HALLITUKSEN ESITYS ELINKEINOTULON VEROTTAMISESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA JA VEROTUSMENETTELYSTÄ ANNETUN LAIN 65 :n MUUTTAMISESTA, VM044:00/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HALLITUKSEN ESITYS ELINKEINOTULON VEROTTAMISESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA JA VEROTUSMENETTELYSTÄ ANNETUN LAIN 65 :n MUUTTAMISESTA, VM044:00/2012"

Transkriptio

1 HALLITUKSEN ESITYS ELINKEINOTULON VEROTTAMISESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA JA VEROTUSMENETTELYSTÄ ANNETUN LAIN 65 :n MUUTTAMISESTA, VM044:00/2012 Muistio lakiesityksestä, laadittu Yleistä On lukuisia täysin verosyistä riippumattomia liiketoiminnan rahoitukseen perustuvia syitä, joiden vuoksi tytäryhtiöt voivat olla koko konsernia velkaisempia. Tämä on tyypillistä riskipitoisissa hankkeissa, kuten uusille markkina-alueille ja uusiin tuotteisiin tai palveluihin panostettaessa. Näissä tilanteissa riskinotto usein kapsuloidaan tytäryhtiöön, joka ottaa velkaa ulkopuolisilta tahoilta. Tällöin myös emoyhtiö voi lainoittaa tällaista tytäryhtiötä, koska tytäryhtiön mahdollisessa konkurssissa myös emoyhtiön saamiset maksetaan muiden samalla etusijalla olevien velkojen kanssa ennen osakkeille maksettavaa korvausta. Hallituksen esitys tulee estämään tervettä riskinottoa uusissa liiketoimintahankkeissa ja siten sillä voi olla talouskasvua hidastava vaikutus. Tavanomaisesti konsernin tytäryhtiöt eivät ole kaikki suhteellisesti yhtä kannattavia. Esimerkiksi eri maissa olevat tytäryhtiöt ja eri liiketoiminta-alueilla toimivat tytäryhtiöt eroavat toisistaan kannattavuudeltaan. Jos verotuksen ohjenuoraksi otetaan se, että tytäryhtiöiden oman pääoman ja taseen loppusumman suhdetta verrataan koko konsernin vastaavaan suhdelukuun, sisältyy tällaiseen sääntöön siten luontaista volatiliteettia, joka on vaikeasti ennustettavissa ja aiheuttaa kahdenkertaista verotusta. Toisaalta tällainen sääntö toimii myös itseään vastaan fiskaalisessa tarkoituksessa, kun suhteellisesti muita kannattavampaan tytäryhtiöön voidaan aina lisätä velkaa. Parempi olisi, että verotuksen ohjenuorana olisi suhdeluku, joka perustuu konserniin ja tytäryhtiöön sijoitetun oman pääoman (osakepääoma, SVOP-rahasto ja muut oman pääoman rahastot) ja taseen loppusumman vertailuun. Vaikka esitetty konsernitasetesti on askel parempaan suuntaan ja sen myötä konsernirahoitukselle aiheutuvat ongelmat lievenevät, ei ole nähtävää syytä sille, minkä vuoksi konsernin emoyhtiön hankkiman ulkopuolisen rahoituksen edelleen lainaamista operatiivisille konserniyhtiöille ei voitaisi sulkea selkeästi säännösten ulkopuolelle. Nykyisessä ehdotuksessa on jo nähdäksemme omaksuttu tämä tarkoituksen tasolla, sillä tavanomaiset konsernirahoituksen vakuusjärjestelyt on ainakin osittain huomioitu (mm. tytäryhtiön osakkeiden panttaus velan vakuudeksi). Lisäksi tämä tarkoitus lienee myös konsernitasetestin taustalla, mutta kuten jäljempänä kerromme konsernitilinpäätöksen ja erillistilinpäätöksen laadintaperiaatteet eroavat siinä määrin toisistaan, että lähes aina erillisyhtiöiden oma pääoma on konsernin omaa pääomaa suhteellisesti pienempi näistä erilaisista laadintaperiaatteista johtuen ja konsernitasetesti ei siis käytännössä vapauta

