Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskus, auditorio

Transkriptio

1 9/ Aika klo 18:00 Paikka Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskus, auditorio Käsiteltävät asiat 53 Kokouksen avaus 3 54 Pöytäkirjantarkastajat 4 55 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perustaminen 56 Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän yydestä eroaminen Radantauksen 136 kaupunginosan asemakaavamuutos ja sitovat tontijaot (osakortteli 152), hyväksyminen 58 Nurmeksen kaupungin teollisuustonttien ja vastaavien tonttien luovutusehtojen määrittely Känkkäälän alueella 59 Sitoumuksen antaminen maa-ainesluvan ehtojen toteuttamisen vakuudeksi 60 Hulevesiviemäröinti Vuoden 2016 veroprosenttien määrääminen Selvitys tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arviointikertomuksessa esitettyihin ehdotuksiin 63 Asevelitien vesihuollon määräraha Lisämääräraha ja muutokset vuoden 2015 talousarvioon / Sosiaalilautakunta 65 Toiset osavuosiraportit Merk Puheenjohtaja HANNU PÄÄKKÖNEN Hannu Pääkkönen Pöytäkirja yleisesti nähtävillä kaupunginkansliassa klo 9-12

2 9/ Aika klo 18:00 Paikka Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskus, auditorio Osallistujat Läsnä Pääkkönen Hannu puheenjohtaja Ahponen Jorma Hakala Samuli Hiltunen Jouni Honkanen Liisa Huusko Anu Jaaranen Veikko Juntunen Jukka Korhonen Pasi Korkalainen Emmi Kuvaja Reija Kämäräinen Matti Mahlavuori Ritva Makkonen Merja Martikainen Hannu Meriläinen Jaana Meriläinen Mikko Mikkilä Hannu Mikkonen Jukka Moilanen Leena Mustonen Lahja Määttä Pia Nevalainen Hannu Ollilainen Anneli Pellikka Matti Pikkarainen Jorma Pyykönen Vesa 1. varapuheenjohtaja Ryynänen Pertti 2. varapuheenjohtaja Räsänen Yrjö Rönkkö Reeta Savolainen Anni Säämänen Jussi Tiainen Martti Timonen Matti Turunen Kari Saatsi Asko kaupunginjohtaja Boren Riikka kaupunginsihteeri

3 9/ Kokouksen avaus KVAL Kuntalain 54 :n mukaan kokouskutsu on lähetettävä vähintään neljä päivää ennen kokousta. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto siten kuin lain 64 :ssä säädetään. Valtuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Kuntalain 58 :n mukaan kaupunginvaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä. Nurmeksen kaupunginvaltuuston osalta säännös edellyttää 24 valtuutetun läsnäoloa. Kokouskutsu on - asetettu ilmoitustaululle julkaistu Ylä-Karjalassa julkaistu luottamushenkilöiden verkkopalvelussa Puheenjohtaja: Nimenhuudossa oli läsnä varsinaista ja varavaltuutettua.

4 9/ Pöytäkirjantarkastajat KVAL Valtuusto: Vuorossa valtuutetut Samuli Hakala ja Jouni Hiltunen.

5 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perustaminen 118/ /2014 KHAL 182 Kaupunginjohtaja: Keväällä 2014 Pohjois-Karjalan alueen kuntien (mukaan lukien Heinävesi) ja PKSSK järjestivät kaksi neuvottelutilaisuutta (Kimmel ja Huhmari ), joissa kuntien luottamushenkilöiden edustajat sekä kuntajohtajat sopivat yhteisen sosiaali- ja terveyspalvelujen maakunnallisen tuotantomalliselvityksen käynnistämisestä ja hankkeen teknisen hallinnoinnin sijoittamisesta Pohjois- Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymään. Hankkeen ohjausryhmä muodostettiin kuntien nimeämistä luottamushenkilöistä. Jokaisesta kunnasta ohjausryhmään tuli yksi luottamushenkilö, Joensuusta kaksi. Pohjois-Karjalan sote-hankkeessa on laadittu suunnitelma palvelutuotantorakenteesta ja toimintaorganisaatiosta, jolla vastataan osaltaan kansalliseen tarpeeseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistamisesta. Suunnitelman keskeisinä periaatteina ovat peruspalveluiden vahvistaminen, väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävän ja yhdenvertaisen saatavuuden luominen toimivalla, eheällä, vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla palvelurakenteella sekä palvelukokonaisuuksien rakentaminen kansalaisen tarpeiden ja nykyisen voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tällä tavoitellaan saumattomia palvelukokonaisuusketjuja, jolloin sekä palveluiden toimivuus että kustannustehokkuus paranevat. Käytännön selvitystyön toteutus on tapahtunut alueen kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevien viran- ja toimenhaltijoiden oman työn ohessa tehtynä työnä. Henkilöstöjärjestöjen edustus on ollut valmistelutyöryhmissä. Nykytilanteen kartoittamisessa ja asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittämistyössä yhteistyökumppaneina ovat toimineet Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys sekä yritysten osalta alueen elinkeinoyhtiöt. Kuntien kirjaamoihin toimitetussa Pohjois-Karjalan sotehankkeen loppuraportissa esitetään, että Heinäveden, Ilomantsin, Juuan, Liperin, Kontiolahden, Polvijärven, Rääkkylän, Tohmajärven ja Valtimon kunnat sekä Joensuun, Kiteen, Lieksan ja Nurmeksen ja Outokummun kaupungit perustavat uuden sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän. Loppuraportti toimii uuden kuntayhtymän toiminnallisen suunnittelun perustana. Loppuraportti

