YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN PALVELUALUE

Transkriptio

1 YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN PALVELUALUE 1

2 Sisällysluettelo: 1. HYVINVOINTIPALVELUT 2. KANSALAISOPISTOTOIMINTA 3. KIRJASTOPALVELUT 2

3 1) HYVINVOINTIPALVELUT A) NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA RESURSSIT Toimintaympäristö Tuusniemi Kulttuuritoimi on Tuusniemellä vapaa-aikapalveluiden (sivistystoimen) alainen organisaatio, jossa ei ole yhtään päätoimista työntekijää. Vapaa-aikasihteerin työnkuvasta noin 20 % menee kulttuurityöhön, lähinnä tehtäväsisältönä on mahdollistaa erilaisia kulttuuritapahtumia. Erillistä tapahtumaorganisaatiota kunnassa ei ole. Asukastupatoimintaa ei ole. Tuusniemen kotiseutumuseon hoito kuuluu tehtäviin, käytännön työssä on ollut apuna kesätyöntekijöitä. Museo on avoinna vain kesäaikaan. Hankkeita ei ole käynnissä. Konservatoriopalvelut ostetaan Kuopion konservatorion Juankosken alaosastolta. Järjestöjen tukemisessa yhteyshenkilö on vapaa-aikasihteeri. Sivistyslautakunta myöntää kuluvan vuoden avustuksen huhtikuussa. Kyläasiat kuuluvat vapaa-aikatoimelle, juuri on perustettu kahdeksan kyläyhdistyksen kattojärjestö Tuusniemen kylät ry. Liikuntatoimi on Tuusniemellä vapaa-aikapalveluiden (sivistystoimen) vastuualueella. Vapaa-aikasihteerin työnkuvaan kuuluu liikuntapaikkojen kokonaishallinta, Terveyden edistämisen työryhmän edustajuus ja sihteerin tehtävät, myös sähköisen hyvinvointikertomuksen pääkäyttäjän tehtävät. Liikuntapaikkojen hoito ostetaan sekamallilla kunnan teknisestä toimesta, yksityiseltä toimijalta sekä kolmannen sektorin toimijoilta. Uimaopetus ostetaan yksityiseltä, kesätyöntekijä on ulkoilualueilla. Kunnan omaa liikuntatoimintaa on uimahallimatkojen tarjoaminen Outokumpuun. Moottorikelkkareittiä valmistuu tammikuun 2014 aikana 27 kilometriä. Kirkonkylällä hiihtolatuja on maastossa 3 km, jäällä kelin salliessa 15 km. Sivukylien hiihtoladuista ja luistelualueista vastaavat järjestöt. Liikuntapaikkoihin ei Tuusniemellä lasketa lasten leikkipuistoja eikä pienvenepaikkoja, niitä hallinnoidaan ja pidetään kunnossa teknisen toimen kautta. Kuopio / Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut Avainprosessi muodostuu kahdesta osasta Kansalaisopisto ja Kansalaistoiminnan aktivointi. Avainprosessin tavoitteena on kaupungin asukkaiden aktivoiminen ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Erityisesti halutaan, kaupungin strategian mukaisesti, kohdistaa palveluja lapsiin/nuoriin (lapsiperheisiin) ja toisaalta ikääntyviin yleisesti eniten tukea tarvitseviin kansalaisiin. Kansalaistoiminnan aktivointi koostuu monista erilaista toimintakokonaisuuksista ja hankkeista. - Kulttuurin aktivointi: kaksi kulttuurisuunnittelijaa ja kulttuurituottaja - Liikuntaan aktivointi: kuusi vastuualueliikunnanohjaajaa 3

4 - Asukastupa-, lähiö- ja kylätoiminta sekä osallisuus: Kehityspäällikkö - Avustus- ja järjestöpalvelut: Kansalaistoiminnan suunnittelija, palvelusihteeri - Kino KuvaKukko: Elokuvatoiminnan ohjaaja, esitysvastaava - Vapaaehtois- ja vertaisohjaajatoiminta, Terveyden edistäminen, TerveKuopio, Tervekuntaverkosto, Healthy Cities -verkosto, Hyvinvointiryhmä,hyvinvointikertomus, Vanhusneuvosto: Hyvinvointikoordinaattori, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori - Kaupungin viralliset juhlat ja muut tapahtumat: toteutetaan edellä mainitun henkilöstön voimin sekä ostopalveluina. Lisäksi henkilöstövahvuudessa on asiakkuusjohtaja (Hyvinvoinnin edistämisen johtaja) johtamassa ja koordinoimassa kokonaisuutta. Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelee henkilöitä erilaisissa projekteissa ja hankkeissa. Kulttuurisuunnittelijat ja -tuottaja tekevät laajasti yhteistyötä mm. päivähoidon, koulujen (kulttuuripolku), toimintakeskusten ja muiden ikäihmisten palveluyksiköiden, kulttuurilaitosten ja 3.sektorin toimijoiden kanssa. Tarvelähtöisiä ja ennaltaehkäiseviä kulttuuri- ja taidepalveluja kehitetään, tuotetaan, koordinoidaan ja ohjataan strategian mukaisesti pääsääntöisesti lapsille, nuorille, erityisryhmille ja ikäihmisille. Liikunnanohjaajilla on jokaisella omat vastuualueet eli lapset/nuoret (liikuntapolku), työikäiset, ikääntyneet, erityisryhmät, maaseutualueet, KKI-toiminta. Lisäksi terveydenhuollon ja kuntoutuksen kanssa yhteistyötä ja kansalaisopiston kanssa sovitetaan toimintoja yhteen. Tärkeä merkitys on starttikursseilla ja vertaisohjaajatoiminnalla. Tehtäväkuvat ovat painottumassa enemmän suunnittelun suuntaan. Kuopiossa on koordinoinnin piirissä 11 asukastupaa ja 3 kylätaloa. Kaupungin omistuksessa olevien kylätalojen hallinta siirrettiin vuonna 2012 kyläyhdistyksille. Parhaillaan mallinnetaan Päivärannan asukastupatoimintaa ja selvitetään Nilsiän Leivontuvan asukastuvan siirtämistä osaksi kaupungin asukatupaverkostoa. Setlementti Puijola vastaa asukastupien päivittäisestä toiminnasta yhteistyössä kaupungin kanssa. Osallisuus ja asukasdemokratia ovat tärkeä ja kehittyvä kokonaisuus, joka kytkeytyy kaikkeen kaupungin toimintaan ja palvelutuotantoon. Marraskuussa 2013 toteutettiin asukkaille kohdennettu verkkokysely osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisestä. Tavoitteena on edistää asukkaiden mahdollisuutta osallistua aidosti päätöksentekoon ja suunnitteluun. Kuntaliitosten yhteydessä haetaan uusia paikallisdemokratian malleja, joita voidaan soveltaa myös vanhoille alueille. Vuonna 2014 suunnitellaan ja toteutetaan kaupungin henkilöstön osallisuuskoulutus yhdessä Osallisuushanke Sallin kanssa. Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella kulttuuripalveluista museopalvelut ja kirjastopalvelut sijoittuvat omatoimisen hyvinvoinnin palveluihin, kuten myös liikuntapaikkapalvelut sekä ulkoilu- ja virkistyspalvelut. Omatoimisen hyvinvoinnin palveluita johtaa hyvinvoinnin edistämisen johtaja. Museopalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta vastaa museokeskus, jota johtaa museokeskuksen päällikkö. Museokeskuksen 4

5 muodostavat taidemuseo, kulttuurihistoriallinen museo ja luonnontieteellinen museo. Museokeskuksella on yhteinen hallinto ja museokohteiden asiakaspalvelusta vastaava henkilökunta. Museokeskuksen palveluksessa työskentelee 40 henkilöä. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo vastaa kaupungin kulttuurihistoriallisista museoista ja kokoelmista, toimii Pohjois-Savon maakuntamuseona, tallentaa, tutkii ja välittää tietoa maakunnan ja erityisesti Kuopion esihistoriasta, historiasta, kansanelämästä ja muusta kulttuurihistoriasta, osallistuu esineellisen ja rakennetun kulttuuriympäristön säilyttämiseen ja edistää kulttuurihistoriallista museotoimintaa. Kuopion luonnontieteellinen museo toimii Pohjois-Savossa luonnontieteellisenä maakuntamuseona tehtävinään edistää erityisesti itäisen Suomen luonnon monimuotoisuuden tuntemusta, kartoitusta, tutkimusta ja säilymistä, dokumentoida tietoa luonnon tilasta ja sen muutoksista tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon tarpeisiin, edistää ja tukea ympäristökasvatusta sekä alansa harrastustoimintaa. Kuopion taidemuseo on taidelaitos ja museo, joka tutkii, tallentaa ja esittelee kuvataiteen historiaa ja nykyisyyttä, edistää kuvataiteen ja koko visuaalisen ympäristön tuntemusta, ylläpitää taidekokoelmia, huolehtii taidehistoriallisen aineiston saatavuudesta sekä aluetaidemuseona tallentaa, dokumentoi, säilyttää ja tekee tunnetuksi Kuopion ja koko Pohjois-Savon taidehistoriaa. Kuopion kaupungin kirjasto vastaa Kuopion kaupungin kirjastopalveluiden järjestämisestä ja toteuttamisesta. Kaupungin kirjastoa johtaa kirjastotoimenjohtaja. Kirjastopalveluiden palveluverkosto koostuu tällä hetkellä pääkirjastosta, 14 lähikirjastosta ja kolmesta kirjastoautosta. Kuopio tuottaa Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen kirjastopalvelut isäntäkuntasopimuksella. Kirjastopalveluissa työskentelee 88 henkilöä. Kuopiossa liikuntatoimen palvelut sisältyvät hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen palveluihin. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen liikuntapaikkapalvelut vastaavat liikuntapaikkapalveluiden, kuten liikuntahallien, kenttien ja liikuntakeskusten palveluiden tuottamisesta tai järjestämisestä sekä tilavarauspalveluista. Liikuntapaikkapalveluissa henkilöstöä on 45,5 henkilöä. Ulkoilu- ja virkistysyksikkö vastaa mm. latujen, kunto- ja luontopolkujen, leikkipaikkojen, pienvenepalveluiden, uimarantojen ja muiden retkeilyreittipalveluiden järjestämisestä. Ulkoliikuntapaikka- ja ulkoilu- ja virkistyspalveluiden yllä- ja kunnossapito palvelut tuottavat Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos, kaupunkiympäristön palvelualue sekä yritykset ja yhdistykset. Ulkoilu- ja virkistysyksikkö toimii palvelujen järjestämisestä ja tilaamisesta vastaavana yksikkönä. Henkilöstöä yksikössä on 2,5. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen tukipalveluista (hallinto-, henkilöstö-, ja taloushallinnon palvelut) vastaa kasvun ja oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueiden yhteiset tukipalvelut. 5

6 Talous Tuusniemi Kulttuuritoimella on talousarviossa neljä pääkohtaa: - museo kulttuuritoimi avustukset konservatorio 2622 Talousarvion loppusumma v oli Liikuntatoimella on talousarviossa kolme pääkohtaa: - liikuntapaikat liikuntatoimi avustukset Talousarvion loppusumma v oli Terveyden edistämisen työryhmä Järjestöavustukset kuuluvat kulttuuritoimen ja liikuntatoimen alle. Talousarvion loppusumma v oli Henkilöstön palkkamenot (vapaa-aikasihteeri ja nuoriso-ohjaaja) sisältyvät sivistystoimiston palkkamenoihin. Ne eivät sisälly yllämainittuihin menoihin. Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunnan toimintamenot v oli Kuopio Kansalaistoiminnan aktivointiyksikön talousarvio vuodelle 2013 oli n. 4,8 milj. Kuopiossa kaikki kansalaistoimintaan liittyvien yleisavustusten valmistelu ja on keskitetty hyvinvoinnin edistämisen palvelualueelle järjestö- ja avustuspalveluihin. Vuonna 2013 avustuksia jaettiin n. 300 toimijalle ja avustusten yhteissumma oli 3.1 milj.. Päätökset tekevät hyvinvoinninedistämisen johtaja (alle e) ja hyvinvoinnin edistämisen lautakunta (yli e). Museokeskuksen nettomenot talousarviossa 2013 olivat ,00. Museokeskuksen nettomenot/ asukas olivat n. 28 /asukas. Kuopion kaupungin kirjaston nettomenot talousarviossa 2013 olivat ,00. Kuopion kaupungin kirjaston nettomenot/ asukas olivat n. 45 /asukas isäntäkuntasopimus huomioiden. Liikuntapaikkapalveluiden nettomenot talousarviossa 2013 olivat ,00. Liikuntapaikkapalveluiden nettomenot/ asukas olivat n. 81 /asukas. Ulkoilu- ja virkistysyksikön 6

7 nettomenot talousarviossa 2013 olivat ,00. Ulkoilu- ja virkistyspalveluiden nettomenot/ asukas olivat n. 7 /asukas. Tilat Tuusniemi Kulttuuritiloja on kotiseutumuseo. Muutoin hyödynnetään koulun tai nuorisotoimen tiloja ja kunnan ulkoalueita (esim. tori, satamaa). Liikuntapaikkoja ovat koulun liikuntasalit, kuntosali, urheilukenttä, kirkonkylän sekä Tuusjärven koulujen lähiliikunta-alueet, Vauvasta vaariin-lähiliikunta-alue, hiihtoladut, retkeilyreitistöt ja taukopaikat sekä kaksi uimarantaa. Liikunta- ja kulttuuripaikoista ei peritä käyttökorvausta yleishyödyllisiltä yhteisöiltä v Kuopio Hallinto- ja toimistotilat sijaitsevat Minna Canthin katu 24, 2.kerros (Barsonkulma), jossa työskentelee pääosa työntekijöistä. Liikunnanohjaajien toimitilat sijaitsevat Kuopio-hallilla. Lisäksi Kino Kuvakukko Vuorikadulla ja Mantun talo Nilsiässä. Asukastuvat (11), kylätalot (3). Asukastuvat ovat eri tahoilta vuokratuissa tiloissa. Museokeskuksen museokohteita ovat Kuopion museo, Kuopion korttelimuseo, J.V. Snellmanin kotimuseo ja Kuopion taidemuseo. Kuopion kaupungin kirjasto käsittää pääkirjaston ja 14 lähikirjastoa, kolme kirjastoautoa sekä Niuvanniemen sairaalan potilaskirjaston. Liikuntapaikkapalvelut käsittävät toiminnallisesti Kuopion uimahallin, Niiralan jäähallin, Kuopio-hallin, Lippumäen uima- ja jäähallin, liikuntakeskukset kuten Keskuskenttä, Lippumäen liikuntakeskus, Puijon urheilualueet sekä erilaiset kentät talvi - ja kesäkäyttöön. Ulkoilu- ja virkistysyksikkö vastaa mm. latujen, kunto- ja luontopolkujen, leikkipaikkojen, pienvenepalveluiden, uimarantojen ja muiden retkeilyreittipalveluiden järjestämisestä. ATK-ohjelmat Tuusniemi Kulttuuri- ja liikuntatoimen käytössä on ollut perinteiset toimisto-ohjelmat, (Office 2010). Kuopio Istekki Oy tuottaa ATK-palvelut. Istekin palvelun ulkopuolella WebRopol- tutkimusohjelma, jolla voi tehdä verkkokyselyjä. Yhdistyksille tarjotaan verkkosivu- ja sosiaalisen median alusta -sivujen yhteyteen. Liikuntahallien asiakaskulunvalvontajärjestelmänä on Pusatec -kulunvalvontajärjestelmä. 7

8 Kiinteistöjen valvontajärjestelmistä vastaa tilakeskus. Tilanvarausjärjestelmänä on tällä hetkellä Timmi -tilanvarausjärjestelmä. Järjestelmän kehittämisestä vastaa tilavarauspalvelut. Harrastehaku-palvelu järjestöjen ym. toimijoiden käytettävissä. Vapaaehtois- ja vertaisohjaajatoiminnan julkaisualusta. Liikunnanohjaajilla käytössään LiikuntaHellewi ryhmäläisten ilmoittautumista ja laskutusta varten. Kulttuurihistoriallisen museo käyttää kokoelmahallintaan Museoviraston omistamaa Musketti-ohjelmaa ja vuodesta 2015 lähtien Museo2015 ohjelmaa. Taidemuseo käyttää Valtion taidemuseon omistamaa Muusa-ohjelmaa. Luonnontieteellisellä museolla on oma kokoelmahallintaohjelmansa. Museo siirtyy käyttämään vuonna 2014 Luonnontieteellisen keskusmuseon KOTKA-kokoelmatietokantaa. B) PALVELUIDEN HAASTEET JA TULEVAT PALVELUTARPEET Tuusniemi Tuusniemeläinen liikunta- ja kulttuuritarjonta on laajalti järjestöjen ylläpitämää aktiivista toimintaa ja tilojen käyttö korvauksetta on ollut perusedellytys järjestötoiminnalle ja sen kehittämiselle. Aktiivisen liikunnanharrastamisen vaatimia olosuhteita on tarve kehittää. Kuopio Asiakasmaksut ja tilavuokrat yhdenmukaistetaan huomioiden yhteistoiminnalliset toimintamallit palveluiden tuottamisessa. Liikunta-, ulkoilu- ja virkistysalueiden yllä- ja kunnossapito hoidetaan lähipalveluna huomioiden riittävät resurssit. Kuopiossa ulkoliikunta-, ulkoilu- ja virkistysalueiden yllä- ja kunnossapidosta vastaa pääosin kuntatekniikkaliikelaitos. Tilojen peruskorjaukset on huomioitava kuntaliitosselvityksen yhteydessä (mahdollisen liitosrahan käyttö). Liikunta-, ulkoilu- ja virkistyspalveluiden palveluverkostoa kehitetään Kuopion kaupungin palveluverkoston kehittämisen yhteydessä läheltä liikkeelle -periaatteella. Nykyisten liikuntaan ja kulttuuriin aktivointipalvelujen laajentaminen Tuusniemelle on haasteellista, ellei siihen osoiteta lisäresursseja (talous- ja henkilöstö). Tuusniemen alueen järjestöjen ja kaupungin yhteistyötä jatketaan ja kehitetään Kuopion kaupungin avustusohjeen mukaisesti. Asukas/aluedemokratiaa ja osallisuutta vahvistetaan. Asukkaiden/järjestöjen matalan kynnyksen kohtaamispaikat pyritään varmistamaan. 8

9 C) PALVELUT JA NIIDEN JÄRJESTÄMISTAPA JA TASO LIITOKSEN TOTEUTUESSA Kuntaliitoksen toteutuessa Tuusniemen vapaa-aikatoimen palvelut sijoittuvat Kuopion organisaatiomallin mukaisesti hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen eri palveluprosesseihin. Hallintopalvelut hoidetaan keskitetysti Kuopiosta, jolloin henkilöstöresurssia Tuusniemellä vapautunee toiminnan järjestämiseen; vapaa-aikasihteerin tehtävien uudelleen organisointi liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalveluihin selvitettävä tarkasti. Nuorisopalvelut sijoittuvat Kasvun ja oppimisen palvelualueelle ja kulttuuri- ja liikuntapalvelut Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueelle. Kuopion Konservatorion/Juankosken Musiikkiopiston kunta-avustus siirtyy Kuopion kaupungin maksuosuuteen. Tuusniemen kotiseutumuseo siirtyy osaksi Kuopion museokeskuksen organisaatiota. Vuosittaista kulttuuristipendin (oma kulttuurirahasto) myöntämistä jatketaan. Tuusniemen alueen järjestöjen ja kaupungin yhteistyötä ja avustustoimintaa jatketaan ja kehitetään Kuopion kaupungin avustusohjeen mukaisesti. Järjestö- ja avustuspalveluissa käsitellään kaikki eri järjestöryhmien avustukset (liikunta-, nuoriso- ja kulttuurijärjestöt, asukas-, lähiö- ja kyläyhdistykset, eläkejärjestöt, terveys- ja kansanterveysjärjestöt sekä muut yleishyödylliset yhdistykset). Liikuntapaikkojen ja ulkoilu- ja virkistysalueiden varauskäytännöt ja asiakasmaksut yhdenmukaistetaan Kuopion käytännön mukaisiksi. Asiakasmaksuissa noudatetaan kolmen vuoden siirtymäaikaa lukien. Kaupungin omistamien tilojen osalta hallinta siirtyy tilakeskukselle. Liikuntapaikkojen ja ulkoilu- ja virkistysalueiden yllä- ja kunnossapidosta vastaavat pääosin kunnalliset liikelaitokset, yritykset ja yhdistykset. Pääosa liikuntapaikka- ja ulkoilu- ja virkistyspalveluista on lähipalveluita, joita kehitetään asiakastarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Merkittävin muutos Tuusniemen näkökulmasta on asiakasmaksujen tulo ja tilavarauksien keskittyminen tilavarauspalveluihin. Tuusniemen kirjastosta tulee Kuopion kaupunginkirjaston lähikirjasto. Muutos toteutetaan ennen kuntaliitosta. Kansalaisopiston palvelujen määrä riippuvainen valtionosuuksien kehityksestä, ei voida taata määrän säilymistä. Minimioppilasmäärä yhtenäinen Kuopion muiden maaseutualueiden kanssa. Kurssimaksut ja alennuskäytänteet tarkistetaan koko opiston toimialueella maaseutualueille yhdenmukaisiksi. 9

10 KANSALAISOPISTOTOIMINTA Kansalaisopistopalvelut tuottaa jo nyt Kuopion kansalaisopisto, joka kuuluu ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palveluihin. Tuusniemellä ei kannateta alueopistoon liittämistä. A) NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA RESURSSIT TUUSNIEMELLÄ Nykytila Kuopion kansalaisopiston Tuusniemen osasto järjestää hiukan yli 90 kurssia. Käden taidot, liikunta ja musiikki ovat suosituimmat. Alueen ikärakenne on haastava opistotoiminnan pitkän aikavälin suunnittelussa. Väen vanhetessa opiskelijamäärän säilyttäminen edellyttää miesten aktivoimista opistotoimintaan (nyt vajaat 26 %). OKM:n vahvistamista valtionosuustunneista v Tuusniemen osaston osuus on 2526 tuntia. Tuusniemen ja Kuopion sopimus kansalaisopistotoiminnan järjestämisestä tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Opiston henkilökunta on virka- tai työsuhteessa Kuopioon. Tuusniemen kunnan kanssa on tehty v.2009 sopimus kansalaisopistopalveluiden järjestämisestä. Sopimuksen keskeinen sisältö on se, että Kuopio järjestää opetuksen ja Tuusniemi vastaa tiloista ja välineistä. Tuusniemellä on ollut vuosittain noin 2950 opetustuntia. Henkilöstöresurssina on yksi päätoiminen opettaja, puoli opistosihteerin työvuotta ja paikallisesti 20 % yhden Tuusniemen kunnan toimistohenkilön työvuodesta. Lisäksi Tuusniemi maksaa opetustuntien suhteessa hallinnon kustannukset. Kurssimaksuista Tuusniemi tekee esitykset. Tuntimäärän mukaisen valtionosuuden sekä kertyneet kurssimaksut Kuopio tilittää Tuusniemelle. Tuusniemen sivistyslautakunta edustaa Tuusniemen kuntaa kansalaisopistoasioissa. Toimintatavat (Tuusniemen osasto) Palvelut/ työmuodot kansalaisopistossa Kurssit, yleisluennot, taiteen perusopetus, opintoneuvonta, tapahtumat. Tilat Opetusta toteutetaan kouluilla ja kunnan muissa tiloissa. Lisäksi opetusta järjestetään yksityisiltä, yhteisöiltä ja yrityksiltä vuokratuissa tiloissa. Opetuspisteitä on kirkonkylässä kuusi ja muualla kunnan alueella kolme. Tunnusluvut ja suoritteet Kansalaisopiston opetuspalvelujen keskeiset tunnusluvut (Kalenterivuoden 2012 toteutuman perusteella ) Opiskelijoiden määrä: 503 Täytetyt kurssipaikat: 1041 Kurssien määrä: 96 Opiskelijat, % alueen asukasluvusta 18,00 % Toimintakulut / alueen asukk. 104,74 10

11 Talous Tunnusluvut (Kalenterivuoden 2012 toteutuman perusteella ) Toimintatulot Toimintamenot henkilöstö vuokrat *) palveluiden ostot * - muut Toimintakate Valtionosuus (suorite peruste tot. tunnit) Keskimääräiset kurssimaksut /t/opiskelijavaltionosuuteen oik. 1,20 *) Kurssimaksualennukset: Työttömyysalennus 50 %, Lapsi- ja nuorisoalennus 50 %, Eläkeläisalennus 50 %, Opintosetelialennus. * sis. kaikki Kuopiolle maksetut korvaukset Henkilöstö (Tuusniemi) Tunnusluvut (Kalenterivuoden 2012 toteutuman perusteella ) Opetushenkilöstö - vakinainen (opettajat ja ohjaajat) htv 1 (on jo Kuopion listoilla) - määräaikainen (tuntiopettajat ja ohjaajat), lukumäärä 35 Tukipalvelut - määräaikainen htv 0,20 ja htv 0,5 opistosihteeri (Kyse on Kuopion kansalaisopiston työntekijästä) B) PALVELUIDEN HAASTEET JA TULEVAT PALVELUTARPEET Ikärakenne ja välimatkat ovat maaseudun haasteita. Tieto- ja viestintätekniikan antamista mahdollisuuksista huolimatta paikallinen palvelupiste on tärkeä. Tulevat palvelutarpeet Taiteen perusopetus: Taiteen perusopetus on tärkeä elementti lapsille tarjottavista palveluista. Kysyntä ja asiakkailta tulleet aloitteet määrittävät tarjonnan. Kustannukset opistotoiminnasta Mahdollisessa kuntaliitostilanteessa yhteiset hallinnonkustannukset tarkastellaan uudelleen. 11

12 C) PALVELUT, NIIDEN JÄRJESTÄMISTAPA JA TASO LIITOKSEN TOTEUTUESSA (TARKASTELUAJANJAKSO- NA VUODET ) - Tulevat palvelut Kansalaisopiston palvelujen määrä riippuvainen valtionosuuksien kehityksestä, ei voida taata määrän säilymistä Minimioppilasmäärä; entinen käytäntö ollut 5 opiskelijaa, minimioppilasmäärä yhtenäinen Kuopion muiden maaseutualueiden kanssa Kurssimaksut: Yhtenäistetäänkö vai ovatko maaseutualueella kurssimaksut edullisemmat kuin Kuopion kaupunkialueella? Kurssimaksut ja alennuskäytänteet tarkistetaan koko opiston toimialueella maaseutualueille yhdenmukaisiksi. Kurssisuunnittelu tapahtuu kuntalaisten esitysten pohjalta. Opetushenkilöstön työnkuvaan kuuluu myös kurssisuunnittelu. Syksyn opinto-opas jaetaan Kuopiossa ja Tuusniemellä toistaiseksi joka talouteen Pääilmoittautumiskanava on Internet, puhelin-ilmoittautumisia ja henkilökohtaisia ilmoittautumisia otetaan vastaan edelleen. Tiedotusvastuu on Kuopiolla. Tiedotuksessa käytetään monipuolisia kanavia, ensisijaisesti kuitenkin sähköisiä välineitä. Mitä tulee tehdä, ennen yhdistymistä Ylläpitoluvan mahdollinen muutostarve tarkistetaan. Tuusniemen kanta on, että toimipisteen organisaatioasema säilyy nykyisenä. Vuoden 2017 talousarvio pitää valmistella yhdessä koko alueella (nyk. Tuusniemen kustannukset) 12

13 3. KIRJASTOPALVELUT A) NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA RESURSSIT TUUSNIEMELLÄ alkaen Tuusniemen kirjasto on ollut Kuopion kaupungin hallinnoiman Nilsiän aluekirjaston lähikirjasto. Kiinteistö, jossa kirjasto toimii, on Tuusniemen kunnan omistuksessa. Tuusniemen kunta omistaa yhdessä Kuopion ja Juankosken kaupunkien ja Kaavin kunnan kanssa Koillis-Savon kirjastoauton, jolla järjestetään kirjastopalveluja Koillis-Savon haja-asutusalueiden asukkaille ja kouluille. Kirjastolain (1998/904) mukaan kunnan tehtävänä on kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Yleisen kirjaston tehtävänä on mm. tukea elinikäistä oppimista ja itsensä kehittämistä sekä tarjota palveluja ja materiaaleja elämyksiin, kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja verkkoasiointiin. Kirjasto tarjoaa perinteistä sekä painettua että digitaalista aineistoa verkkoyhteyksineen, yhteisiä tiloja sekä asiantuntemusta ja tietopalvelua. Kirjasto lisää tasa-arvoa ehkäisemällä tiedollista syrjäytymistä. Kirjaston palveluja kehitetään asiakaskunnan ja toimintaympäristön tarpeet ja toiveet huomioiden. Vuosittain seurattavien mittareiden tavoitetaso asetetaan vastaamaan koko Suomen lähes samansuuruisten ( as) maaseutumaisten kuntien kirjastojen keskimääräisiä tunnuslukuja edelliseltä toimintavuodelta. Tunnusluvut ovat haettavissa Suomen yleisten kirjastojen tilastoista Toimintojen nykytilanteen kuvaus Kirjastojärjestelmä on yhteinen Kuopion kanssa. Talous v.2012 KUOPIO Tuusniemi Toimintamenot Aineistomääräraha Tunnuslukuja: Lainoja Asiakaskäyntejä Käyntejä/asukas 11,99 10,0 Lainaajia asukkaista 41,04% 39,18 Lainan hinta 3,03 4 Aineistomäärärahavertailua Lainan hinta Tuusniemi 4,00 Kuopio 3,03 Koko maa 3,33 13

14 Henkilöstö Työntekijöitä kirjastosihteeri kirjastovirkailija 86 2 Lisäksi kirjastoauto- ja aluekirjastonhoitajan palvelut. Tilat Toimivat ja riittävät (380 neliötä) Peruskorjattu 2011 Kirjastoverkko lähikirjasto aukioloaika; ma ja ke klo , ti, ke ja pe klo ja yhteinen kirjastoauto Juankosken, Kaavin ja Kuopion kanssa (omistus 25 %) 38 kirjastoautopysäkkiä B) PALVELUIDEN HAASTEET JA TULEVAT PALVELUTARPEET Riittävän rahoituksen turvaaminen on haaste kuntatalouden kireydestä johtuen. Kirjamäärärahojen pitäminen nykyisellä tasolla mahdollistaisi monipuoliset kokoelmat. Lisähaasteita tuo ajan haasteisiin vastaaminen (digikirja, uudet palvelut.) Kirjastokäytännöt on jo yhtenäistetty Kuopion kanssa (maksut, käyttösäännöt jne) Kirjastoautopalvelu on yhteisesti järjestetty Koillis-Savossa (Juankoski, Kuopio, Kaavi, Tuusniemi). C) PALVELUT JA NIIDEN JÄRJESTÄMISTAPA JA TASO LIITOKSEN TOTEUTUESSA (TARKASTELUAJANJAK- SONA VUODET ) Tulevat tavoitteet: aukioloajat samat kuin ennen (riippuvat henkilöstön määrästä) aineiston valinta tehdään edelleen Tuusniemellä Liitoksen tuomat mahdollisuudet kirjastopalvelujen osalta Viite: kirjastopalvelujen yhdistämisen tavoitteet 2012 Kirjastoauto Jatketaan. 14

15 Toimintamalli kuntaliitostilanteessa Nykyinen Kirjastopalvelut tuotetaan lähikirjastona. Tuusniemen kirjastosta tulee Kuopion kaupunginkirjaston lähikirjasto. Muutos toteutetaan ennen kuntaliitosta. 15

16 OLEELLISET KYSYMYKSET KUNTALAISILLOISTA, KOKO PALVELUALUEEN OSALTA (liikunta, kulttuuri, kirjasto, kansalaisopisto, lähiö- ja kylätoiminta) Palvelutaso (Kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika) - Huomioidaanko tarpeeksi vapaa-aikatoimintaa ja sen vaikutusta kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin? (2 mainintaa) - Siirtyykö kulttuuri ja liikuntapaikat kokonaan Kuopioon? (3 mainintaa) - Miten käy lasten, nuorten ja vanhuksien kerhojen? - Säilyykö vapaa-aikapalvelut? (3 mainintaa) o vapaa-aikasihteeri järjestänyt aktiviteetteja ja tapahtumia, aktiviteetteja ollut mm. vanhuksille kivasti - Supistetaanko ja keskitetäänkö vapaa-aikatoimen, kirjaston, kansalaisopiston, kulttuurin, liikuntapaikkojen, kylätoiminnan ja tapahtumien osalta toimintoja ja määrärahoja? - Mitä vapaa-ajan harrastuksia tarjotaan nuorisolle?(4 mainintaa) - Mitä karsitaan Tuusniemen hyvistä palveluista? Palveluja pyritään tarjoamaan resurssien mukaan paikallisesti. Olemassa olevat liikunta- ja kulttuuripaikat eivät siirry Kuopioon. Palvelutarjonnan järjestäminen jatkossa riippuu taloudellisista ja henkilöstöresursseista ja valtionosuuden määrästä sekä asukas- ja asiakasmäärästä ja palvelutarpeiden muuttumisesta (esim. seniori-ikäisten suhteellinen osuus kasvaa). Aktiivinen järjestö- ja asukasyhdistystoiminta on tärkeää hyvinvointipalveluiden tuottamisessa. Kuopiossa jo olevia palvelumalleja pyritään levittämään resurssien mukaan Tuusniemen alueelle. Tapahtumat - Säilyykö kesäkauden avajaiset ja päättäjäiset? (2 mainintaa) Kaupungin viralliset juhlat itsenäisyyspäivä ja kansallisen Veteraanipäivän juhla järjestetään Kuopion keskustan alueella koko Kuopion aluetta koskevana. Kuopion kaupungin hyvinvointipalvelut järjestävät ja koordinoivat vuoden aikana useita erilaisia tapahtumia Kuopion alueella. Paikallisten tapahtumien järjestäminen, kuten kesäkauden avajaiset, on kuitenkin pitkälti seurojen, seurakunnan ja yhdistysten oman aktiivisuuden ja yhteistyön varassa. Avustukset - Miten huomioidaan järjestöjen toiminta ja niiden avustaminen (esim. ilmainen tilojen käyttö)? - Millä tavalla 3-sektori saadaan palveluntuottajaksi? - Kylätoiminnan jatkuvuus, tukeeko kaupunki? (17 mainintaa) - Miten tuetaan vapaa-aikapalveluja, urheiluseuroja ja yhdistyksiä?(4 mainintaa) - Saako yhdistykset ja järjestöt avustuksia kaupungilta? - Tukeeko kaupunki tapahtumien järjestämistä - Paikallisen kulttuurin tukeminen? Kuinka kulttuuritoimintaa edistetään ja tuetaan? (2 mainintaa) - Säilyykö toiminta-avustukset? (2 mainintaa) Kaikkien järjestöjen tukeminen on Kuopiossa keskitetty hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella järjestöja avustuspalveluihin. Tuusniemen avustusmäärärahat siirtyvät ko. yksikköön. Järjestöt ja yhdistykset voivat hakea yleis- ja erityisavustuksia ja niiden kohdentuminen riippuu hakemuksista ja toiminnan sisällöstä. Avustusten painopisteenä on Kuopion kaupungin strategian mukainen toiminta (lapset, nuoret, ikäihmiset ja erityisryhmät, aktivointi, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen). 16

17 Kansalaisopisto - Kansalaisopiston säilyminen kirkolla ja kylillä: esim Tuusjärvi? (11 mainintaa) - Muuttuuko kansalaisopistomaksut?(2 mainintaa) - Säilyykö kansalaisopiston musiikin opetus? Kansalaisopiston toiminta on jo nyt Kuopion kansalaisopiston järjestämää. Kansalaisopiston toiminta pyritään säilyttämään lähipalveluna. Kysyntä, käytettävissä olevat tilat ja opettajat vaikuttavat kurssien järjestämismahdollisuuksiin. Opetustarjonta pyritään pitämään monipuolisena kuten tähänkin saakka ja siihen sisältyy myös musiikkia. Kansalaisopistomaksujen nouseminen ei johdu kuntaliitoksesta, vaan ne nousevat ilman liitostakin. Kurssimaksut (ja alennuskäytänteet) tarkistetaan koko opiston toimialueella maaseutualueille yhdenmukaisiksi siirtymäajan puitteissa. Tilat ja maksut - Tilavuokrat? - Voiko yleishyödylliset yhdistykset esim.metsästysseurat käyttää esim.koulun tiloja? - Tuleeko koulujen, kuntosalin, virastotalon käyttö maksulliseksi järjestöille? (3 mainintaa) Kuopiossa koulujen tiloja ja liikuntapaikkoja varataan keskitetysti ( tilavarauspalveluista. Yhdistykset voivat käyttää tiloja. Asiakasmaksut yhtenäistetään Kuopion maksupolitiikan mukaisiksi. Kirjasto - Säilyykö kirjastoauto? (7 mainintaa) - Kirjasto? (14 mainintaa) - Säilyykö kirjaston palvelut maksuttomana?(2 mainintaa) - Kirjaston aukioloajat?(2 mainintaa) - Miten vapaa-ajan mahdollisuuksia, kirjastotoimintaa kehitetään? Näkyy Kuopion strategiasta Kuopion kaupunki vastaa nykyisin sopimuksella kirjastopalvelujen järjestämisestä. Lähtökohtana on nykyiset palvelut. Kirjasto toimii lähikirjastona ja sitä täydentää kirjastoautopalvelu. Palvelutason tulevaisuudessa määrittävät asiakastarpeet ja käytettävissä olevat resurssit. Liikunta - Tuleeko salimaksut? (nyt ilmaiset) (20 mainintaa) - Kuntosalin käyttö entiseen tapaan? (7 mainintaa) - Viekö kuopiolaiset tuusniemeläisten salivuorot? - Säilyykö Tuusjärven lähiliikuntapaikka ja ylläpito? - Liikuntapaikkojen kunnossapito?(12 mainintaa) - Tuleeko liikuntapaikat maksullisiksi? (2 mainintaa) - Kunnan järjestämät uinti- ja vesijumpat? (45mainintaa)? - Hiihtoladut ja muu liikuntamahdollisuus? (Nettiin hiihtolatujen aukipidot, Tuusniemen sivuilta en ole löytänyt tietoja) (8 mainintaa) - Miten käy haja-asutusalueiden liikunta ja kansalaisopisto paikoille? 17

18 - Järjestääkö Kuopio kuljetuksia esim. uimahalliin? - Satama-alueen kehittäminen liikunnalliseen suuntaan. Kuopiossa koulujen tiloja ja liikuntapaikkoja varataan keskitetysti ( tilavarauspalveluista. Yhdistykset voivat käyttää tiloja. Asiakasmaksut yhtenäistetään Kuopion maksupolitiikan mukaisiksi. Pääosa liikuntapaikka- ja ulkoilu- ja virkistyspalveluista on lähipalveluita, joita kehitetään asiakastarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Liikunnanohjauspalveluja järjestetään resurssien puitteissa, ko. palvelut ovat pitkälti yhdistysten oman aktiivisuuden ja yhteistyön varassa. Vertaisohjaajien koulutusta järjestetään tarvittaessa. Muut - Miten moottorikelkkareittejä kehitetään ja pidetään kunnossa? - Voidaanko muodostaa aluelautakuntia turvaamaan kylien hyvinvointipalvelut? (2.mainintaa) - Säilyykö nuorisotilat? (5 mainintaa) - Säilyykö nuorisotyöntekijä? (2 mainintaa) (huom. kasvu ja oppiminen). Miten käy kiinteistöjen ja henkilöstön? (2 mainintaa) Yksi nuorisotyöntekijä on kirjattu Tuusniemen kunnan henkilöstösuunnitelmaan (sisältyy kasvun ja oppimisen palvelualueelle). Nykyinen lainsäädäntö turvaa siirtoajankohtana palveluksessa olevalle vakituiselle henkilöstölle 5 vuoden irtisanomissuojan. Määräaikaisten osalta määräaikaisuus jatkuu ja päättyy, kuten määräaikaisuus on tehty. Toki henkilöstön osalta työtehtävät ja työn tekemispaikka voi muuttua. Tarkempi henkilöstön sijoittumissuunnitelma tehdään myöhemmin, koska liitosajankohtaan on kuitenkin useampi vuosi ja henkilöstön osalta voi tulla tänäkin aikana muutoksia. 18