistä alveolialueelle samalla, kun lisääntynyt aktiviteetti yleensäkin lisää hiukkasten kertymistä hengitysteihin. Limanerityksen puhdistusvaikutus Henkitorvi ja keuhkoputkien pintasolukon värekarvojen limakerros on synkronisessa liikkeessä ylöspäin kurkunpäätä kohti, jossa sen nopeus on 5-10 mm minuutissa. Limaan kiinnittyneet liukenemattomat hiukkaset liikkuvat näin kurkun kannelle, josta ne niellään tai yskitään ulos. Tähän liittyy keuhkoputkiston ajoittainen aaltomainen (peristalttinen) liike ja yskiminen ja aivastelu. Tupakoinnin tiedetään huomattavasti heikentävän värekarvaliikkeen puhdistumismekanismia. Syöjäsolujen vaikutus Keuhkorakkuloiden (alveolien) ja pienimpien ilmateiden pintasolukossa ei ole värekarvoja, mutta syöjäsolut (fagosyytit) nielaisevat tälle alueelle kertyneen hiukkasen, jonka jälkeen ne kulkeutuvat värekarva-alueelle ja sitä kautta pois, jäävät keuhkoihin tai joutuvat imusuonistoon. Eräät hiukkaset ovat solumyrkkyjä kuten kiteinen piidioksidi kvartsi, joka tappaa syöjäsoluja. Syöjäsolut voivat myös liuottaa kemiallisesti hajoavaa materiaalia. 101