Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1063/2002 vp Ammatillisen erityisopetuksen kehittämisstrategia Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriön vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan ammatilliseen koulutukseen laaditaan ammatillisen erityisopetuksen kansallinen strategia. Erityisopetuksessa pyritään siihen, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus työllistymistä tukevaan ammatilliseen koulutukseen. Tämän tavoitteen toteutumiseksi ammatillisen koulutuksen erityisopetusta on selkeästi parannettava ja kehittämisstrategian on valmistuttava pikaisesti. Erityisopetuksen tarve on kasvanut sekä toisen asteen oppilaitoksissa että ammattikorkeakouluissa voimakkaasti. Tarvetta on lisännyt muun muassa se, että nykyään erityisopetusta tarvitsevat oppilaat pyritään integroimaan ns. normaaleihin opetusryhmiin erityisryhmien, -luokkien ja -koulujen sijasta. Tämä on johtanut siihen, että lähes kaikki ammatilliset opettajat tarvitsevat erityisopettajan taitoja. Tähän kasvaneeseen erityisopetustaitojen tarpeeseen on kiinnitetty huomiota myös Opetushallituksen vuonna 2000 julkaisemassa Opettajien perus- ja täydennyskoulutustarpeita ennakoivan hankkeen loppuraportissa. Nykyään ammatillinen erityisopettajien koulutus (35 ov) on auktorisoitu kahteen opettajakorkeakouluun, Hämeenlinnaan ja Jyväskylään. Kun erityisopettajan taitoja vaaditaan nykyään lähes kaikilta opettajilta, on perehdyttämisen tarve todella suuri. Tällaisen suuren opettajajoukon perehdyttämiseen nykyinen 35 opintoviikon koulutus on liian laaja, kun otetaan vielä huomioon, että koulutukseen osallistujilta edellytetään ennakkoon suoritettuja 35 opintoviikon pedagogisia opintoja. Ottaen huomioon hyvin laaja koulutustarve olisi syytä kehittää nykyistä lyhyempi, valtion rahoittama ammatilliseen erityisopetukseen perehdyttävä opintoviikon koulutusohjelma, jota kaikki ammatilliset opettajakorkeakoulut voisivat toteuttaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Missä vaiheessa on ammatillisen erityisopetuksen kehittämissuunnitelma? Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2002 Suvi Lindén /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Suvi Lindénin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1063/2002 vp: Missä vaiheessa on ammatillisen erityisopetuksen kehittämissuunnitelma? Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioittavasti seuraavaa: Opetusministeriö asetti ammatillisen peruskoulutuksen erityisopetuksen strategiatyöryhmän, jonka tehtäväksi määriteltiin valmistella ehdotus erityisopetuksen strategiaksi toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Työryhmä jätti muistionsa opetusministerille Tämän jälkeen muistio lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle, joka päättyi Lausuntoja saatiin yhteensä 127. Lausuntojen ja strategiatyöryhmän ehdotusten pohjalta on opetusministeriössä valmisteltu ammatillisen erityisopetuksen kehittämissuunnitelmaa, jonka on tarkoitus valmistua tammikuussa Työryhmän ehdotuksissa ja lausunnoissa korostuivat erityisesti integroidun erityisopetuksen vaatimukset koulutuksen järjestämisessä. Työryhmän mielestä integroidun erityisopetuksen rahoitus on tällä hetkellä riittämätön ja se ehdotti rahoitusperusteiden selvittämistä sekä rahoituksen uudistamista opiskelijan palvelutarpeen näkökulmasta. Työryhmä kiinnitti myös huomiota opettajien erityisopetusvalmiuksien lisäämiseen ja erityisopettajien koulutuksen laajentamiseen. Työryhmä totesi, että erityisopetuksen alakohtaista tarjontaa tulisi laajentaa perinteisten alojen, tekniikan ja liikenteen sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, ulkopuolelle. Lisäksi työryhmä piti tärkeänä vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen laajentamista nykyisestään. Erityisopetuksen rahoituksen tarkastelu käynnistyy vuoden 2003 alussa Opetushallituksen johtamassa kehittämishankkeessa. Tarkoituksena on selvittää integroidun erityisopetuksen kustannuksia ja rahoitusperusteiden uudistamistarvetta yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa ja tehdä ehdotus rahoituksen uudistamisesta saatujen tulosten perusteella. Kuten työryhmä totesi, erityisopettajien tarve kasvaa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa johtuen mm. integroidun erityisopetuksen laajenemisesta ja siitä, että tavoitteena on tarjota mahdollisimman monelle jatko-opintomahdollisuudet toisella asteella. Opettajien yleisiä erityisopetusvalmiuksia tulisi parantaa, mutta myös erityisopettajan kelpoisuuden omaavista opettajista on puutetta. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja vähintään 35 opintoviikon laajuiset ammatillisen koulutuksen erityisopettajan opinnot. Erityisopetusta voi antaa myös opettaja osana muuta opetustaan, jos erityisopetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää. Tämä tulee kyseeseen esimerkiksi silloin, kun erityisopetusta järjestetään integroidusti ammatillisessa oppilaitoksessa. Ammatillisen opettajankoulutuksen tarjonnasta on sovitaan ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön välisissä tavoite- ja tulossopimuksissa. Vuonna 2003 ammatillisessa opettajankoulutuksessa on yhteensä aloituspaikkaa. Ammatillisia erityisopettajia kouluttavat Hämeen- 2

3 Ministerin vastaus KK 1063/2002 vp Suvi Lindén /kok linnan ja Jyväskylän ammatilliset opettajakorkeakoulut. Näistä Hämeenlinnan ammatillisella opettajankorkeakoululla on 390 ja Jyväskylän ammatillisella opettajakorkeakoululla 380 aloituspaikkaa. Luvut sisältävät erityisopettajankoulutuksen ja opinto-ohjaajankoulutuksen aloituspaikat. Vuonna 2001 erityisopettajakoulutuksen aloitti 65 ja vuonna opiskelijaa. Tätä koulutusta ei ole tarkoituksenmukaista hajauttaa kaikkiin ammatillisiin opettajakorkeakouluihin koulutuksen pienen volyymin ja sen vaatiman erityisosaamisen vuoksi. Ammattikorkeakoulut tarjoavat myös erikoistumisopintoja opettajien ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Esimerkiksi Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa aloitettiin tänä syksynä 20 opintoviikon laajuinen ammatillisen erityiskasvatuksen erikoistumisopintokokonaisuus. Ammatillisen erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot on tarkoitettu esimerkiksi opettajille, jotka opettavat integroidussa erityisopetuksessa olevia opiskelijoita. Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen tavoitteena on mm. lisätä opettajien valmiuksia tunnistaa mahdollisimman varhain oppimisvaikeuksia ja käynnistää niiden hoitamiseksi tarvittavat toimet. Koulutusalakohtaisen tarjonnan laajentaminen on koulutuksen järjestäjien päätettävissä järjestämisluvan puitteissa. Koulutuksen järjestäjien tulisikin strategiatyöryhmän linjausten mukaisesti suunnata erityisopetuksen koulutustarjontaa esimerkiksi kulttuuri-, vapaa-aika- ja liikunta- sekä sosiaali- ja terveysalalle. Opetusministeriö on tekemillään koulutuksen järjestämistä koskevilla päätöksillä lisännyt vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen tarjontaa muuna kuin erityisenä koulutustehtävänä vuodesta 2000 n. 360 opiskelijalla. Vuoden 2003 alusta ko. koulutustehtävän opiskelijamäärä voi enimmillään olla 740 opiskelijaa. Lisäksi ammatilliset erityisoppilaitokset voivat antaa valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta koulutuksen järjestämislupansa puitteissa. Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 2003 Opetusministeri Maija Rask 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Suvi Lindén /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 1063/2002 rd: I vilket skede befinner sig utvecklingsplanen för den yrkesinriktade specialundervisningen? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Undervisningsministeriet tillsatte den 5 september 2000 en strategiarbetsgrupp för specialundervisningen i den grundläggande yrkesutbildningen med uppgift att bereda ett förslag till strategi för specialundervisningen i yrkesutbildningen på andra stadiet. Arbetsgruppen avlät sin promemoria till undervisningsministern den 7 mars Därefter genomgick promemorian en omfattande remissbehandling fram till den 27 maj Sammanlagt 127 remissinstanser avgav utlåtande. Utifrån dessa utlåtanden och förslagen från strategiarbetsgruppen har en utvecklingsplan för den yrkesinriktade specialundervisningen beretts vid undervisningsministeriet och meningen är att den skall vara klar i januari I arbetsgruppens förslag och i utlåtandena framhävdes i synnerhet de krav som en integrerad specialundervisning ställer när utbildningen ordnas. Arbetsgruppen ansåg att finansieringen för den integrerade specialundervisningen för tillfället är otillräcklig och föreslog att finansieringsgrunderna utreds samt att finansieringen reformeras med utgångspunkt i de studerandes servicebehov. Arbetsgruppen fäste även uppmärksamhet vid att lärarnas färdigheter i specialundervisning ökas och utbildningen av speciallärare utvidgas. Arbetsgruppen konstaterade att utbudet av specialundervisning i de olika branscherna borde sträcka sig också utanför de traditionella områden teknik och kommunikation samt turism, kosthållning och ekonomi. Vidare ansåg arbetsgruppen att det vore viktigt att ytterligare utöka undervisningen och handledningen för handikappade i tränings- och rehabiliteringssyfte. En granskning av finansieringen för specialundervisningen sätts i gång i början av år 2003 i ett utvecklingsprojekt lett av Utbildningsstyrelsen. Avsikten är att i samarbete med utbildningsanordnarna utreda kostnaderna för en integrerad specialundervisning samt behoven av förnyade finansieringsgrunder och komma med förslag till en finansieringsreform utifrån de erhållna resultaten. Som arbetsgruppen konstaterade, ökar behovet av speciallärare i yrkesutbildningen på andra stadiet bl.a. till följd av att den integrerade specialundervisningen utvidgas och av målet att erbjuda så många som möjligt möjligheter till fortsatta studier på andra stadiet. Lärarna bör få bättre allmänna färdigheter för specialundervisning, men det råder också brist på lärare som är behöriga som speciallärare. Behörig att ge specialundervisning i yrkesutbildningen på andra stadiet är den som är behörig som lärare i yrkesinriktade eller gemensam studier och har slutfört minst 35 studieveckors studier för speciallärare inom yrkesutbildningen. En lärare kan också ge specialundervisning som en del av sin övriga undervisning, om det krävs för att specialundervisningen skall kunna ordnas på ett ändamålsenligt sätt. Detta är aktuellt exempelvis vid integrerad specialundervisning i en yrkesläroanstalt. 4

5 Ministerns svar KK 1063/2002 vp Suvi Lindén /kok Överenskommelse om utbudet av yrkespedagogisk lärarutbildning träffas i mål- och resultatavtalen mellan yrkeshögskolorna och undervisningsministeriet. År 2003 finns det sammanlagt nybörjarplatser i den yrkespedagogiska lärarutbildningen. Speciallärare för yrkesutbildningen utbildas i de yrkespedagogiska lärarhögskolorna i Tavastehus och Jyväskylä. Yrkespedagogiska lärarhögskolan i Tavastehus har 390 nybörjarplatser och Yrkespedagogiska lärarhögskolan i Jyväskylä 380. Siffrorna innehåller nybörjarplatserna för speciallärarutbildning och studiehandledarutbildning. År 2001 och 2002 inledde 65 respektive 58 studerande speciallärarutbildning. Det är inte ändamålsenligt att sprida ut denna utbildning till alla yrkespedagogiska lärar högskolor på grund av utbildningens ringa volym och den specialkompetens den kräver. Yrkeshögskolorna erbjuder även specialiseringsstudier för att upprätthålla och utveckla lärarnas yrkesfärdighet. Till exempel inleddes i höstas vid Yrkespedagogiska lärarhögskolan i Jyväskylä en 20 studieveckors specialiseringsstudiehelhet för yrkesinriktad specialundervisning. Specialiseringsstudierna i yrkesinriktad specialundervisning är avsedda t.ex. för lärare som undervisar studerande i integrerad specialundervisning. Ett mål i den personalutbildning inom utbildningsväsendet som finansieras av staten är bl.a. att öka lärarnas färdigheter att så tidigt som möjligt identifiera inlärningssvårigheter och sätta in nödvändiga åtgärder för att sköta dem. Frågan om att utvidga utbudet inom enskilda utbildningsområden avgörs av utbildningsanordnarna själva inom ramen för deras utbildningstillstånd. Enligt strategiarbetsgruppens riktlinjer borde utbildningsanordnarna inrikta utbudet av specialundervisning t.ex. på kultur-, fritids- och idrotts- samt social- och hälsoområdet. Undervisningsministeriet har genom olika beslut om ordnande av utbildning ökat utbudet av undervisning och handledning för handikappade i tränings- och rehabiliteringssyfte i annan form än en särskild utbildningsuppgift med ca 360 studerande sedan år Från ingången av år 2003 kan antalet studerande i utbildningsuppgiften i fråga uppgå till högst 740 studerande. Därtill kan specialyrkesläroanstalterna ge undervisning och handledning i tränings- och rehabiliteringssyfte inom ramen för sitt tillstånd att ordna utbildning. Helsingfors den 7 januari 2003 Undervisningsminister Maija Rask 5