HUS on hankkinut asiassa oikeudellisen arvion oikeustieteen tohtori, akatemiaprofessori Kaarlo Tuorilta, jonka lausunto on liitteenä 3.

Transkriptio

1 Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE POTILASSIIRTOASIASSA HYVLTK 66 Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta päätti esityslistalla esitetyillä perusteilla hylätä perusteettomana oikaisuvaatimuksen lautakunnan päätöksestä "Kuntien siirtokuljetusten järjestäminen eteenpäin", liite 1. Oikaisuvaatimuksen tehneet Falck Ensihoito Oy, 9Lives Oy ja Etelä-Suomen Ensihoito Oy asiamiehenään asianajaja Anna Kuusiniemi-Laine ovat tehneet päivätyn valituksen Helsingin hallinto-oikeudelle, liite 2. Kaikki valitusasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa ja ennen kokousta tutustuttavissa hallintojohtaja Pekka Rantamäen virkahuoneessa. Helsingin hallinto-oikeus pyytää lautakuntaa antamaan valituksen johdosta lausuntonsa (saatu pidennystä alkuperäiseen määräaikaan ) mennessä. Esittelijä toteaa, että valituksessa ei ole oikaisuvaatimukseen nähden esitetty kovinkaan paljon uusia perusteita valituksen tueksi. HUS on hankkinut asiassa oikeudellisen arvion oikeustieteen tohtori, akatemiaprofessori Kaarlo Tuorilta, jonka lausunto on liitteenä 3. HUSin hallintojohtaja, varatuomari Ilkka Kauppinen on saapuvilla lautakunnan kokouksessa. Päätösesitys Lautakunta päättää antaa kunnallisvalituksen johdosta Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan sisältöisen lausunnon: Valituskirjelmässä valittajat vaativat, että hallinto-oikeus 1. kumoaa lautakunnan päätökset ja ; 2. palauttaa asian lautakunnan uudelleen käsiteltäväksi ja mahdollisuuksien mukaan antaa sille sisällöllistä ohjausta, josta käy ilmi hallintotuomioistuimen viranomaisia sitova arvio lainmukaisen päätöksenteon puitteista; 3. määrää välittömästi täytäntöönpanon keskeytyksen koskien lautakunnan päätöstä ottaa kuntien siirtokuljetukset omaksi toiminnaksi ja tehdä tähän liittyviä toimenpiteitä; ja 4. määrää Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan maksamaan valittajien oikeudenkäyntikulut myöhemmin erikseen esitettävän laskelman mukaisesti lainmukaisine korkoineen. Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta katsoo, että lautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antama päätös ja sitä edeltävä päätös ovat lainmukaisia. Valittajien tekemä kunnallisvalitus on hylättävä perusteettomana. Valittajien on korvattava HUSin oikeudenkäyntikulut myöhemmin esitettävän laskun mukaisesti laillisine korkoineen. Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta uudistaa oikaisuvaatimusta koskevassa päätöksessään esittämänsä perustelut sekä viittaa oikeustieteen tohtori, akatemiaprofessori Kaarlo Tuorin asiassa antamaan asiantuntijalausuntoon, joka on tämän lausunnon liitteenä.

2 Lisäksi esitämme lausuntonamme seuraavaa: Suomen terveydenhuoltojärjestelmä, ensihoito ja potilassiirrot a) Terveydenhuoltolain mukaan kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Ne voivat tuottaa palvelut yksin tai muodostaa kuntayhtymiä. Kunta voi myös ostaa palveluja muilta kunnilta, järjestöiltä tai yksityisiltä palvelun tuottajilta. Lainsäädännössä määritellään keskeiset sosiaalihuollon, kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon palvelut, jotka kuntien on järjestettävä. Kunnat voivat lainsäädännön rajoissa päättää palvelujen laajuudesta, sisällöstä ja järjestämisen tavasta. Toiminta ja palvelut rahoitetaan pääosin kunnallisverolla. Valtio tukee palvelujen järjestämistä maksamalla kunnille valtionosuuksia. Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus määräytyy laskennallisesti muun muassa kunnan asukasluvun, asukkaiden ikäjakauman ja sairastavuuden perusteella. Kuntien muodostamat lakisääteiset sairaanhoitopiirin kuntayhtymät vastaavat erikoissairaanhoidon järjestämisestä alueellaan. Sairaanhoitopiirit suunnittelevat ja kehittävät erikoissairaanhoitoa niin, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toimivan kokonaisuuden. Jokaisen kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiiriin. Sairaanhoitopiiri tuottaa erikoissairaanhoidon palvelut, joita perusterveydenhuollon ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa. Ne vastaavat myös kunnallisen terveydenhuollon tuottamien laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä muiden erityispalvelujen ohjauksesta ja laadun valvonnasta, tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta sekä kunnallisen terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamisesta. Yksityiset terveyspalvelut täydentävät julkisia palveluja. Yksityiset palveluntuottajat, eli yritykset, järjestöt ja säätiöt, voivat myydä palvelujaan kunnille, kuntayhtymille tai suoraan asiakkaille. b) Ensihoito ja potilassiirrot Ensihoito on ensisijaisesti hoitolaitosten ulkopuolella tapahtuvaa akuuttipotilaitten hoitoa ja kuljetusta. ThL 40 : "Äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön." Terveydenhuoltolain myötä ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi sairaanhoitopiirien tehtäväksi. ThL 39 : "Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden." HUS:ssa ensihoidon järjestäminen on jaettu järjestämisalueille, joista yksi on Hyvinkään sairaanhoitoalue. ThL 39 : "Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta."

