KANSALAISYHTEISKUNTAPOLITIIKAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS

Transkriptio

1 KANSALAISYHTEISKUNTAPOLITIIKAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika: torstai klo 9-12 Paikka: oikeusministeriö, Kasarminkatu 25, nh. Kuukkeli Osallistujat Puheenjohtajisto Eero Rämö, puheenjohtaja, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry Jäsenet ja varajäsenet Jyrki Nissilä, yksikön päällikkö, kansalaisjärjestöyksikkö, ulkoasiainministeriö Markus Seppelin, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö Johanna Suurpää, johtaja, oikeusministeriö Kia Vertiö, ylitarkastaja, sisäministeriö Päivi Järviniemi, työmarkkinaneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö Inga Nyholm, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Johanna Nurmi, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Pekka Harju-Autti, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö Pertti Lappalainen, dosentti, Jyväskylän yliopisto Janne Makkula, johtaja, Suomen Yrittäjät ry Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Stefan Mutanen, toimitusjohtaja, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf Milla Sandt, järjestökoordinaattori, Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry Leo Stranius, vapaan kansalaistoiminnan edustaja Sihteeristö Sami Demirbas, asiantuntija, oikeusministeriö Maria Wakeham-Hartonen, erityisasiantuntija, oikeusministeriö Niklas Wilhelmsson, neuvotteleva virkamies, oikeusministeriö Muut osallistujat Olli Joensuu, pääsihteeri, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry Jouni Varanka, erityisasiantuntija, valtioneuvoston kanslia 1. Kokouksen avaaminen Todettiin läsnäolijat. Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja ja kokouksen asialista sillä muutoksella, että muissa asioissa ollut tiedonanto yhteisymmärryspöytäkirjasta rahapeliyhtiöiden rahapelitoimintojen yhdistämisestä otettiin asialistan kohdaksi neljä. 1

2 2. Muutokset kokoonpanossa Todettiin jäsenmuutos: jäseneksi johtaja Rauno Vanhasen tilalle johtaja Janne Makkula (Suomen Yrittäjät). 3. Tohtori Seppo Niemelän muiston kunnioittaminen Niemelä ( ) mm. toimi hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman ohjelmajohtajana vuosina Wakeham-Hartonen oikeusministeriöstä piti muistopuheen. Pidettiin hiljainen hetki. 4. Tiedoksi: Yhteisymmärryspöytäkirja rahapeliyhtiöiden rahapelitoimintojen yhdistämisestä Pääsihteeri Olli Joensuu Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:stä, joka toimii myös Veikkauksen edunvälittäjäverkoston puheenjohtajana, kertoi suunniteltuun rahapelifuusioprosessiin liittyvästä yhteisymmärryspöytäkirjasta. Pöytäkirjassa huomioidaan edunsaajien näkökulmia. Uudistuksen keskeisenä periaatteena on kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen, pelikehityksen jatkuvuus ja pelihaittojen ehkäisy. Tavoitteena on luoda uusi tapa kansalaisyhteiskunnan rahoitukselle ja seurannalle yhteisen valtio-omisteisen integraatioyhtiön rakentamisella. Uusi yhtiö aloittaisi Omistajaohjaus, seuranta ja säädösvalmistelu on tarkoitus pitää erillään. Asiaa on tarkoitus käsitellä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa tiistaina Keskustelussa tuotiin esille järjestöjen keskeinen toive avustusten hakuprosessien selkeyttämisestä, käytäntöjen yhtenäistämisestä ja byrokratian vähentämisestä. Mainittiin myös edunsaajaneuvoston perustaminen, ja vertaisarviointien tärkeys. Todettiin, että kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset eivät alun perin olleet uudistuksen keskiössä. Rahapelimonopolin säilyttämisen keskeisenä oikeutuksena on pelihaittojen ehkäisy, jota tulisi enemmän pitää esille tuotonjaon ohella. On hyvä, että järjestöt ovat pääosin uudistuksessa samalla puolella, ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten supistamista vastaan. Prosessi pitää suorittaa niin, että edunsaajien ja kansalaisten luottamus järjestelmään säilyy. Aitoa vuoropuhelua tulisi vaalia uuden järjestelmän rakentamisessa. Tuotiin esille kulttuurieroihin liittyvät haasteet yhdistämisessä, joiden yhteensovittamisessa nähtiin paljon tehtävää. Todettiin, että RAY:n avustusosastolla on perinteisesti ollut keskeinen rooli. Osasto olisi siirtymässä sosiaali- ja terveysministeriöön niin, että vuosi 2017 valmistellaan vielä nykyisellä mallilla. Avustuksen luonteesta todettiiin, että ne jaettaneen valtionavustuksina. Haasteena Veikkauksen ja Finntoton puolella nähtiin keskustelussa ollut malli, jossa avustukset jaettaisiin jälkikäteen vahvistetun tilinpäätöksen perusteella. 5. Kansalaisyhteiskunta ja vaikuttaminen Hallitusohjelma, hallituksen toimeenpanosuunnitelma ja valtion talousarvioesitys 2016: tilannekatsaus, keskustelu ja KANEn kannanotto Erityisasiantuntija Jouni Varanka valtioneuvoston kansliasta kertoi, että strategisen hallitusohjelman tavoitteeksi asetettiin muun muassa virkamies-politiikkarajapinnan täsmentäminen. Strategisella hallitusohjelmalla tavoitellaan myös laajempaa vuorovaikutusta toimijoiden välillä. Yksityiskohtaisuutta vähennettiin, ja ministeriryhmien roolia terävöitettiin, jolla korostetaan poliittista ohjausta.

3 Toimenpidesuunnitelmassa tullee olemaan 83 toimenpidettä ja niillä alatoimenpiteitä. Lista julkistettaneen tulevalla viikolla. Ajankohtaisina asioina ovat hallituksen tiedotustilaisuudet, budjettiriihi ja syyskuun loppuun mennessä ns. yhteiskuntasopimus 2.0:n esittely sekä pääministerin ilmoitus kärkihankkeista ja reformeista. Toimintasuunnitelman seuranta tehdään tiiviiksi. Yhtenä elementtinä on vuosittainen suunnitelman päivittäminen, joka mahdollistaa aiempaa nopeamman regoinnin. Myös ennakko- ja jälkikäteisarvioinnit otetaan käyttöön. Tavoitteena on myös herätellä keskustelua eduskunnassa muun muassa valiokuntien roolista jatkossa, ja siitä millä tavalla oppositio voi integroitua kokonaisuuteen. JTS-valmistelussa voitaisiin katsoa strategiakokonaisuutta, johon kansalaisyhteiskunta voisi kontribuoida. Eri kohdissa otetaan käyttöön kansalaiskeskustelua (otakantaa.fi), etenkin normien purkamisessa ja kokeilukulttuurin edistämisessä. Keskustelussa kysyttiin, onko kärkihankkeita valmisteltaessa tehty vaikutusarviointeja. Varangan mukaan tämä vaihtelee, ja yksi keino on valtioneuvoston tutkimusrahojen kohdentaminen tukemaan strategisia kärkihankkeita. Kansalaisyhteiskunnalla voisi myös olla lisää annettavaa jo tehtyihin vaikutusarviointeihin. Tuotiin esille hallitusohjelman valikoivampi luonne. Joillakin ministeriöillä on vähän tai ei ollenkaan kärkihankkeita, ja toimintaa toteutettaneen hallitusohjelman väljien otsikoiden alla. Tämä puolestaan voi vähentää dialogia. Talouskysymysten aikataulun nopeutta ja prosessiin liittyvää avoimuuden puutetta kritisoitiin. Varanka totesi yleisellä tasolla, että säästöihin liittyvissä asioissa on tärkeää olla tarkkana. Nyt tehdyillä säästöpäätöksillä voidaan joissain tapauksissa lisätä myöhempiä kustannuksia. Lisäksi tulisi pitää huolta siitä, että säästöjen kohdistuminen eri ryhmiin olisi oikeudenmukaista. Yhtenä esimerkkinä mainittiin kuntien tehtävien vähentäminen nopealla aikataululla, ja sen vaikutukset kuntalaisiin. OHRA-hankkeen sihteeristössä toiminut neuvotteleva virkamies Johanna Nurmi valtiovarainministeriöstä huomautti, että useat kansainväliset suositukset ovat esittäneet poliittisen ohjauksen vahvistamista Suomessa. Dialogi kansalaisyhteiskunnan kanssa on nyt jäänyt hallitusohjelmaprosessissa ohueksi, mutta tähän on toisaalta osoitettavissa monia konkreettisia ja inhimillisiäkin syitä. OHRA-hanketta tullaan arvioimaan ja sen tarkistussekä dialogipisteitä on suunniteltu pidettäväksi pitkin hallituskautta. Todettiin, että 2017 kevät olisi sopiva kohta arvioida ja tehdä päätöksiä jatkosta. Edeltävä syksy on tärkeä ajankohta, jolloin KANE voisi tehdä vaikutustyötä. Kerrottiin, että on ollut erittäin vaikea kansalaisyhteiskunnan toimijana päästä kiinni asioiden valmisteluun. Myös demokratian koettiin karkaavan kauemmaksi valmistelusta, kun virkamiehet toimivat ohuemmalla poliittisella ohjauksella. Huomautettiin, että ministeriöt ovat edelleen yhtä poliittisesti johdettu kuin ennenkin. Ministerien suuremmat vastuut ja pienemmät avustajaresurssit kuitenkin vaikuttavat myös käytännön poliittisen ohjauksen mahdollisuuksiin. 3

4 Lisättiin, että kärkihankkeisiin vaikuttaminen on ollut kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta vieläkin vaikeampaa kuin hallitusohjelmaan vaikuttaminen. Dialogin puuttuminen on lyhytnäköistä, ja keskeneräisistä asioista tulisi puhua. Ministeriöpuheenvuoroissa todettiin mm. 43 % leikkaus järjestöjen kehitysyhteistyömäärärahoissa. Toivottiin lisää avoimuutta ja vuorovaikutusta mm. kehityspoliittisen linjauksen valmisteluun: miten järjestöt pääsevät kuultaviksi? Konkreettisena ehdotuksena esitettiin, että hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelma annettaisiin lausunnoille esim. otakantaa.fi-palveluun, ennen kuin siitä päätetään. Todettiin KANEn kannanotto luonnos hallitusohjelmaprossin avoimuudesta ja hallinnon sekä kansalaisyhteiskunnan kumppanuudesta. Hallituksen toimeenpanosuunnitelman ja kärkihankkeiden toteutus ministeriöissä sekä KANEn ministeriökierros : tilannekatsaus, keskustelu ja suunnittelu Esiteltiin KANEn ministeriökierroksen aihioluonnos ja teemaehdotuksia. Käytiin läpi hallituksen kärkihankkeita ja hallitusohjelman kirjauksia ministeriöittäin kansalaisyhteiskunnalle tärkeisiin asioihin liittyen. Oikeusministeriö totesi, että sillä ei ole suoria kirjauksia tai kärkihankkeita. Hallituskaudella ministeriö toimeenpanee mm. demokratiapoliittista selontekoa, perus- ja ihmisoikeusselontekoa sekä edistää kansalliskieliin liittyviä hankkeita. Vähenevät resurssit voivat vaikuttaa oikeusministeriössä ylläpidettyihin sähköisiin demokratiapalveluihin. Meneillään olevia uudistuksia ovat mm. puoluelain uudistus sekä kielikokeilu yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Oikeusministerin kanssa olisi hyvä käsitellä ministeriökierroksella ainakin hyviä käytäntöjä kansalaisyhteiskunnan kanssa toimimiseen (yleinen yhteistyömalli) sekä muutamia KANEn toimintaan liittyviä konkreettisia asioita. Huomautettiin, että uusien säädösvalmistelun kuulemisohjeiden tulisi myös käsitellä sitä, miten kuulemisen tulokset otetaan valmistelussa huomioon. Kerrottiin, että lausunnolle lähtevät ohjeet lähetetään KANElle, ja kansalaisyhteiskunnalta toivotaan muun muassa konkreettisia esimerkkejä niiden soveltamiseen liittyvistä hyvistä käytännöistä ja keinoista. Liikenne- ja viestintäministeriöllä ei ole jäsentä KANEssa, mutta kierroksen ulottamista ministeriöön pidettiin perusteltuna normien purkamisen, kokeilukulttuurin edistämisen ja digitalisaation kirjausten osalta. Tapaamisessa tulisi tuoda esille, että kuulemismenettelyyn on jo kehitetty yhteisiä välineitä, joita kannattaa hyödyntää. Valtiovarainministeriössä ministeri Vehviläisen kärkihankkeet liittyvät kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin. Vaikuttavuuteen palataan, kun asiasta on enemmän tietoa (mm. budjettiriihi). Ajankohtaista ovat keskushallinnon- ja aluehallinnon uudistukset, linkitys sote-uudistukseen ja vaaleihin. Nämä voivat olla ovat merkittäviä muutoksia sille, mikä on tulevaisuuden kunta. Myös julkisten hankkeiden digitalisointi ja kysymykset kumppanuuksista ovat ministeriössä työlistalla, samoin valtioneuvoston johtamisen kehittäminen, mm. OHRA-prosessin jatko. Ehdotettiin, että sote-asian vaaleihin liittyvä ulottuvuus voisi olla KANEn seurantalistalla. Vaalien osalta valmistelu liittynee myös oikeusministeriöön.

5 Sisäministeriö kertoi sisäisen turvallisuuden selonteokoprosessista, joka sisältää paljon kuulemista ja yhteistyötä järjestöjen kanssa. Suunnitteilla on muun muassa väkivaltaisen extremismin ja ihmiskaupan ehkäisemiseen liittyvää toimintaa. Arpajaislain uudistamiseen liittyvä hanke asetettaneen syyskuussa. Rahankeräyslain uusitamisesta ei ole mainintaan hallitusohjelmassa, mutta tämä ei estä kansalaisyhteiskuntaa nostamasta aihetta ministeriökierroksen agendalle. Todettiin, että sisäministeriöön liittyvät myös ajankohtaiset maahanmuutto- ja turvapaikkakysymykset, kuten järjestöt palvelujen tuottajina ja hyvät etniset suhteet. Tässä voitaisiin tarkastella järjestöjen roolia ja lisäarvoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön jäsen ei osallistunut kokoukseen. Esitettiin, että kansalaisyhteiskunnan tutkimusta tulisi edistää ministeriökierroksella, mikäli halutaan lisätä tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Demokratiakasvatusta pidettiin hyvänä teemana. Sosiaali- ja terveysministeriössä kärkihankkeeisiin lukeutuvat palvelujen kehittäminen asiakaslähtöisiksi ja digitalisaatio. Tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää eriarvoistumista. Poikkihallinnollisuuden ja järjestöyhteistön lisäämistä tavoitellaan mm. lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa. Sote-uudistuksen toteuttaminen hallituskaudella on yksi tavoitteista. Keskustelussa todettiin tärkeäksi rakentaa luottamusta uuden ministerin ja kansalaisyhteiskunnan välille, jotta prosesseihin saataisiin vaikuttavuutta. Päätettiin, että kumppanuusnäkökulmaa tulisi viedä kaikkiin ministeriöihin, samoin kuin sähköisten demokratiapalvelujen käyttöön kannustamista. Työ- ja elinkeinoministeriö listasi kärkeen tavoitteet mm. työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämisestä, säädöstaakan keventämisestä, harmaan talouden ehkäisystä sekä kilpailulainsäädännön ja hankintalain uudistamisesta. Työvoimahallinnon uudistaminen työn vastaanottamista tukevaksi sekä palvelujärjestelmän osalta ovat suunnitelmissa. Muita liittyviä prosesseja KANElle voivat olla sähköisten palvelujen käyttöönotto, nuorisotakuun kehittäminen yhteisötakuun suuntaan ja maaseutusopimuksen edistämisen kautta kumppanuuksien rakentaminen, maahanmuuttajien kotoutumisen tehostaminen, kokeilutoiminnan käyttöönotto ja yhteiskunnallinen yrittäjyys. Ulkoasiainministeriö piti ministeriökierroksen yleisiä teemoja, kumppanuutta ja vuorovaikutuksen edistämistä tärkeinä. Kierroksen toisessa vaiheessa erityisteemana ulkoasiainministeriössä voisi olla kansalaisjärjestöjen rooli kehitysyhteistyössä. Positiivinen näkökulman sisällytystä toivottiin: yritysten roolin korostaminen ei sulje pois kansalaisjärjestöjen mukanaoloa. Ympäristöministeriön kärkihankkeet liittyvät biotalouteen sekä kunta- ja järjestövaikuttamista sen totetukseen. Luontopolitiikka-kärkihanke on keskeinen. Hankkeelle on suuria odutuksia, samoin kuin uusiutuvien energian kentälle. Erityiseen tarkasteluun voisi ottaa keskustelun ympäristö- ja kansalaisjärjestöjen vuorovaikutuksessa sekä ympäristökasvatus-asiat. 5

6 Todettiin, työvaliokunta suunnittelee keskustelun pohjalta ministeriökohtaisia tapaamisia edelleen yhdessä ministeriö- ja kansalaisyhteiskuntajäsenten kanssa. KANEn perehdytys uusille kansanedustajille Puheenjohtaja Eero Rämö kertoi, että KANE järjestää eduskunnan kanssa tilaisuuden osana kansanedustajien yleissivistävää perehdytystä. Sen tavoitteena on kertoa uusille kansanedustajille mm. - mitä kansalaisyhteiskunta tekee, ja mitkä ovat vaikutukset - miten järjestöt ja vapaa kansalaisyhteiskunta toimivat - mitä lainsäätäjän pitäisi ottaa huomioon - KANEn toiminta ja tavoitteet Puheenjohtaja pyysi mahdollisia ehdotuksia esille nostettavista asioista sihteeristölle kuluvalla viikolla. 6. Työryhmien kuulumisia ja syksyn toimintaa Kuntakysely vapaaehtoistoiminnasta ja vapaaehtoistoiminnan seminaarin suunnittelu Neuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson oikeusministeriöstä esitteli KANEn työryhmän yhdessä Kuntaliiton ja Kansalaisareenan kanssa tekemää kuntakyselyä. Tulosten mukaan kunnat toivovat enemmän kumppanuutta, mutta taloudellisia resursseja niillä ei ole kumppanuuden tukemiseen. Vapaaehtoistyö täydentää nykyisellään monia palveluja, eniten yhteistyötä toivottiin sivistys- ja sotepuolella. Kysely otetaan huomioon valtiovarainministeriön meneillään olevassa vapaaehtoistyön koordinaatiota ja lainsäädäntöä selvittävässä työryhmässä. Kysely julkistetaan virallisesti Demokratiapäivän tilaisuudessa Kuntaliitossa. Lisäksi KANE järjestää keskustelutilaisuuden keskiviikkona klo 9-11 työryhmän esityksistä. Kutsu on valmisteilla. Jyres-seminaari Dosentti Pertti Lappalainen, Jyväskylän yliopistosta kertoi Jyväskylä Research Group on Civil Society JYRES:in järjestämästä seminaarista, JYRES liittyy Jyväskylän yliopiston profiloitumiseen kansalaisyhteiskunta-asioissa. Seminaari käsittelee muun muassa eurooppalaisia ajankohtaisia ongelmia ja kansalaisyhteiskunnan reaktioita leikkauspolitiikkaan sekä lisäksi ksenofobiaa, populistisia liikkeitä, paikallisia konflikteja ja maahanmuuttokysymyksiä. Puhujina on kansainvälisiä ja kansainvälisesti profiloituneita tieteentekijöitä. Lopullinen ohjelma lähetetään KANElle. Todettiin, että KANE myös pienimuotoisesti tukee seminaaria. 7. Muut asiat Kerrottiin VaLa Awardsin yhteydessä järjestettävästä paneelikeskustelusta Järjestöjen rahoitus murroksessa, jossa KANEa edustaa jäsen, Folkhälsanin toimitusjohtaja Stefan Mutanen. Annettiin tiedoksi kutsu Demokratiapäivään Kuntatalolla. Tilaisuudessa mm. jaetaan hallinnolle demokratiatunnustus. Todettiin, että Etnisten suhteiden neuvottelukunnan ETNO:n jäsenhakua on jatkettu saakka. Tiedotetta toivottiin lähettävän eteenpäin.

7 Kutsuna kerrottiin lisäksi maaseutusopimustyöryhmän valmistelemasta kumppanuuspäivästä, jota vietetään Kuntatalolla. 8. Seuraava kokous Torstaina klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen. 7