2 keskitettyä konsernirahoitusta yleisestä korkovähennysrajoituksesta. On hyvin tavanomaista, että konsernin emoyhtiö hankkii rahoituksen ulkopuolelta. Tällä pyritään konsernin rahoituskustannusten minimointiin. Mikäli säännösten soveltamisala jäisi nykyiselleen, aiheuttaisi tämä käytännössä turhia ongelmia, kun lainat olisi neuvoteltava suoraan tytäryhtiöille, vaikka kyseisen lainan vakuudet tulisivat muusta konsernivarallisuudesta. Säännöstä tulisi täsmentää siten, että keskitetysti hankittu rahoitus, jolle on selvät liiketaloudelliset perusteet, jäisi soveltamisalan ulkopuolelle. Lisäksi konsernitasetestistä huolimatta tulisi soveltamisalan ulkopuolelle vähintäänkin jäädä sellaiset tilanteet, joissa esimerkiksi tytäryhtiön oman pääoman suhde taseen loppusummaan on erityisin liiketaloudellisin perustein konsernin vastaavaa suhdetta alhaisempi. Tytäryhtiöiden omassa pääomassa voi tapahtua olennaisia muutoksia esimerkiksi liiketoiminnallisten riskien realisoituessa. Mikäli tällaisen tapahtuman seurauksena tytäryhtiön oma pääoma suhteessa taseeseen laskee alle konsernin vastaavan suhteen, aiheutuu säännösten soveltamisesta mahdollisesti lisää taloudellisia ongelmia kyseiselle yhtiölle. Verovelvollisella tulisi siis olla mahdollisuus näyttää, että oman pääoman taso on esimerkiksi keskimäärin ollut riittävä, mutta verotuksesta riippumaton tekijä on aiheuttanut suhdeluvun esim. tilapäisen alenemisen. Tällaisessa tilanteessa ei säännöksiä tulisi soveltaa. Vertailun vuoksi: esimerkiksi Ruotsin valtionvarainministeriön esittämän valtion talousarvion perustelujen mukaan Ruotsi ei tule ottamaan käyttöön kaavamaisia korkojen yleisiä vähennysrajoituksia nimenomaan tällaisten kaavamaisten rajoitusten, kuten EBITDApohjaisten rajoitusten, kotimaisille yrityksille aiheuttamien haitallisten suhdannevaikutusten vuoksi. Verovelvollisen oikeusturvasta Hallituksen esityksessä ei mainita tuoretta KHO:n vuosikirjapäätöstä 2010:73, jossa ulkomaille maksettuja korkoja katsottiin vähennyskelvottomiksi siirtohintaoikaisun perusteella. Vaihtoehtona säädettävälle korkovähennysrajoitukselle voitaisiin odottaa, miten ennakkotapaus KHO 2010:73 tulee muovaamaan oikeuskäytäntöä. Siirtohintaoikaisu on aina verovelvollisen oikeusturvan kannalta paras ratkaisu, koska oikaistua korkoa vastaanottaneella verovelvollisella on mahdollisuus hakea siirtohinnan vastaoikaisua. Esimerkiksi Iso-Britanniassa korkovähennysrajoitus perustuu enimmäkseen siirtohintaoikaisuun. Verolain taannehtivuudesta Verolain taannehtivasta vaikutuksesta Suomeen jo tehtyihin investointeihin tulisi pidättyä, jotta Suomeen investointeja tekevien tahojen luottamus oikeusvarmuuteen Suomessa ei heikentyisi. On huomattava, että suurella osalla konsernien sisäisiä lainoja on rahoitettu Suomessa tehtyjä investointeja ja korkojen vähennyskelpoisuus on otettu huomioon investointien hinnoittelussa. Suomi on myös saanut verotuloja (arvonlisäveroja, varainsiirtoveroja, tuloveroja) näistä Suomessa tehdyistä investoinneista. Varsinkin kun otetaan huomioon, että nyt esitettävä yleinen korkorajoitus ei ollut vuonna 2009 laaditussa Korkovähennykset tuloverotuksessa tausta-aineistossa suositeltu vaihtoehto, on lain taannehtivuus jo tehtyihin investointeihin investointeja tehneiden tahojen oikeusvarmuutta heikentävä tekijä. Investoijien luottamuksen heikentymisen rajoittamiseksi voimaantuloa voitaisiin vaiheistaa vielä siten, että 2014 ja parina sitä seuraavana vuonna vähennyskatto olisi korkeampi kuin ehdotettu 30% EBITDA:sta.

3 Erityiset säännökset Konsernitasesääntö Konsernitasesääntö on merkittävä parannus aiempaan luonnokseen verrattuna. Tämä voisi jäljempänä käsiteltävin täsmennyksin poistaa osan kaksinkertaisesta verotuksesta, jota esitys olisi muutoin aiheuttanut täysin kotimaisille konserneille näiden keskitetyn konsernirahoituksen vuoksi. Konsernitasesääntökään ei kuitenkaan poista yllä mainittua ongelmaa, jonka vuoksi konsernit voivat vetäytyä riskipitoisemmista uusista hankkeista, koska tytäryhtiön velkarahoitukseen liittyy kaksinkertaista verotusta tai ongelmia, joita tulee aiheutumaan suhdannevaihteluista. Kaikissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä ja useissa muissa yhtiöissä konsernitilinpäätös tehdään IFRS:n mukaan. Konsernin erillisyhtiöt kuitenkin tekevät useimmiten tilinpäätöksensä suomalaisen kirjanpitostandardin mukaan kirjanpitolain sallimalla tavalla. Myös verotus vaikuttaa ohjaavasti siihen, että erillisyhtiöt tekevät virallisen tilinpäätöksensä suomalaisen kirjanpitostandardin mukaan. Käytännössä verotoimistot ovat esimerkiksi katsoneet, että IFRS-erillistilinpäätöksen tekevä yhtiö ei voi tehdä täysiä EVL:n sallimia poistoja investoinneistaan sen muotoseikan vuoksi, että IFRS ei salli poistoeron kirjaamista tilinpäätökseen. Merkittäviä eroja IFRS:n ja suomalaisen kirjanpitostandardin välillä seuraa muun muassa juuri esitetystä poistoeron käsittelystä sekä liikearvon käsittelystä, joiden vuoksi erillisyhtiön oman pääoman ja taseen loppusumman suhde on lähes aina konsernin oman pääoman ja taseen loppusumman suhdetta matalampi. Sama on tilanne käytännössä myös jos konsernitilinpäätös tehdään suomalaisen kirjanpitostandardin mukaan, kun tällöinkin konsernitilinpäätöksessä poistoero jaetaan omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan, mutta erillisyhtiön tasolla poistoero rasittaa kokonaisuudessaan omaa pääomaa. Tämä tilanne tekee siis tyhjäksi esitetyn konsernitasesäännön huojentavan vaikutuksen kaikissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä, joiden on pakko tehdä IFRS-konsernitilinpäätös, ja muissa IFRS:ää vapaaehtoisesti soveltavissa konserneissa. Ongelmilta voidaan osaksi välttyä, jos konsernitasevertailussa myös erillisyhtiöiden osalta käytetään IFRS:n mukaan laadittuja tilinpäätöslukuja suomalaisen kirjanpitostandardin sijaan vaikka erillisyhtiö tekisi virallisen tilinpäätöksensä edelleen jälkimmäisen mukaan. Tämän vuoksi olisi hyvä täsmentää tämä asia nimenomaisesti esityksen perusteluissa ja mainita, että korkovähennysrajoituksen tarkastelua varten erillisyhtiöt voivat tehdä IFRS-tilinpäätöksen vaikka ne muuten virallisesti tekisivät vain suomalaisen kirjanpitostandardin mukaisen tilinpäätöksen. Erityisenä huomiona konsernitasesäännöstä on vielä se, että sivulla 25 on mainittu, että mahdollisesti siirtohintasäännösten nojalla oman pääoman sijoitukseksi katsottua velkaa ei otettaisi huomioon omana pääomana konsernitasesääntöä sovellettaessa. Tämä on aivan liian ankara ja epävarmuutta luova seuraamus varsinkin kun otetaan huomioon, että tällaista velan omaksi pääomaksi luokittelua on esiintynyt vasta verotuskäytännössä eikä tällaisesta omaksi pääomaksi luokittelusta ole julkaistua oikeuskäytäntöä kuten sivulla 4 todetaan. Tällainen kohtelu olisi myös verotuksen yleisen symmetriaperiaatteen vastaista. Parempi olisi, että myös mahdollinen omaksi pääomaksi luokiteltu velka otettaisiin huomioon omana pääomana konsernitasevertailua tehtäessä tai vaihtoehtoisesti tällaisen velan vähennyskelvottomiksi katsottuja korkomenoja ei laskettaisi vähentävänä tekijänä mukaan yleisen korkovähennysrajoituksen mukaista sallittua nettokorkomenoa laskettaessa.

4 Konsernitasevertailua koskeva säännös ei ota kantaa siihen, huomioidaanko vertailussa verovuotta edeltävän tilikauden tase vai verovuoden päättävä tase. Oikeusvarmuuden kannalta olisi parempi, että vertailussa huomioitaisiin verovuotta viimeksi edeltäneen tilikauden päättävä tase, koska tämä osoittaa rahoitustilanteen, josta verovuodelle jaksottuvat korot lasketaan. Kuten aiemmin on jo todettu, eri tytäryhtiöiden erilainen suhteellinen kannattavuus johtaa siihen, että tytäryhtiöiden omaa pääomaa on muutettava vuosittain konsernitasesäännön tyydyttämiseksi. Verovuotta edeltäneen tilikauden taseeseen perustuva vertailu vähentäisi oikeusvarmuusvajetta, vaikka pelkkään sijoitettuun omaan pääomaan perustuva vertailu olisi oikeudenmukaisin keino. Yhteensopivuus konserniavustuksen kanssa Esitetty rajoitus soveltuu erittäin huonosti yhteen konserniavustusjärjestelmän kanssa eikä yksikään muu konserniavustusjärjestelmää soveltava valtio, kuin nyt Suomi, olekaan vastaavaa yleistä korkovähennysrajoitusta implementoinut. Konserniavustus lasketaan korkojen ja poistojen jälkeisestä tuloksesta ja korkovähennysrajoitus muuten korkoja ja poistoja edeltävästä tuloksesta paitsi saatujen konserniavustusten osalta. Johdonmukaisempaa ja tarpeetonta verosuunnittelua vähentävää olisi, että rajoituksen laskentapohjaan lisättäisiin myös konserniavustusta antaneen yhtiön korkomenot, verotuksessa vähennettävät poistot ja muut korkovähennysrajoituksen laskentapohjaan kuuluvat erät. Jos konserniavustusta antanut yhtiö on antanut konserniavustusta useammalle yhtiölle tai sille itselleen on jäänyt verotettavaa tuloa konserniavustuksen jälkeen, jaettaisiin yllä mainitut erät annettujen konserniavustusten ja yhtiöön jätetyn verotettavan tulon suhteessa. Konsernirahoitukselle koituvat haitat Konsernivakuuksien vaikutuksen poisrajaaminen on merkittävä parannus esitykseen ja osin parantaa tilannetta konsernien kokonaisrahoituskustannuksen hallinnan osalta. Esitetyn 18a :n 6 momentti on kuitenkin edelleen tarpeettoman laaja. On varsin tavanomaista, että - samalla tavalla kuin konserniyhtiöiden muuta varallisuutta annetaan vakuudeksi ulkopuolisille lainoille konsernin emoyhtiöön keskitetyssä rahoitusmallissa - niin myös saamiset konserniyhtiöiltä annetaan ulkopuolisen lainan vakuudeksi. Tämä on siis normaali osa kotimaisten konsernien rahoituskustannusten hallintaa samalla tavalla kuin muiden konserniyhtiöiden varallisuuserien panttaus. Pykälään nyt tehty huojennus jää mitättömäksi, jos konsernilainojen panttaus voi saastuttaa ulkopuolisen lainan. Myös konserniyhtiöiden saamiset cash pooling järjestelmästä voivat olla ulkopuolisen velan vakuutena, jolloin ulkopuolinen velka olisi pykälän mukaan automaattisesti saastunut. Lainkohta pitäisi selvästi rajata sellaisiin tilanteisiin, joissa muutoin etuyhteyslainana annetut varat onkin sijoitettu jonnekin muualle, jotta niillä voidaan mahdollistaa ulkopuolisen tahon etuyhteysyritykselle antama laina ja saamisen sekä sitä vastaavan ulkopuolisen lainan määrät ja ehdot ovat toisiinsa verrannolliset. Yrityksillä voi olla monia täysin hyväksyttäviä syitä käyttää saamisiaan konsernin saamien lainojen vakuutena. Esimerkiksi yrityskiinnityksen haltijalla on suoraan lain nojalla etuoikeus myös kiinnityksen antajan kaikkiin saamisiin kiinnityksen määrään asti. Ei ole tarkoituksenmukaista, että yrityskiinnityksen käyttöä vakuutena rasitetaan merkittävällä ylimääräisellä verokustannuksella. Lisäksi factoring-rahoituksessa tai arvopaperistamisessa

5 konserniyhtiöiden myyntisaamisia asiakkailta tai muita saamisia voidaan pantata konsernin saaman rahoituksen vakuudeksi. Esityksen tarkoituksena ei voi olla rajata tällaisten normaalien rahoituskeinojen käyttöä lisäämällä niiden verokustannusta. Lisäksi on suhteetonta, että yhdenkin myyntisaamisen panttaus suurenkin pankkilainan vakuudeksi saastuttaa koko pankkilainan. Konsernien rahoituskustannusten tarpeettoman lisäämisen välttämiseksi 6 momenttia voitaisiin muuttaa siten, että alakohta 2) poistetaan kokonaan. Kohta 2) on liian kategorinen ja tekee käytännössä mitättömäksi esitykseen muuten tehdyn huojennuksen konsernivakuuksien osalta sekä liian kalliiksi monia täysin perusteluja ulkopuolisten tahojen kanssa solmittavia rahoitustransaktioita. Myös 6 momentin kohtaa 1) tulisi täsmentää. Etuyhteydessä olevan osapuolen saatavan yhteys velkaan on hyvin laaja ja jokseenkin epätäsmällinen käsite. Tätä voitaisiin parantaa esimerkiksi siten, että edellytettäisiin asiallista, määrällistä ja ajallista yhteyttä velkaan ja sitä, että saatava ei liity muuhun normaaliin liiketoimeen. Esityksen perusteluissa voitaisiin täsmentää, että tällainen saaminen muulta osapuolelta voisi olla esimerkiksi pankkitalletus, joka on tehty varta vasten etuyhteysyritykselle ulkopuoliselta saatavan lainan mahdollistamiseksi ja joka määrältään kattaa merkittävän osan, vaikkapa yli 50%, ulkopuoliselta saatavasta lainasta lainan nostohetkellä. Samoin esityksen perusteluissa voisi täsmentää, että 6 momentti ei kata esimerkiksi normaaleja factoring-, cash pooling- tai arvopaperistamisjärjestelyjä, joissa myyntisaamisia tai muita liiketoimintaan kuuluvia saatavia annetaan vakuudeksi konsernin kokonaisrahoituksen järjestelyn osana. Joukkovelkakirjalainat Esityksen perusteluissa sivulla 26 todetaan, että yleisölle liikkeelle laskettuja joukkovelkakirjalainoja ei yleensä pidettäisi etuyhteydessä olevien osapuolien välisinä velkoina. Esitetty lakiteksti ei kuitenkaan tue tätä. On monia hyväksyttäviä perusteita, joilla etuyhteydessä oleva osapuoli voi ostaa toisen etuyhteydessä olevan osapuolen liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja markkinoilta. Esimerkiksi taantumaoloissa kansainväliset sijoittajat voivat vetäytyä reuna-alueilta kuten Suomesta. Joukkovelkakirjamarkkinoilla tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisten yhtiöiden joukkovelkakirjat halpenevat. Tällöin suomalaisella etuyhteydessä olevalla osapuolella voi olla järkevää hankkia etuyhteydessä olevan osapuolen halvenneita velkakirjoja sijoittajilta. Näin konserni voi nettona vähentää tulevia rahoituskulujaan. Tällaista markkinahinnoitteluun perustuvaa velkakirjojen hankintaa ei pitäisi rasittaa ylimääräisillä verokuluilla. Pykälään voitaisiin lisätä momentti, jonka mukaan rajoituksia ei sovellettaisi liikkeelle laskettuihin joukkovelkakirjoihin ja muihin velkakirjoihin, joita etuyhteydessä oleva osapuoli voi hankkia markkinahintaan. Esityksen perusteluissa voitaisiin mainita tämän kattavan sekä yleisölle liikkeelle lasketut velkakirjat että ns. private placement tarjonnalla insititutionaalisille sijoittajille ynnä muille ammattimaisille sijoittajille tarjotut velkakirjat. De minimis sääntö Säännösten rakennetta on muutettu perusteetta heikompaan suuntaan, sillä aiemman säännöksen perusteella nettokorkomenot olivat vähennyskelpoisia euroon saakka kaikissa tilanteissa. Nykyisen muotoilun mukaisesti mikäli nettokorkomenot ovat esimerkiksi euroa, aiheuttaa tämä mahdollisesti sen, ettei mitään nettokorkomenoja voitaisi

