Sisällysluettelo. 42 Kaupunginhallituksen vuoden 2014 talousarvion yhteydessä tekemä pöytäkirjamerkintä Taimon rannan veneiden talvisäilytysalueesta 3

Transkriptio

1 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 5/ Tekninen lautakunta Sisällysluettelo Sivu 42 Kaupunginhallituksen vuoden 2014 talousarvion yhteydessä tekemä pöytäkirjamerkintä Taimon rannan veneiden talvisäilytysalueesta 3 43 Ympäristöviraston toiminta- ja talousraportti huhtikuu Vanhatien katusuunnitelmaehdotuksen välillä Taipaleentie - Viluntie hyväksyminen ja asettaminen julkisesti nähtäville 7 45 Lietsalan koulun liittäminen kaukolämpöön 9 46 Lausunto Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta Seudullisen vesihuollon jakeluyhtiöselvitys Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Lausuntopyyntö luonnoksesta Varsinais-Suomen liikennestrategiaksi Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Valtuutettu Ville Vuorion ym. valtuustoaloite katujen ja yleisten alueiden kunnossapidosta pientalovaltaisella alueella Eeva Pajusen ja Reeta Santalahden aloite tekniselle lautakunnalle Teknisen lautakunnan syyskauden kokoukset Ilmoitusasiat 33

2 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 5/ Tekninen lautakunta Aika kello 18:00-20:00 Paikka Kaupunginhallituksen istuntohuone Osallistujat Aho Kimmo puheenjohtaja Nieminen Petteri Toni Forsblomin varajäsen Ansamaa Eliisa jäsen Arvonen Leila jäsen Haanpää Leena jäsen Paavola Jarkko Keijo Maksimaisen varajäsen Pentti Anne jäsen Rantanen Timo jäsen :t ja Ratilainen Mika jäsen Kärkkäinen Terhi Kaisa Vallavuoren varajäsen Lindström Jan KH:n edustaja :t (osa) Ovaska Juha Juha Takasen varaedustaja Suonpää Kimmo tekninen johtaja Hirvi Mika yhdyskuntatekniikan päällikkö Kankaristo Pirjo pöytäkirjanpitäjä Laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Leila Arvonen ja Eliisa Ansamaa. Kimmo Aho puheenjohtaja Pirjo Kankaristo pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Naantalissa 26. toukokuuta 2014 Leila Arvonen Eliisa Ansamaa

3 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 5/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallituksen vuoden 2014 talousarvion yhteydessä tekemä pöytäkirjamerkintä Taimon rannan veneiden talvisäilytysalueesta Tekninen lautakunta 42 Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika Hirvi : Kaupunginhallitus teki vuoden 2014 talousarvion käsittelyn yhteydessä seuraavan pöytäkirjamerkinnän: "Liikenneväylät ja venesatamat Samuli Santalahti esitti, että veneiden talvisäilytyspaikan siirto Taimon rannasta tarkoituksenmukaisempaan paikkaan mahdollisimman nopeasti. Samalla selvitetään Taimon rannan käyttö muihin tarkoituksiin, esim. asumiseen." Taimon rannassa on noin 180 vuokrattavaa veneiden talvisäilytyspaikkaa. Paikkojen vuosivuokraamisesta kertyi vuonna 2013 tuloja noin euroa. Vastaavasti veneiden talvisäilytysalueeseen kohdistui suoranaisia menoja euroa, jotka eivät sisällä hallinnon kuluja ja osuutta kiinteistä kustannuksista. Taimon ranta on merkitty asemakaavassa merkinnällä LV, venesatama. Merkinnällä tarkoitetaan, että alueelle saadaan rakentaa veneiden laituripaikkoja ja talvisäilytyspaikkoja sekä niitä palvelevia rakennelmia. Alueelle saadaan rakentaa erikseen osoitetuille rakennusaloille alueen toimintaan liittyviä huolto- ja varastotiloja. Talvisäilytysalue sijaitsee pääosin kiinteistöteknisesti yhteisellä vesialueella. Taimon rannassa on käynnistynyt keväällä 2014 maankäyttö- ja rakennuslain mukainen lunastustoimitus Naantalin kaupungin hakemuksesta. Toimituksen tarkoituksena on lunastaa asemakaavan mukainen maa- ja vesialue sekä poistaa maa-alueella sijaitsevat rasite- ja venevalkamaoikeudet. Talvisäilytysrasitepaikkoja alueella on seitsemän kappaletta. Luonnonmaan osayleiskaavassa on merkitty venesatama-alue nykyisen korjaustelakan alueen eteläpuolelle. Parhaillaan tekeillä olevassa Kukolan 2-osan asemakaavassa on em. mainittu alue osoitettu veneiden talvisäilytysja satama-alueeksi. Alueen käyttöönotto edellyttää kuitenkin rannan ruoppaamista, laituri- ja kenttäalueen rakennustöitä sekä tekeillä olevan asemakaavan lainvoimaiseksi tuloa. Muumiparkin alue on talvisin lähes kokonaan käyttämättä. Alue soveltuisi erityisesti pienten, trailerilla kuljetettavien veneiden talvisäilytykseen.

