Työllistämisen esteet, mahdollisuudet ja aikeet pk-yrityksissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työllistämisen esteet, mahdollisuudet ja aikeet pk-yrityksissä"

Transkriptio

1 Työllistämisen esteet, mahdollisuudet ja aikeet pk-yrityksissä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 49/2009

2 Satu aaltonen jarna heinonen anne kovalainen katri luomala Työllistämisen esteet, mahdollisuudet ja aikeet pk-yrityksissä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 49/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 49/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 49/2009 MEE Publications Employment and entrepreneurship 49/2009 Tekijät Författare Authors Satu Aaltonen, Jarna Heinonen, Anne Kovalainen, Katri Luomala Julkaisuaika Publiceringstid Date Syyskuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Työllistämisen esteet, mahdollisuudet ja aikeet pk-yrityksissä Tiivistelmä Referat Abstract Työllistämisen esteet, mahdollisuudet ja aikeet pk-yrityksissä -tutkimuksessa on tarkasteltu uusien työntekijöiden, erityisesti yrityksen ensimmäisen työntekijän, palkkaamisen esteitä, mahdollisuuksia ja aikeita pienissä yrityksissä. Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty, missä määrin yritykset käyttävät uuden työvoiman palkkaamiselle vaihtoehtoisia keinoja, esimerkiksi vuokratyötä, alihankintaa tai ns. epätyypillisiä työsuhteita. Aineisto koostuu tutkimusta varten marras-joulukuussa 2008 kerätystä enintään 10 vuotta toimineille yrityksille tehdyn kyselyn aineistosta (n=630) ja starttirahaa saaneiden yrittäjien seurantatutkimuksen aineistosta (n=532). Näiden avulla tutkimuksessa luodaan kattava käsitys työllistämisen esteistä ja mahdollisuuksista erilaisissa yrityksissä. Tapaustutkimusesimerkit valottavat erilaisia työllistämistilanteita ja työllistämisen edellytyksiä. Kiinnostava tutkimustulos on, että yrittäjien kokemukset ensimmäisen työntekijän palkkauksesta ovat olleet valtaosin hyvin myönteisiä. Tutkimuksen perusteella sekä työllistämisen esteet että työllistämisen mahdollistajat ovat erilaisia erityyppisille yrityksille. Käsitykset työllistämisen esteistä ja mahdollisuuksista ovat lisäksi yhteydessä yrityksen halukkuuteen ja mahdollisuuteen työllistää sekä yrityksen nykyiseen kokoon. Neljännes haastatelluista yrityksistä ilmoitti aikovansa rekrytoida uutta työvoimaa, ja lähes 70 % piti epätodennäköisenä uuden työntekijän palkkaamista vuoden 2009 aikana. Yrityksistä puolet oli haluttomia ja taloudellisilta resursseiltaan kyvyttömiä kasvattamaan nykyistä henkilöstöään. Erityisryhmänä tarkasteltujen starttirahaa saaneiden yrittäjien odotukset tulevaisuuden työllistämismahdollisuuksistaan olivat varsin vaatimattomat. Tutkimuksemme perusteella käy ilmi, että palkkausaikomukset ovat todennäköisempiä suuremmissa yrityksissä ja nykyisissä työnantajayrityksissä. Työllistämiseen liittyykin stereotyyppisiä käsityksiä, jotka näyttävät muuttuvan jo yhden työllistämiskokemuksen myötä. Työnantajana toimiessaan yritykset ovat oppineet työllistämiseen liittyvät seikat ja vapautuneet työllistämiseen liittyvistä peloista. Rekrytointeja suunnittelevissa yrityksissä työvoimaa aiotaan palkata lähinnä kokoaikaisiin ja pysyviin työsuhteisiin. Osa-aikaisia työntekijöitä aiotaan palkata lähinnä vain kaupan alalla. Vaihtoehtoiset työvoiman käytön muodot ja epätyypilliset työsuhteet eivät tutkimuksen mukaan korvaa tai syrjäytä kokoaikaisia ja toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita, vaan täydentävät niitä. Niiden käyttö on varsin vähäistä. Suuremmat yritykset hyödyntävät vaihtoehtoisia työvoiman käytön muotoja pieniä yrityksiä monipuolisemmin. Tutkimuskyselymme tulosten mukaan noin 60 % alkavista yrityksistä ei missään elinkaarensa vaiheessa tule työllistämään enempää kuin yhden henkilön (ml. yrittäjä). Yhden työntekijän työllistävän yrityksen todennäköisyys palkata toinen työntekijä on suurempi kuin yksinyrittäjän todennäköisyys palkata ensimmäinen työntekijä. Mikäli yritys palkkaa ensimmäisen työntekijän, se todennäköisimmin tapahtuu melko varhaisessa vaiheessa yrityksen elinkaarta. Näillä havainnoilla on merkitystä kun mietitään kenelle, minkä tyyppisille ja minkä ikäisille yrityksille työllistämiseen liittyvää tietoa tai tukea suunnataan. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/matti Sihto, puh Asiasanat Nyckelord Key words yritykset, yrittäjyys, elinkeinopolitiikka, työnantajat, kasvu ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 127 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 20 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja /Työ ja yrittäjyys -sarjan 49. niteenä julkaistaan Turun Kauppakorkeakoulun tutkijoiden VTM Satu Aaltosen, professori Jarna Heinosen, professori Anne Kovalaisen ja KTM Katri Luomalan tutkimus Työllistämisen esteet, mahdollisuudet ja aikeet pk-yrityksissä. Suomen yrityksistä yli 60 prosenttia on yhden hengen yrityksiä. Niiden pyrkimys lisätä työntekijämääräänsä on muihin Euroopan maihin verrattuna poikkeuksellisen vähäistä. Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelmassa todetaankin tarpeelliseksi kartoittaa tilanteen syyt. Nyt käsillä olevan tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää syyt, jotka ovat uusien työntekijöiden, erityisesti yrityksen ensimmäisen työntekijän, palkkaamisen esteenä, ja kartoittaa toimenpiteitä työllistämiskynnyksen alentamiseksi. Lisäksi tutkimuksessa tulee selvittää vaihtoehtoisia keinoja, joita yritykset käyttävät uuden työvoiman palkkaamisen sijasta. Tutkimuksella pyritään syventämään tietoa aihealueesta sekä pyritään parantamaan tulosten luotettavuutta ja yksityiskohtaisuutta aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana on ollut ohjelmajohtaja Rauno Vanhanen hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmasta. Ryhmän jäseninä ovat toimineet ekonomisti Harri Hietala Suomen Yrittäjistä, asiantuntija Jari Huovinen EK:sta, erityisasiantuntija Jarkko Huovinen Kuntaliitosta, ekonomisti Helena Pentti SAK:sta, talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund STTK:sta, työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu AKAVA:sta sekä ylitarkastaja Pertti Hämäläinen, vanhempi hallitussihteeri Päivi Kantanen ja työmarkkinaneuvos Matti Sihto työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ohjausryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet myös työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen Suomen Yrittäjistä ja hallitussihteeri Seija Jalkanen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Helsingissä syyskuussa 2009 Rauno Vanhanen Ohjelmajohtaja

