BRIDGEN PERUSIDEAT. 3. oppitunti 1
|
|
- Seppo Mikkola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NT BRIDGEN PERUSIDEAT NT 3. oppitunti 1
2 BRIDGEN PERUSIDEAT Ensin on huutokauppavaihe eli tarjoaminen, jossa molemmat parit pyrkivät tarjouksia tekemällä löytämään pelivaihtoehdon, jossa oma puoli saa mahdollisimman paljon pisteitä. Korkein tehty tarjous määrää, montako tikkiä pelinvientipuolen tulee saada saadakseen jaosta pisteet omalle puolelleen. Jos pelinviejä saa vähintään lupaamansa tikkimäärän, eli kotipelin, pisteet kirjataan peliä vieneen parin sarakkeeseen. Jos pelinviejän tikkisaalis jää vajaaksi, eli peli menee pietiin, tulos merkitään puolustajien hyväksi. Kilpailussa monet eri parit pelaavat saman jaon ja jakokohtainen tulos määräytyy sen mukaan, kuinka hyvin pari on pärjännyt vertailussa muihin samoilla korteilla pelanneisiin. Tulosvertailun takia bridgessä taito ratkaisee. 3. oppitunti 2
3 TARJOAMINEN Jakajalla ensimmäinen tarjousvuoro Tarjoaminen etenee myötäpäivään Jokainen pelaaja voi vuorollaan joko maalata eli tehdä jonkin väri- tai sangitarjouksen tai passata Kun pelaaja passaa, hän siirtää sillä kierroksella tarjousvuoron seuraavalle pelaajalle tekemättä itse tarjousta Vaikka pelaaja olisi tarjoussarjan jossain vaiheessa passannut, hän voi osallistua tarjoamiseen myöhemmin omalla tarjousvuorollaan. Kun pelaaja maalaa (yleisesti puhutaan tarjoamisesta tässäkin yhteydessä), hänen täytyy tehdä aina edellistä korkeampi tarjous eli käydään huutokauppaa. 3. oppitunti 3
4 Herttaa ( ) ja pataa ( ) kutsutaan yläväreiksi Ruutu ( ) ja risti ( ) ovat alavärejä Jokainen tarjous sisältää TARJOAMINEN o luvun yhdestä seitsemään, joka kuudella lisättynä ilmoittaa, montako tikkiä tarjoaja lupaa ottaa o jonkun maan tai sangin (NT, ilman valttia) Käytössä on kaikkiaan 35 tarjousta: 1,1,1,1,1NT - 2,2,2,2,2NT... 7,7,7,7NT Lisäksi käytössä on pass, kahdennus ja vastakahdennus Tarjoaminen tehdään tarjouslapuilla, mutta jos tarjouslaatikoita ei ole käytettävissä esim. kotona, niin silloin puhumalla. 3. oppitunti 4
5 TARJOAMINEN Tarjoamisen ajaksi maat on asetettu arvojärjestykseen NT Pelaajan on luvattava joko ottaa enemmän tikkejä tai ottaa yhtä paljon tikkejä, mutta ylempi väri valttina tai sangissa kuin edellinen maalannut pelaaja, esim: o Korkeamman tason tarjous: 1-2, 1-2 o Tarjous ylempi väri valttina tai sangi: 1-1NT, 1-1 Kun joku pelaaja tekee niin korkean tarjouksen, ettei kukaan halua ylittää sitä, ts. tarjousta seurasi kolme passia, niin tästä tarjouksesta tulee loppusitoumus. Pelinviejäksi tulee se pelaaja, joka korkeimman tarjouksen tehneeltä puolelta tarjosi ensin loppusitoumukseksi tullutta pelivaihtoehtoa (pelattavaa valttia tai sangia). 3. oppitunti 5
6 PISTETIKIT Seitsemännen tikin tasoa sanotaan ensimmäiseksi pistetikiksi eli trikiksi. Pistetikeistä saa hyvityksen kun saa vähintään lupaamansa tikkimäärän eli pelaa pelin kotiin Pistetikeistä saa pisteitä alla olevan taulukon mukaisesti / alavärit / ylävärit NT 1. pistetikki pistetikki ylitikit Lisäksi kotipeleistä lasketaan bonuspisteitä luvatun sitoumuksen tason ja vyöhykkeen mukaan 3. oppitunti 6
7 SITOUMUSTEN TASOJA Osasitoumus Luvatun sitoumuksen pistetikit tuottavat alle 100 pistettä Sitoumukset välillä 1-3 sekä 4 ja 4 Täyspeli Luvatun sitoumuksen pistetikit tuottavat vähintään 100 pistettä 3NT (40+2*30), 4 (4*30), 4 (4*30), 5 (5*20), 5 (5*20) Pikkuslammi luvattu ottaa 12 tikkiä eli 6 tason peli 6, 6, 6, 6, 6NT Isoslammi luvattu ottaa kaikki 13 tikkiä eli 7 tason peli 7, 7, 7, 7, 7NT 3. oppitunti 7
8 VYÖHYKKEET Jakoihin on ennalta määrätty parille vyöhykkeet: vaaraton ja vaara Vyöhykkeet vaikuttavat täyspeleistä ja slammeista saatavien hyvitysten määrään sekä pietipelin jokaisesta pietitikistä saatavaan pistemäärään Brikoissa vaaraton vyöhyke merkitään yleensä vihreällä tai mustalla ja vaaravyöhyke punaisella värillä Esimerkkejä sovituista vyöhykkeistä o Jako 1: kaikki vaarattomassa o Jako 2: N-S (pohjois-etelä) pari vaarassa o Jako 3: E-W (itä-länsi) pari vaarassa o Jako 4: kaikki vaarassa 3. oppitunti 8
9 HYVITYKSET eli BONUKSET Jotta täyspeli/slammihyvityksen voi saada, on sitoumus tarjottava kyseisellä tasolla Pelin taso Bonus vaarattomassa Bonus vaarassa Osasitoumus Täyspeli Pikkuslammi* Isoslammi* *Lisäksi lasketaan täyspelihyvitys 3. oppitunti 9
10 ESIMERKKEJÄ KOTIPELIEN PISTEISTÄ 1NT vaarattomassa, saatu 7 tikkiä: Osasitoumushyvitys pistetikki 40 = 90 pistettä 3NT vaarassa, saatu 9 tikkiä: Täyspelihyvitys pistetikki *2.-3. pistetikki 30 = 600 pistettä 1NT vaarassa, saatu 9 tikkiä (kaksi ylitikkiä): Osasitoumushyvitys pistetikki *ylitikki 30 = 150 pistettä 2 / (yläväripeli) vaarattomassa, saatu 8 tikkiä: Osasitoumushyvitys *pistetikki 30 = 110 pistettä 4 / (yläväripeli) vaarattomassa, saatu 10 tikkiä: Täyspelihyvitys *pistetikki 30 = 420 pistettä 2 / (yläväripeli) vaarattomassa, saatu 10 tikkiä (kaksi ylitikkiä): Osasitoumushyvitys *pistetikki *ylitikki 30 = 170 pistettä 4 / (yläväripeli) vaarassa, saatu 12 tikkiä (kaksi ylitikkiä): Täyspelihyvitys *pistetikki *ylitikki 30 = 680 pistettä 6 / (yläväripeli) vaarassa, saatu 12 tikkiä: Slammihyvitys täyspelihyvitys *pistetikki 30 = 1430 pistettä 3. oppitunti 10
11 KOTIPELIEN PISTEMÄÄRÄT Kotipelien pistemäärät Vyöhyke Vaaraton Vaara Taso Tikit / / NT / / NT Ylitikit/ kpl oppitunti 11
12 KAHDENNUKSET Tarjoussarjan aikana toinen puoli voi ilmaista epäuskonsa sitoumuksen kotiinmenoon Tällöin puolustus voi kahdentaa eli donkata (duppelt, lyhenteet D, x) loppusitoumuksen Pieteistä tulee kalliimpia kahdennuksen jälkeen Jos kahdennettu peli meneekin kotiin, pistetikeistä saatava määrä tuplaantuu => täyspelihyvitykset saadaan matalammalta tasolta. Lisäksi ylimääräinen bonus. Pelinvientipuoli voi vastakahdentaa (reduppelt, RD, xx) kahdennetun pelin, jos on varma, että saa pelattua kahdennetun sitoumuksen kotiin Pietien hinta kaksinkertaistuu kahdennetuista pieteistä Pistetikeistä saatavat pisteet nelinkertaistuvat alkuperäisestä. Lisäksi ylimääräinen bonus. 3. oppitunti 12
13 PIETIEN HINNAT Alla ovat puolustajille pieteistä tulevat pisteet. Vaaraton Vaara kahdentamaton/kpl kahdennettu ja 3. kahdennettu kahdennettu/kpl vastakahdennettu 2 kahdennettu 2 kahdennettu Taulukot kahdennetuista ja vastakahdennetuista kotipelien pistemääristä löytyvät kirjasta liitteestä C 3. oppitunti 13
14 PIETIPELIEN HINNAT Pietipelien pistemäärät Vyöhyke Vaaraton Vaara Tulos pass X XX pass X XX Lisäpiedit/kpl Pass: kahdentamaton sitoumus, X: kahdennettu, XX: vastakahdennettu 3. oppitunti 14
15 NT KÄDEN PELIVOIMAN ARVIOINTI NT 3. oppitunti 15
16 KÄDEN TIKKIPELIVOIMAN ARVIOINTI Käden tikkipelivoima on pystyttävä arvioimaan, jotta tietäisimme, montako tikkiä uskallamme tarjotessamme luvata partnerin kanssa ottaa Käden pelivoima arvioidaan kuvakorttien ja lyhyitten maitten avulla: Kortti Arvopisteet Ässä A 4 Kuningas K 3 Rouva Q 2 Sotamies J 1 Lyhyt maa Jakopisteet Renonssi 0 korttia 3 Singelton 1 kortti 2 Dubbelton 2 korttia 1 Pisteet ovat VAIN helppo tapa arvioida käden tikkipelivoimaa. Ne EIVÄT ilmoita sitä, montako tikkiä tulemme saamaan. 3. oppitunti 16
17 KÄDEN TIKKIPELIVOIMAN ARVIOINTI Kun tarjotaan sangia lasketaan vain arvopisteet. Kun tarjotaan joku väri valttina lasketaan sekä arvo- että jakopisteet. Partnerin tarjoamasta väristä ei lasketa jakopisteitä jalattomalle kuvalle (K, Q, J, AJ, KJ, Qx, QJ, Jx) lasketaan vain arvotai jakopisteet, ei molempia. KQJ8 AQ9 Q3 A973 KQ KQ2 K42 J10983 A2 J Q ap 15 ap 5 ap 20 pistettä 16 pistettä 6 pistettä 3. oppitunti 17
18 PISTETARPEITA Parin pistemäärä = oman käden pisteet + partnerin pisteet Seuraavassa taulukossa on karkea arvio siitä, paljonko pisteitä pari tarvitsee, jotta täyspeli menisi useimmiten kotiin. Loppusitoumus Täyspelitaso Pistevoima Sangi NT 3NT 26 ap Yläväri 4, 4 26 p Alaväri 5, 5 29 p Huomaa, että sangissa lasketaan vain arvopisteet. Slammien karkeat pisterajat Loppusitoumus Slammitaso Pistevoima Pikkuslammi 6 / / / 33 p 6 NT 33 ap Isoslammi 7 / / / 37 p 7 NT 37 ap 3. oppitunti 18
19 Tarjoamisen päämäärä on selvittää parin yhteinen paras valttiväri montako tikkiä pari voi luvata ottaa Jos parilla on yhteinen vähintään kahdeksan kortin (ylä)väri, heidän kannattaa pelata loppusitoumus tämä maa valttina. o Vähintään kahdeksan kortin valtti tuottaa yleensä ainakin yhden tikin enemmän kuin vastaavilla korteilla sangin pelaaminen. o Huomioi kuitenkin, että sangin pelaaminen tuottaa usein paremman pistetuloksen kuin alavärisitoumus. Jos yhteistä 8 kortin (ylä)valttiväriä ei löydy, pelataan loppusitoumus sangissa. Kannattaa yrittää saada bonuksia, mutta jos täyspelibonukseen ei ole mahdollisuutta, niin kannattaa jäädä mahdollisimman alhaiselle tasolle. 3. oppitunti 19
20 NT JOHDATUS TARJOAMISEEN NT 3. oppitunti 20
21 AVAUKSET Avaustarjoukseksi eli avaukseksi sanotaan tarjoussarjan ensimmäistä tarjousta, joka ei ole pass. Jokaisessa tarjoussarjassa on siis korkeintaan yksi avaustarjous Voi olla jakoja, joissa kukaan pelaajista ei tee avaustarjousta vaan kaikki passaavat. Tätä kutsutaan round pass:ksi Saman tarjouksen merkitys muuttuu riippuen siitä, missä vaiheessa tarjoussarjaa tarjous on tehty: o Avaustarjouksena 1NT lupaa voimaa pistettä o Jos partneri on avannut 1, ja teet vastaustarjouksen 1NT, lupaat voimaa 6-10 pistettä 3. oppitunti 21
22 TARJOUSTEN MERKITYKSET Tarjous kertoo sen, mitä pari on sopinut kyseisen tarjouksen merkitykseksi. Esimerkiksi avaustarjous 1 ei tarkoita, että pelaaja tarjotessaan arvelisi korttiensa riittävän yksin seitsemään tikkiin patapelissä. Kurssilla opetettavan systeemin mukaan avaaja kertoo tällä avaustarjouksellaan, että hänellä on pistettä ja vähintään viiden kortin pata. Salaisia sopimuksia tarjousten merkityksestä ei saa olla, vaan vastustajille on kerrottava tarjouksen merkitys kokonaisuudessaan heidän sitä kysyessä. 3. oppitunti 22
23 AVAUSTARJOUS 1 SANGI arvopistettä Tasainen jakautuma eli neljä eri maata ovat jakautuneet 4333, 4432 tai KQJ8 6 AQ82 4 A95 6 AQ98 4 KJ76 A Q7 Q7 9 K72 4 KJ KJ1073 KJ87 AQ98 A2 5 AJ 5 AJ7 7 AK7 6 AQ Pistevoima: Onko tasainen: Onko 1NT avaus: 17 ap on ON 15 ap ei EI 15 ap on ON 19 ap on EI 16 ap ei (marmic) EI 3. oppitunti 23
24 AVAUS 1NT JA VASTAUKSET Jos sangiavaajan partnerilla eli vastaajalla on myös tasainen jakautuma eikä ole neljän kortin yläväriä /, niin parin kannattaa pelata loppusitoumus sangissa. Vastaaja laskee yhteen omat ja partnerinsa pisteet ja päättää mikä on mahdollinen loppusitoumuksen taso: Vastaaja tarjoaa loppusitoumuksen tietäessään mille tasolle parin yhteinen voima riittää (osasitoumus, täyspeli, slammi) Vastaaja tekee inviittitarjouksen, mikäli parin pistevoima riittää täysipeliin tai slammiin, jos avaajalla on maksimivoima (16-17). Inviittitarjous: Vihjetarjous täyspeliin tai slammiin Inviittitarjouksen tekijä ei ole varma riittääkö perin yhteinen voima täyspeliin (slammiin) vai ei: voima riittää täyspeliin (slammiin) jos partnerin pistevoima on lupaamansa pistevälin yläpäässä Partneri ottaa inviitin vastaan eli tarjoaa täyspelin (slammin) jos hänellä on maksimivoima 3. oppitunti 24
25 Se pelaaja parista, joka ensimmäisenä tietää parin pistevoiman riittävän täyspeliin, on velvollinen huolehtimaan, että pari tarjoaa täyspelin 3. oppitunti 25
26 AVAUS 1NT JA VASTAUKSET Loppusitoumukset: 1NT eli vastaaja passaa avaukseen, vastaajalla 0-8 arvopistettä 3NT eli vastaaja tarjoaa täyspelin, vastaajalla arvopistettä 6NT eli vastaaja tarjoaa pikkuslammin, vastaajalla arvopistettä 7NT eli vastaaja tarjoaa isoslammin, vastaajalla arvopistettä Inviittitarjoukset: 2NT inviitti täyspeliin, vastaajalla on 9(10) arvopistettä o Avaaja: pass tai 3 NT 4NT inviitti pikkuslammiin, vastaajalla on arvopistettä o Avaaja: pass tai 6 NT 5NT inviitti isoslammiin, vastaajalla on arvopistettä o Avaaja: 6NT tai 7 NT 3. oppitunti 26
27 AVAUS 1NT JA VASTAUKSET 1NT 15-17ap tasainen pass 0-8 ap ei 5+ / 2NT 9(10)ap tasainen 3NT 10-15ap tasainen 4NT 16-17ap tasainen 5NT ap tasainen 6NT ap tasainen pass 15 ap 3NT 16-17ap pass 15 ap 6NT 16-17ap 6NT 15 ap 7NT 16-17ap 3. oppitunti 27
Perttulantie 6, 00210 Helsinki. Kilpailubridgessä käytetään korttikoteloa, brikkaa, jossa on neljä taskua, yksi kunkin pelaajan kortteja varten.
. Oppitunti. OPPITUNTI Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin pelaajia kutsutaan ilmansuuntien mukaan: POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI (EW) parit. Bridgejako
LisätiedotBridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. sekä tarjoaminen että pelaaminen etenevät myötäpäivään.
Suomen Bridgeliitto Peruskurssi 1. OPPITUNTI Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. Pelaajia kutsutaan ilmansuuntien mukaan: POHJOIS-ETELÄ (NS) ja ITÄ-LÄNSI
LisätiedotKÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA
TARJOAMINEN KÄDEN ARVIOINTI KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA KÄDEN PELIVOIMA ARVIOIDAAN KUVAKORTTIEN JA LYHYITTEN MAITTEN
LisätiedotPelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä
Bridgen peruskurssi 2.oppitunti Sivu 1/6 Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä vastustajia kiinni välillä A86 K4 KQJ KQ85 532 A52 A109 J1097 Jos vastustajilla on
LisätiedotNT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT
NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT AVAUSTARJOUS (kertaus) Avaustarjoukseksi eli avaukseksi sanotaan tarjoussarjan ensimmäistä tarjousta, joka ei ole pass. Jokaisessa tarjoussarjassa on siis korkeintaan yksi
LisätiedotNT ESTOTARJOUKSET NT
NT ESTOTARJOUKSET NT ESTOTARJOUKSET Estotarjouksella tarkoitetaan hyppäävää tarjousta, joka tehdään heikolla kädellä, jossa on pitkä väri Tarkoituksena on a) hankaloittaa vastustajien tarjoamista ja estää
LisätiedotPelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja
Bridgen peruskurssi 7.oppitunti Sivu 1/6 PELINVIEJÄN VÄRINKÄSITTELYJÄ 4 A73 J7 K7 Q5 Q83 J63 Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja kolmantena kätenä pelaa joka
LisätiedotAvausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä ylemmällä KQJ2 KQJ32
4. OPPITUNTI Avaustarjous väriä 3-2p vähintään neljän kortin pituinen väri Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä
LisätiedotNT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT. 9. oppitunti
NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT 9. oppitunti 1 PUOLUSTUSTARJOUKSET Kun vastapuoli on avannut tarjoussarjan, voimme myös halutessamme osallistua tarjoussarjaan Tavoitteet o Saada pelinvienti omalle puolelle
LisätiedotBridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996
Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotBridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit
Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit 1 Avausten 1 / korotukset Jako 1, 2 /I A2 J83 10832 KJ82 1 2 K765 KQ1052 A5 74 Tarjoussarja: Vastaajalla on tavallinen korotuskäsi kahden tasolle. Avaajalla
LisätiedotTARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO
NT KERTAUSTA NT 1 TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO Tarjoamisen tavoitteena on löytää paras sitoumus: oikea pelimuoto sopivalla tasolla Oikean pelimuoto: pyritään löytämään yhteinen vähintään 8 kortin
LisätiedotPUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS
PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS 2. ILMAISUKAHDENNUS YKSINKERTAINEN VÄLITARJOUS -OMAN VÄRIN
LisätiedotKILPAILEVAT TARJOUSSARJAT. 10. oppitunti
NT KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT NT 10. oppitunti 1 HÄIRITYT SARJAT KUN VÄRIAVAUS KAHDENNETAAN Vastaajan tarjoukset kun partnerin yhden tason väriavaus (1 /1 /1 /1 ) kahdennetaan: o Yhden tason tarjous (1
LisätiedotLOPPUSITOUMUKSEN VALINTA
Bridgen peruskurssi 3.oppitunti Sivu 1/6 LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA Jos sangiavaajan partnerilla on epätasainen käsi ja joku pitkä väri, kannattaa yleensä pyrkiä pelaamaan loppusitoumus tämä väri valttina.
LisätiedotBridge Movie 1998. Kauko Koistinen Bridgelehti 1998
Bridge Movie 1998 Kauko Koistinen Bridgelehti 1998 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotAlertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011
LIITE 2 Alertointisäännöstö 1. syyskuuta 2011 Bridgelaki 40 : Pelaajien väliset sopimukset Pelaaja ei saa tarjota tai pelata tavalla, joka perustuu partnerien keskeiseen erityissopimukseen ellei vastustajaparin
LisätiedotNT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT. 7. oppitunti 1
NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT 7. oppitunti 1 AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA Kun vastaaja on tarjonnut uuden värin kahden tasolla, hän on luvannut vähintään (10)11 pistettä: 2 / lupaa (10)11+
LisätiedotNT AVAUS 1NT NT. 8. oppitunti
NT AVAUS 1NT NT 8. oppitunti 1 AVAUSTARJOUS 1NT 15-17 arvopistettä Tasainen jakautuma eli neljä eri maata ovat jakautuneet 4333, 4432 tai 5332 Onko 1NT avaus? KQJ8 AQ8 AQ98 KJ76 A973 862 Q7 9 K72 KJ1073
LisätiedotNT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT. 6. oppitunti 1
NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT 6. oppitunti 1 VASTAAJAN VÄRITARJOUS 1 TASOLLA Vastaaja tarjoaa pisintä väriään alimmalla mahdollisella tasolla Jos vastaajan oma väri on ylempi kuin avausväri, hän voi tarjota
LisätiedotOPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ
OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ Harjoitustehtävät Matti Niemi Suomen Bridgeliitto ry OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ p. 1/75 Perustekniikka: Tehtävä 1, s. 8 1. Olet pelinviejänä lännen kädestä. Olet kiinni pöydässä (itä),
LisätiedotNT ESTOTARJOUKSET NT
NT ESTOTARJOUKSET NT ESTOTARJOUKSET Estotarjouksella tarkoitetaan hyppäävää tarjousta, joka tehdään heikolla kädellä, jossa on pitkä väri Tarkoituksena on a) hankaloittaa vastustajien tarjoamista ja estää
LisätiedotSuomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013
Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013 Jaot: Kati Sandström, laskenta: Kauko Koistinen Analyysit: Juho Granström, Kari Patana, Seppo Niemi 1. KQ7 North East South West N/- T 1 Pass 1 Pass AQJ94 2 Pass
LisätiedotTARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ
NT TARJOAMINEN NT 1 TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ Tarkoituksena on löytää sitoumus, joka tuottaa mahdollisimman paljon pisteitä omalle puolelle. Tavoitteena on siis löytää oikea pelimuoto sopivalla tasolla 2 TARJOAMISEN
LisätiedotKorttisi: 109 AK73 AJ4 AK85. Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat?
Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85 Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat? Yksi risti. Normaalikäytäntö on avata kahdesta neljän kortin väristä aina alemmalla. Jakautuma sopisi sangiavaukseen,
LisätiedotVäriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti:
1 Bridgen ABC Avaukset 1 Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja 13-21 pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti: 1) AINA PISIN VÄRI 2) KAHDESTA TAI KOLMESTA 4 KORTIN VÄRISTÄ
LisätiedotLähtökortti. Kauko Koistinen
Lähtökortti Kauko Koistinen millä värillä millä kortilla Lähtökortti Lähtökortti partnerin väristä Sangipeliä vastaan Lähtökortti partnerin väristä pisimmästä väristä Sangipeliä vastaan Lähtökortti Sangipeliä
LisätiedotBRIDGEN HISTORIA. ETO/Bridgen peruskurssi, oppitunti 1 2
NT JOHDANTO NT BRIDGEN HISTORIA Tikkipelit syntyivät 1500-luvulla, esim. twist 1800-luvulla kehittyi biritch eli venäläinen twist, suosittu Yhdysvalloissa ja Englannissa Nimi biritch vääntyi englantilaiseen
LisätiedotVUODEN 1987 KANSAINVÄLISEN BRIDGEN LAKI vuoden 1997 muutokset lisätty
VUODEN 1987 KANSAINVÄLISEN BRIDGEN LAKI vuoden 1997 muutokset lisätty 1 Suomennos Maailman Bridgeliiton julkaisemasta säännöstä, sellaisena kuin sen ovat hyväksyneet The American Contract Bridge League
LisätiedotJOHDANTO JA SANGI. p. 1/145
JOHDANTO JA SANGI p. 1/145 Bridgen perusideat Parit pelaavat toisiaan vastaan. Pelaajat on nimetty ilmansuuntien mukaan. Pohjoinen-etelä vs. itä-länsi (P-E vs. I-L) Parin tavoitteena on saada jaosta mahdollisimman
LisätiedotPartnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää.
Kauko Koistinen Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää. Pelinviejän pelaamaan tikkiin: iso pieni = pariton määräkortteja pieni iso
LisätiedotMULTI 2 YLEISTÄ. Maailmalla suosituin on heikon 2-tason ylävärin ilmaiseva Multi, eli 2 pistevoiman.
Eri lähteistä koonnut Erkki Nuortti Kevät 2001 MULTI 2 YLEISTÄ 2 Multiavauksia on useita variaatioita. Maailmalla suosituin on heikon 2-tason ylävärin ilmaiseva Multi, eli 2 pistevoiman. lupaa 6 k ylävärin
LisätiedotBridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia
Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo
LisätiedotNT HÄIRITYT SARJAT NT
NT HÄIRITYT SARJAT NT Häirityt sarjat Sarjat, joissa oma puoli on avannut ja vastustajat kahdentavat tai tarjoavat väliin. Väritarjouksen jälkeen Sarjat, joissa oma puoli on avannut ja vastustajat kahdentavat
LisätiedotVÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT. 2. oppitunti
NT VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT 2. oppitunti 1 VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA VAHVAN VÄRIN KÄSITTELY Jos pelattava maa on niin vahva, ettei vastustajilla ole siitä yhtään ratkaisevan korkeata kuvakorttia
LisätiedotBridge Movie 2014. Kauko Koistinen Bridgelehti 2014. Montako pikatikkiä voit laskea?
Bridge Movie 2014 Kauko Koistinen Bridgelehti 2014 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotStandard American. Kauko Koistinen BL 4-5/00
Standard American Kauko Koistinen BL 4-5/00 Vaikka itse olenkin sitä mieltä, että Internetissä bridgen pelaaminen menettää jotain pelin sosiaalisesta luonteesta, on tämä laji kasvattanut niin paljon suosiotaan
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1999
Bridge Movie 1999 Kauko Koistinen Bridgelehti 1999 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotUntuvikkokisa 6.2.2014 1(6)
Untuvikkokisa 6.2.2014 1(6) JAKO 1 N/- N E S W p 1NT 2 2 Sitoumus: 2 by W Idällä ei ole riittävästi voimaa täyspeliin partnerin avauksen 1NT jälkeen, joten hän tarjoaa siirtotarjouksen 2 luvaten vähintään
LisätiedotBRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA
Raimo Iltanen 1 BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA Suomen Bridgeliitto, 1984 ESIPUHE Bridgeä oppii pelaamalla ja taas pelaamalla mutta teoreettinen tietämys on aivan välttämätöntä, jos aikoo todella menestyä. Tämä
LisätiedotAlertointisäännöstön ohjeet 1. syyskuuta 2011
Alertointisäännöstön ohjeet 1. syyskuuta 2011 Alertointiohjeet Seuraaville sivuille on koottu esimerkkejä ja ohjeita alertoinnin yleisperiaatteista. Pelaajan velvollisuus alertoida ei rajoitu millään tavalla
LisätiedotBridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 8. oppitunti Raija Tuomi 1(6)
Raija Tuomi 1(6) JAKO 1 Jako 1 AQ6 N/- 842 KQJ6 7532 QJ3 98 K53 N QJ109 A4 W E 10752 K1052 S 864 KJ104 A76 983 A97 1NT pass 2C pass 2D pass 3NT pass pass pass Sitoumus: 3NT/N Lähtö: Q. Luonnollinen lähtö
LisätiedotGAZZILLI. Avaajan jatkotarjous 1 avauksen jälkeen
GAZZILLI Kun tarjoussysteemi perustuu luonnolliseen tarjousjärjestelmään, vaikeuksia voi aiheutua 1 / - 1NT ja myös 1-1 -tarjousten jälkeen, varsinkin kun avaajalla on yksivärikäsi, joka on myös vaatimuskäsi.
LisätiedotPuolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin
Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo Nikkanen 2016 Puolustuksen osuus Tarjoussarjaan
LisätiedotNT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT
NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT Vastustajan avattua pass = ei kerrottavaa uusi väri = 5+ korttia, 10-17 ap 1NT = 15-17 ap., tasainen, hyvä pito vastustajan värissä X (ilmaisukahdennus) = 11-17 ap, väh. 3
LisätiedotOPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ
OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ Harjoitukset vastauksineen Matti Niemi Suomen Bridgeliitto ry OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ p. 1/170 Perustekniikka: Tehtävä 1, s. 8 1. Olet pelinviejänä lännen kädestä. Olet kiinni pöydässä
LisätiedotTestaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen
1/2014 Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen Olet etelä. länsi avaa vaarassa yhdellä ristillä, pohjoinen passaa ja itä tarjoaa yhden padan. Olet vaarattomassa ja sinulla on: K1073 AKQ10765 K2 -. Mitä
LisätiedotBridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001
Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen,
LisätiedotUntuvikot (7)
Untuvikot 20.3.2014 1(7) Jako 1, N/- 1 P 2 P 3 P 5 /3 P P/5 P Sitoumus: 5 by N Pohjoisella on aivan minimi avauskäsi, mutta hyvä jakauma. Idällä on voimaa välitarjoukseen, mutta padan laatu on hieman heikko
LisätiedotIdän avattua 1NT, länsi tietää voiman riittävän täyspeliin. Kun lännellä ei ole neljän kortin yläväriä, hän tarjoaa suoraan 3NT.
Untuvikkokisa 23.1.2014 1(9) JAKO 1 3 N E S W N/- AJ1054 Tarjoussarja 4 kortin väreillä: KQ72 1 P 1 P K76 2 P 4 P K942 Q1086 P P 98 K72 A103 J54 Tarjoussarja 5 kortin yläväreillä: 8543 J109 1 P 4 P AJ75
LisätiedotUntuvikot (7)
Untuvikot 27.3.2014 1(7) Jako 1, N/- 1 2NT 3NT Sitoumus: 3NT by W Idällä on voimaa hyppysangin verran ja tasainen käsi, joten hän avaa ruudulla. Länsi hyppää kahteen sangiin luvaten 11-12p ja tasaisen
LisätiedotBridgekurssin harjoitusjakojen analyysit
1 Sangipeli Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit Jako 3, 3 NT/I Jako 1, 3NT/ J1082 8753 J93 A3 AK73 962 AK4 KQ6 Q5 KQJ10 76 J10874 964 A4 Q10852 952 elinvienti: Itä lähtee pisimmästä väristään, ruudusta,
LisätiedotBridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000
Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotPELINVIENTI VALTTIPELISSÄ. Kauko Koistinen
PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ Kauko Koistinen Pelinviejän tulee poistaa heti kiinni päästessään vastapuolen valtit, ellei ole selvää syytä pelata jotain muuta maata. Pelinviejän tulee poistaa heti kiinni päästessään
LisätiedotKUN VASTUSTAJA AVAA. Osmo Kiema
KUN VASTUSTAJA AVAA Osmo Kiema Puolustustarjoaminen on bridgen sara, johon on kiinnitetty melko vähän huomiota. Tosiasiahan on, että joka toisessa jaossa vastustaja avaa tarjoukset ja vie inhottavasti
LisätiedotBalladeja kadonneista yläväreistä II Tuomo Väliaho BL 2/2005
Balladeja kadonneista yläväreistä II Tuomo Väliaho BL 2/2005 Tarjoamisessa parin ensisijaisena tavoitteena on ylävärivaltin löytäminen, mutta luonnollisesti pelaten tästä periaatteesta joudutaan usein
LisätiedotPELINVIENTI SANGISSA. Kauko Koistinen
PELINVIENTI SANGISSA Kauko Koistinen Pelinvienti sangissa Ensimmäiseksi laske varmat pikatikit (tikit, jotka voit ottaa päästämättä vastustajaa kiinni). Jos pikatikit eivät riitä lupaamaasi määrään, kasvata
LisätiedotBridgekurssi BK-Slam. Bridge etiikka. Bridge etiikka ja pelaajan oikeudet Veijo Nikkanen 2016,
Bridgekurssi BK-Slam Bridge etiikka Bridge etiikka ja pelaajan oikeudet Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Informaation avoimuus Bridge pelinä perustuu rehellisyyteen, oikeudenmukaisuuteen
Lisätiedot- 3, 3 ja 3 NT: samoin kuin edellä (avaajalla on nyt väkisin lisäpituutta ainakin toiseen yläväriin, muutoin olisi vastattu heti tarjouksella 3!).
Efossangi Lasse Bergroth Edellytykset: * 15-18 arvopistettä, jako 4-3-3-3, 4-4-3-2, 5-3-3-2, 5-4-2-2 tai 6-3-2-2. Jakautumassa 5-4-2-2 ei saa esiintyä 5-4 -ylävärejä eikä jakautumassa 6-3-2-2 6-kortin
LisätiedotBridgekurssi BK-Slam. Täydennystä. Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016,
Bridgekurssi BK-Slam Täydennystä Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Ogust-konventio Kun partneri avaa estoluonteisen heikon kakkosen (2 / 2 / 2 ) joka lupaa
LisätiedotEhkäisyjä balansointia vastaan Tuomo Väliaho (BL 02/04)
Ehkäisyjä balansointia vastaan Tuomo Väliaho (BL 02/04) Tarjousjärjestelmät ovat täynnä erilaisia estoavauksia, joilla pyritään pitämään vastustajat poissa täyspeleistä ja slammeista. Systeemeissä ei kuitenkaan
LisätiedotBridgen jatkokurssi 3 Puolustajien tiedonvaihto
Bridgen jatkokurssi 3 Puolustajien tiedonvaihto Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo Nikkanen 2016 Informaatiota partnerille
LisätiedotTarjouspaneelin perussysteemi
Tarjouspaneelin perussysteemi LIITE 6 Systeemi perustuu kirjassa Bridgeä 2000-luvulla esitettyyn tarjousjärjestelmään. Kirjan systeemiin ei ole tehty muutoksia, mutta kirjassa määrittelemättä jääneisiin
LisätiedotTapiolan Trikki Untuvikot 1(7)
Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7) Jako 1, N/- 1 2NT 3NT Sitoumus: 3NT by N Idällä olisi hyvä jako tehdä kahden padan välitarjous, mutta väri on liian heikko. Etelä tarjoaa kaksi sangia luvaten 11-12p ja kieltää
LisätiedotLÄHTÖKORTTI PITUUDEN MUKAAN
NT LÄHTÖKORTIT NT 1 LÄHTÖKORTEISTA Lähtijän partnerille on tärkeää pystyä hahmottamaan, minkälaisesta maasta partneri on lähtenyt. Tämän avulla hän tietää, kannattaako maata jatkaa, kun hän on seuraavan
LisätiedotUntuvikot (8)
Untuvikot 27.2.2014 1(8) Jako 1, N/- P 1 1 1 2 P P 2 3 P P P Sitoumus: 3 by N Idällä on yhden ristin avauskäsi. Etelällä on hyvä yhden ruudun välitarjous. Lännellä ei ole voimaa täyspeliin, ei pitoa ruudussa
LisätiedotPUOLUSTAJA TOISENA. Kauko Koistinen
PUOLUSTAJA TOISENA KÄTENÄ Kauko Koistinen Puolustajan pitää toisena kätenä pelata pienin korttinsa. Puolustajan pitää toisena kätenä pelata pienin korttinsa. Ässien "tehtävä" on tappaa pelinviejän kuvakortteja,
LisätiedotMISSÄ VIKA Heinz Guthwert (BL 02/04)
MISSÄ VIKA Heinz Guthwert (BL 02/04) Bridgeä voi pelata monella tavalla. Yksi tavanomaisin kommentti on lyhykäisyydessään: "Yksi pieti, seuraava jako". Toisaalta monasti kuuluu seuraavanlaisia moitteita:
LisätiedotBridgekurssi BK-Slam. Lähtökortti-ideoita. Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016,
Bridgekurssi BK-Slam Lähtökortti-ideoita Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016, veijo@veijo.net, 050 5648 774 Lähtökortti ratkaisee Lähtökortti on usein pelin tärkein kortti Lähtiessä
LisätiedotPuolustaja kolmantena kätenä. Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin!
Puolustaja kolmantena kätenä Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin! Jos pöydässä ei ole korkeata korttia, jonka haluaisit myöhemmin peittää, pelaa kolmantena kätenä korkein korttisi.
LisätiedotAVAUKSET JA VASTAUSTARJOUKSET Pass: Voiman alaraja on 0ap, yläraja ap jakatumilla 4432/5332/5431/5422/4333.
Alertointisäännöstö Hyväksytty SBL:n hallituksen kokouksessa 19.9.2006 Säännöstö astuu voimaan 1.1.2007 Bridgelaki 40 PARTNERIEN KESKEISET SOPIMUKSET Pelaaja ei saa tarjota tai pelata tavalla, joka perustuu
LisätiedotBridgelaki Lakitoimikunta Pekka Viitasalo
Bridgelaki 2007 Lakitoimikunta Pekka Viitasalo Merkittävät muutokset Kilpailunjohtajan harkintavalta (12 ) Laillinen ja laiton tarjouksen muuttaminen (25 ) Riittämätön maalaus (27 ) Menettely revokin tultua
LisätiedotKotitehtäviä Pelinvienti ilman valttia
Olet tehtävissä pelinviejänä lännen (W) kädessä. Pelaat peliä ilman valttia. Tehtävä 1 Q Tehtävä 2 Q ª AK52 ª Q6 ª A52 ª K6 AK 85 A73 852 QJ3 K10952 KQ32 J1095 J643 A862 J84 A762 a) Kuinka monta pikatikkiä
LisätiedotTodennäköisyyksiä ja päättelyä
Todennäköisyyksiä ja päättelyä Oddsit On olemassa oikea tapa pelata värit Riippuu aina siitä kuinka monta tikkiä tarvitsee Paras lähde: ACBL Bridge Encyclopedia (50 sivua värinkäsittelyä ja oddseja) Ei
LisätiedotLänsi kysyy ylävärejä kahdella ristillä ja kuultuaan patavärin nostaa sen täyspeliin.
1 N/- 1 1 2 4 Sitoumus 4 E Länsi avaa neljännestä kädestä ruudulla ja nostaa partnerin padan kahteen. Idällä on passanneeksi kädeksi tosi hyvät kortit ja hän nostaakin vielä täyspeliin. Etelä lähtee herttaviitosella
LisätiedotBridgen jatkokurssi 6 Pelinviejän häirintää, jatkolukemista ja helppoutta
Bridgen jatkokurssi 6 Pelinviejän häirintää, jatkolukemista ja helppoutta Bridgen jatkokurssi vähemmän pelanneille teemana puolustus sekä muutkin jutut joilla voi parantaa peliään nopeasti Veijo Nikkanen
Lisätiedot1 C a) 19 + Jako vapaa. b) Vähintään yksi neljän kortin yläväri, ei viiden kortin värejä.
Ver 3.5 22.1.2012 Larry s 1 Avaukset: 1 C a) 19 + Jako vapaa. b) 11 15 Vähintään yksi neljän kortin yläväri, ei viiden kortin värejä. 1 D a) 16 18 Jako vapaa. b) 12 15 Ei neljän kortin yläväriä, ei viiden
LisätiedotNT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT
NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT 1 MITÄ MERKINANNOT OVAT Merkinannot ovat puolustuksen tapa keskustella keskenään tikkipelivaiheessa toisin pelinviejäkin kuulee keskustelun Merkinannot helpottavat puolustamista
LisätiedotBridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997
Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotJOHDANTO JA SANGI. p. 1/145
JOHDANTO JA SANGI p. 1/145 Bridgen perusideat Parit pelaavat toisiaan vastaan. Pelaajat on nimetty ilmansuuntien mukaan. Pohjoinen-etelä vs. itä-länsi (P-E vs. I-L) Parin tavoitteena on saada jaosta mahdollisimman
LisätiedotBalladeja kadonneista yläväreistä III
Balladeja kadonneista yläväreistä III Tuomo Väliaho BL 4/05 Sarjan edellisessä osassa käsiteltiin väli. tarjouksia vastustajien yläväriavauksen jälj keen. Nyt ovat vuorossa tarjoukset vastustajien avattua
LisätiedotNT JOHDANTO JA SANGI NT
1 NT JOHDANTO JA SANGI NT Bridgen historia 2 Tikkipelit syntyivät 1500-luvulla, esim twist 1800-luvulla kehittyi biritch eli venäläinen twist, suosittu Yhdysvalloissa ja Englannissa Nimi biritch vääntyi
LisätiedotNT VALTTAAMINEN NT 1
NT VALTTAAMINEN NT 1 VALTTAAMINEN Kun pelinviejä on ensimmäisen kerran kiinni, hänen tulee poistaa puolustajien valtit, ellei hän selvästi huomaa parempaa pelitapaa Syitä, miksi ei valtata heti: Tarvitset
Lisätiedot1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku... 1 1.2 Liitteet... 4
Sisältö 1 Johdanto 1 1.1 Pelin kulku...................... 1 1.2 Liitteet........................ 4 2 Tikkipelin perusteet: sangi 5 2.1 Tavallisimmat pelitekniikat............. 5 2.1.1 Tikkien ottaminen
LisätiedotValttipelin säännöt. 3. oppitunti
NT VALTTIPELI NT Valttipelin säännöt Valttipelissä tikit voitetaan aivan samalla tavalla kuin sangissa, niin kauan kuin kaikki tunnustavat väriä. Erona sangipeliin on, että kun pelattava väri on loppunut,
LisätiedotBridge Movie 2018 BL 1/2018. Kauko Koistinen Bridgelehti 2018
Bridge Movie 2018 Kauko Koistinen Bridgelehti 2018 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotPELINVIENTI- SUUNNITELMA
NT PELINVIENTI- SUUNNITELMA NT 1 Pelinviejä tekee pelinvientisuunnitelman heti kun lepääjä on levittänyt pöydän näkyviin siis ennen kuin pelaa yhtään korttia! Pelinvientisuunnitelman tekeminen nopeuttaa
LisätiedotKotitehtäviä Pelinvienti valtin kanssa
Olet tehtävissä pelinviejänä lännen (W) kädessä. Kaikissa tehtävissä pata on valttia. Tehtävä 1 Q Tehtävä 2 A ª AQJ104 ª K752 ª AJ753 ª K64 3 875 109 8542 Q964 J105 Q64 AK52 K53 A72 KQJ 53 e) Kun valttaat,
LisätiedotUntuvikkokisa (9)
Untuvikkokisa 30.1.2014 1(9) JAKO 1 Q1094 N/- 1053 K763 A6 A73 K85 N E S W AJ76 Q4 P 1 P 1 Q8 A102 P 1NT P 3NT Q1085 KJ743 P P P J62 K982 Sitoumus: 3NT by E J954 92 Länsi tietää heti partnerinsa avauksen
LisätiedotJAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A A542
JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J97 8532 764 N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A8 9763 A542 Pohjoinen avaa yhdellä sangilla kertoen näin 15-17 arvopistettä ja tasaisen jakautuman. Avaus
LisätiedotBridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Korttisi: AQ Olet etelä, kaikki vaarassa, parikilpailu, partnerisi KJ KJ2
Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt
LisätiedotBridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2012
Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt
LisätiedotTURUN BRIDGEKERHON LEHTI
TURUN BRIDGEKERHON LEHTI NUMERO 14 Lämpimät kiitokset kaikille Loppiaiskisoja 2011 tukeneille! Turun bridgekerhon johtokunta vuonna 2011 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Muut jäsenet Toiminnantarkastaja
LisätiedotBridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti AKJ Mitä tarjoat?
Bridge Movie Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta sen jälkeen, kun olet mielestäsi keksinyt
LisätiedotSkruuviopas. Kari Bergholm
Skruuviopas Kari Bergholm Suomalaisen skruuvin pyhäkkö, Arvo Ylppö huone, Helsingin Suomalaisella Klubilla. Pelaajina myötäpäivään vasemmalta Jaakko Karvonen, Pellervo Erkkilä, Olli Meretoja ja Juhani
LisätiedotVUODEN 2007 KILPAILUBRIDGEN LAKI
VUODEN 2007 KILPAILUBRIDGEN LAKI c World Bridge Federation Suomennos WBF:n julkaisemasta säännöstöstöstä, sellaisena kuin sen ovat hyväksyneet Portland Club, European Bridge League ja American Contract
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2015
Bridge Movie 2015 Kauko Koistinen Bridgelehti 2015 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
LisätiedotJako 1, N/- N E S W 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W
Jako 1, N/- 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W Pohjoisella on aivan minimi avauskäsi, joten passikin on aivan hyvä vaihtoehto. Kahdella padalla ei voi avata, kun padan laatu on liian heikko ja voimaa sivussa
LisätiedotPELINVIEJÄN LAISTAMINEN
NT LAISTAMINEN NT 1 ELINVIEJÄN LAISTAMINEN Bridgessä ei ole ylimenopakkoa, joten tikin voi ottaa silloin kuin parhaaksi näkee Varsinkin sangissa pelinviejän kannattaa aika usein laistaa lähtö Laistamisen
LisätiedotBridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mikä on avaustarjouksesi?
Bridge Movie 2017 Kauko Koistinen Bridgelehti 2017 Tämä artikkelisarja on tarkoitettu lähinnä vähemmän pelanneille kerhotason pelaajille. Suurimman hyödyn saat, kun peität tekstin, ja luet eteenpäin vasta
Lisätiedot