4 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 5/ Tekninen lautakunta Kiinteistö Viestie 6 on rakentamaton teollisuustontti, joka on asti osoitettu Humaliston kunnallistekniikan urakan murskaus- ja välivarastointipaikaksi. Tonttia on aikaisempien rakennushankkeiden yhteydessä käytetty maa-ainesten läjitykseen. Rakentaminen edellyttää ainakin osittain läjitettyjen maa-ainesten poistamista, mikäli tontin läjityksiä sisältävälle alueella sijoitetaan pysyviä rakennuksia. Mikäli tontin kunnostustoimenpiteet osoittautuvat taloudellisesti mittavaksi, voitaisiin alue osoittaa veneiden talvisäilytykseen. Muumiparkki ja Viestitie 6 sijaitsevat etäällä rannasta, mikä heikentää niiden soveltuvuutta ja kiinnostavuutta veneiden talvitelakointiin. Manner-Naantalin osayleiskaavatyö on käynnistynyt alkuvuodesta Kaavatyössä tutkitaan erityisesti täydennysrakennuskohteita. Valtuuston hyväksymässä Naantalin maankäytön kehityskuvassa 2035 on Taimo osoitettu merkinnällä tiivistyvä, tavoiteväkiluku 200. Nykyinen veneiden talvisäilytysalue sisältyy em. alueeseen. Yleiskaavatyössä otetaan kantaa Taimon talvisäilytysalueen tulevaisuuden maankäyttöön. Käynnissä olevassa maa- ja vesialueen lunastustoimituksessa päätetään talvisäilytysalueen nykyisten rasite- ja venevalkama- oikeuksien poistamista. Pitkän tähtäimen tavoitteena on luonnollista pitää telakointitoiminnan siirtämistä Luonnonmaalle. Lyhyellä aikavälillä telakointia voitaisiin mahdollisesti ohjata mm. yllä mainitulle etäällä rannasta sijaitseville alueille tilapäisluonteisesti. Naantalin kaupungin alueella toimii myös useita pienveneiden talvisäilytystelakoita, joiden kapasiteetti riittäisi kattamaan myös Taimon rannan veneiden talvisäilytyksen. Telakoita ei kuitenkaan sijaitse Kanta-Naantalin alueella. Tarkoituksenmukaista onkin jatkaa talvisäilytystoimintaa Taimon rannassa, kunnes alueen tulevasta maankäytöstä on päätetty ja alueen toteutus on käynnistymässä. Mikäli Luonnonmaan yleiskaavassa osoitetulle venesatama-alueelle löytyy ulkopuolinen toimija ja investoija, niin Taimon veneiden talvisäilytysalue lakkautetaan toiminnan käynnistyessä Luonnonmaalla. TEKNINEN JOHTAJA: Tekninen lautakunta päättää antaa selostusosan mukaisen vastauksen kaupunginhallitukselle talousarvion 2014 yhteydessä tehtyyn pöytäkirjamerkintään Taimon rannan veneiden talvisäilytysalueesta. TEKNINEN LAUTAKUNTA:

5 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 5/ Tekninen lautakunta Teknisen johtajan ehdotus hyväksyttiin.

6 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 5/ Tekninen lautakunta Ympäristöviraston toiminta- ja talousraportti huhtikuu 2014 Tekninen lautakunta 43 Talouspäällikkö Pirjo Kankaristo : Tammi-huhtikuu talouden toteutumaraportit ovat virastojen käytettävissä alkaen. Ympäristöviraston raportti esitellään kokouksessa. Toiminta- ja talousraportti sekä tiedot lautakunnan talouden toteutumista ajalta tammi-huhtikuu 2014 ovat pöytäkirjan liitteinä. LIITTEET B1-B2, TEKLA TEKNINEN JOHTAJA: Tekninen lautakunta merkitsee virastopäällikön huhtikuun toiminta- ja ta lousraportin tiedoksi. TEKNINEN LAUTAKUNTA: Teknisen johtajan ehdotus hyväksyttiin.

7 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 5/ Tekninen lautakunta Vanhatien katusuunnitelmaehdotuksen välillä Taipaleentie - Viluntie hyväksyminen ja asettaminen julkisesti nähtäville Tekninen lautakunta 44 Kunnallistekniikan suunnittelija Nina Vartiainen : Rymättylän keskustan kehittämisen tavoitteena on ollut selkeyttää ja jäsentää Rymättylän keskustan liikennejärjestelyjä. Nykytilanteessa Vanhatiellä on lähes koko kiinteistön mittainen tonttiliittymä. Myös kevyelle liikenteelle jäsentelemätön keskusta on turvaton. Viluntiellä piennarta käytetään sekä kevyen liikenteen väylänä että pysäköintiin ja linja-autopysäkkinä. Rymättylän keskustan kehittämiselle on laadittu parantamissuunnitelma Suunnittelussa on tehty yhteistyötä Turun Museokeskuksen kanssa. Rymättylän kirkko ympäristöineen kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen kohteisiin. Tästä syystä mm. kiviaidan viereinen jalkakäytävä on pidetty suunnitelmassa hiekkapintaisena. Parantamissuunnitelmaa on esitelty asukkaille yleisötilaisuudessa Yleisötilaisuudessa kevyen liikenteen järjestelyjä pidettiin yleisesti hyvinä. Jalkakäytävän toivottiin jatkuvan Vanhalle Ahteentielle sekä Taipaleentielle. Hyvänä asiana pidettiin nykyisen Salen ajoliittymän kaventamista. Yleisötilaisuudessa toivottiin myös torikatoksen ja Ahteentaantien välisen kaupungin omistaman maa-alueen ottamista pysäköintikäyttöön. Suunnitelmassa on esitetty Vanhatie välillä Taipaleentie - Ahteentaantie sekä Viluntie. Viluntien tienpitäjä on Varsinais-Suomen ELY-keskus. Vanhatien katusuunnitelman asemapiirustus sekä pituusleikkaus ja tyyppipoikkileikkaus ovat liitteinä. LIITTEET A1-A2, TEKLA Katu on suunniteltu asfalttipäällysteisenä, kaistaleveydeksi on suunniteltu 3 metriä. Viluntien liittymässä, nykyisen torin puolelle on Vanhatielle suunniteltu asfalttipäällysteinen, 3 metriä leveä kevyen liikenteen väylä. Kirkon puoleiselle reunalle on Vanhatielle suunniteltu reunakivellinen asfalttipäällysteinen jalkakäytävä leveydeltään 3 metriä, kirkon kohdalla jalkakäytävä on suunniteltu hiekkapintaisena ja 2 metriä leveänä. Vanhatielle on suunniteltu korotettu suojatie Viluntien liittymään. Korttelialueelle on suunniteltu pysäköintialue. Taloussuunnitelmassa on Rymättylän keskustan kehittämiseen varattu katualueisiin euron ja vesihuoltoon euron määräraha vuodelle

8 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 5/ Tekninen lautakunta Määrärahan käyttäminen edellyttää sopimusta ELY-keskuksen kanssa. ELY-keskuksen kanssa neuvotellaan Vanhatien ja Viluntien parantamisesta ja ELY-keskuksen maksuosuudesta. Todennäköisesti ELY-keskus asettaa rahoituksen myöntämisen ehdoksi maanteiden kunnossapitovastuun siirtymistä kaupungille ja tulevassa asemakaavassa liikennealueen muuttamista katualueeksi. Paineviemärin rakentamiselle Rymättylän keskustan läpi ei näyttäisi olevan tarvetta, koska Orkla Foods Oy:n tuotantolaitos ei ole liittynyt vesihuoltolaitoksen asiakkaaksi. TEKNINEN JOHTAJA: Tekninen lautakunta hyväksyy Vanhatien katusuunnitelmaehdotuksen välillä Taipaleentie - Viluntie ja päättää asettaa sen julkisesti nähtäville. TEKNINEN LAUTAKUNTA: Teknisen johtajan ehdotus hyväksyttiin.

9 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 5/ Teknisen lautakunnan tilapalvelujaosto Tekninen lautakunta Lietsalan koulun liittäminen kaukolämpöön Teknisen lautakunnan tilapalvelujaosto Kiinteistöpäällikkö Pekka Alm : Turku Energia Oy on tehnyt tarjouksen Naantalin kaupungille Lietsalan kou lun kaukolämpöliittymästä. Kaukolämpöliitty män toteutus mahdollistuu, kun Turku Energia Oy vetää yh dysjohdon Isotalontieltä Orkonkadulle. Yh dysjohto parantaa koko Lietsalan alueen kaukolämmön toimituksen luotetta vuutta. Yhdysjohdon rakentamisen ehtona on, että Lietsalan koulu liittyy yhdysjohtoon. Yhdysjohto on suunniteltu toteu tettavaksi kuluvan vuoden aikana. Suunniteltu yhdysjohdon reitti on Lietsalan koulun kaukolämpöön liittämisen näkökul masta hyvä. Oheismateriaali: Kaukolämpöjohtojen sijoituspaik kalupahakemus Tarjouksen mukaan Lietsalan koulun arvonlisäveroton liitty mismaksu on ,15 euroa, mikäli liityntäteho on 500 kw. Li säksi Turku Energia Oy pe rii arviolta 5000, 00 euron suuruisen johtomaksun liittymisjohdon maksut to man pi tuuden ylittymi sen takia. Johtomaksu peritään liittymisjohdon pi tuu den mu kaan 20 metriä ylittävältä johto-osuudelta tonttialueella sekä 2 met riä ylittä vältä osuudelta rakennuksessa mittauskeskuksen pääsulkuventtii leille. Lietsalan koulun lämmitysjärjestelmän muutoksen yhteydessä nykyinen kattilahuone muutetaan lämmönjakohuoneeksi. Vanhat öljykattilat puretaan ja uudet lämmönvaihtimet asen netaan tilalle. Naantalin kaupungin puitekumppani TRP Group Oy on antanut kyseisistä töistä tarjouksen. Koko naisurakkatarjouksen hinta on ,00 euroa Kaukolämpöön liittämisen yhteiskustannus on näin ollen ,00 euroa. Kaukolämpöön liittämisen takaisinmaksuaika nykyisen öljy lämmityksen sijaan on noin kuusi vuotta. Kaukolämmön ener giakustannus on noin 75 e/mwh, kun nykyisen öljylämmitys järjestelmän lämmön kustannus on noin 115 e/mwh. Vuotui nen öljynkulutus on noin l. Rakennuksen öljy kattilat ovat teholtaan 200 kw ja 490 kw. Koska yhdysjohdon rakentaminen on kaukolämpöverkon toi mitusvarmuuden parantamisen kannalta tärkeä asia, on Liet salan koulun liittämistä kaukolämpöverkostoon harkittava, vaikka liittymän toteuttaminen vaatiikin investointien talous arvioon lisämäärärahan myöntämistä.

10 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 5/ Teknisen lautakunnan tilapalvelujaosto Tekninen lautakunta KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ: Tilapalvelujaosto esittää tekniselle lautakunnalle ja edelleen kaupunginhal litukselle ja valtuustolle, että Lietsalan koululle osoitettaisiin ,00 euron lisätalousarviomääräraha 2014 investoin tien talousarvioon kauko lämpöliittymän toteut tamiseen. TILAPALVELUJAOSTO: Kiinteistöpäällikön ehdotus hyväksyttiin. Tekninen lautakunta 45 Tekninen johtaja Kimmo Suonpää : Oheismateriaali: Kaukolämpöjohtojen sijoituspaikkahakemus TEKNINEN JOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Lietsalan koululle osoitettaisiin euron lisätalousarviomääräraha vuodelle 2014 investointien talousarvioon kaukolämpöliittymän toteuttamista varten. Merkittiin, että Timo Rantanen poistui esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen johtajan ehdotus hyväksyttiin.

11 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 5/ Tekninen lautakunta Lausunto Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta 303/ /2014 Tekninen lautakunta 46 Vesihuoltopäällikkö Esa Saarre : Maskun kunta pyytää lausuntoa Maskun vesihuollon kehittämissuunnitelmasta. Lausunto pyydetään toimittamaan postitse Maskun kunnan tekniselle lautakunnalle mennessä. Liitteinä ovat suunnitelmakartta, kehittämissuunnitelma ja kehittämistoimenpiteet. LIITTEET B3-B5 TEKLA Naantalilla ja Maskulla on yhtenevät vesijohtoverkot Naantalin ja Livonsaaren osalta. Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymälle toimitetaan vettä Naantalin verkoston kautta Torkkelin mittauspisteestä vuosittain noin m3. Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymä toimittaa vettä vuosittain noin m3 Naantalin verkostoon Livonsaaren mittauspisteen kautta aina Velkuan saarille asti. Naantalilla ja Maskulla on alustavia suunnitelmia vesijohdon yhdysputken rakentamisesta Merimaskusta Askaisiin. Putken linjausta ei ole vielä Naantalin osalta lopullisesti päätetty. Suunnitelmasta on myös maininta Maskun vesihuollon kehittämissuunnitelmassa ja aikataulultaan samansuuntainen kuin Naantalin vesihuoltolaitoksen kehittämis- suunnitelmassakin. Aikaisempina vuosina on ollut myös keskusteluja siitä, että Maskun Maanpään alue olisi liitetty Naantalin jätevesiverkostoon merenalitus- putkella Naantalin Taimon pumppaamolle. Tämä vaihtoehto on myös jatkossa hyödynnettävissä. TEKNINEN JOHTAJA: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se toteaa lausuntonaan Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman olevan hyvin ja asiallisesti laadittu. Lisäksi todetaan että Naantalin ja Maskun yhteistyötä vesihuollon osalta kehitetään jatkossa edelleen. TEKNINEN LAUTAKUNTA:

12 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 5/ Tekninen lautakunta Teknisen johtajan ehdotus hyväksyttiin.

13 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 5/ Tekninen lautakunta Seudullisen vesihuollon jakeluyhtiöselvitys Tekninen lautakunta 47 Tekninen johtaja Kimmo Suonpää : Seudullisen vesiyhtiön taloudellinen mallinnus Naantalin, Maskun, Raision ja Turun kunnat ovat tehneet aiesopimuksen seudullisen vesihuoltolaitoksen perustamisen valmistelusta. Aiesopimuksen tavoitteena on seudullisen vesihuoltoyhtiön perustaminen vuoden 2015 tai viimeistään 2016 alusta alkaen. Yhtiön perustamisesta päätetään erikseen. Hankkeen valmistelussa ovat mukana em. kuntien lisäksi Turun Seudun Vesi Oy (TSV) ja Turun seudun puhdistamo Oy (TSP), joiden yhdistämistä seudulliseen vesihuoltoyhtiöön tutkitaan hankeen yhteydessä. Seudullisen vesihuoltolaitoksen perustamisen tavoitteena on turvata korkealaatuiset vesihuollon palvelut mahdollisimman kustannustehokkaasti, jotta seutukunta pysyy kilpailukykyisenä tältäkin osin myös tulevaisuudessa. Hankkeella tavoitellaan synergiaetuja jotka keventävät kustannuspaineita ja turvaavat vesihuoltopalvelujen laadun kehittämisen tarvetta vastaavasti. Hankkeessa on tähän mennessä laadittu seudullisen vesihuoltolaitoksen organisointivaihtoehtojen vertailu, alustavat arvonmääritykset ja alustavat taloustarkastelut. Tavoitteena on kuvata riittävällä tasolla seudullisen vesihuoltoyhtiön toimintaa päätöksentekoa varten. Järjestelyssä kunnat myisivät vesihuoltolaitoksensa perustettavalle seudulliselle vesihuoltoyhtiölle, joka puolestaan rahoittaa nämä ostot omistajakunnilta otettavilla lainoilla. Kuntien odottama tuotto vesihuoltotoiminnasta toteutetaan omistajalainan korkona, mikä on yhteensä 4,9 milj. euroa/vuosi eli 3,9 % korko alustavasta omistajalainamäärästä 128 milj. euroa. Taloudellisen mallintamisen tavoitteena on tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa perustettavan yhtiön taloudellisesta asemasta ja tulevaisuudesta kokonaisuutena. Taloudellinen mallinnus on tehty koko seudullisen vesihuollon näkökulmasta ja se sisältää TSV:n ja TSP:n luvut. Mallissa ei kuitenkaan ole otettu kantaa siihen, ovatko TSV ja TSP osa perustettavaa yhtiötä vai esimerkiksi sen tytäryhtiöitä. Taloudellinen mallinnus on tehty siten, että hankkeessa mukana olevien vesilaitosten liiketoimintojen on oletettu laskennallisesti siirtyvän uudelle yhtiölle vuoden 2014 alusta ja mallinnettava periodi käsittää 15 vuotta. Toiminnan aloitusaika on aiesopimuksessa vuosi 2015 tai 2016, mutta lasken-

14 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 5/ Tekninen lautakunta nallisen mallinnuksen aloitushetkeksi valittiin vuosi 2014 tuolloin laadittujen budjettien hyvän yhdenmukaisen tietopohjan vuoksi. Vedenkulutuksen ja jätevesimäärien ennusteet perustuvat hankeosapuolilta saatuihin tietoihin. Laskutustiedot perustuvat kuntien vesilaitosten asiakkailta laskuttamiin määriin. TSV:n ja TSP:n laskutustietoja on käytetty selvityksen ulkopuolelle jääneiden omistajakuntien vesimääriin. Laskutetun talousveden määrä v on 20,2 milj. m3/v ja muutos vv : 0,0 %/v. Vastaavasti laskutetun jäteveden määrä v on 20,2 milj. m3/v ja muutos vv : 0,0 %/v. TSP:n uusien asiakkaiden Auran, Pöytyän ja Oripään jätevesimäärät on lisätty tarkasteluun. Teollisuus- ja jätevesimäärien kehitystä on hyvin vaikea ennustaa. Laskentamallissa näiden on ennustettu pysyvän vuoden 2014 tasolla siten, että käyttäjien lukumääräinen kasvu kompensoituu prosessien teknisen kehityksen ja kulutuskäyttäytymisen muutoksilla. Omaisuuden rahoituksessa on huomioitu hankeosapuolten nykyiset velat sekä TSV:n ja TSP:n leasingsopimusten kustannusvaikutukset. Laskennassa käytetty inflaation taso on 1,5 % vuodessa. Mikäli inflaatio muuttuu, se vaikuttaa samalla tavalla kustannuksiin nykyisillä vesihuoltolaitoksilla ja seudullisen yhtiön tapauksessa. Taloustarkastelu sisältää hankkeeseen osallistuvien kuntien sekä TSV:n ja TSP:n ennustamat investointitasot seuraavan 15 vuoden ajalta. Keskimääräinen investointitaso on 16,4 milj. /vuosi. Jotta laskettuja tuloksia voidaan verrata paremmin nykytilanteeseen, on laskelmasta jätetty pois seuraavat seudulliset investoinnit: - Saramäki-Raisio yhdysputki 15 milj. - Halisten varavesilaitosinvestointi 30 milj. (enimmäiskustannus) - Puhdistamon poistoputki / sadevesiviemäri 5 milj. - TSP:n typenpoiston tehostaminen 4 milj. (+nousu käyttökustannuksiin) - Raisio-Masku yhdysvesiputki 1 milj. - Kaarina - Parainen siirtolinja 9 milj. - Yhteensä 64 milj. Kyseisistä investoinneista ei ole yksityiskohtaisia suunnitelmia. Esitetyt luvut ja toteutusvuodet ovat ainoastaan suuntaa antavia lukuun ottamatta jo rakennettavaa Kaarina-Parainen siirtolinjaa, jonka investointikustannukset peritään Paraisten kaupungilta sekä Raisio - Masku yhdysvesiputkea, joka on kyseisten kuntien hanke, jolle haetaan valtion vesihuoltoavustusta.

15 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 5/ Tekninen lautakunta Halisten varavesilaitosinvestointi on suurin yksittäinen investointi ja taulukossa on esitetty sen enimmäiskustannus, joka kattaa myös parannukset varavesilaitoksen varavesilähteisiin. Hankkeen toteutus, aikataulu ja rahoitus käsitellään omana prosessina ja tuodaan myös kuntien päätöksentekoelimiin. Näiden investointien vaikutus vesihuollon maksuihin on keskimäärin 0,19 /m3 talousveden ja 0,02 /m3 jäteveden osalta. Nämä seudulliset investoinnit tarvitaan vesihuollon turvaamiseksi joka tapauksessa myös nykyisessä tilanteessa, eikä niiden tarve riipu käsillä olevan seudullisen vesihuoltolaitoksen toteutumisesta. Taloudellisessa tarkastelussa yhtiön lähtötaksa (käyttömaksut ja perusmaksut) on asetettu Turun vesiliikelaitoksen v mukaiselle tasolle. Turun käyttömaksut ovat matalampia ja perusmaksut korkeampia kuin muissa hankkeen vesihuoltolaitoksissa. Yhteenlaskettuna Turun taksa on kuitenkin matalampi kuin seudun painotettu keskiarvotaksa, jolloin toiminnan rahoittamiseksi olisi alkuvuosina otettava lainaa, joka maksettaisiin myöhemmin yhtiön liikevaihdon kasvaessa ja investointitason laskiessa. Perustamisen jälkeisten ensimmäisten vuosien laskennalliset alijäämät on lisäksi mahdollista käyttää tulevien vuosien ylijäämien verotukselliseen käsittelyyn. Vesihuoltoyhtiöön vain tukkuasiakkaiksi jäävien kuntien maksut nousevat vuosittain inflaation mukaisesti. Vesihuollon maksut nousevat kolmena ensimmäisenä vuonna 4 % vuosittain, minkä jälkeen 3 % vuodessa aikavälillä Tämän jälkeen hintataso pysyy samana, ellei synny uusia merkittäviä investointitarpeita. Hankkeelle asetettujen reunaehtojen toteutuminen Hankkeesta valmistuneiden taloustarkastelujen perusteella arvioidaan asetettujen taloudellisten reunaehtojen toteutuminen ja päätetään valmistelun jatkamisesta siten, että seudullisen vesihuoltolaitoksen perustamispäätökset tehtäisiin kuntien valtuustoissa ja asianomaisissa toimielimissä tavoitteena seudullisen yhtiön operatiivisen toiminnan aloittaminen Naantalista työryhmätyöskentelyssä on ollut mukana tekninen johtaja. Taloudellinen mallinnus on laadittu vesihuoltolaitosten ilmoittamien lähtötietojen perusteella ja mallinnuksessa käytetyt tähänastiset perusteet on työryhmätasolla hyväksytty. Taloudellinen mallinnus ja muu asian osalta suoritettu tarkastelu on kuitenkin vielä alustavaa, mutta antaa riittävän tarkan kuvan jatkosuunnittelun pohjaksi. Mallinnuksen tiedot perustuvat vuoden 2014 talousarviolukuihin.

16 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 5/ Tekninen lautakunta Tarkastelussa periaatteena on taksojen yhtenäistäminen ja mallinnuksessa yhtiön lähtötaksa on asetettu Turun vesiliikelaitoksen vuoden 2014 taksojen mukaan, jolloin nykyisin Naantalissa käytössä oleviin taksoihin verrattuna kulutusmaksu on pienempi ja perusmaksu korkeampi. Tämä tarkoittaa sitä, että jos laskennassa käytetyt taksat otettaisiin käyttöön, Naantalissa omakotitalossa asuvan kolmen hengen kulutusta vastaavan vesihuoltoasiakkaan käyttömaksut alenisivat lähtötilanteessa vuositasolla noin 200 euroa ja yhden asukkaan veden kulutusta vastaavan omakotitaloasiakkaan maksut säilyisivät lähes entisellään. Vielä sovittavia ja esille otettavia asioita ja yksityiskohtia on kuitenkin vie lä useita, kuten esim. mahdollisesti perustettavan yhtiön perimien liittymismaksujen määräytymisperusteet ja yhtiön osallistumisperiaatteet laajentumisalueiden toteuttamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin. Myös muut periaatteet toimimisesta nykyisten vesihuoltolaitosten toiminta-alueella ja sen ulkopuolella vaatii vielä selvittämistä. Tähän asti tehdyt selvitykset ovat kuitenkin hyvä pohja edetä tarkempien liiketoimintasuunnitelmien laadinnan suuntaan. Tässä vaiheessa on tärkeää, että voimassaolevaa aiesopimusta noudatetaan ja vain akuutit, erittäin perustellut rekrytoinnit toteutetaan. Naantalin vesihuollon henkilöstö on aiesopimuksen voimassaoloaikana vähentynyt yhdellä vakituisella työntekijällä ja tehtäviä on tältä osin järjestelty väliaikaisjärjestelyillä ja jäljelle jääneen henkilöstön kesken. Aiesopimuksen rekrytointirajoitusten tarkistaminen Aiesopimuksen mukaan osapuolet ovat sitoutuneet pidättäytymään rekrytoinneista, jotta vesihuollon henkilöstömäärä ei hallitsemattomasti kasva ennen mahdollisia yhteisiä järjestelyjä. Ensisijaisena toimintojen järjestämistapana on esitetty keskinäiset palvelusopimukset ja toissijaisesti määräaikaiset työsopimukset tai ostopalvelut. Aiesopimus on tehty vuoden 2012 tilanteessa ja alkuperäisenä tavoitteena oli yhtiön perustaminen vuoden 2013 aikana. Aiesopimus hyväksyttiin kuntien päättävissä elimissä vasta keväällä 2013 ja samalla päätöksenteon ja perustamisen aikataulua siirret tiin. Henkilöstömäärä on vähentynyt osittain suunnitellusti, mutta myös suunnittelematonta vähenemää on tapahtunut. Hankkeen viivästyminen on aiheuttanut sen, että toimintavarmuuden ja varautumisen kannalta tärkeitä avainhenkilöitä ehtii merkittävissä määrin siirtyä eläkkeelle ennen yhtiön perustamista. Toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi tulisi henkilöstöä näiltä osin täydentää. Akuutti tarve on Turussa ja Raisiossa 2 putkiasentajaa

17 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 5/ Tekninen lautakunta kummassakin kaupungissa. Maskussa tarve tulee vuonna 2015 ja Naantalissa aikaisintaan 2016, mikäli mitään yllättävää ei tapahdu. Lisäksi Turussa on tarve yhdelle vesihuollon asiakaspalvelusihteerille. Ohjausryhmän näkemyksen mukaan vesihuoltohenkilöstöä olisi tarpeen täydentää neljällä putkiasentajalla, joista kaksi palkattaisiin Raisioon ja kak si Turkuun. Palkkaaminen ei lisää suunniteltua henkilöstömäärää, mutta hidastaa vähenemää. Vakituisia paikkoja tarjotaan ensisijaisesti määräaikaisena palkatuille, jolloin lisäys tämän hetkisiin henkilötyövuosiin on pienempi. Putkiasentajien osalta Naantali, Masku ja Raisio selvittävät mahdollisuutta hyödyntää keskinäistä palveluntarjontaa paikkaamaan tulevien vuosien rekrytointitarvetta. Turun asiakaspalvelusihteerin osalta selvitetään ensisijaisena ratkaisuna keskinäistä palveluntarjontaa ja töiden järjestämistä uudelleen, toissijaisesti kaupungin sisäistä hakua ja kolmanneksi ulkoista rekrytointia ainoastaan tilanteessa, mikäli millään muilla toimenpiteillä tehtäviä ei pystytä hoitamaan. Oheismateriaali: Turun seudun vesihuoltoyhteistyö, seudullisen vesihuoltoyhtiön selvitys TEKNINEN JOHTAJA KOKOUSKÄSITTELY: Tekninen lautakunta merkitsee laaditut selvitykset tiedokseen ja päättää esittää kaupunginhallitukselle, että vesihuoltoyhtiön valmistelua jatketaan nykyisten selvitysten perusteella laatimalla perustettavan yhtiön liiketoimintasuunnitelmat ja yhtiöittämisasiakirjat, jotka tuodaan erikseen päätettäviksi kuntien asianmukaisiin hallintoelimiin. Lisäksi tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että vesihuollon henkilöstöä voidaan täydentää aiesopimuksen estämättä esitettyjen putkiasentajien ja asiakaspalvelusihteerin osalta. Merkittiin, että Jan Lindström poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo TEKNINEN LAUTAKUNTA: Teknisen johtajan ehdotus hyväksyttiin.

18 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 5/ Tekninen lautakunta Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/ /2014 Tekninen lautakunta 48 Tekninen johtaja Kimmo Suonpää : Varsinais-Suomen liitto on pyytänyt lausuntoa Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta mennessä. Lausuntopyyntö on esityslistan liitteenä ja suunnitelmaluonnos oheistetaan. LIITE B6, TEKLA Varsinais-Suomen liitto, Liikennevirasto, Liikenne- ja viestintäministeriö ja Varsinais-Suomen ELY - keskus käynnistivät yhteistyössä Turun kaupunkiseudun kuntien Auran, Kaarinan, Liedon, Paraisten, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Tarvasjoen ja Turun kanssa Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmä- suunnitelman laatimisen helmikuussa Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu yhteisessä prosessissa Varsinais-Suomen liikennestrategian kanssa. Koko maakunnan kattavassa Varsinais-Suomen liikennestrategiassa käsitellään sekä maakunnan sisäisiä että ulkoisia yhteyksiä niin kotimaahan kuin ulkomaille ja siitä pyydetään kunnilta erilliset lausunnot. Nyt lausuttavana olevan suunnittelutyön tavoitteena on ollut tunnistaa vuonna 2012 kuntien hyväksymässä rakennemallityössä kuvatun maan- käyttöratkaisun liikenteelliset vaikutukset ja konkretisoida tarvittavat kehittämistoimenpiteet nykyisten liikkumistarpeiden, suunnitellun maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden pohjalta. Suunnitelman tavoitevuosi on vuosi Suunnittelutyössä on tunnistettu ja esitetty ne keinot, joilla tuetaan jatkossa tehokkaimmin Turun kaupunkiseudun rakennemallissa ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyössä hyväksyttyjen kulkutapaosuustavoitteiden saavuttamista. Ydinkaupunkiseudun kunnat ovat Turku, Kaarina, Raisio, Naantali ja Lieto. Suunnitelmassa on priorisoitu toimia, jotka lisäävät jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja hillitsevät autoilun tarvetta. Työssä on tarkasteltu liikennejärjestelmän palvelutasoa kokonaisuutena, joka muodostuu toimintojen saavutettavuudesta, liikennejärjestelmän tarjonta- ja laatutekijöistä sekä matka- ja kuljetus-

19 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 5/ Tekninen lautakunta ketjujen toimivuuteen vaikuttavista tekijöistä. Suunnitelma-asiakirjat valmistuvat aikataulun mukaisesti elokuussa Naantalia liikennejärjestelmäsuunnitemaa miettivässä työryhmässä on edustanut tekninen johtaja. Erityisesti Varsinais-Suomen liitto on pyytänyt ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin: 1. Miltä suunnitelman painopisteet vaikuttavat kuntanne / organisaationne näkökulmasta? Palvelevatko suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet kuntanne asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita? Ovatko painotukset oikeansuuntaiset suhteessa Turun kaupunkiseudun rakennemallissa asetettuihin liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteisiin? 2. Miten kuntanne tai organisaationne on valmis edistämään liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamista ja kehittämistoimia? 3. Onko suunnitelmassa esitetty jatkuvan liikennejärjestelmätyön organisointitapa kannaltanne toimiva ja pystyykö kuntanne sitoutumaan jatkuvan liikennejärjestelmätyön mukaiseen toimintaan? 4. Minkä liikennejärjestelmän kehittämisen teemoista näette tärkeimpänä rakennemallialueen näkökulmasta? 5. Koska suunnitelman toimenpideohjelmat ovat monin osin hyvin tavoitteelliset, pyydämme teitä lausunnossanne miettimään miten esitettyjä liikennejärjestelmän kehittämisen teemoja ja toimenpiteitä tulisi edelleen priorisoida. TEKNINEN JOHTAJA: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Naantalin kaupunki lausuu asiassa seuraavaa: Päätieverkon osalta Naantalin kannalta erityisen tärkeään asemaan nousee E 18 väylä, joka on osa Euroopasta Pietariin johtavaa TEN ydinverkkokäytävää, koska merkittävä osa Suomen ja Ruotsin välisestä rekkaliikenteestä järjestetään tällä hetkellä Naantalin sataman kautta. Ennätysvuonna 2008 Naantalin lauttaliikenne välitti lähes rekkaa vuodessa. Tällä hetkellä Naantalin satamaan saapuu ja sieltä lähtee kolme rekkalauttaa vuorokaudessa Ruotsiin ja yksi Ahvenanmaalle. Noin puolet tästä rekkaliikenteestä suuntautuu Helsingin suuntaan, neljäsosa suuntautuu Rauman ja Porin suuntaan ja loput jakaantuu Tampereen suuntaan ja kaupunkiseudulle. Naantalin satamaan toteutettava

20 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 5/ Tekninen lautakunta monipolttolaitos tulee myös jatkossa osaltaan lisäämään satamaan suuntautuvaa rekkaliikennettä. Koska tavaravirrat keskittyvät logistisesti edullisiin kuljetus-käytäviin on Naantalille elintärkeää, että Turun sataman ohella Naantalin satamaan johtava väylä on sujuva nyt ja tulevaisuudessa niin Naantalin alueella, kuin Turun kehätiellä kohti Helsinkiä ja myös Porin ja Tampereen suuntiin. Koska laivaliikenne kulkee aikataulun mukaan, ovat tavaraliikenteen nopeus- ja täsmällisyysvaatimukset satamien osalta jo nyt korkealla tasolla. Naantali pitää erityisen tärkeänä, että Naantalin satamaan johtavan päätieverkon matka-aika luotettavuus, sujuvuus ja turvallisuus säilyvät maankäytön laajentuessa rakennemallityön tavoitteiden mukaisesti ja alueen liikennetarpeen muuttuessa. Lisäksi on tärkeää, että on tiedostettu E 18 väyläosuuksien tulevaisuuden tarpeita ja jo tällä hetkellä olemassa olevilla liikennemäärillä syntyneitä toimivuusongelmakohtia. Näiden ongelmakohtien parantaminen tulisi pitää mahdollisimman korkealla myös toimenpideohjelmissa. Joukkoliikenteen osalta Naantali sijoittuu kaupunkiseudun reuna-alueelle, jolloin erityisen tärkeäksi muodostuu seudullisen joukkoliikenteen heilurilinja Naantalista Turun kautta Kaarinaan ja Lietoon. Naantali on nähnyt tarpeelliseksi säilyttää jatkossakin tiivis vuoroväli ja sitä kautta joukkoliikenteen korkea palvelutaso. Naantali voi suunnitelman mukaisin keinoin parantaa joukkoliikenteen sujuvuutta ja houkuttelevuutta alueellaan, mutta naantalilaisten matka-aikaan esim. Turkuun matkustettaessa, vaikuttaa enemmän muualla kaupunkiseudulla tehdyt panostukset, kuten Raision keskustan ja Satakunnan-tien liikenteen järjestäminen. Nyt suunnitelmassa käsitellyt tavoitteet tukevat joukko- liikenteen sujuvuuden lisäämistä ja matka-aikojen kilpailu- kyykyisenä pitämistä suhteessa henkilöautolla tehtäviin matkoihin. Naantali on osaltaan toteuttamassa kestävien kulkutapojen osuuden kasvattamista kaavoittamalla parhaillaan ydinkeskustaan Naantalin mittakaavassa runsaasti asumista ja liikepaikkoja ja uudistamalla joukkoliikenneterminaalin keskustan ydinalueella.