YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI-KUOPIO HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN PALVELUALUE

Transkriptio

1 YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI-KUOPIO HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN PALVELUALUE

2 Sisällysluettelo 1.) HYVINVOINTIPALVELUT JA TAPAHTUMAT 2.) KANSALAISOPISTOTOIMINTA 3.) KIRJASTOPALVELUT 4.) MUUTAMIA KESKEISIÄ KULTTUURITOIMIJOITA TARKEMMIN ERITELTYINÄ 5.) KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA KUNTALAISILLOISTA KOKO PALVELUALUEEN OSALTA

3 1.) HYVINVOINTIPALVELUT JA TAPAHTUMAT A) Nykyinen toimintarakenne ja resurssit sekä Juankoskella että Kuopiossa ja yhdistetyt tunnusluvut Toimintaympäristö KUOPIO Kuopio / Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut Avainprosessi muodostuu kahdesta osasta Kansalaisopisto ja Kansalaistoiminnan aktivointi. Avainprosessin tavoitteena on kaupungin asukkaiden aktivoiminen ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Erityisesti halutaan, kaupungin strategian mukaisesti, kohdistaa palveluja lapsiin/nuoriin (lapsiperheisiin) ja toisaalta ikääntyviin yleisesti eniten tukea tarvitseviin kansalaisiin. Kansalaistoiminnan aktivointi koostuu seuraavista kokonaisuuksista: - Kulttuurin aktivointi: kaksi kulttuurisuunnittelijaa ja kulttuurituottaja - Liikuntaan aktivointi: kuusi liikunnanohjaajaa - Asukastupa-, lähiö- ja kylätoiminta sekä osallisuus: Kehityspäällikkö - Avustus- ja järjestöpalvelut: Kansalaistoiminnan suunnittelija, palvelusihteeri - Kino KuvaKukko: Elokuvatoiminnan ohjaaja, esitysvastaava - Vapaaehtois- ja vertaisohjaajatoiminta, Terveyden edistäminen, TerveKuopio, Tervekuntaverkosto, Healthy Cities -verkosto, Hyvinvointiryhmä, Vanhusneuvosto: Hyvinvointikoordinaattori, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori - Kaupungin viralliset juhlat ja muut tapahtumat: toteutetaan edellä mainitun henkilöstön voimin sekä ostopalveluina. Lisäksi henkilöstövahvuudessa on asiakkuusjohtaja (Hyvinvoinnin edistämisen johtaja) johtamassa ja koordinoimassa kokonaisuutta. Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelee henkilöitä erilaisissa projekteissa ja hankkeissa. Kulttuurisuunnittelijat ja -tuottaja tekevät laajasti yhteistyötä mm. päivähoidon, koulujen (kulttuuripolku), toimintakeskusten ja muiden ikäihmisten palveluyksiköiden, kulttuurilaitosten ja 3.sektorin toimijoiden kanssa. Tarvelähtöisiä ja ennaltaehkäiseviä kulttuuri- ja taidepalveluja kehitetään, tuotetaan, koordinoidaan ja ohjataan strategian mukaisesti pääsääntöisesti lapsille, nuorille, erityisryhmille ja ikäihmisille. Liikunnanohjaajilla on jokaisella omat vastuualueet eli lapset/nuoret (liikuntapolku), työikäiset, ikääntyneet, erityisryhmät, maaseutualueet, KKI-toiminta. Lisäksi kansalaisopiston kanssa sovitetaan toimintoja yhteen. Tärkeä merkitys on starttikursseilla ja vertaisohjaajatoiminnalla. Tehtäväkuvat ovat painottumassa enemmän suunnittelun suuntaan. Kuopiossa on koordinoinnin piirissä 11 asukastupaa ja 3 kylätaloa, jotka ovat kaupungin

4 omistuksessa. Kaupungin omistuksessa olevien kylätalojen hallinta siirrettiin vuonna 2012 aikana kyläyhdistyksille. Parhaillaan mallinnetaan Päivärannan asukastupatoimintaa ja selvitetään Nilsiän Leivontuvan asukastuvan siirtämistä osaksi kaupungin asukastupaverkostoa. Setlementti Puijola vastaa asukastupien päivittäisestä toiminnasta yhteistyössä kaupungin kanssa. Osallisuus ja asukasdemokratia ovat tärkeä ja kehittyvä kokonaisuus, joka kytkeytyy kaikkeen kaupungin toimintaan ja palvelutuotantoon. Marraskuussa 2013 toteutettiin asukkaille kohdennettu verkkokysely osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisestä. Tavoitteena on edistää asukkaiden mahdollisuutta osallistua aidosti päätöksentekoon ja suunnitteluun. Kuntaliitosten yhteydessä haetaan uusia paikallisdemokratian malleja, joita voidaan soveltaa myös vanhoille alueille. Vuonna 2014 suunnitellaan ja toteutetaan kaupungin henkilöstön osallisuuskoulutus yhdessä Osallisuushanke Sallin kanssa. Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella kulttuuripalveluista museopalvelut ja kirjastopalvelut sijoittuvat omatoimisen hyvinvoinnin palveluihin, kuten myös liikuntapaikkapalvelut sekä ulkoiluja virkistyspalvelut. Omatoimisen hyvinvoinnin palveluita johtaa hyvinvoinnin edistämisen johtaja. Museopalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta vastaa museokeskus, jota johtaa museokeskuksen päällikkö. Museokeskuksen muodostavat taidemuseo, kulttuurihistoriallinen museo ja luonnontieteellinen museo. Museokeskuksella on yhteinen hallinto ja museokohteiden asiakaspalvelusta vastaava henkilökunta. Museokeskuksen palveluksessa työskentelee 40 henkilöä. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo vastaa kaupungin kulttuurihistoriallisista museoista ja kokoelmista, toimii Pohjois-Savon maakuntamuseona, tallentaa, tutkii ja välittää tietoa maakunnan ja erityisesti Kuopion esihistoriasta, historiasta, kansanelämästä ja muusta kulttuurihistoriasta, osallistuu esineellisen ja rakennetun kulttuuriympäristön säilyttämiseen ja edistää kulttuurihistoriallista museotoimintaa. Kuopion luonnontieteellinen museo toimii Pohjois-Savossa luonnontieteellisenä maakuntamuseona tehtävinään edistää erityisesti itäisen Suomen luonnon monimuotoisuuden tuntemusta, kartoitusta, tutkimusta ja säilymistä, dokumentoida tietoa luonnon tilasta ja sen muutoksista tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon tarpeisiin, edistää ja tukea ympäristökasvatusta sekä alansa harrastustoimintaa. Kuopion taidemuseo on taidelaitos ja museo, joka tutkii, tallentaa ja esittelee kuvataiteen historiaa ja nykyisyyttä, edistää kuvataiteen ja koko visuaalisen ympäristön tuntemusta, ylläpitää taidekokoelmia, huolehtii taidehistoriallisen aineiston saatavuudesta sekä aluetaidemuseona tallentaa, dokumentoi, säilyttää ja tekee tunnetuksi Kuopion ja koko Pohjois-Savon taidehistoriaa. Kuopion kaupungin kirjasto vastaa Kuopion kaupungin kirjastopalveluiden järjestämisestä ja toteuttamisesta. Kaupungin kirjastoa johtaa kirjastotoimenjohtaja. Kirjastopalveluiden palveluverkosto koostuu tällä hetkellä pääkirjastosta, 14 lähikirjastosta ja kolmesta kirjastoautosta. Kuopio tuottaa Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen kirjastopalvelut isäntäkuntasopimuksella. Kirjastopalveluissa työskentelee 88 henkilöä. Kuopiossa liikuntatoimen palvelut sisältyvät hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen

5 palveluihin. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen liikuntapaikkapalvelut vastaavat liikuntapaikkapalveluiden, kuten liikuntahallien, kenttien ja liikuntakeskusten palveluiden tuottamisesta tai järjestämisestä sekä tilavarauspalveluista. Liikuntapaikkapalveluissa henkilöstöä on 45,5 henkilöä. Ulkoilu- ja virkistysyksikkö vastaa mm. latujen, kunto- ja luontopolkujen, leikkipaikkojen, pienvenepalveluiden, uimarantojen ja muiden retkeilyreittipalveluiden järjestämisestä. Ulkoliikuntapaikka- ja ulkoilu- ja virkistyspalveluiden yllä- ja kunnossapitopalvelut tuottavat Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos, kaupunkiympäristön palvelualue sekä yritykset ja yhdistykset. Ulkoilu- ja virkistysyksikkö toimii palvelujen järjestämisestä ja tilaamisesta vastaavana yksikkönä. Henkilöstöä yksikössä on 2,5. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen tukipalveluista (hallinto-, henkilöstö-, ja taloushallinnon palvelut) vastaa kasvun ja oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueiden yhteiset tukipalvelut. Talous Kansalaistoiminnan aktivointiyksikön talousarvio vuodelle 2013 oli n. 4,8 milj. Kuopiossa kaikki kansalaistoimintaan liittyvien yleisavustusten valmistelu ja päätöksenteko on keskitetty hyvinvoinnin edistämisen palvelualueelle järjestö- ja avustuspalveluihin. Vuonna 2013 avustuksia jaettiin n. 300 toimijalle ja avustusten yhteissumma oli 3,1 milj.. Museokeskuksen nettomenot talousarviossa 2013 olivat ,00. Museokeskuksen nettomenot/asukas olivat n. 28 /asukas. Kuopion kaupungin kirjaston nettomenot talousarviossa 2013 olivat ,00. Kuopion kaupungin kirjaston nettomenot/ asukas olivat n. 45 /asukas isäntäkuntasopimus huomioiden. Liikuntapaikkapalveluiden nettomenot talousarviossa 2013 olivat ,00. Liikuntapaikkapalveluiden nettomenot/ asukas olivat n. 81 /asukas. Ulkoilu- ja virkistysyksikön nettomenot talousarviossa 2013 olivat ,00. Ulkoilu- ja virkistyspalveluiden nettomenot/ asukas olivat n. 7 /asukas. Tilat Asukastuvat (11), kylätalot (3), Kino Kuvakukko, hallinto ja toimisto Minna Canthin katu 24, 2.kerros (Barsonkulma), liikunnanohjaajien toimitilat sijaitsevat Kuopio-hallilla sekä Mantun talo Nilsiässä. Museokeskuksen museokohteita ovat Kuopion museo, Kuopion korttelimuseo, J.V. Snellmanin kotimuseo ja Kuopion taidemuseo. Kuopion kaupungin kirjasto käsittää pääkirjaston ja 14 lähikirjastoa, kolme kirjastoautoa sekä Niuvanniemen sairaalan potilaskirjaston.

6 Liikuntapaikkapalvelut käsittävät toiminnallisesti Kuopion uimahallin, Niiralan jäähallin, Kuopio-hallin, Lippumäen uima- ja jäähallin, liikuntakeskukset kuten Keskuskenttä, Lippumäen liikuntakeskus, Puijon urheilualueet sekä erilaiset kentät talvi - ja kesäkäyttöön. Ulkoilu- ja virkistysyksikkö vastaa mm. latujen, kunto- ja luontopolkujen, leikkipaikkojen, pienvenepalveluiden, uimaratojen ja muiden retkeilyreittipalveluiden järjestämisestä. ATK-ohjelmat Istekki Oy tuottaa ATK-palvelut. Istekin palvelun ulkopuolella WebRopol- tutkimusohjelma, jolla voi tehdä verkkokyselyjä. Yhdistyksille tarjotaan verkkosivu- ja sosiaalisen median alusta -sivujen yhteyteen. Liikuntahallien asiakaskulunvalvontajärjestelmänä on Pusatec -kulunvalvontajärjestelmä. Kiinteistöjen valvontajärjestelmistä vastaa tilakeskus. Tilanvarausjärjestelmänä on tällä hetkellä Timmi -tilanvarausjärjestelmä. Järjestelmän kehittämisestä vastaa tilavarauspalvelut. Harrastehaku-palvelu järjestöjen ym. toimijoiden käytettävissä. Liikunnanohjaajilla käytössään LiikuntaHellewi ryhmäläisten ilmoittautumista ja laskutusta varten. B) Palveluiden haasteet ja tulevat palvelutarpeet (Kuopio) Asiakasmaksut ja tilavuokrat yhdenmukaistetaan huomioiden yhteistoiminnalliset toimintamallit palveluiden tuottamisessa. Liikunta-, ulkoilu- ja virkistysalueiden yllä- ja kunnossapito hoidetaan lähipalveluna huomioiden riittävät resurssit. Kuopiossa ulkoliikunta-, ulkoilu- ja virkistysalueiden yllä- ja kunnossapidosta vastaavat pääosin kuntatekniikkaliikelaitos. Tilojen peruskorjaukset on huomioitava kuntaliitosselvityksen yhteydessä (mahdollisen liitosrahan käyttö). Liikunta-, ulkoilu- ja virkistyspalveluiden palveluverkostoa kehitetään Kuopion kaupungin palveluverkoston kehittämisen yhteydessä läheltä liikkeelle -periaatteella. Nykyisten liikuntaan ja kulttuuriin aktivointipalvelujen laajentaminen Juankoskelle on haasteellista, ellei siihen osoiteta lisäresursseja (talous- ja henkilöstö). Juankosken alueen järjestöjen ja kaupungin yhteistyötä jatketaan ja kehitetään Kuopion kaupungin avustusohjeen mukaisesti. Asukas/aluedemokratiaa ja osallisuutta vahvistetaan.

7 Kuopion Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut eivät voi taata kylätaajamissa sijaitsevien Juankosken kaupungin omistamien rakennusten (Kuntalan torppa, Muuruveden toimintatupa ja Säyneisen Salvatupa) vuokranmaksua Tilakeskukselle ilman erillistä, vuokrasummaa vastaavaa rahoitusta. Kyseisten rakennusten tarve ja käyttö on selvitettävä tarkoin. Toimintaympäristö JUANKOSKI Liikuntapalvelut Liikuntatoimi Juankoskella kuuluu teknisentoimen vastuu-alueeseen, jossa on 2 vakinaisesti palkattua työntekijää, vastuualueen esimies (liikuntapaikkamestari) ja liikuntapaikkojen hoitaja. Talvisin on lisäksi 1-2 työllisyysvaroin palkattua työntekijää. Ostopalveluina järjestetään kesäisin uimaopetusta kolmessa taajamassa sekä Säyneisen latujen kunnossapito (urheiluseuralta). Kaupungin latuverkostoa on n. 66km, jääkiekkokaukaloita 3 kpl (Muuruvesi, Säyneinen ja Keskustaajama) sekä 2 luistelualuetta (keskustaajamassa koulujen luona), urheilukenttiä 3 kpl. Keskustassa on urheilukenttä, jossa hyväkuntoinen nurmi, juoksuradat ovat punamurskepintaiset, ja kivituhkapintainen pallokenttä. Sivukylien pallokentät ovat kivituhkapintaiset. Tenniskenttiä 4 kpl, kivituhkapintaiset. Rakennuksina Juankosken kaukalon huoltorakennus sekä Muuruveden ja Säyneisen kaukalon pukukopit sekä puku-, huolto- ja varastorakennukset keskustaajaman yleisurheilukentän yhteydessä. Uimapaikkoja on 6 kpl. joissa wc ja pukukopit. Kiintorastiverkosto 2 kpl Teerimäessä ja Irvinlahdessa. Liikuntasalit Ruukinkoulu 350m2 Alakoulun, Juantehtaan koulun, Muuruveden koulun ja Säyneisen koulun liikuntasalit noin 200m2/Sali. Liikuntapaikat ovat pitkälti rakentuneet kolmeen taajamaan koulujen läheisyyteen, joissa urheiluja palloilukenttä, kaukalo sekä koulun pihan leikkipaikka. Keskustaajamassa liikuntapaikat ovat pääsääntöisesti paremmin varusteltuja. Lisäksi keskustaajamaan on suunniteltu lähivuosille keskuskentän perusparannus (noin ) ja lähiliikuntapaikan rakentaminen (noin ). Keskustaajamassa on myös Ikäinnovaatio hankkeen pohjalta rakennettu frisbee golf rata, joka ei kokonaisuudessaan ole kaupungin ylläpitämä ja se sijaitsee yksityisen yrityksen omistamalla maalla. Kaupunki on kuitenkin ollut mukana yhtenä toimijana rakentamisessa ja kaupunki on tehnyt vuokrasopimuksen kentän maa-alueesta UPM Oy:n kanssa kesään 2017 saakka, jonne saakka myös vuokra on maksettu. Frisbee golf radan jatko tulisi sopia, ottaako kaupunki sen hoitaakseen vai jääkö se jonkin seuran ylläpidettäväksi.