6 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus liitteineen on luettavissa Kuntayhtymälle siirtyy vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Se on entisen Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntien osalta myös erikoissairaanhoitolain mukainen sairaanhoitopiiri sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukainen erityishuoltopiiri. Kuntien ja kuntayhtymien sote-henkilöstö siirtyy uuden kuntayhtymän palvelukseen liikkeenluovutusperiaatteella. Sote-tuotantokuntayhtymän valmistelu kohdistuu henkilöstövaltaiseen sote-palvelutuotantoon 14 kunnassa sekä kuntayhtymissä. Alueella työskentelee kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen palveluksessa noin 7300 henkilöä, joista noin 1500 on määräaikaisessa palvelussuhteessa. Valmistelu ja sen pohjalta tehtävät toimenpiteet tulevat vaikuttamaan myös sosiaali- ja terveyspalveluihin tukipalveluja tuottaviin organisaatioihin ja niiden henkilöstöön sekä kuntien yleishallintoon. Koska kyse on uuden palvelutuotantoalueen hallinnon ja toiminnan valmistelusta, suunnitellulla sote-organisaatiolla ei ole vielä päätösvaltaisia toimielimiä. Suunnitellut muutokset on käsiteltävä ennen päätösten tekemistä kuntien yhteistoimintaelimissä. Valmistelu vaikuttaa laaja-alaisesti ja olennaisesti henkilöstöön. Valmistelussa tulee noudattaa hyvää yhteistoimintaa henkilöstön ja työnantajien välillä. Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa ( /449) säätelee kunnan ja kuntayhtymien yhteistoimintaa. Yhteistoimintalaki on luettavissa mm. -sivuilta. Nurmeksen kaupungin yhteistyötoimikunta on antanut asiasta lausunnon. Asiaa on esitelty Nurmeksen kaupungin valtuustoseminaarissa Metsäkartanolla. Pohjois-Karjalan sote -hankkeen ohjausryhmä on pitämässään kokouksessa ehdottanut, että kunnat käsittelevät perussopimuksen ja sitä täydentävän rahoitusmalliehdotuksen kaksivaiheisesti niin, että mennessä kunnilla on mahdollisuus kommentoida ehdotusta. Kuntien toivotaan erityisesti arvioivan seuraavia perussopimuksen osioita: - omistajaohjaus ( 17) - rahoitusmalli ( 20) - uuden kuntayhtymän peruspääoman muodostaminen ( 6). P-K sote -hankkeen koordinaatioryhmä ja ohjausryhmä kokoontuvat mennessä tekemään mahdollisia täsmennyksiä lopulli-

7 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus seen uuden kuntayhtymän perustamista koskevaan ehdotukseen. Ohjausryhmä on kokouksessaan ehdottanut, että kaikkien kuntien valtuustot kokoontuisivat tahoillaan yhtä aikaa klo päättämään uuden kuntayhtymän perustamisesta. Perussopimus ja rahoitusmalliehdotus sekä johtamisen hallinnolliset rakenteet on esitelty alueen kuntapäättäjille järjestetyssä Kuntafoorumissa Joensuussa. Perussopimuksen hyväksyminen useassa kunnassa johtaa kuntayhtymän syntymiseen ja sopimuksen hyväksyneiden kuntien yys kuntayhtymässä alkaa Kunnanvaltuuston päätöksestä ei voi valittaa tarkoituksenmukaisuusperusteilla vaan ainoastaan laillisuusperusteilla (KuntaL 90 ). Valtuuston päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon (KuntaL 98 ). Perussopimusta koskeva päätös on siten lähtökohtaisesti täytäntöön pantavissa mahdollisesta valituksesta huolimatta. Siltä varalta että valitus menestyisi, on mahdollista sopia, että kunta (jonka päätöksestä valitus on tehty) voi tällöin irrottautua perussopimuksesta. On myös mahdollista, että kunta tekee hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen uuden, perussopimuksen hyväksyvän päätöksen, jolla alkuperäisessä hyväksymispäätöksessä oleva virhe korjataan. Mahdollinen valitus ei siis automaattisesti estä kuntayhtymän toiminnan käynnistämisen valmistelua. Nurmeksen kaupungin kommentit tulee toimittaa mennessä tiedoksi sähköpostilla osoitteeseen: kirjaamo@pkssk.fi. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää: 1. antaa perussopimuksesta seuraavan kommentin: Äänileikkuri tulee lisätä perussopimukseen niin, että millään yksittäisellä kunnalla ei ole missään tapauksessa puolta tai sen yli olevaa päätösvaltaa missään asiassa äänimäärästä riippumatta. 2. jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessaan. Kaupunginhallitus: Ehdotus hyväksyttiin. KHAL 196 Vs. kaupunginjohtaja: Kuntia pyydettiin antamaan kommentteja P-K sote -hankkeen ohjausryhmän käsittelemästä perussopimuksesta ja kiinnittä-

8 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus mään erityisesti huomiota omistajaohjaukseen, peruspääoman muodostamiseen sekä esitettyyn rahoitusmalliin. Kaikki kunnat Juukaa lukuun ottamatta ovat käsitelleet perussopimusluonnoksen mennessä. PKSSK:n yhtymähallitus on myös käsitellyt perussopimusluonnosta kokouksessaan ja antanut siitä lausuntonsa. Osassa kuntia on myös pidetty valtuuston iltakoulu ennen hallituskäsittelyä. Perussopimusluonnosta ovat arvioineet myös Kuntaliiton johtava lakimies Kirsi Mononen ja Joensuun kaupungin lakimies Mikko Kärkkäinen. Koordinaatioryhmä on pitämässään kokouksessa käsitellyt kuntien kommentit perussopimusluonnokseen ja tehnyt siihen joitain täsmennyksiä. Kuntayhtymän toiminnan sisältöön ja talousraamiin puuttuvan omistajaohjauksen kirjaaminen perussopimukseen voi aiheuttaa juridismuodollisen valitusperusteen, minkä johdosta omistajaohjausta kuvaava mekanismi on perussopimuksessa korvattu sote kuntayhtymän ja kuntien välisenä vuosittaisina neuvotteluina, joiden tarkempi sisältö kuvataan hallintosäännössä pidetyn koordinaatioryhmän kokouksen jälkeen perussopimus on ollut vielä kommentoitavana sekä Joensuun että Kuntaliiton em. lakimiehillä, jotka ovat tehneet sopimukseen edelleen juridisia täsmennyksiä. Uuteen kuntayhtymään henkilöstö siirtyy liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti ja henkilöstöön liittyvät vastuut ja velvoitteet määritellään tarkemmin henkilöstön siirtosopimuksessa. PKSSK-kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen tuodaan kuntien valtuustojen päätettäväksi, viimeistään mennessä, kun tukipalveluja ja kiinteistöjä koskevat toiminnalliset ratkaisut on selvitetty. Selvittely käynnistyy valmistelutiimin toimesta. Perussopimus on laadittu uuden kuntalain mukaisesti, missä hallintosääntö kattaa johto- ja tarkastusäännöt. Pääosa valmistelusta on suunniteltu toteuttavaksi kuntien ja PKSSK:n henkilöstön toimesta osana omaa työtä. Valmistelusta muodostuvat mahdolliset muut lisäkustannukset vuoden 2016 osalta peritään kunnilta asukaslukujen suhteessa. Kuntayhtymän perussopimusta voidaan muuttaa kuntalain mukaisesti, jos sitä kannattaa vähintään 2/3 kunnista ja niiden asukasluku on vähintään puolet kuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Valmistelun kannalta välttämättömät toimenpiteet voidaan käynnistää kunta- ja sotejohtajista koostuvan koordinaatioryhmän ohjauksessa, kunnes yhtymähallitus on aloittanut toimintansa. Tavoitteena

9 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus on, että kunnat nimeävät uuden kuntayhtymän valtuutetut mennessä, jolloin uusi yhtymävaltuusto voi aloittaa tehtävänsä vuoden 2016 alusta. Tarkoitus on, että kuntayhtymän toiminnan käynnistämisen edellyttämiä toimia jatketaan perussopimuksen hyväksymispäätösten jälkeen mahdollisista valituksista riippumatta. Perussopimuksen hyväksymistä koskeva päätös on kuntalain 98 :n nojalla pantavissa täytäntöön, vaikka päätös ei olisi lainvoimainen. Mikäli mahdollisessa valitusprosessissa perussopimusta koskeva kunnan päätös kumottaisiin lainvoimaisella tuomiolla, päätöksessä oleva virhe voidaan ensisijaisesti pyrkiä korjaamaan uudella hyväksymispäätöksellä. Mikäli uuden korjaavan päätöksen tekeminen ei ole mahdollista, kunnalla, jonka perussopimuksen hyväksymistä koskeva päätös on lainvoimaisesti kumottu, on mahdollisuus erota kuntayhtymästä. Ohjausryhmässä kommenttikierroksen pohjalta täsmennetty perussopimus sekä valmistelevan sihteeristön tekemä kooste kuntien ja PKSSK:n kommenteista ovat oheisaineistossa. Vs. kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyskuntayhtymän perussopimuksen päivätyn täsmännetyn luonnoksen mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin. KHAL 204 Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyskuntayhtymän perussopimuksen ja päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyskuntayhtymän perussopimuksen päivätyn täsmännetyn luonnoksen mukaisesti. Pk sote hankkeen koordinaatioryhmä kokoontui ja viimeisteli Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyskuntayhtymän perussopimuksen lopulliseen muotoonsa. Koordinaatioryhmän viimeistely koski perussopimuksen luvun 5, pykälää 19, jonka koordinaatioryhmä muutti muotoon: Kuntakohtaiset paikalliset neuvottelukunnat sovittavat yhteen kuntasote rajapintaan liittyviä toimintoja. Kunta ja kuntayhtymä nimeävät edustajansa kuntakohtaiseen neuvottelukuntaan. Neuvottelukuntien

10 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus toimintaan osallistumisesta kuntayhtymän osalta määrätään hallintosäännössä. Kuntia pyydettiin antamaan kommentteja Pk sote hankkeen ohjausryhmän käsittelemästä perussopimuksesta ja kiinnittämään erityisesti huomiota omistajaohjaukseen, peruspääoman muodostamiseen sekä esitettyyn rahoitusmalliin. Kaikki kunnat Juukaa lukuun ottamatta ovat käsitelleet perussopimusluonnoksen mennessä. PKSSK:n yhtymähallitus on myös käsitellyt perussopimusluonnosta kokouksessaan ja antanut siitä lausuntonsa. Osassa kuntia on myös pidetty valtuuston iltakoulu ennen hallituskäsittelyä. Suunnitellun uuden kuntayhtymän toiminnallinen suunnitelma ja perussopimusluonnos on esitelty kaikkien kuntien ja kuntayhtymien yhteistoimintaelimissä mennessä. Perussopimusluonnosta ovat arvioineet myös Kuntaliiton johtava lakimies Kirsi Mononen ja Joensuun kaupungin lakimies Mikko Kärkkäinen. Koordinaatioryhmä on pitämässään kokouksessa käsitellyt kuntien kommentit perussopimusluonnokseen ja tehnyt siihen joitain täsmennyksiä. Omistajaohjausta kuvaava mekanismi on perussopimuksessa korvattu sote kuntayhtymän ja kuntien välisenä vuosittaisina neuvotteluina, joiden tarkempi sisältö kuvataan hallintosäännössä pidetyn koordinaatioryhmän kokouksen jälkeen perussopimus on ollut vielä kommentoitavana sekä Joensuun että Kuntaliiton em. lakimiehillä, jotka ovat tehneet sopimukseen edelleen juridisia täsmennyksiä. Pk sote hankkeen ohjausryhmä on käsitellyt perussopimuksen ja lopullisen muodon perussopimus on saanut pidetyssä koordinaatioryhmän kokouksessa. Uuteen kuntayhtymään henkilöstö siirtyy liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti ja henkilöstöön liittyvät vastuut ja velvoitteet määritellään tarkemmin henkilöstön siirtosopimuksessa. PKSSK-kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen tuodaan kuntien valtuustojen päätettäväksi, viimeistään mennessä, kun tukipalveluja ja kiinteistöjä koskevat toiminnalliset ratkaisut on selvitetty. Selvittely käynnistyy valmistelutiimin toimesta. Perussopimus on laadittu uuden kuntalain mukaisesti, missä hallintosääntö kattaa johto- ja tarkastussäännöt. Pääosa valmistelusta on suunniteltu toteutettavaksi kuntien ja PKSSK:n henkilöstön toimesta osana omaa työtä. Valmistelusta muodostuvat mahdolliset muut lisäkustannukset vuoden 2016 osalta peritään kunnilta asukaslukujen suhteessa.

11 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kuntayhtymän perussopimusta voidaan muuttaa kuntalain mukaisesti, jos sitä kannattaa vähintään 2/3 kunnista ja niiden asukasluku on vähintään puolet kuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Valmistelun kannalta välttämättömät toimenpiteet voidaan käynnistää kunta- ja sotejohtajista koostuvan koordinaatioryhmän ohjauksessa, kunnes yhtymähallitus on aloittanut toimintansa. Tavoitteena on, että kunnat nimeävät uuden kuntayhtymän valtuutetut mennessä, jolloin uusi yhtymävaltuusto voi aloittaa tehtävänsä vuoden 2016 alusta. Tarkoitus on, että kuntayhtymän toiminnan käynnistämisen edellyttämiä toimia jatketaan perussopimuksen hyväksymispäätösten jälkeen mahdollisista valituksista riippumatta. Perussopimuksen hyväksymistä koskeva päätös on kuntalain 98 :n nojalla pantavissa täytäntöön, vaikka päätös ei olisi lainvoimainen. Mikäli mahdollisessa valitusprosessissa perussopimusta koskeva kunnan päätös kumottaisiin lainvoimaisella tuomiolla, päätöksessä oleva virhe voidaan ensisijaisesti pyrkiä korjaamaan uudella hyväksymispäätöksellä. Mikäli uuden korjaavan päätöksen tekeminen ei ole mahdollista, kunnalla, jonka perussopimuksen hyväksymistä koskeva päätös on lainvoimaisesti kumottu, on mahdollisuus erota kuntayhtymästä. Ohjausryhmän käsittelemä ja koordinaatioryhmän viimeistelemä lopullinen perussopimus sekä valmistelevan sihteeristön tekemä kooste kuntien ja PKSSK:n kommenteista ovat oheisaineistossa. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy päivätyn Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyskuntayhtymän perussopimuksen. Kaupunginhallitus: Ehdotus hyväksyttiin. KVAL Valtuusto:

