Työllistämisen esteet, mahdollisuudet ja aikeet pk-yrityksissä

Transkriptio

1 Työllistämisen esteet, mahdollisuudet ja aikeet pk-yrityksissä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 49/2009

2 Satu aaltonen jarna heinonen anne kovalainen katri luomala Työllistämisen esteet, mahdollisuudet ja aikeet pk-yrityksissä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 49/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 49/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 49/2009 MEE Publications Employment and entrepreneurship 49/2009 Tekijät Författare Authors Satu Aaltonen, Jarna Heinonen, Anne Kovalainen, Katri Luomala Julkaisuaika Publiceringstid Date Syyskuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Työllistämisen esteet, mahdollisuudet ja aikeet pk-yrityksissä Tiivistelmä Referat Abstract Työllistämisen esteet, mahdollisuudet ja aikeet pk-yrityksissä -tutkimuksessa on tarkasteltu uusien työntekijöiden, erityisesti yrityksen ensimmäisen työntekijän, palkkaamisen esteitä, mahdollisuuksia ja aikeita pienissä yrityksissä. Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty, missä määrin yritykset käyttävät uuden työvoiman palkkaamiselle vaihtoehtoisia keinoja, esimerkiksi vuokratyötä, alihankintaa tai ns. epätyypillisiä työsuhteita. Aineisto koostuu tutkimusta varten marras-joulukuussa 2008 kerätystä enintään 10 vuotta toimineille yrityksille tehdyn kyselyn aineistosta (n=630) ja starttirahaa saaneiden yrittäjien seurantatutkimuksen aineistosta (n=532). Näiden avulla tutkimuksessa luodaan kattava käsitys työllistämisen esteistä ja mahdollisuuksista erilaisissa yrityksissä. Tapaustutkimusesimerkit valottavat erilaisia työllistämistilanteita ja työllistämisen edellytyksiä. Kiinnostava tutkimustulos on, että yrittäjien kokemukset ensimmäisen työntekijän palkkauksesta ovat olleet valtaosin hyvin myönteisiä. Tutkimuksen perusteella sekä työllistämisen esteet että työllistämisen mahdollistajat ovat erilaisia erityyppisille yrityksille. Käsitykset työllistämisen esteistä ja mahdollisuuksista ovat lisäksi yhteydessä yrityksen halukkuuteen ja mahdollisuuteen työllistää sekä yrityksen nykyiseen kokoon. Neljännes haastatelluista yrityksistä ilmoitti aikovansa rekrytoida uutta työvoimaa, ja lähes 70 % piti epätodennäköisenä uuden työntekijän palkkaamista vuoden 2009 aikana. Yrityksistä puolet oli haluttomia ja taloudellisilta resursseiltaan kyvyttömiä kasvattamaan nykyistä henkilöstöään. Erityisryhmänä tarkasteltujen starttirahaa saaneiden yrittäjien odotukset tulevaisuuden työllistämismahdollisuuksistaan olivat varsin vaatimattomat. Tutkimuksemme perusteella käy ilmi, että palkkausaikomukset ovat todennäköisempiä suuremmissa yrityksissä ja nykyisissä työnantajayrityksissä. Työllistämiseen liittyykin stereotyyppisiä käsityksiä, jotka näyttävät muuttuvan jo yhden työllistämiskokemuksen myötä. Työnantajana toimiessaan yritykset ovat oppineet työllistämiseen liittyvät seikat ja vapautuneet työllistämiseen liittyvistä peloista. Rekrytointeja suunnittelevissa yrityksissä työvoimaa aiotaan palkata lähinnä kokoaikaisiin ja pysyviin työsuhteisiin. Osa-aikaisia työntekijöitä aiotaan palkata lähinnä vain kaupan alalla. Vaihtoehtoiset työvoiman käytön muodot ja epätyypilliset työsuhteet eivät tutkimuksen mukaan korvaa tai syrjäytä kokoaikaisia ja toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita, vaan täydentävät niitä. Niiden käyttö on varsin vähäistä. Suuremmat yritykset hyödyntävät vaihtoehtoisia työvoiman käytön muotoja pieniä yrityksiä monipuolisemmin. Tutkimuskyselymme tulosten mukaan noin 60 % alkavista yrityksistä ei missään elinkaarensa vaiheessa tule työllistämään enempää kuin yhden henkilön (ml. yrittäjä). Yhden työntekijän työllistävän yrityksen todennäköisyys palkata toinen työntekijä on suurempi kuin yksinyrittäjän todennäköisyys palkata ensimmäinen työntekijä. Mikäli yritys palkkaa ensimmäisen työntekijän, se todennäköisimmin tapahtuu melko varhaisessa vaiheessa yrityksen elinkaarta. Näillä havainnoilla on merkitystä kun mietitään kenelle, minkä tyyppisille ja minkä ikäisille yrityksille työllistämiseen liittyvää tietoa tai tukea suunnataan. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/matti Sihto, puh Asiasanat Nyckelord Key words yritykset, yrittäjyys, elinkeinopolitiikka, työnantajat, kasvu ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 127 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 20 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja /Työ ja yrittäjyys -sarjan 49. niteenä julkaistaan Turun Kauppakorkeakoulun tutkijoiden VTM Satu Aaltosen, professori Jarna Heinosen, professori Anne Kovalaisen ja KTM Katri Luomalan tutkimus Työllistämisen esteet, mahdollisuudet ja aikeet pk-yrityksissä. Suomen yrityksistä yli 60 prosenttia on yhden hengen yrityksiä. Niiden pyrkimys lisätä työntekijämääräänsä on muihin Euroopan maihin verrattuna poikkeuksellisen vähäistä. Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelmassa todetaankin tarpeelliseksi kartoittaa tilanteen syyt. Nyt käsillä olevan tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää syyt, jotka ovat uusien työntekijöiden, erityisesti yrityksen ensimmäisen työntekijän, palkkaamisen esteenä, ja kartoittaa toimenpiteitä työllistämiskynnyksen alentamiseksi. Lisäksi tutkimuksessa tulee selvittää vaihtoehtoisia keinoja, joita yritykset käyttävät uuden työvoiman palkkaamisen sijasta. Tutkimuksella pyritään syventämään tietoa aihealueesta sekä pyritään parantamaan tulosten luotettavuutta ja yksityiskohtaisuutta aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana on ollut ohjelmajohtaja Rauno Vanhanen hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmasta. Ryhmän jäseninä ovat toimineet ekonomisti Harri Hietala Suomen Yrittäjistä, asiantuntija Jari Huovinen EK:sta, erityisasiantuntija Jarkko Huovinen Kuntaliitosta, ekonomisti Helena Pentti SAK:sta, talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund STTK:sta, työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu AKAVA:sta sekä ylitarkastaja Pertti Hämäläinen, vanhempi hallitussihteeri Päivi Kantanen ja työmarkkinaneuvos Matti Sihto työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ohjausryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet myös työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen Suomen Yrittäjistä ja hallitussihteeri Seija Jalkanen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Helsingissä syyskuussa 2009 Rauno Vanhanen Ohjelmajohtaja

7

8 Sisällys Esipuhe... 5 Sisällys Johdanto Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tutkimusaineistot ja tutkimusprosessi Yksin vai työnantajana? Työnantaja- ja yksinyrittäjyys Suomessa Tutkimukseen osallistuneet yritykset Näkökulmia työnantajaksi ryhtymiseen Palkkaamisaikeet, työllistämisen esteet ja työllistämismahdollisuudet Työllistämisen yleisyys Suomessa Halu, tarve ja mahdollisuus työllistämiseen Työllistämisaikeet ja -kokemukset Työllistämistä estävät ja tukevat tekijät Työllistämistilanne pienissä ja nuorissa yrityksissä esimerkkinä starttirahayritykset Starttirahayrittäjien ja -yritysten taustat Työllistäminen Vaihtoehtoiset työvoiman käytön muodot ja epätyypilliset työsuhteet Vuokratyö Alihankinta Osa-aikaisen työvoiman käyttö Määräaikaisen työvoiman käyttö Tuettu työllistäminen Sukulaisten ja ystävien avun käyttö yrityksessä Tapaustutkimusesimerkit Johtopäätöksiä ja keskustelua Yhteenveto Johtopäätökset Lähteet Liitteet 1 10 Taulukoita

9 Taulukkoluettelo Taulukko 1 Syyt yrityksestä luopumiseen työnantaja- ja yksinyrittäjillä EXIT-aineistossa Taulukko 2 Yrittäjän urasiirtymä yrityksestä luopumisen jälkeen työnantajayrittäjillä ja yksinyrittäjillä EXIT-aineistossa. 20 Taulukko 3 Vuonna 2000 aloittaneiden yritysten työnantajana toimialoittain vuonna Taulukko 4 Vastanneet yritykset toimialan ja sijainnin mukaan Taulukko 5 Vastanneet yritykset iän ja toimialan mukaan Taulukko 6 Operationalisointi työnantajaksi ryhtymispäätökseen vaikuttavista tekijöistä Taulukko 7 Halukkuus palkata uusi työntekijä yrityksen sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 8 Palkkaamisen mahdollistava liikevaihto yrityksissä sijainnin, toimiala, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 9 Kokemukset ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta.. 50 Taulukko 10 Halukkuus palkata uusi työntekijä ensimmäisestä työntekijästä saadun kokemuksen ja tämänhetkisen työnantajastatuksen mukaan (%) Taulukko 11 Halukkuus ja taloudelliset mahdollisuudet palkata uusi työntekijä yrityksen nykyisen työntekijämäärän mukaan (%) Taulukko 12 Halukkuus ja taloudelliset mahdollisuudet palkata uusi työntekijä yrityksen työllistämishistorian mukaan (%).. 53 Taulukko 13 Esteisiin suhtautuminen yrityksen työllistämishistorian mukaan Taulukko 14 Työllistämisen esteet palkkaamishalujen ja mahdollisuuksien mukaan Taulukko 15 Starttirahayrittäjien tärkein syy ryhtyä yrittäjäksi Taulukko 16 Starttirahayrittäjien perustamismotiivien mukaiset ryhmät Taulukko 17 Starttirahayrittäjien ryhmät toimialoittain Taulukko 18 Ulkopuolisten työllistäminen starttirahayrityksen alkuvaiheessa ja vuonna Taulukko 19 Starttirahayrittäjien työllistämishistoria Taulukko 20 Starttirahayrittäjien mahdollisuus palkata uusi työntekijä yrittäjyysmotiivityypeittäin Taulukko 21 tarttirahayrittäjien työnantajakokemus yrittäjyysmotiivityypeittäin Taulukko 22 Starttirahayrittäjien työllistävyys 2008 yrittäjyysmotiivityypeittäin Taulukko 23 Starttirahayrittäjien palkkaamishalut yrittäjyysmotiivityypeittäin Taulukko 24 Starttirahayrittäjien todennäköisyys palkata uusi työntekijä yrittäjyysmotiivityypeittäin... 74

10 Taulukko 25 Starttiaineiston nykyisten ja entisten työnantajayrittäjien suhtautuminen palkkaamiseen vaikuttaviin tekijöihin Taulukko 26 Starttirahayrittäjien suhtautuminen palkkaamiseen vaikuttaviin tekijöihin työnantajakokemuksen mukaan. 78 Taulukko 27 Starttirahayrittäjien palkkaamishalun ja -mahdollisuuden kohtaaminen yrittäjyysmotiivityypeittäin Taulukko 28 Vuokratyösuhteet ja vuokratyöstä työsuhteeseen siirtyneiden osuus eri toimialoilla vuosina (Tuomaala 2008, Hämäläinen 2006) Taulukko 29 Vuokratyövoiman käyttö yrityksissä sijainnin, toimiala, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 30 Vuokratyövoiman käyttö yrityksen henkilöstömäärän mukaan Taulukko 31 Vuokratyövoiman käyttö yrityksissä työnantajahistorian ja tämänhetkisen työllistävyyden mukaan (%) Taulukko 32 Alihankinnan käyttö yrityksissä sijainnin, toimiala, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 33 Alihankinnan käyttö yrityksissä työnantajahistorian ja tämänhetkisen työllistävyyden mukaan (%) Taulukko 34 Yrityksen töiden ulkoistaminen sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 35 Osa-aikaisten työntekijöiden käyttö yrityksissä sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 36 Määräaikaisten työntekijöiden käyttö yrityksissä sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 37 Vaikeasti työllistettävien työntekijöiden rekrytointi yrityksissä sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 38 Avun saanti sukulaisilta tai ystäviltä yrityksen sijainnin, toimiala, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 39 Avun saanti sukulaisilta tai ystäviltä työnantajahistorian ja yrityksen tämänhetkisen työllistävyyden mukaan (%) Kuvioluettelo Kuvio 1 Tutkimusprosessi ja aineistot Kuvio 2 Yksinyrittäjien ja työnantajayrittäjien osuuden Suomessa ja EU:ssa (Eurostat 2009) Kuvio 3 Yksinyrittäjien ja työnantajayrittäjien osuudet sukupuolen mukaan (Eurostat 2009) Kuvio 4 Yli yhden henkilötyövuoden työllistäneiden yritysten kertymä 18 ensimmäisen toimintavuoden aikana (vuonna 1990 toimintansa aloittaneet yritykset, Tilastokeskuksen yritysrekisteri)... 21

11 Kuvio 5 Toimintansa lopettaneiden yritysten kertymä 18 ensimmäisen toimintavuoden ajalta (vuonna 1990 toimintansa aloittaneet yritykset, Tilastokeskuksen yritysrekisteri) Kuvio 6 Yritysten henkilöstömäärän muutos suhteessa ensimmäisen toimintavuoden henkilöstömäärään 8 ensimmäisen toimintavuoden aikana (vuosina 1990, 1995 ja 2000 aloittaneet yritykset, Tilastokeskuksen yritysrekisteri) Kuvio 7 Työnantajaksi ryhtyminen yrittäjän oppimiskokemuksena (mukaillen David & Watts 2008) Kuvio 8 Työnantajaksi ryhtymispäätökseen vaikuttavat tekijät (mukaillen David & Watts 2008) Kuvio 9 Ensimmäisen työntekijän palkkaamisajankohta, nykyiset työnantajat ja ex-työnantajat Kuvio 10 Yritysten nykyinen ja aiempi työnantajana toimiminen (n=629) Kuvio 11 Työllistämishalun ja -mahdollisuuden vaikutus palkkaamiseen Kuvio 12 Palkkaushalun ja -mahdollisuuden kohtaaminen Kuvio 13 Ensimmäisen työntekijän vastaavuus työnantajan odotuksiin (n=384) Kuvio 14 Työnantajien kokemukset ensimmäisen työntekijän työllistämisprosessista (%, n= ) Kuvio 15 Työllistämistä estävät ja siihen kannustavat tekijät (N= ) Kuvio 16 Työvoiman saatavuuden yhteys työllistämisaikeisiin yrityksen työllistämiskokemuksen mukaan Kuvio 17 Kysyntätilanteen vaihteluiden yhteys työllistämisaikeisiin yrityksen työllistämiskokemuksen mukaan Kuvio 18 Työvoiman hinnan yhteys työllistämisaikeisiin yrityksen työllistämiskokemuksen mukaan Kuvio 19 Lakien ja neuvontapalveluiden yhteys työllistämisaikeisiin yrityksen työllistämiskokemuksen mukaan Kuvio 20 Työllistämisen tukien tuntemus ja käyttö (n=628) Kuvio 21 Työllistämishalu ja -mahdollisuudet Liiteluettelo Liite 1 Liite 2 Liite 3 Työllistämisen esteiden pääkomponenttianalyysin lataukset Esteisiin suhtautuminen yrityksen työllistämishistorian mukaan rakentamisen ja teollisuuden toimialalla Esteisiin suhtautuminen yrityksen työllistämishistorian mukaan tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla

12 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Esteisiin suhtautuminen yrityksen työllistämishistorian mukaan henkilökohtaisten palvelujen toimialalla Esteisiin suhtautuminen yrityksen työllistämishistorian mukaan liike-elämän palvelujen toimialalla Palkkatuen tuntemus ja käyttö yrityksen sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Työolosuhteiden järjestelytuen tuntemus ja käyttö yrityksen sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Yksinyrittäjän ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin tarkoitetun avustuksen tuntemus ja käyttö yrityksen sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Matalapalkkatuen tuntemus ja käyttö yrityksen sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Sosiaaliturvamaksusta vapauttamisen mahdollisuuden tuntemus ja käyttö yrityksen sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%)

13

14 1 Johdanto Valtaosa suomalaisista yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Työllistämisen näkökulmasta heitä pidetään potentiaalisena työllistämisreservinä, joka on jostain syystä estynyt palkkaamasta työntekijöitä. Lähtökohtana on tällöin oletus, että yrittäjä pyrkii aina kasvattamaan yritystoimintaansa ja näin ollen myös palkkaamaan lisää henkilökuntaa. Tästä lähtökohdasta määriteltynä yrittäjyyspolitiikan tehtävänä on tällöin yritysten työllistämistä hidastavien ja haittaavien esteiden poistaminen. Vanhasen II hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman mukaisesti on tuottavuuden ja työllisyyskehityksen tukemiseksi tarkoituksenmukaista tarkastella sellaisia syitä, jotka saattavat muodostua uusien työpaikkojen syntymisen ja erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaamisen esteeksi. Samalla kyse on yrityksen kasvun esteiden tunnistamisesta. (Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma 2007) Esteiden lisäksi yrittäjän työllistämispäätökseen vaikuttavat kuitenkin myös työntekijän palkkausta tai yrityksen kasvua kannustavat ja motivoivat tekijät, jotka nekin on tarkoituksenmukaista ottaa tarkasteluun mukaan arvioitaessa pk-yritysten työllistämisedellytyksiä sekä työllistämistä tukevia toimenpiteitä. Kyse ei ole vain työllistämisesteiden tai -kynnysten pienentämisestä tai poistamisesta, vaan myös siitä, että yrittäjä näkee työllistämisen paitsi mahdollisena, myös tarkoituksenmukaisena ja kannustavana keinona omien yrittäjyyteen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. 1.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää uusien työntekijöiden, erityisesti yrityksen ensimmäisen työntekijän, palkkaamisen esteitä, mahdollisuuksia ja aikeita sekä kartoittaa toimenpiteitä työllistämisen edistämiseksi. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään vaihtoehtoisia keinoja, joita yritykset käyttävät uuden työvoiman palkkaamisen sijasta. Tutkimuksessa tavoitellaan aikaisempaa tutkimustietoa täydentävää ja perusteellisempaa tietoa niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat erityisesti yksinyrittäjän päätökseen palkata tai olla palkkaamatta ensimmäinen työntekijä yritykseensä. Tarkoituksena on myös verrata yksinyrittäjän kokemia esteitä toimialoittain ja suhteessa suurempien pk-yritysten kokemiin esteisiin. Lisäksi pienyritystilastojen avulla tehdään tiivis toimialoittainen ja alueellinen tarkastelu yksinyrittäjyydestä, näiden yritysten työllistävyydestä ja yritystoiminnan lopettamisesta. 1.2 Tutkimusaineistot ja tutkimusprosessi Tutkimuksessa hahmotetaan (yksin)yrittäjäksi ryhtyvien työllistämisen esteitä, mahdollisuuksia ja aikeita sekä työllistämisen vaihtoehtoisia keinoja monipuolisesti käyttäen erilaisia tietolähteitä. Tutkimuksessa hyödynnetään erilaisia empiirisiä 13

15 tutkimusaineistoja ja tilastotietoja sekä aikaisempaa tutkimusta tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimusprosessia ja aineistoja voidaan kuvata seuraavasti (kuvio 1): Kuvio 1. Tutkimusprosessi ja aineistot Kirjallisuuskatsaus -Aiempitutkimus -Exit-aineisto S ynteesi: I: Uusi primääriaineisto - Max. 10-vv. yrityskannan kyselyaineisto II: P itkittäisaineisto - Starttirahayrittäjien seuranta- - - aineisto III: P itkittäiset tilastoaineistot - Yritysrekisteri - Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen esteet - Työllistämisen vaihtoehtoiset keinot - Työllistävyys - Työll.kynnykset - Työllistävyys - Työll. kynnykset - Tavoitteet/toteutuma - Kokonaiskuva - Työllistämishetket ja siirtymät - Toimenpiteet työllistämiskynnysten alentamiseksi Tapaustutkimusesimerkit -Yrittäjyyden monimuotoisuus ja dynaamisuus -Yrittäjän näkökulma omassa kontekstissaan Kirjallisuuskatsaus Teoreettisesti tutkimus rakentuu yrityksen kasvua ja työllistämistä tarkastelevan kirjallisuuden varaan. Työllistämistä ja kasvua tarkastellaan pienen, mahdollisesti kasvavan yrityksen sekä erityisesti yksinyrittäjän näkökulmista. Lisäksi muita yksinyrittäjän työllistämismahdollisuuksiin, -haluun ja -kykyyn vaikuttavia tekijöitä (mm. osaaminen, kasvuhalu, toiminnan luonne) otetaan tutkimuksessa tarkasteltavaksi. Tutkimuksessa hyödynnetään TSE Entren EXIT-tutkimusaineistoa, joka valottaa yksinyrittäjien erilaisia yritystoiminnasta tapahtuvia luopumistilanteita ja työllistävyyttä. Kirjallisuuskatsaus luo pohjan tutkimuksen muille vaiheille. Enintään 10-vuotiaan yrityskannan kyselyaineisto Yritysten elinkaari- ja kasvututkimusten perusteella työllistämiskokemuksia on järkevä tutkia uusissa yrityksissä, mutta myös yli 5 6-vuotiaissa yrityksissä. Tutkimusta varten rajattiin tutkittavien yritysten ikä enintään 10 vuotta toimineisiin yrityksiin. Aineistona on Tilastokeskuksen yritysrekisteristä poimittu edustava otos korkeintaan kymmenen vuotta vanhoista yrityksistä. Otos kattaa kaikki yritykset, jotka ovat täyttäneet Tilastokeskuksen tilastoontulokriteerit vuosina

16 Näiden yritysten aloitusvuoden henkilöstömääräksi on rajattu korkeintaan 100 henkeä. Otoksen koko oli yritystä ja vastausprosentin ollessa 30 % aineiston lopulliseksi kooksi tuli 742, näistä kyselyhetkellä toiminnassa oli 630 yritystä. Lopuista 67 yrityksellä ei ollut toimintaa, mutta niitä ei ollut kuitenkaan virallisesti lopetettu ja 45 tapauksessa yritystoiminta oli lopetettu. Kyselyaineiston keruu toteutettiin puhelinhaastatteluina. Kyselyssä selvitettiin yrittäjien tulevaisuuteen suuntautuvia työllistämisnäkemyksiä sekä kokemuksia työllistämisestä ja työllistämiskynnyksistä. Puhelinhaastattelut suoritettiin marras-joulukuussa Starttirahaa saaneiden yrittäjien seuranta-aineisto Starttirahajärjestelmä on kasvattanut Suomessa menestyksellisesti uusien yksinyrittäjien ryhmän, jolle yrityksen perustaminen erityisen tuen turvin on tarkoittanut myös systemaattista tukea yritystoiminnan alussa. Millainen työllistämispotentiaali starttirahayritysten joukko on? Olimme kiinnostuneita tutkimaan yli ajan tapahtunutta muutosta käytössämme olevilla starttirahayrityksiä koskevilla aineistoilla. TSE Entressä on toteutettu vuosina 2006 ja 2007 tutkimus starttirahaa saaneista yrittäjistä, ja tutkimuksiin osallistui yli starttirahayrittäjää. Tässä tutkimuksessa starttiaineistolla viitataan yrityksiin, jotka ovat osallistuneet näihin starttirahaa saaneita yrittäjiä koskeviin tutkimuksiin vuosina 2006 ja 2007 (Stenholm 2006; 2007), ja sen lisäksi ovat osallistuneet tämän tutkimuksen työllistämistä käsittelevään seurantakyselyyn vuonna Starttirahayrittäjille kohdistettiin sama kysely kuin edellä esitetylle kansallisesti edustavalle yritysotokselle. Starttirahayrittäjien osalta on kuitenkin mahdollisuus seurata yrityksen toiminnan ja tavoitteiden kehitystä ensimmäisten kolmen toimintavuoden aikana, sillä aiemmin kerätyt aineistot samoilta yrittäjiltä mahdollistavat pitkittäistarkasteluun. Aiemmat starttirahatutkimukset koskivat vuosina 2005 ja 2006 myönteisen tai kielteisen starttirahapäätöksen saaneita. Uusimmassa aineistossamme ovat mukana vain myönteisen starttirahapäätöksen saaneet yrittäjät, jotka jatkavat edelleen starttirahan turvin perustettua yritystoimintaa. Tutkimusta varten oltiin marras-joulukuussa 2008 yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse yhteensä 1726 starttirahaa saaneeseen yrittäjään, joista 676 vastasi kyselyyn. Vastanneista 71 oli lopettanut yrityksensä ja 73:lla ei enää ollut yrityksessään toimintaa, vaikka sitä ei ollut virallisesti lopetettu. Tässä tutkimuksessa käytettävä uusin starttiaineisto käsittää 532 vastaajaa, joiden aiemmin starttirahan turvin perustama yritystoiminta jatkuu edelleen. Tilastoaineisto Tilastoaineistojen avulla analysoimme yksinyrittäjyyden yleistä luonnetta, toimintaa ja yritystoiminnan kestoa sekä työnantajaksi ryhtymistä alueellisesti ja toimialoittain. Käytämme analyysissä Tilastokeskuksen yritysrekisteriä, josta on poimittu pitkittäisaineisto kiinnitettynä kolmeen eri vuoteen (1990, 1995 ja 2000) yrityksen aloitusvuoden perusteella. Aineistossa vuonna 1990 perustettuja yrityksiä seurataan työllistävyyden näkökulmasta vuosittain vuoteen 2007 saakka; vuonna

17 perustettuja yrityksiä seurataan samalla tavoin vuosittain vuoteen 2007 saakka, jne. Analyysissä ovat mukana kaikki kyseisenä vuonna Tilastokeskuksen yritysrekisteriin tulleet yritykset. Tilastointisyistä johtuen yritysrekisteriin tulleet yritykset tietyltä vuodelta eivät kata kaikkia kyseisenä vuonna aloitettuja yrityksiä. Yritysrekisteriin merkittäessä yrityksen on pitänyt toimia yli puoli vuotta ja sen pitää työllistää yrittäjä mukaan lukien vähintään 0,6 henkilötyövuotta tai sen liikevaihdon tulee olla yli vuosittaisen tilastorajan (9 636 euroa vuonna 2007). Näin ollen rekisteristä puuttuvat ns. pöytälaatikkoyritykset, joiden poisjäännillä ei ole merkitystä tämän tutkimuksen tutkimusongelman kannalta. Tapaustutkimusesimerkit Laadimme aiemman kirjallisuuden sekä edellä esitettyjen tutkimusaineistojen tulosten perusteella erilaisia tapaustutkimusesimerkkejä kuvaamaan erilaisia työllistämistilanteita ja valottamaan käytännönläheisesti niitä edellytyksiä ja tilanteita, joita yrittäjä kohtaa palkkauspäätöstä tehdessään. 16

18 2 Yksin vai työnantajana? Yrittäjän työllistämispäätös, päätös toimia yksinyrittäjänä tai työnantajana, ei välttämättä ole niin tietoinen ja kategorinen päätös kuin asia ulkopuolelta tarkastellen voi näyttää. Yrityksen toimintalogiikan lisäksi työllistämispäätöksiin vaikuttavat lukuisat tekijät aina yrityksen ympäristöstä, talouden kehityksestä, yrittäjän henkilöstä ja tulevaisuuden suunnitelmista lähtien. Tässä luvussa jäsennetään yksinyrittäjyyttä Suomessa sekä tarkastellaan yksinyrittäjien muuttumista työnantajaksi tilastojen ja teorian valossa. Luvussa esitetään myös perustiedot tätä tutkimusta varten kerättyyn, enintään 10-vuotta toimineen yrityskannan kyselyyn osallistuneista yrityksistä. 2.1 Työnantaja- ja yksinyrittäjyys Suomessa Yksinyrittäjyys muodostaa suurimman osan suomalaisesta yrityskannasta. Kaksi kolmesta yrittäjästä on yksinyrittäjiä, eli Suomessa toimii yli yksinyrittäjää1. Työnantajana toimivien yrittäjien osuus on vastaavasti kolmannes yrittäjäkunnasta. Työnantajayrittäjien osuus on pysynyt melko tasaisena viimeisen vuosikymmenen aikana, vaihteluväli koko yrityskannasta on ollut 35 40%. Vuonna 2008 työnantajayrittäjien osuus yrittäjistä oli alhaisimmillaan viimeiseen 12 vuoteen, ollen 36 %. Työnantajien osuus suomalaisesta yrittäjäkannasta on ollut viimeisten viiden vuoden aikana hieman yli EU:n keskimääräisen tason, mutta vuonna 2008 työnantajien osuudet koko yrityskannasta olivat yhtä suuret Suomessa ja EU:ssa (kuvio 2). Koko EU-tasolla tapahtui työnantajayrittäjien osuuden selvä väheneminen siirryttäessä vuodesta 2003 vuoteen 2004, joka selittyy suurimmaksi osaksi kymmenen uuden EU-maan mukaantulolla tilastointijärjestelmään vuonna Alhaisemman bruttokansantuotteen maissa yksinyrittäjyys on yleisempää, ja uudet EU-maat olivat näitä alhaisemman kansantuotteen maita. Näin ollen myös koko EU-tasolla yksinyrittäjien osuus kasvoi merkittävästi uusien jäsenmaiden tullessa mukaan. Vuosituhannen alussa yksinyrittäjien osuus oli alle 60 % EU:n yrittäjistä, kun se vuoden 2004 jälkeen on noussut noin 65 prosenttiin yrittäjistä. Samalla työnantajayrittäjien osuus on tippunut kymmenisen prosenttiyksikköä, noin kolmannekseen kaikista EU:n yrittäjistä. (Eurostat 2009.) 1 Osuuksissa ei ole mukana alkutuotannon eli toimialojen A ja B yrittäjiä. 17

19 Kuvio 2. Yksinyrittäjien ja työnantajayrittäjien osuuden Suomessa ja EU:ssa (Euro stat 2009) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Suomi työnantajat 37 % 35 % 42 % 38 % 41 % 43 % 41 % 40 % 40 % 42 % 38 % 39 % 39 % 36 % Suomi yksinyrittäjät 63 % 65 % 58 % 62 % 59 % 57 % 59 % 60 % 60 % 58 % 62 % 61 % 61 % 64 % EU työnantajat 42 % 42 % 42 % 42 % 43 % 43 % 43 % 42 % 42 % 36 % 35 % 35 % 35 % 35 % EU yksinyrittäjät 58 % 58 % 58 % 58 % 57 % 57 % 57 % 58 % 58 % 64 % 65 % 65 % 65 % 65 % Naisyrittäjistä miehiä suurempi osa toimii yksinyrittäjänä (kuvio 3). Vuonna 2008 naisyrittäjistä yksinyrittäjinä toimi noin kolme neljäsosaa, kun miesten kohdalla yksinyrittäjien osuus oli noin 60 %. Naisyrittäjistä on työnantajana toiminut enimmillään noin kolmannes vuosikymmenen alkupuolella, mutta uusimpien tietojen mukaan naisyrittäjistä työnantajia on vain noin 25 %. Myös miesten kohdalla työnantajayrittäjien osuus on laskenut noin 40 prosenttiin miesyrittäjistä. Kuvio 3. Yksinyrittäjien ja työnantajayrittäjien osuudet sukupuolen mukaan (Euro stat 2009) 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Miehet työnantajat 39 % 39 % 46 % 39 % 45 % 47 % 45 % 45 % 44 % 47 % 43 % 42 % 43 % 41 % Miehet yksinyrittäjät 61 % 61 % 54 % 61 % 55 % 53 % 55 % 55 % 56 % 53 % 57 % 58 % 57 % 59 % Naiset työnantajat 35 % 29 % 32 % 36 % 32 % 34 % 33 % 30 % 33 % 32 % 28 % 30 % 31 % 26 % Naiset yksinyrittäjät 65 % 71 % 68 % 64 % 68 % 66 % 67 % 70 % 67 % 68 % 72 % 70 % 69 % 74 % 18

20 Tarkasteltaessa yksinyrittämistä yritystoiminnasta luopuneiden aineiston avulla (EXIT -aineisto 20072, ks. tarkemmin Aaltonen & Heinonen 2008), huomataan, että koko yrittäjäuransa ilman työntekijöitä toimineilla yrittäjillä yrityksestä luopumistilanteet ovat olleet hieman erilaisia kuin jossakin vaiheessa yrityksen elinkaarta työnantajayrittäjinä toimineilla. Aina yksinyrittäjänä toimineiden yritys ajettiin hallitusti alas, tuotto oli riittämätöntä tai yritys jäi pöytälaatikkoon toiminnan loppuessa yleisemmin kuin työnantajana toimineilla. Työnantajayrityksissä taas myynti tai varojen yllättävä loppuminen olivat yleisempiä luopumissyitä. Työnantajayrityksissä toiminta on volyymiltaan suurempaa, mikä heijastuu myös luopumissyihin. EXIT-aineistossa koko yrityksen olemassaolonsa ajan yksinyrittäjinä toimineiden ryhmässä naisten osuus on suurempi (37 %) kuin työnantajana toimineissa yrityksissä (27 %). Yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät erosivat myös yrityksen perustamismotiiveiltaan. Ainoastaan yksin yrityksessään toimineilla yritys oli alun perin tarkoitettu väliaikaiseksi useammin kuin työnantajayrittäjänä toimineilla. Perhesyyt tai riittämätön tuotto ajoivat toiminnan lopettamiseen useammin yksinyrittäjiä kuin työnantajayrittäjiä. Työnantaja- ja yksinyrittäjien luopumissyyt on esitetty seuraavassa taulukossa (taulukko 1). Taulukko 1. Syyt yrityksestä luopumiseen työnantaja- ja yksinyrittäjillä EXITaineistossa Syy yrityksestä luopumiseen Työnantaja yrittäjäuralla* Työnantajana jossain vaiheessa Yksinyrittäjänä koko ajan Kaikki Terveydelliset ongelmat Riittämätön taloudellinen tuotto Halu jäädä eläkkeelle Yrittäjyys tarkoitettu väliaikaiseksi ratkaisuksi Mielenkiinnon hiipuminen Houkutteleva työtarjous Perhesyyt Ei omiin tarpeisiin tai tavoitteisiin liittyvää syytä Muu negatiivinen syy Muu positiivinen syy Yhteensä Vastaajia yhteensä *** p<0,001, ** p<0,01, * p<0,05, p<0,1 2 EXIT -aineisto on puhelinhaastatteluna huhtikuussa 2007 kerätty 300 vastaajan aineisto, Kohderyhmänä olivat viimeisen kymmenen vuoden aikana yrityksestään tai ammatinharjoittamisesta luopuneet yrittäjät. Aineisto on kerätty osana TSE Entren tutkimusta EXIT Kuka Suomessa luopuu liiketoiminnasta ja miksi? Tutkimuksessa tarkasteltiin niitä tilanteita, joita yrittäjät käyvät läpi luopuessaan yritystoiminnasta. Aineisto perustuu työikäisen henkilön satunnaisotantaan Väestörekisteristä. 19