8 Talous Liikuntapaikat ovat olleet maksuttomia viime vuosiin saakka. Vuonna 2012 ja 2013 ollaan asteittain siirrytty kohti maksullisia salivuoroja ja maksutasoa ja periaatteita on linjattu mahdollisimman pitkälle Kuopion kaupungin vastaaviin tilamaksuihin. Liikuntatoimen nettokustannukset ovat koko luvun ajan olleet Suomen Kuntaliiton tekemisen vertailulaskelmien mukaan samalla tasolla kuin asukkaan kunnissa keskimäärin eli nykytasolla noin /asukas. Sen sijaan suuremmissa kunnissa liikuntatoimen keskimääräiset nettokustannukset ovat olleet suuremmat, kuten Kuopiossakin, eli noin kaksinkertaiset Juankosken tasoon verrattuna(80-90 /asukas). Viimeisimpänä tilinpäätösvuonna liikuntatoimen asukaskohtainen kustannus oli alle 40 /asukas. LIIKUNTATOIMEN KUSTANNUKSET VUONNA 2012 tilinpäätöksen perusteella Toimintamenot Henkilöstökulut yhteensä Palveluiden ostot yhteensä Aineet, tarvikkeet, tavarat yhteensä Toimintakulut yhteensä liikuntatoimi 85814, , , ,07 Juankosken liikuntapaikat ja ylläpito Yksityinen PAIKKA KÄYTTÖTARKOITUS YLLÄPITO KUNTOSALIT DBC-klinikka/Wanhalla kuntosali Yksityinen valimolla Kuntosali/Juankosken - mm. voimaharjoitteluun Punnerrus (Torin varrella) - Ruukinkoulu - Alakoulu (ent.lukio) KOULUJEN LIIKUNTASALIT - Muuruveden koulu Kaupunki / koulut - Säyneisen koulu URHEILUKENTÄT - Juankosken urheilukenttä (nurmikenttä) - Muuruveden urheilukenttä Kaupunki - Säyneisen urheilukenttä PELI-/PALLOKENTÄT Juankosken harjoituskenttä (hiekkakenttä) Kaupunki PURURADAT - Juankosken pururata n. 1,7 km - Säyneisen pururata n. 2,1 km - Muuruveden pururata n. 1,7 km - Pitkämäen pururata n. 2,4 km - Nuottiniemen pururata (ei valaistu) n. 4,2 km Kaupunki Toimivat talvella hiihtolatuina

9 LADUT JÄÄKIEKKOKAUKALOT JA - ALUEET - kaikki valaistut pururadat Hoidetut kuntoladut; - Juankoski-Muuruvesi latu n. 10 km - Muuruvesi-Kesämäki latu n. 7,2 km/sivu. -Akonpohjan latu n. 12 km - Juanlammen latu n. 10 km - Teerimäen latu (ampumarata alueella) n. 6 km - Hiihtomaa (vanhan kirkon alueella) - Juankosken kiekkokaukalo - Muuruveden kiekkokaukalo (koulun läheisyydessä) - Säyneisen kiekkokaukalo (keskellä kylää) - Vanhan lukion luistelualue - Ruukinkoulun luistelualue Kaupunki Ladut ajetaan lumitilanteen mukaan Kaupunki TENNISKENTÄT - Juankosken tenniskentät 1 urheilukentän läheisyydessä, 2 harjoituskentän läheisyydessä Kaupunki - Säyneisen tenniskenttä (keskellä kylää) BEACH VOLLEY KENTÄT Pikonniemen rannassa Kaupunki, 1 kenttä ULKOILUREITIT -Pisan ulkoilureitti -Salpatupa, Säyneinen Kaupunki KIINTORASTIVERKOSTOT LEIKKIKENTÄT FRISBEE GOLF RATA - Nuottiniemi - Teerimäen alue Kaupunki Karttoja saa kaupungintalon neuvonnasta -Juankosken keskuskenttä -Hyppyrimäen kenttä -Pasun kukkulan kenttä -Uudenkylän kenttä Kaupunki / koulut -Säyneisen koulun kenttä -Muuruveden koulun kenttä -Juantehtaan koulun kenttä - Juantehtaan alakoulun kenttä Juankosken keskustaajamassa, kaupungin Osin kaupunki, osin UPM:ltä vuoraamalla maalla kesään 2017 saakka hankerahoitus UIMAKOULUT -Kolmessa taajamassa lapsille kesällä Ostopalveluna UIMAPAIKAT -Juanlammin uimapaikka -Pikonniemen uimapaikka -Säyneisen Ruukinrannan uimapaikka -Kuntalan uimapaikka -Pitkämäen uimapaikka -Muuruveden Kumpuniemen uimapaikka -Niskakosken talviuimapaikka Kaupunki

10 PIENVENESATAMAT (Tahkon vesireitti) -Muuruveden pienvenesatama (veneiden laskupaikka, laituripaikat, WC huoltorakennus ja grillikatos) - Kumpuniemessä kaupungin venepaikat -Koivukosken pienvenesatama (veneiden laskupaikka, WC, venepaikat maalla) -Niskakosken pienvenesatama (laituri, venepaikat). Polttoainemyynti, WC ja ruokapalvelut ravintolayrityksen kautta Kaupunki Investointitarpeet ja muut huomioitavat asiat LÄHIVUOSIEN INVESTOINTI JA PERUSPARANNUS- KOHTEET KAUPUNGIN OMISTUKSESSA OLEVAT VANHANT KENTÄT MOOTTORIKELKKA- REITIT Keskuskentän peruskorjaus noin Juankosken lähiliikuntapaikka noin Muuruveden valaistun ladun valot? Västinniemen kenttä (entisen koulun pihapiirissä) Nousionmäen kenttä (entisen koulun pihapiirissä) Pitkämäen kenttä (entisen koulun pihapiirissä) Kaupunki ei ole osallistunut yhteisen alueellisen reitistön suunnitteluun ja toteutukseen. Moottorikelkkareitit perustuvat yksityisten maanomistajien omaan järjestelyyn ja suostumuksiin. Kaupunki omistaa, ei hoideta Yksityiset maanomistajat

11 Koulutilojen ja liikuntasalien varaukset Juankoskella koulutilojen varaukset menevät liikuntasalien osalta liikuntapaikkamestarin kautta ja koulun muut tilat koulun rehtorin kautta. Avustuksissa on käytössä ns. tilaseteli, jolla on tarkoitus kompensoida seuroille ja yhdistyksille tilamaksujen osuutta. Tilasetelimalli on tarkoitettu määräaikaiseksi järjestelmäksi ennen kuntaliitosta, koska koulujen tilat ovat aikaisemmin maksuttomia käyttäjille. JUANKOSKEN KAUPUNKI KOULUTILOJEN VUOKRAT ALKAEN kertahinta vakiovuoro kerta- vuorokausi päiväkäyttö /h /h tilaisuus kuukausi LIIKUNTASALIT Ruukinkoulu, molemmat osat 25,00 8,00 90,00 Muut salit 15,00 5,00 60,00 LUOKKATILAT Perusluokka, hyvä varustetaso 20,00 50,00 120, ,00 Perusluokka, perustaso 10,00 25,00 60,00 500,00 Erikoisluokka välineineen 30,00 70,00 180, ,00 Majoituskäyttö, luokat 30,00 Majoituskäyttö, liikuntasali iso 90,00 Majoituskäyttö, liikuntasali pieni 60,00 MUUT TILAT Agora 200,00 Ruokasalit, alakoulut 20,00 *Keittiö, alakoulut 50,00 * Edellyttää keittiöhenkilökunnan mukanaolon (väh. 1 hlö) Keittiön vuokra sisältää myös ruokasalin, hinta kuitenkin sama ilman ruokasalia Vuokrahinnat eivät sisällä erillistä siivousta, kiinteistönhoitoa, tuolien laittoa tai ovien aukaisua Lisätöistä veloitetaan erillisen tuntihinnan mukaisesti Koululla on oikeus perua oman käytön vuoksi vuorot Hintoihin lisätään ALV Urheilutoiminta ja majoitus 10% Muu toiminta 24% VUOKRAA EI PERITÄ: 1.) Koulun tai kaupungin omasta käytöstä 2.) Koulun toimintaa suoraan tukevilta tahoilta esim. vanhempainyhdistys, vierailijat