3 HyShalla on käytössä kaikki sallitut tuotantotavat: ensihoitopalvelua tuotetaan sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen voimin. Lisäksi kuntien vastattavat siirtokuljetukset on kilpailutettu, ja tässä yhteydessä kilpailutettiin myös ns. täydentävä ensihoitopalvelu. Potilaan siirtokuljetus tarkoittaa hoitolaitoksessa olevan potilaan kuljetusta toiseen hoitolaitokseen joko lääketieteellisin (esim. sairauden vaikeusaste, sairaaloiden työnjako) tai hallinnollisin (esim. potilaan kotikunta) perustein. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen tehtävänä on sovittaa yhteen alueensa suunnitellut potilassiirrot. ThL 73 : "Jos potilaan sairaus sitä vaatii, on kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän huolehdittava toimintayksikkönsä potilaan kuljetuksesta toisessa toimintayksikössä tai terveyskeskuksessa annettavaa hoitoa tai suoritettavia toimenpiteitä varten." ThL 46 : "Ensihoitokeskuksen tehtävänä on sovittaa yhteen alueensa hoitolaitosten väliset suunnitellut potilassiirrot." Potilaiden siirtokuljetukset voidaan toiminnallisesti luokitella kiireellisiin ja kiireettömiin siirtokuljetuksiin. - kiireellinen siirtokuljetus on kysymyksessä silloin, kun yllättävä ja ennakoimaton huono potilas on liian matalan tason hoitolaitoksessa (esim. sydäninfarktipotilas tulee taksilla terveyskeskukseen), tai hoitolaitoksen osastopotilaalla tapahtuu voinnin yllättävä romahdus. - kiireettömässä siirtokuljetuksessa potilas tarvitsee siirron toiseen hoitolaitokseen, mutta asialla ei ole lääketieteellisesti kiire. Osa kiireettömistä siirtokuljetuksista on ennakoituja kiireettömiä siirtoja eli aikatilauksia, esimerkiksi terveyskeskuksen vuodeosaston potilas viedään sovitusti tiettynä kellonaikana saamaan sädehoitoa. 1. Mistä nyt on kysymys? HUS on lakisääteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, joka on alueellisesti organisoitunut viiteen sairaanhoitoalueeseen. Hyvinkään sairaanhoito- alueeseen kuuluvat viisi kuntaa ovat HUSin jäsenkuntia. Kuten oikaisuvaatimusta koskevassa päätöksessä on todettu, HUSin jäsenkuntien keskenään hyväksymän perussopimuksen mukaan HUS voi hoitaa muitakin kuin lakisääteisiä tehtäviä. Se voi muun muassa tuottaa myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi. Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnat antoivat vuonna 2013 niiden järjestämisvastuullaan olleet, terveyskeskusten/sosiaalitoimen hoitolaitosten, potilaiden siirtokuljetukset sairaanhoitoalueen hoidettavaksi, joka tuolloin kilpailutti ne. Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta päätti , että edellä mainitut vuonna 2013 kilpailutetut kiireelliset, ennakoimattomat potilassiirrot otetaan sairaanhoitoalueen omaksi toiminnaksi alkaen. Kiireettömien potilassiirtojen eli aikatilausten osalta lautakunta valtuutti sairaanhoitoalueen johtajan kuntien valtuuttamana sopimaan HUS Logistiikka liikelaitoksen kanssa, että se ottaisi kyseiset potilassiirrot hoidettavakseen. Valituksessa ei ole esitetty kovinkaan paljon uutta oikaisuvaatimukseen nähden. Valituksen tekijät eivät ole mieltäneet mitä tarkoittaa terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu. Hyvinkään sairaanhoitoalue on toteuttanut alueen kuntien sen hoidettavaksi siirtämien kuntien terveyskeskusten ja sosiaalitoimen hoitolaitosten potilaiden siirrot vuonna 2013 kilpailuttamalla ky-

4 seiset palvelut. Nyt sairaanhoitoalueen lautakunta on tehnyt päätöksen, jonka mukaan osa potilaiden siirroista hoidettaisiin Hyvinkään sairaanhoitoalueen henkilöstön ja osa HUS Logistiikka liikelaitoksen henkilöstön toimesta Järjestämisvastuussa on kysymys siitä, että siitä vastuussa oleva taho huolehtii siitä, että järjestämisvastuun piiriin kuuluvat henkilöt saavat lain heille takaamat palvelut. Palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen ovat eri asioita. Järjestäjä päättää sen, miten palvelut tuotetaan: a) omana toimintana, b) horisontaalisena yhteistyönä muiden kunnallisten organisaatioiden kanssa tai c) kilpailuttamalla kyseiset palvelut. Valittajat kääntävät valituksessa asian päälaelleen katsoen, että HUS ei voi organisaationsa sisälläkään toteuttaa tilaaja-tuottajamallia, po. tapauksessa Hyvinkään sairaanhoitoalue vs. HUS-Logistiikka liikelaitos. Prof. Tuori toteaa asiantuntijalausuntonsa s. 7: " Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnat ovat antaneet Hyvinkään sairaanhoitoalueen hoidettavaksi kuntalain 8 :n 1 momentin (aikaisemman lain 3 :n 2 momentin) mukaisesti siirtokuljetukset, jotka terveydenhuoltolain 73 :n mukaan kuuluvat niiden järjestämisvastuuseen. Hyvinkään sairaanhoitoalue on puolestaan hankkinut siirtokuljetukset kuntalain 9.n 1 momentin (aikaisemman lain 2 :n 2 momentin) mahdollistamalla tavalla yksityiseltä palvelutuottajalta. HUS:n toimintayksiköiden välistä siirtoliikennettä on hoitanut HUS Logistiikka. Sairaanhoitoalueen lautakunnan tekemän päätöksen mukaan kuntien siirtokuljetukset otetaan sairaanhoitoalueen omaksi toiminnaksi, kuitenkin niin, että kuntien niin sanotut aikatilauskuljetukset siirtyvät HUS Logistiikalle. On syytä todeta, että HUS:n kannalta sekä sairaanhoitoalueen että HUS:n organisaatioon kuuluvan HUS Logistiikan kuljetuspalvelujen tuotanto on HUS:n omaa toimintaa. HUS:n muiden toimintayksiköiden ja HUS Logistiikan väliset "sopimukset" palvelujen tuottamisesta eivät ole kahden erillisen oikeussubjektin välisiä sopimuksia. Ne toteuttavat niin sanottua tilaaja-tuottaja -mallia HUS:n sisäisessä organisaatiossa ja kirjanpidossa." Valituksessa vedotaan edelleen siihen, että: potilaiden siirtokuljetuksissa olisi kysymys puhtaasti taloudellisesta toiminnasta ja että päätös on EU:n valtiontukisäännösten vastainen - "HUS ei voi laillisesti tehdä päätöstä ryhtyä harjoittamaan taloudellista toimintaa liikelaitoksissa tai viranomaismuodossa tai jatkaa taloudellista toimintaa tässä muodossa. Valituksenalainen päätös ja oikaisuvaatimuksen kohteena ollut päätös tarkoittaa laittoman valtiontuen myöntämistä HUSin sairaankuljetustoiminnalle valtiontukisääntelyn vastaisesti Koska viimeistään samassa yhteydessä ei ole päätetty HUSin ja HUS Logistiikan sairaankuljetustoimintojen yhtiöittämisestä, päätös on EU:n valtiontukisääntöjen vastainen ja samalla kuntalain vastainen. - siirtokuljetusten hankkimista ei ole kilpailutettu, eikä maksettavan korvauksen markkinaehtoisuutta ole muutoinkaan selvitetty. Valtiontuki muodostuu tältä osin markkinahinnan ylittävästä hinnasta, jonka HUS palvelujen tuottamisesta maksaa " Valituskirjelmässä on esitetty seikkoja, jotka kirjelmän mukaan suosisivat HUSia yksityisiin yrityksiin nähden. "Jotta yksityinen ja julkisomisteinen palvelutuotanto toimisivat kilpailuneutraaleissa olosuhteissa, julkisomisteinen palvelutuotanto on yhtiöitettävä, kun kyse on taloudellisesta toiminnasta." Sivuhuomautuksena todettakoon, että (kohta c) verovapauksia eritellessään valituskirjelmässä on viitattu kuntiin, ei kuntayhtymiin. Niiden verokohtelu poikkeaa jonkin verran toisistaan.

5 Lautakunnan vastaus Lautakunta toteaa, että kuntalakia muutettiin Euroopan komission EU-valtiontu kisäännöksien vastaisiksi katsomien tukien poistamiseksi. Säännösten tar koituksena on turvata toimiva kilpailu ja toimivat markkinat. Kilpailuneutrali teettisäännökset siirrettiin sisällöllisesti lähes sellaisenaan voi maan astuneeseen uuteen kuntalakiin. Kuntalain 126 :n 1. momentissa säädetään yhtiöittämisvelvoitetta koskevasta pääsäännöstä, jonka mukaan kunnan hoitaessa 7 :ssä tarkoitettua tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Säännöstä sovelletaan myös kuntayhtymään. Pykälässä ei tarkemmin määritellä, mitä tarkoitetaan kilpailutilanteella markkinoilla. Olemme oikaisuvaatimusta koskevassa päätöksessämme käsitelleet varsin laajasti ja yksityiskohtaisesti, mitä tarkoitetaan toimimisella kilpailluilla markkinoilla. EU-valtiontukisäännöksiä sovelletaan taloudelliseen toimintaan. EU:n komissio on pyrkinyt tiedonannoillaan selkiyttämään taloudellisen ja ei-taloudellisen toiminnan käsitteitä antamassaan tiedonannossa Euroopan unionin valtiontukisääntöjen soveltamisesta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottamisesta myönnettäviin korvauksiin (2012/C8/02 kohdat 8-30). Tiedonannon mukaan muun muassa kansallinen solidaarisuusperiaatteeseen perustuva sosiaaliturva ja terveydenhuolto sekä julkisesti rahoitettu