Filosofia ja systeemiajattelu, Kevät 2010
|
|
- Tapani Salo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aalto-yliopisto Filosofia ja systeemiajattelu, Kevät 2010 Reflektioessee (MAT )
2 Alkusanat Onko kokonaisuutta ajatellen älykkäämpää antaa periksi väsymykselle, vai kuitenkin tsempata vähällä unella ja tehdä kurssisuoritus? Nopea ja halpa vastaus on ilmeinen: jos työ on viime tipassa, ilman muuta pitää pinnistää ja tehdä kurssisuoritus. Tarkempi vaikuttimien ja vaikutusten tutkiminen on kuitenkin välttämätöntä, jos halutaan antaa edes likipitäen tyydyttävä vastaus näinkin yksinkertaiseen kysymykseen. Otan siis lisää teetä ja päätän ravistella itseni hereille, luovasta rajatilasta. Luentosarja Suorituksena, tai projektina, kurssisuoritus on suhteellisen suoraviivainen tapahtuma eikä sinänsä vaadi lähempää tarkastelua. Ehkä. Toisaalta, kun kurssisuorituksen aihe on filosofia ja systeemiajattelu, kurssisuoritus ei ole suoraviivainen tapahtuma vaan seuraus ajatusprosessista, joka käynnistyy luentojen seurauksena. Edelleen, pyrittäessä laadukkaaseen suoritukseen näin pitäisi olla kaikkien kurssisuoritusten kohdalla. Yksinkertainen päättely johtaa siis väistämättä kysymykseen laadusta, mikä puolestaan kytkee meidät yksilön ja yhteisön motiiveihin, arvoihin, unelmiin, merkityksiin ja näiden välisten suhteiden pohdintaan. Näin ollen, yksilön tapa toimia ja osoittaa välittävänsä paitsi laadusta myös muista ihmisistä nousee myös merkittäväksi tekijäksi. Osallistumistani näyttää edelleen motivoivan luonteva mahdolllisuus reflektoida vaihtoehtoisia tulevaisuuksia suhteessa tähän elämäntilanteeseen. Luentosarja sekä laaja kirjallinen materiaali määrittää systeemiajattelun kenttää ja yksilön tapaa toimia. Näin Esa Saarinen haastaa kuulijansa sokraattiseen painiin itsensä kanssa, etsimään omia vaikuttimia eri tilanteisiin. Joskus voi käydä kuten sotapäällikkö Lakhesille [1], joka joutui myöntämään, ettei oikeastaan tiedä, mitä urheus on. Aina ei kuitenkaan ole tärkeintä löytää absoluuttisesti oikeaa vastausta annettuun kysymykseen vaan tärkeintä saattaakin olla vastauksen etsiminen, matka itsessään ei päämäärä. Omien käsitysten ja käsitteiden venyttäminen on eräänlaista aivojumppaa, minkä on todennettu vaikuttavan myös aivojen kehitykseen [2]. Vastauksen sijaan tuloksena voikin olla parempi kyky tarkastella asioita laaja-alaisesti, ylärekisteristä käsin [1]. Laaja-alaisempi tarkastelukulma antaa väljemmin tilaa myös kurssisuorituksen merkityksen tarkasteluun ja merkitysavaruuden hahmottamiseen. Vaikka ylärekisteri näyttäisi olevan minulle luonteva tapa tarkastella asioita, onko minulla oikeastaan mitään todistetta että asia olisi näin? Yritänkö kenties tämän kurssin kautta ymmärtää jo tehtyjä valintoja vai valmistella tulevia valintoja? Unelma ja tavoite Kurssisuoritus on useimmiten osa suurempaa kokonaisuutta, kenties osa unelmaa. Yhtäkkiä yksittäinen kurssisuoritus onkin merkitykseltään suurempi kuin mitä sen äkillinen tarkastelu antaisi ymmärtää. Toisin sanoen, sillä on suhde ympäröivään todellisuuteen ja tämä suhde muuttaa sen merkitystä. Jonkun henkilön kannalta yksittäinen kurssisuoritus voi olla kokonaisuudessan vain yksi sivupöytä kun taas samainen kurssi voi olla myös opintojen keskeisin kurssisuoritus, osa erittäin tärkeää opintomoduulia. Kurssiin voi suhtautua vakavasti myös laadullisella perustella; henkilö voi olla suuntautunut etsimään kytköksiä ja suuria kokonaisuuksia yksittäisten kurssisuoritusten sijaan. Tälläinen henkilö hyvin todennäköisesti hahmottaa itsensä kehitysajattelun kautta ja siten kannustaa itseään oppimaan jatkuvasti uusia asioita.
3 On ilmeistä että haluan kehittää itseäni ja laajentaa ammattitaitoani uusille alueille. Erikoisinta on onnellisuuden sijaitseminen päivittäisessä elämässä, vaikka tulevien päivien onni pitääkin valmistella etukäteen. Unelma on voimallinen ja myös voimaannuttava. Kirsti Paakkanen oivallisesti kiteytti asian huomauttamalla, että tavoite on oikeastaan varsin lattea termi. Tuntuisi luontevalta ajatella että kurssisuoritus tai vaikkapa tutkinto olisi (väli)tavoite, tai miksei myös unelma jonkun henkilön tapauksessa, mutta todennäköisesti on kuitenkin olemassa jokin suurempi unelma joka on niin voimallinen että se kantaa vaikeuksien yli. Ennen kaikkea unelman tulisi antaa henkilökohtainen perspektiivi maailmaan ja auttaa nousemaan tavanomaisen yläpuolelle. Tällöin laaja-alaisen näkemyksen muodostaminen tulee mahdolliseksi. On outoa että unelmat voivat olla hyvin sumuisia, mutta silti intuitio kertoo jonkun yksittäisen välivaiheen olevan välttämätön. Minun kannaltani on merkillistä, että unelmat voivat saada syvyyttä jopa silloin kun elämäntilanne muuttuu radikaalisti unelmien vastaiseksi. Vähäinen uni Vähäinen uni on yksi niistä arkielämän realiteeteista, johon useimmat jossain vaiheessa elämäänsä törmäävät. Nuori opiskelija voi kokea univelkaa opintojen tai ehkäpä opintoihin liittyvien puuhien vuoksi, mutta myöhemmin lapsien tulo perheeseen esittää asian huomattavan yksiselitteisesti. Kun lapsi itkee, vähintään yksi aikuinen reagoi asiaan suhteellisen välittömästi, ajan mittaan suorastaan ennakoiden. Lapsi siis muuttaa pysyvästi vanhemman elämänpiiriä ja näkökulmaa (mindset), josta käsin aikuinen asioita tarkastelee. Samanaikaisesti vanhempi törmää käsittämättömän tuntuisiin ongelmiin, joihin mikään aiemmin tunnettu ratkaisumalli ei tuntuisi toimivan. Ensimmäinen lapsi muutti perheen arkea vaivihkaa. Äiti hoiti lapsen ja arjen samalla kun itse kävin henkisen taistelun valinnoista työelämässä. Lopulta vähemmän viikottaista stressiä aihettava ja samalla erästä toista unelmaa toteuttava työ antoi mahdollisuuden keskittyä paremmin perheeseen. Pienillä lapsilla kyvykkyys arvostaa toisen ihmisen toiveita, uskomuksia, ja mielentiloja on vielä kehittymässä [3], ja näin ollen vanhempi joutuu kohtaamaan erikoisia tilanteita, kun lapsen ehdottomissa vaatimuksissa ei olekaan neuvotteluvaraa. Toinen ristiriita syntyy aikuisen tutkiessa omia vaikuttimiaan suhteessa lapseen, puolisoon, ystäviin, työhön, harrastuksiin, ja niin edelleen. Ristiriidat esittävät vanhemmalle haasteen, tilaisuuden kasvaa ja ottaa aikuisen vastuu. Vastuun ottamiseen sisältyy myös vaikeus haastaa luontainen ja totuttu tapa hoitaa asioita yksi kerrallaan. Suorituksen vaikeutta lisää kahden aikuisen yhtäaikainen kasvaminen vastuuseen, ja perheen yhteisten arvojen etsiminen vanhempien keskinäisen suhteen osatekijöistä. Vanhemman lapsen uhmaiät ja itkupotkuraivarit ovat selvästi kasvattaneet tilanteenhallintakompetenssiani eli kykyä hahmottaa systeemin eri tasoja. Joskin olen huomannut tilanteenhallinnan olevan enemmän kuin kahdesti vaikeampaa nyt kun toinen lapsi lähestyy kahden vuoden uhmaikää. Lapsilla on läheinen suhde toisiinsa, ja erityisesti väsymys tai muu suru siirtyy hyvin nopeasti lapsesta toiseen samalla kun tilanteenhallinnan vaikeuste kasvaa eksponentiaalisesti.
4 Välittämisen logiikka Välittämisen logiikka ja tapa hahmottaa maailmaa nousee siis esiin kun tutkimme vastuuta ja aikuisen roolia perheessä. Esa Saarinen määrittelee yhdeksi välittämisen tavaksi hahmottaa maailmaa mahdollisuuksien näkökulmasta. Mahdolliset tulevaisuudet ja niiden osat eivät ole keskenään vertailukelpoisia ja näin ollen insinöörimäinen priorisointi ei valitettavasti onnistu. Sen sijaan asioiden suhteita voidaan analysoida ja tehdä niiden perusteella (intuitiivisia) päätelmiä parhaaseen tulokseen johtavasta toiminnasta. Tämän lisäksi tiedämme, että yksilön toiminta on tehokkainta positiivisesti virittyneenä [4]. Siten suhteiden, merkitysten ja arvojen perustalle rakentuva arkinen elämä toimii paremmin, jos vanhempien keskinäinen arvonanto on osa perheen välittämisen logiikkaa. Nuorempi lapsemme syntyi 30 viikon ikäisenä keskosena vaimoni sairastuessa vakavasti. Luultavasti juuri tuolloin alkoi välittämisen logiikkani käytännön harjoittelu, kun vaimoni oli Naistenklinikalla, keskonen Kätilöopistolla ja vanhempi lapsi isovanhempien hoidossa. Kurssisuoritus ei siis tapahdu tyhjiössä vaan jossakin vapaasti määritellyssä tilanteessa, kuten ylempänä esitetty unelman ja perhetilanteen rajaama tilanne. Mielenkiintoiseksi tarkastelun tekee asioiden yhdistäminen toisiinsa, eli termi ja. Matemaattisen tarkka yhdistäminen ja tilanteen looginen analysointi vaatisi kuitenkin yhden yksiselitteisen unelman olemassaolon ja määrittelyn. Lisäksi vähäinen uni ja siihen liittyvät reunaehdot ovat aivan liian epäselvät varsinaista analyysiä varten. Tarkastelun ydin ei kuitenkaan ole kyseisten reunaehtojen määrittely vaan sen huomaaminen, että useimmissa tapauksissa toisiinsa verrattavat tai kytkettävät asiat ovat huonosti määriteltävissä. Siitä huolimatta asiat ovat saman elämän osia, suhteessa toisiinsa. Vaimoni hoidon edetessä ja lapsen toipuessa keskoisuudesta huomasimme kotimme muuttuneen radikaalisti. Isovanhemmat pyörittivät käytännön arkea, ja minun roolikseni muodostui pitää kokonaisuus kasassa. Yksilön päätöksenteon kannalta on oleellista kyetä hahmottamaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja niiden merkityksiä kokonaisuuden kannalta. Avaintekijöitä vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kannalta ovat henkilön näkökulma ja arvot, joihin hän uskoo. Toiseksi, keskeisiä ovat myös taustavoimat: kuka tai mikä kulkee mukana yksilön toimiessa? Kolmas tärkeä asia on aikaperspektiivin hahmottaminen, oleellisen erottaminen epäoleellisesta. Neljänneksi on tärkeää hahmottaa kielteisen tai myönteisen päätöksen pitkäaikainen vaikutus (the long tail). Lopulta tuli myöskin hetki, jolloin tukiverkostoa voitiin varovasti purkaa, ja aloimme hiljalleen ymmärtää tapahtunutta ja pitkäaikaisia vaikutuksia. Systeemiäly Älykkyyttä ja lahjakkuutta tutkittaessa on huomattu, että huippuosaaminen vaatii lähes poikkeuksetta vähintäänkin 10 vuoden aktiivisen panostamisen aiheeseen [2]. Tutkijat olivat yllättyneitä, kun he poikkeuksellista lahjakkuutta etsiessään törmäsivätkin poikkeuksellisiin olosuhteisiin; erityisen positiiviseen kannustukseen ja mentorointiin kriittisten kasvuvaiheiden aikana. Eri alojen mestareiden yhdistäväksi tekijäksi tutkijat löysivät kyvyn jäsentää oman alan informaatiorakenteen kokonaisuuksia laaja-alaisesti. Edelleen huomattiin erityinen kyky erotella oleellinen informaatio muuttuvassa tilanteessa ja tallettaa se myöhempää käyttöä varten. Kaikki tämä yhdessä mahdollistaa monimutkaisiin kytköksiin perustuvan intuitiivisen ajattelun.
5 On selvää, mutta siltikin hämmentävää, miten nopeasti unelmat ja suunnitelmat voidaan parkkeerata odottamaan sopivaa hetkeä, jos radikaali tilanne sitä aidosti vaatii. Älykästä on siis ainakin laaja-alainen informaatiorakenteiden yhdistely ja osien välisten suhteiden hahmottaminen. Perinteinen älykkyyskäsitys ei kuitenkaan riitä kun haluamme tehdä kokonaisuuden (esim perhe tai työyhteistö) kannalta parhaan mahdollisen päätöksen. Tällöin tarkasteluun otetaan myös arvot, taustavoimat, aikajana, pitkäaikaisvaikutukset, ja muut ihmiset. Näin syntyvä systeemiälykäs päätöksenteko vaatii erityistä harjaantumista useiden parametriensa vuoksi. Harjaantumisen ja jatkuvan kehittymisen apuna voi toimia esim mentorointi ja myöhemmin vaikkapa oma ns. majakka-mielikuva, josta käsin voi hakea toisen perspektiivin. On oikeastaan kummallista, että kaikista maailman hetkistä suoritan opintoja juuri silloin kun perheessä on kaksi pientä lasta ja vaimoni on osin invalidisoitunut pitkälle edenneen syövän vaurioitettua keuhkoja. Osoittaa myös hyvin suurta rakkautta tukea opintojani tilanteessa, jossa perheemme tilanne on vielä keskeneräinen. Kokonaisuuden kannalta on siis älykästä tehdä päätös, joka toisaalta hyväksyy tilanteen sellaisena kuin se on, ja toisaalta hahmottaa parhaan mahdollisen vaihtoehtoisen tulevaisuuden. Samaan aikaan on kuitenkin pyrittävä päätökseen, joka on kestävällä pohjalla, eli päätös ei pyri siirtämään kohtuuttomasti kuormaa tulevaisuuteen ja toteutus on laadukas. Jotta ratkaisu olisi kestävällä pohjalla, sen pitää olla myös taustajoukkojen hyväksymä, olipa taustajoukko sitten perhe, työpaikka tai Hänen Majesteettinsa Salainen palvelu. James Bond 007 -filosofiaa mukaillen: on huomattava myös pitkän hännän vaikutus, ja se mahdollisuus, että todellinen tehtävä selviää vasta myöhemmin Bahamalla. Hyväksyn siis tilanteen. Selvitän opintoasiat työnantajan kanssa, varmistan taustajoukkojen tuen, ja laadin suunnitelman. Mutta onko opintojen tuomasta ilosta perheelle enemmän haittaa kuin hyötyä? Uskomukseni on, että valitsemalla kurssit huolella ja mitoittamalla työmäärä oikein voidaan kokonaisvaikutus pitää positiivisena. Versio X Systeemiälykäs ajattelu tapa siis johdattaa meidät analysoimaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja valitsemaan niistä kokonaisuuden kannalta sopivamman. Tämän lisäksi on huomattava oman itsen vaikutus päätöksen tekoon, esimerkiksi millainen oletamme itsen olevan tällä hetkellä tai jossakin vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Analysointi tässä hetkessä ja itsen projisointi vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin tapahtuvat eritavoin [3] ja näin ollen itsen hahmottaminen tulevaisuuden tilanteessa on hyvin hankalaa. Kehitysajattelun näkökulmasta on kuitenkin tärkeää nähdä eri mahdollisuudet ja toimia järjestelmällisesti kohti toivottua tilaa. Koitan siis hahmottaa itsestäni version X, joka on diplomi-insinööri, onnellisen perheen vastuullinen isä, jolla työhön, harrastuksiin, ja kotiin kohdistuvat unelmat ovat tasapainossa. Ja joka toisinaan sallii itselleen piipullisen hyvää tupakkaa. Lopuksi Kurssi toimi erinomaisesti tehtävässään ja oikeastaan ylitti odotukset tarjoamalla erittäin aiheellista tietoa sekä perhetilanteen että työelämän kannalta. Oman työni kannalta erityisen käyttökelpoisia faktoja nostetaan esiin seuraavissa artikkeleissa: positiivisuuden vaikutuksesta [4], John D Gottmanin 5:1 suhdeluku posiviivisten ja negatiivisten asioiden välilllä, sekä erityisesti Losadan tulokset huipputiimien toimintatavoista [6]. Erityisesti mieleeni jäi myös mielikuva Kirsti Paakkasesta mittaamassa hameenhelmaa. Luultavasti miellänkin jatkossa etulinjasta johtamisen hameenhelmajohtamiseksi.
6 Viitteet [1] Soveltavan filosofian luova räjähdysvoima, Esa Saarinen, Niin & Näin, no. 36, _soveltavan_filosofian_luova_rajahdysvoima_-_nn_1_2003.pdf [2] How to be a genius, David Dobbs, New Scientist, 15 Sept [3] How we see ourselves and how we see others, Emily Pronin, Science, vol. 320, 30 May d%20other.pdf [4] The value of positive emotions, Barbara L. Fredrickson, [5] John D Gottman, [6] Losada, Marcial, and Emily Heaphy The Role of Positivity and Connectivity in the Performance of Business Teams: A Nonlinear Dynamics Model. American Behavioral Scientist 47, no. 6: 740 (kalvo 18) s%20teams.pdf
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Luento 2 Aku Ankka ja seuraava vaihe. Dipoli, sali 1 Aalto-yliopisto 29.1.2014
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Luento 2 Aku Ankka ja seuraava vaihe Dipoli, sali 1 Aalto-yliopisto 29.1.2014 Muistutuksena vielä, että tavoitteena ei ole ensisijaisesti tarjota uutta tietoa
LisätiedotEsa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Rakkaus. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu luento VII / 31.3.2010 Rakkaus Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Tekojen ulottuvuus: Rakkautta ei ole ilman rakkaudellisia tekoja Uskon ulottuvuus:
LisätiedotPositiivisen psykologian vuorovaikutusmalli
Positiivisen psykologian vuorovaikutusmalli (Valmiin työn esittely) 9.5.2011 Ohjaaja ja valvoja: Raimo P. Hämäläinen Sisältö Positiivinen psykologia Vuorovaikutusmalli positiivisuuden leviämisestä ryhmissä
LisätiedotProfessori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio
Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa
LisätiedotEsa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotFilosofia ja systeemiajattelu. Luento 8: Kokonaisuuden filosofia
Filosofia ja systeemiajattelu Luento 8: Kokonaisuuden filosofia Filosofi Esa Saarinen Prof., Tuotantotalouden laitos, Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto, Aalto-sali 14.3.2018 Tapahtui Naisten päivänä
LisätiedotEsa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly
Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly Teknillinen korkeakoulu kevät 2007 luento II, unplugged S ystems Analysis Laboratory Helsinki University of Technology Raphael: School of
LisätiedotFilosofia ja systeemiajattelu
Filosofia ja systeemiajattelu Luento 1 Äärirajoille 2016 Esa Saarinen Aalto-yliopisto, Aalto-sali 20.1.2016 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L, V) TU-A1150 / MS-C2197 Elämänfilosofia, kokemuksesta
LisätiedotFilosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, henkinen kasvu ja systeemiäly. Luento 1 Täysillä tänä keväänä
Filosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, henkinen kasvu ja systeemiäly Luento 1 Täysillä tänä keväänä Esa Saarinen Aalto-yliopisto, Dipoli, sali 1 22.1.2014 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L,
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija
LisätiedotKeksikää mahdollisimman monta:
Keksikää mahdollisimman monta: Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten terveyskäyttäytymiseen eli minkä tekijöiden perusteella terveyteen liittyviä valintoja tehdään tai jätetään tekemättä? Terveyskäyttäytyminen
LisätiedotTulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle
Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotFilosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, merkityksellisyys ja systeemiäly. Luento 1 Täysillä tekemisen filosofia
Filosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, merkityksellisyys ja systeemiäly Luento 1 Täysillä tekemisen filosofia Esa Saarinen Aalto-yliopisto, Dipoli, sali 1 23.1.2013 Filosofia ja systeemiajattelu
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotEsa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Kokonaisuus. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu luento V / 17.3.2010 Kokonaisuus Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2.
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotSuomen Ekonomien hallitukseen Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi
Suomen Ekonomien hallitukseen 2018-2020 Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi Infoa haastattelijalle Nina Juhava, 29.8.2017 5.9.2017 Hallitushaastattelut Hallitushaastattelut 1. Esityö: Tehtävän
Lisätiedot21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info
1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotVarhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme. Jani Erola
Varhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme Jani Erola Taustaa Suomessa päivähoito-oikeus ollut yksi maailman vahvimmista Päivähoidon käyttö huomattavasti vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa
LisätiedotFilosofia ja systeemiajattelu. Hyvä elämä Prof. Esa Saarinen
Filosofia ja systeemiajattelu Hyvä elämä 23.3.2011 Prof. Esa Saarinen Miksi ajatella? Miksi ajatella? "Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä, vaan meidän käsityksemme niistä. Epiktetos Omat ajatuksesi vaikuttavat
LisätiedotEsa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly
Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly S ystems Analysis Laboratory Helsinki University of Technology Teknillinen korkeakoulu kevät 2007 luento VI 18.4.2007 Pohdintaesseen kirjoitusohjeet
LisätiedotTU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!
TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotFilosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, merkityksellisyys ja systeemiäly. Luento 2 Vincent Vega ja seuraava vaihe
Filosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, merkityksellisyys ja systeemiäly Luento 2 Vincent Vega ja seuraava vaihe Esa Saarinen Aalto-yliopisto, Dipoli, sali 1 30.1.2013 Muistutuksena: tavoitteena
LisätiedotTÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?
Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon
LisätiedotKoti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari
Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,
LisätiedotMiten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014
Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella
LisätiedotAjatuksista, odotuksista ja tavoitteista. Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja
Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja Koulutusta ohjaavat ajatukset ja tavoitteet Ministeriö Työnantaja Määrälliset tavoitteet Valmiudet Opiskelija Yliopisto Asiantuntija
LisätiedotKuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1
Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.
LisätiedotEtnografia palvelumuotoilun lähtökohtana
People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.
LisätiedotFANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY
NÄYTESIVUT Julia Pöyhönen Heidi Livingston FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Näyteaukeamat
LisätiedotFilosofia ja systeemiajattelu. Esa Saarinen Aalto-yliopisto,
Filosofia ja systeemiajattelu Sininen ja punainen pilleri Esa Saarinen Aalto-yliopisto, 25.1.2012 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L, V) Mat-2.1197/TU-53.1150 Aihe: Elämänfilosofia, kukoistus ja systeemiäly
LisätiedotMikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut
Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotLapsi, sinä olet tähti!
Lapsi, sinä olet tähti! Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Päälle liimatut menetelmät vs. toimintakulttuurin kriittinen arviointi Mukaillen Fonsen & Parrila 2016 1.
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotTU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!
TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 5.1. 2017 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta aiemmilta kursseilta Oman olemisen ja tietoisten valintojen
LisätiedotLapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä
Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja
LisätiedotYksinhuoltajana monikkoperheessä
Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n
LisätiedotArvojen tunnistaminen
Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN
UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista
LisätiedotMiten motivoin itseäni ja muita?
Motivaatio, työn ilo ja into Miten motivoin itseäni ja muita? Minna Rasila Heuristica Oy Tervetuloa! Tänään käsitellään motivaatiota. Mitä motivaatio tai motivointi on? Miten motivoin tiimiläisiäni? Vai
LisätiedotKompleksisuus ja kuntien kehittäminen
Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen
LisätiedotMentalisaatiokyvyn kehittyminen
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos
LisätiedotIhminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.
Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 7 1 Useamman muuttujan funktion raja-arvo Palautetaan aluksi mieliin yhden muuttujan funktion g(x) raja-arvo g(x). x a Tämä raja-arvo kertoo, mitä arvoa funktio g(x)
LisätiedotStrategian tekeminen yhdessä 14.5.2014
Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake
LisätiedotSijaishuoltopaikkaan tulo
Sijaishuoltopaikkaan tulo Mikä on sinun käsityksesi mukaan syy sille, että et voi asua biologisten vanhempiesi kanssa? Miksiköhän sinut sijoitettiin juuri tähän sijaisperheeseen/laitokseen? Kerro siitä,
LisätiedotMetsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos
Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta
LisätiedotBrändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit
Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotEntä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla
TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotErityislapset partiossa
Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
LisätiedotLiite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!
Liite 11 N2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssin toiselle jaksolle.
LisätiedotYhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?
Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on
LisätiedotErityisoppilaitos työllistymisen ja työuran tukena
Erityisoppilaitos työllistymisen ja työuran tukena Työkyvyn arviointi kun asiakkaalla on oppimisen vaikeus tai kehitysvamma Kainuun opisto, Paltamo Riitta Kaivola, koulutusjohtaja Jari Keisu, työelämäasiantuntija
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotRutiineista kokeiluihin: Dialogi luovuutta lisäävänä toimintatapana
Rutiineista kokeiluihin: Dialogi luovuutta lisäävänä toimintatapana 10.6.2015 www.aretai.org Dialogin lähtökohtia 1. Kokemusten erot Jokainen ihminen katsoo tilannetta omasta näkökulmastaan, jonka määrittävät
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityssä toimii 2 montessoriryhmää, joiden ikäjakauma on noin 2,5-5 v. Ryhminen nimet ovat Peilivuori ja Salasaari. Molemmissa ryhmissä
LisätiedotNUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI
NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.
LisätiedotOsallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa
Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
LisätiedotOsallistuminen YVA-menettelyssä koulutus palvelumuotoiluhankkeen tulosten pohjalta
Osallistuminen YVA-menettelyssä koulutus palvelumuotoiluhankkeen tulosten pohjalta 24.01.2019 Hankkeen esittely Taustaa Projektin tavoitteina: Osallistumisen kehittäminen. YVA-menettelyn osallistumisen
LisätiedotAjatuksia sateenkaariperheiden läheiselle
15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten
LisätiedotRIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019
RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
LisätiedotPERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA
PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 2.
Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,
LisätiedotRAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin
RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten
LisätiedotRakensimme myynnille jo omansa, joka toimii. Nyt on huollon vuoro. HUOLLON VALMENNUS- OHJELMA. yhteistyössä:
Rakensimme myynnille jo omansa, joka toimii. Nyt on huollon vuoro. HUOLLON VALMENNUS- OHJELMA yhteistyössä: Yhteistyössä räätälöimme tekniselle kaupalle Huollon uuden valmennusohjelman Emme ole myyjiä
LisätiedotMOTIVAATIO 1/5 10 100 MIKÄ KORTIN OTSIKKO MILLOIN. pakka MITÄ VAHVUUDET. coaching. www.ideapakka.fi HEIKKOUDET URATAIVAL
1/5 10 100 MOTIVAATIO pakka ++ ++ ++ www.ideapakka.fi coaching URATAIVAL KORTIN OTSIKKO 3/5 15 40 MOTIVAATIO Menetelmä, jossa kirjoitetaan henkilökohtainen tulevaisuuden tavoite, motivoiva unelma Esimerkiksi
LisätiedotUusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi
Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotTehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti
Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita
LisätiedotRohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.
Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin
LisätiedotSuonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille
Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.
LisätiedotOHJAUSTARPEEN ARVIOINNISTA PÄÄTÖKSENTEKOVALMIUKSIEN KEHITTÄMISEEN KT JUKKA LERKKANEN
OHJAUSTARPEEN ARVIOINNISTA PÄÄTÖKSENTEKOVALMIUKSIEN KEHITTÄMISEEN KT JUKKA LERKKANEN 12.12.11 ESITTELY Research Associate, FSU 2011- Koulutuspäällikkö (opettajien jatkokoulutus, henkilöstöhallinto), ammatillinen
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan
Lisätiedot