12 Muut ns. yhteiskäytössä olevat tilat Alla on luettelo kaupungin omistuksessa ja/tai hallinnassa (kiinteistöosakeyhtiö) olevista tiloista, joita käyttää myös erilaiset seurat tai yhteisöt. Osittain käyttö voi olla satunnaista. Tiloista peritään jonkinlaista käyttömaksua, välttämättä täysin yhtenäistä maksukäytäntöä ei ole, vaan maksu voi olla tilasta riippuvainen. Keskustaajama Kaupungintalo (virastotalo), voi olla vuokrattuna tiloja yhdistysten (4H) tai yritysten käyttöön. Iivolan palvelukeskuksessa on tällä hetkellä Vanhustentukiyhdistyksen omistama uimaallasosasto, jota käyttää kaupungin yksiköt ja kansalaisopisto. Laivarannassa on kaupungin omistama huoneisto, joka on vuokrattu mielenterveyskuntoutujille, Soihtu ry:lle. Kirjasto, jossa voi jossain määrin olla kansalaisopistotoimintaa. Nuorisotila Walimo, jossa myös yhdistysten toimintaa (MLL). Käsityöneuvonta-aseman näyttelytila vanhassa Ruukkialueen puurakennuksessa. Koulut (Ruukinkoulu ja Juantehtaan molemmat rakennukset). Kouluilla on eniten iltakäyttöä musiikkiopiston ja kansalaisopiston toimesta. Kysytyin liikuntasali on Ruukinkoululla ja Juantehtaan ns. alakoululla on eniten musiikki- ja kansalaisopiston käyttöä. Kylätaajamat Vehkalahti Ns. kuntalan torppa, vanha puutalo, joka on osittain ollut kyläyhdistyksen vuokraamana (tällä hetkellä tyhjillään). Muuruvesi Muuruveden toimintatupa, vanha puinen rakennus, jossa ennen toiminut kyläyhdistys. Tällä hetkellä tyhjillään. Kyläyhdistyksellä nykyisin oma tila yhdessä urheiluseuran kanssa (he omistavat sen itse, ns. Manttu). Asuin- ja liiketalossa koulun teknisen työn tilat ja kyläyhdistyksen hallinnoima kuntosali. Muuruveden koululla toimii toinen ryhmäperhepäivähoitoryhmä. Koululla myös iltakäyttöä salissa ja kansalaisopiston opetusta.

13 Säyneinen Säyneisen koululla iltakäyttöä liikuntasalissa, yhdistysten kokoontumistila, matonkudontaa ja kyläyhdistyksen kyläläisten lukutupa ja pieni kirjasto. Lisäksi koululla on kansalaisopiston opetusta. Koulun viereisessä opettaja-asuntolassa toimii ryhmäperhepäivähoitoryhmä ja osa asunnoista on vuokrattu asuinkäyttöön. Säyneisen Salpatuvalla on yhdistysten käyttöä. Tapahtumat ja järjestöavustukset Juankosken kaupunki ei juurikaan omana toimintana ole enää tapahtumia järjestänyt. Vuosittain järjestettävät tapahtumat ovat olleet kansallisen veteraanipäivän muistaminen alueellisesti (Tuusniemi. Kaavi, Juankoski). Vuorovuosin alueellinen veteraanijuhla on järjestetty näiden kolmen paikkakunnan kesken. Vuosittain on järjestetty myös paikallinen itsenäisyyspäivän juhla, jonka kaupunki on organisoinut yhdessä paikallisten veteraanijärjestöjen ja Järvi-Kuopion seurakunnan kanssa. Kesällä olevan kanavajuhlan järjestäjänä on ollut paikallisten yrittäjien yhdistys ja kaupunki on tukenut tapahtumaa rahallisesti. Tapahtumatietojen päivittämisen ja tiedottamisen on hoitanut pääosin hallinto-osasto. Sivistyslautakunnan alaisuudessa ovat olleet seuroille ja yhdistyksille annetut avustukset, joiden vastineena on edellytetty seurojen järjestävän erilaisia tapahtumia ja ohjattua toimintaa. Avustusten määrä vuositasolla on ollut yhteensä noin Vastikkeena on edellytetty mm. 4H -yhdistykseltä ohjattujen nuorisokerhojen järjestämistä koko Juankosken alueella. Urheiluseuroilta ohjatun nuorisotoiminnan järjestämistä. Harrastajateattereilta näytelmien tuottamista ja esittämistä. Musiikkiyhdistyksiltä tapahtumien järjestämistä. Kotiseutuyhdistyksiltä ja Kulttuurihistorialliselta seuralta museotoiminnan ylläpitämistä.

14 B) Palveluiden haasteet ja tulevat palvelutarpeet (Juankoski) Juankoskella on liikuntatapahtumien toteutuminen suurimmaksi osaksi järjestöjen vastuulla. Liikuntapaikkojen kehittäminen ja parantaminen sellaiseen muotoon, että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin koulujen ja vapaa-ajan toimintaa. Juankoskella on toteutumassa urheilukentän perusparannus sekä lähiliikuntapaikan rakentaminen 2014 aikana. Avainhallinnan ja lukitusjärjestelmien muuttaminen nykyaikaisempaan muotoon, mikä helpottaa avainhallintaa. Samoin käyttövuorojen varaamiskäytännöt olisi selkeintä pitää paikallisessa palvelupisteessä. Juankosken alueella tarvitaan jatkossakin koulutettu työntekijä, joka organisoi ja vastaa liikuntapaikkojen ylläpidosta. Ikääntyvien ja erityisryhmien liikuntapalveluiden turvaaminen. Usean seuran toiminta nojaa aika pitkälti kaupungin myöntämään avustukseen ja avustusten loppuminen tietäisi monilta osin varsinkin kulttuuritoiminnan hiipumista alueella. Tapahtuma ja kulttuuritoiminta on viime vuosina ollut käytännössä kokonaisuudessaan seurojen ja yhdistysten harteilla. Toiminnan hiipuminen olisi harmillista, koska Juankoskella on monilta osin hyvinkin vanhaa ja perinteikästä kulttuuritoimintaa ihan valtakunnan tasolla mitattuna mm. Juantehtaan soittajat, jotka ylläpitävät vanhaa tehtaan peruja olevaa puhallinorkesteria. Lisäksi Juankosken kulttuurihistoriallinen seura ylläpitää museota ja ns. soittokunnan taloa sekä järjestää matkailuopastoimintaa ja tapahtumia. Kotiseutuarkiston ylläpitäminen ja sijoituspaikka on ratkaistava. Arkistossa on laaja lasinegatiivi- ja kuvakokoelma ym. historiallisesti arvokasta materiaalia (äänitteitä, kirjallista materiaalia yms). Osa materiaalista on pelkästään hallintasopimuksella, jolloin materiaalin omistusoikeus on aineiston luovuttajalla.