ja valvottu koulutusjärjestelmä eivät ole toimintaa markkinoilla. Solidaarisuusperiaatteella tarkoitetaan muun muassa sitä, ettei tuen suuruus ole riippuvainen henkilön maksamista vakuutusmaksuista eikä toiminnan tavoitteena ole voiton tavoittelu. Lautakunnan kannan tueksi viittaamme siihen, mitä prof. Tuori on todennut asiantuntijalausuntonsa s käsitellessään taloudellisen toiminnan käsitettä EU:n kilpailulainsäädännössä: "SEUT VII luvun 1 jakson kilpailusääntöjen, kuten valtiontukisäännöstön, soveltamisala on määritelty yrityksen käsitteen avulla. Yrityksen käsite taas määritellään asianomaisen yksikön harjoittaman toiminnan kautta. Yritys harjoittaa taloudellista toimintaa, ja taloudellista toimintaa on Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kaikki toiminta, jota harjoitetaan markkinoilla. Kuten tuomioistuin on niin ikään vakiintuneesti korostanut, yrityksen oikeudellinen organisaatiomuoto tai rahoitustapa eivät ole ratkaisevia vaan sen harjoittama toiminta. Palveluissa olennainen raja kulkee taloudellisten ja ei-taloudellisten palvelujen välillä. SEUT 57 artiklan mukaan "tässä sopimuksessa palveluilla tarkoitetaan suorituksia, joista tavallisesti maksetaan korvaus ja joita määräykset tavaroiden, pääomien tai henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta eivät koske". "Korvaus" - englanniksi remuneration - viittaa nimenomaan markkinaehtoiseen korvaukseen. Jotta palvelut kuuluisivat EU:n kilpailulainsäädännön alaan, edellytyksenä on, että ne tuotetaan markkinoille ja niistä suoritetaan korvaus. Palvelun sisältö ei ole ratkaisevaa vaan sen taloudellinen luonne, joka puolestaan määräytyy sen perusteella, tarjotaanko palvelua markkinoille vai ei. Samoja palveluja voidaan tuottaa sekä taloudellisina, toisin sanoen markkinoille suunnattuina, palveluina, jolloin ne tuottavat yksiköt kuuluvat EU:n kilpailulainsäädännön yritys-käsitteen piiriin, että ei-taloudellisina palveluina, jolloin ne tuottavat yksiköt eivät ole EU:n kilpailusääntöjen tarkoittamia yrityksiä. Näin on asianlaita Suomen terveydenhuollossa. Julkiset terveydenhuoltopalvelut, jotka rahoitetaan pääosin julkisin varoin ja joista potilaalta mahdollisesti perittävällä maksulla ei ole EU-oikeuden tarkoittaman korvauksen luonnetta, eivät ole taloudellisia palveluja, eivätkä ne tuottavat yksiköt, kuten sairaanhoitopiirien kuntayhtymät, ole ainakaan näiden palvelujen osalta EU:n kilpailusääntöjen tarkoittamia yrityksiä. Se, että muut toimijat tarjoavat saman sisältöisiä terveydenhuoltopalveluja markkinoille, ei muuta julkisen

6 terveydenhuollon palveluja taloudellisiksi. Myöskään se, että julkisen terveydenhuollon yksiköt mahdollisesti hankkivat osan järjestämisvastuuseensa kuuluvista, potilaille tarjottavista terveydenhuoltopalveluista muilta palveluntuottajilta, ei muuta niiden itse, omana toimintanaan, tuottamia terveydenhuoltopalveluja taloudellisiksi palveluiksi eikä saata niitä EU:n kilpailusääntöjen, kuten valtiontuki- sään nöstön piiriin. Olennaista on se, että tarjoavatko julkisen terveydenhuollon yksiköt palveluita markkinoille vai ei. Silloin kun ne tuottavat näitä palveluja vastattavanaan olevien lakisääteisten, solidaarisuusperiaatteen mukaisesti organisoitujen julkisen terveydenhuollon tehtävien hoitamiseksi, ne eivät tarjoa niitä markkinoille. Valituksessa viitataan siihen, että yritykset ovat Suomessa tuottaneet merkittävän osan siirtokuljetuksista; että siirtokuljetuksia ei ole varattu eikä ole voitukaan varata julkisille tahoille; ja että Hyvinkään sairaanhoitoalue on itsekin käyttänyt palveluntuottajana yksityistä sektoria. Millään näistä seikoista ei ole oikeudellista merkitystä, kun arvioidaan HUS:n itse tuottamien siirtokuljetusten luonnetta EU:n kilpailusääntöjen sovellettavuuden kannalta. Siirtokuljetukset ovat taloudellista toimintaa vain silloin, kun niitä tarjotaan markkinoille. Kun HUS tuottaa itse lakisääteiseen terveyden huoltoon kuuluvat siirtokuljetukset, jotka ovat sen tehtävänä joko suoraan terveydenhuoltolain nojalla tai jäsenkuntien sille siirtäminä, se ei tarjoa niitä markkinoille, eivätkä nämä palvelut ole taloudellista toimintaa, johon sovel lettaisiin EU:n valtiontukisäännöstöä. Tämä koskee sekä Hyvinkään sai raanhoitoalueen että HUS-oikeushenkilöön kuuluvan HUS Logistiikan tuot tamia palveluja. Kuten olen edellisessä jaksossa osoittanut, se, että jäsen kunnat suorittavat kuntayhtymälle siirtokuljetuksista, aivan kuten muistakin asukkaidensa terveydenhuoltopalveluista, HUS:lle perussopimuksen oma kustannusperusteen mukaista korvausta tai että HUS:n organisaation sisäl lä sovelletaan tilaaja-tuottaja -mallia, ei muuta HUS:n omaa palvelutuotan toa EU:n valtiontukisäännöstön piiriin kuuluvaksi taloudelliseksi toiminnaksi. Kantaa, jonka mukaan HUS:n omana toimintanaan tuottamat siirtokuljetukset olisivat taloudellista toimintaa, perustellaan valituksessa myös luonnoksella komission tiedonannoksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä. Valituksessa vedotaan luonnoksen harhaan johtavaan suomenkieliseen käännökseen, joka kuluu seuraavasti: "Yleisemmin ottaen se, että jokin palvelu tuotetaan itse, ei vaikuta toiminnan taloudelliseen luonteeseen" (kurs. KT). Luonnoksen englanninkielisessä versiossa "itse" sanan vastine on in-house. Hyvinkään sairaanhoitoalue tai HUS-oikeushenkilöön kuuluva HUS Logistiikka eivät ole in-house -käsitteen tarkoittamia sidosyksikköjä, eikä lainatulla lausumalla ole lainkaan merkitystä arvioitaessa niiden toiminnan mahdollista taloudellista luonnetta. Valituksessa väitetään, että komission ohjeistuksessa valtiontuen käsitteestä olisi nimenomaisesti todettu, että "se, että HUS tuottaa palvelun saman juridisen yksikön sisällä eli HUS Logistiikassa tai Hyvinkään sairaanhoitoalueella, ei ole peruste poiketa EU:n valtiontukisäännöistä". Tämä ei pidä paikkaansa. Valituksessa viitataan siihen, että yritykset ovat Suomessa tuottaneet merkittävän osan siirtokuljetuksista; että siirtokuljetuksia ei ole varattu eikä ole voitukaan varata julkisille tahoille; ja että Hyvinkään sairaanhoitoalue on itsekin käyttänyt palveluntuottajana yksityistä sektoria. Millään näistä seikoista ei ole oikeudellista merkitystä, kun arvioidaan HUS:n itse tuottamien siirtokuljetusten luonnetta EU:n kilpailusääntöjen sovellettavuuden kannalta. Siirtokuljetukset ovat taloudellista toimintaa vain silloin, kun niitä tarjotaan markkinoille. Kun HUS tuottaa itse lakisääteiseen terveydenhuoltoon kuuluvat siirtokuljetukset, jotka ovat sen tehtävänä joko suoraan terveydenhuoltolain nojalla tai jäsenkuntien sille siirtäminä, se ei tarjoa niitä markkinoille, eivätkä nämä palvelut ole taloudellista toimintaa, johon sovellettaisiin EU:n valtiontukisäännöstöä. Tämä koskee sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueen että HUS-oikeushenkilöön kuuluvan HUS Logistii-

7 kan tuottamia palveluja. Kuten olen edellisessä jaksossa osoittanut, se, että jäsenkunnat suorittavat kuntayhtymälle siirtokuljetuksista, aivan kuten muistakin asukkaidensa terveydenhuoltopalveluista, HUS:lle perussopimuksen omakustannusperusteen mukaista korvausta tai että HUS:n organisaation sisällä sovelletaan tilaaja-tuottaja -mallia, ei muuta HUS:n omaa palvelutuotantoa EU:n valtiontukisäännöstön piiriin kuuluvaksi taloudelliseksi toiminnaksi." 2. Toimiminen markkinoilla ja yhtiöittämisvelvollisuus Valituksessa toistetaan oikaisuvaatimuksen väite siitä, että potilassiirtotehtävien vuoksi sekä Hyvinkään sairaanhoitoalue että HUS-Logistiikka olisi tullut yhtiöittää. Vuonna 2013 kuntalain muuttamisesta säädetyn lain kanssa samanaikaisesti säädettiin laki kilpailulain muuttamisesta. Niissä on erilainen terminologia: kuntalaissa säädetään kilpailluilla markkinoilla toimimisesta kun taas kilpailulaissa säädetään taloudellisesta toiminnasta. Hallituksen kyseisten esitysten perusteluista käy kuitenkin suoraan ilmi, että kuntalakiin ja kilpailulakiin sisällytettyä kilpailuneutraliteettia koskevaa normistoa on tulkittava siten, että ne ovat sopusoinnussa SEUT 106 artiklalle EU:ssa annettujen tulkintojen kanssa. Oikaisuvaatimusta koskevassa päätöksessämme olemme todenneet, että "kuntalain 126 lähtee siitä, että pykälän toisen momentin 1-6 kohdissa mainituissa tapauksissa ei ainakaan ole kyse toiminnasta kilpailutilanteessa markkinoilla eikä siten myöskään ole yhtiöittämisvelvoitetta. Kuntalain 126 :n 2 momentin 2 ja 3 kohdan mukainen yhteistoiminta, josta nyt on kysymys, jää yhtiöittämisvelvollisuuden ulkopuolelle, koska kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää julkista tarjouskilpailua. Lainkohdan ajatuksena on se, että kuntayhtymä voi tuottaa palveluja sen jäsenkunnalle. Tämä käy selvästi ilmi muun muassa säännöstä edeltäneen kuntalain 2 a :n hallituksen esityksen yksityiskohtaisista perusteluista s , missä todetaan, ettei sellaista yhteistoimintaa, jota ei sidosyksikkösäännöksien tai muiden hankintalakien säännöksien perusteella tarvitse kilpailuttaa, katsottaisi hoidettavan kilpailutilanteessa markkinoilla. Säännös koskisi sekä kunnan lakisääteisiä että vapaaehtoisia tehtäviä. Vastaava säännös koskee myös kuntayhtymiä. Jos kuntayhtymän jäsenkunnalleen tuottamat palvelut katsottaisiin yhtiöittämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi taloudelliseksi toiminnaksi, tulisi vastaavan logiikan mukaan koko kuntayhtymä yhtiöittää julkisen vallan käyttöä lukuun ottamatta. Tämä ei ole kuntalain 126 :n tarkoitus. Sen enempää Hyvinkään sairaanhoitoalue kuin HUS Logistiikka-liikelaitoskaan eivät toimi kuntalain vastaisesti markkinoilla, joten niiden toimintaa ei myöskään tarvitse yhtiöittää. Kun HUS ei toimi markkinoilla, ei sillä myöskään ole lakiin perustuvaa pakkoa kilpailuttaa toi mintaansa." Toisin sanoen HUSin oma toiminta ei voi olla markkinoilla toimimista. Vaikka palvelut on joskus päätetty hankkia kilpailutuksen kautta, ei mikään estä kotiuttamasta niitä omaksi toiminnaksi, mikäli se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ratkaisuksi. Lausunnossaan prof. Tuori päätyy samaan johtopäätökseen. Uutena asiana valittajat ovat esittäneet väitteen Logistiikan toimimisesta markkinoilla. HUSin internet sivuilla on ollut maininta, että HUS-Logistiikka myy palveluja HUS:n ja jäsenkunta-asiakkaiden lisäksi ulkoisille terveydenhuollon toimijoille. Virkkeen loppuosan "lisäksi ulkoisille terveydenhuollon toimijoille" osalta informaatio on ollut virheellinen. Maininta on edellä kuvatussa muodossaan jäänyt Internetsivuille jo vuonna 2008 liikelaitoksen perustamisen yhteydessä. Tosiasiallisesti palveluja ei ole markkinoitu eikä

8 myyty ulkoisille toimijoille. Viimeistään kilpailuneutraliteetti lainsäädännön tultua voimaan lause olisi tullut sivuilta poistaa. Koska HUS-Logistiikan palvelukonsepti on pysynyt koko liikelaitoksen ajan sama na, niin sivuja ei ole uusittu ja ko. virkkeen korjausta ei ole huomattu tehdä. Tärkeintä on, ettei HUS-Logistiikka liikelaitos ole harjoittanut ulkopuolista markkinoilla tapahtuvaa myyntiä. Toisaalta kuten prof. Tuori lausuntonsa s. 15 toteaa: "Hallinto-oikeudella ei ole yleistoimivaltaa valvoa kuntalain mukai sen yhtiöittämisvelvollisuuden noudattamista. Kansallisella tasolla valvonta tehtävä kuuluu kilpailu- ja kuluttajavirastolle niiden säännösten mukaisesti, jotka kilpailulakiin lisättiin yhtiöittämisvelvollisuudesta säädettäessä (595/2013)." Vastaavan totesimme oikaisuvaatimukseen antamassamme päätöksessä. 3. Onko sairaanhoitoalueen lautakunnan päätös syntynyt virheellisessä järjes tyksessä? Valittajat katsovat, että lautakunta ei ole ennen päätöksen tekemistä selvittänyt valtiontukimääräysten ja -säännösten soveltumista kysymyksessä olevaan toimenpiteeseen. Päätös ei sisällä lainkaan analyysiä valtiontukisäännösten näkökulmasta tai mitään viittausta valtiontukikysymyksiin. Päätökseen ei myöskään sisälly minkäänlaista "oman toiminnan" kustannusten vertailua markkinahintoihin. Lautakunta on päättänyt toimivaltaansa kuuluvasta asiasta HUSin hallintosäännön mukaisesti sairaanhoitoalueen johtajan esittelystä. Sairaanhoitoalueen johtajan päätösesitys ja lautakunnan päätös on perustunut keskeisiltä osin esityslistan liitteenä jaettuun "Ensihoidon siirtokuljetusten organisoiminen ja tilajärjestelyt 2016"-hankesuunnitelmaan. Lisäksi lautakunnan kokouksessa ensihoidon vastuulääkäri Hetti Kirves on pitänyt diaesityksen, joka on oheistettu lautakunnan oikaisuvaatimuksesta antamaan päätökseen. Molemmat esitykset sisältävät varsin perusteelliset toiminnalliset kuvaukset ja arviot taloudellisista vaikutuksista. Esityslistalla todetaan, että "Hankesuunnitelmassa esitetyt järjestelyt ovat vaikutuksiltaan kustannusneutraaleja". Lautakunnalla on siten ollut käytettävissään riittävät ja asianmukaiset tiedot päätöksentekoa varten. Oikaisuvaatimusta koskevassa päätöksessä on selvitetty valtiontukisäännösten soveltumista po. tapauksessa ja päädytty perustellusti yksiselitteiseen johtopäätökseen, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei ole kysymys EU:n valtiontukisäännösten vastaisesta toiminnasta. - Kuten prof. Tuori osuvasti toteaa s.15: ".. että menettelyllinen valitusperuste itse asiassa toistaa asiallisen valitusperusteen: valittaja katsoo lautakunnan laiminlyöneen hallintolain mukaisen selvittämisvelvollisuutensa, kun se ei ole omaksunut valittajan kantaa siitä, että HUS omana toimintanaan tuottamat siirtokuljetuspalvelut ovat EU:n kilpailuoikeuden tarkoittamaa taloudellista toimintaa. Edellä on osoitettu, että näin ei ole. Kunnalliselle viranomaiselle hallintolain mukaan kuuluvaa selvittämisvelvollisuutta tulkittaisiin viranomaisten kannalta kohtuuttoman laajasti ja hallintolain tarkoitusperien kannalta epätarkoituksenmukaisesti, jos edellytettäisiin, että aina kun viranomainen päättää ryhtyä tuottamaan omana toimintanaan lakisääteisten tehtäviensä edellyttämiä palveluja, jotka se aiemmin on hankkinut kuntalain mahdollistamalla tavalla toiselta palveluntuottajalta, sen olisi erikseen selvitettävä EU:n valtiontukisäännösten soveltuvuutta." Lautakunta toteaa, että HUS-kuntayhtymään kuuluvat Hyvinkään sairaanhoitoalue ja HUS-Logistiikka liikelaitos eivät toimi kuntalain tarkoitta malla tavalla markkinoilla. Kysymyksessä ei siis ole EU-oikeuden tarkoitta ma taloudellinen toiminta. Tällöin ei voi realisoitua kysymys siitä, että HUS tai edellä mainitut HUSin toimintayksiköt olisivat syyllistyneet valtiontuki säännösten noudattamatta jättämiseen - valtiontukisäännökset eivät tule po. asiassa sovellettaviksi, joten niitä ei voida myöskään rikkoa.

9 Vetoaminen KHO:n päätökseen 2015:72 on irre levantti, koska se koski mahdollista tukea kiinteistökaupassa, eikä se miten kään sovellu nyt käsiteltävään tapaukseen tuottaa lakisääteisiä terveyden huoltopalveluja. 4. Vaatimus päätöksen täytäntöönpanon välittömästä keskeyttämisestä. 5. Yhteenveto Valituksessa vaaditaan, että hallinto-oikeus kiireellisenä käsittelisi valittajien vaatimuksen lautakunnan päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä. Kirjelmän mukaan on todennäköistä, että valitus asiassa käy hyödyttömäksi, jos HUS toteuttaa suunnittelemiaan järjestelyjä päätöksen täytäntöönpanemiseksi. Edelleen kirjelmässä todetaan, että potilassiirrot on mahdollista järjestää valituksen käsittelyaikana väliaikaisin sopimuksin. Lautakunta toteaa, että ei ole olemassa mitään perustetta lautakunnan päätöksen täytäntöönpanon keskeytykselle. Edellä lausumaamme viitaten po. tapauksessa ei ole kysymys taloudellisesta toiminnasta eikä valtiontukisäännösten soveltamisesta. Potilassiirrot ovat toimintoja, jotka on välttämätöntä hoitaa. Valitus ei tule hyödyttömäksi, jos oikeus vastoin otaksumaamme päätyisi kannaltamme kielteiseen ratkaisuun, sillä omaksi toiminnaksi nyt siirtyvä potilassiirtotoiminta voidaan siinä tapauksessa lakkauttaa. Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan asiassa oikaisuvaatimuksen johdosta antama päätös ja sitä edeltävä päätös ovat lainmukaisia. Valittajien tekemä kunnallisvalitus on hylättävä perusteettomana. Valittajien on korvattava HUSin oikeudenkäyntikulut myöhemmin esitettävän laskun mukaisesti laillisine korkoineen. Yhteenvetona toteamme, että Hyvinkään sairaanhoitoalueeseen kuuluvat HUSin jäsenkunnat ovat antaneet terveydenhuoltolain 73 :ssä säädetyt potilassiirtotehtävät HUS-kuntayhtymään kuuluvan Hyvinkään sairaanhoitoalueen hoidettaviksi. Päätöksellään sairaanhoitoalueen lautakunta on päättänyt ottaa aiemmin ostopalveluina yksityiseltä yritykseltä hankkimansa kyseiset potilassiirrot osaksi omaksi toiminnakseen ja valtuuttanut sairaanhoitoalueen johtajan alueen kuntien valtuuttamana sopimaan HUS-kuntayhtymään kuuluvan HUS Logistiikka liikelaitoksen kanssa siitä, että se ottaisi hoidettavakseen ennakoidut potilassiirrot, ns. aikatilaukset. Hyvinkään sairaanhoitoalue sen enempää kuin HUS Logistiikka liikelaitoskaan eivät ko. potilassiirtotoimintaa hoitaessaan toimi markkinoilla. Kysymyksessä ei siis ole EU-oikeuden tarkoittama taloudellinen toiminta. Kun Hyvinkään sairaanhoitoalue ja HUS Logistiikka liikelaitos eivät toimi kuntalain tarkoittamalla tavalla markkinoilla, ei niiden toimintaa myöskään tarvitse yhtiöittää. Asiassa ei ole rikottu EU-oikeuden valtiontukisäännöksiä. Siteeraamme prof. Tuorin kiteytettyä tiivistelmää johtopäätöksistä " 1. Siirtokuljetukset ovat terveydenhuoltolain 73 :ssä tarkoitettuja lakisääteisiä julkisia terveydenhuoltopalveluja. 2. Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnat ovat siirtäneet ter veydenhuoltolain 73 :n mukaiset kunnalliset siirtokuljetukset kuntalain ja HUS:n perussopimuksen mukaisella tavalla HUS:n hoidettavaksi. Hyvin kään sairaanhoitoalue on hankkinut tehtävien edellyttämät palvelut kunta lain mahdollistamalla tavalla yksityisiltä palveluntuottajilta. 3. Kun julkisen terveydenhuollon toimija, kuten HUS, tuottaa omana toimintanaan vastattavanaan olevien julkisen terveydenhuollon teh tävien edellyttämät palvelut, kuten siirtokuljetuspalvelut, se ei tarjoa niitä markkinoille eikä kysymyksessä ole EU-kilpailulainsäädännön piiriin kuuluva taloudellinen toiminta. Olennaista HUS:n tuottamien terveydenhuoltopalve lujen, kuten siirtokuljetuspalveluiden, taloudellisen luonteen arvioinnissa on, tarjoaako HUS itse niitä markkinoille, ei se, tarjoavatko muut palveluntuotta jat niitä markkinoille.

10 4. HUS Logistiikka on kuntalain mukaisena liikelaitoksena osa kuntayhtymän organisaatiota, ja HUS Logistiikan tuottamat palvelut ovat myös HUS:n omaa toimintaa. Kuntayhtymän organisaation ja kirjanpidon si sällä mahdollisesti sovellettava tilaaja-tuottaja -malli ei muuta toimintaa EU:n kilpailusääntöjen tarkoittamaksi taloudelliseksi toiminnaksi. Myöskään HUS Logistiikan tuottamissa siirtokuljetuspalveluissa ei ole kysymys EU-oi keuden tarkoittamasta taloudellisesta toiminnasta. 5. Kun HUS tuottaa lakisääteisten terveydenhuoltotehtävien edellyttämiä palveluja omana toimintanaan, se ei toimi kuntalain tarkoitta malla tavalla kilpailutilanteessa markkinoilla, eikä sitä koske kuntalaissa säädetty yhtiöittämisvelvollisuus. Yhtiöittämisvelvollisuuden ulkopuolelle jää vät sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueen että HUS Logistiikan tuottamat siir tokuljetukset. 6. Ainakaan nyt esillä olevassa tilanteessa kuntalain käsite "kil pailutilanteessa markkinoilla" ei johda EU-oikeuden kanssa ristiriidassa ole vaan johtopäätökseen yhtiöittämisvelvollisuuden ulottuvuudesta. Kuntalain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä omaksuttua kantaa, jonka mukaan "kilpailutilannetta ei ole pelkästään sillä perusteella, että kunta tuot taa palveluja, joita yksityisetkin tuottavat tai voisivat tuottaa", vastaa EU-oi keuden kanta, jonka mukaan kunnan tai kuntayhtymän tuottamat palvelut eivät ole taloudellista toimintaa pelkästään sillä perusteella, että yksityiset kin tuottavat tai voisivat tuottaa näitä palveluja. 7. Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan tekemä päätös ei koske lainkaan HUS:n Hyvinkään sairaanhoitoalueen omien toi mintayksiköiden siirtokuljetuksia, eikä väitettyä velvollisuutta yhtiöittää näiltä osin HUS Logistiikan sairaankuljetustoiminta voida käyttää tässä asiassa valitusperusteena. 8. Kunnalliselle viranomaiselle hallintolain mukaan kuuluvaa sel vittämis- velvollisuutta tulkittaisiin viranomaisten kannalta kohtuuttoman laa jasti ja hallintolain tarkoitusperien kannalta epätarkoituksenmukaisesti, jos edellytettäisiin, että aina kun viranomainen päättää ryhtyä tuottamaan oma na toimintanaan lakisääteisten tehtäviensä edellyttämiä palveluja, jotka se aiemmin on hankkinut kuntalain mahdollistamalla tavalla toiselta palvelun tuottajalta, sen olisi erikseen selvitettävä EU:n valtiontukisäännösten so veltuvuutta. Lautakunta ei näiltä osin ole rikkonut hallintolain mukaista sel vittämisvelvollisuuttaan." Päätös tarkastetaan kokouksessa. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja Hallintojohtaja Ilkka Kauppinen, p