,ONND 1XUPLQHQ 5'6 70& SDOYHOXQ SHUXVWDPLQHQ 6XRPHVVD 7LHODLWRV Keskushallinto/Liikenteen palvelut Helsinki 1999

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ",ONND 1XUPLQHQ 5'6 70& SDOYHOXQ SHUXVWDPLQHQ 6XRPHVVD 7LHODLWRV Keskushallinto/Liikenteen palvelut Helsinki 1999"

Transkriptio

1 ,ONND1XUPLQHQ 5'670&SDOYHOXQSHUXVWDPLQHQ6XRPHVVD 7LHODLWRV Keskushallinto/Liikenteen palvelut Helsinki 1999

2 7LHODLWRV Opastinsilta 12 A PL HELSINKI

3 7,,9,67(/0b Suomessa aloitettiin vuonna 1997 TMC-palvelukokeilu (TMC = 7raffic 0essage &hannel), joka on osa laajempaa lähes koko Euroopan kattavaa TMCpalvelua. TMC-palvelussa koodattuja liikennetiedotteita lähetetään suoraan ajoneuvoissa oleviin vastaanottimiin. Tiedonsiirto tapahtuu käyttäen radioaalloilla toimivaa digitaalista tiedonsiirtokanavaa eli RDS-kanavaa (5adio 'ata 6ystem). Tiedot täytyy koodata, koska RDS-kanavalla TMC-palvelun liikennetiedolle varattu tiedonsiirtokapasiteetti on hyvin pieni, vain 37 bittiä sekunnissa. Viestien koodaaminen vaatii tavanomaisia liikennetiedotuspalveluita enemmän työtä palvelun perustamisvaiheessa, mutta palvelun ollessa toiminnassa koodaaminen helpottaa päivittäistä toimintaa ja sen ansiosta voidaan tiedotteiden sisältöä monipuolistaa helposti. Jotta viestit voidaan koodata, täytyy viestien lähettäjällä ja vastaanottajalla olla käytössään samat, etukäteen valmistetut tapahtumaluettelot ja paikannustietokannat, joihin on koottu kaikki liikennetiedottamisessa tarvittavat tapahtumia kuvaavat fraasit sekä ja tiestö ja tiestöllä olevat pisteet. Sääntöjen ja standardien valmistelu oli ensimmäinen tehtävä lähdettäessä perustamaan palvelua koko Eurooppaan. Valmistelutöitä on tehty useissa eurooppalaisissa yhteistyöprojekteissa. Luettelot ja tietokannat täytyy koota yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti, jotta kansalliset palvelut olisivat yhteensopivia ja jotta vastaanotinvalmistajat voisivat valmistaa toimivia vastaanottimia. Standardeissa määritellään minimitavoitteet, jotka palveluiden tulisi täyttää, jotta voidaan puhua yhtenäisestä eurooppalaisesta TMCpalvelusta. Tässä työssä kerrotaan aluksi eri yhteistyöprojektien toiminnasta ja niiden tuloksista. Osa projekteista on keskittynyt periaatteellisiin asioihin, osa teknisiin kysymyksiin. Yhteistä kaikille on niiden saama tuki ja panostus Euroopan unionin taholta. Eurooppalaisen TMC-palvelun käyntiin saaminen on koettu tärkeäksi asiaksi myös korkealla poliittisella tasolla. Palvelun toiminnan kannalta tärkeimmät tekniset päätökset on koottu standardeihin ja käsikirjoihin, joissa kerrotaan kuinka palvelun eri osien tulee toimia. Standardit esitellään tässä työssä yksityiskohtaisesti. Suomen palvelulla on ollut noin kaksikymmentä koekäyttäjää, jotka ovat olleet mukana Suomen palvelun kehitystyössä. Heidän mielipiteitään on kartoitettu kyselyllä, jonka tulokset esitetään tässä työssä. Palvelun käyttäjien kannalta on tärkeää, että markkinoilla olisi ostettavissa erilaisia TMC-vastaanottimia. Tässä työssä esitellään muutamia jo muualla Euroopassa myynnissä olevia vastaanottimia, jotka eroavat toimintavoiltaan ja hinnoiltaan toisistaan. Lopuksi kerrotaan ajantasaisen liikennetiedottamisen tulevaisuudesta. TMCpalvelu ei todennäköisesti ole viimeinen kehitysvaihe liikennetiedottamisen alalla. Monet TMC-palvelun toiminnan kannalta tärkeät työvaiheet ja saavutukset ovat kuitenkin lähes sellaisenaan hyödynnettävissä myös muissa palveluissa.

4

5

6

7 MXONDLVXW\\OL 7 6,6b/7g 1 JOHDANTO TYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET 10 2 LIIKENNETIEDOTTAMINEN - RDS-TMC:N TARVE JA MAHDOLLISUUDET Tiedottaminen osana liikenteen hallintaa Liikennetiedottamisen kehittyminen Radion liikennetiedotteet RDS-palvelu TMC-historiaa ja nykypäivää TMC yleisellä tasolla Poliittista ja taloudellista tukea DRIVE-ohjelmat DEFI ja TELTEN FORCE-ECORTIS VIKING-yhteistyötä TMC-Forum Suomen mukaantulo ja palvelun laajuus Euroopassa E18 ja Suomen taustaryhmä 20 3 LIIKENTEEN TIEDOTUSPALVELUKETJU Yleinen liikenteen tiedotuspalveluketjun rakenne Yhteistyö palveluketjun osapuolten välillä PPP - erilaisia tapoja rakentaa palveluketju Esimerkkejä eurooppalaisista palveluketjumalleista Ranska Hollanti Saksa Englanti Skotlanti Tiedon laatu palveluketjussa Suomen RDS-TMC palveluketjun rakenne tällä hetkellä Suomen RDS-TMC palveluketjun rakenne Käytännössä Tietojen kerääminen Tietojen käsittely Kriteerit tiedotettavista tapahtumista Tietojen tallennus TMC-muotoon Lähetysverkko Vastaanotto Palautepalvelu 30 4 RDS-TMC TEKNIIKKA Standardit Standardien merkitys liikennetiedotuksessa Standardien ja muiden ohjeistojen esittely TMC-palvelu RDS-kanavalla Koodaamisen tarpeellisuus ja hyödyllisyys Viestien rakenne 33

8 8 MXONDLVXW\\OL JOHDANTO TYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET Perustiedot Lisätiedot Lisätietojen käsittely ja esittäminen vastaanottimessa EUROAD-konsepti Järjestelmä- ja viritystiedot 40 5 TAPAHTUMALUETTELO Tapahtumaluettelon tarve Fraasien ymmärrettävyys Tapahtumaluettelon esittely Informaatioluttelo Lisäinformaatioluettelo Ennusteviestiluettelo Kolmen sarakkeen versio Määreet 48 6 TIEDOTUKSEN PAIKANNIMISTÖ Paikan ilmoittaminen liikennetiedottamisessa Nimestämisen tarve TMC-palvelun paikannustietokanta Standardi ja käsikirja Paikannustietokannan hierarkkisuus Paikannustietokannan sisältö Erikoistapauksia Paikannustietokannan ylläpito Paikannustietokannan päivittäminen LocationManager - paikannustyökalu 56 7 VIESTIEN HALLINTA Viestien hallinnasta yleisesti Hallintaa kahdessa paikassa Lähettävän järjestelmän toiminta Viestien lisääminen lähetykseen Viestien päivittäminen ja poistaminen lähetyksestä Vastaanottimen toiminta Viestien purkaminen Viestien päivittäminen Viestien poistaminen Viestien esittäminen? Crusader DIGITA Parametrit 61 8 PALVELUN LAATU Palvelun laatu Yleistä palvelun laadun arvioinnista Eurooppalainen yhteistutkimus Tutkimuksen rakenne Suomen kyselytutkimus Tutkimuksen sisältö Aineiston keruun toteutus 64

9 MXONDLVXW\\OL 9 9,5+(7817(0$7219$/,76,0(1$5*80(177, Tulokset Tulosten yhteenveto Vertailu (Utvärdering av Dynaguide) Tutkimusten jatko Palvelun kehittäminen Nikita-esimerkki 72

10 10 MXONDLVXW\\OL JOHDANTO TYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET -2+'$172±7<g17$5.2,786-$7$92,77((7 Tämän työn tarkoituksena on kuvata Suomen TMC-palvelun perustamiseksi tehty työ ja kertoa mitä työn aikana on opittu määrämuotoisesta tiedottamisesta. Opit ovat myöhemmin hyödynnettävissä kun tulee ajankohtaiseksi kehittää uusia liikennetiedotuspalveluita tienkäyttäjille. Koska myös Suomen TMC-palvelu on osa yhtenäistä ja jatkuvaa eurooppalaista TMC-palvelua, on työn painopiste yleiseurooppalaisen palvelun esittelyssä. Tärkeimmistä kohdista on kuvattu myös Suomen kansallisen palvelun perustamisen puitteissa tehty työ. Palveluiden yhtenevyys on varmistettu käyttämällä yhdessä päätettyjä standardeja ja toimintatapoja. Kyseiset standardit esitellään pääpiirteissään tässä työssä. /,,.(11(7,('277$0,1(15'670&17$59(-$ 0$+'2//,688'(7 7LHGRWWDPLQHQRVDQDOLLNHQWHHQKDOOLQWDD Tiedottaminen on oleellinen osa nykyaikaista liikenteen hallintaa. Liikenteen hallinnalla tarkoitetaan erilaisia keinoja, joilla vaikutetaan liikenteen käyttäytymiseen. Liikenteen hallinnalla pyritään parantamaan liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Tavoitteisiin pyritään vaikuttamalla liikenteen kysyntään, kulkutapajakaumaan sekä reitin ja ajankohdan valintaan. Tiedottamisen lisäksi liikenteen hallintaan voidaan käyttää liikenteenohjausta ja erilaisia maksujärjestelmiä. 0LUMDQ',W\ Tiedottamalla voidaan vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen, turvallisuuteen ja myös liikenteen ympäristövaikutuksiin. Ajantasainen tieto ruuhkista voi vaikuttaa kulkutapaan ja reitinvalintaan ja sitä kautta sujuvuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Ajantasainen tieto onnettomuuksista mahdollistaa tulevan tilanteen ennakoimisen ja parhaimmillaan hakeutumisen häiriöttömälle reitille. Tieto omalla reitillä edessä päin olevasta onnettomuudesta voi estää seurannaisonnettomuudet ja siirtyminen vaihtoehtoiselle reitille vähentää seisomista ruuhkissa ja sitä kautta pakokaasupäästöjä ja muita haitallisia ympäristövaikutuksia. 0LUMDQ',W\ Viime vuosien aikana on liikennetiedottamiseen tullut useita uusia välineitä perinteisten välineiden, kuten radio, TV ja sanomalehdet, rinnalle. Niistä ainoastaan radio soveltuu reaaliaikaisen muuttuvan tiedon välittämiseen. Uusista tiedotuskeinoista osa soveltuu tiedottamiseen ennen matkaa ja osa tiedottamiseen matkan aikana. Uusia palveluita, joista tietoa voi hankkia ennen matkaa ovat esimerkiksi internet, teksti-tv ja Tielaitoksen palvelupuhelin eli Tienkäyttäjän linja. Matkanaikaiseen tiedottamiseen soveltuvia uusia tiedotuskeinoja ovat muuttuvat liikennemerkit, RDS-tiedotteet (5adio 'ata 6ystem) radiossa, matkapuhelimeen lähetettävät tekstiviestit tai jo edellä mainittu Tienkäyttäjän linja. Uusin vaihtoehto matkanaikaiseen tiedottamiseen on ajoneuvoon sijoitettava RDS-TMC vastaanotin (5adio 'ata 6ystem 7raffic 0essage &hannel).

11 MXONDLVXW\\OL 11 9,5+(7817(0$7219$/,76,0(1$5*80(177, /LLNHQQHWLHGRWWDPLVHQNHKLWW\PLQHQ 5DGLRQOLLNHQQHWLHGRWWHHW Erilaisia liikennetiedotuspalveluita on ollut olemassa jo varsin kauan. Suomessakin kelitiedotteita alettiin välittää radiossa jo 1970-luvun lopulla. 3LOOL 6LKYROD Alkuaikoina liikennetietoa välitettiin pääasiassa erikseen tarkoitusta varten varatuissa ohjelmissa, kuten Radio Suomen liikenneradiossa. Ohjelmassa on perinteisesti kerrottu pahimmista tietöistä ja seurattu liikenteen sujumista pääteillä varsinkin tärkeimpien pyhien aikaan, jolloin liikennemäärät ovat korkeimmillaan. Viime aikoina on liikennetiedon tarjonta levinnyt myös muun ohjelman sekaan, varsinkin paikallisradioissa. Varsinkin niiden aamu- ja iltapäivälähetykset ovat usein hyviä paikallisen liikennetiedon lähteitä. Valtakunnallisessa lähetyksessä tulevat liikennetiedotteet kuullaan luonnollisesti myös niissä vastaanottimissa, jotka eivät ole lähelläkään tapahtuman vaikutusaluetta. Yleisradion alueellistenkin lähetysten lähetysalueet ovat niin laajoja, että niillä välitettävät liikennetiedot eivät koske kuin murto-osaa kuuluvuusalueella liikkuvia autoilijoita. Paikallisradioiden kuuluvuusalueet ovat useimmiten pienempiä kuin Yleisradion aluelähetysten, joten niissä voidaan keskittyä jo melko pienen alueen liikennetietoihin, joilla voi olla merkitystä suurellekin osalle kuuluvuusalueen autoilijoista. Paikallisradioissakin samoja tietoja joudutaan kuitenkin toistamaan melko usein, jotta myös juuri kanavalle tulleet kuuntelijat saisivat tiedon. Autoilijalle merkityksettömät tiedotteet ja myös liian usein kuultavat merkityksellisetkin tiedotteet saattavat ärsyttää autoilijaa ja ne voivat vaikuttaa autoilijan radion seuraamiseen turruttavasti. Liikennetiedottamisen kannalta pahimmassa tapauksessa tilanne voi johtaa vastaanottimen sulkemiseen tai kanavan vaihtamiseen, jolloin hyödyllinenkin tiedote voi jäädä kuulematta. Halutessaan seurata radiosta nimenomaan liikennetietoja, joutuu autoilija yleensä kuuntelemaan jotain tiettyä kanavaa, vaikka sen muu ohjelmatarjonta ei olisikaan kiinnostavaa. Joskus voi muu ohjelmatarjonta olla luonteeltaan jopa sellaista, että autoilija ei jaksa odottaa hyödyllisiä liikennetietoja vaan vaihtaa kanavaa liikennetiedottamisen kannalta köyhemmälle kanavalle. Hyvän liikennetiedotusjärjestelmän ominaisuuksista mahdollisesti tärkein on nopeus. Mitä nopeammin tieto ongelmista välittyy, sitä useampi autoilija ehtii reagoida tietoon ja sitä suuremmat ovat järjestelmän hyödyt. Toinen tärkeä ominaisuus on vastaanottajan mahdollisuus keskittyä ainoastaan häntä kiinnostaviin tietoihin. Tarkimmillaan tämä voisi tarkoittaa keskittymistä yhtä tietä tai reittiä koskeviin tiedotteisiin. Tällöin hyödylliset tiedot eivät hukkuisi muiden viestien joukkoon. Tietoja olisi myös hyvä voida suodattaa tapahtuman aiheen perusteella, esimerkiksi ruuhkatiedot eivät välttämättä ole kiinnostavia paikalliselle autoilijalle, joka tietää ruuhkien sijainnit ja ajankohdat jo entuudestaan. Muita tavoiteltavia hyötyjä ovat radion häiriötön kuuntelu sekä se, että autoilija ei ole sidottu minkään tietyn radioaseman kuunteluun. Lisäksi ulkomailla liikuttaessa tiedotteet olisi hyvä saada ymmärrettävässä muodossa eli parhaassa tapauksessa omalla äidinkielellä.

12 12 MXONDLVXW\\OL LIIKENNETIEDOTTAMINEN - RDS-TMC:N TARVE JA MAHDOLLISUUDET 5'6SDOYHOX Ensimmäinen askel yllä mainittujen ongelmien poistamiseksi oli radiolähetysten RDS-tekniikan kehittäminen ja hyödyntäminen. RDS-tekniikka (RDS = 5adio 'ata 6ystem) tarkoittaa radioaalloilla tapahtuvaa digitaalista tiedonsiirtoa RDS-vastaanottimiin. Se mahdollistaa radiokanavien kehittyneemmän käytön. Oikeaoppisesti RDS-lähetystekniikkaa ja vastaanotinta käytettäessä voi radiovastaanotin huolehtia siirtymisestä oikealle kanavalle ja esittää RDS-liikennetiedotteen, vaikka kuuntelija olisi kuuntelemassa kasettisoitinta. $XWRUDGLRQXXVLPPDWRPLQDLVXXGHW Suomessa RDS-liikennetiedotuspalvelua alkoi ensimmäisenä tarjoamaan Yleisradio Radio Suomen taajuudella. Käytännössä palvelu toimii siten, että ennen kuin tiedote luetaan lähetyksessä, laitetaan studiosta päälle niin sanottu TA-lippu (TA = Traffic Announcement) jolloin RDS-lähetyksessä yhden bitin arvo muuttuu. Tämä kertoo vastaanottimille, että nyt kyseisellä kanavalla tulee liikennetiedote. 5'6VWDQGDUGL Vastaanottimen toiminta kyseisessä tilanteessa riippuu vastaanotinmallista ja on useimmiten myös käyttäjän päätettävissä. Useimmat vastaanotinmallit mahdollistavat siirtymisen väliaikaisesti radiokanavalta toiselle tai siirtymisen kasetin soitosta liikennetiedotteen kuunteluun ja takaisin kasetin soittoon. Jotkin vastaanottimet toimivat myös siten, että ne kytkeytyvät päälle TA-lipun ollessa päällä. Tällöin voi autoilija niin halutessaan pitää radiota kokonaan poissa päältä ja kuitenkin saada tiedon tärkeimmistä tapahtumista. $XWRUDGLRQ XXVLPPDW RPLQDL VXXGHW Usein ennen RDS-tiedotteen lukemista soitetaan studiosta myös RDStunnusmelodia, joka kertoo jo valmiiksi oikealla kanavalla olevalle kuuntelijallekin, että nyt ohjelmassa seuraa liikennetiedote. Melodiat eivät valitettavasti ole samanlaisia kaikissa Euroopan maissa, joten ainakin osa mahdollisista esimerkiksi lomamatkalla kuultavista tiedotteista voi mennä ohi korvien ennen kuin autoilija oppii seuraamaan uutta tunnusmelodiaa. Lisäksi itse tiedotteen ymmärtäminen vaatii tietenkin paikallisen kielen ymmärtämistä. Periaatteessa RDS-tiedotteet on mahdollista kohdistaa tietylle lähettimelle tai lähetinryhmälle, jolloin tiedote kuuluu ainoastaan sen lähettimen tai lähetinryhmän alueella missä tapahtumakin sijaitsee. Suomessa ei tätä toimintoa ole toistaiseksi otettu käyttöön. Näin ollen kuuntelija voi edelleen joutua kuuntelemaan sellaisia RDS-tiedotteita, jotka koskevat toisella puolella Suomea olevaa tapahtumaa. Toinen heikko kohta Yleisradion RDSpalvelussa on, että tiedotteita ei välttämättä lueta lähetyksessä heti kun ne tulevat toimitukseen eli tiedot voivat olla jo vanhentuneita kun ne saapuvat vastaanottimiin. Tällöin osa mahdollisista hyödyistä on jo menetetty. Tiedotteiden viivästyminen johtuu useimmiten siitä, että ohjelmavirtaa ei haluta keskeyttää kesken ohjelman vaan viesti luetaan mieluummin esimerkiksi kahden ohjelman välissä. Radio Suomen kanavalla lähetettiin vuonna 1999 noin 1500 tiedotetta. Määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. -RUPD

13 MXONDLVXW\\OL 13 9,5+(7817(0$7219$/,76,0(1$5*80(177, 70&KLVWRULDDMDQ\N\SlLYll 70&\OHLVHOOlWDVROOD Yksi vastaus edellisessä luvussa mainittuihin liikennetiedotuspalveluissa yleisesti esiintyviin ongelmiin on RDS-TMC liikennetiedotuskanava (5adio 'ata 6ystem - 7raffic 0essage &hannel). Siinä liikennetiedotteet välitetään koodattuina RDS-kanavaa käyttäen. RDS-TMC palvelun tuo mukanaan useita etuja verrattuna perinteisiin liikennetiedotuspalveluihin: WLHGRQVLLUWRNDSDVLWHHWLQ VllVW : koodien lähettäminen tekstin sijasta vaatii vähemmän tiedonsiirtokapasiteettia WLHGRQ VXRGDWWDPLQHQ: autoilija voi kehittyneimmillä TMCvastaanottimilla keskittyä ainoastaan häntä kiinnostaviin viesteihin (alueen tai aiheen mukaan) UDGLRQ KlLUL W Q NXXQWHOX: RDS-kanavan käyttö mahdollistaa TMCviestien jatkuvan lähettämisen ilman häiriöitä radion kuuntelulle ULLSSXPDWWRPXXVNLHOHVWl: koodit voidaan purkaa autoilijan omalle kielelle riippumatta siitä millä kielellä ne on alunperin koodattu WLHGRQ SDUHPSL ODDWX: sähköinen tiedonsiirto ja käsittely mahdollistaa automaattisen tiedon tuottamisen erilaisista mittausjärjestelmistä FRGLQJNlVLNLUMD TMC-palvelun seuraaminen vaatii autoilijalta erityisen TMC-vastaanottimen, sillä nykyisin markkinoilla olevat RDS-radiot eivät ole riittävän kehittyneitä TMC-viestien vastaanottamiseen. Tässä luvussa kerrotaan TMC-palvelun historiasta; tärkeimmistä palvelun kehittämiseen vaikuttaneista eurooppalaisista tutkimusohjelmista, niiden alla toimineista kansallisista ja kansainvälisistä yhteistyöprojekteista sekä niiden vaikutuksista palvelun kehittymiseen. 3ROLLWWLVWDMDWDORXGHOOLVWDWXNHD TMC-palvelusta alettiin ensimmäisenä puhua vuonna 1984 EBUn teknisen komitean toimesta. Varsinainen palvelun tekninen kehittäminen aloitettiin kuitenkin vasta vuonna 1989 kun Euroopan unionin tutkimusohjelma DRIVE I alkoi loppuun mennessä kehitystyötä on tehty useissa eri tutkimusohjelmissa. Tutkimusohjelmat ovat olleet pääasiallisesti Euroopan Unionin rahoittamia ja mikä vielä tärkeämpää, niillä on ollut unionin poliittinen tuki takanaan. %RZHUPDQ Euroopan unionin ministerineuvosto on valtuuttanut komission suunnittelemaan TERN-verkon kattavaa liikenteen hallinta-arkkitehtuuria, jonka johtavana periaatteena tulee pitää palvelujen ja järjestelmien yhteensopivuutta ja jatkuvuutta. Sen laajamittaisen toteutuksen tulee edetä koehankkeiden kautta. Näiksi koehankkeiksi valittiin TMC-liikennetiedotusjärjestelmä ja liikennetiedotuskeskusten kehittäminen, joiden molempien arvioitiin olevan riittävän kypsiä siirrettäväksi tutkimuksesta käyttöönottoon. Liikenteen hallinnan perusedellytyksiä ja järjestelmäarkkitehtuuria TERN-verkolla on liikenne-

14 14 MXONDLVXW\\OL LIIKENNETIEDOTTAMINEN - RDS-TMC:N TARVE JA MAHDOLLISUUDET pääosaston toimeksiannosta valmistellut ERTICOn vetämä TELTEN-projekti. Käyttöönottoa valmistelemaan on perustettu TELTEN2 ja DEFI projektit. ERTICO (European Road Transport Telematic Implementation Coordination Organisation) on Brysselissä toimiva yhteistyöelin, johon on kokoontunut yhteen edustajia teollisuudesta, julkisista ja yksityisistä palveluntarjoajista sekä tienpitäjistä. ERTICO perustettiin vuonna 1991 tukemaan komissiota sen pyrkimyksissä yhtenäistää eri projektien toimintaa. Se on mukana useissa liikennetelematiikkaprojekteissa koordinaattorina. KWWSZZZUGVRUJXNHSLVRGHHSLVRGHKWP Sekä Euroopan Unioni, sen komissio että Euroopan liikenneministereiden konferenssi ovat aina tukeneet RDS-TMC palvelua sekä poliittisesti että taloudellisesti. Taloudellista tukea on myönnetty sekä tutkimus- ja kehittämisprojekteille, käyttöönottoprojekteille (TEN-T budjetissa) että euroalueellisille ja kansallisille projekteille. Poliittinen tuki on nähtävissä useissa Euroopan unionin neuvoston ja liikenneministereiden konferenssin päätöslauselmissa. %RZHUPDQLQVlKN SRVWLVWDO \W\YlWWDUNHPPDWWLHGRWODXVHOPLVWDWDUYLWWDHV VD Poliittisesti EU on tukenut palvelun kehittämistä myös allekirjoituttamalla osallistujamailla niin sanotun Memorandum of Understanding -asiakirjan (MoU). Sen allekirjoittaneet maat ovat sitoutuneet toteuttamaan palvelun, joka täyttää TMC-palvelulle annetut toiminnalliset ja laadulliset vähimmäisvaatimukset. Käytännössä tämä tarkoittaa TERN-tieverkolla minimistandardien mukaisesti toimivaa palvelua. Vastaavanlaisia asiakirjoja on olemassa muun muassa DATEX-tiedonvaihdosta. Asiakirja ei ole sitova vaan se on pikemminkin osoitus allekirjoittaneiden pyrkimyksestä toteuttaa yhteisten tavoitteiden mukainen palvelu. '5,9(RKMHOPDW Euroopan unionin komissio käynnisti kesäkuussa 1989 kolmivuotisen DRIVE I tutkimus- ja kehittämisohjelman (DRIVE = 'edicated 5oad,nfrastructure for 9ehicle Safety in (urope), jonka tavoitteena oli parantaa liikenneturvallisuutta, parantaa tiekuljetusten tehokkuutta ja vähentää liikenteen ympäristövaikutuksia. TMC-palvelu oli vain yksi osa ohjelmaa; yhteensä siinä oli mukana 72 T&K-projektia, joiden budjetista 50 % tuli Euroopan unionin toisesta puiteohjelmasta. URPSSXWKHGULYHFDWDORJXH DRIVE I-ohjelmassa tienkäyttäjät, tutkimuskeskukset, teollisuus ja liikenneviranomaiset toimivat yhdessä tavoitteenaan saada aikaiseksi eurooppalaiset standardit liikennetelematiikan alalle. Standardit ovat ehdoton edellytys toimivalle kansainväliselle liikennetiedottamiselle. Niiden avulla voidaan Eurooppaan saada yhtenäiset telematiikkamarkkinat, jotka mahdollistavat muun muassa isojen valmistuserien kautta tuotteiden mahdollisimman alhaiset hinnat. URPSSXWKHGULYHFDWDORJXH TMC-palvelun perustana olevasta ALERT C protokollasta (RDS $dvice and Problem /ocation for (uropean 5oad 7raffic) saatiin ensimmäinen versio valmiiksi DRIVE I ohjelman aikana vuonna Sen tuottamisesta vastasi RDS-ALERT projekti. Protokolla sisältää kolme standardia. Ensimmäinen osa on itse protokollaa varten ja siinä kuvataan viestien kokoaminen ja si-

15 MXONDLVXW\\OL 15 9,5+(7817(0$7219$/,76,0(1$5*80(177, sältö. Toinen ja kolmas standardi sisältävät tapahtumaluettelon sekä ohjeet paikannustietokannan kokoamista varten. Jo DRIVE I ohjelman aikana päätettiin, että viestien välittämiseen käytetään RDS-kanavaa. URPSSXJXL GHWRNH\SURJUDPPHDFKLHYHPHQWVRQUGVWPF DRIVE I ohjelman jälkeen seurasi komission pääosaston DGXIII:n eli telematiikka-asioista vastaavan pääosaston vetämä tutkimusohjelma Advanced Transport Telematics Program (ATT) eli DRIVE II. Se oli käynnissä vuosina TMC-palvelun osalta ohjelmassa testattiin lähinnä edellisessä vaiheessa kehitettyjä tärkeimpiä osasia eli: $/(57 & SURWRNROOD: TMC-viestien muodostaminen ja lähettäminen RDS-kanavalla /RFDWLRQUHIHUHQFLQJUXOHV: säännöt paikannustietokannan kokoamista varten (852$'FRQFHSW: naapurimaita koskevien TMC-viestien lähettäminen (YHQWOLVW: tapahtumaluettelo Lisäksi alettiin kehittää palvelulle infrastruktuuria, jotta sitä voitaisiin kokeilla käytännössä. Käytännössä tämä tarkoitti tiedon keruun ja hallinnan parantamista sekä viestien luomista varten tarvittavan ohjelmiston kehittämistä. Näiden lisäksi tarvittiin tietenkin vastaanottimia ja koekäyttäjiä kenttäkokeisiin. Osasia testattiin pääasiassa kenttäkokeilla, joita oli useita ja jotka keskittyivät kukin omiin osa-alueisiinsa. Lähes valmiiden osasten testaamisen lisäksi tässä vaiheessa tehtiin vielä kehitystyötä; joitakin palvelun osasia parannettiin edelleen ja täysin uusia kehitettiin. DRIVE II ohjelmassa oli mukana yhteensä yksitoista testiohjelmaa seitsemässä eri maassa. Näiden lisäksi oli käynnissä useita kansallisia projekteja, joissa testattiin koodatun liikennetiedon lähettämistä. Tässä vaiheessa valmistettiin jo ensimmäisiä testivastaanottimia kenttäkokeita varten. Niitä käytettiin seuraavissa projekteissa: ARENA (Ruotsi) Rhine Corridor (Hollanti) CITIES (Ranska, Pariisin alue) BEVEI (Saksa) Ensimmäiset testipalvelut olivat Rhine Corridor ja CITIES, jotka olivat käynnissä vuosina Ensimmäisenä säännöllinen palvelu käynnistettiin Ruotsissa vuonna Kyseinen palvelu ei kuitenkaan täyttänytkään sille asetettuja vaatimuksia, joten paranneltu versio siitä käynnistettiin vuonna %RZHUPDQLQVlKN SRVWL ACCEPT-projekti (ALERT Concerted Co-operation in European Pilots for RDS-TMC) oli yhteinen nimittäjä kolmelle kansalliselle pilottiprojektille. Siinä tutkittiin kansallisten palveluiden yhteensopivuutta ja tiedonvaihtoa maiden välillä. Samalla tehtiin myös ensimmäiset koekäyttäjien palvelun hyväksyntää kartoittaneet kyselyt. Lähes 90% vastaajista oli jo tässä vaiheessa sitä mieltä, että palvelu tuo lisäarvoa liikennetiedottamiseen ja että palvelu tulisi ottaa käyttöön mahdollisimman pian %RZHUPDQ DFFHSWDQFH. Samalla

16 16 MXONDLVXW\\OL LIIKENNETIEDOTTAMINEN - RDS-TMC:N TARVE JA MAHDOLLISUUDET havaittiin, että TMC-palvelu on toimiva ratkaisu myös naapurimaiden liikennetilanteesta tiedottamiseen. URPSSXJXLGHWRNH\SURJUDPPHDFKLHYHPHQWVRQUGVWPF Jo ALERT C -protokollan ensimmäisessä versiossa oli ehdotus tulevaksi EUROAD-konseptiksi, jonka avulla naapurimaita koskevien RDS-TMC viestien lähettäminen olisi hoidettu. Konseptin mukaisesti paikannustietokannasta oli tarkoitus varata ensimmäiset koodia muiden maiden pisteille. ACCEPT-projektin aikana kuitenkin huomattiin, että tämä toimintatapa ei ole toimiva. Vuonna 1992 saatiin aikaiseksi uusi toimintatapamalli, jonka avulla autoilijan on mahdollista saada tietoa määränpäämaansa liikenneoloista. Malli todettiin toimivaksi ACCEPT-kenttäkokeissa ja otettiin käyttöön. GEMINI-projektissa tutkittiin mahdollisuuksia käyttää RDS-TMC tekniikkaa muuttuvien liikennemerkkien ohjaamiseen. Periaatteessa tämä oli mahdollista, mutta käytännössä ei, koska muuttuvien liikennemerkkien tapauksessa tarvitaan ehdottomasti kaksisuuntainen yhteys ja tähän ei RDS-TMC tekniikka tarjoa mahdollisuuksia. Vaikka tavoitteet eri projekteilla periaatteessa olivat samat, eivät lopputulokset aina olleet yhteensopivia. Tämän vuoksi perustettiin CORD-projekti, jossa eri sektoreiden ja projektien edustajat työskentelivät yhdessä ja yrittivät päästä yksimielisyyteen palvelun kehityssuunnasta. Paikannuspisteiden numerointia kehitettiin alunperin SOCRATESprojektissa. Vuonna 1993 havaittiin, että numerointi ei ole riittävän kehittynyttä käytettäväksi TMC-palvelussa. Tämän jälkeen perustettiin työryhmä (Task Force on Geographic Location Referencing) hakemaan ratkaisua, jota voitaisiin käyttää muissakin palveluissa kuin pelkässä RDS-TMC palvelussa. Sellaista ratkaisua ei kuitenkaan löytynyt, joten kesäkuussa 1994 päätettiin jatkaa ainoastaan TMC-palvelun paikannussääntöjen kehittämistä, jotta palvelun kehittäminen ei viivästyisi. Työryhmän havaintojen perusteella ATT- ALERT ja ACCEPT projektit kehittivät asiakirjan, joka toimitettiin standardoitavaksi myöhemmin (elokuussa 1995). *XLGHWRNH\SURJUDPPHDFKLHYHPHQWVRQ5'670& '(),MD7(/7(1 Tekninen kehittäminen ei yksinään riitä toimivan palvelun aikaansaamiseksi. Lisäksi tarvitaan poliittista yksimielisyyttä palvelun sisällöstä ja toiminnasta. Monia eri osapuolia käsittävän projektin ollessa kyseessä tarvitaan ohjaustyötä, jotta kaikilla osapuolilla olisi samat toimintatavat ja säännöt sekä jonkinlainen aikataulutus. Sekä tätä työtä hallitsemaan että eurooppalaisten palveluiden yhtenäisyyttä ajamaan perustettiin DEFI-projekti ('Hfinition of Iirst step Lmplementation of Pan-European RDS-TMC road information service), siinä vaiheessa kun palvelun tekninen kehittäminen oli edennyt niin pitkälle, että oli aika siirtyä sen käyttöönottoon. DEFI-projektin perustivat Euroopan komission pääosastot DGVII (liikenne) ja DGXIII (telematiikka), konsulttinaan ERTICO.

17 MXONDLVXW\\OL 17 9,5+(7817(0$7219$/,76,0(1$5*80(177, DEFI-projektin tavoitteena oli määritellä yleiseurooppalaisen palvelun tavoitteet ja toiminta sekä kaikin tavoin edistää palvelun nopeaa käyttöönottoa. Sen avulla pyrittiin poistamaan esteet yleiseurooppalaisen TMC-palvelun käyttöönoton tieltä. Projektin tavoitteena oli yhdessä jäsenmaidensa ja muiden osapuolten kanssa varmistaa TMC-järjestelmien toimivuus, palveluiden jatkuvuus sekä vastaanottimien yhteensopivuus eurooppalaisella tasolla. Projektissa asiaa lähestyttiin poliittiselta kannalta ja pyrittiin luomaan suuntaviivoja, joiden mukaan tekninen toteutus tulisi hoitaa. Käytännön teknistä toteutusta ohjaamaan perustettiin FORCE-projekti. DEFI-projektin tehtävät olivat: määritellä kansallinen TMC-politiikka (mm. lainsäädäntö, luvat, maksullisuudet) määritellä mm. yleiseurooppalaisen palvelun sisältö ja laatutaso lähtien jäsenmaiden omista suunnitelmista ja mahdollisuuksista inventoida kansalliset projektit (eli kerätä kaikki alalta saadut kokemukset) käsitellä rahoituskysymyksiä (sekä palveluiden maksullisuus että palvelun perustamis- ja ylläpitokustannukset) laatia arviointisuunnitelma, jolla testataan sekä käyttäjien hyväksyntää että tavoitteeksi asetettujen järjestelmien yhteentoimivuutta, palveluiden jatkuvuutta ja laitteiden yhteensopivuutta määritellä toimenpideohjelma yleiseurooppalaisen palvelun aikaansaamiseksi TMC-palvelun käyttöönoton menettelytavoista ja strategioista päätettiin RDS-TMC johtoryhmässä (Steering Committee), jossa olivat edustettuina kaikki kaksitoista EU-jäsenmaata yhdessä Euroopan komission kanssa. Teknisten asioiden koordinoinnista ja yksimielisyydestä päätettiin DEFIprojektin asiantuntijaryhmässä, jonka muodostivat kansalliset asiantuntijat, eurooppalaiset organisaatiot (esimerkiksi Euroopan yleisradioliitto, EBU) sekä teollisuuden edustajat. Teknisiä ehdotuksia tehtiin Task Forcessa, jonka muodostivat 10 eurooppalaista asiantuntijaa. 'HYHORSPHQWV DQG FKDO OHQJHV )25&((&257,6 FORCE-ECORTIS -projekti tuki kansallisten RDS-TMC palveluiden käyttöönottoa jakamalla tietoa DRIVE I ja II projektien pilottihankkeiden tuomista kokemuksista. Projekti oli jaettu neljään osaan (FORCE 1,2 ja 3 sekä ECORTIS) lähinnä EU:n budjettiteknisten määräysten takia. Osaprojektit olivat kolmivuotisia ( ) joten ne ovat päättyneet jo. Projekteissa oli mukana 11 jäsenmaata. FORCE-projekti (Enhanced field projects for the large scale introduction and validation of RDS-TMC services in Europe) oli tutkimus- ja kehittämisprojekti, joka toteutettiin EU:n tutkimuksen 4. puiteohjelman alla. Kustannukset jakautuivat pääosastojen DGVII (liikenne) ja DGXIII (telematiikka) kesken. FORCE 1 ja 2 kuuluivat DGXIII:n alaisuuteen ja FORCE 3 DGVII:n alaisuuteen. )25&(SURMHNWLQensisijaisena tavoitteena oli tuoda DRIVE I ja II projektien kautta saatu tietotaito ja kokemukset kaikkien jäsenmaiden käyttöön, arvioi-

18 18 MXONDLVXW\\OL LIIKENNETIEDOTTAMINEN - RDS-TMC:N TARVE JA MAHDOLLISUUDET da koko TMC-palveluketjun toimintaa, kustannuksia, hyötyjä ja vaikutuksia sekä määritellä sen markkinapotentiaali. Lisäksi FORCE tuki nykyisen palvelun kehittämistä muun muassa standardoinnin kautta. Projektissa oli mukana useita osapuolia kuten tiepalvelujärjestöjä, poliisi, ohjelmatuottajia, palvelutuottajia ja laitevalmistajia. ECORTIS-projekti (EU Coordination for implementing RDS-TMC traffic information service on the TERN) oli käyttöönottoprojekti, joka sai rahoitusta Euroopan Unionin TEN-budjetista (Trans-European Network for Transport). (&257,6SURMHNWL tuki ja koordinoi TMC-palvelun käyttöönottoa kolmella tavalla: poliittinen/strateginen taso tavoitteena saada TMC-palvelu osaksi eurooppalaista liikennepolitiikkaa kansallisten palveluiden tekninen yhtenäisyys standardit, protokollat ja tekniset toimintaohjeet kansallisten palveluiden tuki yhtenäiset ohjeet ja standardit yleiseurooppalaisen palvelun toteuttamiseksi sekä siitä tulevien vaatimusten vienti kansalliseen toteutukseen Projektin kokonaiskustannukset olivat noin 7,35 Mecua. TEN-T budjetin kautta siihen saatiin tukea 50%. KWWSUGVWPFFRPLQIRKWPO FORCE-ECORTIS projektia johti koordinointiryhmä, johon kuuluivat kaikkien projektissa mukana olevien maiden kansalliset koordinaattorit. Projektin päivittäistä toimintaa hoidettiin projektitoimistossa. 9,.,1*\KWHLVW\ Wl Pohjoismaista yhteistyötä liikenteen hallinnan alalla on tehty VIKINGohjelman alla jo vuodesta VIKING-ohjelma on Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Saksan viiden pohjoisimman osavaltion välinen hanke, jonka tavoitteena on koordinoida ja kehittää yhdessä Pohjois-Euroopan TERNverkon liikenteen hallintajärjestelmiä. Yhteistyöllä pyritään takaamaan palveluiden jatkuvuus ja korkea laatu. Yhteistyötä tehdään varsinkin liikenteen seurannan kehittämisessä sekä liikenteen tiedotuskeskusten tietojärjestelmien ja tiedonvaihdon kehittämisessä sekä myös TMC-palvelun käyttöönotossa. 70&)RUXP MoU-asiakirjassa sovittiin TMC-Forumin perustamisesta, jonka tehtävänä on FORCE-ECORTIS projektien päättymisen jälkeen vastata TMC-palvelun koordinoinnista, edistämisestä ja jatkokehittämisestä. TMC-Forum perustettiin vuonna Sen toimintaa ohjaa ERTICO, jolla on Euroopan komission henkinen tuli takanaan. Taloudellista tukea se ei kuitenkaan komissiolta saa. Forumin jäsenyys on avoin eikä siitä peritä jäsenmaksua. Kukin osapuoli vastaa itse matkustuskustannuksistaan.

19 MXONDLVXW\\OL 19 9,5+(7817(0$7219$/,76,0(1$5*80(177, TMC-Forum ylläpitää ALERT-Compendiumia, johon se pyrkii keräämään kaiken eri projekteissa saadun tietouden ja kokemukset. Compendium on internetissä oleva tietovarasto, joka on kaikkien asiasta kiinnostuneiden selailtavissa. Tiedot ovat vapaasti uusien organisaatioiden käytettävissä mikäli ne aikovat perustaa oman TMC-palvelun. Näin pyritään huolehtimaan uusienkin palveluiden riittävän hyvästä laadusta heti alusta alkaen. TMC-Forum voi myös jossakin määrin auttaa uusien palveluiden markkinoinnissa. )RUFH )LQDOUHSRUW%RZHUPDQ Liikenneministeriö ja Tielaitos ovat TMC-Forumin jäseniä. TMC-Forum Assembly kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Kuvassa [. on kuvattu TMC-Forumin toimintaa ja ERTICO:n rooli sen koordinaattorina..xyd[70&)ruxplqudnhqqh 6XRPHQPXNDDQWXORMDSDOYHOXQODDMXXV(XURRSDVVD Suomi tuli mukaan kehittämään RDS-TMC palvelua liittyessään Euroopan Unioniin. Suomi on ollut aktiivisesti mukana FORCE-ECORTIS projektissa ja suomalaisia edustajia on ollut mukana projektin työryhmissä. Liikenneministeriö on allekirjoittanut Memorandum of Understanding -asiakirjan, mikä tarkoittaa, että Suomessakin on sitouduttu toteuttamaan yhteisten tavoitteiden mukainen RDS-TMC palvelu. Lisäksi liikenneministeriön Tielaitokselle vuodelle 1998 asettamissa tavoitteissa todettiin: "Tielaitos käynnistää RDS-TMC tiedotuspalvelun eteläisessä (E18-käytävä) Suomessa ja varautuu palvelun käyttöönottoon koko maassa." Maat, joissa tällä hetkellä kehitetään tai ylläpidetään RDS-TMC palvelua näkyvät kuvassa [. olevassa kartassa. Niiden lisäksi mielenkiintoa on osoitettu muun muassa Itävallassa, Sveitsissä, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Unkarissa. )RUFHILQDOUHSRUW Olemalla mukana kehitysprojekteissa Suomi on oppinut paljon määrämuotoisen tiedottamisen periaatteista. Nämä tiedot ja kokemukset ovat olleet hyödyllisiä muun muassa Tielaitoksen liikennekeskusten uuden tietojärjestelmän kehitystyössä. Lisäksi esimerkiksi paikannustietokannan rakenne on saatu valmiina käyttöön projektilta.

20 20 MXONDLVXW\\OL LIIKENTEEN TIEDOTUSPALVELUKETJU (MD6XRPHQWDXVWDU\KPl Suomen TMC-demonstraatioprojekti on ollut osa Tielaitoksen kolmevuotista ( ) Tieliikenteen telematiikka E18-kokeilualue projektia, joka oli jatkoa Tielaitoksen Liikenteen hallinta projektille. E18-projekti on ollut koealueena erilaisille liikenteen hallintaan ja teiden talvikunnossapitoon liittyville telemaattisille ratkaisuille. 7LHOLLNHQWHHQWHOHPDWLLNND±(NRNHLOXDOXH E18-projekti on päättynyt, mutta monet siinä mukana olleet alaprojektit jatkavat edelleen toimintaansa, niin myös RDS-TMC projekti. Ennen laajamittaista käyttöönottoa palvelua kokeiltiin Etelä-Suomen pääteillä eli niin sanotussa E18-käytävässä. Kokeilu toteutettiin yhteistyössä Yleisradion kanssa. Kuvassa [. on kartta, jossa on kuvattu Suomen demonstraatioprojektin laajuus ja mukana ollut tieverkko..xyd[.duwwd6xrphqnrnhloxdoxhhvwd Suomen ensimmäiset TMC-viestit lähetettiin vuonna Ensimmäiset vastaanottimet asennettiin koekäyttäjien ajoneuvoihin keväällä Ajoneuvojen lisäksi vastaanottimia on ollut demonstraatioalueen liikennekeskuksissa. Suomen TMC-demonstraatioprojektin ohjauksesta on vastannut niin sanottu taustaryhmä. Siihen on kuulunut edustajia Tielaitoksen keskushallinnosta ja kokeilussa mukana olleista tiepiireistä. Lisäksi edustajia on ollut Yleisradiolta ja myöhemmin Digitalta. Ryhmän puheenjohtajana on toiminut Lassi Hilska liikenneministeriöstä. Ryhmän on kokoontunut tilanteen mukaan 2-3 kertaa vuodessa. Taustaryhmässä on sovittu palvelun aikataulutuksesta ja muista käytännön asioista. Demonstraatioprojektin tavoitteena oli: kartoittaa tienkäyttäjien, tienpitäjien ja muiden osapuolten palveluille asettamat tavoitteet ja vaatimukset sekä toisaalta palvelun tarjoamat mahdollisuudet kehittää TMC-viestien koodauksen, hallinnan ja lähettämisen tarvitsemat tietojärjestelmät ja toimintatavat mm. Crusaderista, eli viestien kokoamiseen käytetystä ohjelmasta, saatavien kokemusten perusteella kehittää liikennekeskusten välisen tiedonsiirron tietojärjestelmiä ja toimintatapoja arvioida palvelun tekninen toimivuus ja tienkäyttäjien vastaanotto arvioida palvelun vaikutus liikenteeseen /,,.(17((17,('27863$/9(/8.(7-8 <OHLQHQOLLNHQWHHQWLHGRWXVSDOYHOXNHWMXQUDNHQQH Liikennetiedotuspalvelut koostuvat niin sanotuista palveluketjuista, joissa on mukana useita osapuolia. Palveluketju alkaa tiedonkeruusta ja päättyy yleensä siihen kun tieto saapuu jossain muodossa loppukäyttäjälle. Yleensä myös palautteen antaminen ja vastaanottaminen voidaan laskea kuuluvaksi

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI . INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI Marko Juslin Intergraph-käyttäjäkerho lienee yksi aktiivisimmista alallaan. Organisoitunutta käyttäjäkerhotoimintaa on tänään yli kahdessakymmenessä

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Ari Jaatinen, Suunnittelukymppi Oy Jyrki Rautkivi, Mopasol Oy Lasse Salonen, Sysopen Oyj Ohjelma-alue 6. Älykäs liikenteenohjaus FITS raportti 23/2003

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta

Lisätiedot

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Liikennetiedotus digi-tv:ssä pilottiprojekti Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 27.1.2005 Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka liikennetiedot

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys INFO- JA KÄYNNISTÄMISTILAISUUS 23.4.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting SysOpen Oyj Traficon Oy Raine Hautala & Seppo Öörni # 1 Taustaa Liikennetelematiikan

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TOMTOM TRAFFICIN AVULLA PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TomTom on johtava liikennepalvelujen tarjoaja. TomTom valvoo, käsittelee ja toimittaa liikennetietoa itse kehittämällään teknologialla. TomTom uskoo, että

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI

Lisätiedot

SUOMEN TASAVALLAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN INTIAN TASAVALLAN HALLITUKSEN TIELIIKENNE- JA MAANTIEMINISTERIÖN VÄLINEN

SUOMEN TASAVALLAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN INTIAN TASAVALLAN HALLITUKSEN TIELIIKENNE- JA MAANTIEMINISTERIÖN VÄLINEN SUOMEN TASAVALLAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JA INTIAN TASAVALLAN HALLITUKSEN TIELIIKENNE- JA MAANTIEMINISTERIÖN VÄLINEN TIELIIKENTEEN YHTEISTYÖPÖYTÄKIRJA SUOMEN TASAVALLAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Operatiivinen liikenteenhallinta yhteistyötä yli rajojen

Operatiivinen liikenteenhallinta yhteistyötä yli rajojen Operatiivinen liikenteenhallinta yhteistyötä yli rajojen Liikenneviraston tieliikennekeskuksen rooli viranomaispalvelujen tuottajana 24.9.2015 Liikennevirasto Liikennevirasto on Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari sähköisistä hankinnoista, erityisasiantuntija/rahoitusala Suomen Kuntaliitto, kuntatalous Euroopan komission ehdotus

Lisätiedot

Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille

Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop NordicWay-hankkeen vuoden kestävä kokeilu, Coop,

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

ecall-hätäviestijärjestelmä

ecall-hätäviestijärjestelmä ecall-hätäviestijärjestelmä Atte Melasniemi Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 12.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö: ecall - mikä se on? ecall-säädökset ecall-käyttöönotto

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Onko tekniikasta apua?

Onko tekniikasta apua? Onko tekniikasta apua? Lentoturvallisuusseminaari 2013 Jari Lyytinen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Katsaus törmäyksenestomenetelmiin Oma porrastus See and Avoid Törmäyskurssilla olevat koneet hankalimpia

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 15.1.2015 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmä (SR) [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1 Kansallisen standardointiseurantaryhmän työn tarkoituksena on

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Movikan CallMEDIA-palvelut

Movikan CallMEDIA-palvelut Movikan CallMEDIA-palvelut kuluttaja osaksi Median sisältöä Älykkäät Puhe- ja Viestipalvelut CallTV-palvelut Älykkäät Puhe- ja Viestipalvelut interaktiivista sisältöä medioille IVR-, SMS- ja älypuhelintekniikka

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen aiheet: Sääntelyn foorumit Ajoneuvoasiat Massat ja mitat Päästöt

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

REALTIME CUSTOMER INSIGHT. 2015 Wellnator Oy

REALTIME CUSTOMER INSIGHT. 2015 Wellnator Oy REALTIME CUSTOMER INSIGHT YMMÄRRÄ ASIAKASTA Asiakastyytyväisyyttä ja asiakaskokemusta mittaamalla saadaan arvokasta tietoa asiakasrajapinnasta. Analysoimalla tätä tietoa ja reagoimalla siihen asiakassuhteet

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0166(COD) teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0166(COD) teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 15.10.2013 2013/0166(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. M2M Point - to - Point

KÄYTTÖOHJE. M2M Point - to - Point KÄYTTÖOHJE M2M Point - to - Point M2M Paketti SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 1 KÄYTTÖÖNOTTO 1.1 LAITTEISTON ASENNUS 2 TULOJEN JA LÄHTÖJEN KYTKENTÄ 2.1 TILATIETOKYTKENNÄT 2.2 ANALOGIAKYTKENNÄT 3 KANAVANVAIHTO

Lisätiedot

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari Kansallinen tiemerkintäpäivä 7.2.2011 Pohjoismainen tiemerkintäseminaari 8.-9.2.2011 Rovaniemi Arktikum Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 1 ARCTIC AREA Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 2 Pohjois Suomen kansainväliset

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä. JUHTA neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo

Kansallinen palveluväylä. JUHTA neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Kansallinen palveluväylä JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Kansallisen palveluväylän yleiskuva Kansallinen palveluväylä on tiedonvälityskonsepti, jossa eri toimintaympäristöjen palveluiden

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavat ja eivät tuota Tulokset riippuvat niistä tekijöistä, jotka projektia perustettaessa on määritelty ja miten

Lisätiedot

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003 Liikenneongelmat ja telematiikka Matti Roine 16.10.2003 1 Suomen tietoyhteiskuntamallin ongelmia Tietoyhteiskunnan ja teollisen ajan hallinnon rakenteiden välinen ristiriita, raskaat ja byrokraattiset

Lisätiedot

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Mitä on markkinoiden tiedonvaihto? Tietosisältöjä: siirtokapasiteetteja, säätösähkötarjouksia,

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

verkkolasku.fi 2.1.2011

verkkolasku.fi 2.1.2011 palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen

Lisätiedot

Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät. LINTU-seminaari Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist

Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät. LINTU-seminaari Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät LINTU-seminaari 6.2.2012 Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist 2 1. Tausta ja tavoitteet 2. Osatehtävät Sisältö 3. Automaattisen nopeusvalvontajärjestelmän

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

TIETOPYYNTÖ. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet. 2 Tietopyynnön kohde

TIETOPYYNTÖ. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet. 2 Tietopyynnön kohde 1 (6) 1.2.2011 TIETOPYYNTÖ Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet 1.1 Yleistä Tämä asiakirja on tietopyyntö. Tämä ei ole hankintailmoitus tai tarjouspyyntö, vaan alustava

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0192 (NLE) 10653/16 PECHE 242 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak.

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26.2.2013 2012/0184(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2016 COM(2016) 280 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Kosovon* välisellä vakautusja assosiaatiosopimuksella

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008. Meeri Nieminen

EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008. Meeri Nieminen EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008 Meeri Nieminen Asiakkaan vaihtoehdot Asiakkaan vaihtoehdot EMCS-järjestelmän käyttöön XML-sanomarajapinta oman järjestelmän

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

Venäjän federaation tieliikennevirasto Rosavtodor on mukana

Venäjän federaation tieliikennevirasto Rosavtodor on mukana Venäjän federaation tieliikennevirasto Rosavtodor on mukana Helsinki-Pietari-Moskova - älyliikennekäytävähankkeessa 09.12.2013 FITSRUS-pilottihankkeet FITSRUS pilots Automatisoitu säätietopalvelujärjestelmä

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service Mobility as a Service Suomesta älyliikenteen innovaatioalusta Suomeen kehitetään maailman ensimmäinen avoin innovaatioalusta liikkumisen palveluille. Tekes kokoaa -yhteisön, johon mukaan tulevien yritysten

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen Viro egovernment Jukka Lehtonen Viro verkossa Click Click to to edit edit Master Master subtitle subtitle style style Internet-yhteys perusoikeuksia, käyttäjiä 76 % asukkaista 98% alle 35-vuotiaista käyttää

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA TIIVISTELMÄ ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari ja Tuomas Paloposki VTT PL 1000, 02044 VTT Asuntosprinklaus Suomessa on kaksivaiheinen asuntosprinklauksen

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 22. marraskuuta 2010 Vastaanottaja: Neuvoston

Lisätiedot