15 C) Palvelut ja niiden järjestämistapa ja taso liitoksen toteutuessa Kuntaliitoksen toteutuessa osa Juankosken sivistystoimen palveluista sekä ulkoilu- ja virkistyspalvelut siirtyvät Kuopion organisaatiomallin mukaisesti hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen eri palveluprosesseihin. Hyvinvointipalveluiden johtaminen ja hallintopalvelut siirtyvät kyseisen organisaatiomallin mukaisesti Kuopioon. Kuopion nykyisten liikuntaan ja kulttuuriin aktivointipalvelujen laajentaminen Juankoskelle on mahdollista, mutta edellyttää, että siihen osoitetaan lisäresursseja (talous- ja henkilöstöresurssit). Juankosken alueen järjestöjen ja kaupungin yhteistyötä ja avustustoimintaa jatketaan ja kehitetään Kuopion kaupungin avustusohjeen mukaisesti. Järjestö- ja avustuspalveluissa käsitellään kaikki eri järjestöryhmien avustukset (liikunta-, nuoriso- ja kulttuurijärjestöt, asukas-, lähiö- ja kyläyhdistykset, eläkejärjestöt, terveys- ja kansanterveysjärjestöt sekä muut yleishyödylliset yhdistykset). Yhdistymisen jälkeen turvataan korkeintaan yhdeksi vuodeksi avustusten tason säilyminen samansuuruisena kuin ennen kuntaliitosta olleina vuosina. Nykyinen Juankoskella oleva ns. tilaseteliavustus poistuu, koska Kuopiossa tilojen avustaminen on subventoitu suoraan seuroilta ja yhdistyksiltä perittäviin käyttömaksuihin, jotka ovat alhaisemmat kuin muilla käyttäjillä (yksityiset, yritykset jne.). Juankosken musiikkiopiston osalta avustus maksetaan suoraan Kuopion konservatoriolle (kuten nytkin), mutta on sitten konservatorion asia miten se toimintaa alueittain järjestää. Pelkästään Juankosken netto-osuus avustuksista on ollut nykytasolla noin , koska Kaavi ja Tuusniemi ovat maksaneet avustuksen omien kuntiensa oppilaista. Samoin kuin muiden avustusten osalta, tämäkin avustustaso pyritään turvaamaan vähintään vuodeksi. Jatkossa avustusmäärään Juankosken osalta vaikuttaa toiminnan järjestäminen ja hakeutuvien opiskelijoiden määrä. Kaupungin järjestämien virallisten juhlien osalta järjestetään yksi yhteinen koko Kuopion kaupunkia koskeva juhla. Eri taajamien osalta juhlien järjestäminen jää paikallisten yhdistysten, seurojen ja seurakunnan yhteistyössä toteutettaviksi. Alueiden ja paikkojen yllä- ja kunnossapidosta vastaavat pääosin kunnalliset liikelaitokset, yritykset ja yhdistykset. Pääosa liikuntapaikka- ja ulkoilu- ja virkistyspalveluista on lähipalveluita, joita kehitetään asiakastarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Nykyisen henkilöstön sijoittumisesta päätetään myöhemmin tehtävässä henkilöstön sijoittumissuunnitelmassa. Liikuntapaikkojen sekä ulkoilu- ja virkistysalueiden varauskäytännöt ja asiakasmaksut yhdenmukaistetaan Kuopion käytännön mukaisiksi. Kaupungin omistamien kiinteistöjen (esim. kylätalot tai vastaavat) osalta hallinta siirtyy Tilapalvelukeskukselle, joka myös perii tilojen käytöstä vuokraa.

16 Kotiseutuarkiston osalta jää vielä pohdittavaksi, siirretäänkö materiaali maakunta-arkiston tai museon yhteyteen vai jääkö materiaali Juankoskelle. Aineiston suurin kysyntä lienee joka tapauksessa paikallinen ja siksi aineiston siirto ei ole välttämätöntä. Asiaan vaikuttaa ehkä eniten Juankosken kaupungintalon jatkokäyttö nykyisten arkistotilojen osalta sekä myös tilojen sopivuus arkistointiin. Mikäli aineistoa päädytään siirtämään eri tiloihin, tulee erikseen tarkastella koskeeko siirto hallintaoikeudella luovutettua aineistoa vai palautetaanko ko. aineisto omistajilleen (pieni osa materiaalista hallintaoikeudella).

17 2.) KANSALAISOPISTOTOIMINTA A) Nykyinen toimintarakenne Juankoskella Juankosken kaupunki on tehnyt yhteispalvelusopimuksen Kuopion kaupungin kanssa kansalaisopistopalveluiden tuottamisesta Juankosken alueelle. Sopimuksen perusteella Koillis-Savon alueella opistotoiminnan käytännön toiminnasta huolehtii Kuopion kansalaisopiston Koillis-Savon alueopisto. Kuopion hyvinvoinnin edistämisen lautakunta hyväksyy opiston opetussuunnitelman perusteet ja maksujen perusteet kuultuaan sopimuskuntien opistotoiminnasta vastaavia lautakuntia. Sopimuksessa on määritelty opetuksen minimitasoksi valtionosuuteen oikeuttavien tuntien mukaan Juankoskella 2805 tuntia lukuvuodessa (n. 170 kurssia vuodessa). Opiskelijoita n. 1100/vuosi. Sopimuksen perusteella Juankosken kaupunki on vastannut lisäksi itse monisteiden, toimistotarvikkeiden ja materiaalien lisäksi myös tilojen ja kalusteiden kustannuksista. Kuntaliitoksen myötä varsinaisen sopimuksen tarve poistuu ja Juankosken kaupungin omistamat tilat ja kalusteet siirtyvät uuden Kuopion kaupungin omaisuudeksi. Lisäksi kunnissa on ollut paikallista asiakaspalvelua varten % toimistotyöntekijän henkilötyövuodesta kunnan toimistotyöntekijäresurssista sopimuskunnan tuntimäärän suhteessa. Koillis-Savon alueopiston päätoiminen henkilöstö: aluerehtori, musiikinopettaja, liikunnanopettaja ja kädentaitojen ja taideaineiden opettaja, kaksi htv.tä opistosihteeripalveluja, joista 0,5 htv.tä fyysisesti Juankoskella. Päätoimisten henkilöstökustannukset on jaettu alueopiston kuntien kesken tuntimäärien suhteessa. Lisäksi tuntiopettajia vuosittain vaihteleva määrä (n. 50). Juankoski osallistuu Koillis-Savon alueopiston yhteisiin kustannuksiin tuntimäärän suhteessa. B) Palveluiden haasteet ja tulevat palvelutarpeet Koska Juankoski on varannut paikallista asiakaspalvelua varten 20 % toimistotyöntekijän henkilötyövuodesta, tulee jatkossakin turvata alueellinen palvelupiste, josta varsinkin ikääntyvän väestön on mahdollista saada neuvoja ja asiakaspalvelua kansalaisopistoonkin liittyen. Palvelujen säilyttäminen nykytasolla määrältään ja laadultaan edellyttää päätoimisen henkilöstömäärän säilyttämistä ennallaan. Erityishaasteena tulee olemaan ammattitaitoisten tuntiopettajien rekrytointi alueelle. Lisäksi Kansalaisopiston rooli tulevaisuudessa muuttuu maaseutualueilla yhä tärkeämmäksi lähipalveluksi, jonka kautta varsinkin ikääntyvän väestön hyvinvointia voidaan lisätä. Myös tekniikan osalta tulee turvata etäluentojen ja etäopetuksen vastaanottomahdollisuus Juankosken nykyisellä kaupungintalolla.

18 C) Palvelut ja niiden järjestämistapa ja taso liitoksen toteutuessa Kuntaliitoksen jälkeen tavoitteena on jatkaa Kansalaisopiston tarjonta nykyisellään, mikäli valtionosuuden määräytymisessä ja kurssien kysynnässä ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Nykyisessä sopimuksessa on määritelty myös paikallinen asiakaspalvelu, joka pyritään säilyttämään muun paikallisen palvelupisteen yhteydessä. Kaupungintalolla on tarkoituksenmukaista järjestää etäluentojen ja -opetuksen vastaanottaminen, koska siihen valmiit tilat ovat olemassa. Lisäksi laajakaistamahdollisuuksien kattavampi tarjonta mahdollistaisi aikuisopetuksen välittämisen myös sivukylille ja mahdollisesti suoraan koteihin. Nykyiset kansalaisopiston resurssit tulee huomioida liitosajankohdan jälkeen vuoden 2017 Kuopion budjetissa, henkilöstö on jo tällä hetkellä Kuopion kaupungin palveluksessa palvelusopimuksen perusteella. Kurssimaksut harmonisoidaan Kuopion maaseutualueiden mukaisiksi, jos poikkeamia on. Kansalaisopiston toiminta on merkityksellistä, koska Juankosken kaupungin oma kulttuuritoiminta on säästöpaineiden osalta vähennytty aivan minimiin ja käytännössä Juankosken kulttuuritoiminnasta vastaavat tällä hetkellä seurat ja yhdistykset.

19 3.) KIRJASTOPALVELUT A) Nykyinen toimintarakenne Juankoskella Juankosken kaupungin ja Kuopion kaupungin välisen sopimuksen mukaan Kuopion kaupunginkirjasto Pohjois-Savon maakuntakirjasto tuottaa kaikki Juankosken kaupungin kirjastopalvelut kunnan nykyisessä kunnankirjastossa sekä kirjastoautopalvelut. Juankosken kaupunginkirjasto on siten jo sopimuksella muuttunut Kuopion kaupunginkirjaston johtamaksi lähikirjastoksi. Nilsiän aluekirjasto ja Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen lähikirjastot ovat osa Kuopion kaupunginkirjastoa ja kuuluvat Kuopion hyvinvoinnin edistämisen palvelualueeseen ja siellä omatoimisen hyvinvoinnin palveluihin. Kuopion kaupungin kirjastotoimenjohtaja vastaa kirjastolain mukaisesti Nilsiän aluekirjaston ja Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen lähikirjastojen palveluista ja niiden kehittämisestä voimassa olevan sopimuksen puitteissa. Nilsiän aluekirjastossa, Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen lähikirjastoissa on samat käyttösäännöt kuin Kuopion kaupunginkirjastossa. Kirjaston palvelutasoksi on sopimuksessa määritelty: Kirjasto on avoinna talvella: ma , ti , ke , to ja pe Kirjasto on avoinna kesällä: ma , ti , ke , to ja pe lehtisali avataan ma-pe klo kirjastossa on riittävästi kirjastoammatillista henkilökuntaa uutta aineistoa hankitaan vuosittain ja kirjastoon tilataan sanoma- ja aikakauslehtiä haja-asutusalueilla ja kouluilla tarjotaan edelleen kirjastopalveluja Juankosken lähikirjastolla osana aluekirjastoa säilytetään oma varausjono, jos se teknisesti on mahdollista. Sopimukseen on lisäksi kirjattuna, että Kirjastojen aseman mahdollisesti muuttuessa Kuopion kaupungin organisaatiossa sopimusta noudatetaan soveltuvin osin pitäen kiinni siitä, että tällä sopimuksella Juankosken kaupungille tuotettavat palvelut turvataan sopimuksen mukaisin taloudellisin ja muin ehdoin. Talouden osalta kirjaston nettokustannukset ovat Suomen Kuntaliiton tekemän kustannusvertailun osalta olleet hieman alhaisemmat, kuin vastaavan kokoisissa kunnissa keskimäärin. Vuonna 2012 kirjaston nettokustannukset olivat 53 /asukas. Suuremmissa kunnissa nettokustannukset/asukas ovat yleensä pienemmät kuin pienemmissä kunnissa, mutta ero esim. Kuopion tasoon on melko pieni.

20 Käynteihin liittyviä asiakasmääriä vuoden 2013 osalta, mukaan luettuna kouluyhteistyö B) Palveluiden haasteet ja tulevat palvelutarpeet Kirjaston toiminnassa ei ole näköpiirissä kovin suuria haasteita. Suurimmat haasteet liittyvät ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyyteen ja kirjastoaineiston hankintaan varattuihin määrärahoihin. Palveluostosopimuksen aikana Juankosken alueen hankintamäärärahat ovat olleet suuremmat kuin vastaavat määrärahat Kuopiossa. Kirjastohenkilökunnan työturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden lisäämiseksi kirjastoon olisi lisättävä ns. hälytysnappi hätätilanteita varten yksin työskenneltäessä sekä tallentava kameravalvonta. Myös lukusali tulisi eristää esim. lasiseinillä muusta kirjastosta jonkinlaisen äänieristyksen saamiseksi.

21 C) Palvelut ja niiden järjestämistapa ja taso liitoksen toteutuessa Kirjasto jatkaa Kuopion lähikirjastona ja palvelutaso säilyy samankaltaisena kuin mitä nykyisellä sopimuksella on määritetty. Kuntaliitoksen jälkeen kirjastoaineisto ja omaisuus, mukaan luettuna osuus kirjastoautosta, siirtyvät uuden Kuopion omaisuudeksi. Käyttösäännöt ja palvelumaksut on jo nyt yhdenmukaistettu Kuopion kaupungin mukaisiksi. Henkilöstön osalta siirrytään jo ennen kuntaliitosta lähikirjastomallin mukaiseen organisaatiorakenteeseen Kuopion kaupungin sisäisten henkilöstöjärjestelyiden johdosta. Nykymallin mukainen useamman kirjaston yhteinen kirjastonjohtaja poistuu ja lähikirjastoon nimetään vastaava kirjastonhoitaja, joka toimii samalla yksikön esimiehenä. Varsinainen kirjaston johtaminen (kirjastotoimenjohtaja) ja hallinnointi hoidetaan keskitetysti Kuopiosta. Kuntaliitoksen jälkeen erillinen palveluostosopimus ja sen tarve poistuu ja toiminta jatkuu samansisältöisenä ja edellä mainituin henkilöstöjärjestelyin.

22 4.) MUUTAMIA KESKEISIÄ KULTTUURITOIMIJOITA TARKEMMIN ERITELTYINÄ Koska nykymuodossaan Juankosken kulttuuripalvelut nojaavat aika pitkälti kolmannen sektorin toimijoihin ja musiikkiopistoon, on Musiikkiopiston ja Juankosken kulttuurihistoriallisen seuran toiminnasta alla kattavampi kuvaus. Se, että kaikilta muilta seuroilta ei vastaava toiminnan kuvausta ole, ei tarkoita että heidän toimintansa olisi jotenkin vähäisempää. Tarkoituksena on vain kuvata Kuopion konservatorion (musiikkiopisto) ja Juankosken kulttuurihistoriallisen seuran kautta kulttuuripuolen toimintojen riippuvaisuutta ns. kolmannen sektorin toimijoista ja heidän keskinäistä yhteistyötään. Musiikkiopisto (KUOPION konservatorio) Kuopion konservatorio, keskeiset tunnusluvut Kuopion konservatorion kannatusyhdistys ry:n ylläpitämä musiikkioppilaitos, joka on perustettu Kuopion konservatorio on Suomen suurin musiikkioppilaitos sekä oppilaiden määrällä, opetuksen määrällä että valtionosuuksilla mitattuna. Oppilaitoksen suuri koko johtuu sekä maakunnallisesta toiminnasta ja siitä että Kuopiossa ei muita vastaavan opetuksen järjestäjiä. Lisäksi konservatoriolla on 60 ammatillista koulutuspaikkaa. Kuopion konservatorio, Juankosken musiikkiopiston lukuja Opetusta saavat oppilaat ( ) Musiikin perusopetus 63 (Juankoski 51, Kaavi 10 ja Tuusniemi 2) Musiikkileikkikoulu 28 (Juankoski 24) Tanssikoulu 27 (Juankoski 24) Yhteensä 118 Lisäksi Juankosken osalta Takuulla projektissa on mukana 12 esikoululaista. Hakijat 2013 Musiikin perusopetus 22 Musiikkileikkikoulu 6 Tanssikoulu 11 Avoin konservatorio 2 Yhteensä 41 Kuopion konservatorion Juankosken kaupungilta toimintaan saama vuosi-avustus (josta Juankoski laskuttaa osuuden naapurikunnilta)

23 Juankosken musiikkiopistolle 2012 kirjautuneet tulot: Valtionosuus Lukukausimaksut Kaupungin avustus Yhteensä Menot 2012 Henkilöstömenot sotu-kuluineen Matkakulut/kilometrikorvaukset Muut kulut Yhteensä Opetusta Juankoskella annettiin kevään 2013 tilastointipäivän mukaisesti 99,78 vuosiviikkotuntia, eli lähes viiden opettajan täysipäiväinen työpanos. Käytännössä Juankosken musiikkiopiston opetuksen tekee 15 opettajaa pienempinä tuntimäärinä. Verrattaessa kuntaosuutta saatavan opetuksen määrään tai musiikkiopiston oppilasmäärään, voidaan todeta, että Juankosken osalta luvut ovat erittäin vertailukelpoiset: eli kaikkien toimintapaikkakuntien kuntaosuuden keskiarvo on 705 e/opetettu vuosiviikkotunti, Juankoskella vastaava kustannus on 591. Oppilaitoksen talouteen liittyviä keskeisiä asioita: Tiukka talous: Konservatorion talous on erittäin tiukka, sillä valtionosuuksien taso on jo muutaman vuoden ajan säilynyt ennallaan ilman indeksitarkistuksia. Opetuksen määrä on täsmälleen sillä tasolla, johon valtionosuus tulee. Valtionosuudesta: Valtionosuus on myönnetty Kuopion konservatorion kannatusyhdistys ry:lle käytettäväksi toimialueellaan. Juankosken opetuksen määrää ei ole määritelty, vaan siihen vaikuttavat mm. hakijamäärä, opetustilat ja kaupungin antaman avustuksen suuruus. Valtionosuudella ei alun perin ole tarkoitettukaan kattaa koko toimintaa vain noin puolet siitä, loppu on kuntaosuutta, lukukausimaksuja ja muita tuloja. Kuntaosuuden suuruus: Oppilaspaikan säilyminen musiikin perusopetuksessa edellyttää kunnan maksamia kuntaosuuksia/avustuksia. Mikäli kunta ei maksaisi kuntaosuuksia lainkaan, loppuisi myös musiikkiopiston toiminta jollain aikataululla. Kuntaosuuden oleellinen pienentäminen lopettaisi uusien oppilaiden sisäänoton ja vähentäisi esimerkiksi ryhmäaineiden opetusta. Vaikka kuntaosuudet/avustukset päätetäänkin vuosittain, ovat ne olleet erittäin vakaita. Nilsiän ja Kuopion yhdistyessä sovittiin, että Kuopion konservatorion/nilsiän musiikkiopiston kunta-avustus siirtyy Kuopion kaupungin maksuosuuteen, eli Kuopion maksuosuus

24 konservatoriolle kasvaa ko. summalla. Tämä turvaa musiikkiopiston toiminnan Nilsiässä ainakin sopimuskauden ajan. Sama käytäntö olisi hyvä myös Juankosken musiikkiopiston osalta mahdollisessa yhdistymistilanteessa. Vastaavasti musiikkiopiston kuntaosuuden leikkaaminen ennen yhdistymistä voisi olla negatiivinen viesti toiminnan tarpeellisuudesta/jatkumisesta Juankoskella. Kuntaosuuteen liittyvää Musiikin ja tanssin laajan oppimäärän valtionosuusjärjestelmä on rakennettu siten, että toimintaa ei pysty järjestämään pelkillä valtionosuuksilla ja lukukausimaksujen tuotoilla, vaan toiminta vaatii myös kuntaosuuden. Musiikin ja tanssin laajaan oppimäärään myönnetyt valtionosuustunnit on myönnetty nimenomaan Kuopion konservatorion kannatusyhdistykselle, niitä ei ole korvamerkitty toimialueen yksittäiselle kunnille. Eli toimialueen kunta, joka on määritelty valionosuuteen oikeutetuksi, pystyy saamaan alueelleen kohtuullisella kuntaosuudella laajan valtionosuuksin tuetun toiminnan. Kuntaosuudet ovat säilyneet pitkän aikaa erittäin vakaina. Kuntatalouden kiristyessä kuntaosuudet ovat vaarassa pienentyä. Konservatorion puolella on linjattu että, kuntien maksamat kuntaosuudet ovat toiminnan jatkumisen perusedellytys. Mikäli kunta lopettaisi kokonaan kuntaosuuden maksamisen, siirtyisi opetus muille toimintapaikkakunnille. Mikäli jokin kunta laskisi kuntaosuuttaan oleellisesti, myös konservatorio joutuu reagoisi vähentämällä sisäänottoa ja opetuksen määrää kyseisessä musiikkiopistossa. Musiikkiopistojen osalta opettajien matkakulut ovat merkittävä kuluerä. Juankosken kuntaosuuden suuruus Juankosken kuntaosuus/avustus on viimeisen kolmen vuoden ajan ( ) ollut Osa summasta on laskutettu Tuusniemeltä ja Kaavilta. Yhdistymisen jälkeen kuntien laskuttamisesta huolehtisi konservatorio. Pari keskeistä asiaa Mikäli kuntaliitoksia suunnitellaan, olisi erittäin hyvä, että jos suunnitteluvaiheessa huomioitaisiin musiikkiopiston jatko ja alueella asuvien lasten ja nuorten musiikin ja tanssin harrastusmahdollisuudet. Olisi myös erittäin tärkeää, että ennen liitosta kuntaosuus saataisiin Juankosken talousarviossa säilymään sellaisella tasolla, että sellaisella summalla voitaisiin myös liitoksen ja määrärahojen siirron jälkeen edelleen jatkaa korkeatasoista musiikkioppilaitostoimintaa.

25 Muutamia Juankosken musiikkiopiston toimintaan liittyviä erityisiä asioita: Tanssikoulun toiminta Juankosken musiikkiopistossa on myös tanssia (jota ei järjestetä Kuopion +Nilsiän lisäksi muissa musiikkiopistoissa). Yhteistyö Juantehtaan soittokunnan kanssa Soittokunnassa on soittajia n. 20, joista konservatorion oppilaita tällä hetkellä 3 (ensi vuonna oppilaiden määrä kasvaa). Konservatorion menot opetuksesta ja matkakuluista 4109 (joka maksetaan puoliksi yhdistyksen kanssa). Eli kulut konservatoriolle yhteensä Kulut ovat poikkeuksellisen suuret verrattuna muiden paikkakuntien orkesteritoimintaan. Musiikkiopisto järjestää vuodessa noin kahdeksan konserttia, joiden keskimääräinen kuuntelijamäärä on noin sata henkilöä. Juankoskella väliaikakahvituksessa käytetään virastotalon kahvion palveluita tai annetaan paikallisille koululuokille mahdollisuus kartuttaa kahvituksella esim. luokkaretkirahastoa. - Musiikkiopistolaiset käyvät esiintymässä myös esim. palvelutaloilla ja paikallisten yhdistysten tilaisuuksissa sekä kouluilla. Palvelutaloilla musiikkiopistolaiset ovat hyvin kysyttyjä esiintyjiä ja käydessään he virkistävät vanhusten arkea. Koululaiskonsertit ovat paitsi osa musiikkiopiston markkinointi, on niillä myös musiikkikasvatuksellinen näkökulma. -Soittokunnan talolla olevalla muskarikahviolla kerätään varoja Soittokunnan talon toimintaan muskaripäivinä. -Yhteistyö mm. Juankosken kulttuurihistoriallisen Seuran ja Juankosken Kuntoilijoiden kanssa (viimeisimpänä konsertti Pikonniemi Soi! Hiiliuuneilla syyskuussa) sekä paikallisten taiteilijoiden ja yrittäjien kanssa (esim. konsertti Äärirajoilla järjestettiin Eva Thorenin koruliikkeen tiloissa ja konsertin yhteydessä oli mahdollisuus tutustua Hilkka Pehkosen taiteeseen). -Toimiva yhteistyö Juantehtaan Alakoululla sijaitsevan iltapäiväkerhotoiminnan kanssa; pienet oppilaat siirtyvät kerhopäivän sisällä sujuvasti musiikkiopiston tunneille ilman vaarallisia siirtymisiä koululta toiselle (huom. Kasvun ja oppimisen selvitys, jossa Juantehtaan 0-2 lk rakennuksen käyttöaste korkea). -Muu yhteistyö alueen peruskoulujen ja opettajien kanssa: viimeisimpänä musiikkiopiston 30- vuotisjuhlakonsertti, jonka järjestämiseen osallistui Ruukinkoulun opettajia ja oppilaita. Yhteistyötä tekemällä yläkoulun ja lukion oppilaat saivat kerättyä varoja retkitoimintaansa ja musiikkiopisto sai konserttiin järjestelyapua. Konsertti oli menestys ja yleisöä oli paikalla yli kolmesataa. -Luonteva soittimistojen ristiin käyttäminen peruskoulujen kanssa. -Musiikkiopiston joulukonsertti järjestetty jo useana vuonna peräkkäin yhteistyössä Järvi-Kuopion Kaavin seurakunnan kanssa.

26 Juankosken Kulttuurihistoriallinen Seura ry Masuuni Brunou, Juankosken tehtaan ja työväen museo Juankosken Kulttuurihistoriallinen Seura ry perustettiin tammikuussa 1990 tekemään tunnetuksi Juankosken teollisuushistoriaa (Strömsdalsbruk, 1746 oli Suomen ensimmäinen järvimalmiruukki ja Savon/itäisen Suomen ensimmäinen teollisuuslaitos) ja kulttuuriperintöä sekä toimimaan eri tavoin kulttuurin alalla. Seura on Suomen Kotiseutuliitto ry:n ja Teollisuusperinneyhdistyksen jäsen. Seurassa on noin 110 jäsenmaksun maksavaa henkilöjäsentä ja 4 kannattavaa yhteisöjäsentä. Seuran keskeisiä toimintamuotoja. Masuuni Brunou, Juankosken tehtaan ja työväen museo avattu 1991 rautaruukin masuuni- eli sulattorakennuksessa, Seuran ylläpitämä avoinna kesäisin suunnilleen kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin; museo-oppaina nuoria yhteistyössä kunnan kanssa tai työllistettyjä tai joskus suoraan palkattuja opiskelijoita näyttelytiloja rakennettu talkoilla ja aivan alussa kunnan antamalla kerrallisella rakennustuella ja työllisyystöinä näyttelytiloja on laajennettu ja näyttelyitä rakennettu myöhemmin talkoilla ja ajoittain museoviraston harkinnanvaraisen avustuksen turvin, jossain vaiheessa osana hanketoimintaa perusnäyttelyt kertovat ennen kaikkea rautaruukin ja kartongin valmistuksen historiaa vaihtuvissa näyttelyissä esitellään esim. teemoittain lahjoitusesineistöä tai valokuvin joitakin aikakausia tai teemoja (viimeksi puuhiilen valmistusta ja kartongin valmistuksen 100:aa vuotta Juantehtaalla) luetteloitujen esineiden määrä on n.3500, joista noin puolet on Seuran hallinnassa, mutta tehtaan omistuksessa ja muut Seuralle lahjoituksena saatuja lisäksi varastoissa on jonkin verran luetteloimattomia esineitä osa esineistä on aikanaan valokuvattu (kunnan kulttuuripuolen lainaamalla laitteistolla), mutta ei digitoitu. Luettelotkaan eivät ole digitaalisessa muodossa. Luetteloinnissa on puutteita. oman kunnan koululaiset ovat opettajajohtoisesti saaneet käydä museossa ilman pääsymaksua Muut toimintapaikat On suuri epävarmuustekijä, että kaikki fyysiset tilat, joissa Kulttuurihistoriallinen Seura on toiminut tai toimii, kuuluvat tehdaskokonaisuuteen. Seuralla on selkeät vuokra- tai käyttösopimukset museon tiloista sekä ns. Soittokunnan talosta. Ruukinpajan tilanne on muuttunut epäselväksi omistajan vaihdosten myötä.

27 Ruukinpaja, alun perin konepaja lukujen taitteesta, sittemmin konekorjaamo luvun alkuvuosina Seura raivasi, puhdisti ja otti(sai) kulttuurikäyttöön tyhjilleen jääneen konepajan, joka nimitettiin Ruukinpajaksi (oheistiloineen, joita ovat masuunin raastupa ja puusepän verstas) 1995 Juankosken kunta rakensi suurimpaan tilaan nousevan katsomon Ruukinpaja on toiminut teatteri- ja konserttitilana 2000-luvun loppupuolelle saakka. (Stromsdal Oy:n talousvaikeudet ja konkurssi ovat muuttaneet tilanteen ja käyttö on viime aikoina ollut hyvin epäsäännöllistä) Soittokunnan talo, 1880-luvun lopulla rakennettu ja 1890-luvulla laajennettu ruukin kaupparakennus, josta kauppa muutti pois 1937 ja sen jälkeen rakennuksessa on ollut monenlaista käyttöä: mm. asuin- ja toimistokäyttöä (Juankosken kunnantoimistokin) tai -71 silloinen omistaja Kymi-Kymmene kunnosti entisen kauppasalin Juantehtaan Soittajien harjoitustilaksi 1990 luvun lopussa rakennus jäi muilta osin tyhjilleen ja 2000-luvun alussa Stromsdal Oy aikoi purkaa rakennuksen (silloin ei suojelustatusta). Kulttuurihistoriallinen Seura esti rakennuksen purkamisen tarjoutumalla ottamaan sen huollettavakseen: ei kuluja yhtiölle, mutta vuokraakaan ei makseta. Rakennusta kunnostettiin erilaisilla projektirahoituksilla, avustuksilla ja lainoilla, myös talkootyöllä Talossa on huomattava määrä kulttuuritoimintaa, jolle olisi vaikeaa löytää vastaavanlaisia vakituisia toimitiloja Talossa vuokralaisina: Juantehtaan Soittajat ry (per. 1886) edelleen aikaisemmissa tiloissaan ja toisaalla Wanhat Parrat, Suomi rock -porukka Asukas yläkerran asunnossa (Leipomoyrittäjä valitettavasti lopetti, eikä niihin tiloin ole saatu uutta vuokralaista) Muuta toimintaa talon tiloissa: Musiikkileikkikoulu kerran viikossa Muutakin musiikkiopiston toimintaa Soittajien tilassa Kokouksia, juhlia yms. vapaissa huoneissa Seuran omaa toimintaa: mm. kahvitoimintaa leipomo/kahvio tiloissa kerran viikossa.

28 Muuta varsinaista toimintaa Opastoiminta, oleellinen osa ruukkihistorian ja Juankosken tunnetuksi tekemistä Juankosken Kulttuurihistoriallinen Seura on vastannut matkailijoiden opastamisesta Juankosken ruukkimiljöössä kävelykierroksilla ja myös bussiopastuksista Juankosken taajamassa 1990-luvun puolivälistä alkaen. Oppaiden palkkiot menevät Seuran toiminnan tukemiseen. Kulttuuritapahtumat ja erilaiset projektit Vuosien varrella Seura on järjestänyt monia erilaisia ja erilaajuisia kulttuuritapahtumia. On ollut seminaareja ja luentoja, jotka yleensä ovat jotenkin käsitelleet tai sivunneet teollisuushistoriaa ja ihmisten elämää tehtaan varjossa lausunta- ja konserttitilaisuuksia opintoretkiä ja kohdeopaskoulutusta teemajuhlia esim. Patruunan puutarhajuhla muutamia kertoja Patruunanmäen puistossa sekä ennen kaikkea Brynolfin nimipäivästä (16.8) alkunsa saaneet Brynolfin päivä (tai yö tai viikonloppu) säännöllisesti vuodesta 1992 alkaen. Projekteilla on hankittu ulkopuolista, yleensä EU-rahoitusta ja työvoimaa museon kehittämiseen, ruukkialueen ympäristötöihin, rakennusten kunnostamiseen ym. joko niin, että Seura on ollut hakijana tai muutoin aktiivisena toimijana hankkeen käynnistämiseksi. Tuloksena on ollut viime aikoina jopa kansainvälistä toimintaa. Hankkeissa on yleensä tehty yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa. Muuta Seuran yksi tavoite on ollut saada aikaan julkaisuja. Toistaiseksi se on resurssien puutteessa ollut pääasiassa ruukkialueen esitteiden ja karttojen tekemistä vuosien varrella. Varsinaisia julkaisuja Seuralla on kaksi: Marja-Sisko Pihl: Strömdalsbruk eli Juantehdas, Tarina alkaa vuodesta (2010) Mirjami Niskanen: Kahden savun Veikko, tietoa puuhiilestä (2012) sekä musiikkipuolelta Unelmia Ponomareffin pajalta LP-levy ja kasetti vuodelta 1992