12 9/ Sosiaalilautakunta Kaupunginhallitus Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän yydestä eroaminen 198/ /2015 SLTK 56 Sosiaalijohtaja: Sosiaalijohtaja: Kaupunginsihteeri on pyytänyt sosiaalilautakunnan lausuntoa kaupungin mahdolliseen eroamiseen Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymästä. Sosiaalilautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle lausuntonaan Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymästä eroamiseen seuraavan lausunnon: Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän Tuustaipaleen kuntoutumiskeskus tarjoaa päihdeongelmaisille henkilöille kuntoutusta, katkaisuhoitoa ja asumispalveluja. Kuntoutumiskeskuksessa ei ole ollut Nurmeksen kaupungin osoittamia päihdehuollon asiakkaita moniin vuosiin. Asiakkaiden tarvitsemiin laitoskatkaisuihin ja kuntoutusjaksoihin on käytetty pääasiassa Pohjois-Karjalan alueella sijaitsevia hoitopaikkoja. Asiakkaille on pystytty järjestämään heidän tarvitsemansa päihdehuollon palvelut yksilöllisesti huomattavasti lähempänä kotikuntaa huomioiden myös asiakkaiden mielipiteet ja kokonaiskustannukset. Nurmeksen kaupungin sosiaalilautakunnan mielestä estettä eroamiseen Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymästä ei ole. Sosiaalilautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. SLTK 56 Sosiaalijohtaja: Sosiaalijohtaja: Kaupunginsihteeri on pyytänyt sosiaalilautakunnan lausuntoa kaupungin mahdolliseen eroamiseen Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymästä. Sosiaalilautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle lausuntonaan Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymästä eroamiseen seuraavan lausunnon:

13 9/ Sosiaalilautakunta Kaupunginhallitus Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän Tuustaipaleen kuntoutumiskeskus tarjoaa päihdeongelmaisille henkilöille kuntoutusta, katkaisuhoitoa ja asumispalveluja. Kuntoutumiskeskuksessa ei ole ollut Nurmeksen kaupungin osoittamia päihdehuollon asiakkaita moniin vuosiin. Asiakkaiden tarvitsemiin laitoskatkaisuihin ja kuntoutusjaksoihin on käytetty pääasiassa Pohjois-Karjalan alueella sijaitsevia hoitopaikkoja. Asiakkaille on pystytty järjestämään heidän tarvitsemansa päihdehuollon palvelut yksilöllisesti huomattavasti lähempänä kotikuntaa huomioiden myös asiakkaiden mielipiteet ja kokonaiskustannukset. Nurmeksen kaupungin sosiaalilautakunnan mielestä estettä eroamiseen Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymästä ei ole. Sosiaalilautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. KHAL 205 Kaupunginkamreeri: Nurmes kuuluu Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymään (entinen Tuustaipaleen kuntayhtymä Mäntyharjulla). Nurmeksen osuus yhtymän peruspääomasta on 1,04% eli ,82 euroa. Kuntayhtymässä on nyt 56 kuntaa, joista vuoden 2017 alussa on eroamassa 11 kuntaa, joilla on 26 prosentin osuus yhtymän peruspääomaan. Kuntayhtymä ei ole tähän mennessä maksanut 13 jo eronneelle kunnalle peruspääoman palautusta. Kuntayhtymä on järjestämässä kunnille osakaskokouksen Tuustaipaleella Kuntaa pyydetään nimeämän kaksi edustajaa kokoukseen. Nurmeksen mahdollisesta eroamisesta kuntayhtymästä on keskusteltu valtuustoseminaarissa ja asian valmistelu on aloitettu sosiaalilautakunnan lausunnolla. Nurmeksen kaupunki ei käyttänyt kuntayhtymän palveluita vuosiin ja kuntalaisille on järjestetty palvelut lähinnä Pohjois-Karjalasta. Kuntayhtymän ja sen palveluiden tulevaisuus ratkeaa Etelä-Savon SOTEratkaisussa. Nurmeksen kannalta johdonmukaisin ratkaisu on erota kuntayhtymästä alkaen. Kuntalain 62 :n mukaan kunta voi erota kuntayhtymästä. Jos muuta ei ole perussopimuksessa sovittu, eroaminen tapahtuu kalen-

14 9/ Sosiaalilautakunta Kaupunginhallitus terivuoden päättyessä kunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin voimaan tulleen perussopimuksen mukaan peruspääomaa ei palauteta kunnille sen erotessa kuntayhtymästä. Oikeuskirjallisuudessa esitetyn käsityksen mukaan kunnalla on oikeus saada korvaus osuudestaan yhtymän varoihin. Perussopimuksen määräys siitä siitä, ettei koko peruspääomaa korvata, ei tarkoita sitä, ettei kohtuullista korvausta olisi suoritettava eroavalle kunnalle. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää 1. nimetä kaksi edustajaa Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän osakaskokoukseen , sekä 2. esittää valtuustolle, että valtuusto päättää erota Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymästä alkaen ja vaatia kuntayhtymältä Nurmeksen kaupungin peruspääomaan sijoittamien varojen palauttamista korvauksena osuudestaan kuntayhtymän varoihin. Kaupunginhallitus: 1. Kaupunginhallitus nimesi kaupungin edustajiksi Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän osakaskokoukseen kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Vesa Pyykösen ja kaupunginjohtaja Asko Saatsin. 2. Ehdotus hyväksyttiin. KVAL Valtuusto:

15 9/ Kaupunginhallitus Radantauksen 136 kaupunginosan asemakaavamuutos ja sitovat tontijaot (osakortteli 152), hyväksyminen 145/ /2015 KHAL 212 Lieksan ja Nurmeksen tekninen lautakunta : "TEKLA 80 Kaavamuutos on tullut vireille kaupungin omasta aloitteesta. Maaperän etelänpuoleisen osan huonouden takia tontit n:o 2 ja 3 eivät käy kaupaksi, joten tontteja pienennetään ja taka-ala aiemmista tonttialueista muutetaan lähivirkistysalueeksi (VL). Kaavamuutoksen Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (päivätty ) laadinnan yhteydessä on kaavamuutoksen vireille tulosta kuulutettu kuten kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (kuulutus julkaistu Sanomalehti Ylä-Karjalassa ) ja se on ollut nähtävänä ajalla Valmisteluvaiheen aikana kaavamuutosluonnosasiakirjoista ( ) ei ole jätetty määräaikaan mennessä mielipiteitä. Lausunto on pyydetty Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Museovirastolta, Rakennusvalvonta-, ympäristönsuojelu- ja terveydenhuoltoviranomaiselta. Museovirasto: Museovirastolla ei ole kaavaan huomautettavaa. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: ELY-keskuksella ei ole kaavaluonnokseen huomautettavaa. Terveydenhuoltoviranomainen: Terveydenhuoltoviranomaisella ei ole huomautettavaa ko. kaavamuutokseen. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Maakuntaliitolla ei ole huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan eikä kaavaluonnokseen. Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston maankäytössä on valmistunut ehdotus asemakaavan muutokseksi. Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä ajalla ja siitä on kuulutettu kuten kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (julkaistu Sanomalehti Ylä-Karjalassa ) ja se on

16 9/ Kaupunginhallitus ollut nähtävänä ajalla , kunnan virallisella ilmoitustaululla Viranomaislausunto on pyydetty Pohjois-Karjalan ELY keskukselta: ELY-keskuksella ei ole kaavaehdotukseen huomautettavaa. Asemakaavamuutoksen kartta ja -selostus ovat liitteenä, ei liitetä pöytäkirjaan. Kaavamuutosehdotus ja muu aineisto ovat nähtävillä kokouksessa. Tj. Tuomo Kotilainen: Päätös: Tekninen lautakunta päättää esittää Nurmeksen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle otsikon mukaisen asemakaavamuutoksen hyväksymistä siten kuin oheiset päivätyt asemakaavan muutosehdotusasiakirjat osoittavat sekä oikeuttavat teknisen viraston huolehtimaan kaavamuutoksen hyväksymisestä ja voimaantulosta johtuvat tiedottamiset siten kuin maankäyttö- ja rakennuslaki sekä asetus edellyttävät. Hyväksyttiin." Kaupunginsihteeri: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se 1. hyväksyy Radantauksen 136 kaupunginosan asemakaavamuutoksen ja sitovat tonttijaot (osakortteli 152) siten kuin päivätyt asemakaavan muutosehdotusasiakirjat osoittavat ja 2. oikeuttaa teknisen viraston huolehtimaan kaavamuutoksen hyväksymisestä ja voimaantulosta johtuvat tiedottamiset siten kuin maankäyttö- ja rakennuslaki sekä asetus edellyttävät. Kaupunginhallitus: Ehdotus hyväksyttiin. KVAL Valtuusto:

17 9/ Kaupunginhallitus Nurmeksen kaupungin teollisuustonttien ja vastaavien tonttien luovutusehtojen määrittely Känkkäälän alueella 293/ /2013 KHAL 213 Lieksan ja Nurmeksen tekninen lautakunta : "TEKLA 81 Nurmeksen kaupunginvaltuusto on määritellyt tonttien ja ja muiden maa-alueiden luovutuksissa noudatettavat menettelytavat ja luovutusehdot. Kaupungin tontinhintamäärittelyssä on otettu asianmukaisesti huomioon EU:n valtiontukisäännökset, jotka on kirjoitettu alkaen myös kuntalakiin. Säännökset koskevat yhtälailla myyntiä kuin vuokraamista. Teollisuustonttien ja vastaavien osalta luovutuksen osalta minimihinnaksi vuoden 2014 tasossa on määritelty asemakaava-alueella 3,20 /m2, jollei markkinahintaselvityksen tai muiden tonttikohtaisten tekijöiden osalta muuta seuraa. Känkkäälän alueen kortteleissa 31 35, jossa on tonttimaata yhteensä 29,66 hehtaaria, kustannukset ja alueelle sitoutuneen pääoman korko ovat olleet vuosina yhteensä 4,30 euroa neliöltä vuoden 2014 hintatasossa. Hintataso perustuu maiden hankkimisesta, alueen kaavoittamisesta ja teknisen infrastruktuurin toteuttamisesta kaupungille aiheutuneisiin kustannuksiin. Känkkäälän alueen korttelin 32 tonttiin 9, pinta-alaltaan 8,29 hehtaaria, kohdistuu lisäksi YVA -menettelyn kustannuksia 0,50 /m² vuoden 2014 hintatasossa. Känkkäälän alueen kortteli 30, joka on tonttipinta-alaltaan 6,15 hehtaaria, on tarkoituksenmukaista hinnoitella kortteleiden tasoon, koska alueen kuntatekniikan rakentaminen on kohdistunut myös kyseiselle korttelialueelle. Tj. Tuomo Kotilainen: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja kaupunginhallitus edelleen kaupunginvaltuustolle, että valtuusto liittäisi päätökseen kaupunginkamreerin esityksestä alkaen Känkkäälän alueen kortteleita koskevan uuden ohje- eli minimihinnan 4,30 e/m² ja tästä poiketen korttelin 32 tontille 9 4,80 /m² uuden teollisuusalueen

18 9/ Kaupunginhallitus perustamiskustannusten perusteella. Tontinluovutusehtoihin on lisätty kappale 5 sekä liite 2, joita esitetään niin ikään hyväksyttäviksi. Päätös: Hyväksyttiin." Kaupunginkamreeri: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus: Hinnoittelulla määritellään uuden alueen pohjahinnat. Uuden alueen hinnoittelu tulee vaikuttamaan ensimmäisten luovutusten jälkeen muidenkin teollisuustonttien hintatasoon. Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy teknisen lautakunnan esittämät muutokset tonttien ja muiden maa-alueiden luovutuksissa noudettaviin menettelytapoihin ja luovutusehtoihin alkaen Känkkäälän alueella. Ehdotus hyväksyttiin. KVAL Valtuusto:

19 9/ Kaupunginhallitus Sitoumuksen antaminen maa-ainesluvan ehtojen toteuttamisen vakuudeksi 205/ /2015 KHAL 197 Kaupunginkamreeri: Nurmeksen ja Lieksan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut Nurmeksen kaupungille maa-aineslain mukaisen luvan (N174/2013) Kurkela 126:4 -nimiselle tilalle (sittemmin Karhukivi 126:39) Nurmeksen kaupungin Nurmeksen kylällä. Lupa koskee yhteensä m3:n maa-aineksen ottoa. Lupa on voimassa saakka. Lupaehtojen mukaan kaupungin on toimitettava euron vakuus lupamääräysten noudattamisesta, jonka tulee olla voimassa 12 kuukautta yli luvan voimassaoloajan. Kaupunki on tehnyt sopimuksen lupa-alueen maa-aineksen myynnistä Nurmeksen KTK-Osuuskunnalle enintään m3:n osalta. Sopimus on voimassa saakka. Ottotoiminnan aloittamisen ehtona on vakuuden antaminen. Vs. kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto päättää antaa Nurmeksen ja Lieksan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle Kurkelan sora-alueen maa-ainesluvan (N174/2013) ehtojen hoitamisen vakuudeksi euron omavelkaisen takaussitoumuksen, joka on voimassa saakka. Ehdotus hyväksyttiin. KVAL Valtuusto:

20 9/ Kaupunginhallitus Hulevesiviemäröinti 212/14.05/2015 KHAL 214 Lieksan ja Nurmeksen tekninen lautakunta : "TEKLA 85 Eduskunta hyväksyi vesihuoltolain ja maankäyttö- ja rakennuslain muutokset. Vesihuoltolain keskeiset muutokset / hulevesiviemäröinti: - Hulevesiviemäröinti (sadevesiviemäröinti) ei ole enää vesihuoltoa, mutta vesihuoltolaitos voi edelleen huolehtia siitä vesihuoltolain mukaan. (Laki edellyttää tällöin hulevesiviemäröinnille kirjanpitoon oman taseyksikön). - Vesihuoltolaitoksella on oikeus saada kunnalta korvaus yleisten alueiden hulevesiviemäröinnistä. - Laki kieltää hulevesien johtamisen jätevesiviemäriverkostoon. - Hulevesien hallinnan monipuolistaminen. Kunnalle uusia keinoja hulevesien hallintaan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella. Vesihuoltolaki edellyttää kuntaa tekemään 17 a :n mukaisen päätöksen hulevesiviemäröintinsä hallinnasta. VVY:n tekemän (2015) valtakunnallisen kyselyn mukaan, hulevesiviemäröinti on ollut lähes tasapäin, joko kunnan tai vesihuoltolaitoksen vastuulla. Viime vuosikymmenten aikana hulevesiviemäröinti on hoidettu Nurmeksessa katujen suunnittelun kautta, ja olleet näin osana katujen rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksia. Nurmeksen Vesi esittää, että nykyistä käytäntöä jatketaan myös tulevaisuudessa, koska ei ole tarkoituksen mukaista siirtää ko. investointeja / käyttökuluja vesihuoltolaitokselle, joka sitten laskuttaisi niistä kuntatekniikkaa. Tj. Tuomo Kotilainen: Tekninen lautakunta päättää esittää Nurmeksen kaupungin hallitukselle / -valtuustolle, että hulevesiviemäröinnistä huolehtii jatkossakin kunta / kuntatekniikka. Päätös: Hyväksyttiin."

21 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginsihteeri: Maankäyttö- ja rakennuslain, sekä vesihuoltolain voimaantulleiden muutosten vuoksi hulevesien hallinta on tarkasteltava uudelleen kunnassa. Kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella (Maankäyttö- ja rakennuslaki luku 13 a 103i ). Vesihuoltolain 3 a luvun17a :n mukaan kunta voi päättää vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan, että laitos huolehtii päätöksessä määriteltävällä alueella huleveden viemäröinnistä yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Viemäröinti on osa maankäyttö- ja rakennuslain 13 a luvun 103 b :ssä tarkoitettua hulevesien hallintaa. Vesilain muutossäädösten voimaantulosta ja soveltamisesta todetaan mm., että aikaisemmin voimassa olleen vesihuoltolain mukaisesti hyväksytyllä toiminta-alueella vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä hyväksymispäätöksen mukaisesti siihen saakka, kunnes kunta tekee vesihuoltolain luvun 3 a 17 a :ssä tarkoitetun päätöksen huleveden viemäröinnistä. Vesihuoltolain luvussa 4 18 :ssä sanotaan vesihuoltolaitoksen maksujen yleisistä perusteista mm. Vesihuollon ja huleveden viemäröinnin maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Edelleen saman luvun 20 :ssä kerrotaan vesihuollon eriyttämisestä kirjanpidossa: Kunnan tai yrityksen tulee kirjanpidossaan eriyttää vesihuolto muista toiminnoista. Vesihuollolle on tilikausittain laadittava tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä esitettävä niiden liitteenä olevat tiedot. Tase ja tuloslaskelma on laadittava kirjanpitolain säännösten mukaisesti. Mitä 1 momentissa säädetään vesihuollon eriyttämisestä, sovelletaan myös 17 a :ssä tarkoitettuun huleveden viemäröintiin. Lieksan ja Nurmeksen yhteinen tekninen lautakunta käsitteli vesihuoltopäällikön valmistelun pohjalta hulevesien hallintaa kokouksessaan Lautakunta päätti esittää Nurmeksen kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuustolle, että hulevesiviemäröinnistä huolehtii jatkossakin Lieksan ja Nurmeksen yhteisen teknisen viraston kuntatekniikka -tulosyksikkö osana katujen suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa. Nykykäytännön jatkamisperuste on tarkoituksenmukaisuus. Osana vesilaitosta hulevesiviemäröinnin kustannukset ja investoinnit laskutettaisiin maksuina asiakkailta ja

22 9/ Kaupunginhallitus hulevesiviemäröinti edellyttäisi hulevesiviemäröinnille omaa taseyksikköä kirjanpitoon. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että hulevesiviemäröinnistä huolehtii jatkossakin Lieksan ja Nurmeksen yhteisen teknisen viraston kuntatekniikka -tulosyksikkö Ehdotus hyväksyttiin. KVAL Valtuusto:

23 9/ Kaupunginhallitus Vuoden 2016 veroprosenttien määrääminen 211/ /2015 KHAL 207 Kaupunginkamreeri: Kuntalain 111 :n mukaan kaupunginvaltuusto päättää viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verotusmenettelystä annetun lain (1558/95) 91 a :n (muutettu 520/2010) mukaan kunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä tuloveroprosentin suuruus. Jos ilmoitusta ei tehdä, verohallinto soveltaa ennakkoperinnässä edellisen vuoden tuloveroprosenttia. Tuloveroprosentti on ilmoitettava neljännesprosentin tarkkuudella. Vuoden 2015 veroprosentiksi on vahvistettu 20,5 prosenttia. Nurmeksen veroprosentti on alittanut vuodesta 2014 maakunnan keskiarvon. Koko maan verotettavilla tuloilla painotettu keskiarvo oli 19,84 prosenttia ja Pohjois-Karjalan kuntien 20,83 prosenttia. Koko maan korkein veroprosentti oli 22,5 ja alhaisin 16,5. Pohjois-Karjalan korkein oli 22,5 ja alhaisin 19,5. Vuoden 2014 verotus valmistuu Ennusteen mukaan vuoden 2014 kunnallisveron maksuunpano on 20,997 miljoonaa euroa ja yhteisöveron maksuunpano 2,038 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron maksuunpano syksyllä 2014 oli 1,659 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä tilitysten mukaisesti kunnallisveron tuotoksi kirjattiin 20,515 miljoonaa, yhteisöveron tuotoksi 1,659 miljoonaa ja kiinteistöveron tuotoksi 1,920 miljoonaa euroa eli yhteensä 24,094 miljoonaa. Vuoden 2015 tilitysennuste kunnallisveron osalta 21,384 miljoonaa, yhteisöveron 2,161 miljoonaa ja kiinteistöveron 1,696 miljoonaa eli yhteensä 25,241 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 kunnallisverotuksen vähennysjärjestelmän keskeiset tuottoa alentavat muutokset ovat työtulovähennyksen ja avainhenkilölain muutos, lahjoitusvähennyksen jatkaminen, perusvähennyksen korotus ja lapsivähennyksen käyttöönotto. Lisäksi kunnallisveron tuottoa lisäävät asuntolainojen korkovähennyksen rajoittaminen ja merimiestulonvähennyksen muutos. Muutosten yhteisvaikutus on euroa. Muutokset kompensoidaan valtionosuuksissa. Vuoden 2014 efektiivinen kunnallisvero 13,82% Nurmeksessa laskee vuonna ,66 %:iin ja edelleen vuonna ,42 %:iin. Koko maan efektiivinen veroprosentti vuonna ,94 säilyy ennallaan vuonna 2015 ja laskee vuonna ,78 %:iin.

24 9/ Kaupunginhallitus Vuoden 2016 talousarvion valmistelussa lähtökohta oli kaupungin nettotoimintamenojen (toimintakatteen) nousun rajoittaminen alle prosenttiin. Ottaen huomioon verotilitysjärjestelmän rytmihäiriön, mikä tilittää vuonna 2015 Nurmekselle 0,54 miljoonaa liikaa ja vuonna 2016 noin 0,1 miljoonaa liian vähän ja sen että valtionosuusjärjestelmässä on menossa siirtymäkausi, joka lisää uuden valtionosuuslain mukaisia valtionosuuksia 50 euroa asukasta kohti eli euroa. Vuonna 2017 valtionosuuden lisäys on 80 euroa asukasta kohti. Kunnallisveron tuottoarvio 20,5 %:n mukaan (tilitysten mukaan kirjattava) vuodelle 2016 on 20,553 miljoonaa euroa. Esitän vuoden 2016 kunnallisen tuloveroprosentin pitämistä ennallaan 20,5 %:ssa. Kiinteistöverolain (654/92) 11 :n (muutettu 1266/2001) mukaan kaupunginvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen samalla kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Veroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Eduskunnan käsittelyssä olevan hallituksen esityksen (HE 26/2015) mukaan kiinteistöveron rajat vuodelle 2016 ovat seuraavat: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,8-1,55, vakituisen asunnon osalta 0,37-0,80, muiden asuinrakennusten osalta veroprosentti voidaan määrätä 1,0 prosenttiyksikköä korkeammaksi (nykyisin 0,6 prosenttiyksikköä) kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti tai, jos näin laskettu veroprosentti on kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia alempi, enintään kunnanvaltuuston määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin suuruiseksi, rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 1,00-4,00 (nykyisin yläraja 3,0), yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentin alaraja 0,0 sekä voimalaitosten osalta enintään 3,1 (nykyisin 2,85). Vesi- ja tuulivoimalaitokseen, jonka nimellisteho on enintään 10 megavolttiampeeria, sovelletaan kuitenkin yleistä kiinteistöveroprosenttia. Hallituksen esityksen mukaan vuodelle 2017 yleinen kiinteistöveroprosentin rajat nousevat 0,86-1,80 prosenttiin ja vakituisen asunnon osalta 0,39-0,90 prosenttiin. Vuoden 2015 yleinen kiinteistöveroprosentti on Nurmeksessa 1,03, vakituisen asunnon veroprosentti 0,46, muiden asuntojen veroprosentti 1,0 ja voimalaitosten 2,85 ja yleishyödyllisten yhteisöjen 0,0. Rakentamattomalle rakennuspaikalle ei ole määritelty erillistä veroprosenttia. Nurmeksessa sijaitseviin voimalaitoksiin sovelletaan nimellistehon perusteella yleistä kiinteistöveroprosenttia.

25 9/ Kaupunginhallitus Maan ja Pohjois-Karjalan keskimääräiset kiinteistöveroprosentit vuonna 2015 ovat: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,99 ja 1,04, vakituisen asunnon veroprosentti 0,46 ja 0,47, muiden asuntojen veroprosentti 1,07 ja 1,01. Nurmeksen vuoden 2012 kiinteistöveroprosenttien määrittelyssä otettiin viitearvoksi Pohjois-Karjalan vuoden 2011 keskiarvo. Sidos on parantanut verotuksen vakautta siten, että kiinteistöveroon ei tule suuria kertamuutoksia ja toiseksi taso on vuoden verran alle maakunnan keskiarvon. Vuoden 2015 Pohjois-Karjalan kiinteistöveroprosenttipäätösten perusteella Nurmeksen tulisi tarkistaa veroprosentteja hieman ylöspäin. Kun muun kuin vakinaisen asunnon rajojen nosto vuodelle 2016 luo paineita veroprosentin nostoon Pohjois-Karjalassa on verotuksen vakauden saavuttamiseksi sitoa muun kuin vakinaisen asunnon veroprosentti yleiseen kiinteistöveroprosenttiin. Esitän yleisen kiinteistöveron nostamista 1,04 prosenttiin, vakinaisen asunnon osalta 0,47 prosenttiin ja muun asuinrakennuksen osalta 1,04 prosenttiin ja muiden veroprosenttien pitämistä vuoden 2015 tasolla paitsi voimalaitosten osalta erillinen veroprosentin määrittely voidaan jättää pois, koska kunnassa ei ole ko. prosentilla verotettavia laitoksia. Muutokset nostavat kiinteistöveron tuottoarvion vuodelle ,726 miljoonaan euroon (muutos euroa vuoteen 2015). Yhteisöveron jako-osuus vuodelle 2016 määräytyy vuosien 2013 ja 2014 yhteisövero-osuuksien keskiarvon perusteella. Vuoden 2015 yhteisöverokanta on 20 %. Kuntaryhmäosuus alenee viidellä prosenttiyksiköllä 30,92 prosenttiin. Kaupungin osuus kuntaryhmän osuudesta oli vuonna ,3791promillea. Vuonna 2016 ennakoidun osuuden on arvioitu pysyvän ennallaan. Vuoden 2016 arvioitu tilitettävä jako-osuus on 1,778 miljoonaa euroa. Valtuusto on päättänyt , ettei vuodelta 2000 ja sen jälkeisiltä vuosilta peritä koiraveroa. Vuoden 2016 talousarvion verotulokohta on edellä esitetyillä perusteilla yhteensä 24,097 miljoonaa euroa. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää vuoden tuloveroprosentiksi 20,5 - yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 1,04 - vakituisen asunnon prosentiksi 0,47 - muiden asuntojen prosentiksi 1,04 ja

26 9/ Kaupunginhallitus yleishyödyllisten yhteisöjen prosentiksi 0,0 Kaupunginhallitus: Ehdotus hyväksyttiin. KVAL Valtuusto:

27 9/ Kaupunginhallitus Selvitys tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arviointikertomuksessa esitettyihin ehdotuksiin 40/ /2015 KHAL 209 Kaupunginkamreeri: Tarkastuslautakunta on esittänyt valtuustolle vuoden 2014 arviointikertomuksen yhteydessä ehdotuksia. Talousarvion laadintaohjeen mukaan hallintokuntien tuli käsitellä ehdotukset niin, että kaupunginhallitus voi antaa selityksen valtuustolle ennen vuoden 2016 talousarviokäsittelyä. Hallintokunnat ovat käsitelleet ehdotuksia omalta osaltaan eri tavoin talousarvioprosessin yhteydessä. Keskushallinto on koonnut vastauksista kaupunginhallituksen selvitysluonnoksen, joka on päivätty Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee tietoonsa saatetuksi laaditun luonnoksen mukaisen selityksen tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arviointikertomuksessa esitettyihin ehdotuksiin. Ehdotus hyväksyttiin. KVAL Valtuusto:

28 9/ Kaupunginhallitus Asevelitien vesihuollon määräraha 159/ /2014 KHAL 210 Kaupunginkamreeri: Tekninen lautakunta esittää osavuosiraportin yhteydessä seuraavia määrärahamuutoksia investointiosaan: Vesihuollon investointien osalta tekninen virasto esittää, että talousarviossa tonttijohtoihin varattu :n määräraha siirretään Asevelitien vesihuollon saneeraukseen, johon on talousarviossa varattu Lisämääräraha tarvitaan rakenteilla olevan hoivakodin viemäröintiin. Virasto esittää, että Asevelitien vesihuollon määrärahat jaetaan vesijohdolle ja viemärille Talousarvion sitovuussäännösten mukaan määrärahat ovat hankekohtaisia. Lautakunnan esitys on muutoksia eri hankkeiden välillä ja ei siten laajenna investointiohjelmaa. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto päättää 1. poistaa vuoden 2015 talousarvion investointi osasta euron tonttijohtojen rakentamismäärärahan, 2. alentaa Asevelitien vesihuollon määrärahaa euroa ja 3. myöntää Asevelitien viemärin saneeraukseen euron määrärahan. Kaupunginhallitus: Ehdotus hyväksyttiin. KVAL Valtuusto:

29 9/ Sosiaalilautakunta Kaupunginhallitus Lisämääräraha ja muutokset vuoden 2015 talousarvioon / Sosiaalilautakunta 159/ /2014 SLTK 58 Sosiaalijohtaja: Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa vuodelle 2015 on määrärahat annettu sitovasti tulosalueittain. Sosiaalilautakunnan talousarvion toteutuminen ajanjaksolta on kirjanpitoraportin mukaan seuraava: Toimintatuotot Talousarvio Toteutuma Jäljellä Toteutuma % Sosiaalipalvelut ,1 Koti- ja laitoshuolto ,0 Yhteensä ,4 Toimintakulut Talousarvio Toteutuma Jäljellä Toteutuma % , , ,6 Tilikauden tulos Talousarvio Toteutuma Jäljellä Toteutuma % , , ,3 Sosiaalipalvelujen tulosalueen määrärahat näyttävät tässä vaiheessa riittävän ja tulokertymätavoitteen arvioidaan ylittyvän ,00 euroa. Vanhustyön johtaja on arvioinut koti- ja laitoshuollon tulosalueelle tarvittavaksi lisämäärärahaksi ,00 euroa. Lisämäärärahatarve johtuu palkkausmenojen ylittymisestä (sijaisia tarvittu arvioitua enemmän), palveluasumisen palveluseteliä ja omaishoidon tukea on jouduttu myöntämään ennakoitua enemmän. Koti- ja laitoshuollon tulosalueen tulokertymän arvioidaan olevan ,00 euroa talousarviossa esitettyä suuremman. Sosiaalijohtaja: Sosiaalilautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi, että se

30 9/ Sosiaalilautakunta Kaupunginhallitus muuttaisi sosiaalilautakunnan vuoden 2015 talousarviota siten, että tuloarviota korotetaan sosiaalipalvelujen tulosalueella ,00 euroa sekä koti- ja laitoshuollon tulosalueella ,00 euroa ja - myöntäisi sosiaalilautakunnan vuoden 2015 talousarvioon lisämäärärahaa koti- ja laitoshuollon tulosalueelle ,00 euroa. Sosiaalilautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. KHAL 211 Kaupunginkamreeri: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus: Muutostarve selittyy varovaisesti arvioiduista tuloista ja myös TVAratkaisun loppuerän vaikutukseen koti- ja laitoshuollon tulosalueen palkkauskustannuksiin. Kaupunginhallitus päättää esittää vastuustolle, että se päättää hyväksyä sosiaalilautakunnan esityksen vuoden 2015 talousarvion lisämäärärahojen myöntämisestä ja tuloarvioiden korottamisesta. Ehdotus hyväksyttiin. KVAL Valtuusto:

31 9/ Kaupunginhallitus Toiset osavuosiraportit 159/ /2014 KHAL 208 Kaupunginsihteeri: Kaupunginkamreerin antaman vuoden 2015 talousarvion toimintaohjeen mukaan kaupunginhallitus raportoi valtuustolle kolmesti vuodessa tavoitteiden toteutumisesta. Hallintokunnat ja terveyskeskus raportoivat toukokuun ja syyskuun lopussa sekä tilinpäätöksessä kaupunginhallitukselle. Poikkeuksena on sivistystoimen perusopetus ja lukio, joiden osalta ensimmäinen raportointi on viideltä kuukaudelta, joka esitetään toisen kolmanneksen yhteydessä. Konserniyhtiöt raportoivat vain syyskuun lopussa ja tilinpäätöksessä. Raporttinsa ovat toimittaneet: - keskushallinto Nurmeksen ja Valtimon thky sivistyslautakunta sosiaalilautakunta tekninen lautakunta Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että se merkitsee kolmannesvuosiraportit tietoonsa saatetuiksi. Ehdotus hyväksyttiin. KVAL Valtuusto: