Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja"

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja Elisa Hietala OPETUS- JA KULTTUURITOIMI -VASTUUALUE 21/2015 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja

2 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja Elisa Hietala ISSN-L ISSN (PDF) ISBN (PDF) Oulu 2015

3 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja 12/2015 Tekijät Elisa Hietala Julkaisuaika Joulukuu 2015 Toimeksiantaja(t) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä - Julkaisun nimi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja Tiivistelmä Raportti sisältää Pohjois-Suomen aluehallintoviraston Opetus- ja kulttuuritoimen keräämiä nuorisotyön ja nuorisotilojen tunnuslukuja. Luvut on kerätty eri lähteistä, mm. Tilastokeskukselta, nuorisotoimen avustustilastoista, Kunnat.fi:stä ja Sotkanetistä. Tilastoja havainnoidaan kuvin ja taulukoin sekä analyysein. Materiaalin koonti ja työstäminen tapahtui syksyn 2015 aikana. Suurimpaan osaan tilastoista on tehty myös vertailu edelliseen vuoteen tai parin vuoden takaiseen tilanteeseen. Luvussa 1. käsitellään hieman nuorisotyön taustaa sekä metodit, joilla materiaalia on työstetty. Luku 2. sisältää erilaisia tilastoja nuorten elämästä: se esittelee nuorisotyöttömyyttä, nuorisorikollisuutta sekä kouluterveyskyselyn tuloksia. Luvussa 3. tarkastellaan lyhyesti kuntien nuorisotiloja ja nuorisotoimen käyttökustannuksia. Luku 4. käsittelee laajasti erilaisia vuonna 2015 jaettuja nuorisotyön avustuksia. Luku 5. tarkastelee teoreettisesti koulun ja työelämän ulkopuolelle jääneiden nuorten määrää. Asiasanat nuorisotyö, nuorisotilasto, tunnusluvut ISSN (painettu) - ISBN (painettu) - ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 48 Kieli suomi Hinta - Julkaisija Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Paino -

4

5 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Nuoret Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa Nuorisotyöttömyys Rikoksista epäillyt nuoret Kouluterveyskysely Katsaus kuntien nuorisotyöhön Nuorisotilat ja leirikeskukset Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen paikalliset ja alueelliset valtionavustukset Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustus Nuorten työpajatoiminnan valtionavustus Etsivän nuorisotyön valtionavustus Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman valtionavustus Muut nuorisotoimen paikalliset ja alueelliset valtionavustukset Avustusten teoreettinen jakauma kunnittain Huolenaiheena ulkopuolelle jäävät nuoret 33 Lähteet 37 Liitteet 38 Kuvat Kuva 1. Tilastollinen kuntaryhmitys Kuva 2. Nuorisotyön valtionosuus ( ) kunnittain Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa Kuva vuotiaiden työttömien nuorten osuus kaikista työttömistä Kuva vuotiaiden työttömien nuorten osuus saman ikäisistä Kuva 5. Nuorten työttömien osuus kaikista työttömistä, vuosien 2012 ja 2014 vertailu. 7 Kuva 6. Nuorten työttömien osuus omanikäisistä, vuosien 2012 ja 2014 vertailu. 7 Kuva 7. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen vuotiaiden osuus kaikista syyllisiksi epäillyistä Kuva 8. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen vuotiaiden osuus kaikista rikollisista, vuosien 2012 ja 2014 vertailu. 9 Kuva 9. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen vuotiaiden osuus kaikista syylliseksi epäillystä törkeimmän rikoksen mukaan Kuva 10. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen vuotiaiden osuus kaikista rikoksiin syyllistyneistä törkeimmän rikoksen mukaan, vuosien 2012 ja 2014 vertailu. Rikokset on tilastoitu rikoksen tekokunnan mukaan. 11 Kuva 11. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotilojen aukiolopäivät prosentteina. 21 Kuva 12. Nuorisotyön nettokäyttökustannukset Kuva 13. Kuntien nuorisotyöhön käyttämättä nettokäyttökustannukset alle 29-vuotiaiden määrään suhteutettuna (Kunnat.net, kunnan kustannusrakenne.) 23 Kuva 14. Valtionavustusten jakautuminen kunnittain vuonna Kuva 15. Lasten- ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustus Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa Osassa kuntia avustusta on saanut useampi kuin yksi toimija. 26

6 Kuva 16. Nuorten työpajatoimintaan saadut avustukset euroina kaikkien osallisten kuntien kesken jaettuna ja suhteutettuna kunnan alle 28-vuotiaisiin nuoriin. 27 Kuva 17. Nuorten työpajatoimijoille annettujen avustusten vertailu vuosilta Kuva 18. Etsivään nuorisotyöhön saadut avustukset euroina kaikkien osallisten kuntien kesken jaettuna ja suhteutettuna kunnan alle 28-vuotiaisiin nuoriin. 29 Kuva 19. Etsivään nuorisotyöhön annettujen avustusten vertailu vuosilta Kuva 20. Nuorisotyöhön kohdennettujen valtionavustusten teoreettinen jakautuminen kunnittain yhtä kunnan alle 29- vuotiasta kohti Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa Kuva 21. Teoreettinen työttömien työnhakijanuorten sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä yhtä etsivää nuorisotyöntekijää kohti (laskettu kertoimella 1,5). Alueet on jaoteltu etsivän nuorisotyön toimintaalueen mukaan. 35 Taulukot Taulukko 1. Yläkoulun 8 9-luokkalaisten kouluelämään liittyviä tilastoja kunnittain vuosien 2011 ja 2013 kouluterveyskyselystä (%). 13 Taulukko 2. Yläkoulun 8 9-luokkalaisten mielenterveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tilastoja kunnittain vuosien 2011 ja 2013 kouluterveyskyselystä (%). 14 Taulukko 3. Yläkoulun 8 9-luokkalaisten fyysiseen terveyteen liittyviä tilastoja kunnittain vuosien 2011 ja 2013 kouluterveyskyselystä (%). 15 Taulukko 4. Yläkoulun 8 9-luokkalaisten päihteiden ja rahapelien käyttöön liittyviä tilastoja kunnittain vuosien 2011 ja 2013 kouluterveyskyselystä (%). 17 Taulukko 5. Nuorisotyön henkilötyövuodet vuosina 2013 ja 2014 sekä niistä lasketut muutosprosentit. 20 Taulukko 6. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun paikallisten ja alueellisten nuorisotoimen hankkeiden valtionavustus avustustyypin mukaan jaoteltuna. 24 Taulukko 7. Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien työnhakijoiden määrä 2012 ja 2014, muutosprosentti ja 2014 luvun perusteella arvioidut määrät nuorista työttömistä työnhakijoista sekä työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella olevista nuorista kunnittain. 34

7 1. Johdanto Kunnan nuorisotyö on moniulotteinen kenttä, josta ei puutu haasteita. Nuorisolain mukaan nuorisotyö ja - politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin, ja nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt (Oikeusministeriö: nuorisolaki 3 luku 7 ). Nuorisotyöhön liittyy myös kuntalain ensimmäinen pykälä, jonka mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia. Hyvin nuorisotyöstä huolehtivan kunnan ominaisuuksien listauksessaan Aaltonen nostaa esille seutuyhteistyön yhä kasvavan merkityksen kunnallisessa nuorisotyössä. Lisäksi laaja verkostoituminen eri viranomaisten ja kansalaistoimintaryhmien välillä on oleellista nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen ja nuorten elinolopolitiikan onnistuneen hoidon kannalta. (Aaltonen 2009: 64 66, ) Nuorisolain 3 luvussa kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluviksi aiheiksi listataan nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin tai tarpeisiin sopivat toimintamuodot (Oikeusministeriö: nuorisolaki 3 luku 7 ). Myös Aaltonen (2009: 70 71) nostaa omassa listauksessaan esille laissakin mukana olevia teemoja, kuten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien tarjoamisen, helposti saavutettavat nuorisotilat, toimivan nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestelmän olemassaolon sekä nuorisotoimintaa järjestävien yhdistysten tukemisen. Tässä raportissa käsitellään kuntien nuorisotyötä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnissa muutamien edellä mainittujen teemojen näkökulmasta. Lisäksi mukana on nuoriin liittyviä tunnuslukuja, kuten työttömyys- ja rikollisuustilastoja. Aineistona käytetään lähinnä jo valmiita aineistoja Tilastokeskukselta, Kuntaliitolta ja Työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston ja Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustustilastoja. Mukana on kuitenkin myös jonkin verran kuntien nettisivuilta tai puhelimitse kerättyä aineistoa. Valmista ja kerättyä aineistoa hyödynnetään raportissa erilaisten alueellisten vertailutietojen tuotossa, jotta saadaan selkeämpi kuva Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen kuntien nuorista ja nuorisotyöstä. Luvussa 2. käsitellään nuorisotyöttömyyttä, nuorisorikollisuutta ja yläkouluikäisten nuorten terveyttä. Työttömyys- ja rikostilastot on kerätty vuosilta 2012 ja 2014 ja tuloksista on tehty vertailuja. Kouluterveyskyselyn tulokset saatiin vuodelta 2013 ja niitä vertaillaan vuoden 2011 tuloksiin. Näin pyritään saamaan kuva siitä, mihin suuntaan näiden kolmen nuorten elämään vaikuttavan tekijän suunta on menossa. Luvussa 3. tarkastellaan nuorisotiloja ja nuorisotoimen käyttökustannuksia. Luku 4. esittelee nuorisotoimen alueellisia ja paikallisia valtionavustuksia. Vertailuja on tehty vuosina 2013 ja 2015 jaettujen avustussummien välillä. Luvussa 5. tarkastellaan työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria ja työttömyyslukuja, joista teoreettinen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä lasketaan. Vertailussa on vuosien 2012 ja 2014 nuorten työttömien määrät. Kaikkiin lukuihin on kerätty tieto syyskuussa 2015 tuoreimman saatavilla olevan lähteen mukaan. Tilastokeskuksen laatiman tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alue voidaan jakaa neljään kaupunkimaiseen kuntaan, yhteentoista taajaan asuttuun kuntaan ja kahteenkymmeneenkolmeen maaseutumaiseen kuntaan (Kuva 1). Tässä raportissa kuntia analysoidaan kuntaryhmityksen mukaan. 1

8 Tilastokeskuksen väestörakennetietokantaa on käytetty tämän raportin väkilukuihin liittyvissä tiedoissa, kuten verrattaessa nuorten suhteellista osuutta tietyssä ilmiössä, ellei toisin mainita. Kuva 1. Tilastollinen kuntaryhmitys Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 2

9 2. Nuoret Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa Nuorella tarkoitetaan nuorisolaissa määriteltyä alle 29-vuotiasta henkilöä (Oikeusministeriö: nuorisolaki 1 luku 2 ). Myös tässä raportissa nuori määritellään samalla tavalla, ellei toisin mainita. Erilaiset alueet tuovat mahdollisuuksia ja haasteita kuntien nuorisotyöhön. Pohjois-Pohjanmaan väestö on Suomen tasolla poikkeuksellisen nuorta, kun taas Kainuun alueella nuorta väestöä on selvästi vähemmän (Liite 1). Nuori väestö keskittyy entistä enemmän kasvukeskuksiin, kuten korkeakoulutusta tarjoaviin kaupunkeihin ja niiden lähikuntiin, mikä voidaan todeta nuorten määrän muutoksena vuosien 2010 ja 2014 välillä (Liite 2). Viime vuosina nuoren väestön määrä on lisääntynyt Oulussa ja Oulun läheisyydessä sekä Ylivieskassa, mutta vähentynyt lähes kaikkialla muualla Pohjois-Pohjanmaalla. Vuoden 2010 ja 2014 välillä Kainuussa on nuorten määrä alkanut vähentyä kaikissa kunnissa. Näin on myös Kajaanissa, joka on aiemmin ollut kasvukeskus. Kunnat saavat vuosittain nuorten määrään ja joka vuosi määriteltävään nuoren yksikköhintaan perustuvan nuorisotyön valtionosuuden. Nuoren yksikköhinnan suuruus vuonna 2015 on 15 euroa yhtä kunnan alle 29- vuotiasta kohti. Valtionosuus kattaa n. 4 % kuntien nuorisotoimen kokonaismenoista. Nuorisotyön valtionosuuden suuruus on 29,70 % euromäärästä, joka saadaan kertomalla kunnan alle 29-vuotiaiden määrä nuoren yksikköhinnalla (Opetushallitus: Opetus ja kulttuuritoimen rahoitus). 3

10 Kuva 2. Nuorisotyön valtionosuus ( ) kunnittain Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa Kuvassa 2. on kuvattu nuorisotyön valtionosuuksia Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnissa. Valtionosuuden määrä heijastaa kuntien nuorten määrää, joten luonnollisesti asukasluvultaan suuret kunnat korostuvat valtionosuuden tarkastelussa. Kuvassa esitetyt valtionosuudet on merkitty Valtionosuussovelluksen mukaisen raportin mukaisesti Nuorisotyöttömyys Työ- ja elinkeinoministeriön (jatkossa TEM) määrittelyssä nuoreksi työttömäksi lasketaan vuotias työtön työnhakija. Seuraavassa on tarkasteltu nuorten työttömien määriä työttömien ja omanikäisten joukosta. Kuvissa 5. ja 6. on tarkasteltu näiden joukkojen määrän muutoksia vuosien 2012 ja 2014 välillä. Lukujen kanssa on syytä muistaa, että prosentuaalisesti muutos voi olla jopa yli 100, mutta lukuina tämä voi tarkoittaa vain muutaman kymmenen hengen muutosta. Nuorten työttömien määrää tarkastellaan tarkemmin luvussa 5. Huolenaiheena työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolelle jäävät nuoret, jossa luvut ovat esillä taulukossa 7. Työttömyystilastot pohjautuvat TEMin vuositaulukoihin. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 4

11 Kuva vuotiaiden työttömien nuorten osuus kaikista työttömistä Vuonna 2014 Pohjois-Pohjanmaan nuorisotyöttömyysprosentti (17,1 %) oli koko manner-suomen korkein. Kainuun nuorisotyöttömyysprosentti taas on keskimääräistä tasoa (13,3 %). Koko maan keskiarvo oli 13,3 % ja PSAVI-alueen kokonaisprosentti oli 16,4 %, joka myöskin on koko maan korkein. PSAVI-alueella nuorisotyöttömyysprosentissa oli suuria kunnittaisia eroja: matalin oli 4,7 % ja korkein 19,6 %. (Kuva 3.) Esimerkiksi Pyhännällä on yksi PSAVI-alueen alhaisimmista nuorisotyöttömyys-prosenteista, sillä kunnassa on paljon yrityksiä, jotka rekrytoivat nuoria. Nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli suurin kaupunkimaisissa kunnissa (18,2 %), hieman alhaisempi taajaan asutuissa kunnissa (14,2 %) ja alhaisin maaseutumaisissa kunnissa (12,3 %). Kuvassa 5. vertaillaan vuosien 2012 ja 2014 tilannetta kunnittain. Kahdeksassa maaseutumaisessa kunnassa ja kahdessa taajaan asutussa kunnassa nuorisotyöttömyys on vähentynyt. Muissa kunnissa nuorisotyöttömyys on kasvanut. 5

12 Kuva vuotiaiden työttömien nuorten osuus saman ikäisistä Omasta ikäluokastaan työttömien osuus vaihteli PSAVI-alueella 2,7 %:n ja 11,1 %:n välillä. Koko alueen keskiarvo oli 8,7 %, kun vastaavasti koko maan lukema oli 6,7 %. Nuorisotyöttömien osuus nuorista on Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun alueella keskimäärin suurinta kaupunkimaisissa kunnissa (9,4 %) ja pienintä maaseutumaisissa kunnissa (6,7 %), kun taas taajaan asutut kunnat sijoittuvat näiden välille (8,1 %). (Kuva 4.) Kuvassa 6. vertaillaan työttömien nuorten osuutta omanikäisistä ja sen määrän muutosta vuosina 2012 ja Kolmessa maaseutumaisessa kunnassa omanikäisten työttömien osuus on vähentynyt, mutta kaikissa muissa se on kasvanut. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 6

13 Nuoret työttömät kaikista työttömistä 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Hyrynsalmi Ii Kajaani Kalajoki Kempele Kuhmo Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Paltamo Pudasjärvi Puolanka Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Reisjärvi Ristijärvi Sievi Siikajoki Siikalatva Sotkamo Suomussalmi Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Ylivieska Kuva 5. Nuorten työttömien osuus kaikista työttömistä, vuosien 2012 ja 2014 vertailu. 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Nuoret työttömät omanikäisistä Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Hyrynsalmi Ii Kajaani Kalajoki Kempele Kuhmo Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Paltamo Pudasjärvi Puolanka Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Reisjärvi Ristijärvi Sievi Siikajoki Siikalatva Sotkamo Suomussalmi Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Ylivieska Kuva 6. Nuorten työttömien osuus omanikäisistä, vuosien 2012 ja 2014 vertailu. 7

14 2.2. Rikoksista epäillyt nuoret Vuonna 2014 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella alle 15-vuotias oli 686 selvitetyssä rikoksessa syylliseksi epäiltynä, ja vastaavasti vuotias oli rikoksessa epäiltynä (Poliisin tietoon tullut rikollisuus, Tilastokeskus). Kuvassa 7. on esitetty selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen vuotiaiden osuutta kaikista syylliseksi epäillyistä rikoksen tekokunnan mukaan jaoteltuna. Mukana on kaikki henkilön tekemät rikokset, joten yksi henkilö voi olla tilastoituna useamman kerran. Sen sijaan kuvassa 9. samaa asiaa on tarkasteltu niin, että mukana on vain selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen vuotiaiden osuus kaikista syylliseksi epäillystä törkeimmän rikoksen mukaan. Tilastoinnissa ovat mukana 29-vuotiaiden rikokset Tilastokeskuksen tilastointitavan vuoksi. Rikokset on tilastoitu rikoksen tekokunnan mukaan, ei rikoksentekijän kotipaikkakunnan mukaan. Kuva 7. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen vuotiaiden osuus kaikista syyllisiksi epäillyistä Kaupunkimaisissa kunnissa vuotiaiden rikoksiin syylliseksi epäiltyjen osuus on yli puolet kaikista epäillyistä (56,0 %). Taajaan asutuissa kunnissa osuus on 46,5 % ja maaseutumaisissa kunnissa 47,4 %. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 8

15 Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen nuorten osuus kaikista rikollisista 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Hyrynsalmi Ii Kajaani Kalajoki Kempele Kuhmo Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Paltamo Pudasjärvi Puolanka Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Reisjärvi Ristijärvi Sievi Siikajoki Siikalatva Sotkamo Suomussalmi Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Ylivieska Kuva 8. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen vuotiaiden osuus kaikista rikollisista, vuosien 2012 ja 2014 vertailu. Vuosien 2012 ja 2014 välillä on kuvan 8. mukaan tapahtunut isojakin muutoksia nuorison tekemissä rikosmäärissä, kun tarkastellaan selvitettyihin rikoksiin syyllistyneiden nuorten määrää suhteessa kaikkiin rikoksia tehneisiin. Lähes kaikissa taajaan asutuissa kunnissa rikoksiin syyllistyneiden nuorten määrä on vähentynyt. Suurin kasvu on tapahtunut kolmessa maaseutumaisessa kunnassa, ja muissa kunnissa muutoksia näkyy molempiin suuntiin. Kaikkiaan koko PSAVI-alueen rikoksiin syyllistyneiden nuorten määrä kaikista rikollisista on vähentynyt 1,5 %. 9

16 Kuva 9. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen vuotiaiden osuus kaikista syylliseksi epäillystä törkeimmän rikoksen mukaan Törkeimmän rikoksen mukaan jaoteltuna kaupunkimaisissa kunnissa nuorten osuus rikosepäillyistä on 47,0 %. Taajaan asutuissa kunnissa vastaava osuus on 41,1 % ja maaseutumaisissa kunnissa 36,0 %. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 10

17 Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen nuorten osuus rikollisista törkeimmän rikoksen mukaan 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Hyrynsalmi Ii Kajaani Kalajoki Kempele Kuhmo Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Paltamo Pudasjärvi Puolanka Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Reisjärvi Ristijärvi Sievi Siikajoki Siikalatva Sotkamo Suomussalmi Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Ylivieska Kuva 10. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen vuotiaiden osuus kaikista rikoksiin syyllistyneistä törkeimmän rikoksen mukaan, vuosien 2012 ja 2014 vertailu. Rikokset on tilastoitu rikoksen tekokunnan mukaan. Kuvasta 10. näkyy, että eri kuntien välillä on tapahtunut jopa kymmenien prosenttien muutoksia, kun tarkastellaan selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen nuorten osuutta rikoksista törkeimmän rikoksen mukaan. Kuvaajaa tulkitessa tulee ottaa kuitenkin huomioon, että varsinkin pienissä kunnissa kyse on jopa vain muutamien henkilöiden määrän muutoksesta. Esimerkiksi Hailuodossa ei ollut vuonna 2012 ainuttakaan syyllistä törkeimmän rikoksen mukaan, mutta vuonna 2014 heitä oli 5. 11

18 2.3. Kouluterveyskysely Yläkoulun 8 9-luokkalaisten hyvinvointia on seurattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatiman kouluterveyskyselyn avulla. Se toteutetaan joka toinen vuosi. Vuonna 2013 kyselyyn tehtiin muutamia suuria muutoksia: kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa koko maassa ja ammatillisten oppilaitosten kyselyosa toteutettiin sähköisesti. Peruskouluissa ja lukioissa käytettiin edelleen paperista kyselylomaketta. Myös kysymyksiä muokattiin jonkin verran aiempaan nähden. Taulukoissa 1., 2., 3. ja 4. on kuvattu kunnittain joitakin kouluterveyskyselyn tuloksia vuodelta 2013 verrattuna vuoteen Taulukoissa olevat kuntakohtaiset luvut ovat suoraan SotkaNETin kouluterveyskyselystä poimittuja prosenttiosuuksia ja taulukoiden loppuun on merkitty koko Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelta laskettu prosenttitulosten keskiarvo. Taulukkoon 1. on kerätty kouluelämään, taulukkoon 2. mielenterveyteen ja turvallisuuteen, taulukkoon 3. fyysiseen terveyteen ja taulukkoon 4. päihteiden ja rahapelien käyttöön liittyviä tietoja nuorista. Kouluterveyskyselyn tuloksista osa on koottu tietokantaan useista vastauksista, joten alkuperäiset kysymykset eivät välttämättä ole samassa muodossa kuin tässä esitetyt tulokset. Tarkat tiedot vastausten alkuperästä ja analysoinnista löytyvät terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen SotkaNETinternetsivuilta. Joidenkin kuntien tuloksia ei löytynyt SotkaNETin tietokannasta vuodelta 2013, koska tulokset vakioidaan niin, että ne lasketaan mukaan vain, jos molemmilla luokilla vähintään 15 tyttöä ja poikaa vastaa kyselyyn. Tämän vuoksi Hailuoto, Hyrynsalmi, Kärsämäki, Lumijoki, Merijärvi, Paltamo, Puolanka, Pyhäntä, Reisjärvi, Ristijärvi ja Vaala eivät ole mukana tuloksissa ollenkaan kumpanakaan vuotena. Luvun taulukot ovat prosentteja kouluterveyskyselyn tuloksista. Keskiarvoprosentti on laskettu, jotta kuntien lukuja voi verrata toisiinsa. Taulukoissa ovat rinnakkain vuosien 2011 ja 2013 tulokset. Taulukot on värinkoodattu siten, että niistä on helposti nähtävissä punaisella värillä keskiarvoon nähden ns. huonoin tulos ja vihreällä värillä ns. paras tulos. Mitä vaaleampi tulos on, sitä lähempänä sen on keskiarvoa. Molempien vuosien värit ovat määritetty aina vuoden 2013 keskiarvon mukaan, jotta samalla näkyy myös, kumpaan suuntaan luku on muuttunut kahden vuoden aikana. Kunnat on jaettu kuntatyypin mukaan. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 12

19 Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Ei syö koululounasta päivittäin Kunta Kajaani 67,5 61,5 8,7 7,1 35,6 32,6 Kempele 48,4 47,4 6,3 3,9 31,9 28,2 Oulu 59 58,6 6,7 6,1 29,2 33,1 Raahe 54,7 60,4 6,4 6,2 24,8 33,2 Haapajärvi 39,6 43,7 8,3 5,6 20,9 22,5 Ii 57,1 60,4 7,1 8,4 25,9 24,1 Kalajoki 61,2 47,2 9,6 4,3 14,9 18,6 Kuhmo 60,1 42,9 7,4 8,2 19,6 11,7 Kuusamo 61,8 62,1 8,4 9,9 27,5 34 Liminka 36,7 33,1 5 3,6 33,2 25,4 Muhos 67 66,2 3 3,5 30,3 26,9 Nivala 76 59,3 6,1 6, ,5 Oulainen 41,8 56,7 9,5 7,3 24,1 31,6 Suomussalmi 48,7 45 7,9 8,3 14,3 15 Ylivieska 42,6 54,7 8,8 5, ,3 Alavieska 45,4 54,7 6,4 7,2 43,3 20,2 Haapavesi 49,5 55,8 3,7 5,5 18,8 25,1 Pudasjärvi 67,2 63,2 4,4 7,3 33,4 31,6 Pyhäjoki 61 55,6 10,6 9,5 16,5 31,7 Pyhäjärvi 41,6 53,4 5,2 8,6 14,8 8,6 Sievi 47,8 42,6 5,4 4,8 20,7 30,2 Siikajoki 54,3 57,8 6,7 9,1 20,8 19 Siikalatva 47,2 42,1 5,2 11,1 15,7 19,3 Sotkamo 53,5 65,9 7,3 6,5 11,6 23,8 Taivalkoski 42,5 29,1 4,9 13,1 27,2 20 Tyrnävä 37,9 38 8,8 6,3 33,7 37,9 Utajärvi 53,3 50,2 9,5 13,8 5,1 13,8 keskiarvo 52,7 52,1 6,9 7,3 24,2 25,4 Taulukko 1. Yläkoulun 8 9-luokkalaisten kouluelämään liittyviä tilastoja kunnittain vuosien 2011 ja 2013 kouluterveyskyselystä (%). Koulun fyysisissä työoloissa puutteita -kysymyksen suurimmat muutokset ovat tapahtuneet pääosin taajaan asutuissa kunnissa ja muutamissa maaseutumaisissa kunnissa. Oppilaat kokevat koulun fyysisten työolojen muuttuneen eri tavoin eri kunnissa: joissain kunnissa muutos on jopa lähes 20 prosenttia. Keskimääräinen tulos on hieman parantunut, koska muutos myönteiseen suuntaan on ollut usein suurta. On kuitenkin nähtävissä, että usein tulos on myös heikentynyt, mutta vähemmässä määrin. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa -kysymyksen tulokset ovat kaikissa kaupunkimaisissa kunnissa alle keskiarvon. Taajaan asutuissa kunnissa tilanne on pääosin parantunut ja maaseutumaisissa useammin huonontunut tai pysynyt samana. Myös koulukiusaamisen keskiarvo on noussut, sillä muutokset huonoon suuntaan ovat joissakin kunnissa olleet varsin suuria (esim. Taivalkosken lukema 4,9 on huonontunut 13,1 prosenttiin). Usein tilanne on kuitenkin parantunut jonkin verran tai pysynyt lähes samana. 13

20 Ei syö lounasta päivittäin -kysymyksen vastaukset ovat muuttuneet molempiin suuntiin tai pysyneet samoina yhtälailla kaikissa kuntatyypeissä. Koululounaan jättää kuitenkin pois ainakin osana päivistä entistä useampi, ja muutokset saattavat olla suuriakin. Keskiarvo on huonontunut hieman, vaikka on kuntia, joissa muutos on ollut suurta myös positiiviseen suuntaan. Ei yhtään läheistä ystävää Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus* Vanhemmuuden puutetta Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Kunta Kajaani 9,9 9,7 15,3 14,4 22,9 19,2 18,5 16,5 Kempele 9,1 9,4 10,9 8,6 19,1 15,6 19,8 20,1 Oulu 8,5 8,1 11,4 11,7 20,6 17,7 18,9 21,1 Raahe 8,3 8,3 12,4 11,8 17,7 21,9 18,8 22,5 Haapajärvi 10,9 7 14,6 10,1 23,1 12,7 20,3 23,7 Ii 10 11,4 6, , ,6 18 Kalajoki 8,2 7 14,1 7 21,5 17,6 16,2 13,9 Kuhmo 6,6 9,8 15,1 8, ,2 19,9 14,2 Kuusamo 10, ,3 8,6 22,2 17,7 18,2 18 Liminka 8,8 6,1 9,5 7,6 16,3 14,7 20,4 16,3 Muhos 6,3 8,5 9,6 9,5 15,3 15,2 17,7 18,9 Nivala 7,2 9,7 11,4 16, ,3 18,6 19,4 Oulainen 11 5,7 17,3 17,9 28,6 17,9 21,3 11,9 Suomussalmi 8,1 11,6 10,7 10,3 19,3 20,2 22,8 21,6 Ylivieska 9,1 6 11,2 10, ,7 21,3 20,3 Alavieska 8,1 11, ,8 19,2 20,2 4,2 17,8 Haapavesi 10,6 5,2 7,5 7,7 14,5 15,2 14,1 24,5 Pudasjärvi 4,5 8,1 12,6 13, ,4 16,3 15,2 Pyhäjoki 7,8 3,2 11,6 14,1 17,4 12,6 15,5 22,2 Pyhäjärvi ,4 15,7 20,2 22, ,2 Sievi 10, ,1 9,9 20,1 14,2 18,1 18,2 Siikajoki 6, ,7 12,9 23,3 19,6 24,6 28,4 Siikalatva 12,5 9,9 8,1 10,1 17,5 9,3 16,5 13,3 Sotkamo 8,2 6,2 13,3 9,9 16,8 15,7 16,5 18,3 Taivalkoski 11,1 8,1 10, ,7 19,9 21,4 17,7 Tyrnävä 8,3 5,8 8,6 5, ,4 17,4 22,1 Utajärvi 4,1 5, ,4 16,6 23,6 keskiarvo 8,6 8,2 12,2 11,0 19,1 17,2 18,1 19,2 Taulukko 2. Yläkoulun 8 9-luokkalaisten mielenterveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tilastoja kunnittain vuosien 2011 ja 2013 kouluterveyskyselystä (%). *2011 muodossa: keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Ei yhtään läheistä ystävää -kysymyksen tulokset ovat pysyneet pääosin lähes samana kaupunkimaisissa kunnissa. Taajaan asutuissa kunnissa muutos on liikkunut useammin huonompaan suuntaan. Maaseutumaisissa kunnissa tulos on yleisemmin samansuuntainen kuin aiemmin. Keskiarvo on pysynyt hyvin lähellä samaa, eivätkä muutokset yleisesti ole usein kovinkaan suuria. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 14

21 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus -kysymyksen tulokset ovat pääosin parantuneet kaikissa kuntatyypeissä. Tulos on huonontunut vain muutamissa yksittäisissä kunnissa, ja myös keskiarvo on laskenut. Kysymyksen sisältö on muuttunut hieman vuosien 2011 ja 2013 välillä, mutta niiden pitäisi olla varsin lähellä toisiaan. Vanhemmuuden puutetta -kysymyksen tulokset ovat pääosin parantuneet kaikissa kuntatyypeissä. Myös keskiarvo on laskenut muutaman prosenttiyksikön verran, ja tilanne on parantunut huomattavasti huonoimmasta tuloksesta vuonna Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana -kysymyksen tulokset ovat usein huonontuneet kaupunkimaisissa kunnissa. Taajaan asutuissa kunnissa on tapahtunut parannusta tai tulos on lähes sama. Maaseutumaisissa kunnissa tulokset ovat huonontuneet hieman useammin kuin parantuneet. Myös keskiarvo on noussut jonkin verran. Päivittäin vähintään kaksi oiretta Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Ylipaino Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Kunta Kajaani 19, ,3 19,3 16,4 15, ,2 Kempele 15,3 12,2 13,8 13,2 15,9 16,1 31,2 23,8 Oulu 16,6 17,7 15,5 15,8 13, ,9 25,9 Raahe 14, ,8 20,5 13,5 12,6 33,9 33,3 Haapajärvi 19, ,2 13, ,4 37,6 31,9 Ii 22,6 16,9 12,3 12, ,6 44,1 35,2 Kalajoki 21,7 13, ,2 19,1 15,9 33,8 27,9 Kuhmo 20,3 19,5 12,5 16,2 15,5 19,4 40,3 36,4 Kuusamo 16,8 16,8 17,4 14,8 12,9 14,1 30,4 33,3 Liminka 14,8 12,3 13,6 12,1 12,3 11,2 28,6 22,2 Muhos 15,9 19,2 11,3 13,3 16,6 13,6 29,1 31,4 Nivala 21,6 23,6 19,5 23,1 14,4 16,3 33,3 32 Oulainen 23 21,1 14,8 19,8 15,3 21,8 28,7 31 Suomussalmi 13, ,2 26,3 15,6 24,3 45,4 49 Ylivieska 16 17,5 13,7 12,9 12,1 8,2 36,2 35,3 Alavieska 14,4 21,8 19,2 14, ,1 35,5 43,6 Haapavesi 11,6 13,5 14,5 18,1 15,6 13,2 28,8 30,3 Pudasjärvi 35,7 22,5 30,1 21,8 12,1 15,9 40,7 34,2 Pyhäjoki 11,8 18,7 19,5 15,6 17,4 11, ,5 Pyhäjärvi 10,7 26, ,3 24,7 13,2 35,2 35 Sievi 11, ,4 11,8 11,3 14,3 30,4 35,9 Siikajoki 23 20,7 18,2 19,5 14,8 18,3 28,1 27,2 Siikalatva 15,3 17,8 13,4 16,9 15,6 19,9 34,8 30,8 Sotkamo 17,2 17, ,5 20,6 14,4 35,8 28,9 Taivalkoski 17,5 14,8 13,5 20,4 17,1 21,7 41,5 32,9 Tyrnävä 13,1 16,3 12,4 11,8 18,7 8,5 34,6 24,9 Utajärvi 15,2 12,4 14,9 14,9 17,8 20,9 35,5 25,2 keskiarvo 17,4 18,1 16,3 16,8 15,8 16,2 34,3 32,1 Taulukko 3. Yläkoulun 8 9-luokkalaisten fyysiseen terveyteen liittyviä tilastoja kunnittain vuosien 2011 ja 2013 kouluterveyskyselystä (%). 15

22 Päivittäin vähintään kaksi oiretta -kysymyksen tulokset ovat useammin huonontuneet kaupunkimaisissa kunnissa. Taajaan asutuissa kunnissa tulos on liikkunut molempiin suuntiin. Maaseutumaisissa kunnissa tulos on samaa tasoa tai huonontunut. Keskiarvo on huonontunut hieman, mutta huonoin tulos on 2013 kuitenkin selkeästi lähempänä keskiarvoa kuin vuonna Päivittäin vähintään kaksi oiretta -kohta tarkoittaa sitä, että kyselyvastauksen mukaan oppilaalla on ollut viimeisen puolen vuoden aikana lähes päivittäin kaksi oiretta seuraavista: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta. Kokee terveydentilansa huonoksi -kysymyksen tulokset ovat parantuneet eniten taajaan asutuissa kunnissa. Sekä kaupunkimaisissa että maaseutumaisissa kunnissa muutoksia on tapahtunut molempiin suuntiin. Keskiarvo on huonontunut vain hiukan, mutta vuoden 2011 huonoimmasta tuloksesta on päästy lähemmäs keskiarvoa vuonna Ylipaino -kysymyksen tulokset pysyivät lähellä samaa kaupunkimaisissa kunnissa. Useissa taajaan asutuissa kunnissa tilanne huononi. Myös maaseutumaisissa kunnissa tilanne useammin huononi kuin parani. Keskiarvo huononi, ja kokonaisuutena vuonna 2013 on enemmän huonoja tuloksia kuin vuonna Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h -kysymyksen kohdalla tulee ottaa huomioon, että asteikko on käänteinen muihin kysymyksiin verrattuna. Tässä siis matala keskiarvo on huonompi tulos. Yleisesti tulokset huononivat useissa kunnissa. Parannusta on nähtävissä, mutta huonoimmat tulokset ovat selvästi vuoden 2013 puolella. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 16

23 Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran Pelaa rahapelejä viikoittain Kunta Kajaani 14,9 16, ,4 7,8 7,4 20,1 4,8 Kempele 11,7 10,9 9 12,7 7,3 7,4 15,7 3,1 Oulu 15,4 12,1 12,6 10,5 8, ,7 4,6 Raahe 16,4 20,3 12,5 13,3 8,7 8,2 19,5 4,7 Haapajärvi 20 20,2 9,7 9,9 4,3 5,7 15,1 6,3 Ii 18,5 16,8 20,9 9,7 4,2 5,3 14,1 3,6 Kalajoki 14,9 14,2 15,3 11 5,1 2,4 13,6 4,4 Kuhmo 18,3 19,7 17,8 15,6 4,3 5,2 23,8 4,7 Kuusamo 15, ,4 11,8 5,4 7,8 22,4 4,2 Liminka 17,6 8,3 11 3,3 4,5 3,7 9,8 0,4 Muhos 19,5 24,4 12,4 8,7 7,9 10,4 14 4,8 Nivala 22,2 25,7 16,8 16,7 3,2 7,3 24,4 5,3 Oulainen 16,9 9,9 11,4 8 7,5 7,6 12,7 5 Suomussalmi 14 20,7 16,2 14,5 5,7 13,8 22,8 6,2 Ylivieska 20 23,6 17,9 11,1 4 9,8 23,3 9,4 Alavieska 13 14,8 7,8 14,5 3,9 2,9 16,9 0 Haapavesi 15,7 14,3 10 6,7 3 3,2 14,7 2,9 Pudasjärvi 26,7 16,9 16,3 11,4 6,7 5,6 26,7 8 Pyhäjoki 26,5 12,3 12,7 13,6 5,1 2,5 18,2 0 Pyhäjärvi 19 16,1 12,9 10,8 1,8 4,4 15,1 5,1 Sievi 16 12,2 8,7 12,2 2,9 8 12,7 9,8 Siikajoki 13 20,9 10,5 14,6 11, ,1 8,8 Siikalatva 18,7 6 18,6 4,1 2,2 5,1 11,7 1 Sotkamo 12,3 16,2 14,5 17,1 4 7,1 16 1,6 Taivalkoski 20,4 16,5 9,7 6,2 4,1 5,4 21,1 12,8 Tyrnävä 21,7 20,5 12,9 7,6 4 5,2 9 1,9 Utajärvi 21,7 17,7 18,1 8,1 3,8 2,9 15,8 1,4 keskiarvo 17,8 16,5 13,5 11,0 5,3 6,6 16,9 4,6 Taulukko 4. Yläkoulun 8 9-luokkalaisten päihteiden ja rahapelien käyttöön liittyviä tilastoja kunnittain vuosien 2011 ja 2013 kouluterveyskyselystä (%). Tupakoi päivittäin -kysymyksen tulokset ovat parantuneet jonkin verran keskiarvoon nähden. Tilanne on parantunut eniten maaseutumaisissa kunnissa ja huonontunut eniten taajaan asutuissa kunnissa. Keskiarvo on laskenut, sillä paras tulos on laskenut selvästi. Kuitenkin huonoin tulos on pysynyt lähes samana molempina vuosina. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa -kysymyksen tulokset ovat useimmin huonontuneet kaupunkimaisissa kunnissa. Taajaan asutuissa tilanne on parantunut ja maaseutumaisissa liikkunut molempiin suuntiin. Keskiarvo on laskenut ja myös huonoimmat tulokset ovat laskeneet hieman. Kokeillut laittomia huumeita -kysymyksen tulokset ovat pääosin huonontuneet kaupunkimaisissa kunnissa. Taajaan asutuissa kunnissa tilanne on yhtälailla huonontunut ja parantunut. Maaseutumaisissa kunnissa 17

24 tulokset ovat pääosin parantuneet. Keskiarvo on huonontunut, ja huonoja tuloksia on selvästi enemmän vuonna Kaikissa kunnissa tulokset ovat parantuneet kysymyksen pelaa rahapelejä viikoittain kohdalla. Joissakin kunnissa nuoret ovat vastanneet jopa nollatuloksen. Rahapelien pelaamisessa tapahtunut radikaali lasku kaikissa kuntatyypeissä johtuu siitä, että kesäkuun 2011 jälkeen kaikki rahapelit ovat olleet kiellettyjä alle 18- vuotiailta (THL: Nuoret pelissä). Kaikkiaan voidaan tulosten perusteella sanoa, että nuorten terveys ja fyysiset olot ovat huonontuneet jonkin verran (esim. vanhemmuuden puute, fyysisen uhan mahdollisuus ja lounaan jättäminen pois). On kuitenkin useita arvoja haitallisesta käyttäytymisestä ja mielenterveyden kannalta tärkeitä asioita (esim. humalakäyttäytyminen, tupakointi, ahdistuneisuus ja ystävien puute), jotka ovat parantuneet aiempaan nähden. Pienten kuntien tilanne ei näy kyselyssä niiden vastausten puuttuessa Sotkanetin tietokannasta, mutta kuntakohtaisia tuloksia on löydettävissä hakukoneilla ja valtakunnalliset sekä maakuntakohtaiset tulokset löytyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) internetsivuilta. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 18

25 3. Katsaus kuntien nuorisotyöhön Vuoden 2014 nuorisotyön henkilötyövuosia (tästä lähtien HTV) tarkasteltiin työtehtävätasolla. Kyselyssä selvitettiin, onko HTV:t osoitettu nuorisotoimen johtajan tai vastaavan tehtävän, nuorisosihteerin tai vastaavan tehtävään, nuoriso-ohjaajan tai vastaavan tehtävään vai erityisnuorisotyöntekijän tai vastaavan tehtävään. Eri kuntien välillä oli suuria eroja sen suhteen, miten HTV:t oli jaettu eri työtehtäviin. Kaupunkimaisissa kunnissa nuorisotyöhön käytettiin yhteensä 107,65 henkilötyövuotta ja keskimääräisesti n. 27 HTV:tä. Taajaan asutuissa kunnissa käytettiin yhteensä 24,5 HTV:tä ja keskimäärin n. 2,22 HTV:tä ja maaseutumaisissa kunnissa käytettiin yhteensä n. 30 HTV:tä keskiarvon ollessa 1,3 HTV:tä per kunta. (Taulukko 5.) Kaikissa kaupunkimaisissa kunnissa oli täytetty vähintään kolme eri tehtäväluokkaa. Taajaan asutuissa kunnissa tehtävistä keskimäärin kaksi oli käytössä ja maaseutumaisissa pääosin yksi. HTV:iden määrä vaihteli 85,5:n ja 0,35:n välillä keskiarvon ollessa n. 4,26. Eniten henkilötyövuosia käytettiin nuorisotyönohjaajan tehtävään (129,75) ja vähiten nuorisotoimen johtajan tehtävään (7,1). Erityisnuorisotyöntekijöiden tehtävään käytetiin 8 HTV:tä ja nuorisosihteerin tehtävään 17,35 HTV:tä. 19

26 Nuorisotoimenjohtajana tai ohjaajana tai työntekijänä tai 2013 > Nuoriso- Erityisnuoriso- Muutos-% Nuorisosihteerinä YHTEENSÄ YHTEENSÄ tai vastaavana Kunta vastaavana vastaavana vastaavana 2014 Kajaani ,0 % Kempele , ,5% Oulu 0, ,4 85,5 32,8% Raahe 1 7,15 1 9,15 9,15 0,0 % keskiarvo 0,83 1,00 24,04 1,50 21,85 26,91 Haapajärvi ,0 % Ii 0,5 1, ,3% Kalajoki 0, ,75 2,3-16,4% Kuhmo ,% Kuusamo 1 2,3 2 3,3 65,0% Liminka ,7% Muhos 0,5 1 1,5 1,5 0,0 % Nivala 0,4 1 2,5 1,4-44,0% Oulainen ,0 % Suomussalmi ,0% Ylivieska ,0 % keskiarvo 0,64 0,92 1,48 1,00 2,80 2,23 Alavieska 0,35 1,05 0,35-66,7% Haapavesi 0,5 1 1,5 1,5 0,0 % Hailuoto 0,05 0,5 1,3 0,55-57,7% Hyrynsalmi 0,5 0,5 0,5 0,0 % Kärsämäki 0,4 0,96 0,4-58,3% Lumijoki 0,7 0,85 0,7-17,6% Merijärvi 0,55 1 0,55-45,0% Paltamo 1 1,5 1-33,3% Pudasjärvi ,0 % Puolanka ,0 % Pyhäjoki 0,5 0,65 0,5-23,1% Pyhäjärvi ,0 % Pyhäntä 0,5 0,45 0,5 11,1% Reisjärvi 0,4 0,5 0,4-20,% Ristijärvi 0,5 0,6 0,5-16,7% Sievi 0,2 0,6 0,7 0,8 14,3% Siikajoki 0,5 1 2,6 1,5-42,3% Siikalatva 1 1,8 1-44,4% Sotkamo 1 5,5 6 6,5 8,3% Taivalkoski 0,1 1,15 1,5 1,25-16,7% Tyrnävä 1 3 3,2 4 25,0% Utajärvi 1 1, ,0% Vaala 0,25 0,3 0,95 0,55-42,1% keskiarvo 0,35 0,63 1,34 1,00 1,52 1,31 YHTEENSÄ 7,1 17,35 129, ,01 162,20 6,0% Taulukko 5. Nuorisotyön henkilötyövuodet vuosina 2013 ja 2014 sekä niistä lasketut muutosprosentit. Vuoden 2013 katsaukseen nähden HTV:t olivat nousseet hiukan yhteensä 153:sta 162,2:en. Kaupunkimaisten kuntien henkilötyövuodet olivat lisääntyneet (87,4 107,65) ja taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa vastaavasti vähentyneet (30,75 24,5 ja 34,86 30). Määrien muutoksiin voivat vaikuttaa vuoden 2013 Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 20

27 kuntaliitokset (Ouluun liitettiin Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii sekä Raaheen Vihanti), minkä vuoksi pienempien kuntien henkilötyövuodet ovat siirtyneet kaupunkimaisten kuntien tilastoihin Nuorisotilat ja leirikeskukset Kuntien sivuilta kerättiin tietoa syyskuussa 2015 kuntien nuorisotilojen aukioloajoista, joihin laskettiin kaikkien kunnan alueella olevien nuorisotilojen vakituiset jokaviikkoiset aukioloajat (Kuva 11). Lähes jokaisella kunnalla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella nuorisotilat olivat auki perjantaina. Muina arkipäivinä tilat olivat auki vaihtelevasti kunnittain, niin että osalla kunnista nuorisotilat olivat auki jokaisena arkipäivänä ja osalla perjantain lisäksi yhtenä tai kahtena päivänä. Joissakin kunnissa eri nuorisotilat olivat auki hieman eri päivinä. Lauantaina tai sunnuntaina nuorisotilat olivat auki vain seitsemässä kunnassa: Hailuodossa, Oulaisissa, Oulussa, Raahessa, Taivalkoskella, Tyrnävällä ja Ylivieskassa. Näistä kunnista viidellä (Oulu, Raahe Taivalkoski, Tyrnävä ja Ylivieska) nuorisotilat olivat auki jopa kuusi kertaa viikossa. Ylivieskassa toimintaa oli myös sunnuntaisin. Nuorisotalojen aukiolopäivät 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Kuva 11. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotilojen aukiolopäivät prosentteina. Kuntien sivuilta kerättiin tietoa samalla myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorten leirikeskuksista. Alueella toimii kuudessa kunnassa yksi kunnan omistama leirikeskus. Oulussa on Koppanan leirikeskus (aiempi Sanginjoen leirikeskus myytiin kesällä 2015), Raahessa Lännenrannan leirikeskus, Kuusamossa Oivangin nuorisokeskus, Kalajoella Pitkäjärven leirikeskus, Siikalatvassa leirikeskus Ristironkkeli ja Reisjärvellä on Saarisen leirikeskus. Joissakin kunnissa on myös retkeilymajoja tai mökkejä, joita voidaan käyttää lyhyiden leirien tai toimintapäivien järjestämiseen Nuorisotoimen käyttökustannukset Kuntaliitto on koonnut tietoa kuntien kustannusrakenteesta vuodelta 2013 (Kunnat.net). Kuvassa 13. näkyvät nuorisotoimen nettokäyttökustannukset vuodelta Pohjois-Pohjanmaan kunnat on merkattu sinisellä ja Kainuun vihreällä. Kaupunkimaisissa kunnissa nuorisotoimen nettokäyttökustannukset olivat keskimäärin 2,56 miljoonaa euroa, taajaan asuttujen kuntien euroa ja maaseutumaisten euroa. Kunnan koko on 21

28 siis yksi vaikuttava tekijä nuorisotoimen nettokäyttökustannusten suuruuteen, mutta ei kuitenkaan ainoa. Lisäksi kaupunkimaisten kuntien osalta tulee ottaa huomioon vuoden 2013 kuntaliitokset, jolloin pienempien kuntien osuudet siirtyivät kaupunkimaisten Oulun ja Raahen osuuksiin. Joissain yksittäisissä pienemmissä kunnissa kustannukset olivat korkeita verrattuna muihin kuntiin. Näihin kuntiin kuuluivat muun muassa Pyhäjärvi, Pudasjärvi, Suomussalmi ja Taivalkoski. Vastaavasti joissain suuremmissa kunnissa kustannukset olivat pienempiä. Yhtä nuorta kohti mitattuna kustannukset olivat suurimmat kaupunkimaisissa kunnissa (95 euroa/nuori). Maaseutumaisissa kunnissa vastaava luku oli hieman pienempi (94 euroa/nuori) ja taajaan asutuissa kunnissa alhaisin (63 euroa/nuori). Nettokäyttökustannukset ovat nousseet vuodesta Tuolloin kaupunkimaisten kuntien keskimääräiset käyttökustannukset olivat 1,9 miljoonaa euroa, taajaan asuttujen kuntien euroa ja maaseutumaisten kuntien euroa. Kustannukset olivat tuolloin yhtä nuorta kohti 88 euroa maaseutumaisissa kunnissa, 72 euroa kaupunkimaisissa kunnissa ja 55 euroa taajaan asutuissa kunnissa. Kuva 12. Nuorisotyön nettokäyttökustannukset Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 22

29 Nettokäyttökustannukset per 0 28-vuotias Pyhäjärvi Suomussalmi Pudasjärvi Taivalkoski Vaala Puolanka Hailuoto Paltamo Kuhmo Siikalatva Oulu Raahe Utajärvi Alavieska Sotkamo Kajaani Hyrynsalmi Lumijoki Siikajoki Kalajoki Oulainen Merijärvi Pyhäntä Liminka Nivala Kärsämäki Ristijärvi Haapavesi Haapajärvi Pyhäjoki Ylivieska Kempele Sievi Muhos Tyrnävä Reisjärvi Kuusamo Ii Kuva 13. Kuntien nuorisotyöhön käyttämättä nettokäyttökustannukset alle 29-vuotiaiden määrään suhteutettuna (Kunnat.net, kunnan kustannusrakenne.) Sininen edustaa Pohjois-Pohjanmaata, vihreä Kainuuta. Kuntien välillä näkyy suuria eroja nettokäyttökustannuksissa yhtä 0 28-vuotiasta kohti. Sekä matalia että korkeita nettokäyttökustannuksia näkyy kaikissa kuntatyypeissä. Iin nettokäyttökustannukset yhtä nuorta kohti on verrannollisesti hyvin alhainen muihin kuntiin nähden. Tähän vaikuttava tekijä lienee Ii-instituutti, jonka rahoitus voi mennä eri kautta kuin kunnan, joten todelliset nuorta kohti käytetyt rahat eivät ole mukana Kunnat.netin tilastoissa. 23

30 4. Nuorisotoimen paikalliset ja alueelliset valtionavustukset 2015 Vuonna 2015 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelle jaettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kautta paikalliseen ja alueelliseen nuorisotyöhön valtionavustusta yhteensä euroa. Vuonna 2013 vastaava summa oli euroa. PSAVIn kautta jaettiin lasten- ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, etsivän nuorisotyön, nuorten työpajatoiminnan ja alueellisen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman avustukset. Opetus ja kulttuuriministeriön kautta jaettiin nuorisotila-avustus sekä nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden avustus. Taulukossa 6. kyseiset avustukset on jaoteltuna maakunnan ja avustustyypin mukaan. Tässä luvussa avustukset esitellään kunnittain. On kuitenkin muistettava, että usein avustusta saanut toimija on esimerkiksi rekisteröity yhdistys, joka on saanut rahaa kunnan alueelle, eikä itse kunta ole varsinainen avustuksen saaja. Lasten ja nuorten paikallinen harrastustoiminta Nuorten työpajatoiminta Etsivä nuorisotyö Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Nuorisotilat Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Avustus yhteensä Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Yhteensä Taulukko 6. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun paikallisten ja alueellisten nuorisotoimen hankkeiden valtionavustus avustustyypin mukaan jaoteltuna. Useamman kunnan alueella tapahtuvan toiminnan avustus on jyvitetty mukana olevien kuntien kesken. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 24

31 Kuva 14. Valtionavustusten jakautuminen kunnittain vuonna Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustus Pohjois-Suomen aluehallintovirasto jakoi lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun alueelle avustusta yhteensä euroa. Avustus jakautui 67 toimijalle, niin kunnille kuin yhdistyksille, ja kohdistui 36 kunnan alueelle. Kahden kunnan alueelle avustusta ei myönnetty. Avustussumma vaihteli eurosta euroon (Kuva 15.), joskin suurin summa myönnettiin Oulun alueen kahdeksalle eri toimijalle. Lasten ja nuorten harrastustoiminnalle jaettiin 2015 aiempaa enemmän avustuksia määrärahakorostusten ansiosta. Vuonna 2014 harrastustoiminnalle jaettiin euroa eli euroa vähemmän. 25

32 Kuva 15. Lasten- ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustus Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa Osassa kuntia avustusta on saanut useampi kuin yksi toimija Nuorten työpajatoiminnan valtionavustus Pohjois-Suomen aluehallintovirasto jakoi Nuorten työpajatoimintaan valtionavustusta Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen yhteensä euroa. Nuorten työpajatoiminnan avustusta myönnettiin yhteensä 32 kunnan alueelle, yhteensä 25 työpajatoiminnan järjestäjälle. Useat valtionavustusta saaneet nuorten työpajat toimivat yli kuntarajojen. Esimerkiksi Jelppiverkon toiminta jakautui Haapaveden, Oulaisten, Ylivieskan, Merijärven, Kalajoen, Alavieskan ja Sievin alueelle ja Kumppaniksi ry:n toiminta Kajaanin, Sotkamon ja Ristijärven alueelle. Kuuden kunnan alueella ei toteuteta valtion avustamaa työpajatoimintaa. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 26

33 Nuorten työpajoihin annettu avustus yhtä alle 29- vuotiasta kohti Suomussalmi Puolanka Kuhmo Taivalkoski Pudasjärvi Utajärvi Haapajärvi Kärsämäki Alavieska Ylivieska Vaala Nivala Lumijoki Sievi Siikalatva Liminka Muhos Ii Pyhäjärvi Kuusamo Siikajoki Merijärvi Oulainen Kalajoki Haapavesi Kajaani Ristijärvi Sotkamo Tyrnävä Kempele Oulu Raahe Reisjärvi Pyhäntä Pyhäjoki Paltamo Hyrynsalmi Hailuoto Kuva 16. Nuorten työpajatoimintaan saadut avustukset euroina kaikkien osallisten kuntien kesken jaettuna ja suhteutettuna kunnan alle 28-vuotiaisiin nuoriin. Sininen edustaa Pohjois-Pohjanmaata, vihreä Kainuuta. Kaupunkimaiset kunnat saavat suhteellisesti vähiten rahaa nuorta kohden (kuva 16.). Kunnan koko vaikuttaa pääosin suhteellisen osuuden määrään siten, että maaseutumaiset kunnat saavat keskimäärin hieman enemmän kuin taajaan asutut kunnat. Kuitenkin taajaan asuttu Suomussalmi saa suhteessa eniten rahaa. 27

34 Oulu Jelppiverkko Sytyke-Centre / Hengitysliitto ry Kumppaniksi ry Jokilaaksojen Nuorten Tuki ry. Limingan kunta Suomussalmi Kuhmo Pudasjärvi Koilis-Suomen Aikuiskoulutus Taivalkoski Ii Nuorten ystävät ry Nivala Kempele Puolanka Raahe Siikalatva Utajärvi Siikajoki Tyrnävä Pyhäjärvi Vaala Itelliset ry Työpajatoimijoiden saamat avustukset Kuva 17. Nuorten työpajatoimijoille annettujen avustusten vertailu vuosilta Vuonna 2015 jaettiin hieman vähemmän työpaja-avustuksia kuin aiempina vuosina. Aiemmin määrärahat ovat kasvaneet, mutta vuonna 2015 ne vähenivät. Opetus- ja kulttuuriministeriö vähensi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston nuorten työpajatoiminnan määrärahaa edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2014 myönnettävä nuorten työpajatoimintaan suunnattu määräraha oli Valtakunnan tasolla määrärahan suuruus ei ole kuitenkaan muuttunut. Puolangan ja Siikajoen kuntien työpajat saivat avustusta ensimmäisen kerran 2015, kun taas Itelliset ry lopetti toimintansa vuoden 2013 jälkeen. (Kuva 17.) Oulun alueella oli kolme työpajatoimijaa: KSL ry, ODL ja Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskus Etsivän nuorisotyön valtionavustus PSAVI jakoi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen kunnille etsivään nuorisotyöhön valtionavustusta euroa. Alueella etsivän nuorisotyön valtionavustusta sai 27 etsivän nuorisotyön valtionavustuksen hakijaa. Avustusta saaneet toimijat työllistivät yli viisikymmentä etsivän nuorisotyöntekijää yhteensä 49,8 HTV:n verran. Jotkut etsivät toimivat myös muissa tehtävissä, joten HTV-määrä saattaa olla esim. 0,5. Kuten työpajojenkin Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotyön ja nuorisotilastojen tunnuslukuja 28

35 tapauksessa, myös monet etsivää nuorisotyötä tekevät toimijat työskentelevät yli kuntarajojen. Kaikki kunnat eivät ole hakeneet avustusta, vaan ovat tehneet yhteistyösopimuksia ympäristökuntien kanssa. Esimerkiksi Jokilaaksojen Nuorten Tuki ry. toimii neljän kunnan alueella ja Jelppiverkko seitsemän kunnan alueella. Etsivän nuorisotyöntekijöiden määrät vaihtelevat kunnittain ja alueittain. Esimerkiksi Oulussa toimii kahdeksan etsivää nuorisotyöntekijää, Kajaani-Ristijärvi-alueella neljä etsivää nuorisotyöntekijää ja Raahe-Pyhäjoki-alueella kaksi etsivää nuorisotyöntekijää. Suurimmassa osassa Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun kunnista toimii yksi etsivä nuorisotyöntekijä. Nuorisotyöhön käytetään 12,8 HTV:tä Kainuun alueella ja 37 HTV:tä Pohjois-Pohjanmaan alueella. Hyrynsalmi Pyhäntä Puolanka Vaala Utajärvi Lumijoki Suomussalmi Paltamo Pudasjärvi Taivalkoski Sotkamo Siikalatva Ii Siikajoki Reisjärvi Pyhäjärvi Kärsämäki Haapajärvi Kuhmo Kuusamo Liminka Tyrnävä Ristijärvi Kajaani Kempele Muhos Ylivieska Sievi Oulainen Merijärvi Haapavesi Alavieska Kalajoki Nivala Raahe Pyhäjoki Hailuoto Oulu Etsivään nuorisotyöhön annettu avustus yhtä alle 29- vuotiasta kohti Kuva 18. Etsivään nuorisotyöhön saadut avustukset euroina kaikkien osallisten kuntien kesken jaettuna ja suhteutettuna kunnan alle 28-vuotiaisiin nuoriin. Sininen edustaa Pohjois-Pohjanmaata, vihreä Kainuuta

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012 Alavieska 11,4 10,2 9,8 8,9 7,0 7,6 9,2 Haapajärvi

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017 Alavieska 11,0 11,1 10,3 9,4 8,9 8,4 10

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,1

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 13 Haapajärvi

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa Oulu Oulu 1.11.2016 TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa Tuloskortti 2016 Tutkimustietoon perustuva yhteenveto suomalaisten lasten ja nuorten liikunnasta ja sen edistämisestä eri yhteyksissä.

Lisätiedot

PSAVI-alueen nuoret ja nuorisotyö

PSAVI-alueen nuoret ja nuorisotyö PSAVI-alueen nuoret ja nuorisotyö Tapio Taskinen OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 35/2017 Aluehallintovirastojen julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Opetus-

Lisätiedot

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja 1 Oppilasmäärä Oppilasmäärä Painotettu Esiopetuksen Esiopetuksen 20.9.2010 20.9.2011 oppilasmäärä kustannukset kust./esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 123 6 430

Lisätiedot

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja 1 Oppilasmäärä Oppilasmäärä Painotettu Esiopetuksen Esiopetuksen 20.9.2011 20.9.2012 oppilasmäärä kustannukset kust./esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 430 6 471

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2016 Taulukko 1. Esiopetus

POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2016 Taulukko 1. Esiopetus Taulukko 1. Esiopetus LIITE 1. Oppilasmäärä 20.9.2015 Oppilasmäärä Painotettu oppilasmäärä Esiopetuksen kustannukset Esiopetuksen kustannukset / esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 145 6 071 6 114 32 276

Lisätiedot

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut 2016 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030

Lisätiedot

PALVELUJEN JA RAKENTEIDEN MUUTOS POHDINTAA ALUEHALLINNON NÄKÖKULMASTA

PALVELUJEN JA RAKENTEIDEN MUUTOS POHDINTAA ALUEHALLINNON NÄKÖKULMASTA PALVELUJEN JA RAKENTEIDEN MUUTOS POHDINTAA ALUEHALLINNON NÄKÖKULMASTA Margit Päätalo Johtaja 7.2.2014 1 ESITYKSEN RUNKO PALVELUT JA KANSALAISTEN YHDENVERTAISUUS SOTEALUEET TILANNE JA TARPEET OSAAVAT SOSIAALI-

Lisätiedot

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Tietopaketti 4: Ikäihmiset Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut ja väestöennusteet eri ikäryhmittelyillä 65 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen,

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti

Lisätiedot

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Kommentit 14.3.2012 mennessä. Kommentit voi lähettää: Ensihoidon ja päivystyksen

Lisätiedot

Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi

Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi 22.9.2016 Huono-osaisuus ja osallisuus 2 Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Tietopaketti 10: Toimintakyky ja kuntoutuminen. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Tietopaketti 10: Toimintakyky ja kuntoutuminen. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Tietopaketti 1: Toimintakyky ja kuntoutuminen Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Lääkinnällinen kuntoutus Luovutettujen apuvälineiden

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie

Lisätiedot

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Avoterapiahankinta 2015-2018 Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Infotilaisuuden ohjelma Avaus Avoterapiapalvelujen tarjouskilpailun järjestäminen ja hankintalain mukainen menettely Tarjouspyyntö, Kelan vaikeavammaisten

Lisätiedot

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen Päätös 1 (5) Kaupintie 10 00440 Helsinki ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen HAKIJA/PALVELUJEN TUOTTAJA Kaupintie 10 00440 Helsinki Y-tunnus: 1906667-5 HAKEMUS

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston katsaus alueen ajankohtaisiin kehitysvammahuollon asioihin

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston katsaus alueen ajankohtaisiin kehitysvammahuollon asioihin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston katsaus alueen ajankohtaisiin kehitysvammahuollon asioihin Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen & Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen, tahdosta

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Alkoholihallinto Alkoholitarkastajat Ari Kilponen ja Sari Korhonen Lupasihteeri Paula Takalo Ratkaisijat Sinikka Siniluoto-Heikkinen ja Raimo Lepistö Vireille tulleita

Lisätiedot

Tietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Tietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Tietopaketti 9: Vammaispalvelut Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Etuuksien saajat Kelan vammaisuuden perusteella maksamat tuet Lapsen

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 30.9.2012 Kunnanhallitus 7.11.2012 Kunnanvaltuusto 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-syyskuu Saapuneet

Lisätiedot

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2012

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2012 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2012 Merja Kummala-Mustonen (toim.) Limingan kirjasto (Kuva: Anna Kamula) 1. Esipuhe Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 6 Kainuu 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 6.1. KAINUU Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 7 kpl Kainuun maakuntaan

Lisätiedot

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012 KATSAUS POHJOISPOHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012 Katsauksen sisältö: 1. Kansi; työttömyysasteet kunnittain 8. Alle 25vuotiaat työttömät työnhakijat 2. Katsaus PohjoisPohjanmaan tilanteeseen v.

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollossa -

Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollossa - Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollossa - Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain toimeenpanon seuranta koulutustilaisuus 3.11.2017 Kehitysvammahuollon ajankohtaista Lakimies Pirjo

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 06.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 200 lukion 1. ja 2. vuosikurssin i opiskelijat muutokset 2000, 2004 200 200 sukupuolten väliset erot vuonna 200 Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 30.06.2015 Kunnanhallitus 24.08.2015 106 ALAVIESKAN KUNNAN RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-KESÄKUU Varsinainen toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

Kuntatalouden syyskuulumiset

Kuntatalouden syyskuulumiset Kuntatalouden syyskuulumiset Maakuntaliitot alueellisena, kansallisena ja kansainvälisenä toimijana yhteistyössä kuntien kanssa. Sanna Lehtonen @LehtonenKL 25.9.2019 1 Syksyn 2019 budjettiriihen päätöksillä

Lisätiedot

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys:

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys: 11.5.215 Selvitys 1 (54) Yhtymähallinto / Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet -hanke 3.1.215 Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys: Päihdeasiakkaiden avo-, laitos- ja asumispalvelut

Lisätiedot

Savuton kunta Sirkku Hotti

Savuton kunta Sirkku Hotti Savuton kunta 2012 2015 Sirkku Hotti 1 STRATEGISET LINJAUKSET - osatavoitteet 1-5 1. Kuntatyönantajan ja muiden julkisella rahoituksella toimivien tahojen savuton toimintakulttuuri 2. Kuntien savuttomuustyön

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 0 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat muutokset 00 0 sukupuolten väliset erot vuonna 0 Tiedosta

Lisätiedot

PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4

PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4 PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus 4.5.2017 TR4 Sote-palveluiden hahmottelua alueellisesti Hyvinvointikeskusalueet (13) Hyvinvointikeskukset ja asemat (39) Palvelut hyvinvointikeskuksissa ja osin hyvinvointiasemilla

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Sirkku Hotti 1 STRATEGISET LINJAUKSET - osatavoitteet 1-5 1. Kuntatyönantajan ja muiden julkisella rahoituksella toimivien tahojen savuton toimintakulttuuri 2. Kuntien savuttomuustyön

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010 KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010 alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9 Katsauksen sisältö: 1. Kansi; työttömyysasteet kunnittain 8. Yli 50 -vuotiaat työttömät työnhakijat 2. Katsaus

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta

Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta Sähköinen hyvinvointikertomus Kainuun 3. Hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Soile Paahtama erityisasiantuntija Kuntalaki (1995/365) 1 3 mom. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2011

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2011 Raportteja 69 2012 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2011 merja kummala-mustonen (toim.) Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2011 MERJA KUMMALA-MUSTONEN (TOIM.)

Lisätiedot

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta Iiro Anttila projektityöntekijä Matti Martikainen vastuualuejohtaja, ensihoito ja päivystys OYS/PPSHP Taustaa Apulaisoikeuskanslerin

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään

Lisätiedot

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Syyskuu 9/2016 Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian päiväsairaanhoito

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustuksen käyttö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014

Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustuksen käyttö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014 Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustuksen käyttö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014 Jaana Jämsä Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 23/2015 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Kuntien järjestöyhteistyö kuntien järjestöyhdyshenkilöiden näkökulmasta raportti

Kuntien järjestöyhteistyö kuntien järjestöyhdyshenkilöiden näkökulmasta raportti Kuntien järjestöyhteistyö kuntien järjestöyhdyshenkilöiden näkökulmasta raportti 23.9.2019 Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys Pohjois-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2013

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2013 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2013 Merja Kummala-Mustonen (toim.) OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 14/2014 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Muutosagentti I&O Kärkihanke Pohjois-Pohjanmaa. Rita Oinas, TtM, sh

Miten tästä eteenpäin? Muutosagentti I&O Kärkihanke Pohjois-Pohjanmaa. Rita Oinas, TtM, sh Miten tästä eteenpäin? Muutosagentti I&O Kärkihanke Pohjois-Pohjanmaa Rita Oinas, TtM, sh Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Palveluntuottajan näkökulma. Uuden terveydenhuoltolain hengessä. Kuntien resurssit huomioiden

Palveluntuottajan näkökulma. Uuden terveydenhuoltolain hengessä. Kuntien resurssit huomioiden Palveluntuottajan näkökulma Uuden terveydenhuoltolain hengessä Kuntien resurssit huomioiden Esitämme, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella olisi pelastustoimen nykyisin hoitamien toimintaalueiden

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina

Lisätiedot

Tietopaketti 3: Nuoret aikuiset ja työikäiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Tietopaketti 3: Nuoret aikuiset ja työikäiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Tietopaketti 3: Nuoret aikuiset ja työikäiset Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut ja väestöennusteet 18-64-vuotiaat 16-29 /

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke . Pohjois-Pohjanmaan sote- hanke Tavoitteena on yhdessä maakunnan alueen keskeisten toimijoiden

Lisätiedot

Maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon liittyvät tilastot

Maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon liittyvät tilastot Maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon liittyvät tilastot Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY 23.3.2018 Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset vuonna 2016

Lisätiedot

Hankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus

Hankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus Hankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Huono-osaisuus? Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2014

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2014 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2014 Merja Kummala-Mustonen OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 18/2015 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket

Lisätiedot

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2015

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2015 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot vuonna 2015 Merja Kummala-Mustonen OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 12/2016 Aluehallintovirastojen julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Airi Martikainen Lapsi- ja perhetoiminnan järjestökoordinaattori. LAPE - Mitä ihmettä?

Airi Martikainen Lapsi- ja perhetoiminnan järjestökoordinaattori. LAPE - Mitä ihmettä? 24.2.2018 Airi Martikainen Lapsi- ja perhetoiminnan järjestökoordinaattori LAPE - Mitä ihmettä? LAPE-tietoisku LAPE-muutosohjelman valtakunnallinen toimeenpano Kehittämiskokonaisuudet Ydinviestit Toimiva

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtion- avustuksen käyttö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014

Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtion- avustuksen käyttö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014 Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtion- avustuksen käyttö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 214 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue / Nuorisotoimi

Lisätiedot