6 vähentää. Tämä lopputulos, jonka mukaisesti euron nettokorkomenot ovat vähennyskelpoisia, mutta euron nettokorkomenot mahdollisesti eivät, vaikuttaa sattumanvaraiselta ja epäjohdonmukaiselta. Mikäli tähän loppu tulemaan on todella pyritty, tulisi tällainen näennäisesti perustelematon ja yhdenvertaisuutta koetteleva verotuskohtelu pystyä vähintäänkin perustelemaan. Parempana vaihtoehtona tulisi kuitenkin vielä tässä vaiheessa pitää sitä, että aiempi muotoilu tältä osin säilytetään, eli nettokorkomenojen tulisi olla vähennyskelpoisia kaikissa tilanteissa euroon saakka. Yhteenveto Konsernin emoyhtiön tai rahoitusyhtiön ottama ulkopuolinen laina, joka on annettu edelleen operatiivisille tytäryhtiöille osana konsernin kokonaisrahoitusta, tulisi jättää rajoitusten ulkopuolelle Verovelvollisella tulisi olla mahdollisuus näyttää, että oman pääoman taso on esimerkiksi keskimäärin ollut riittävä, mutta verotuksesta riippumaton tekijä on aiheuttanut suhdeluvun esim. tilapäisen alenemisen. Tällaisessa tilanteessa ei säännöksiä tulisi soveltaa Korkovähennysrajoituksen taannehtivaa vaikutusta jo tehtyihin investointeihin voitaisiin lieventää siten, että sallittu maksimivähennys olisi 2014 ja parina sitä seuraavana vuonna suurempi kuin 30% Esityksen perusteluissa olisi hyvä täsmentää, että konsernitasevertailussa sekä konsernin että velallisyhtiön osalta voidaan esittää selvityksenä IFRStilinpäätösluvut, vaikka erillisyhtiö tekisi virallisen tilinpäätöksen suomalaisen kirjanpitostandardin mukaan Lakitekstissä olisi hyvä täsmentää, tehdäänkö konsernitasevertailu sen verovuoden, jonka korkovähennyksiä tarkastellaan, päättävän tilikauden taseen vaiko verovuotta edeltävän viimeksi päättyneen tilikauden taseen mukaan. Jälkimmäinen näistä olisi enemmän oikeusvarmuutta parantava vaihtoehto Oman pääoman / taseen loppusumman suhdetta parempi vertailukohta olisi sijoitetun oman pääoman / taseen loppusumman suhde Mahdollisesti omaksi pääomaksi siirtohintasääntöjen perusteella uudelleen kvalifioitu laina olisi yleisen symmetriaperiaatteen johdonmukaisen noudattamisen mukaisesti otettava huomioon omana pääomana konsernitasevertailussa ja tämä olisi hyvä mainita esityksen perusteluissa Yleisen korkovähennysrajoituksen yhteensopivuutta konserniavustuksen kanssa tulisi parantaa ottamalla huomioon konserniavustusta maksaneen yhtiön korkovähennysrajoituksen laskentapohjaa parantavat erät konserniavustusta saaneen yhtiön verotuksessa pro rata saadun konserniavustuksen suhteessa 18a :n 6 momentin 2) kohta tulisi poistaa 18a :n 6 momentin 1) kohdan yhteys velkaan tulisi määrittää tarkemmin asiallisena, määrällisenä ja ajallisena yhteytenä velkaan Lainkohtaan tulisi lisätä momentti, jonka perusteella rajoituksia ei sovellettaisi liikkeelle laskettuihin joukkovelkakirjalainoihin De minimis säännön osalta aiempi muotoilu, jonka mukaan nettokorkomenojen ovat vähennyskelpoisia kaikissa tilanteissa euroon saakka, tulisi palauttaa ennalleen

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI KORKOMENOJEN VÄHENTÄMISEN RAJOITTAMISESTA VEROTUKSESSA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI KORKOMENOJEN VÄHENTÄMISEN RAJOITTAMISESTA VEROTUKSESSA Valtiovarainministeriölle Lausuntopyyntö VM044:00/2012 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI KORKOMENOJEN VÄHENTÄMISEN RAJOITTAMISESTA VEROTUKSESSA Yleisiä näkökohtia Finanssialan Keskusliitto (FK) suhtautuu

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista

Lisätiedot

Coffee at Alder & Sound s: Hallituksen esitys korkovähennysoikeuden rajoittamisesta

Coffee at Alder & Sound s: Hallituksen esitys korkovähennysoikeuden rajoittamisesta Coffee at Alder & Sound s: Hallituksen esitys korkovähennysoikeuden rajoittamisesta Reima Linnanvirta Partner Mika Sipilä Associate Alder & Sound Oy Vuorikatu 6 B 23 00100 Helsinki etunimi.sukunimi@aldersound.fi

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat Mäntsälän kunnan rakennejärjestelyn suunniteltu toteutus ja verotus 11.08.2014 / Mäntsälä Risto Walden, Kauppat.lisensiaatti risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Lisätiedot

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy Helsinki Oy SIIRTOHINNOITTELUA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET, SUUNNITTELU JA DOKUMENTOINTI OTM Silja Takalo-Eskola Helsinki Oy Toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten välisten liiketoimien hinnoittelua Kyse konsernin

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Talouspolitiikka Tero Honkavaara 25.5.2012 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI KOSKIEN KORKOVÄHENNYSOIKEUDEN RAJOITTAMISTA

Talouspolitiikka Tero Honkavaara 25.5.2012 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI KOSKIEN KORKOVÄHENNYSOIKEUDEN RAJOITTAMISTA Tero Honkavaara LAUSUNTO 1 (5) 25.5.2012 Valtiovarainministeriö Lausuntopyyntönne 12.4.2012 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI KOSKIEN KORKOVÄHENNYSOIKEUDEN RAJOITTAMISTA Luonnoksessa hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Rahoituslaskelma 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 4 163,1 27 575,2 Oikaisut liikevoittoon: Suunnitelman mukaiset poistot Realisoitumattomat kurssivoitot ja tappiot 61,8

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI 8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS)

Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS) 24.06.2010 Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS) JULIUS TALLBERG KIINTEISTÖT OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS:STÄ SUOMALAISIIN TILINPÄÄTÖSPERIAATTEISIIN

Lisätiedot

78-lomake Selvitys siirtohinnoittelusta. Verohallinnon asiakasinfo Juha Fagerstedt

78-lomake Selvitys siirtohinnoittelusta. Verohallinnon asiakasinfo Juha Fagerstedt 78-lomake Selvitys siirtohinnoittelusta Verohallinnon asiakasinfo 31.3.2016 Juha Fagerstedt Siirtohinnoitteludokumentointi Laki verotusmenettelystä 14 a : Verovelvollisen on laadittava kirjallinen selvitys

Lisätiedot

Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus 846,3 807,9 850,2 Vähemmistöosuus 0,0 0,0 0,0 OMA PÄÄOMA 846,3 807,9 850,2

Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus 846,3 807,9 850,2 Vähemmistöosuus 0,0 0,0 0,0 OMA PÄÄOMA 846,3 807,9 850,2 Tase, konserni, milj. euroa 30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009 VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineettomat hyödykkeet 116,5 109,7 108,3 Liikearvo 768,6 686,8 685,4 Aineelliset hyödykkeet 688,5 577,8 619,5 Pitkäaikaiset

Lisätiedot

Tase, konserni, milj. euroa

Tase, konserni, milj. euroa Tase, konserni, milj. euroa 30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009 VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineettomat hyödykkeet 112,5 105,4 108,3 Liikearvo 737,7 649,9 685,4 Aineelliset hyödykkeet 668,2 618,2 619,5 Pitkäaikaiset

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu Konsernin tuloslaskelma (IFRS) milj. euroa Q1-Q4 Q1-Q3 Q1-Q2 Q1 Liikevaihto 2 321,2 1 745,6 1 161,3 546,8 Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 949,2-1 462,6-972,9-462,8 Bruttokate 372,0 283,0 188,4 84,0

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot Emoyhtiön tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot 2011 COMPONENTA OYJ Panuntie 4, 00610 Helsinki /// Puh. 010 403 00, Fax 010 403 2721 /// www.componenta.com Kotipaikka Helsinki /// Y-tunnus

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Oikaisuja Suomen säädöskokoelmaan. Suomen säädöskokoelmaan n:o 1752/2015 (Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta)

Oikaisuja Suomen säädöskokoelmaan. Suomen säädöskokoelmaan n:o 1752/2015 (Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta) Suomen säädöskokoelmaan n:o 1752/2015 (Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta) Sivulla 1, johtolauseessa on: kumotaan kirjanpitoasetuksen (1339/1997) 1 luvun 1 :n 3 ja 4 momentti, 2 :n

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö 1.9.2006

Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö 1.9.2006 Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö Henrik Sormunen, Partner Tomi Seppälä, Partner PwC Sisällysluettelo Tilinpäätöstä koskevat UOYL:n säännökset pähkinänkuoressa Ongelma-alueita Sijoitetun vapaan

Lisätiedot

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 %

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 % 1/8 Liiketoimintaryhmien avainluvut miljoonaa euroa 10-12 10-12 1-12 1-12 2006 2005 2006 2005 Viestinvälitys Liikevaihto 236,1 232,3 841,7 825,7 Liikevoitto 36,3 30,3 104,3 106,3 Liikevoitto-% 15,4 % 13,0

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätös,

Emoyhtiön tilinpäätös, 106 FORTUM TILINPÄÄTÖS 2011 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Tuloslaskelma Liite 2011 2010 Liikevaihto 2 77 67 Muut tuotot 3 36 12 Henkilöstökulut 4 36 35 Poistot ja arvonalentumiset 7 8 9 Muut kulut 67 55 Liikevoitto/-tappio

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008 1/8 Tunnusluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2008 2007 2008 2007 Liikevaihto, milj. euroa 561,4 463,2 1 952,9 1 710,6 Liikevoitto ilman kertal. erää 27,0 22,1 95,1 101,8 Liikevoittoprosentti ilman kertal. erää

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2006 oli 3,8 meur (2,9 meur 1-3/2005). Vertailukelpoinen liikevaihto 1-3/2005 oli 3,4 meur.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2006 oli 3,8 meur (2,9 meur 1-3/2005). Vertailukelpoinen liikevaihto 1-3/2005 oli 3,4 meur. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 28.4.2006 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N TULOS PARANI Osavuosikatsaus 1-3/2006 (IFRS) - Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2006 oli 3,8 meur (2,9 meur 1-3/2005). Vertailukelpoinen

Lisätiedot

Vuokrasopimuskannan arvo 31.8.2015 oli 61,3 M (62,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 3,9 v. (4,0 v.).

Vuokrasopimuskannan arvo 31.8.2015 oli 61,3 M (62,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 3,9 v. (4,0 v.). JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 2.10.2015 JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.8.2015 Katsauskauden liikevaihto 10,1 M ylitti (+ 7,8 %) edellisvuoden liikevaihdon (9,4

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Fortum allekirjoitti 13 maaliskuuta 2015 sopimuksen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Kauppa saattaa päätökseen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriölle

Valtiovarainministeriölle Valtiovarainministeriölle Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain, tuloverolain 58 :n ja verotusmenettelystä annetun lain 65 :n muuttamisesta Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan Oyj Pörssitiedote 28.4.2014, klo 11:00 Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan on noudattanut 1.1.2014 alkaen uusia IFRS 10 (Konsernitilinpäätös) ja IFRS 11 (Yhteisjärjestelyt) - standardeja.

Lisätiedot

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00 Konsernin LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 137 267 442,47 133 221 948,96 Käyttökorvaukset 369 976,17 297 155,70 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Konserni, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu 6,

Lisätiedot

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 %

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 % 1/7 Liiketoimintaryhmien avainluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2007 2006 2007 2006 Itella Viestinvälitys Liikevaihto 248,6 243,4 893,8 869,7 Liikevoitto 21,3 28,1 88,9 73,6 Liikevoitto-% 8,6 % 11,5 % 9,9 %

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008 1/8 Tunnusluvut 7-9 7-9 1-9 1-9 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 468,0 396,5 1 391,5 1 247,4 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 24,2 14,1 68,1 79,7 101,8 Voitto ennen veroja, milj.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Suomen Posti konsernin tunnusluvut

Suomen Posti konsernin tunnusluvut n tunnusluvut 1 3/2006 1 3/2005 Muutos 1 12/2005 % Liikevaihto, milj.euroa 384,9 312,4 23,2 1 348,2 Liikevoitto, milj.euroa 37,7 32,7 15,3 117,3 Liikevoittoprosentti 9,8 10,5 8,7 Oman pääoman tuotto, %

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008 1/8 Tunnusluvut 4-6 4-6 1-6 1-6 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 470,6 413,0 923,5 850,9 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 10,6 19,7 43,9 65,6 101,8 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti:

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti: OHJELMAESITTEEN TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 HELSINGIN OP PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAAN 2014 (200.000.000 EUROA) SEKÄ HELSINGIN OP TUOTTODEBENTUURI 5/2014 LAINAKOHTAISIIN EHTOIHIN

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2016 AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa 2016 2015 Muutos, % 2016 2015 Muutos, % 2015 Liikevaihto 269,6 269,3 0 % 860,5 840,7 2 % 1 130,7 Käyttökate

Lisätiedot

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestian täydellinen osavuosikatsaus julkaistaan 9.8.2005 hallituksen kokouksen jälkeen.

Lisätiedot

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY TASEKIRJA 31.12.2015 OIKIAN SOLUTIONS OY OIKIAN SOLUTIONS OY 2435594-9 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä

Lisätiedot

Yhtiö keskittyy edelleen sähköteknisiin tuotteisiin ja pitkälle jalostettuihin alumiinikomponentteihin.

Yhtiö keskittyy edelleen sähköteknisiin tuotteisiin ja pitkälle jalostettuihin alumiinikomponentteihin. NORDIC ALUMINIUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS 20.04.2012 Klo 10.00 1(6) NORDIC ALUMINIUM OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2012 Nordic Aluminiumin liikevaihto katsauskaudella oli 16,24 miljoonaa euroa (18,24 miljoonaa

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.4. 30.6.2009 sekä 1.1.2009 30.6.2009 (Tilintarkastamaton)

OSAVUOSIKATSAUS 1.4. 30.6.2009 sekä 1.1.2009 30.6.2009 (Tilintarkastamaton) 1(18) Finnlines Oyj Pörssitiedote 30.7.2009 OSAVUOSIKATSAUS 1.4. 2009 sekä 1.1.2009 2009 (Tilintarkastamaton) Luvut tilintarkastamattomia KONSERNIN TULOSLASKELMA, IFRS 1.1. - 2009 1.1. - 1.1. - 31.12.

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT 524 N:o 151 Liite I RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT TULOSLASKELMA Palkkiotuotot Hallinnointipalkkiot - Hallinnointipalkkioiden palautukset Merkintäpalkkiot Lunastuspalkkiot palkkiot Tuotot

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009 1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Oikaisut IFRS:n mukaisiin. Datacenter Solutions - laatimisperiaatteisiin. muut järjestelyt. tilintarkastamaton. muut tuotot - 0, ,3

Oikaisut IFRS:n mukaisiin. Datacenter Solutions - laatimisperiaatteisiin. muut järjestelyt. tilintarkastamaton. muut tuotot - 0, ,3 Alustava Pro Forma konsernin tuloslaskelma 1.1.-31.12.2014 EURm IFRS Descom Group Oy Kauppahinnan kohdistamiseen liittyvät oikaisut Solteq Oyj tilintar kastett u Datacenter Solutions - liiketoiminnan divestointi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

Konsernin tilinpäätös- ja verosuunnittelu. IFRS Forum / 29.5.2012 / Helsinki Risto Walden, KTL, KLT risto@bilanssi.

Konsernin tilinpäätös- ja verosuunnittelu. IFRS Forum / 29.5.2012 / Helsinki Risto Walden, KTL, KLT risto@bilanssi. Konsernin tilinpäätös- ja verosuunnittelu IFRS Forum / 29.5.2012 / Helsinki Risto Walden, KTL, KLT risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 Konserniavustus Konserniavustus Laki konserniavustuksesta verotuksessa

Lisätiedot

1.7. - 30.9. 2009 1.7. - 30.9. 2008

1.7. - 30.9. 2009 1.7. - 30.9. 2008 1(18) Finnlines Oyj Pörssitiedote 4.11. OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU (Tilintarkastamaton) Luvut tilintarkastamattomia KONSERNIN TULOSLASKELMA, IFRS 1.7. - 30.9. 1.7. - 30.9. 1.1. - 30.9. 1.1. - 30.9.

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Toimintaympäristön kehitys 1-9/2011 Suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation kysynnän kasvu jatkui koko katsauskauden ajan.

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013 MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 6. helmikuuta 2013 TAMMI JOULUKUU Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 142,7 milj. euroa (130,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 9,2 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 1) Liikevaihto Vuokrat 144 543 408,84 139 199 578,93 Käyttökorvaukset 209 446,66

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/2004 7-9/2003 1-9/2004 1-9/2003 2003 Liikevaihto 695,2 683,0 2 142,4 2 054,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 57,6 11,7 80,2

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot