Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen koulutoimen tunnuslukutiedot

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen koulutoimen tunnuslukutiedot Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun koulutoimen tunnusluvut 2014 sekä tunnuslukujen trendivertailu 2010, 2012 ja 2014 Elisa Hietala 19/2015 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja

2 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen koulutoimen tunnuslukutiedot Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun koulutoimen tunnusluvut 2014 sekä tunnuslukujen trendivertailu 2010, 2012 ja 2014 Elisa Hietala ISSN-L ISSN (PDF) ISBN (PDF) Oulu ja 2015

3 Tekijät Elisa Hietala Julkaisuaika Marraskuu 2015 Toimeksiantaja(t) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä - Julkaisun nimi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen koulutoimen tunnuslukutiedot Tiivistelmä Raportti sisältää Pohjois-Suomen aluehallintoviraston Opetus- ja kulttuuritoimen keräämän peruskoulun ja lukion tunnusluvut vuodelta 2014 sekä trendivertailun kyseisistä tunnusluvuista vuosilta 2010, 2012 ja Kunnat toimittivat tunnuslukumateriaalit kyselyn pohjalta kesällä 2015, ja materiaalin koonti tapahtui syksyn 2015 aikana. Luvussa 1. esitellään tunnuslukujen taustaa sekä metodit, joita on käytetty materiaalin työstämisessä. Luku 2. analysoi tarkemmin vuoden 2014 tunnuslukuja yleisellä tasolla. Luku 3. esittelee koulutoimen tunnuslukujen trendejä vuosilta 2010, 2012 ja 2014 esiopetuksen, peruskoulun ja lukion näkökulmasta. Luvussa esitellään mm. oppilasmääriä, kustannuksia ja oppilashuollon tilanteen kehitystä erilaisina kuvaajina ja lyhyin analyysein. Luku 4. esittelee laskennallisen keskiarvokunnan muutamia lukemia trendivuosilta. Liitteistä löytyvät kaikki kootut vuoden 2014 taulukot. Asiasanat tunnusluvut 2014, trendivertailu ISSN (painettu) - ISBN (painettu) - ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 68 Kieli suomi Hinta - Julkaisija Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Paino -

4 Sisällysluettelo Alkusanat 1 1. Johdanto Tunnuslukujen taustaa Käytetyt metodit 3 2. Tunnusluvut Esiopetus ja 7 9 luokat Oppilashuolto Lukio Kustannukset asukasta kohden 8 3. Tunnuslukujen trendivertailu vuosilta 2010, 2012 ja Esiopetus ja 7 9 luokat Kuljetusoppilaat Erityisoppilaat Lukio Keskiarvokunta Peruskoulu 4.2. Lukio Liitteet Kuvaluettelo Kuva 1. Tilastollinen kuntaryhmittymä vuonna Kuva 2. Esiopetuksen oppilasmäärä ja indeksikorjatut kokonaiskustannukset oppilasta kohden vuosina 2010, 2012 ja Kuva 3. Indeksikorjatut esiopetuksen kustannuksetyhtä oppilasta kohti vuosina 2010, 2012 ja Kuva luokkien oppilasmäärän kehitys vuosina 2010, 2012 ja Kuva luokkien opetusryhmien määrä vuosina 2010, 2012 ja Kuva vuotiaiden lasten ja nuorten ikärakenne Kuva luokkien opetusryhmien keskikoon kehitys vuosina 2010, 2012 ja Kuva luokkien oppilasmäärän kehitys vuosina 2010, 2012 ja Kuva luokkien opetusryhmien määrä vuosina 2010, 2012 ja Kuva luokkien opetusryhmien keskikoon kehitys vuosina 2010, 2012 ja Kuva luokkien perusopetuksen oppilasmäärä ja indeksikorjatut kokonaiskustannukset oppilasta kohden vuosina 2010, 2012 ja Kuva 12. Peruskoulujen (1 6 lk., 7 9 lk. ja 1 9 lk. koulut) määrä vuosina 2010, 2012 ja Kuva 13. Indeksikorjatut perusopetuksen kokonaiskustannuksetyhtä oppilasta kohti vuosina 2010, 2012 ja Kuva 14. Opetuksen osuus perusopetuksen kokonaiskustannuksista vuosina 2010, 2012 ja Kuva 15. Peruskoulun päätoimisten opettajien lukumäärä ja vailla muodollista kelpoisuutta olevien opettajien (VMK) osuus kaikista päätoimisista opettajista vuosina 2010, 2012 ja Kuva 16. Kouluun kuljetettavien oppilaiden määrä suhteutettuna koulujen määrään vuosina 2010, 2012 ja Kuva 17. Kuljetusoppilaiden osuus kunnan koko oppilasmäärästä ja yli 50 km kuljetettavien osuus kuljetettavista oppilaista vuosina 2010, 2012 ja Kuva 18. Indeksikorjatut koulukuljetuksen kokonaiskustannukset yhtä kuljetusoppilasta kohti vuosina 2010, 2012 ja Kuva 19. Erityisopetuksen oppilasmäärä ja erityisoppilaiden osuus kaikista kunnan peruskoulun oppilaista vuosina 2010, 2012 ja Kuva 20. Lukion opiskelijamäärä ja indeksikorjatut kokonaiskustannukset opiskelijaa kohden vuosina 2010, 2012 ja Kuva 21. Lukio opiskelijoiden määrä vuosina 2010, 2012 ja Kuva 22. Lukion keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä ja heidän osuutensa kaikista opiskelijoista vuosina 2010, 2012 ja Kuva 23. Lukion keskeyttäneiden syyt ja keskeyttäneiden osuudet vuosina 2010, 2012 ja Kuva 24. Lukion opetuskustannusten osuus kokonaiskustannuksista vuosina 2010, 2012 ja Kuva 25. Päätoimisena työskentelevien lukio opettajien määrä ja heistä vailla muodollista kelpoisuutta olevien osuus vuosina 2010, 2012 ja Kuva 26. Indeksikorjatut lukio opetuksen kokonaiskustannukset yhtä opiskelijaa kohti vuosina 2010, 2012 ja

5 Alkusanat Oulun lääninhallituksen sivistysosasto alkoi kerätä Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun kuntien perusopetuksen toteutumiseen liittyviä tietoja vuonna Seuraavana vuonna tietoja kerättiin myös lukiokoulutuksen osalta. Pohjois Suomen aluehallintovirasto on jatkanut lääninhallituksen aloittamaa tiedonkeruuta, koska siihen on todettu edelleen olevan tarvetta. Tällä hetkellä tunnuslukuraportti laaditaan joka toinen vuosi. Kauan valmistelussa ollut SOTE ratkaisu on vastikään tehty. Uudet itsehallintoalueet saavat aikanaan hoitaakseen ison osan kuntien nykyisistä tehtävistä. Uudistus tulee muuttamaan merkittävästi kuntien roolia. Opetuspalvelut säilyvät jatkossakin kuntien tehtävänä. Tämä saattaa vaikuttaa myös siihen, että opetuspalvelut nousevat kuntapäättäjien näkökulmasta nykyistä keskeisempään asemaan. Hyvän elämän pohja luodaan lapsuus ja nuoruusiässä. Perhe on ihmiselämän perussolu. Nykypäivänä perheet elävät hyvin erilaisissa tilanteissa ja olosuhteissa. Perheiden hyvinvoinnissa on myös eri syistä johtuen isoja eroja. Yksi julkisten palvelujen tärkeä tehtävä onkin hyvinvointierojen kaventaminen. Palveluilla pyritään luomaan kaikille ihmisille hyvän elämän edellytykset. Kuntien tuottamat kasvatus ja koulutuspalvelut ovat tässä keskeisessä asemassa. Esikoulun aloittavien lasten erot niin tiedollisessa, taidollisessa kuin sosiaalisessakin osaamisessa ovat suuret. Koko ikäluokkaa koskevalla esiopetuksella kyetään eroja tasoittamaan jonkin verran ennen perusopetusta. On toivottavaa, että ensimmäisen luokan oppilaat olisivat suhteellisen homogeeninen joukko, mikä helpottaisi oppimista ja opettamista. Lähtökohtaisesti homogeeniset ryhmät edesauttavat opettajien työtä, sillä erot oppilaiden oppimisedellytyksissä joka tapauksessa aiheuttavat omat haasteensa luokkatyöskentelyn suunnittelulle ja toteuttamiselle. On kuitenkin toivottavaa, että jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet otetaan myös monipuolisesti huomioon. Opetustoimen käytettävissä olevat resurssit vaikuttavat koulutyön onnistumiseen ja tuloksiin. Kuntien taloudelliset resurssit ovat viime vuosina olleet niukkoja, ja eräät kunnat ovat joutuneet turvautumaan talouden tasapainottamiseksi mm. henkilöstönsä lomauttamiseen. Koulumaailmaan lomauttamiset sopivat erittäin huonosti. Jo muutaman päivän lomautuksilla hankaloitetaan ja sekoitetaan yllättävän paljon koulutyötä. Mitä enemmän lomautuspäiviä on, niin sitä enemmän joudutaan tinkimään myös opetuksellisista ja kasvatuksellisista tavoitteista. Hyvälläkään ennakkosuunnittelulla ja lomautusten aikaisilla järjestelyillä ei voida korvata lomautettujen opettajien työpanosta. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämiseen liittyvien tietojen keräämisen tavoitteena on alusta alkaen ollut tuottaa kuntapäättäjille, niin virkamiehille kuin luottamushenkilöillekin, luotettavaa tietoa koulutoimen talous ja toimintaluvuista. Aluehallintovirasto katsoo, että tunnuslukutiedoilla se voi omalta osaltaan tukea kuntien laadukkaan opetuksen järjestämistä. Kainuun ja Pohjois Pohjanmaan lapsilla on oikeus saada valtakunnallisen vertailun kestävää opetusta. Tunnuslukuraportista kuntapäättäjät saavat arvokasta tietoa siitä, miten koulutoimen asiat omassa kunnassa ovat verrattuna muihin kuntiin. Vertailun perusteella löydetään sekä omia vahvuuksia että kehittämiskohteita. Tietoa voidaan hyödyntää myös tehtäessä kunnan kokonaisresursseja koskevia arvovalintoja. 1

6 Pohjois Suomen aluehallintoviraston opetus ja kulttuuritoimi vastuualue kiittää kuntien koulutoimen edustajia hyvästä yhteistyöstä tietojen keräämisessä sekä raportin valmisteluun liittyvistä palautteista ja kehittämisehdotuksista. Raportin toimittamisesta on vastannut suunnittelija Elisa Hietala. Raportin toivotaan olevan hyödyksi alueemme kunnille opetustoimen kehittämistyössä. Raportti löytyy aluehallintoviraston kotisivuilta Palvelut/Julkaisut välilehdeltä. Toivomme raportin olevan kaikissa kunnissa niin viranhaltijoiden kuin luottamushenkilöidenkin ahkerassa käytössä. Veijo Kosola Johtaja Jyri Ulvinen Opetustoimen ylitarkastaja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen koulutoimen tunnuslukutiedot 2

7 1. Johdanto 1.1. Tunnuslukujen taustaa Pohjois Suomen aluehallintovirasto on kerännyt kuntien kanssa yhteistyössä erilaisia tunnuslukuja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen toteutumisesta Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun kunnissa jo vuodesta Tuolloin muutamien kuntien sivistystoimen johtajat pyysivät silloista Oulun lääninhallituksen sivistysosastoa keräämään ajantasaisia tietoja koulutoimen tilasta ja koulutoimeen liittyvistä taloudellisista resursseista. Kerätyistä tilastoista tuli tärkeitä mm. kuntien talousarvion valmistelun kannalta, ja ne on toimitettu vuodesta 2000 lähtien joka vuosi, lukuun ottamatta vuotta Vuosien aikana on tapahtunut muutoksia niin organisaatioissa kuin kuntakartassakin. Vuoden 2010 alusta entisen lääninhallituksen tehtävät jakautuivat aluehallintovirastoon, elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukseen ja maakuntaliittoon. Vuoden 2014 alusta AVIn opetustoimi ja ELYn nuoriso, kirjasto ja liikuntatoimi muodostivat oman opetus ja kulttuuritoimen vastuualueen AVIin. Pohjois Pohjanmaan alueella taas ovat kuntaliitokset muuttaneet monen kunnan toimintaympäristöjä. Myös tunnuslukukysely on muuttunut vuosien varrella. Nyt sitä on pyritty yksinkertaistamaan ja näin helpottamaan kuntien työtä tunnuslukuja kerätessä. Alusta saakka PSAVI on halunnut tukea kuntien koulupalvelujen järjestämistä, minkä vuoksi tunnuslukuja kerätään antamaan havainnollinen kuva virkamiehille ja luottamushenkilöille kuntien tilanteesta. Kyselyyn onkin valikoitu tunnusluvut, jotka koettiin tärkeiksi perusopetuksen tilan kuvaajiksi. Tämän raportin halutaan toimivan kunnille työkaluna tulevaisuuden opetustoimen kehitystyössä sekä perusopetuksen tilanteen muutosten havainnollistajana. Lisäksi raportti antaa kunnan päättäjille ja kouluille mahdollisuuden verrata omaa tilannetta muihin saman kokoluokan tai tyypin kuntiin. Luvussa 2. analysoidaan vuoden 2014 tunnuslukuja. Kaikki vuodelta 2014 kerätyt taulukot löytyvät raportin loppuun lisätyistä liitteistä. Vuoden 2014 tunnuslukuraportin lisäksi päätettiin tehdä trendivertailu havainnollisimmista luvuista vuosilta 2010, 2012 ja Näitä tietoja käsitellään luvussa 3. Trenditietojen raportin on tarkoitus esitellä Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun kuntien koulutoimen kehitystä tunnuslukujen valossa. Raporttiin on otettu useita kuvaajia ja varsinainen numeraalinen analyysi on jätetty vähäisemmäksi. Myös luvun 4. keskiarvokunnan tiedot on merkitty näiltä kolmelta vuodelta, jotta keskimääräisen kehityksen suunta näkyisi Käytetyt metodit Luvussa 2. tarkastellaan kesällä 2015 kerättyjä vuoden 2014 tunnuslukuja. Luvut saatiin kunnilta kyselylomakkeella, josta luvut sitten siirrettiin taulukkoon. Taulukko käytiin läpi ja merkittiin, jos jokin vaikutti kyseenalaiselta. Tämän jälkeen taulukot lähetettiin tarkastukseen takaisin kuntiin. Tarkastuskierros tuotti monia korjauksia, jonka jälkeen taulukot tarkistettiin uudelleen, jotta lukemat olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia. Lukuun 3. on koottu trenditietoja Pohjois Suomen aluehallintoviraston kokoamista tunnuslukuraporteista vuosilta 2010, 2012 ja Tiedot on valikoitu niin, että ne havainnollistaisivat tehokkaasti peruskoulun ja lukion tilannetta ja sen kehitystä kyseisten vuosien aikana. Vuosina 2010 ja 2012 tarkistus ei välttämättä ole ollut yhtä laaja, joten lukemissa saattaa olla virheitä. Tulkinnoissa lähdetään kuitenkin siitä oletuksesta, että luvut ovat oikein. 3

8 Tässä raportissa käytetään tilastokeskuksen tilastollisen kuntaryhmityksen mukaista jakoa kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin (kuva 1.). Vuosien 2010 ja 2014 välillä on tapahtunut PSAVIalueella sekä kuntaliitoksia että tilastollisen kuntaryhmityksen muutoksia, jotka piti ottaa huomioon trenditaulukoita kootessa. Selkeyden vuoksi tällaisten muutosten kohdalla on muutoksen kohteena olevat kunnat ryhmitelty vuoden 2014 tilanteen mukaisesti. Tilastoihin on siis tehty seuraavat muutokset vuosien 2010 ja 2012 lukuihin: Vihanti on laskettu n lukuihin 2010 ja 2012 Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli Ii on laskettu Oulun lukuihin 2010 ja 2012 merkitään taajaan asutuksi kunnaksi 2010 ja 2012 (aiemmin maaseutumainen) Haapavesi merkitään maaseutumaiseksi kunnaksi 2010 (aiemmin taajaan asuttu) merkitään taajaan asutuksi kunnaksi 2010 (aiemmin maaseutumainen) Vihanti, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli Ii eivät ole näkyvissä kuntakohtaisina tietoina kuntaliitosten vuoksi Lisäksi vuodelta 2010 puuttui kolmen maaseutumaisen kunnan, Ristijärven, Siikajoen ja Sotkamon, tiedot. Tämän vuoksi vuosien 2012 ja 2014 tiedoista koko PSAVI alueen ja maaseutumaisten kuntien yhteenlasketuista summista tai keskiarvoista on laskettu pois näiden kolmen kunnan tiedot luvussa 3. Tähän tapaan päädyttiin, jotta yhteisarvot olisivat vertailukelpoisia. Esimerkiksi kustannuksia laskettaessa tiedot saattaisivat vääristää kuntien yhteenlaskettuja vertailutietoja huomattavassa määrin. Kuntakohtaiset tiedot ovat näkyvissä vuosilta 2012 ja 2014, mutta niitä verratessa kannattaa ottaa huomioon, että vuoden 2010 tulos ei tarkoita nollaa vaan tietojen puuttumista. Valtakunnalliset vertailuarvot on lisätty tietoihin, jos ne ovat löytyneet Opetushallinnon tietopalvelusta Kuvaajia on erilaisia: niissä on näkyvissä sekä kunnat että yhteissummat tai keskiarvot kuntaryhmittymistä, pelkät kuntaryhmittymäkohtaiset keskiarvot tai kuntaryhmittymän yhteissummat on jätetty kokonaan pois. Sopiva esitystapa on valikoitu sen mukaan, mikä tieto olisi lukijan kannalta havainnollisin. Usein kuntaryhmittymäkohtaiset summat ovat niin suuria, että niitä ei kannata esittää, koska pienten kuntien tiedot jäisivät epäselviksi. Oulu on PSAVI alueen suurin kunta, joten sen tulokset ovat myös usein muita huomattavasti suuremmat. Tämän vuoksi kuvaajien skaala on asetettu niin, etteivät Oulun lukemat näy. Joissakin tapauksissa muutamia muitakin kuntia saattaa olla piilotettuna kuvaajan lukemisen helpottamiseksi. Näissä tapauksissa kunnan tiedot on aina merkitty kuvatekstiin. Kuvaajissa kunnat ovat aina samassa kuntaryhmittymän mukaisessa järjestyksessä. Kaupunkimaisia kuntia ovat,, Oulu ja. Taajaan asuttuja kuntia ovat, Ii,, Kuhmo, Kuusamo,, Muhos, Nivala,, ja Ylivieska. Loput kunnat ovat maaseutumaisia. Taulukoissa ensimmäisenä arvona on koko PSAVI alueen tulos, toisena kaupunkimaisten kuntien tulos, ja taajaan asuttujen ja maaseutumaisten kuntien yhteistulokset ovat ennen kuntajoukkoa. Yhteisnimikkeet on kirjoitettu selkeyden vuoksi isoin kirjaimin. Peruskoulun oppilaiden määristä tehdyissä kuvaajissa ei käytetä painotettuja määriä vaan kyseisen vuoden tilannetta. Tähän tapaan päädyttiin sen takia, että painotettujen arvojen laskeminen hankaloitui kuntaliitoksia laskettaessa. Myös opetusryhmien tilanne on tilanne, jotta arvot olisivat vertailukelpoisia. Lukioopiskelijoiden määrä lasketaan ko. vuoden ja keskiarvona. Luku sisältää sekä yli että alle 18 vuotiaat uudet opiskelijat. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen koulutoimen tunnuslukutiedot 4

9 Kustannuksia laskettaessa on tärkeä ottaa huomioon hintaindeksin muutos eli vuosien 2010 ja 2012 kustannukset tulee suhteuttaa vuoden 2014 hintatasoon. Näissä taulukoissa kustannustiedot on korjattu niin, että aluksi tarkistettiin julkisten menojen hintaindeksin muutoskerroin vuosilta 2010, 2012 ja Vuoden 2010 ja 2012 pisteluvut suhteutettiin vuoden 2014 pistelukuun jakamalla kunkin vuoden pisteluku vuoden 2014 pisteluvulla, ja tästä saatiin indeksikerroin. Vuosien 2010 ja 2012 kustannukset jaettiin näin muodostuneilla indeksikertoimilla, jolloin saatiin suhteutettu nykykustannus. Taulukoihin on laskettu kustannukset per oppilas, jotta kaikki luvut olisivat vertailukelpoisia, eikä kunnan koko vaikuttaisi tulkintaan. Tunnuslukutietoja tarkastellessa ja niiden luotettavuutta arvioidessa pidettiin lähtökohtana sitä, että kerätyt luvut ovat oikein. Kustannusten arviointi ja erittely voi olla kuitenkin joissakin kunnissa vaikeaa, koska menoja voidaan käsitellä sisäisinä kuluina ja joistakin palveluja saatetaan ostaa. Tämän vuoksi on aina mahdollista, että jokin luku ei kuvaa täysin samaa asiaa kuin muiden kuntien vastaavat. Varsinkin eri kustannusten kohdalla näkyy kirjavuutta, jota voidaan pitää osoituksena eri tulkinnoiksi siitä, mitä lukuja kulloiseenkin kategoriaan kuuluisi sisällyttää. Myös prosenttilukuja tarkastellessa kannattaa ottaa huomioon, että todelliset lukemat prosenttien takana voivat olla varsin pieniä. Jos kyse on esimerkiksi kahdesta yksiköstä, joista toinen poistuu, on se jo 50 prosenttiyksikön vähennys. Kuva 1. Tilastollinen kuntaryhmittymä vuonna

10 2. Tunnusluvut 2014 Vuoden 2014 tunnusluvut kerättiin kesällä Kyselyssä kysyttiin vuosien 2013 ja 2014 lukemia oppilasmäärissä, tai lukukausien ja lukemia. Edellisen kerran raportti kerättiin Tässä analyysissa on laskettu oppilasmäärien muutosarvoja vuoden 2013 ja 2014 välillä ja kustannusmuutoksia vuosien 2012 ja 2014 välillä. Laskettaessa kustannusten muutoksia on hintaindeksin muutos otettu huomioon. Tällöin vuoden 2012 lukema on jaettu indeksiluvulla 0,976359, jolloin saadaan vuoden 2012 kustannusten suuruus vuoden 2014 tasolla. Esiopetuksen ja peruskoulun oppilasmäärät ovat painotettuja. Painotettu oppilasmäärä on laskettu kaavalla kevätlukukauden oppilasmäärä * 7/12 + syyslukukauden oppilasmäärä *5/12. Lukion opiskelijamäärät on laskettu vuoden ja opiskelijoiden keskiarvosta Esiopetus Vuosien 2013 ja 2014 välillä esiopetuksen oppilasmäärä laski 2 %. Kaupunkimaisissa kunnissa esioppilaiden määrä laski 1,1 %, taajaan asutuissa kunnissa se laski 8,7 % ja maaseutumaisissa kunnissa se kasvoi 5,2 %. Vuonna 2014 esioppilaita oli yhteensä Esiopetuksen kustannukset olivat keskimäärin yhtä oppilasta kohden. Kustannukset laskivat vuodesta 2012 yhteensä 4,9 %. Kaupunkimaisissa kunnissa laskua oli 12,7 %. Taajaan asutuissa kunnissa tilanne pysyi käytännössä samana ja maaseutumaisissa kustannukset nousivat 11,2 % ja 7 9 luokat Luokkien 1 6 oppilasmäärä kasvoi vuosien 2013 ja 2014 välillä 3,8 %. Kaupunkimaisissa kunnissa kasvua oli 5,6 %, taajaan asutuissa kunnissa 1,2 % ja maaseutumaisissa 2,2 % perusopetusryhmiä oli koko PSAVIalueella 1 863, joka tarkoittaa että opetusryhmien keskikoko oli 19,2 oppilasta. Vuoteen 2012 nähden opetusryhmien määrä kasvoi 1,3 %, mutta myös ryhmien keskikoko kasvoi 2,2 %. Lukuvuoden tuntimäärä oppilasta kohden koko PSAVI alueella oli 2,9 % vähemmän kuin lukuvuonna Luokkien 7 9 oppilasmäärä laski 0,6 %. Kaupunkimaisissa kunnissa ei tapahtunut muutosta, taajaan asutuissa oppilasmäärä kasvoi 0,5 % ja maaseutumaisissa se laski 3,6 %. Perusopetusryhmiä oli 908, joka on 0,6 % vähemmän kuin vuonna Opetusryhmien keskikoko oli ,5 oppilasta, joka on täsmälleen sama kuin Lukuvuoden tuntimäärä oppilasta kohden oli 0,8 % enemmän kuin PSAVI alueella oli 1 6 luokkien kouluja yhteensä 167, 7 9 luokkien kouluja 23 ja 1 9 luokkien kouluja 60. Vuodesta 2012 alakouluja lakkautettiin kaikkiaan 13 kappaletta, yläkouluja lakkautettiin kolme ja yhtenäiskouluja tuli kolme lisää. Keskimääräinen alakoulun koko oli PSAVI alueella 158 oppilasta ja yläkoulu 202 oppilasta (oppilasmäärä jaettiin alakoulut + yhtenäiskoulut tai yläkoulut + yhtenäiskoulut summalla). Alakoulujen koko kasvoi 8,5 % vuoteen 2012 nähden ja yläkoulujen koko pysyi samana. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen koulutoimen tunnuslukutiedot 6

11 Peruskoulun opettajien määrä oli vuonna Tämä on lähes sama kuin 2012, jolloin opettajia oli Tuolloin opettajista 3,2 % oli vailla muodollista kelpoisuutta, joten vuoden 2014 tulos 2,8 % on parannus aiempaan tilanteeseen. Opettajatilannetta on käsitelty tarkemmin luvussa 3.2. Opetuskustannukset olivat keskimäärin 56 % kokonaiskustannuksista. Vuonna 2012 osuus oli 59,7 %. Euroina tämä tarkoittaa oppilasta kohden, joka on 5,8 % enemmän kuin Kaupunkimaisissa kunnissa kustannukset kasvoivat 9,3 % ja maaseutumaisissa kunnissa 8,8 %. Opetuskustannukset pysyivät käytännössä samoina taajaan asutuissa kunnissa. Opetuksen kokonaiskustannukset olivat oppilasta kohden, joka on 2,2 % enemmän kuin vuonna Taajaan asutuissa kunnissa lukemat pysyvät edelleen samoina, kun taas kaupunkimaisissa kunnissa kustannukset kasvoivat 2,8 % ja maaseutumaisissa 6,3 % Oppilashuolto Kuljetusoppilaiden määrä PSAVI alueella on laskenut 1,9 % vuodesta Kaupunkimaisissa kunnissa kuljetettavien määrä on kasvanut 5,9 % ja taajaan asutuissa 12,8 %. Maaseutumaisissa kunnissa sen sijaan kuljetusoppilaiden määrä on laskenut 17,4 %. Oppilaskuljetusprosentti, eli kuljetettavien määrä kaikista oppilaista, on laskenut 24,1 prosentista 23,3 prosenttiin. Yli 50 kilometriä kuljetettavien osuus on pysynyt käytännössä samana, koska vuonna 2012 se oli 0,69 % kuljetettavista ja vuonna ,67 %. Oppilaskuljetuskustannukset ovat nousseet koko PSAVI alueella 6,8 % vuodesta Kaupunkimaisissa kunnissa kustannukset laskivat 7,1 %. Taajaan asutuissa kunnissa kustannukset taasen nousivat 20,5 % ja maaseutumaisissa 11,6 %. Koulunkäyntiavustajien ja ohjaajien määrä PSAVI alueella on kasvanut 2,7 % vuodesta Kaupunkimaisissa kunnissa kasvua oli 11,7 % ja taajaan asutuissa 4,3 %. Maaseutumaisissa kunnissa sen sijaan avustajat vähenivät 15,9 %. Myös vakituisten koulunkäyntiavustajien määrä on kasvanut 4,9 % koko alueella. Kouluavustajien tai vastaavalla nimikkeellä olevien määrä sen sijaan on laskenut 31,5 %. Kaupunkimaisissa kunnissa avustajia on enää 1 entisen 7 sijaan ja maaseutumaisissa kunnissa 29 entisen 46 sijaan, kun taas taajaan asutuissa kunnissa luku on pysynyt samana (20). Tukiopetusta annettiin 0,67 tuntia oppilasta kohden. Vuonna 2012 tukiopetusta annettiin 0,43 tuntia oppilasta kohden, joten kasvua on tapahtunut 55 %. Erityisoppilaiden määrä väheni 10,1 % vuodesta Kaupunkimaisissa kunnissa määrä kasvoi 20,8 % ja taajaan asutuissa jopa 25,8 %. Maaseutumaisissa kunnissa erityisoppilaiden määrä taas väheni 23,7 %. Erityisopetukseen käytetty tuntimäärä kunnan koko tuntimäärästä oli 7,3 % vuonna 2014, kun taas 2012 sama luku oli 7,8 %. Tehostetun tuen oppilaiden määrä kasvoi 38,3 %, erityisen tuen oppilasmäärä laski 9 % ja yleiseen opetukseen integroitujen erityisen tuen saaneiden oppilaiden määrä laski 14 %. Myös niiden oppilaiden, joilla on yksi tai useampi oppiaine yksilöllistettynä, määrä laski 32,7 %. Maahanmuuttajaoppilaiden määrä kasvoi 2,9 % Lukio Vuodesta 2012 lukio opiskelijoiden määrä laski 7 % oli 456 neljännen vuoden opiskelijaa, mikä on 11,8 % vähemmän kuin Vuoden 2014 aikana lukio opiskelijoista 4,1 % oli neljännen vuoden opiskelijoita, mikä on suurin piirtein sama kuin Päättötodistuksen saaneita oli 7,2 % vähemmän, kun taas aineopiskelijoita oli 6,2 % enemmän. Lukion keskeyttäneitä oli 4 % vuonna 2012 ja 4,6 % vuonna

12 Kaupunkimaisissa kunnissa keskeyttäneiden osuus kasvoi 2,5 prosentista 4,1 prosenttiin ja taajaan asutuissa kunnissa 4,5 prosentista 5,3 prosenttiin. Maaseutumaisissa kunnissa tilanne osuus laski 8,1 prosentista 5,6 prosenttiin. Yleisin lukion keskeyttämisen syy on edelleen muuhun oppilaitokseen siirtyminen ja toiseksi yleisin jokin muu syy (näitä käsitelty tarkemmin luvussa 3.5.). Lukukaudella lukiot tarjosivat yhteensä kurssia, mikä on 3 % vähemmän kuin Keskimäärin kurssien määrä on kasvanut, sillä lukuvuonna tarjottiin n. 1,41 kurssia yhtä opiskelijaa kohden, kun sama luku oli 1,38. Lukio opettajien kelpoisuustilanne on pysynyt hyvänä. Vuonna 2014 vailla muodollista kelpoisuutta olevia opettajia oli enää 2,7 %, kun vuonna 2012 heitä oli 3,6 %. Eniten tilanne on muuttunut maaseutumaisissa kunnissa, joissa ei ollut 2014 ainuttakaan vailla muodollista kelpoisuutta olevaa opettajaa, kun vielä vuonna 2012 heitä oli 6,3 % opettajista. Kaupunkimaisissa kunnissa tilanne huononi hieman osuuden muuttuessa 3,3 prosentista 4 prosenttiin, kun taas taajaan asutuissa kunnissa tilanne pysyi 1,5 % tasolla. Vertailussa täytyy kuitenkin muistaa, että osa lukion opettajien viroista on varsinkin pienissä kunnissa yläkoulujen puolella. Lukio opetuksen kustannukset oppilasta kohden olivat 4 908, ja ne nousivat 2,8 % vuodesta Suurin muutos tapahtui maaseutumaisissa kunnissa, jossa kasvua oli 7,6 %. Kaupunkimaisissa kunnissa nousua oli 4,7 %, mutta taajaan asutuissa kunnissa opetuskustannusten osuus laski 1,5 %. Opetuksen osuus kokonaiskustannuksista oli 62,2 %, kun se vuonna 2012 oli 66,2 %. Kustannusten osuus vaihteli 82,8 % ja 32,8 % välillä, mutta on mahdollista, että lukemiin vaikuttavat merkintävirheet kustannuksia laskettaessa. Valtion laskema opiskelijan yksikköhinta oli vuonna Lukion kokonaiskustannukset tuona vuonna olivat n opiskelijaa kohden, joka on keskimäärin n suurempi opiskelijaa kohden kuin valtion laskema yksikköhinta. Lukion kokonaiskustannukset oppilasta kohden nousivat 9,5 %, ja suurin kasvu tapahtui sekä kaupunkimaisissa kunnissa (13,2 %) ja maaseutumaisissa kunnissa (13,3 %). Taajaan asutuissa kunnissa kasvua oli 3,3 % Kustannukset asukasta kohden Opetustoimen kustannuksia voidaan tarkastella myös kunnan asukasluvun kautta. Koko PSAVI alueen asukasluku oli , mikä on vajaan prosentin enemmän kuin Vuonna 2014 esiopetuksen kokonaiskustannukset yhtä asukasta kohti olivat 72, ja vuonna 2012 ne olivat 74. Peruskoulun kokonaiskustannukset yhtä asukasta kohti olivat 930. Vuonna 2012 sama lukema oli 901, eli kokonaiskustannukset kasvoivat 3,2 %. Opetuksen osuudeksi jäi vuonna 2014 n. 521, joka on 6,8 % enemmän kuin Oppilaskuljetuskustannuksista tuli maksettavaa 48 asukasta kohden, joka on 3,2 % kasvu. Lukion kokonaiskustannukset olivat koko alueella n. 135 asukasta kohden, ja kasvua oli tapahtunut 2,1 %. Opetuksen osuus oli 88 eli 4,3 % vähemmän kuin Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen koulutoimen tunnuslukutiedot 8

13 3. Tunnuslukujen trendivertailu vuosilta 2010, 2012 ja Esiopetus Esiopetuksen oppilasmäärä ja kustannukset Oppilaiden määrä Kustannukset / oppilas PSAVI ALUE TAAJAAN ASUTUT KUNNAT PSAVI alue yhteensä Taajaan asutut kunnat KAUPUNKIMAISET KUNNAT MAASEUTUMAISET KUNNAT Kaupunkimaiset kunnat Maaseutumaiset kunnat Kuva 2. Esiopetuksen oppilasmäärä ja indeksikorjatut kokonaiskustannukset oppilasta kohden vuosina 2010, 2012 ja Laskentapäivä ko. vuotta. PSAVI alueella esiopetuksen oppilasmäärä on vaihdellut vuosien 2012, 2012 ja 2014 aikana. Kaupunkimaisissa kunnissa määrä on ollut hieman enemmän kasvussa, kun taas taajaan asutuissa kunnissa ja maaseutumaisissa kunnissa se on pysynyt lähes samana. Kaikkiaan oppilasmäärä on kasvanut jonkin verran tarkastelujakson aikana koko PSAVI alueella. Valtakunnallisesti esiopetuksen oppilasmäärät ovat laskeneet tarkasteluvuosien aikana. Kustannukset ovat laskeneet koko PSAVI alueella ja kaupunkimaisissa kunnissa, mutta ne ovat nousseet taajaan asutuissa kunnissa. Maaseutumaisissa kunnissa kustannukset taasen kävivät vuonna 2012 korkeampina ja laskivat jälleen vuonna Ne eivät kuitenkaan tuolloinkaan laskeneet vuoden 2010 tasolle. 9

14 PSAVI ALUE KAUPUNKIMAISET KUNNAT Oulu TAAJAAN ASUTUT KUNNAT Ii Kuhmo Kuusamo Muhos Nivala Ylivieska MAASEUTUMAISET KUNNAT Alavieska Haapavesi Hailuoto Hyrynsalmi Lumijoki Merijärvi Paltamo Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Reisjärvi Ristijärvi Sievi Sotkamo Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Indeksikorjatut esiopetuksen kokonaiskustannukset yhtä oppilasta kohti Kuva 3. Indeksikorjatut esiopetuksen kustannukset yhtä oppilasta kohti vuosina 2010, 2012 ja Kuvassa 3. näkyvät kaikkien kuntien indeksikorjatut esiopetuksen kustannukset oppilasta kohden. Eri kunnissa on nähtävissä suuria vaihteluja vuosien välillä. Keskimäärin kustannukset ovat laskeneet koko PSAVI alueella ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen koulutoimen tunnuslukutiedot 10

15 sen kaupunkimaisissa kunnissa, mutta noussut hieman taajaan asutuissa kunnissa. Maaseutumaisissa kunnissa kustannukset kävivät välillä korkeampina kuin ja 7 9 luokat lk. oppilasmäärä Oulu Ii Kuhmo Kuusamo Muhos Nivala Ylivieska Alavieska Haapavesi Hailuoto Hyrynsalmi Lumijoki Merijärvi Paltamo Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Reisjärvi Ristijärvi Sievi Sotkamo Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Kuva luokkien oppilasmäärän kehitys vuosina 2010, 2012 ja (: 2 039/2 046/ Oulu: /13 031/ ) Laskentapäivä ko. vuotta. Koko PSAVI alueella alakoulun oppilasmäärät ovat kasvaneet selvästi (32 685/33 709/35 333). Kaupunkimaisissa kunnissa määrä on kasvusuuntainen. Suurin osa kasvusta selittyy Oulun oppilasmäärän kasvulla. Taajaan asutussa kunnissa voidaan nähdä liikettä molempiin suuntiin, mutta kuitenkin niin, että kasvukeskuksissa voidaan nähdä hieman enemmän kasvua kuin muualla. Maaseutumaisissa kunnissa tilanne on kehittynyt maltillisesti molempiin suuntiin. Pienimmissä kunnissa oppilasmäärät ovat säilyneet suhteellisen samana vertailuvuosina lk. ryhmien määrä Oulu Ii Kuhmo Kuusamo Muhos Nivala Ylivieska Alavieska Haapavesi Hailuoto Hyrynsalmi Lumijoki Merijärvi Paltamo Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Reisjärvi Ristijärvi Sievi Sotkamo Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Kuva luokkien opetusryhmien määrä vuosina 2010, 2012 ja (: 100/100/116. Oulu: 584/616/616.) Laskentapäivä ko. vuotta. 11

16 Vuoden 2010 jälkeen Opetus ja kulttuuriministeriö on alkanut jakaa erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Kolmen tarkasteluvuoden aikana vain kolme kuntaa PSAVI alueella (Hailuoto, Pyhäjärvi ja Ristijärvi) eivät ole saanut avustusta ollenkaan. Näitä kolmea kuntaa lukuun ottamatta kuitenkin jokainen muu kunta sai avustusta vähintään kerran. Kuntia, jotka eivät saaneet tukea kaikkina kolmena vuotena oli useampia. Jotta kuvaaja olisi kunnolla vertailukelpoinen, jouduttiin tietojen tarkistusvaiheessa päättämään, oletetaanko vuosien 2010 ja 2012 tuloksissa olevan mukana avustuksella ylläpidetyt ryhmät. Koska useissa kunnissa opetusryhmien määrä nousi vertailuvuosien aikana, päätettiin olettaa olevan näin ja siksi käyttää myös vuoden 2014 kohdalla arvoja, joissa lisäryhmät ovat mukana. Kuvasta 5. näkyy, että opetusryhmien määrän kehitys on kulkenut pääosin samaan suuntaan kuin oppilasmäärän kehitys kuvassa 4. Selkein ryhmien määrän kasvu on nähtävissä kaupunkimaisissa kunnissa. Muissa kunnissa vaihtelua tapahtuu paljon. Koko PSAVI alueella opetusryhmien määrä on kasvanut tarkasteluvuosina (1 703/1 760/1 791), samaten kuten kokonaisoppilasmäärä vuotiaiden ikärakenne Miehet Naiset Kuva vuotiaiden lasten ja nuorten ikärakenne Kuvan 6. ikäpyramidi antaa ainakin osittaisen selityksen sille, että alakouluikäisiä on juuri nyt paljon. Tällä hetkellä 1 5 luokkalaisten määrä on kasvanut ja siitä vanhempien peruskoululaisten määrä on laskenut valtakunnallisesti. Kuvaajassa onkin nähtävissä aalto, jonka mukaan tilanne tulee olemaan sama vielä muutaman vuoden ajan, jonka jälkeen aalto vaihtaa suuntaa. Tämä on tavallinen ilmiö ikäpyramidissa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen koulutoimen tunnuslukutiedot 12

17 1 6 lk. opetusryhmien keskikoko 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 PSAVI ALUE KAUPUNKIMAISET KUNNAT TAAJAAN ASUTUT KUNNAT MAASEUTUMAISET KUNNAT 19,2 19,2 19,7 20,9 20,7 22,0 17,8 17,7 17,8 17,0 17,2 16, Kuva luokkien opetusryhmien keskikoon kehitys vuosina 2010, 2012 ja Laskentapäivä ko. vuotta. Verrattaessa kuvaa 7. aiempiin kuvaajiin voidaan todeta, että koko PSAVI alueella ryhmäkoot ovat kasvaneet, koska oppilasmäärä on noussut, mutta perusopetusryhmiä ei ole kuitenkaan tullut kaikkialle lisää. Kaupunkimaisissa kunnissa oppilasmäärä on noussut eniten, mikä näkyy ryhmäkoossa jopa 1,3 oppilaan kasvuna vuosien 2012 ja 2014 välillä. Taajaan asutuissa kunnissa tilanne on pysynyt samana, ja maaseutumaisissa kunnissa ryhmät ovat pienentyneet hieman tarkastelujakson aikana lk. oppilasmäärä Oulu Ii Kuhmo Kuusamo Muhos Nivala Ylivieska Alavieska Haapavesi Hailuoto Hyrynsalmi Lumijoki Merijärvi Paltamo Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Reisjärvi Ristijärvi Sievi Sotkamo Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Kuva luokkien oppilasmäärän kehitys vuosina 2010, 2012 ja (: 1 256/1 167/ Oulu: 6 103/5 951/6 045.) Laskentapäivä ko. vuotta. Koko PSAVI alueella yläkouluikäisten määrä on laskenut tarkasteluvuosina (16 868/16 211/16 073). Sama trendi on nähtävissä valtakunnallisissa tilastoissa. Kaupunkimaisissa kunnissa oppilasmäärä on usein laskusuuntainen. Taajaan asutuissa kunnissa vaihtelua tapahtuu molempiin suuntiin, ja jälleen kasvukeskuksissa on hieman enemmän kasvua kuin muualla. Maaseutumaisissa kunnissa suunta on myös useimmin laskeva. Kuvassa 6. näkyy hyvin, kuinka juuri yläkouluikäisiä on tällä hetkellä vähemmän, mutta suunta tulee olemaan kasvava seuraavien 5 10 vuoden aikana. 13

18 7 9 lk. ryhmien määrä Oulu Ii Kuhmo Kuusamo Muhos Nivala Ylivieska Alavieska Haapavesi Hailuoto Hyrynsalmi Lumijoki Merijärvi Paltamo Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Reisjärvi Ristijärvi Sievi Sotkamo Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Kuva luokkien opetusryhmien määrä vuosina 2010, 2012 ja (: 65/64/60. Oulu: 293/296/295.) Laskentapäivä ko. vuotta. 7 9 luokkien opetusryhmien määrä on mukautunut oppilaiden määrään vastaavasti kuten 1 6 luokkien kohdalla. Koko PSAVI alueella tilanne on pysynyt hyvin pitkälti samana tarkasteluvuosina (877/873/879). Ryhmien määrä on kasvanut sekä kaupunkimaisissa että taajaan asutuissa kunnissa, mutta laskenut hieman maaseutumaisissa kunnissa. 7 9 lk. opetusryhmien keskikoko 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 PSAVI ALUE KAUPUNKIMAISET KUNNAT TAAJAAN ASUTUT KUNNAT MAASEUTUMAISET KUNNAT 19,2 18,6 18,3 20,1 19,5 19,5 19,1 18,6 18,1 17,3 16,2 15, Kuva luokkien opetusryhmien keskikoon kehitys vuosina 2010, 2012 ja Laskentapäivä ko. vuotta. Yläkoululuokkien opetusryhmien keskikoko on keskimäärin pienentynyt kaikissa kuntaryhmissä. Tähän vaikuttanee suoraan oppilasmäärän vähentyminen. Suurin muutos on tapahtunut maaseutumaisissa kunnissa ryhmäkoon pienentymisenä miltei kahden oppilaan verran tarkastelujakson aikana. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen koulutoimen tunnuslukutiedot 14

19 Perusopetuksen oppilasmäärä ja kustannukset Oppilaiden määrä Kustannukset / oppilas PSAVI ALUE TAAJAAN ASUTUT KUNNAT Kustannukset YHT. Kustannukset TAAJA KAUPUNKIMAISET KUNNAT MAASEUTUMAISET KUNNAT Kustannukset KAUPUNKI Kustannukset MAASEUTU Kuva luokkien perusopetuksen oppilasmäärä ja indeksikorjatut kokonaiskustannukset oppilasta kohden vuosina 2010, 2012 ja Laskennassa mukana erityisoppilaat ja yleiseen opetukseen integroitujen erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat. Laskentapäivä ko. vuotta. Kuva 11. osoittaa kokonaisoppilasmäärän olevan kasvussa kokonaisuutena PSAVI alueella. Kasvu on suurinta kaupunkimaisissa kunnissa. Taajaan asutuissa kunnissa kasvu on vähäistä, kun taas maaseutumaisissa kunnissa oppilasmäärä on kääntynyt laskuun. Tilannetta voi selittää esimerkiksi maaseudulta kasvukeskuksien ja kaupunkien suuntaan tapahtuva muuttoliike. Myös perusopetuksen kustannukset ovat nousseet oppilasmäärän kasvaessa kaikissa kuntaryhmittymissä. Suurin muutos on tapahtunut maaseutumaisissa kunnissa. Peruskoulujen määrä Oulu Ii Kuhmo Kuusamo Muhos Nivala Ylivieska Alavieska Haapavesi Hailuoto Hyrynsalmi Lumijoki Merijärvi Paltamo Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Reisjärvi Ristijärvi Sievi Sotkamo Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Kuva 12. Peruskoulujen (1 6 lk., 7 9 lk. ja 1 9 lk. koulut) määrä vuosina 2010, 2012 ja (Oulu: 57/52/49.) 15

20 PSAVI alueella peruskoulujen määrä on vähentynyt selvästi tarkasteluvuosien aikana. Kaupunkimaisista kunnista on lakkautettu 12 koulua, taajaan asutuista 13 koulua ja maaseutumaisista 11 koulua. Kuvaaja ei kuitenkaan osoita peruskoulujen täyttä todellista tilannetta, sillä osa lakkauttamisista on tapahtunut koulujen yhdistämisinä, ja myös uusia kouluja on perustettu. Oulun alueella on tapahtunut useita koulujen lakkauttamisia kuntaliitosten myötä, kun kouluja on lakkautettu yhdistetyistä kunnista. Seitsemässä kunnassa on enää vain yksi koulu jäljellä, joten kouluverkko ei voine enää harventua paljoa ainakaan pienemmissä kunnissa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen koulutoimen tunnuslukutiedot 16

21 PSAVI ALUE KAUPUNKIMAISET KUNNAT Oulu TAAJAAN ASUTUT KUNNAT Ii Kuhmo Kuusamo Muhos Nivala Ylivieska MAASEUTUMAISET KUNNAT Alavieska Haapavesi Hailuoto Hyrynsalmi Lumijoki Merijärvi Paltamo Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Reisjärvi Ristijärvi Sievi Sotkamo Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Indeksikorjatut perusopetuksen kokonaiskustannukset yhtä oppilasta kohti Kuva 13. Indeksikorjatut perusopetuksen kokonaiskustannukset yhtä oppilasta kohti vuosina 2010, 2012 ja Perusopetuksen kokonaiskustannukset oppilasta kohden ovat keskimäärin nousseet PSAVI alueella kaikissa kuntaryhmissä. Kuntien välillä näkyy jälleen suurta vaihtelua. Joinakin vuosina oppilasmäärä on saattanut olla 17

22 pienempi, jolloin tasaisinakin pysyneet kustannukset voivat nousta korkeammiksi yhtä oppilasta kohden. Tämä vaikuttaa erityisesti pienissä kunnissa, kun oppilasmäärä on vähentynyt, mutta kustannukset eivät ole samassa suhteessa. 70% 65% 60% 55% 50% 45% Opetuksen osuus kokonaiskustannuksista 40% Oulu Ii Kuhmo Kuusamo Muhos Nivala Ylivieska Alavieska Haapavesi Hailuoto Hyrynsalmi Lumijoki Merijärvi Paltamo Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Reisjärvi Ristijärvi Sievi Sotkamo Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Kuva 14. Opetuksen osuus perusopetuksen kokonaiskustannuksista vuosina 2010, 2012 ja Keskimäärin opetuksen kustannukset ovat pysyneet 55 % tuntumassa tarkasteluvuosina (55,5 %/54,1 %/56,1 %). Kaupunkimaisissa kunnissa lukemat laskivat vuonna 2012, mutta nousivat jälleen 2014 (54,2 %/52,7 %/56,1 %). Taajaan asutuissa kunnissa lukemat laskivat 58,4 prosentista 56,8 prosenttiin. Maaseutumaisissa kunnissa tapahtui samanlaista liikettä kuin kaupunkimaisissa kunnissa (54,9 %/53,8 %/55,3 %). Valtakunnallisesti opetuksen osuus oli 59,1 % vuonna 2010 ja 58,5 % vuonna Talouden tunnuslukuja kysyttäessä ovat kysymysten asettelut olleet täsmälleen samoja tarkasteluvuosina. Lukujen ei ole tarkoitus sisältää esiopetuksen tietoja, ja niiden on tarkoitus olla bruttokustannuksia ilman arvonlisäveroa. Palkkakustannusten on tarkoitus sisältää kaikki opetuksen palkkakustannukset mukaan lukien henkilöstösivukulut kaikilta kalenterivuoden perusopetuksen tunneilta. Lukeman ei ole tarkoitus sisältää koulunkäyntiavustajien/ohjaajien palkkakuluja. Kokonaiskustannuksien ei kuuluisi myöskään sisältää esiopetusta, sekä korkoja tai poistoja, mutta mukana kuuluisivat olla vyörytyserät ja pienet hankkeet. Hankkeiden ja avustusten tuloja kysyttiin erillisessä kohdassa. Talouden luvut sisältävät monia eri osia, eikä niiden tulkinta ole aina välttämättä helppoa. Useimmissa kunnissa hankerahojen osuus on niin pieni kokonaiskustannuksista, joten niiden merkitseminen tai merkitsemättä jättäminen ei selitä koko eroa. Kuvan 13. tulokset ovatkin hyvin kirjavia ja joidenkin kuntien tiedot saattavat muuttua jopa yli 10 prosenttiyksikköä muutaman vuoden välillä sekä kasvavasti että vähenevästi. Tämän vuoksi on mahdollista, että kustannuksia on merkitty eri tavoin, ja jotkin kunnat ovat merkinneet mukaan lukuja, joita toiset eivät ole merkinneet. Kustannuskuvaa tarkastellessa kannattaa siis pitää mielessä, etteivät luvut ole välttämättä varmoja ja keskenään täysin vertailukelpoisia eri vuosina. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen koulutoimen tunnuslukutiedot 18

23 Raporttia tehdessä muutamilta kunnilta kysyttiin mahdollisia syitä eroihin. Mahdollisiksi syiksi eri tavoin merkattujen kustannusten lisäksi nousivat usein koulujen lopettamiset ja oppilaiden siirtymiset toisiin kouluihin, kustannusten kuten koulukuljetuksen, sisäisten vuokrien ja yleisen palkkatason nousu sekä epästabiili yleinen tilanne esimerkiksi hankkeiden ja rakennuttamisten vuoksi. Voidaankin todeta, että koulujen kustannukset muuttuvat helposti vuosittain, joten täysin vertailukelpoisia lukemia ei aina olekaan mahdollista saada. Päätoimisten opettajien ja vailla muodollista kelpoisuutta olevien opettajien määrä Päätoimisten opettajien lukumäärä Oulu Ii Kuhmo Kuusamo Muhos Nivala Ylivieska Alavieska Haapavesi Hailuoto Hyrynsalmi Lumijoki Merijärvi Paltamo Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Reisjärvi Ristijärvi Sievi Sotkamo Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala VMK opettajat 2010 VMK opettajat 2012 VMK opettajat % 25% 20% 15% 10% 5% 0% Vailla muodollista kelpoisuutta olevien opettajien osuus Kuva 15. Peruskoulun päätoimisten opettajien lukumäärä ja vailla muodollista kelpoisuutta olevien opettajien (VMK) osuus kaikista päätoimisista opettajista vuosina 2010, 2012 ja (Oulu, opettajien määrä: 1 495/1 512/1 506.) Koko PSAVI alueella opettajien määrä on pysynyt lähes samana tarkasteluvuosien aikana (4 147/4 152/4 144). Kaupunkimaisissa kunnissa opettajien määrä on noussut, taajaan asutuissa se on laskenut ja maaseutumaisissa kunnissa pysynyt lähes samana. Vaikka kouluja on vähennetty, ei opettajien määrästä ole kuitenkaan tingitty. Keskimäärin koko PSAVI alueella vailla muodollista kelpoisuutta olevien opettajien osuus on pienentynyt (3,4 %/3,3 %/2,8 %). Sama trendi jatkuu kaikissa kuntaryhmittymissä. Vailla muodollista kelpoisuutta olevien opettajien osuudesta nähdään, että määrät ovat suurempia maaseutumaisissa kunnissa. Tähän löytyy useita selittäviä tekijöitä: Ensinnäkin kuvaajassa näkyy osittain tilastollinen harha, koska pienissä kunnissa opettajia on vähän. Esimerkiksi Puolangalla vailla muodollista kelpoisuutta olevien opettajien osuus on 25 %, mikä todellisuudessa tarkoittaa kuutta opettajaa 24:stä. Toiseksi pieniin kuntiin on usein vaikeampi saada opettajia. Kolmanneksi pienissä kouluissa virkoihin on yhdistetty usein useampia aineita, esimerkiksi matematiikka, kemia, fysiikka ja tietotekniikka, joten tällaista yhdistelmää muodollisesti kelpoisena hallitsevaa opettajaa voi olla vaikea löytää. Lisäksi useissa yläkouluissa on opettajia, jotka opettavat myös lukiossa. Tällaiset opettajat on voitu merkitä vain jompaankumpaan tilastoon, minkä takia peruskoulun tilasto voi näyttää suuremmalta. 19

24 3.3. Kuljetusoppilaat Kuljetettavien oppilaiden ja koulujen määrä Kuljetettavien oppilaiden määrä Koulujen lukumäärä 0 Oulu Ii Kuhmo Kuusamo Muhos Nivala Ylivieska Alavieska Haapavesi Hailuoto Hyrynsalmi Lumijoki Merijärvi Paltamo Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Reisjärvi Ristijärvi Sievi Sotkamo Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Koulut 2010 Koulut 2012 Koulut Kuva 16. Kouluun kuljetettavien oppilaiden määrä suhteutettuna koulujen määrään vuosina 2010, 2012 ja Lukema sisältää 1 9 luokkalaiset ja erityisopetuksen kuljetettavat. Laskentapäivä ko. vuotta. (Oulu: 2 982/2 853/2 968.) Keskimäärin kuljetusoppilaiden määrä on vähentynyt PSAVI alueella tarkastelujakson aikana (12 701/11 998/11 769). Suunta on sama kaikissa kuntaryhmittymissä. Voidaan siis päätellä, että vaikka myös koulujen määrä on vähentynyt, ei kuljetusoppilaiden määrä ole tämän vuoksi kasvanut. Pinta alaltaan suuret kunnat korostuvat kuljetusoppilaiden määrässä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen koulutoimen tunnuslukutiedot 20

25 Kuljetusoppilaiden osuus kaikista oppilaista Kuljetettavien osuus 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Oulu Ii Kuhmo Kuusamo Muhos Nivala Ylivieska Alavieska Haapavesi Hailuoto Hyrynsalmi Lumijoki Merijärvi Paltamo Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Reisjärvi Ristijärvi Sievi Sotkamo Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Yli 50 km 2010 Yli 50 km 2012 Yli 50 km % 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Yli 50 km kuljetettavien osuus Kuva 17. Kuljetusoppilaiden osuus kunnan koko oppilasmäärästä ja yli 50 km kuljetettavien osuus kuljetettavista oppilaista vuosina 2010, 2012 ja Kuljetusoppilaiden osuus on pienentynyt tarkastelujakson aikana koko PSAVI alueella. Kuljetettavien osuuden laskua on tapahtunut kaikissa kuntaryhmittymissä. Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Pinta alaltaan suurempien kuntien osuudet korostuvat kuvaajassa. Useimmissa kunnissa ei ole yli 50 km kuljetettavia oppilaita. Kunnat, joissa näitä oppilaita on, ovat juurikin pinta alaltaan suuria. Valtakunnallisesti Pohjois Pohjanmaan kuljetusoppilaiden osuus on vuosina 2014 ja 2012 pysynyt hyvin lähellä keskiarvoa (vk. 23,3 % vs. P P 23,3 % / vk. 22,8 % vs. P P 23,0 %). Kainuun osuudet taas ovat valtakunnallisesti korkeammassa joukossa (35,3 %/33,8 %). 21

26 PSAVI ALUE KAUPUNKIMAISET KUNNAT Oulu TAAJAAN ASUTUT KUNNAT Ii Kuhmo Kuusamo Muhos Nivala Ylivieska MAASEUTUMAISET KUNNAT Alavieska Haapavesi Hailuoto Hyrynsalmi Lumijoki Merijärvi Paltamo Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Reisjärvi Ristijärvi Sievi Sotkamo Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Indeksikorjatut kuljetuskustannukset yhtä kuljetusoppilasta kohti Kuva 18. Indeksikorjatut koulukuljetuksen kokonaiskustannukset yhtä kuljetusoppilasta kohti vuosina 2010, 2012 ja Koulukuljetuksen kokonaiskustannukset yhtä kuljetettavaa oppilasta kohtaan ovat nousseet koko PSAVIalueella. Useissa kunnissa kustannukset ovat nousseet suurina hyppäyksinä. Kustannukset ovat luonnollisesti korkeita erityisesti pinta alaltaan suurissa kunnissa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen koulutoimen tunnuslukutiedot 22

27 Kustannuksia voidaan tarkastella myös kunnan koon ja kuntakeskuksen sijainnin suhteen. Yli kustannukset näyttävät olevan Kuhmossa, Suomussalmella, Hailuodossa, Hyrynsalmella, Paltamossa, Pudasjärvellä, Puolangalla, Pyhäjoella, Ristijärvellä, Sotkamossa ja Utajärvellä. Lukuun ottamatta Hailuotoa, kaikkia näitä kuntia yhdistää se, että kuntakeskus on joko suuren pinta alan ympäröimä, jolloin kuljetusmatkat kunnan keskukseen ovat pidempiä, tai kuntakeskus on jossain kunnan reunassa, jolloin pienessäkin kunnassa (esim. Pyhäjoki ja Ristijärvi) kuljetusmatkat pitenevät. Tilanteeseen vaikuttaa myös koulujen määrä: esim. Utajärvellä ja Ristijärvellä on vain yksi koulu, joten kaikki kunnan oppilaat tulee kuljettaa pitkänkin matkan takaa. Tilanne näkyy päinvastaisena esim. suuren pinta alan Kuusamossa, jossa kustannukset ovat keskivertoa ja kouluja on kunnan alueella Erityisoppilaat Erityisoppilaiden määrä ja osuus kaikista oppilaista Erityisoppilaiden määrä Oulu Ii Kuhmo Kuusamo Muhos Nivala Ylivieska Alavieska Haapavesi Hailuoto Hyrynsalmi Lumijoki Merijärvi Paltamo Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Reisjärvi Ristijärvi Sievi Sotkamo Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala EO osuus 2010 EO osuus 2012 EO osuus % 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Erityisoppilaiden osuus kaikista oppilaista Kuva 19. Erityisopetuksen oppilasmäärä ja erityisoppilaiden osuus kaikista kunnan peruskoulun oppilaista vuosina 2010, 2012 ja Luku sisältää erityisopetuksessa oleva oppilaat ja yleiseen opetukseen integroitujen erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden määrän. Laskentapäivä ko. vuotta. (Oulu: 1 008/918/768.) Kokonaismäärältään erityisoppilaat ovat vähentyneet tarkastelujakson aikana (3 272/3 170/2 812). Lukuun on laskettu kaikki erityisopetuksessa olevat ja yleiseen opetukseen integroitujen erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat. Koko neljän vuoden ajanjaksolla määrä on laskenut kaikissa kuntaryhmittymissä, vaikka kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa oli muutamia oppilaita enemmän vuonna 2014 kuin vuonna