SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTASUUNNITELMA-TALOUSARVIO VUODEKSI 2014

Transkriptio

1 SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTASUUNNITELMA-TALOUSARVIO VUODEKSI 2014 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa

2 SISÄLLYS Saamelaiskäräjien toiminnan arvot Talousarvion 2014 lähtökohdat Budjettivuoden päätavoitteet ILO 169-sopimuksen ratifioiminen Saamelaiskäräjälain ja -asetuksen voimaansaattaminen Pohjoismainen saamelaissopimus Saamen kielten elvyttämisohjelma Tulot ja menot Sektorikohtaiset tavoitteet ja niiden resursointi Parlamentarismi ja edunvalvonta Saamelaiselinkeinot, oikeudet ja ympäristö Saamelaisten kielellisten oikeuksien edistäminen ja saamen kielen toimisto Saamelaiskoulutus ja oppimateriaalituotanto Saamenkieliset ja -kulttuurinmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Saamelaisen kulttuuritoiminnan edistäminen Saamelaisnuorten osallisuus ja oikeudet Saamelaisen Parlamentaarisen neuvoston toiminta Yleishallinto Erillisprojektien tavoitteet ja niiden resursointi Lastenkulttuurikeskus Mánnu Saamelaismusiikkikeskus Alkuperäiskansojen elokuvakeskus POSKE:n saamelaisyksikkö SáFá2-hanke Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen liiketoimintapalvelut Yksityiskohtainen vertailu vuoteen Kuva- ja taulukkoluettelo Kuva 1 Saamelaiskäräjien varsinaisen toiminnan rahoitus... 5 Kuva 2 Saamelaiskäräjien varsinaisen toiminnan menojen jakautuminen... 9 Taulukko 1 Saamelaiskäräjien varsinaisen toiminnan ja erillishankkeiden talousarvio vuodelle Taulukko 2 Parlamentarismin ja edunvalvonnan tulot ja menot Taulukko 3 Elinkeino-, oikeus ja ympäristösektorin budjetti Taulukko 4 Saamen kielen toimiston tulot ja menot Taulukko 5 Saamelaisopetuksen edistämisen tulot ja menot Taulukko 6 Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulot ja menot Taulukko 7 Kulttuuripalvelujen tulot ja menot Taulukko 8 Nuorisoneuvoston tulot ja menot Taulukko 9 SPN: tulot ja menot Taulukko 10 Yleishallinnon tulot ja menot Taulukko 11 Lastenkulttuurikeskuksen tulot ja menot Taulukko 12 Musiikkikeskuksen tulot ja menot Taulukko 13 Skábman talousarvio Taulukko 14 Posken saamelaisyksikön talousarvio Taulukko 15 SáFá2-hankkeen talousarvio Taulukko 16 Sajoksen liiketoimintapalvelujen talousarvio

3 Saamelaiskäräjien toiminnan arvot1 vahva saamelainen identiteetti saamen kielten elinvoimaisuus saamelainen kulttuuri ja kulttuuriperintö perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuus saamelainen luontoyhteys Kuva: Petra Biret Magga-Vars saamelainen kulttuurimaisema saamelaisten kestävän kehityksen ja biologisen monimuotoisuuden turvaaminen saamelainen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus yhteisöllisyys saamelaisten perinteiden ylläpitäminen ja perinteisen tiedon elvyttäminen ja turvaaminen 1 Saamelaiskäräjien vaalikauden toimintaohjelma 3

4 1. Talousarvion 2014 lähtökohdat 1.1. Budjettivuoden päätavoitteet ILO 169- sopimuksen ratifioiminen Valtioneuvosto on asettanut hallitusohjelmassaan tavoitteeksi ratifioida ILO 169-sopimus. Saamelaiskäräjien toiminnan päätavoitteena on edistää ja luoda edellytykset sopimuksen pikaiselle ratifioinnille Saamelaiskäräjälain ja - asetuksen voimaansaattaminen Esitys saamelaiskäräjälain - ja asetuksen uudistamiseksi on valmistunut. Esitys lainsäädännön tarkistamiseksi viedään eduskunnan käsittelyyn budjettivuonna. Saamelaiskäräjien tavoitteena on, että saamelaiskäräjälakia ja -asetusta uudistetaan saamelaiskäräjien yleiskokouksen päätösten mukaisesti Pohjoismainen saamelaissopimus Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut ovat käynnissä saamelaiskäräjien sekä Suomen, Norjan ja Ruotsin valtioiden kesken. Saamelaiskäräjillä on kolme edustajaa Suomen valtion neuvottelukunnassa, kolme edustajaa neuvotteluvaltuuskunnan kansallisessa taustaryhmässä sekä asiantuntija. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on sopinut, että kolmen maan saamelaiskäräjät muodostavat yhteisen kannan jatkoneuvotteluissa. Saamelaiskäräjien tavoitteena on, että pohjoismainen saamelaissopimus ratifioidaan ja että sopimus noudattaa mahdollisimman pitkälle asiantuntijatyöryhmän tekemää ehdotusta Saamen kielten elvyttämisohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän ehdotus toimenpideohjelmaksi saamen kielten elvyttämiseksi valmistui keväällä Ohjelmaa ei ole edelleenkään hyväksytty eikä sitä ole toimeenpantu. Saamelaiskäräjien tavoitteena on, että elvyttämisohjelman toteuttamista kiirehditään ja sitä varten osoitetaan valtion talousarviossa riittävät resurssit Tulot ja menot Hallituksen esityksessä vuoden 2014 talousarvioksi (HE 112/2013vp) oikeusministeriön pääluokassa momentilla on osoitettu euroa saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämisestä aiheutuviin menoihin. Tästä kokonaismäärärahasta oikeusministeriö on varannut euroa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen vuokriin Senaatti-kiinteistöille ja euroa saamen kielilain 31 :ssä tarkoitettuja avustuksia varten. Jäljelle jäävä osuus euroa on 4

5 tarkoitettu saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan ja euroa Sajoksen palveluyksikön toimintaan. Saamelaiskäräjien avustus on vuonna euroa suurempi kuin vuonna Varsinaisen toiminnan suurin menoerä on henkilöstökulut. Epävarmuustekijöitä saamelaiskäräjien talousarviossa on Sajoksen myyntitoiminnan kehitys. Mikäli oikeusministeriöstä ei saada rahoitusta tai vain osittainen rahoitus irtisanomiskuluihin saamelaiskäräjien taloutta joudutaan sopeuttamaan budjettivuoden aikana. Budjettivuodelle esitetään alijäämäistä talousarviota ( euroa), joka katettaisiin aikaisempien vuosien ylijäämällä. Kuva 1 Saamelaiskäräjien varsinaisen toiminnan rahoitus 5

6 Taulukko 1 Saamelaiskäräjien varsinaisen toiminnan ja erillishankkeiden talousarvio vuodelle 2014 SELITE SUMMA TULOT Oikeusministeriön valtionavustus opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus saamelaisnuorten toimintaan opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus saamelaisnuorten taidetapahtuman Oikeusministeriön vuokra-avustus Varsinaiseen toimintaan liittyvät muut avustukset OKM Gollegiella OM; pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelu OM erityisavustus Varsinaisen toiminnan muut tulot käännöspalvelujen myyntitulot oppimateriaalien myyntitulot korko- ja muut vastaavat tulot Muut tulot yhteensä Sajoksen liikevoitto TULOT YHTEENSÄ: MENOT Posken omarahoitusosuus Henkilöstökulut Omarahoitus SáFá Kokous yms. kulut (sis. tulkkaus- ja käännöskulut) 2 Hallinto, toimistomenot ja vuokrat Saamen kielen edistäminen Ympäristöasioiden edistäminen Nuorisoneuvosto Gollegiella Pohjoismainen saamelaissopimus Saamelaisnuorten taidetapahtuma MENOT YHTEENSÄ VARSINAISEN TOIMINNAN TULOJEN JA MENOJEN EROTUS: 2 Seuraavat budjettimomentit 013, 0221, 023,0321, 0322, 0421, 0521, 0621, 0721, 081, Seuraavat budjettimomentit 082, 084 (poislukien 0841). Sisältää saamelaisten kansallispäivän vietosta aiheutuvat kulut. 6

7 Tilinpäätössiirrot TUOTTO/KULUJÄÄMÄ 0 Valtionavustukset saamelaiskäräjien kautta jaettavaksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus saamelaiskulttuurin edistämiseen opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus saamelaiseen kieli- ja kulttuuripesätoimintaan opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus saamenkieliseen päivähoitoon sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi OM avustus pohjoismaisille saamelaisjärjestöille Yhteensä tulot Menot: TUOTTO/KULUJÄÄMÄ 0 ERILLISPROJEKTIT Tulot opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus saamelaislasten mediakasvatuksen edistämiseen saamelaisalueen kuntien avustukset saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toimintaan sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön toimintaan Saamelaiskäräjien omarahoitus Poskelle opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen OM valtionavustus saamelaiskulttuurin edistämiseen (lastenkulttuurikeskus) OM:n vuokra-avustus OKM valtionavustus saamelaiskulttuurin edistämiseen (Skábma) OKM valtionavustus saamelaiskulttuurin edistämiseen (musiikkikeskus) Yhteensä: Menot TUOTTO/KULUJÄÄMÄ 0 7

8 SÁFÁ2 HANKE Tulot Lapin liitto Saamelaiskäräjien omarahoitus: Interreg-rahoitus: Yhteensä: Menot: SAJOKSEN PALVELUYKSIKKÖ Tulot OM yleisavustus Sajoksen palveluyksikölle OM avustus Sajoksen vuokriin vuokratulot vakituisilta alivuokralaisilta palvelumyynti ja muut tulot ALV-palautukset Yhteensä Menot Henkilöstökulut Vuokra Muut kulut Yhteensä Tuotto: VALTIONAVUSTUKSET JA MYYNTITULOT YHTEENSÄ KAIKKI MENOT YHTEENSÄ KULUJÄÄMÄ

9 Kuva 2 Saamelaiskäräjien varsinaisen toiminnan menojen jakautuminen 2. Sektorikohtaiset tavoitteet ja niiden resursointi 2.1. Parlamentarismi ja edunvalvonta Saamelaiskäräjien kokous kokoontuu 3-4 kertaa. Hallitus kokoontuu tarpeen mukaan n. 10 kertaa. Saamelaiskäräjien edunvalvonta on tuloksellista ja kustannustehokasta. Edunvalvonnan tarkoituksena on edistää vaalikauden ja kuluvan vuoden toiminnallisten tavoitteiden toteutumista ja huolehtia saamelaisten oikeusaseman kehittämisestä lainsäädäntöhankkeissa. Läheistä yhteistyötä eri yhteistyökumppaneiden ja saamelaisorganisaatioiden kanssa jatketaan. Toimintavuonna järjestetään yhteiskokous saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisäntien kanssa sekä Sámi Duodji ry:n kanssa. Myös muiden saamelaiselinkeinoja edustavien yhdistysten kanssa voidaan järjestää yhteiskokouksia. Aletaan valmistelemaan vuoden 2015 saamelaiskäräjävaaleja ja saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen työryhmän vaalijärjestelmää koskevien esitysten toimeenpanoa. 9

10 Taulukko 2 Parlamentarismin ja edunvalvonnan tulot ja menot Selite Meno Yleiskokous Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtajien palkkiot Hallintopäällikkö Puheenjohtajan avustaja Työryhmät ja seminaarit Edunvalvonta ja poliittinen sidosryhmätoiminta Pohjoismainen saamelaissopimus Yhteensä: Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan tarkoitettu määräraha OM erityisavustus Yhteensä: Saamelaiselinkeinot, oikeudet ja ympäristö Elinkeino-, oikeus- ja ympäristösektori edistää YK:n alkuperäiskansajulistuksen toimeenpanoa Suomessa. Toimintaa ohjaa saamelaiskäräjien vaalikauden keskeiset tavoitteet. Saamelaiselinkeinojen asemaa erityislainsäädännössä ja elinkeinojen rahoitusta pyritään kehittämään saamelaiskulttuurin tarpeet huomioivaksi. Sektori osallistuu aktiivisesti kaivoslain toimeenpanoon tehden erityisesti yhteistyötä saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien kanssa. Ympäristöministeriö on asettanut kansallisen artikla 8(j)-työryhmän edistämään kansallisen biodiversiteettistrategian ja -toimintaohjelman saamelaisia koskevien tavoitteiden toteutumista. Työtä ohjaa ensimmäisen kansallisen artikla 8(j)-työryhmän loppuraportti. Saamelaiskäräjät osallistuu aktiivisesti työryhmän työhön. Budjettivuonna on tarkoitus käynnistää ulkopuolisella rahoituksella perinteisen tiedon säilymistä ja kehittymistä tukevia hankkeita. Taulukko 3 Elinkeino-, oikeus ja ympäristösektorin budjetti Selite Meno Lakimiessihteeri Ympäristösihteeri Ympäristöasioiden edistäminen Elinkeino- ja oikeuslautakunnan kokouskulut Yhteensä Tulot Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan tarkoitettu määräraha 10

11 2.3. Saamelaisten kielellisten oikeuksien edistäminen ja saamen kielen toimisto Saamelaiskäräjät on asettanut tavoitteeksi ( ) saamen kielen elinvoimaisuuden turvaamisen. Toimintasuunnitelmassa tavoitteena on saamen kielten käytön lisääminen ja saamen kielten käyttömahdollisuuksia vahvistetaan kaikilla elämän alueilla ja saamen kielten säilymistä, kehittämistä ja siirtymistä uudelle sukupolvelle tuetaan. Kuluvana vuonna Suomen saamelaiskäräjät hallinnoi pohjoismaista Gollegiella-palkintoa. Lisäksi myönnetään saamen kieliteko-palkinto. Saamen kielilain ja saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumista edistetään ja viranomaisten saamen kielilain noudattamista seurataan. Budjettivuonna selvitetään saamelaiskäräjin saamen kielen toimiston tarjoamien ilmaisten käännöspalvelujen tulevaisuus Utsjoen kunnalle. Yleistä kielitutkintoa ei ole vielä mahdollisuus suorittaa kaikissa saamen kielissä. Saamelaiskäräjien saamen kielen toimistoon on tullut kyselyjä/pyyntöjä saada todistus saamen kielen taidosta. Saamen kielineuvosto on päättänyt aloittaa valmistelut todistuksen antamiseksi. Saamen kielineuvosto pitää vuoden aikana vähintään neljä (4) kokousta. Taulukko 4 Saamen kielen toimiston tulot ja menot Selite Meno Kieliturvasihteeri I kielenkääntäjä II kielenkääntäjä III kielenkääntäjä IV kielenkääntäjä Saamen kielineuvosto Inarinsaamen kielityöntekijä Koltansaamen kielityöntekijä Saamen kielen edistäminen Omarahoitus SáFá 2 hankkeeseen Saamen kieliyhteistyö Gollegiella-palkinto Yhteensä: Tulot Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan tarkoitettu määräraha Käännösmyynti OKM:n avustus Gollegiella palkinnon jakamiseen Yhteensä:

12 2.4. Saamelaiskoulutus ja oppimateriaalituotanto Koulutus- ja oppimateriaalilautakunta toimii saamelaiskäräjien toimintaohjelmassa asetettujen arvojen ja tavoitteiden toteuttamiseksi. Neuvottelua saamelaiskäräjien vaikutus- ja toimintamahdollisuuksien parantamiseksi ja saamelaisopetuksen kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi opetuksen alueella jatketaan opetusministeriön ja opetushallituksen kanssa. Lisäksi kutsutaan eduskunnan sivistysvaliokunta tutustumaan saamelaisopetuksen haasteisiin. Neuvottelua yhteistyössä opetusministeriön ja opetushallituksen kanssa jatketaan. Yhteistyötä kuntien ja koulujen kanssa tiivistetään. Saamelaisten kotiseutualueella pyritään edistämään ennen muuta saamen kielen elvyttämisen jatkumista lasten siirtyessä kielipesistä ja päiväkodeista kouluun. Pyritään edistämään kielikylpyopetuksen aikaansaamista. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella toimivia koulutuksen järjestäjiä ja siellä asuvia vanhempia autetaan saamen kielen opetuksen aikaansaamiseksi. Oppimateriaalityön tehostaminen Saamenkielisen oppimateriaalin valmistamista tehostetaan erityisesti koltan- ja inarinsaamen osalta ja pyritään löytämään ja kouluttamaan uusia oppimateriaalin tekijöitä. Toimistoon palkataan inarinja koltansaamenkieliset oppimateriaalin projektityöntekijät. Oppimateriaalityön kustannukset hoidetaan tarkoitusta varten saatavalla valtionavustuksella. Pohjoismaista oppimateriaaliyhteistyötä lisätään ja pyritään saamaan se pysyvälle perustalle. Sámi allaskuvlan ylläpitämää Ovttas.noportaalin sivustoa pyritään kääntämään inarin- ja koltansaamen kielille ja sivustolle lisätään aineistoa Suomen puolelta. Saamelaisnuorten taidetapahtuma Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään Sodankylän kirkonkylän uudessa urheiluhallissa maaliskuun lopussa. Tapahtuman pääteemana on tanssi. Tapahtuman saamelaisena teemana on eläinkuva (kuvataide ja valokuva). Tapahtuma valmistellaan koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan, Sodankylän kunnan ja saamelaiskäräjien muiden toimijoiden yhteistyönä. Tapahtuman järjestämiseen on haettu erillistä valtionavustusta opetusministeriöltä. Lautakunnan kokoukset Koulutus- ja oppimateriaalilautakunta pitää vuoden aikana viisi kokousta, jotka järjestetään eri puolilla saamelaisaluetta. Kokoukset toimivat samalla tutustumiskäynteinä saamen kielen ja saamenkielistä opetusta antaviin kouluihin. Yksi kokouksista järjestetään Norjan saamelaiskäräjillä Kaarasjoella tai Ruotsin saamelaiskäräjillä Kiirunassa. Tarkoituksena on mm. kehittää oppimateriaaliyhteistyötä ja edesauttaa yhteispohjoismaisten opetussuunnitelmien aikaansaamista perusopetuksen saamen kieleen ja saamelaiseen käsityöhön. Saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelimen kokoukset Saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelimen kokouksia järjestetään kaksi, toinen keväällä ja toinen syksyllä. Yhteistyöelimen toiminnassa korostuu opetushallituksen käynnistämä opetussuunnitelman perusteiden, opetuksen sisältöjen ja tuntijaon uudistus. Saamelaiskäräjien asettamia tavoitteita ovat mm. erityisten saamelaisopetuksen opetussuunnitelman perusteiden laatiminen saamelaiskäräjien johdolla sekä saamelaiseen kulttuuriin liittyvien sisältöjen saaminen perusopetuksen ja lukion eri oppiaineiden oppimääriin. Muita tärkeitä asioita yhteistyöelimen toiminnassa tulevat olemaan 12

13 oppimateriaalityö ja sen resurssit, saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen tilanne, saamenkielisten opettajien koulutus ja siihen liittyvä yliopistojen välinen yhteistyö sekä saamen kielen elvyttämisen edellytykset koulussa. Pohjoismainen saamelaisopetuksen hallinnon yhteistyö Saamelaisopetuksen yhteistyötä tehostetaan osana saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toimintaa. Yhteistyön tärkeimmät osapuolet ovat Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät, saamelaiskoulujen hallinto Ruotsissa, saamelainen korkeakoulu sekä maiden pohjoisten alueiden aluehallintoelimet. Saamelaiskäräjien ja saamelaiskoulujen hallinnon välille pyritään luomaan tiiviimmät tiedonvaihdon käytännöt ja lisäämään tietoa saamelaisopetuksen asemasta ja tilanteesta naapurimaissa. Saamelaiskäräjien koulutusraportti n:o 2 Saamelaiskäräjien toinen koulutusraportti julkaistaan toimintavuoden aikana. Raportti selvittää saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen tilannetta, ongelmia ja kehittämistarpeita saamelaisten kotiseutualueen perusopetuksessa ja lukioissa ja päivittää tilanteen kotiseutualueen ulkopuolella. Raportin aineisto on pääosiltaan koottuna. Oktavuohta-nettilehden kehittäminen Oktavuohta nettilehden sisältöä edelleen kehitetään ja uudistetaan, sivustolle toimitetaan lisää aineistoa ja päivitetään aiempaa materiaalia. Sivuston toimittamista suomi-pohjoissaameinarinsaame-koltansaame nelikieliseksi tietopaketiksi jatketaan. Sivustoa on mahdollista käyttää sekä saamelaisalueen kouluissa että muualla. Nettilehden markkinointia tehostetaan. Taulukko 5 Saamelaisopetuksen edistämisen tulot ja menot Selite Meno Koulutussihteeri Oppimateriaalisihteeri Oppimateriaalisuunnittelija Toimistosihteeri Koulutus- ja oppimateriaalilautakunta Koulutusasian yhteistyöelin Stipendit Oppimateriaalituotanto Saamelaisnuorten taidetapahtuma Yhteensä: Tulot OKM valtionavustus Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan tarkoitettu määräraha Oppimateriaalien myyntitulot OKM avustus saamelaisnuorten taidetapahtumaan Yhteensä:

14 2.5. Saamenkieliset ja - kulttuurinmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveystoimen päätavoitteena on kehittää saamenkielisten ja kulttuuriin pohjautuvien asiakaslähtöisten hyvinvointipalvelujen laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä edistää saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveysalalla. Saamelaiskäräjät osallistuu kansallisen Kaste II-ohjelman toimeenpanoon saamelaiskäräjien asettamien tavoitteiden mukaisesti. Päätavoitteena ohjelmakaudella ovat saamelaisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä laadukkaiden ja taloudellisesti kestävien saamelaisten hyvinvointipalvelujen tuottaminen kolmella eri saamen kielellä, kulttuuriitsehallinnon pohjalta. Erityisinä kohderyhminä ovat saamelaiset lapsiperheet, ikäihmiset ja riskiryhmät. Saamenkielisten hyvinvointipalvelujen saatavuuden turvaamiseksi pyritään kasvattamaan valtion talousarviossa vuosittain hyväksyttävää saamelaista sosiaali- ja terveyspalvelumäärärahaa, lisäämään yhteistyötä saamelaisalueen kuntien, seutukuntien, sairaanhoitopiirien, eri koulutustahojen ja järjestöjen kanssa sekä edistämään raja-alueilla tehtävää käytännön yhteistyötä. Saamelaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarjonnan laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi juurrutetaan SaKaste - saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakennehankkeessa luotuja hyviä käytäntöjä saamelaisessa varhaiskasvatuksessa ja vanhustyössä. Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää vuoden aikana 8 kokousta, jotka järjestetään eri puolilla saamelaisaluetta. Toimintavuoden aikana järjestetään seminaari saamelaisalueen kuntien kanssa erillismäärärahalla tuotettujen palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi ja arvioimiseksi. Erillismäärärahan tason nostamiseksi jatketaan neuvotteluja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Varmistetaan saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa. Saamelaisten osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi luodaan saamelaisten sosiaali- ja terveysasioiden yhteistyöelin, jonka avulla ministeriö, saamelaiskäräjät, saamelaisten kotiseutualueen kunnat ja muut sidosryhmät voisivat tehokkaammin parantaa laadukkaiden hyvinvointipalvelujen tarjontaa saamelaisväestölle. Yhteistyöelin kokoontuu kerran vuodessa. Taulukko 6 Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulot ja menot Selite Meno Sosiaali- ja terveyssihteeri Sosiaali- ja terveyslautakunta Omarahoitusosuus Poskelle Avustukset kunnille Sote-palvelujen tuottamiseen saamenkielinen päivähoito Kielipesä Elvytys kotiseutualueen ulkopuolella Yhteensä Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan tarkoitettu määräraha 14

15 STM avustus OKM avustus kieli- ja kulttuuripesät OKM avustus päivähoito OKM avustus kotiseutualueen ulkp Yhteensä: Saamelaisen kulttuuritoiminnan edistäminen Kulttuurilautakunnan toimintaa ohjaa saamelaiskäräjien vaalikauden toimintaohjelman tavoitteet ja arvot. Saamelaiskäräjät edistää arvonlisäveron laskemista saamen käsityöltä ja taiteelta 9 % saamelaiskäräjien edunvalvonnassa. Saamelaiskäräjät myös pyrkii nostamaan valtion talousarviossa varattua määrärahaa saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan taloussuunnitelman mukaisesti. Saamelaiskäräjät neuvottelee ministeriön kanssa siitä, että rahoituksen myöntämisessä myönnettäisiin saamelaiskäräjille täysi itsemääräämisoikeus. Kulttuurilautakunta aloittaa saamelaiskäräjien taide- ja kulttuuripoliittisen ohjelman toimeenpanon. Lautakunta osallistuu aktiivisesti Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen toimeenpanoon. Lautakunta tukee pyrkimyksiä perustaa kolttakulttuurikeskus Sevettijärvelle. Saamelaiskäräjien edunvalvonnassa ja omassa toiminnassa tuetaan saamelaisten kulttuuri-ilmausten säilymistä, kehittymistä ja elvyttämistä. Saamelaisen kulttuurimäärärahan myöntämisessä ja edunvalvonnassa luodaan edellytykset sille, että saamenkielisen ja saamelaiskulttuurin mukaisen lasten ja nuorten kirjallisuuden, multimediatuotannon ja muiden palveluiden määrä ja saatavuus kasvaa. Kulttuurilautakunta pitää vuonna 2013 Sajoksessa neljä (4) varsinaista kokousta ja kaksi (2) puhelinkokousta. Taulukko 7 Kulttuuripalvelujen tulot ja menot Selite Meno Kulttuurisihteeri Kulttuurilautakunta Avustukset pohjoismaisille saamelaisjärjestöille Saamelainen kulttuurimääräraha Yhteensä: Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan tarkoitettu määräraha OKM, pohjoismaiset saamelaisjärjestöt OKM, kulttuurimääräraha Yhteensä:

16 2.7. Saamelaisnuorten osallisuus ja oikeudet Nuorisoneuvoston keskeisimpiä tavoitteita vuodelle 2014 on järjestää nuorisoneuvoston alaisuudessa itsenäisesti toimiva saamelaisnuorten suvaitsevaisuutta ja identiteettiä käsittelevä saamelaisnuorten konferenssi alkuvuodesta 2014 sekä aloittaa Ofelaš-toiminta yhteistyössä Giellagas-instituutin kanssa. Ofelaš-toiminnan päätarkoituksena on kouluttaa valtaväestön nuoria jakamalla oikeaa tietoa saamelaisista suoraan nuorelta nuorelle ja vähentää ennakkoluuloja ja vääristyneitä mielikuvia saamelaisista. Nuorisoneuvoston tavoitteena on myös järjestää saamelaisnuorille tarkoitettuja tapahtumia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, tapahtumia ovat Skábmagovat elokuvafestivaalin nuortenpäivä, Saamelaisnuorten taidetapahtuma ja Ijahis Idja musiikkifestivaalin lasten- ja nuortenpäivä. Lisäksi tavoitteena on tiivistää yhteistyötä Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien nuorisoelinten kanssa sekä Suomen, Norjan ja Ruotsin muiden nuorisotoimijoiden kanssa sekä osallistua erilaisiin saamelais- ja alkuperäiskansojen tapahtumiin, tutustua Suomen valtionhallintoon ja järjestää nuorille erilaisia koulutuksia ja teemapäiviä, joissa saamelaisnuoret tapaavat toisiaan ja tekevät yhdessä. Nuorisoneuvosto pyrkii järjestämällään toiminnalla ja tiedotuksella vahvistamaan saamelaisnuorten saamelaista identiteettiä, edistämään saamelaisnuorten oikeuksia omaan kieleensä ja kulttuuriinsa sekä Ofelaš-toiminnan aloittamisella tavoittaa saamelaisalueen ulkopuolella asuvat saamelaisnuoret. Nuorisoneuvosto pitää kokouksia joka toinen kuukausi, eli noin kuusi kokousta. Taulukko 8 Nuorisoneuvoston tulot ja menot Selite Meno Nuorisoneuvoston toiminta Nuorisosihteeri Yhteensä: OKM avustus Yhteensä Saamelaisen Parlamentaarisen neuvoston toiminta SPN:n kuluvan vuoden toiminnan keskeisiä tavoitteita on saamen kieliyhteistyön uudelleen organisoinnin ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelujen lisäksi SPN:n hallinnon ja oman toiminnan kehittäminen, saamelaisten etujen kansainvälinen edunvalvonta sekä saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin julistusten toteutumisen edistäminen. SPN:n nuorisotoimintaa tehostetaan. Taulukko 9 SPN: tulot ja menot Selite Meno SPN:n hallitus ja neuvosto Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan tarkoitettu määräraha 16

17 2.9. Yleishallinto Yleishallintoa ja saamelaiskäräjien toimintaa kehitetään vuonna 2014 henkilöstöpoliittisen ohjelman sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmien mukaisesti. Saamelaiskäräjien henkilöstön perehdyttämisohjelma valmistuu kuluvana vuonna. Saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnön pohjalta aletaan valmistelemaan saamelaiskäräjien työjärjestyksen uudistamista. Työjärjestyksen uudistaminen on tarkoitus saada voimaan samanaikaisesti saamelaiskäräjälain ja -asetuksen uudistamisen kanssa. Työjärjestyksen uudistamiseksi järjestetään yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön kanssa. Saamelaiskäräjien talousarvio- ja tilinpäätöskäytänteitä kehitetään edelleen yhteistyössä saamelaiskäräjien tilintarkastajien kanssa. Saamelaiskäräjien vaalikauden toimintaohjelman toteutumisen seurantaa kehitetään. Henkilöstökokouksia ja henkilöstön virkistäytymispäiviä järjestetään toimintavuonna henkilöstön omien suunnitelmien mukaisesti. Erityisesti henkilöstökokousten yhteydessä, mutta myös muutoinkin järjestetään mahdollisuuksien mukaan ajankohtaista koulutusta henkilöstölle. Koulutus tukee henkilöstöpoliittisten asiakirjojen toimeenpanoa. Taulukko 10 Yleishallinnon tulot ja menot Selite Meno Taloussihteeri Hallintosihteeri Toimistosihteeri Atk-asiantuntija Toimitilahuoltaja Laitoshuoltaja Muu henkilöstö Irtisanomiskulut Yhteensä henkilökulut: Kokouspalkkiot Ansionmenetyskorvaukset Tulkkien palkkiot Ostopalvelut Vuokrat Muut toimistomenot Henkilöstökoulutus Intranet, tiedotus ja ilmoitukset Terveyspalvelut Muut menot Yhteensä: Kaikki yhteensä: OM vuokra-avustus Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan tarkoitettu määräraha OM erityisavustus Yhteensä:

18 3. Erillisprojektien tavoitteet ja niiden resursointi 3.1. Lastenkulttuurikeskus Mánnu Saamelainen lastenkulttuurikeskus projekti on osa Taikalamppu Lapin lastenkulttuuriverkostoa, jonka yhteinen tavoite on toimia lastenkulttuurin tukijana, järjestäjänä ja mahdollisuuksien luojana. Saamelainen lastenkulttuurikeskus toteuttaa näitä tavoitteita saamelaisen lastenkulttuurin osalta. Saamelainen lastenkulttuurikeskus MÁNNU pyrkii toiminnallaan vahvistamaan saamelaislasten- ja nuorten identiteettiä. Käytännön yhteistyötahoina toimivat pääsääntöisesti koulut, päiväkodit ja kielipesät, joiden kautta projektin kohderyhmä, saamelaisalueen alle 18 vuotiaat saamelaislapset ja nuoret, tavoitetaan vaivattomasti. Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen kehittämisalueita ovat saamelaisnuorten kulttuuri-identiteetin vahvistaminen, perinteiset käden taidot, perinteinen tieto, kulttuurinen sisältötuotanto ja rajojen välisen yhteistyön kehittäminen. Vuonna 2014 lastenkulttuurikeskus jatkaa näiden tavoitteiden täyttämistä järjestämällä saamelaisalueen kouluihin, päiväkoteihin ja kielipesiin saamen kieltä vahvistavia työpajoja ja teemapäiviä. Lapsille suunnattua toimintaa kehitetään myös perinteisissä tapahtumissa, Skábmagovat lasten- ja nuortenpäivillä ja Ijahis idja musiikkitapahtumassa, sekä saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa ja saamelaismuseo Siidassa. Toiminnallaan MÁNNU edistää saamelaisen perinteisen tiedon siirtymistä nuoremmille sukupolville. Kulttuurin tuntemus tukee lasten ja nuorten saamelaisidentiteetin vahvistumista, joka on edellytys saamen kielen -kulttuurin säilymiselle ja omaehtoiselle kehittymiselle. Toiminnan sisältöalueina ovat käsityöt, perinteiset elinkeinot, musiikki, taide ja perinnetieto. Toimintaa toteuttavat saamelaisalueella työpajaohjaajat, joina toimivat taiteilijat, asiantuntijat, käsityöläiset sekä ikäihmiset. Taulukko 11 Lastenkulttuurikeskuksen tulot ja menot Selite Meno Toiminnanohjaaja ja muut kulut OKM valtionavustus (Rovaniemi) OKM valtioavustus saamelaiskulttuurin edistäminen OM vuokra-avustus Kuntien avustus Yhteensä:

19 3.2. Saamelaismusiikkikeskus Saamelaismusiikkikeskus jatkaa perinteisten saamelaisten vokaalimusiikkilajien opetuksen järjestämistä kouluihin. Joikutyöpajojen opettajat valitaan siten, että he ovat oman alueensa joikuperinteen taitajia, jolloin lapsilla on mahdollisuus oppia oman alueensa ja sukujensa joikuja, luohtia, leu ddeja tai livđejä. Opetusta järjestetään mahdollisuuksien saamelaisluokille tai kerhotoimintana mukaan koko saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaismusiikkikeskus tukee myös modernin saamelaismusiikin opetusta opetus- a kurssitoimintana. Musiikkikeskus järjestää musiikkitoiminta saamenkielisessä kasvatus- ja opetustyössäkoulutuspäivät, jotka ovat suunnattu saamenkieltä työssään käyttäville kasvatus- ja opetustyön ammattilaisille. Saamelaismusiikkikeskus tukee mahdollisuuksien mukaan vähintään yhtä saamelaisartistia tai yhtyettä musiikkiäänitteensä tuottamisessa. Saamelaismusiikkikeskus tarjoaa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen studiota ja av-teknikkoa artistien käyttöön sekä avustaa muissa tuotantoon liittyvissä asioissa. Saamelaismusiikkikeskus järjestää saamelaismusiikin konsertteja saamelaisten kotiseutualueella. Konserteilla pyritään tukemaan saamelaisartistien näkyvyyttä ja antamaan heille työskentelymahdollisuuksia alueella.. Vuoden 2014 aikana musiikkikeskus osallistuu mm. Hetan Marianpäiville, Utsjoella järjestettävään Sápmi talent- laulukilpailun järjestämiseen, sekä tarinankerrontafestivaalin järjestämiseen yhdessä lastenkulttuurikeskus Mánnun kanssa. Saamelaismusiikkikeskus osallistuu yhdettätoista kertaa järjestettävän Ijahis idjaalkuperäiskansojen musiikkitapahtuman tuottamiseen yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Saamelaismusiikkikeskus järjestää syksyn aikana perinteisen koululaiskonserttikiertueen, jossa esiintyy erityisesti kouluikäisille sopiva saamelaisartisti. Koululaiskonserttikiertue ulottuu mahdollisuuksien mukaan useampaan saamelaisalueen kouluun, ja vähintään kolmeen saamelaisalueen kuntaan. Saamelaismusiikkikeskus järjestää yhdessä muiden talon toimijoiden sekä SAKK:n medialinjan kanssa Sajokseen kaksi kulttuuri-iltaa, joiden aikana kuullaan saamelaismusiikkia, nähdään lyhytelokuvia sekä kuullaan tarinankerrontaa. Taulukko 12 Musiikkikeskuksen tulot ja menot Selite Meno Henkilöstö ja muut kulut OKM valtionavustus saamelaiskulttuurin edistämiseen OM vuokra-avustus Yhteensä:

20 3.3. Alkuperäiskansojen elokuvakeskus Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on saamelaisen elokuvan levityksen edistäminen. Vuoden 2014 suurin tapahtuma on Skábmagovat-elokuvafestivaalit, joka järjestetään yhteistyössä Saamelaistaiteen tuki ry:n ja muiden tahojen kanssa. Levitystoiminta toteutetaan saamelaisalueella uudella kevään kuvia kiertueella, jossa Skábmagovat elokuvia viedään saamelaisalueen kaikkiin kyliin. Maailmanlaajuista levitystoimintaa harjoitetaan elokuvafestivaaliverkostojen kautta. Yhteistyössä Internašunala Sámi Filmguovddáš -toiminnan kanssa pyritään rakentamaan pysyvää saamelaisen elokuvan rahoitusmallia, jonka kautta olisi mahdollista sekä kehittää, tuottaa että levittää saamelaista elokuvatoimintaa. Lisäksi järjestetään koulutus- ja seminaaritilaisuuksia elokuvantekijöille, jossa tutkitaan saamelaisen elokuvan erityispiirteitä sekä syvennytään saamelaisen kerronnan ominaislaatuisuuteen. Yksi elokuvakeskuksen toiminnan tarkoitus on lisätä mediatuotantoa nuorille saamelaisille. Suunnitelmissa on nuorten netti-tv projekti, jonka yhtenä ohjelmana on nuorten keskusteluohjelma, jossa he pääsevät haastattelemaan tunnettuja saamelaisia, lisäksi ohjelmaan luodaan lyhyitä inserttejä nuorten omien ideoiden pohjalta. Nuorille järjestetään mediatyöpajoja ympäri saamelaisaluetta, joissa nuoret pääsevät tutustumaan elokuvakerronnan perusteisiin sekä heille opetetaan kuvaamisen että jälkituotannon perusteet. Mediakasvatustoiminnan tarkoituksena on lisätä saamelaislasten mediatuotantojen määrää ja saatavuutta. Elokuvakeskus tekee yhteistyötä YLEn Unna Junná ohjelman kanssa tuottaakseen lasten kanssa yhdessä heille itselleen omista lähtökohdista käsin olevaa ohjelmistoa. Lisäksi elokuvakeskus tuottaa mediakasvatusmateriaaleja ja järjestää mediakasvatusopetusta ympäri saamelaisaluetta. Taulukko 13 Skábman talousarvio Selite Meno Henkilöstö ja muut kulut OKM valtionavustus saamelaiskulttuurin edistämiseen OM vuokra-avustus OKM avustus mediakasvatus Yhteensä: POSKE:n saamelaisyksikkö POSKE:n saamelaisyksikön tavoitteina ovat: 1) saamelaisten aseman, saamenkielisten palvelujen ja osaamisen turvaaminen käynnissä olevissa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistustoimissa sekä palvelurakenneuudistuksissa, 2) saamenkielisten palvelujen saatavuuden turvaaminen kolmella saamen kielellä, 3) riittävä resursointi ja koulutetun, kielitaitoisen, ammattihenkilöstö saatavuus ja 4) osaamisen ja ajantasaisen tiedon saamisen turvaamien Toiminnot noudattavat Posken toimintastrategiaa Sen mukaisesti Posken saamelaisyksikön toimintaedellytyksiä pyritään vahvistamaan. Toiminnalle tulee turvata riittävät 20

21 taloudelliset ja henkilöstöresurssit sekä kehittää yksikön johtamista ja ohjausryhmän toimintaa. Posken eri yksiköiden välistä yhteistyötä edistetään valtakunnallisen erityistehtävän ja saamelaiskäräjien asettamien sosiaali- ja terveysalan tavoitteiden toteuttamiseksi. Saamelaisten palvelujen saatavuuden parantamiseksi lisätään yhteistyötä palveluntuotantoon osallistuvien tahojen ja kehittäjä-osaajien kesken innovatiivisten palveluratkaisujen kehittämiseksi. Tavoitteena ovat kokonaisvaltaiset, asiakaslähtöiset palvelumallit, jotka tukevat saamen kielen ja kulttuurin säilymistä ja kehittymistä, yhteisöjen elinvoimaisuutta ja perinteisen tiedon, elintapojen ja arvojen huomioimisen ja välittymisen yli sukupolvien. Lisäksi jatketaan saamenkielisten ja kulttuurilähtöisten palvelujen kehittämiseksi (mm. päihdetyö, vanhustyö) rahoitus hakemuksien valmistelua yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Tiedontuotannon vahvistamiseksi huolehditaan, että saamelainen osaaminen turvataan ja tutkimussekä koulutustarpeisiin vastataan Posken hallinnoimassa Pohjois-Suomen hyvinvoinnin tiedontuotannon yhteisverkoston toiminnassa.. Saamelaisten hyvinvointipalvelutyytyväisyys tutkimukselle laaditaan jatkohakemus yhteistyössä Lapin yliopiston sosiaalityö oppiaineen kanssa. Lisäksi tehdään yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa saamelaisten hyvinvointiin, hyvinvointi-indikaattoreihin, terveyteen ja elinoloihin liittyvissä kysymyksissä. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön suunnittelija osallistuu Kaste II ohjelman mukaiseen kehittämistyöhön, hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä pyrkii vaikuttamaan saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiin toteuttaa kehittämishankkeita. Posken saamelaisyksikön toimialaan kuuluvaa kehittämis-, koulutus- ja tutkimustoimintaa toteutetaan yhteistyössä THL:n, Oulun ja Lapin yliopistojen, korkeakoulujen, oppilaitosten, saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa. Yhteistyötä tehdään ajankohtaisen tiedon tuottamiseksi saamelaisten hyvinvoinnista ja elinoloista. Lisäksi tehdään saamelaisjärjestöjen kanssa yhteistyötä osaamisen vahvistamisessa ja tarjotaan asiantuntijapalvelua menetelmällisessä kehittämisessä. Saamelaisyksikkö tekee aktiivisesti pohjoismaista, rajat ylittävää yhteistyötä saamelaisten palvelutuotannossa ja kehittämistyössä sekä hyvien käytäntöjen vaihtamista mm. Helse Finnmarkin Saamelaisen psyykkisten palveluiden kehittämisyksikön (SANKS, Samisk nasjonalt kompetansesenter) muiden arktisten alkuperäiskansojen kesken. Taulukko 14 Posken saamelaisyksikön talousarvio Selite Meno Henkilöstö ja muut kulut STM valtionavustus OM vuokra-avustus SaKä omarahoitus Yhteensä:

22 3.5. SáFá2- hanke Saamelainen parlamentaarinen neuvosto käynnisti Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyönä vuoden 2013 alussa Interreg-rahoitteisen yhteispohjoismaisen saamen kielen ammattija resurssikeskuksen perustamishankkeen, jonka tarkoituksena on perustaa yhteinen Sámi Giellagáldu -kielikeskus kaikille saamen kielille sekä vahvistaa ja kehittää kieliyhteistyötä ja saamen kieliä. Projektia johtaa Suomen saamelaiskäräjät, joka on palkannut projektipäällikön johtamaan ja koordinoimaan projektia. Hankkeessa työskentelee projektisihteeri, jonka tehtäviin kuuluvat hankkeen kirjanpito- ja toimistotehtävistä huolehtiminen. Projektissa työskentelee myös Suomen saamelaiskäräjillä kolme kielityöntekijää: inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielten kielityöntekijät. Kielityöntekijät vastaavat käytännön kielityöstä sekä valmistelevat asioita omaan kieleensä liittyen kielijaostojen päätettäväksi. Lisäksi kielityöntekijät kehittävät uutta terminologiaa, normeja, neuvovat ja opastavat kielenkäyttäjiä ja vastaavat heille tulleisiin kysymyksiin. Hanke päättyy , johon mennessä on tarkoitus varmistaa keskuksen pysyvä rahoitus ja saattaa sen toiminta pysyväksi osaksi saamelaiskäräjien toimintaa. Mikäli pysyvää rahoitusta ei saada varmistettua kevään 2014 kuluessa, pyritään keskuksen toiminta turvaamaan vuoden 2014 loppuun saakka väliaikaisilla rahoitusvaihtoehdoilla. Suomen saamelaiskäräjät on saanut hankkeelle rahoitusta EU:n Interreg IV A Nord -ohjelmasta ja Lapin liitosta. Taulukko 15 SáFá2-hankkeen talousarvio Selite Meno Henkilöstökulut Ulkopuoliset palvelut Toimitilakustannukset Matkat ja majoitus Muut kustannukset Maksatus Ruotsin saamelaiskäräjille ,53 Yhteensä Tulot Saamelaiskäräjien omarahoitus Lapin liitto Interreg-rahoitus Yhteensä:

23 4. Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen liiketoimintapalvelut Sajoksen palvelutoimintaa ohjataan saamelaiskäräjien yleiskokouksen hyväksymillä eettisillä toimintaperiaatteilla. Saamelaiskäräjien hyväksymän Sajoksne liiketoimintamallin toimeenpano alkaa. Lisäksi tehostetaan Sajoksen kokous- ja tapahtumatilojen markkinointia ja myyntiä pyrkimyksenä nostaa erityisesti auditorion käyttöastetta. Sajoksen palvelumyyntiä kehitetään eettisten toimintaperiaatteiden mukaisesti pyrkien siihen, että Sajoksen palveluyksikkö voidaan rahoittaa palvelumyynnillä. Sajoksen myyntivoitot tuloutetaan saamelaiskäräjien yleiseen budjettiin. Taulukko 16 Sajoksen liiketoimintapalvelujen talousarvio Sajoksen palveluyksikkö Menot Markkinointi- ja tuotantosihteeri ATK AV AV Toimitilahuoltaja Laitoshuoltaja Muut tilapäiset työntekijät Vuokra Palkkiot ja korvaukset Toimistomenot Siivous ja kiinteistö ATK AV Sähkö Sidosryhmätoiminta Tiedotustoiminta Koulutus Terveyspalvelut Ravintolapalvelut Painotuotteet Muut, kokouspakettiostot Yhteensä Tulot OM yleisavustus OM avustus Sajoksen vuokriin vuokratulot vakituisilta alivuokralaisilta palvelujen myyntitulot vakituisilta alivuokralaisilta ja muilta kokoustilojen tilapäisestä vuokraamisesta ja siihen liittyvien palvelujen myynnistä kertyvät tulot ATK-palvelujen myynti Siidalle Palvelumyynti erillisprojekteille sähkö- ja muut vastaavat tulot

24 ALV-palautukset Yhteensä TUOTTO Yksityiskohtainen vertailu vuoteen 2013 Selite 2014 talousarvio 2013 talousarvio 4 % muutos Varsinaisen toiminnan tulot Varsinaisen toiminnan menot VALTIONAVUSTUKSET JA MYYNTITULOT YHTEENSÄ KAIKKI MENOT % YHTEENSÄ KULUJÄÄMÄ ,9 % Selite 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos EDUNVALVONTA JA PARLAMENTARISMI Yleiskokous Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtajien palkkiot Hallintopäällikkö Puheenjohtajan avustaja Työryhmät ja seminaarit % Edunvalvonta ja poliittinen % sidosryhmätoiminta Pohjoismainen saamelaissopimus Yhteensä: ,7% Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan tarkoitettu määräraha OM erityisavustus Yhteensä ,7% ELINKEINO-, YMPÄRISTÖ 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos JA OIKEUDET Lakimiessihteeri Ympäristösihteeri Vuoden 2013 talousarviossa on käytetty erilaista laskentatapaa eivätkä budjetit ole kaikilta osin verrannollisia. 24

25 Ympäristöasioiden edistäminen Elinkeino- ja oikeuslautakunnan kokouskulut Yhteensä Tulot Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan tarkoitettu määräraha ,6% SAAMEN KIELEN TOIMISTO 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos Kieliturvasihteeri Kieliasiansihteeri I kielenkääntäjä II kielenkääntäjä III kielenkääntäjä IV kielenkääntäjä Saamen kielineuvosto Inarinsaamen kielityöntekijä Koltansaamen kielityöntekijä Kielenkääntäjä Saamen kielen edistäminen Omarahoitus SáFá 2 hankkeeseen Saamen kieliyhteistyö Gollegiella-palkinto Yhteensä: Tulot - 8 % Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan tarkoitettu määräraha Käännösmyynti OKM:n avustus Gollegiella palkinnon jakamiseen Yhteensä: % KOULUTUS- JA 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos OPPIMATERIAALI Koulutussihteeri Oppimateriaalisihteeri Oppimateriaalisuunnittelija Toimistosihteeri Koulutus- ja oppimateriaalilautakunta Koulutusasian yhteistyöelin Stipendit Oppimateriaalituotanto Saamelaisnuorten taidetapahtuma Yhteensä: % Tulot OKM valtionavustus Saamelaiskäräjien varsinaiseen

26 toimintaan tarkoitettu määräraha Oppimateriaalien myyntitulot OKM avustus saamelaisnuorten taidetapahtumaan Yhteensä: SOTE-PALVELUT 2014 talousarvio 2013 talousarvio Sosiaali- ja terveyssihteeri Sosiaali- ja terveyslautakunta Omarahoitusosuus Poskelle Avustukset kunnille Sotepalvelujen tuottamiseen saamenkielinen päivähoito Kielipesä Elvytys kotiseutualueen ulkopuolella Yhteensä % Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan tarkoitettu määräraha STM avustus OKM avustus kieli- ja kulttuuripesät OKM avustus päivähoito OKM avustus kotiseutualueen ulkp. Yhteensä: % Kulttuurisektori 2014 talousarvio 2013 talousarvio Kulttuurisihteeri Kulttuurilautakunta Avustukset pohjoismaisille saamelaisjärjestöille Saamelainen kulttuurimääräraha Yhteensä: ,5 % Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan tarkoitettu määräraha OKM, pohjoismaiset saamelaisjärjestöt OKM, kulttuurimääräraha Yhteensä: ,5 % NUORISOSEKTORI 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos Nuorisosihteeri Nuorisoneuvosto Yhteensä: OKM avustus

27 Yhteensä SPN 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos SPN:n hallitus ja neuvosto Tulkki- ja käännöskulut 3000 Yhteensä ,5 % Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan tarkoitettu määräraha ,5 % YLEISHALLINTO 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos Taloussihteeri Hallintosihteeri Toimistosihteeri Ma esittelijä Atk-asiantuntija Toimitilahuoltaja Laitoshuoltaja Muu henkilöstö Irtisanomiskulut Yhteensä henkilökulut: ,8 % Kokouspalkkiot Ansionmenetyskorvaukset Tulkkien palkkiot Ostopalvelut Vuokrat Henkilöstökoulutus Intranet, tiedotus ja ilmoitukset Terveyspalvelut Kopiokoneiden vuokrat Koneiden ja laitteiden korjaus ATK-laitteet Muut koneet ja laitteet sekä kalusteet ATK-ohjelmistot Toimistotarvikkeet Monistus Puhelinpalvelut Tietoliikenne Postimaksut Pankkien palvelumaksut Muut toimistomenot Ravitsemuspalvelut Muut menot Yhteensä toimistokulut ja vuokrat: Kaikki yhteensä:

28 OM vuokra-avustus Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan tarkoitettu määräraha OM erityisavustus Yhteensä: SAJOKSEN 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos PALVELUYKSIKKÖ Menot Markkinointi- ja tuotantosihteeri Hallintopäällikkö ATK AV AV Toimitilahuoltaja Laitoshuoltaja Muut tilapäiset työntekijät Vuokra Palkkiot ja korvaukset Toimistomenot Siivous ja kiinteistö ATK AV Sähkö Sidosryhmätoiminta Tiedotustoiminta Koulutus Terveyspalvelut Ravintolapalvelut Painotuotteet Muut, kokouspakettiostot Yhteensä ,41% Tulot OM yleisavustus OM avustus Sajoksen vuokriin vuokratulot vakituisilta alivuokralaisilta palvelujen myyntitulot vakituisilta alivuokralaisilta ja muilta kokoustilojen tilapäisestä vuokraamisesta ja siihen liittyvien palvelujen myynnistä kertyvät tulot ATK-palvelujen myynti Siidalle Palvelumyynti erillisprojekteille sähkö- ja muut vastaavat tulot ALV-palautukset Yhteensä ,7 % TUOTTO

29 LASTENKULTTUURIKESKUS 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos Toiminnanohjaaja ja muut , 2 % kulut OKM valtionavustus (Rovaniemi) OKM valtioavustus saamelaiskulttuurin edistäminen OM vuokra-avustus Kuntien avustus Lapin Ely-keskuksen avustus Koneen säätiön avustus Yhteensä: ,2 % MUSIIKKIKESKUS 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos Henkilöstö ja muut kulut OKM valtionavustus saamelaiskulttuurin edistämiseen OM vuokra-avustus Yhteensä: ELOKUVAKESKUS 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos Henkilöstö ja muut kulut ,6 % OKM valtionavustus saamelaiskulttuurin edistämiseen OM vuokra-avustus OKM avustus mediakasvatus OKM erityisavustus Yhteensä: ,6% POSKE 2014 talousarvio 2013 talousarvio % muutos Henkilöstö ja muut kulut STM valtionavustus OM vuokra-avustus SaKä omarahoitus Yhteensä: