Työllistämisen esteet, mahdollisuudet ja aikeet pk-yrityksissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työllistämisen esteet, mahdollisuudet ja aikeet pk-yrityksissä"

Transkriptio

1 Työllistämisen esteet, mahdollisuudet ja aikeet pk-yrityksissä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 49/2009

2 Satu aaltonen jarna heinonen anne kovalainen katri luomala Työllistämisen esteet, mahdollisuudet ja aikeet pk-yrityksissä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 49/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 49/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 49/2009 MEE Publications Employment and entrepreneurship 49/2009 Tekijät Författare Authors Satu Aaltonen, Jarna Heinonen, Anne Kovalainen, Katri Luomala Julkaisuaika Publiceringstid Date Syyskuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Työllistämisen esteet, mahdollisuudet ja aikeet pk-yrityksissä Tiivistelmä Referat Abstract Työllistämisen esteet, mahdollisuudet ja aikeet pk-yrityksissä -tutkimuksessa on tarkasteltu uusien työntekijöiden, erityisesti yrityksen ensimmäisen työntekijän, palkkaamisen esteitä, mahdollisuuksia ja aikeita pienissä yrityksissä. Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty, missä määrin yritykset käyttävät uuden työvoiman palkkaamiselle vaihtoehtoisia keinoja, esimerkiksi vuokratyötä, alihankintaa tai ns. epätyypillisiä työsuhteita. Aineisto koostuu tutkimusta varten marras-joulukuussa 2008 kerätystä enintään 10 vuotta toimineille yrityksille tehdyn kyselyn aineistosta (n=630) ja starttirahaa saaneiden yrittäjien seurantatutkimuksen aineistosta (n=532). Näiden avulla tutkimuksessa luodaan kattava käsitys työllistämisen esteistä ja mahdollisuuksista erilaisissa yrityksissä. Tapaustutkimusesimerkit valottavat erilaisia työllistämistilanteita ja työllistämisen edellytyksiä. Kiinnostava tutkimustulos on, että yrittäjien kokemukset ensimmäisen työntekijän palkkauksesta ovat olleet valtaosin hyvin myönteisiä. Tutkimuksen perusteella sekä työllistämisen esteet että työllistämisen mahdollistajat ovat erilaisia erityyppisille yrityksille. Käsitykset työllistämisen esteistä ja mahdollisuuksista ovat lisäksi yhteydessä yrityksen halukkuuteen ja mahdollisuuteen työllistää sekä yrityksen nykyiseen kokoon. Neljännes haastatelluista yrityksistä ilmoitti aikovansa rekrytoida uutta työvoimaa, ja lähes 70 % piti epätodennäköisenä uuden työntekijän palkkaamista vuoden 2009 aikana. Yrityksistä puolet oli haluttomia ja taloudellisilta resursseiltaan kyvyttömiä kasvattamaan nykyistä henkilöstöään. Erityisryhmänä tarkasteltujen starttirahaa saaneiden yrittäjien odotukset tulevaisuuden työllistämismahdollisuuksistaan olivat varsin vaatimattomat. Tutkimuksemme perusteella käy ilmi, että palkkausaikomukset ovat todennäköisempiä suuremmissa yrityksissä ja nykyisissä työnantajayrityksissä. Työllistämiseen liittyykin stereotyyppisiä käsityksiä, jotka näyttävät muuttuvan jo yhden työllistämiskokemuksen myötä. Työnantajana toimiessaan yritykset ovat oppineet työllistämiseen liittyvät seikat ja vapautuneet työllistämiseen liittyvistä peloista. Rekrytointeja suunnittelevissa yrityksissä työvoimaa aiotaan palkata lähinnä kokoaikaisiin ja pysyviin työsuhteisiin. Osa-aikaisia työntekijöitä aiotaan palkata lähinnä vain kaupan alalla. Vaihtoehtoiset työvoiman käytön muodot ja epätyypilliset työsuhteet eivät tutkimuksen mukaan korvaa tai syrjäytä kokoaikaisia ja toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita, vaan täydentävät niitä. Niiden käyttö on varsin vähäistä. Suuremmat yritykset hyödyntävät vaihtoehtoisia työvoiman käytön muotoja pieniä yrityksiä monipuolisemmin. Tutkimuskyselymme tulosten mukaan noin 60 % alkavista yrityksistä ei missään elinkaarensa vaiheessa tule työllistämään enempää kuin yhden henkilön (ml. yrittäjä). Yhden työntekijän työllistävän yrityksen todennäköisyys palkata toinen työntekijä on suurempi kuin yksinyrittäjän todennäköisyys palkata ensimmäinen työntekijä. Mikäli yritys palkkaa ensimmäisen työntekijän, se todennäköisimmin tapahtuu melko varhaisessa vaiheessa yrityksen elinkaarta. Näillä havainnoilla on merkitystä kun mietitään kenelle, minkä tyyppisille ja minkä ikäisille yrityksille työllistämiseen liittyvää tietoa tai tukea suunnataan. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/matti Sihto, puh Asiasanat Nyckelord Key words yritykset, yrittäjyys, elinkeinopolitiikka, työnantajat, kasvu ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 127 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 20 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja /Työ ja yrittäjyys -sarjan 49. niteenä julkaistaan Turun Kauppakorkeakoulun tutkijoiden VTM Satu Aaltosen, professori Jarna Heinosen, professori Anne Kovalaisen ja KTM Katri Luomalan tutkimus Työllistämisen esteet, mahdollisuudet ja aikeet pk-yrityksissä. Suomen yrityksistä yli 60 prosenttia on yhden hengen yrityksiä. Niiden pyrkimys lisätä työntekijämääräänsä on muihin Euroopan maihin verrattuna poikkeuksellisen vähäistä. Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelmassa todetaankin tarpeelliseksi kartoittaa tilanteen syyt. Nyt käsillä olevan tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää syyt, jotka ovat uusien työntekijöiden, erityisesti yrityksen ensimmäisen työntekijän, palkkaamisen esteenä, ja kartoittaa toimenpiteitä työllistämiskynnyksen alentamiseksi. Lisäksi tutkimuksessa tulee selvittää vaihtoehtoisia keinoja, joita yritykset käyttävät uuden työvoiman palkkaamisen sijasta. Tutkimuksella pyritään syventämään tietoa aihealueesta sekä pyritään parantamaan tulosten luotettavuutta ja yksityiskohtaisuutta aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana on ollut ohjelmajohtaja Rauno Vanhanen hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmasta. Ryhmän jäseninä ovat toimineet ekonomisti Harri Hietala Suomen Yrittäjistä, asiantuntija Jari Huovinen EK:sta, erityisasiantuntija Jarkko Huovinen Kuntaliitosta, ekonomisti Helena Pentti SAK:sta, talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund STTK:sta, työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu AKAVA:sta sekä ylitarkastaja Pertti Hämäläinen, vanhempi hallitussihteeri Päivi Kantanen ja työmarkkinaneuvos Matti Sihto työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ohjausryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet myös työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen Suomen Yrittäjistä ja hallitussihteeri Seija Jalkanen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Helsingissä syyskuussa 2009 Rauno Vanhanen Ohjelmajohtaja

7

8 Sisällys Esipuhe... 5 Sisällys Johdanto Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tutkimusaineistot ja tutkimusprosessi Yksin vai työnantajana? Työnantaja- ja yksinyrittäjyys Suomessa Tutkimukseen osallistuneet yritykset Näkökulmia työnantajaksi ryhtymiseen Palkkaamisaikeet, työllistämisen esteet ja työllistämismahdollisuudet Työllistämisen yleisyys Suomessa Halu, tarve ja mahdollisuus työllistämiseen Työllistämisaikeet ja -kokemukset Työllistämistä estävät ja tukevat tekijät Työllistämistilanne pienissä ja nuorissa yrityksissä esimerkkinä starttirahayritykset Starttirahayrittäjien ja -yritysten taustat Työllistäminen Vaihtoehtoiset työvoiman käytön muodot ja epätyypilliset työsuhteet Vuokratyö Alihankinta Osa-aikaisen työvoiman käyttö Määräaikaisen työvoiman käyttö Tuettu työllistäminen Sukulaisten ja ystävien avun käyttö yrityksessä Tapaustutkimusesimerkit Johtopäätöksiä ja keskustelua Yhteenveto Johtopäätökset Lähteet Liitteet 1 10 Taulukoita

9 Taulukkoluettelo Taulukko 1 Syyt yrityksestä luopumiseen työnantaja- ja yksinyrittäjillä EXIT-aineistossa Taulukko 2 Yrittäjän urasiirtymä yrityksestä luopumisen jälkeen työnantajayrittäjillä ja yksinyrittäjillä EXIT-aineistossa. 20 Taulukko 3 Vuonna 2000 aloittaneiden yritysten työnantajana toimialoittain vuonna Taulukko 4 Vastanneet yritykset toimialan ja sijainnin mukaan Taulukko 5 Vastanneet yritykset iän ja toimialan mukaan Taulukko 6 Operationalisointi työnantajaksi ryhtymispäätökseen vaikuttavista tekijöistä Taulukko 7 Halukkuus palkata uusi työntekijä yrityksen sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 8 Palkkaamisen mahdollistava liikevaihto yrityksissä sijainnin, toimiala, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 9 Kokemukset ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta.. 50 Taulukko 10 Halukkuus palkata uusi työntekijä ensimmäisestä työntekijästä saadun kokemuksen ja tämänhetkisen työnantajastatuksen mukaan (%) Taulukko 11 Halukkuus ja taloudelliset mahdollisuudet palkata uusi työntekijä yrityksen nykyisen työntekijämäärän mukaan (%) Taulukko 12 Halukkuus ja taloudelliset mahdollisuudet palkata uusi työntekijä yrityksen työllistämishistorian mukaan (%).. 53 Taulukko 13 Esteisiin suhtautuminen yrityksen työllistämishistorian mukaan Taulukko 14 Työllistämisen esteet palkkaamishalujen ja mahdollisuuksien mukaan Taulukko 15 Starttirahayrittäjien tärkein syy ryhtyä yrittäjäksi Taulukko 16 Starttirahayrittäjien perustamismotiivien mukaiset ryhmät Taulukko 17 Starttirahayrittäjien ryhmät toimialoittain Taulukko 18 Ulkopuolisten työllistäminen starttirahayrityksen alkuvaiheessa ja vuonna Taulukko 19 Starttirahayrittäjien työllistämishistoria Taulukko 20 Starttirahayrittäjien mahdollisuus palkata uusi työntekijä yrittäjyysmotiivityypeittäin Taulukko 21 tarttirahayrittäjien työnantajakokemus yrittäjyysmotiivityypeittäin Taulukko 22 Starttirahayrittäjien työllistävyys 2008 yrittäjyysmotiivityypeittäin Taulukko 23 Starttirahayrittäjien palkkaamishalut yrittäjyysmotiivityypeittäin Taulukko 24 Starttirahayrittäjien todennäköisyys palkata uusi työntekijä yrittäjyysmotiivityypeittäin... 74

10 Taulukko 25 Starttiaineiston nykyisten ja entisten työnantajayrittäjien suhtautuminen palkkaamiseen vaikuttaviin tekijöihin Taulukko 26 Starttirahayrittäjien suhtautuminen palkkaamiseen vaikuttaviin tekijöihin työnantajakokemuksen mukaan. 78 Taulukko 27 Starttirahayrittäjien palkkaamishalun ja -mahdollisuuden kohtaaminen yrittäjyysmotiivityypeittäin Taulukko 28 Vuokratyösuhteet ja vuokratyöstä työsuhteeseen siirtyneiden osuus eri toimialoilla vuosina (Tuomaala 2008, Hämäläinen 2006) Taulukko 29 Vuokratyövoiman käyttö yrityksissä sijainnin, toimiala, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 30 Vuokratyövoiman käyttö yrityksen henkilöstömäärän mukaan Taulukko 31 Vuokratyövoiman käyttö yrityksissä työnantajahistorian ja tämänhetkisen työllistävyyden mukaan (%) Taulukko 32 Alihankinnan käyttö yrityksissä sijainnin, toimiala, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 33 Alihankinnan käyttö yrityksissä työnantajahistorian ja tämänhetkisen työllistävyyden mukaan (%) Taulukko 34 Yrityksen töiden ulkoistaminen sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 35 Osa-aikaisten työntekijöiden käyttö yrityksissä sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 36 Määräaikaisten työntekijöiden käyttö yrityksissä sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 37 Vaikeasti työllistettävien työntekijöiden rekrytointi yrityksissä sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 38 Avun saanti sukulaisilta tai ystäviltä yrityksen sijainnin, toimiala, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 39 Avun saanti sukulaisilta tai ystäviltä työnantajahistorian ja yrityksen tämänhetkisen työllistävyyden mukaan (%) Kuvioluettelo Kuvio 1 Tutkimusprosessi ja aineistot Kuvio 2 Yksinyrittäjien ja työnantajayrittäjien osuuden Suomessa ja EU:ssa (Eurostat 2009) Kuvio 3 Yksinyrittäjien ja työnantajayrittäjien osuudet sukupuolen mukaan (Eurostat 2009) Kuvio 4 Yli yhden henkilötyövuoden työllistäneiden yritysten kertymä 18 ensimmäisen toimintavuoden aikana (vuonna 1990 toimintansa aloittaneet yritykset, Tilastokeskuksen yritysrekisteri)... 21

11 Kuvio 5 Toimintansa lopettaneiden yritysten kertymä 18 ensimmäisen toimintavuoden ajalta (vuonna 1990 toimintansa aloittaneet yritykset, Tilastokeskuksen yritysrekisteri) Kuvio 6 Yritysten henkilöstömäärän muutos suhteessa ensimmäisen toimintavuoden henkilöstömäärään 8 ensimmäisen toimintavuoden aikana (vuosina 1990, 1995 ja 2000 aloittaneet yritykset, Tilastokeskuksen yritysrekisteri) Kuvio 7 Työnantajaksi ryhtyminen yrittäjän oppimiskokemuksena (mukaillen David & Watts 2008) Kuvio 8 Työnantajaksi ryhtymispäätökseen vaikuttavat tekijät (mukaillen David & Watts 2008) Kuvio 9 Ensimmäisen työntekijän palkkaamisajankohta, nykyiset työnantajat ja ex-työnantajat Kuvio 10 Yritysten nykyinen ja aiempi työnantajana toimiminen (n=629) Kuvio 11 Työllistämishalun ja -mahdollisuuden vaikutus palkkaamiseen Kuvio 12 Palkkaushalun ja -mahdollisuuden kohtaaminen Kuvio 13 Ensimmäisen työntekijän vastaavuus työnantajan odotuksiin (n=384) Kuvio 14 Työnantajien kokemukset ensimmäisen työntekijän työllistämisprosessista (%, n= ) Kuvio 15 Työllistämistä estävät ja siihen kannustavat tekijät (N= ) Kuvio 16 Työvoiman saatavuuden yhteys työllistämisaikeisiin yrityksen työllistämiskokemuksen mukaan Kuvio 17 Kysyntätilanteen vaihteluiden yhteys työllistämisaikeisiin yrityksen työllistämiskokemuksen mukaan Kuvio 18 Työvoiman hinnan yhteys työllistämisaikeisiin yrityksen työllistämiskokemuksen mukaan Kuvio 19 Lakien ja neuvontapalveluiden yhteys työllistämisaikeisiin yrityksen työllistämiskokemuksen mukaan Kuvio 20 Työllistämisen tukien tuntemus ja käyttö (n=628) Kuvio 21 Työllistämishalu ja -mahdollisuudet Liiteluettelo Liite 1 Liite 2 Liite 3 Työllistämisen esteiden pääkomponenttianalyysin lataukset Esteisiin suhtautuminen yrityksen työllistämishistorian mukaan rakentamisen ja teollisuuden toimialalla Esteisiin suhtautuminen yrityksen työllistämishistorian mukaan tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla

12 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Esteisiin suhtautuminen yrityksen työllistämishistorian mukaan henkilökohtaisten palvelujen toimialalla Esteisiin suhtautuminen yrityksen työllistämishistorian mukaan liike-elämän palvelujen toimialalla Palkkatuen tuntemus ja käyttö yrityksen sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Työolosuhteiden järjestelytuen tuntemus ja käyttö yrityksen sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Yksinyrittäjän ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin tarkoitetun avustuksen tuntemus ja käyttö yrityksen sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Matalapalkkatuen tuntemus ja käyttö yrityksen sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Sosiaaliturvamaksusta vapauttamisen mahdollisuuden tuntemus ja käyttö yrityksen sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%)

13

14 1 Johdanto Valtaosa suomalaisista yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Työllistämisen näkökulmasta heitä pidetään potentiaalisena työllistämisreservinä, joka on jostain syystä estynyt palkkaamasta työntekijöitä. Lähtökohtana on tällöin oletus, että yrittäjä pyrkii aina kasvattamaan yritystoimintaansa ja näin ollen myös palkkaamaan lisää henkilökuntaa. Tästä lähtökohdasta määriteltynä yrittäjyyspolitiikan tehtävänä on tällöin yritysten työllistämistä hidastavien ja haittaavien esteiden poistaminen. Vanhasen II hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman mukaisesti on tuottavuuden ja työllisyyskehityksen tukemiseksi tarkoituksenmukaista tarkastella sellaisia syitä, jotka saattavat muodostua uusien työpaikkojen syntymisen ja erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaamisen esteeksi. Samalla kyse on yrityksen kasvun esteiden tunnistamisesta. (Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma 2007) Esteiden lisäksi yrittäjän työllistämispäätökseen vaikuttavat kuitenkin myös työntekijän palkkausta tai yrityksen kasvua kannustavat ja motivoivat tekijät, jotka nekin on tarkoituksenmukaista ottaa tarkasteluun mukaan arvioitaessa pk-yritysten työllistämisedellytyksiä sekä työllistämistä tukevia toimenpiteitä. Kyse ei ole vain työllistämisesteiden tai -kynnysten pienentämisestä tai poistamisesta, vaan myös siitä, että yrittäjä näkee työllistämisen paitsi mahdollisena, myös tarkoituksenmukaisena ja kannustavana keinona omien yrittäjyyteen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. 1.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää uusien työntekijöiden, erityisesti yrityksen ensimmäisen työntekijän, palkkaamisen esteitä, mahdollisuuksia ja aikeita sekä kartoittaa toimenpiteitä työllistämisen edistämiseksi. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään vaihtoehtoisia keinoja, joita yritykset käyttävät uuden työvoiman palkkaamisen sijasta. Tutkimuksessa tavoitellaan aikaisempaa tutkimustietoa täydentävää ja perusteellisempaa tietoa niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat erityisesti yksinyrittäjän päätökseen palkata tai olla palkkaamatta ensimmäinen työntekijä yritykseensä. Tarkoituksena on myös verrata yksinyrittäjän kokemia esteitä toimialoittain ja suhteessa suurempien pk-yritysten kokemiin esteisiin. Lisäksi pienyritystilastojen avulla tehdään tiivis toimialoittainen ja alueellinen tarkastelu yksinyrittäjyydestä, näiden yritysten työllistävyydestä ja yritystoiminnan lopettamisesta. 1.2 Tutkimusaineistot ja tutkimusprosessi Tutkimuksessa hahmotetaan (yksin)yrittäjäksi ryhtyvien työllistämisen esteitä, mahdollisuuksia ja aikeita sekä työllistämisen vaihtoehtoisia keinoja monipuolisesti käyttäen erilaisia tietolähteitä. Tutkimuksessa hyödynnetään erilaisia empiirisiä 13

15 tutkimusaineistoja ja tilastotietoja sekä aikaisempaa tutkimusta tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimusprosessia ja aineistoja voidaan kuvata seuraavasti (kuvio 1): Kuvio 1. Tutkimusprosessi ja aineistot Kirjallisuuskatsaus -Aiempitutkimus -Exit-aineisto S ynteesi: I: Uusi primääriaineisto - Max. 10-vv. yrityskannan kyselyaineisto II: P itkittäisaineisto - Starttirahayrittäjien seuranta- - - aineisto III: P itkittäiset tilastoaineistot - Yritysrekisteri - Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen esteet - Työllistämisen vaihtoehtoiset keinot - Työllistävyys - Työll.kynnykset - Työllistävyys - Työll. kynnykset - Tavoitteet/toteutuma - Kokonaiskuva - Työllistämishetket ja siirtymät - Toimenpiteet työllistämiskynnysten alentamiseksi Tapaustutkimusesimerkit -Yrittäjyyden monimuotoisuus ja dynaamisuus -Yrittäjän näkökulma omassa kontekstissaan Kirjallisuuskatsaus Teoreettisesti tutkimus rakentuu yrityksen kasvua ja työllistämistä tarkastelevan kirjallisuuden varaan. Työllistämistä ja kasvua tarkastellaan pienen, mahdollisesti kasvavan yrityksen sekä erityisesti yksinyrittäjän näkökulmista. Lisäksi muita yksinyrittäjän työllistämismahdollisuuksiin, -haluun ja -kykyyn vaikuttavia tekijöitä (mm. osaaminen, kasvuhalu, toiminnan luonne) otetaan tutkimuksessa tarkasteltavaksi. Tutkimuksessa hyödynnetään TSE Entren EXIT-tutkimusaineistoa, joka valottaa yksinyrittäjien erilaisia yritystoiminnasta tapahtuvia luopumistilanteita ja työllistävyyttä. Kirjallisuuskatsaus luo pohjan tutkimuksen muille vaiheille. Enintään 10-vuotiaan yrityskannan kyselyaineisto Yritysten elinkaari- ja kasvututkimusten perusteella työllistämiskokemuksia on järkevä tutkia uusissa yrityksissä, mutta myös yli 5 6-vuotiaissa yrityksissä. Tutkimusta varten rajattiin tutkittavien yritysten ikä enintään 10 vuotta toimineisiin yrityksiin. Aineistona on Tilastokeskuksen yritysrekisteristä poimittu edustava otos korkeintaan kymmenen vuotta vanhoista yrityksistä. Otos kattaa kaikki yritykset, jotka ovat täyttäneet Tilastokeskuksen tilastoontulokriteerit vuosina

16 Näiden yritysten aloitusvuoden henkilöstömääräksi on rajattu korkeintaan 100 henkeä. Otoksen koko oli yritystä ja vastausprosentin ollessa 30 % aineiston lopulliseksi kooksi tuli 742, näistä kyselyhetkellä toiminnassa oli 630 yritystä. Lopuista 67 yrityksellä ei ollut toimintaa, mutta niitä ei ollut kuitenkaan virallisesti lopetettu ja 45 tapauksessa yritystoiminta oli lopetettu. Kyselyaineiston keruu toteutettiin puhelinhaastatteluina. Kyselyssä selvitettiin yrittäjien tulevaisuuteen suuntautuvia työllistämisnäkemyksiä sekä kokemuksia työllistämisestä ja työllistämiskynnyksistä. Puhelinhaastattelut suoritettiin marras-joulukuussa Starttirahaa saaneiden yrittäjien seuranta-aineisto Starttirahajärjestelmä on kasvattanut Suomessa menestyksellisesti uusien yksinyrittäjien ryhmän, jolle yrityksen perustaminen erityisen tuen turvin on tarkoittanut myös systemaattista tukea yritystoiminnan alussa. Millainen työllistämispotentiaali starttirahayritysten joukko on? Olimme kiinnostuneita tutkimaan yli ajan tapahtunutta muutosta käytössämme olevilla starttirahayrityksiä koskevilla aineistoilla. TSE Entressä on toteutettu vuosina 2006 ja 2007 tutkimus starttirahaa saaneista yrittäjistä, ja tutkimuksiin osallistui yli starttirahayrittäjää. Tässä tutkimuksessa starttiaineistolla viitataan yrityksiin, jotka ovat osallistuneet näihin starttirahaa saaneita yrittäjiä koskeviin tutkimuksiin vuosina 2006 ja 2007 (Stenholm 2006; 2007), ja sen lisäksi ovat osallistuneet tämän tutkimuksen työllistämistä käsittelevään seurantakyselyyn vuonna Starttirahayrittäjille kohdistettiin sama kysely kuin edellä esitetylle kansallisesti edustavalle yritysotokselle. Starttirahayrittäjien osalta on kuitenkin mahdollisuus seurata yrityksen toiminnan ja tavoitteiden kehitystä ensimmäisten kolmen toimintavuoden aikana, sillä aiemmin kerätyt aineistot samoilta yrittäjiltä mahdollistavat pitkittäistarkasteluun. Aiemmat starttirahatutkimukset koskivat vuosina 2005 ja 2006 myönteisen tai kielteisen starttirahapäätöksen saaneita. Uusimmassa aineistossamme ovat mukana vain myönteisen starttirahapäätöksen saaneet yrittäjät, jotka jatkavat edelleen starttirahan turvin perustettua yritystoimintaa. Tutkimusta varten oltiin marras-joulukuussa 2008 yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse yhteensä 1726 starttirahaa saaneeseen yrittäjään, joista 676 vastasi kyselyyn. Vastanneista 71 oli lopettanut yrityksensä ja 73:lla ei enää ollut yrityksessään toimintaa, vaikka sitä ei ollut virallisesti lopetettu. Tässä tutkimuksessa käytettävä uusin starttiaineisto käsittää 532 vastaajaa, joiden aiemmin starttirahan turvin perustama yritystoiminta jatkuu edelleen. Tilastoaineisto Tilastoaineistojen avulla analysoimme yksinyrittäjyyden yleistä luonnetta, toimintaa ja yritystoiminnan kestoa sekä työnantajaksi ryhtymistä alueellisesti ja toimialoittain. Käytämme analyysissä Tilastokeskuksen yritysrekisteriä, josta on poimittu pitkittäisaineisto kiinnitettynä kolmeen eri vuoteen (1990, 1995 ja 2000) yrityksen aloitusvuoden perusteella. Aineistossa vuonna 1990 perustettuja yrityksiä seurataan työllistävyyden näkökulmasta vuosittain vuoteen 2007 saakka; vuonna

17 perustettuja yrityksiä seurataan samalla tavoin vuosittain vuoteen 2007 saakka, jne. Analyysissä ovat mukana kaikki kyseisenä vuonna Tilastokeskuksen yritysrekisteriin tulleet yritykset. Tilastointisyistä johtuen yritysrekisteriin tulleet yritykset tietyltä vuodelta eivät kata kaikkia kyseisenä vuonna aloitettuja yrityksiä. Yritysrekisteriin merkittäessä yrityksen on pitänyt toimia yli puoli vuotta ja sen pitää työllistää yrittäjä mukaan lukien vähintään 0,6 henkilötyövuotta tai sen liikevaihdon tulee olla yli vuosittaisen tilastorajan (9 636 euroa vuonna 2007). Näin ollen rekisteristä puuttuvat ns. pöytälaatikkoyritykset, joiden poisjäännillä ei ole merkitystä tämän tutkimuksen tutkimusongelman kannalta. Tapaustutkimusesimerkit Laadimme aiemman kirjallisuuden sekä edellä esitettyjen tutkimusaineistojen tulosten perusteella erilaisia tapaustutkimusesimerkkejä kuvaamaan erilaisia työllistämistilanteita ja valottamaan käytännönläheisesti niitä edellytyksiä ja tilanteita, joita yrittäjä kohtaa palkkauspäätöstä tehdessään. 16

18 2 Yksin vai työnantajana? Yrittäjän työllistämispäätös, päätös toimia yksinyrittäjänä tai työnantajana, ei välttämättä ole niin tietoinen ja kategorinen päätös kuin asia ulkopuolelta tarkastellen voi näyttää. Yrityksen toimintalogiikan lisäksi työllistämispäätöksiin vaikuttavat lukuisat tekijät aina yrityksen ympäristöstä, talouden kehityksestä, yrittäjän henkilöstä ja tulevaisuuden suunnitelmista lähtien. Tässä luvussa jäsennetään yksinyrittäjyyttä Suomessa sekä tarkastellaan yksinyrittäjien muuttumista työnantajaksi tilastojen ja teorian valossa. Luvussa esitetään myös perustiedot tätä tutkimusta varten kerättyyn, enintään 10-vuotta toimineen yrityskannan kyselyyn osallistuneista yrityksistä. 2.1 Työnantaja- ja yksinyrittäjyys Suomessa Yksinyrittäjyys muodostaa suurimman osan suomalaisesta yrityskannasta. Kaksi kolmesta yrittäjästä on yksinyrittäjiä, eli Suomessa toimii yli yksinyrittäjää1. Työnantajana toimivien yrittäjien osuus on vastaavasti kolmannes yrittäjäkunnasta. Työnantajayrittäjien osuus on pysynyt melko tasaisena viimeisen vuosikymmenen aikana, vaihteluväli koko yrityskannasta on ollut 35 40%. Vuonna 2008 työnantajayrittäjien osuus yrittäjistä oli alhaisimmillaan viimeiseen 12 vuoteen, ollen 36 %. Työnantajien osuus suomalaisesta yrittäjäkannasta on ollut viimeisten viiden vuoden aikana hieman yli EU:n keskimääräisen tason, mutta vuonna 2008 työnantajien osuudet koko yrityskannasta olivat yhtä suuret Suomessa ja EU:ssa (kuvio 2). Koko EU-tasolla tapahtui työnantajayrittäjien osuuden selvä väheneminen siirryttäessä vuodesta 2003 vuoteen 2004, joka selittyy suurimmaksi osaksi kymmenen uuden EU-maan mukaantulolla tilastointijärjestelmään vuonna Alhaisemman bruttokansantuotteen maissa yksinyrittäjyys on yleisempää, ja uudet EU-maat olivat näitä alhaisemman kansantuotteen maita. Näin ollen myös koko EU-tasolla yksinyrittäjien osuus kasvoi merkittävästi uusien jäsenmaiden tullessa mukaan. Vuosituhannen alussa yksinyrittäjien osuus oli alle 60 % EU:n yrittäjistä, kun se vuoden 2004 jälkeen on noussut noin 65 prosenttiin yrittäjistä. Samalla työnantajayrittäjien osuus on tippunut kymmenisen prosenttiyksikköä, noin kolmannekseen kaikista EU:n yrittäjistä. (Eurostat 2009.) 1 Osuuksissa ei ole mukana alkutuotannon eli toimialojen A ja B yrittäjiä. 17

19 Kuvio 2. Yksinyrittäjien ja työnantajayrittäjien osuuden Suomessa ja EU:ssa (Euro stat 2009) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Suomi työnantajat 37 % 35 % 42 % 38 % 41 % 43 % 41 % 40 % 40 % 42 % 38 % 39 % 39 % 36 % Suomi yksinyrittäjät 63 % 65 % 58 % 62 % 59 % 57 % 59 % 60 % 60 % 58 % 62 % 61 % 61 % 64 % EU työnantajat 42 % 42 % 42 % 42 % 43 % 43 % 43 % 42 % 42 % 36 % 35 % 35 % 35 % 35 % EU yksinyrittäjät 58 % 58 % 58 % 58 % 57 % 57 % 57 % 58 % 58 % 64 % 65 % 65 % 65 % 65 % Naisyrittäjistä miehiä suurempi osa toimii yksinyrittäjänä (kuvio 3). Vuonna 2008 naisyrittäjistä yksinyrittäjinä toimi noin kolme neljäsosaa, kun miesten kohdalla yksinyrittäjien osuus oli noin 60 %. Naisyrittäjistä on työnantajana toiminut enimmillään noin kolmannes vuosikymmenen alkupuolella, mutta uusimpien tietojen mukaan naisyrittäjistä työnantajia on vain noin 25 %. Myös miesten kohdalla työnantajayrittäjien osuus on laskenut noin 40 prosenttiin miesyrittäjistä. Kuvio 3. Yksinyrittäjien ja työnantajayrittäjien osuudet sukupuolen mukaan (Euro stat 2009) 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Miehet työnantajat 39 % 39 % 46 % 39 % 45 % 47 % 45 % 45 % 44 % 47 % 43 % 42 % 43 % 41 % Miehet yksinyrittäjät 61 % 61 % 54 % 61 % 55 % 53 % 55 % 55 % 56 % 53 % 57 % 58 % 57 % 59 % Naiset työnantajat 35 % 29 % 32 % 36 % 32 % 34 % 33 % 30 % 33 % 32 % 28 % 30 % 31 % 26 % Naiset yksinyrittäjät 65 % 71 % 68 % 64 % 68 % 66 % 67 % 70 % 67 % 68 % 72 % 70 % 69 % 74 % 18

20 Tarkasteltaessa yksinyrittämistä yritystoiminnasta luopuneiden aineiston avulla (EXIT -aineisto 20072, ks. tarkemmin Aaltonen & Heinonen 2008), huomataan, että koko yrittäjäuransa ilman työntekijöitä toimineilla yrittäjillä yrityksestä luopumistilanteet ovat olleet hieman erilaisia kuin jossakin vaiheessa yrityksen elinkaarta työnantajayrittäjinä toimineilla. Aina yksinyrittäjänä toimineiden yritys ajettiin hallitusti alas, tuotto oli riittämätöntä tai yritys jäi pöytälaatikkoon toiminnan loppuessa yleisemmin kuin työnantajana toimineilla. Työnantajayrityksissä taas myynti tai varojen yllättävä loppuminen olivat yleisempiä luopumissyitä. Työnantajayrityksissä toiminta on volyymiltaan suurempaa, mikä heijastuu myös luopumissyihin. EXIT-aineistossa koko yrityksen olemassaolonsa ajan yksinyrittäjinä toimineiden ryhmässä naisten osuus on suurempi (37 %) kuin työnantajana toimineissa yrityksissä (27 %). Yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät erosivat myös yrityksen perustamismotiiveiltaan. Ainoastaan yksin yrityksessään toimineilla yritys oli alun perin tarkoitettu väliaikaiseksi useammin kuin työnantajayrittäjänä toimineilla. Perhesyyt tai riittämätön tuotto ajoivat toiminnan lopettamiseen useammin yksinyrittäjiä kuin työnantajayrittäjiä. Työnantaja- ja yksinyrittäjien luopumissyyt on esitetty seuraavassa taulukossa (taulukko 1). Taulukko 1. Syyt yrityksestä luopumiseen työnantaja- ja yksinyrittäjillä EXITaineistossa Syy yrityksestä luopumiseen Työnantaja yrittäjäuralla* Työnantajana jossain vaiheessa Yksinyrittäjänä koko ajan Kaikki Terveydelliset ongelmat Riittämätön taloudellinen tuotto Halu jäädä eläkkeelle Yrittäjyys tarkoitettu väliaikaiseksi ratkaisuksi Mielenkiinnon hiipuminen Houkutteleva työtarjous Perhesyyt Ei omiin tarpeisiin tai tavoitteisiin liittyvää syytä Muu negatiivinen syy Muu positiivinen syy Yhteensä Vastaajia yhteensä *** p<0,001, ** p<0,01, * p<0,05, p<0,1 2 EXIT -aineisto on puhelinhaastatteluna huhtikuussa 2007 kerätty 300 vastaajan aineisto, Kohderyhmänä olivat viimeisen kymmenen vuoden aikana yrityksestään tai ammatinharjoittamisesta luopuneet yrittäjät. Aineisto on kerätty osana TSE Entren tutkimusta EXIT Kuka Suomessa luopuu liiketoiminnasta ja miksi? Tutkimuksessa tarkasteltiin niitä tilanteita, joita yrittäjät käyvät läpi luopuessaan yritystoiminnasta. Aineisto perustuu työikäisen henkilön satunnaisotantaan Väestörekisteristä. 19

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Nykytilanne: Elinkeinoelämä Hanke A Toimialat Pkyritykset Yritysvaikutukset

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen. Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia

Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen. Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia 21.11.2016 Suhtautuminen julkisten palvelujen tuotannon yksityistämiseen Suomen hallitus on toteuttamassa monia

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Länsi-Uudenmaan seitsemän kunnan (Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) alueella perustettiin viime vuonna 677 yritystä, mikä oli

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

HE 78/2007 vp. lakiin pysyvä säännös starttirahan myöntämisestä henkilöasiakkaalle. Lisäksi starttirahan enimmäiskesto pidennettäisiin 10 kuukaudesta

HE 78/2007 vp. lakiin pysyvä säännös starttirahan myöntämisestä henkilöasiakkaalle. Lisäksi starttirahan enimmäiskesto pidennettäisiin 10 kuukaudesta HE 78/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 5 ja 11 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoimapalvelusta annettua

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät, työllistämisen esteet ja sopeutumiskeinot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät, työllistämisen esteet ja sopeutumiskeinot Huhtikuu 2016 Pk-yritysten työllisyysnäkymät, työllistämisen esteet ja sopeutumiskeinot Kirjoittajat: Johanna Alatalo, työ- ja elinkeinoministeriö Tallamaria Maunu, työ- ja elinkeinoministeriö Johdanto

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK 30.3.2016 Asiantuntija Katja Leppänen

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK 30.3.2016 Asiantuntija Katja Leppänen ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK 30.3.2016 Asiantuntija Katja Leppänen SUOMEN YRITTÄJÄT SY Työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsten Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan julkinen kuuleminen

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Kansainvälistymis ja kaupanestekysely. Keskeiset havainnot

Kansainvälistymis ja kaupanestekysely. Keskeiset havainnot Kansainvälistymis ja kaupanestekysely Keskeiset havainnot Taustaa: vientiyritysten määrä EK:n yrityskyselyissä Vientiyritysten lukumäärä* 25 000 20 000 15 000 16 000 19 000 20 000 21 000 000 5 000 0 2008

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Sanna Joensuu-Salo, Kirsti Sorama, Salla Kettunen ja Anmari Viljamaa YKTT-päivät Jyväskylä 2016 Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten polut ja suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Taustaa Korkeakouluopiskelijoiden

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2013

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2013 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 25.6.2013 klo 9.00 Työttömyys laskenut edelleen Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.12. klo 9.00 Marraskuun lopussa 9 537 avointa työpaikkaa kasvua

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015 Pirkanmaan yritysbarometri II/215 Lokakuu 215 Markus Sjölund Pirkanmaan yritysbarometri ll/215 Yhteensä 361 vastausta Kysely lähetettiin Pirkanmaalla 1 651:lle Vastausprosentti = 22 Osuus vastaajista Pirkanmaan

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten?

Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten? Palkansaajat jakamistaloudessa seminaari Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten? Anne Kovalainen, professori, Turun yliopisto SWiPE tutkimushankkeen johtaja Suomen Akatemia Jakamistalous? Keikkatalous?

Lisätiedot