7

8 Sisällys Esipuhe... 5 Sisällys Johdanto Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tutkimusaineistot ja tutkimusprosessi Yksin vai työnantajana? Työnantaja- ja yksinyrittäjyys Suomessa Tutkimukseen osallistuneet yritykset Näkökulmia työnantajaksi ryhtymiseen Palkkaamisaikeet, työllistämisen esteet ja työllistämismahdollisuudet Työllistämisen yleisyys Suomessa Halu, tarve ja mahdollisuus työllistämiseen Työllistämisaikeet ja -kokemukset Työllistämistä estävät ja tukevat tekijät Työllistämistilanne pienissä ja nuorissa yrityksissä esimerkkinä starttirahayritykset Starttirahayrittäjien ja -yritysten taustat Työllistäminen Vaihtoehtoiset työvoiman käytön muodot ja epätyypilliset työsuhteet Vuokratyö Alihankinta Osa-aikaisen työvoiman käyttö Määräaikaisen työvoiman käyttö Tuettu työllistäminen Sukulaisten ja ystävien avun käyttö yrityksessä Tapaustutkimusesimerkit Johtopäätöksiä ja keskustelua Yhteenveto Johtopäätökset Lähteet Liitteet 1 10 Taulukoita

9 Taulukkoluettelo Taulukko 1 Syyt yrityksestä luopumiseen työnantaja- ja yksinyrittäjillä EXIT-aineistossa Taulukko 2 Yrittäjän urasiirtymä yrityksestä luopumisen jälkeen työnantajayrittäjillä ja yksinyrittäjillä EXIT-aineistossa. 20 Taulukko 3 Vuonna 2000 aloittaneiden yritysten työnantajana toimialoittain vuonna Taulukko 4 Vastanneet yritykset toimialan ja sijainnin mukaan Taulukko 5 Vastanneet yritykset iän ja toimialan mukaan Taulukko 6 Operationalisointi työnantajaksi ryhtymispäätökseen vaikuttavista tekijöistä Taulukko 7 Halukkuus palkata uusi työntekijä yrityksen sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 8 Palkkaamisen mahdollistava liikevaihto yrityksissä sijainnin, toimiala, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 9 Kokemukset ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta.. 50 Taulukko 10 Halukkuus palkata uusi työntekijä ensimmäisestä työntekijästä saadun kokemuksen ja tämänhetkisen työnantajastatuksen mukaan (%) Taulukko 11 Halukkuus ja taloudelliset mahdollisuudet palkata uusi työntekijä yrityksen nykyisen työntekijämäärän mukaan (%) Taulukko 12 Halukkuus ja taloudelliset mahdollisuudet palkata uusi työntekijä yrityksen työllistämishistorian mukaan (%).. 53 Taulukko 13 Esteisiin suhtautuminen yrityksen työllistämishistorian mukaan Taulukko 14 Työllistämisen esteet palkkaamishalujen ja mahdollisuuksien mukaan Taulukko 15 Starttirahayrittäjien tärkein syy ryhtyä yrittäjäksi Taulukko 16 Starttirahayrittäjien perustamismotiivien mukaiset ryhmät Taulukko 17 Starttirahayrittäjien ryhmät toimialoittain Taulukko 18 Ulkopuolisten työllistäminen starttirahayrityksen alkuvaiheessa ja vuonna Taulukko 19 Starttirahayrittäjien työllistämishistoria Taulukko 20 Starttirahayrittäjien mahdollisuus palkata uusi työntekijä yrittäjyysmotiivityypeittäin Taulukko 21 tarttirahayrittäjien työnantajakokemus yrittäjyysmotiivityypeittäin Taulukko 22 Starttirahayrittäjien työllistävyys 2008 yrittäjyysmotiivityypeittäin Taulukko 23 Starttirahayrittäjien palkkaamishalut yrittäjyysmotiivityypeittäin Taulukko 24 Starttirahayrittäjien todennäköisyys palkata uusi työntekijä yrittäjyysmotiivityypeittäin... 74

10 Taulukko 25 Starttiaineiston nykyisten ja entisten työnantajayrittäjien suhtautuminen palkkaamiseen vaikuttaviin tekijöihin Taulukko 26 Starttirahayrittäjien suhtautuminen palkkaamiseen vaikuttaviin tekijöihin työnantajakokemuksen mukaan. 78 Taulukko 27 Starttirahayrittäjien palkkaamishalun ja -mahdollisuuden kohtaaminen yrittäjyysmotiivityypeittäin Taulukko 28 Vuokratyösuhteet ja vuokratyöstä työsuhteeseen siirtyneiden osuus eri toimialoilla vuosina (Tuomaala 2008, Hämäläinen 2006) Taulukko 29 Vuokratyövoiman käyttö yrityksissä sijainnin, toimiala, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 30 Vuokratyövoiman käyttö yrityksen henkilöstömäärän mukaan Taulukko 31 Vuokratyövoiman käyttö yrityksissä työnantajahistorian ja tämänhetkisen työllistävyyden mukaan (%) Taulukko 32 Alihankinnan käyttö yrityksissä sijainnin, toimiala, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 33 Alihankinnan käyttö yrityksissä työnantajahistorian ja tämänhetkisen työllistävyyden mukaan (%) Taulukko 34 Yrityksen töiden ulkoistaminen sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 35 Osa-aikaisten työntekijöiden käyttö yrityksissä sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 36 Määräaikaisten työntekijöiden käyttö yrityksissä sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 37 Vaikeasti työllistettävien työntekijöiden rekrytointi yrityksissä sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 38 Avun saanti sukulaisilta tai ystäviltä yrityksen sijainnin, toimiala, iän ja markkinoiden mukaan (%) Taulukko 39 Avun saanti sukulaisilta tai ystäviltä työnantajahistorian ja yrityksen tämänhetkisen työllistävyyden mukaan (%) Kuvioluettelo Kuvio 1 Tutkimusprosessi ja aineistot Kuvio 2 Yksinyrittäjien ja työnantajayrittäjien osuuden Suomessa ja EU:ssa (Eurostat 2009) Kuvio 3 Yksinyrittäjien ja työnantajayrittäjien osuudet sukupuolen mukaan (Eurostat 2009) Kuvio 4 Yli yhden henkilötyövuoden työllistäneiden yritysten kertymä 18 ensimmäisen toimintavuoden aikana (vuonna 1990 toimintansa aloittaneet yritykset, Tilastokeskuksen yritysrekisteri)... 21

11 Kuvio 5 Toimintansa lopettaneiden yritysten kertymä 18 ensimmäisen toimintavuoden ajalta (vuonna 1990 toimintansa aloittaneet yritykset, Tilastokeskuksen yritysrekisteri) Kuvio 6 Yritysten henkilöstömäärän muutos suhteessa ensimmäisen toimintavuoden henkilöstömäärään 8 ensimmäisen toimintavuoden aikana (vuosina 1990, 1995 ja 2000 aloittaneet yritykset, Tilastokeskuksen yritysrekisteri) Kuvio 7 Työnantajaksi ryhtyminen yrittäjän oppimiskokemuksena (mukaillen David & Watts 2008) Kuvio 8 Työnantajaksi ryhtymispäätökseen vaikuttavat tekijät (mukaillen David & Watts 2008) Kuvio 9 Ensimmäisen työntekijän palkkaamisajankohta, nykyiset työnantajat ja ex-työnantajat Kuvio 10 Yritysten nykyinen ja aiempi työnantajana toimiminen (n=629) Kuvio 11 Työllistämishalun ja -mahdollisuuden vaikutus palkkaamiseen Kuvio 12 Palkkaushalun ja -mahdollisuuden kohtaaminen Kuvio 13 Ensimmäisen työntekijän vastaavuus työnantajan odotuksiin (n=384) Kuvio 14 Työnantajien kokemukset ensimmäisen työntekijän työllistämisprosessista (%, n= ) Kuvio 15 Työllistämistä estävät ja siihen kannustavat tekijät (N= ) Kuvio 16 Työvoiman saatavuuden yhteys työllistämisaikeisiin yrityksen työllistämiskokemuksen mukaan Kuvio 17 Kysyntätilanteen vaihteluiden yhteys työllistämisaikeisiin yrityksen työllistämiskokemuksen mukaan Kuvio 18 Työvoiman hinnan yhteys työllistämisaikeisiin yrityksen työllistämiskokemuksen mukaan Kuvio 19 Lakien ja neuvontapalveluiden yhteys työllistämisaikeisiin yrityksen työllistämiskokemuksen mukaan Kuvio 20 Työllistämisen tukien tuntemus ja käyttö (n=628) Kuvio 21 Työllistämishalu ja -mahdollisuudet Liiteluettelo Liite 1 Liite 2 Liite 3 Työllistämisen esteiden pääkomponenttianalyysin lataukset Esteisiin suhtautuminen yrityksen työllistämishistorian mukaan rakentamisen ja teollisuuden toimialalla Esteisiin suhtautuminen yrityksen työllistämishistorian mukaan tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla

12 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Esteisiin suhtautuminen yrityksen työllistämishistorian mukaan henkilökohtaisten palvelujen toimialalla Esteisiin suhtautuminen yrityksen työllistämishistorian mukaan liike-elämän palvelujen toimialalla Palkkatuen tuntemus ja käyttö yrityksen sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Työolosuhteiden järjestelytuen tuntemus ja käyttö yrityksen sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Yksinyrittäjän ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin tarkoitetun avustuksen tuntemus ja käyttö yrityksen sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Matalapalkkatuen tuntemus ja käyttö yrityksen sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%) Sosiaaliturvamaksusta vapauttamisen mahdollisuuden tuntemus ja käyttö yrityksen sijainnin, toimialan, iän ja markkinoiden mukaan (%)

13

14 1 Johdanto Valtaosa suomalaisista yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Työllistämisen näkökulmasta heitä pidetään potentiaalisena työllistämisreservinä, joka on jostain syystä estynyt palkkaamasta työntekijöitä. Lähtökohtana on tällöin oletus, että yrittäjä pyrkii aina kasvattamaan yritystoimintaansa ja näin ollen myös palkkaamaan lisää henkilökuntaa. Tästä lähtökohdasta määriteltynä yrittäjyyspolitiikan tehtävänä on tällöin yritysten työllistämistä hidastavien ja haittaavien esteiden poistaminen. Vanhasen II hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman mukaisesti on tuottavuuden ja työllisyyskehityksen tukemiseksi tarkoituksenmukaista tarkastella sellaisia syitä, jotka saattavat muodostua uusien työpaikkojen syntymisen ja erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaamisen esteeksi. Samalla kyse on yrityksen kasvun esteiden tunnistamisesta. (Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma 2007) Esteiden lisäksi yrittäjän työllistämispäätökseen vaikuttavat kuitenkin myös työntekijän palkkausta tai yrityksen kasvua kannustavat ja motivoivat tekijät, jotka nekin on tarkoituksenmukaista ottaa tarkasteluun mukaan arvioitaessa pk-yritysten työllistämisedellytyksiä sekä työllistämistä tukevia toimenpiteitä. Kyse ei ole vain työllistämisesteiden tai -kynnysten pienentämisestä tai poistamisesta, vaan myös siitä, että yrittäjä näkee työllistämisen paitsi mahdollisena, myös tarkoituksenmukaisena ja kannustavana keinona omien yrittäjyyteen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. 1.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää uusien työntekijöiden, erityisesti yrityksen ensimmäisen työntekijän, palkkaamisen esteitä, mahdollisuuksia ja aikeita sekä kartoittaa toimenpiteitä työllistämisen edistämiseksi. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään vaihtoehtoisia keinoja, joita yritykset käyttävät uuden työvoiman palkkaamisen sijasta. Tutkimuksessa tavoitellaan aikaisempaa tutkimustietoa täydentävää ja perusteellisempaa tietoa niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat erityisesti yksinyrittäjän päätökseen palkata tai olla palkkaamatta ensimmäinen työntekijä yritykseensä. Tarkoituksena on myös verrata yksinyrittäjän kokemia esteitä toimialoittain ja suhteessa suurempien pk-yritysten kokemiin esteisiin. Lisäksi pienyritystilastojen avulla tehdään tiivis toimialoittainen ja alueellinen tarkastelu yksinyrittäjyydestä, näiden yritysten työllistävyydestä ja yritystoiminnan lopettamisesta. 1.2 Tutkimusaineistot ja tutkimusprosessi Tutkimuksessa hahmotetaan (yksin)yrittäjäksi ryhtyvien työllistämisen esteitä, mahdollisuuksia ja aikeita sekä työllistämisen vaihtoehtoisia keinoja monipuolisesti käyttäen erilaisia tietolähteitä. Tutkimuksessa hyödynnetään erilaisia empiirisiä 13

15 tutkimusaineistoja ja tilastotietoja sekä aikaisempaa tutkimusta tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimusprosessia ja aineistoja voidaan kuvata seuraavasti (kuvio 1): Kuvio 1. Tutkimusprosessi ja aineistot Kirjallisuuskatsaus -Aiempitutkimus -Exit-aineisto S ynteesi: I: Uusi primääriaineisto - Max. 10-vv. yrityskannan kyselyaineisto II: P itkittäisaineisto - Starttirahayrittäjien seuranta- - - aineisto III: P itkittäiset tilastoaineistot - Yritysrekisteri - Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen esteet - Työllistämisen vaihtoehtoiset keinot - Työllistävyys - Työll.kynnykset - Työllistävyys - Työll. kynnykset - Tavoitteet/toteutuma - Kokonaiskuva - Työllistämishetket ja siirtymät - Toimenpiteet työllistämiskynnysten alentamiseksi Tapaustutkimusesimerkit -Yrittäjyyden monimuotoisuus ja dynaamisuus -Yrittäjän näkökulma omassa kontekstissaan Kirjallisuuskatsaus Teoreettisesti tutkimus rakentuu yrityksen kasvua ja työllistämistä tarkastelevan kirjallisuuden varaan. Työllistämistä ja kasvua tarkastellaan pienen, mahdollisesti kasvavan yrityksen sekä erityisesti yksinyrittäjän näkökulmista. Lisäksi muita yksinyrittäjän työllistämismahdollisuuksiin, -haluun ja -kykyyn vaikuttavia tekijöitä (mm. osaaminen, kasvuhalu, toiminnan luonne) otetaan tutkimuksessa tarkasteltavaksi. Tutkimuksessa hyödynnetään TSE Entren EXIT-tutkimusaineistoa, joka valottaa yksinyrittäjien erilaisia yritystoiminnasta tapahtuvia luopumistilanteita ja työllistävyyttä. Kirjallisuuskatsaus luo pohjan tutkimuksen muille vaiheille. Enintään 10-vuotiaan yrityskannan kyselyaineisto Yritysten elinkaari- ja kasvututkimusten perusteella työllistämiskokemuksia on järkevä tutkia uusissa yrityksissä, mutta myös yli 5 6-vuotiaissa yrityksissä. Tutkimusta varten rajattiin tutkittavien yritysten ikä enintään 10 vuotta toimineisiin yrityksiin. Aineistona on Tilastokeskuksen yritysrekisteristä poimittu edustava otos korkeintaan kymmenen vuotta vanhoista yrityksistä. Otos kattaa kaikki yritykset, jotka ovat täyttäneet Tilastokeskuksen tilastoontulokriteerit vuosina

16 Näiden yritysten aloitusvuoden henkilöstömääräksi on rajattu korkeintaan 100 henkeä. Otoksen koko oli yritystä ja vastausprosentin ollessa 30 % aineiston lopulliseksi kooksi tuli 742, näistä kyselyhetkellä toiminnassa oli 630 yritystä. Lopuista 67 yrityksellä ei ollut toimintaa, mutta niitä ei ollut kuitenkaan virallisesti lopetettu ja 45 tapauksessa yritystoiminta oli lopetettu. Kyselyaineiston keruu toteutettiin puhelinhaastatteluina. Kyselyssä selvitettiin yrittäjien tulevaisuuteen suuntautuvia työllistämisnäkemyksiä sekä kokemuksia työllistämisestä ja työllistämiskynnyksistä. Puhelinhaastattelut suoritettiin marras-joulukuussa Starttirahaa saaneiden yrittäjien seuranta-aineisto Starttirahajärjestelmä on kasvattanut Suomessa menestyksellisesti uusien yksinyrittäjien ryhmän, jolle yrityksen perustaminen erityisen tuen turvin on tarkoittanut myös systemaattista tukea yritystoiminnan alussa. Millainen työllistämispotentiaali starttirahayritysten joukko on? Olimme kiinnostuneita tutkimaan yli ajan tapahtunutta muutosta käytössämme olevilla starttirahayrityksiä koskevilla aineistoilla. TSE Entressä on toteutettu vuosina 2006 ja 2007 tutkimus starttirahaa saaneista yrittäjistä, ja tutkimuksiin osallistui yli starttirahayrittäjää. Tässä tutkimuksessa starttiaineistolla viitataan yrityksiin, jotka ovat osallistuneet näihin starttirahaa saaneita yrittäjiä koskeviin tutkimuksiin vuosina 2006 ja 2007 (Stenholm 2006; 2007), ja sen lisäksi ovat osallistuneet tämän tutkimuksen työllistämistä käsittelevään seurantakyselyyn vuonna Starttirahayrittäjille kohdistettiin sama kysely kuin edellä esitetylle kansallisesti edustavalle yritysotokselle. Starttirahayrittäjien osalta on kuitenkin mahdollisuus seurata yrityksen toiminnan ja tavoitteiden kehitystä ensimmäisten kolmen toimintavuoden aikana, sillä aiemmin kerätyt aineistot samoilta yrittäjiltä mahdollistavat pitkittäistarkasteluun. Aiemmat starttirahatutkimukset koskivat vuosina 2005 ja 2006 myönteisen tai kielteisen starttirahapäätöksen saaneita. Uusimmassa aineistossamme ovat mukana vain myönteisen starttirahapäätöksen saaneet yrittäjät, jotka jatkavat edelleen starttirahan turvin perustettua yritystoimintaa. Tutkimusta varten oltiin marras-joulukuussa 2008 yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse yhteensä 1726 starttirahaa saaneeseen yrittäjään, joista 676 vastasi kyselyyn. Vastanneista 71 oli lopettanut yrityksensä ja 73:lla ei enää ollut yrityksessään toimintaa, vaikka sitä ei ollut virallisesti lopetettu. Tässä tutkimuksessa käytettävä uusin starttiaineisto käsittää 532 vastaajaa, joiden aiemmin starttirahan turvin perustama yritystoiminta jatkuu edelleen. Tilastoaineisto Tilastoaineistojen avulla analysoimme yksinyrittäjyyden yleistä luonnetta, toimintaa ja yritystoiminnan kestoa sekä työnantajaksi ryhtymistä alueellisesti ja toimialoittain. Käytämme analyysissä Tilastokeskuksen yritysrekisteriä, josta on poimittu pitkittäisaineisto kiinnitettynä kolmeen eri vuoteen (1990, 1995 ja 2000) yrityksen aloitusvuoden perusteella. Aineistossa vuonna 1990 perustettuja yrityksiä seurataan työllistävyyden näkökulmasta vuosittain vuoteen 2007 saakka; vuonna

17 perustettuja yrityksiä seurataan samalla tavoin vuosittain vuoteen 2007 saakka, jne. Analyysissä ovat mukana kaikki kyseisenä vuonna Tilastokeskuksen yritysrekisteriin tulleet yritykset. Tilastointisyistä johtuen yritysrekisteriin tulleet yritykset tietyltä vuodelta eivät kata kaikkia kyseisenä vuonna aloitettuja yrityksiä. Yritysrekisteriin merkittäessä yrityksen on pitänyt toimia yli puoli vuotta ja sen pitää työllistää yrittäjä mukaan lukien vähintään 0,6 henkilötyövuotta tai sen liikevaihdon tulee olla yli vuosittaisen tilastorajan (9 636 euroa vuonna 2007). Näin ollen rekisteristä puuttuvat ns. pöytälaatikkoyritykset, joiden poisjäännillä ei ole merkitystä tämän tutkimuksen tutkimusongelman kannalta. Tapaustutkimusesimerkit Laadimme aiemman kirjallisuuden sekä edellä esitettyjen tutkimusaineistojen tulosten perusteella erilaisia tapaustutkimusesimerkkejä kuvaamaan erilaisia työllistämistilanteita ja valottamaan käytännönläheisesti niitä edellytyksiä ja tilanteita, joita yrittäjä kohtaa palkkauspäätöstä tehdessään. 16

18 2 Yksin vai työnantajana? Yrittäjän työllistämispäätös, päätös toimia yksinyrittäjänä tai työnantajana, ei välttämättä ole niin tietoinen ja kategorinen päätös kuin asia ulkopuolelta tarkastellen voi näyttää. Yrityksen toimintalogiikan lisäksi työllistämispäätöksiin vaikuttavat lukuisat tekijät aina yrityksen ympäristöstä, talouden kehityksestä, yrittäjän henkilöstä ja tulevaisuuden suunnitelmista lähtien. Tässä luvussa jäsennetään yksinyrittäjyyttä Suomessa sekä tarkastellaan yksinyrittäjien muuttumista työnantajaksi tilastojen ja teorian valossa. Luvussa esitetään myös perustiedot tätä tutkimusta varten kerättyyn, enintään 10-vuotta toimineen yrityskannan kyselyyn osallistuneista yrityksistä. 2.1 Työnantaja- ja yksinyrittäjyys Suomessa Yksinyrittäjyys muodostaa suurimman osan suomalaisesta yrityskannasta. Kaksi kolmesta yrittäjästä on yksinyrittäjiä, eli Suomessa toimii yli yksinyrittäjää1. Työnantajana toimivien yrittäjien osuus on vastaavasti kolmannes yrittäjäkunnasta. Työnantajayrittäjien osuus on pysynyt melko tasaisena viimeisen vuosikymmenen aikana, vaihteluväli koko yrityskannasta on ollut 35 40%. Vuonna 2008 työnantajayrittäjien osuus yrittäjistä oli alhaisimmillaan viimeiseen 12 vuoteen, ollen 36 %. Työnantajien osuus suomalaisesta yrittäjäkannasta on ollut viimeisten viiden vuoden aikana hieman yli EU:n keskimääräisen tason, mutta vuonna 2008 työnantajien osuudet koko yrityskannasta olivat yhtä suuret Suomessa ja EU:ssa (kuvio 2). Koko EU-tasolla tapahtui työnantajayrittäjien osuuden selvä väheneminen siirryttäessä vuodesta 2003 vuoteen 2004, joka selittyy suurimmaksi osaksi kymmenen uuden EU-maan mukaantulolla tilastointijärjestelmään vuonna Alhaisemman bruttokansantuotteen maissa yksinyrittäjyys on yleisempää, ja uudet EU-maat olivat näitä alhaisemman kansantuotteen maita. Näin ollen myös koko EU-tasolla yksinyrittäjien osuus kasvoi merkittävästi uusien jäsenmaiden tullessa mukaan. Vuosituhannen alussa yksinyrittäjien osuus oli alle 60 % EU:n yrittäjistä, kun se vuoden 2004 jälkeen on noussut noin 65 prosenttiin yrittäjistä. Samalla työnantajayrittäjien osuus on tippunut kymmenisen prosenttiyksikköä, noin kolmannekseen kaikista EU:n yrittäjistä. (Eurostat 2009.) 1 Osuuksissa ei ole mukana alkutuotannon eli toimialojen A ja B yrittäjiä. 17

19 Kuvio 2. Yksinyrittäjien ja työnantajayrittäjien osuuden Suomessa ja EU:ssa (Euro stat 2009) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Suomi työnantajat 37 % 35 % 42 % 38 % 41 % 43 % 41 % 40 % 40 % 42 % 38 % 39 % 39 % 36 % Suomi yksinyrittäjät 63 % 65 % 58 % 62 % 59 % 57 % 59 % 60 % 60 % 58 % 62 % 61 % 61 % 64 % EU työnantajat 42 % 42 % 42 % 42 % 43 % 43 % 43 % 42 % 42 % 36 % 35 % 35 % 35 % 35 % EU yksinyrittäjät 58 % 58 % 58 % 58 % 57 % 57 % 57 % 58 % 58 % 64 % 65 % 65 % 65 % 65 % Naisyrittäjistä miehiä suurempi osa toimii yksinyrittäjänä (kuvio 3). Vuonna 2008 naisyrittäjistä yksinyrittäjinä toimi noin kolme neljäsosaa, kun miesten kohdalla yksinyrittäjien osuus oli noin 60 %. Naisyrittäjistä on työnantajana toiminut enimmillään noin kolmannes vuosikymmenen alkupuolella, mutta uusimpien tietojen mukaan naisyrittäjistä työnantajia on vain noin 25 %. Myös miesten kohdalla työnantajayrittäjien osuus on laskenut noin 40 prosenttiin miesyrittäjistä. Kuvio 3. Yksinyrittäjien ja työnantajayrittäjien osuudet sukupuolen mukaan (Euro stat 2009) 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Miehet työnantajat 39 % 39 % 46 % 39 % 45 % 47 % 45 % 45 % 44 % 47 % 43 % 42 % 43 % 41 % Miehet yksinyrittäjät 61 % 61 % 54 % 61 % 55 % 53 % 55 % 55 % 56 % 53 % 57 % 58 % 57 % 59 % Naiset työnantajat 35 % 29 % 32 % 36 % 32 % 34 % 33 % 30 % 33 % 32 % 28 % 30 % 31 % 26 % Naiset yksinyrittäjät 65 % 71 % 68 % 64 % 68 % 66 % 67 % 70 % 67 % 68 % 72 % 70 % 69 % 74 % 18

20 Tarkasteltaessa yksinyrittämistä yritystoiminnasta luopuneiden aineiston avulla (EXIT -aineisto 20072, ks. tarkemmin Aaltonen & Heinonen 2008), huomataan, että koko yrittäjäuransa ilman työntekijöitä toimineilla yrittäjillä yrityksestä luopumistilanteet ovat olleet hieman erilaisia kuin jossakin vaiheessa yrityksen elinkaarta työnantajayrittäjinä toimineilla. Aina yksinyrittäjänä toimineiden yritys ajettiin hallitusti alas, tuotto oli riittämätöntä tai yritys jäi pöytälaatikkoon toiminnan loppuessa yleisemmin kuin työnantajana toimineilla. Työnantajayrityksissä taas myynti tai varojen yllättävä loppuminen olivat yleisempiä luopumissyitä. Työnantajayrityksissä toiminta on volyymiltaan suurempaa, mikä heijastuu myös luopumissyihin. EXIT-aineistossa koko yrityksen olemassaolonsa ajan yksinyrittäjinä toimineiden ryhmässä naisten osuus on suurempi (37 %) kuin työnantajana toimineissa yrityksissä (27 %). Yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät erosivat myös yrityksen perustamismotiiveiltaan. Ainoastaan yksin yrityksessään toimineilla yritys oli alun perin tarkoitettu väliaikaiseksi useammin kuin työnantajayrittäjänä toimineilla. Perhesyyt tai riittämätön tuotto ajoivat toiminnan lopettamiseen useammin yksinyrittäjiä kuin työnantajayrittäjiä. Työnantaja- ja yksinyrittäjien luopumissyyt on esitetty seuraavassa taulukossa (taulukko 1). Taulukko 1. Syyt yrityksestä luopumiseen työnantaja- ja yksinyrittäjillä EXITaineistossa Syy yrityksestä luopumiseen Työnantaja yrittäjäuralla* Työnantajana jossain vaiheessa Yksinyrittäjänä koko ajan Kaikki Terveydelliset ongelmat Riittämätön taloudellinen tuotto Halu jäädä eläkkeelle Yrittäjyys tarkoitettu väliaikaiseksi ratkaisuksi Mielenkiinnon hiipuminen Houkutteleva työtarjous Perhesyyt Ei omiin tarpeisiin tai tavoitteisiin liittyvää syytä Muu negatiivinen syy Muu positiivinen syy Yhteensä Vastaajia yhteensä *** p<0,001, ** p<0,01, * p<0,05, p<0,1 2 EXIT -aineisto on puhelinhaastatteluna huhtikuussa 2007 kerätty 300 vastaajan aineisto, Kohderyhmänä olivat viimeisen kymmenen vuoden aikana yrityksestään tai ammatinharjoittamisesta luopuneet yrittäjät. Aineisto on kerätty osana TSE Entren tutkimusta EXIT Kuka Suomessa luopuu liiketoiminnasta ja miksi? Tutkimuksessa tarkasteltiin niitä tilanteita, joita yrittäjät käyvät läpi luopuessaan yritystoiminnasta. Aineisto perustuu työikäisen henkilön satunnaisotantaan Väestörekisteristä. 19

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Starttirahalla yrittäjäksi ryhtyneiden yrittäjien menestyminen. Selvitys työmarkkina-aseman roolista yritystoiminnan menestymisessä

Starttirahalla yrittäjäksi ryhtyneiden yrittäjien menestyminen. Selvitys työmarkkina-aseman roolista yritystoiminnan menestymisessä Starttirahalla yrittäjäksi ryhtyneiden yrittäjien menestyminen Selvitys työmarkkina-aseman roolista yritystoiminnan menestymisessä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 17/2013 pekka

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Taustaa Tavoitteina vastata kysymyksiin: 1. Kuinka hyvin yritysten kasvustrategiat toteutuvat käytännössä?

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Pk yritysten toimintaympäristö Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Työllistäminen helpommaksi ja yrittäjyyspolitiikka johdonmukaiseksi Osaamista pidetään suurimpana vahvuutena

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan Suhdanteet Asiakastilaisuus Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan liikevaihtokuvaaja- ja myynnin määrä, kk Kaupan palkkasummakuvaajat, kk Kaupan varastotilastot, neljännesvuosi Kaupan

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelujen liikevaihto on yhä vuoden takaista pienempi. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Henkilöstön

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Länsi-Uudenmaan seitsemän kunnan (Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) alueella perustettiin viime vuonna 677 yritystä, mikä oli

Lisätiedot

SUOMALAISEN YRITTÄJYYDEN UUDET ULOTTUVUUDET JA MAHDOLLISUUDET

SUOMALAISEN YRITTÄJYYDEN UUDET ULOTTUVUUDET JA MAHDOLLISUUDET TEM: Hallinnonalan 2. tutkimuspäivät Työn ja elinkeinojen tulevaisuus uusia tulkintoja 18.3.2014 Teema: Osaaminen, yrittäjyys & työllisyys SUOMALAISEN YRITTÄJYYDEN UUDET ULOTTUVUUDET JA MAHDOLLISUUDET

Lisätiedot

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Seminaari: Työllisyys ja osuuskunnat 25.5.2010, Eduskunta, Helsinki Hanna Moilanen YTM, jatko-opiskelija

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT Markus Mervola 0..011 Tutkimusraportti JOHDANTO 1. JOHDANTO Tämän tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä mieltä suomalaiset

Lisätiedot

HPL:n jäsentutkimus 2007

HPL:n jäsentutkimus 2007 HPL lehdistötilaisuus 4.6.2007 HPL:n jäsentutkimus 2007 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL 4.6.2007 Merru Tuliara 1 Menetelmä Sisältö Jäsenkysely HPL:n jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Yksinyrittäjäkysely YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA

Yksinyrittäjäkysely YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA Yksinyrittäjäkysely YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMIMINEN YKSINYRITTÄJÄNÄ... 4 2.1 Vapaus ja itsenäisyys ovat ratkaisevia... 4 2.2

Lisätiedot

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011 HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 20 SFS-ISO 20252:2008 sertifioitu HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus kesä-elokuussa 20 Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Seinäjoki 2.12.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne Joulukuu 2014 Vastauksia huomisen kysymyksiin Esityksen tarkoituksena on kertoa tutkimuksesta, jossa selvitettiin uusyritysten kautta perustettujen yritysten henkiinjäämistä.

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1

Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1 Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1 Yrittäjyyden edunvalvoja Tehtävämme on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja huolehtia yrittäjien puolesta

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot