Suomen InSEA ry:n jäsentiedote 1-3/2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen InSEA ry:n jäsentiedote 1-3/2009"

Transkriptio

1 Suomen InSEA ry:n jäsentiedote 1-3/2009 1

2 2 Sisältö Ajankohtaista 3 Martina Paatela-Nieminen Järjestys ja edistys 4-9 yksi tulkinta Brasilian lipun moton merkityksestä Seija Ulkuniemi Taidekasvatusbongausta Minneapoliksessa Riitta Heikkinen 2009 Lowenfeld lecture. Art education for democratic life Olivia Gude Space Art näyttelykiertue Japanissa toukokuussa Tarja Trygg Space Art näyttelykiertue valokuvin Tarja Trygg Kuvisope Afrikassa Heli Tiainen Place where the project will be undertaken: UCSD, San Diego, USA; Lapland University, Rovaniemi; & Gallery Yanvga, Helsinki, Finland Asta Sutton Muutoksia Suomen InSEAn hallituksessa 38 The InSEa European congress aikataulut 39 esite InSEA:n maailmankongressista

3 3 Ajankohtaista Suomen InSEA:n hallitus ja erityisesti Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman henkilöstö on ollut kiireinen tänä vuonna (2009) järjestämään InSEA:n Euroopan kongressia Rovaniemelle Lapin yliopistoon. Muitakin aikaansaavia työryhmiä on toiminut. Polkuja niminen työryhmä kertoo seuraavassa tiedotteessa kongressitoiminnastaan koulu- ja yliopistomaailmassa. Huomatkaa abstraktien deadline, joka on tammikuun Heli Tiainen kirjoittaa yhdestä opetuskerrasta afrikkalaisessa koulussa Beninissä. Kokemus sai hänet pohtimaan afrikkalaisen kuvataideopetuksen fokusta. Tiainen ehdottaakin tutustumaan Jorge Gumben ajatuksiin paikallisen rituaalin ja perinteen merkityksestä Afrikkalaisen kuvataideopetuksen perustana. Mukana on myös Asta Suttonin kuvaus hänen väitöskirjansa aihealueesta. Sutton kirjoittaa San Diegossa ja tekee tutkimusta Lapin yliopistoon. Lopussa on tilannekatsaus Suomen InSEAn 2009 hallituksesta, jonka taloudenhoitaja vaihtui. Mukana on myös infoa Rovaniemen ja Budapestin tulevista InSEA-kongresseista. Toivotan kaikille hyvää Uutta Vuotta ja menestystä vuodelle 2010! Martina Paatela-Nieminen Suomen InSEAn puheenjohtaja Kansikuva: Seija Ulkuniemi Inhotimin puistosta, Brasiliasta Tämä tiedote ( ) kertoo Suomen InSEA:n jäsenten matkakokemuksista ja tutkimuksesta ulkomailla. Seija Ulkuniemi osallistui marraskuussa 2009 Brasilian Belo Horizontessa järjestettyyn Latinalaisen Amerikan InSEAkongressiin. Hän kertoo kokemuksistaan kongressista ja avaa brasilialaista koulujärjestelmää ja kuvataidekasvatusta. Riitta Heikkinen osallistui kesällä 2009 NAEA:n (National Art Education Association) kongressiin Minneapoliksessa, josta kuulemme kokemuksia eurooppalaisesta näkökulmasta. Professori Olivia Gudelle myönnettiin kongressissa Lowenfeld palkinto. Heikkinen pyysi Guden artikkelin Art Education for Democratic Life luettavaksemme. Tarja Trygg kirjoittaa hänen ja Maija Pellonpää-Forssin yhteisestä näyttelykiertueesta Japanissa toukokuussa Näyttelykiertue alkoi Kiotosta, Honen-in-Temple galleriasta ja päättyi Tokion Another Function galleriaan. Matka on taltioitu lisäksi valokuvin.

4 4 JÄRJESTYS JA EDISTYS yksi tulkinta Brasilian lipun moton merkityksestä Seija teksti kuvat Osallistuin marraskuussa 2009 Brasilian Belo Horizontessa järjestettyyn InSEA:n kongressiin. Suomesta siellä oli myös kollegani Marjo Räsänen Turun opettajankoulutuslaitokselta. Artikkelissani pyrin välittämään teille matkamuistojani, sanoin. Belo Horizonte, täynnä kauniita horisontteja mutta ristiriitojakin Vietimme Marjon kanssa paljon aikaa Euroopan InSEAaktivistin portugalilaisen Teresa Ecan kanssa. Hän toimi sekä kielenkääntäjänä, oppaanamme että äitinä (etupäässä Marjolle). Teresan kanssa esimerkiksi etsimme Belon vanhaa kaupunkia, mitä emme lopulta koskaan löytäneet, vaikka kysyimme lukuisilta paikallisilta asukkailta tietä sinne. Syy selvisi myöhemmin: Belo on perustettu vasta 1950-luvulla! Palácio das Artesissa saimme tutustua arkkitehti Corbusierin pienoismalleja ja maalauksia esittelevään näyttelyyn. Erityisen viehättävä kuitenkin oli Lumieren veljesten valo- ja elokuvatuotantoon keskittyvä sali. Valokuvat oli asetettu valolaatikoihin, joissa niiden taikavoima lisääntyi entisestään. Belo Horizonten kuuluisiin kulttuurielämyksiin sisältyy myös muun muassa arkkitehti Niemayerin suunnittelema Pampulhan Pyhän Assisilaisen kirkko. Sen fresko ja muut maalaukset suunnitellut Portinari oli selvästi saanut runsaasti vaikutteita Picassolta, kuinkas muutenkaan. Yhtäkaikki, fresko pysähdytti. Käsityömessuilla koin kummallisen ristiriidan, mikä syntyi todennäköisesti elämäntyylin tuotteistamisesta. Messuilla eri intiaani- ja muita alkuperäisväestöryhmiä edustavat taitajat olivat pukeutuneet ilmeisesti oman alueensa asuihin ja myivät valmistamiaan tuotteita sekä pienostajille että erilaisille jälleenmyyjille. Se, että käsityöläiset olivat vähäpukeisia ja me ostajat tavallisissa vaatteissamme, aiheutti osan ristiriidasta. Ehkä voimakkaammin minua kuitenkin alkoi ahdistaa se, että ymmärsin tilanteen olevan keinotekoinen: heidän on tuotava tuotteitaan tällaisiin suuriin saleihin, vaikka ne eivät sinne istu eivätkä he. Päädyin juttelemaan muutaman sanan niiden myyjien kanssa, joilta jotain ostinkin, mutta päällimmäiseksi tunnelmaksi jäi riistäjämäinen olo.

5 5 Eräänä iltana eksyimme paikallisille yömarkkinoille, missä myytiin kaikkea mahdollista ja missä perhekunnittain bailattiin keskiyöhön saakka. Juhla syntyi selvästikin pikku ostoksesta sekä sitä seuraavasta herkuttelusta, kuten lihavartaasta, joka huuhdottiin alas oluen ja tanssin voimin. Ehdottoman tärkeää näytti olevan ottaa tilanteesta lukuisia valokuvia, joissa kukin ryhmän jäsen hymyili leveästi. Alkuperäisväestöä kauppaamsassa käsitöitään messuilla. Tarzan-joulupukki yömarkkinoilla Yömarkkinahuminan ryhmäkuvausta

6 6 Esitelmän pidon sijaan seminaarimaista ryhmäkeskustelua Pidin kongressissa esitelmän, joskin esittelymuoto yllätyksekseni mutta mielenkiintoisella tavalla poikkesi aiemmista InSEA-kongressien käytännöistä. Sen sijaan, että kukin esitelmöijä olisi kertonut työstään parikymmentä minuuttia, meidät oli jaettu useisiin teemaryhmiin. Minut oli sijoitettu artikkelini INTENTAMOS FOMENTAR LA SENSIBILIDAD; PERO HASTA QUÉ PUNTO SOMOS CONSEQUENTES? Descriptión de un proyecto en pedagogia del arte en los bosques de Laponia cuestionando la etica del profesor perusteella Opettajuus-ryhmään. Sen yleisenä teemana oli pohtia kuvataideopettajien koulutuksen tavoitteita ja sisältöjä sekä yleensä opettajaksi kasvua. Omassa artikkelissani käsittelin Lapin yliopiston luokanopettajien sivuaineryhmän leirikoulusta sekä pohdin siellä tehtyjen töiden kautta opettajan etiikkaa, muun muassa oikeutta hyödyntää opiskelijoiden teoksia. Esittelen lyhyesti käyttämämme seminaarityyppisen töiden käsittelytavan, koska sitä voitaisiin niin haluttaessa soveltaa myös esimerkiksi tulevissa Euroopan kongresseissa: Ryhmäläisten tuli ennen seminaari-istuntoa tutustua toistensa esitelmiin eli lukea ne. Itse sessiossa kukin esitteli sekä itsensä että työnsä lyhyesti. Tämän jälkeen puheenjohtajien johdolla käytiin artikkelien teemoista keskustelua. Pyrin osallistumaan ajatustenvaihtoon aktiivisesti tehden tutuksi Suomen kuvataideopettajien koulutuksen periaatteita. Opin myös paljon brasilialaisesta opettajankoulutuksesta ja kuvataidekasvatuksesta. Tiivistän tämän artikkelin lopussa joitain niiden keskeisiä piirteitä. Solminkin kongressissa lukuisia uusia kontakteja, jotka saattavat tulevaisuudessa tarjota mahdollisuuksia monenlaiseen mantereiden- ja aineidenväliseen yhteistyöhön. Muun muassa Belemissä järjestetään vuonna 2010 draamaopettajien järjestön IDEA:n kongressi jonne insealaisetkin ovat tervetulleita. Luonnollisesti monet epäviralliset tapaamiset sekä ohjelman sisällä, kuten ruokatauoilla, jolloin lähinnä haukattiin lämmintä juustoleipää, että sen ulkopuolella, kuten yöaikaan osoittautuivat maan kulttuuriin tutustumisessa erittäin hedelmällisiksi. Jo pelkästään kongressin osallistumismaksun maksaminen paikanpäällä oli varsinainen jännitysnäytelmä lukuisine jonottamisineen. Jonotimme Marjon kanssa useaan kertaan sekä maksuluukulla että eri pankeissa, mutta opimme kärsivällisyyttä ja asenteen: Kaikki järjestyy aikanaan. Kiteytystä voisi mielestäni pitää brasilialaisen elämäntyylin mottona. Lisäksi huomasimme, että koska akateeminen vartti on yleensä vähintään noin tunti, ihmiset ovat oppineet ottamaan tilanteesta vaarin: he keskustelevat toistensa kanssa aina, kun mahdollista! Kongressin iltaohjelma-anti oli monipuolinen. Eri iltoina esiintyivät eri tyyppiset musikantit: oli naistaiteilijan upea performanssi, joka visualisoi kahden miehen soittoa; oli miesbändi, joka rytmeillään sai salin tanssimaan, vaikkei siihen tilaa oikeastaan ollutkaan; oli ikänaisten lauluryhmä, joka villitsi kuulijat. Kongressi päättyi Inhotim-puistoon tehtyyn retkeen. Re- Sessiomme lopuksi mainostin Lapin yliopistossa kesällä 2010 järjestettävään Euroopan InSEA-kongressia (ks. joka heti herätti monissa kiinnostusta. Tiedotin Rovaniemen kongressistamme myös monissa muissa tilanteissa ja pyysin Teresaa kertomaan siitä myös kongressin päätösluennolla. Kielipuolisuus ei estänyt kommunikointia, oppimista eikä osallistumista Vaikka kongressikielinä piti olla sekä portugali että minulle tutumpi espanja, käytännössä lähes kaikki esitelmät pidettiin vain portugaliksi. Löysin tosin useimmiten jonkun englantia taitavan kollegan, joka ystävällisesti käänsi tärkeimmät kohdat. Espanjan kielen taidostani oli hyötyä monissa käytäväkeskusteluissa ja käytännön tilanteissa. Inhotimin rautapalkkiveistos hevä puisto sijaitsi noin tunnin bussimatkan päässä Belosta. Alue oli laaja, ja välillä meitä kuljettivat taidekohteesta toiseen eräänlaiset paikalliset mönkijät. Puistossa oli useita rakennuksia, joissa oli monien nykytaiteilijoiden teoksia; osa näyttelyistä oli vaihtuvia. Minua koskettivat

7 7 eritoten Janet Cardiffin äänimaisemat: esimerkiksi kirkkolauluteos meni suoraan sieluun sitä vavisuttaen. Osa teoksista oli ulkona. Suurista rautapalkeista koottu teos innosti katsojia kokeilemaan, millaisia ääniä ruostuneista palkeista lähtee, arvatenkin Cardiffin teosten herättämänä. Näin loimme yhdessä eräänlaisen koko ajan muuttuvan performanssin. Brasilialaisen koulutusjärjestelmän ja kuvataidekasvatuksen keskeisiä piirteitä Kullakin Brasilian osavaltiolla on omat opetusta koskevat lait, joskin valtio muotoilee opetuksen sisällölle yleisiä raameja. Osavaltiolla on kuitenkin myös hyvin erilaiset taloudelliset resurssit näiden kauniiden tavoitteiden toteuttamiseen, koska osa niistä on varsin rikkaita ja osa taas rutiköyhiä. Oppivelvollisuus koskee muodollisesti 5-18-vuotiaita, mutta käytännössä koulutus ei edes tavoita kaikkia; osa vanhemmista pitää sitä turhana. Joillakin paikkakunnilla on käytössä vuorokoulujärjestelmä: osa opiskelee aamu- osa iltapäivisin. Koulut jakautuvat julkisin varoin ylläpidettyihin city hall ja state -kouluihin sekä yksityisin varoin kustannettuihin parempimaineisiin mutta kalliisiin kouluihin. Julkisin varoin kustannetuissa kouluissa tulee lain mukaan olla kaksi viikkotuntia kuvataideopetusta kullakin luokalla. Yksityispuolella tätä määräystä ei ole; voi olla esimerkiksi vain yksi viikkotunti. Koska Brasilia on pinta-alaltaan ja väkiluvultaan varsin valtava maa, ei ole ihme, että vasta hiljattain on hyväksytty jonkinlainen koko maata koskeva kuvataidekasvatuksen opetussuunnitelma. Jotkut osavaltiot, kuten Minas Gerais, missä Belokin sijaitsee, on tehnyt sen pohjalta vielä tarkempia suunnitelmia. Perustana opetussuunnitelmassa on Ana Mae Barbosan 1980-luvulla kehittelemä kolmikantainen lähestyminen. Sen mukaan hyvä opettaja kykenee yhdistämään työssään seuraavat elementit: a) Feeling Art b) Knowledge of Art c) Making Art/ Art Creation. Kohtaan a sisältyy omien tunteiden yhdistäminen taiteeseen, taiteen tulkinta ja siitä puhuminen. Kohta b sisältää taiteeseen liittyvän teoreettisen tiedon, niin taidehistorian, populaaritaiteen kuin kulttuuristen liikkeiden tuntemuksen. Kohta c käsittää taiteen tekemisen, ilmaisun eri menetelmillä. Menetelmiä ei ole tarkkaan määritelty vaan opettajan voivat melko vapaasti päättää niistä omien taitojensa ja mieltymystensä mukaan. Inhotimin rautapalkkiveistos, yksityiskohta Vielä uudempaa on, että 18-vuotiaille koulunsa päättäville suunnatussa ENEN- päättöarvioinnissa, jolla pyritään mittaamaan oppimistuloksia, on ensimmäistä kertaa mukana myös kuvataide. Sen testi koostuu yhdeksästäkymmenestä kysymyksestä, jotka mittaavat kulttuuritietämystä, niin ymmärrystä kuin tulkintakykyäkin. Testiin kuuluu myös kuvan tuottamiseen liittyviä osioita. Brasiliassa taideaineiksi katsotaan musiikki, kuvataide ja draama. Niitä on lain mukaan opetettava kouluissa; sen sijaan se, opettaako niitä pätevä opettaja, ei ole lainkaan itsestään selvää. Tavallista on, että esimerkiksi koulun historian opettaja määrätään opettamaan myös kuvataidetta. Luokanopettajilla on koulutuksessaan hyvin vähän kuvataidekasvatuksen opintoja. Keskustelua kuvataidekasvatuksen ja opettajankoulutuksen käytännöistä Seminaariryhmääni osallistuneet taidekasvattajat tulivat eri puolilta Latinalaista Amerikkaa. He edustivat monenlaisia näkökantoja ja heidän työtehtävänsäkin vaihtelivat kulttuurijärjestön toimijoista draamapedagogeihin. Monille humanistinen arvokasvattaminen ja kuvataidekasvatuksen linkittyminen sosiaalikasvatukseen oli keskeistä. Yhteisöllinen taidekasvatus tuntuu olevan arkipäivää. Lisäksi, koska Brasiliassa ilmeisesti isoäidit hoitavat paljon lastenlapsiaan, heidät nostettiin varsin vaikutusvaltaisiksi väestön kulttuurikasvattajiksi. Vaikka taideprojektien sijaan sosiaali- ja terveysalojen projektit saavat helpommin rahoitusta, osa koulujen taidekasvatuksesta pyörii erilaisten projektien varassa. Sinänsä niitä pidettiin ansiokkaina; ongelmaksi nähtiin se, että kun projektit syystä tai toisesta välillä hieman

8 8 mielivaltaisestikin lopetetaan, kyseinen opetus lakkaa. Lääkkeeksi joku esitti, että opettajien tulisi pyrkiä jatkamaan projekteja talkoovoimin, jotta he näin voisivat osoittaa päättäjille, miten tärkeitä nämä projektit ovat paikalliselle yhteisölle. Ilmaisutaidonopettaja kertoi esimerkiksi huomanneensa, miten koulun ulkopuolella annettu lasten draamaopetus vaikutti positiivisesti lasten itsetuntoon ja koulumenestykseen. Projektissa myös vanhemmat oppilaat toimivat pienempien opettajina ja kaikki esittivät tuotoksiaan kylän väelle. Toinen draamaopettaja kertoi myös selvittävänsä aina kyläläisten mielipiteitä siitä, onko heille ollut opiskelijoiden työharjoitteluna tekemistä projekteista todellista hyötyä. Vaikutti kuitenkin siltä, että myös Brasiliassa kuvataide on oppiaineena rentouttavan hupiaineen maineessa, niin hyvässä kuin pahassakin. Tämän asiantilan todennut henkilö peräänkuulutti sitä, että muiden oppiaineiden opettajat käyttäisivät opetuksessaan enemmän kuvataidekasvatuksen metodeja eivätkä vain surisi sitä, että oppilaat pitävät kuvataidetunneista. Kun keskusteltiin siitä, miten opettajuus rakentuu, aikuisiällä opiskellut nainen korosti aiempien elämänkokemusten merkitystä. Hänen mielestään opettajaidentiteetti muotoutuu pitkälti sen mukaan, mitä kokelas on aiemmin oppinut elämästä yleensä. Näin ollen niin opiskelussa kuin opettamisessa tulisi tavoitella tilaa, joka perustuu oppilaiden omiin kokemuksiin; tällöin tekemiseen tulee mieli. Toinen piti tärkeänä myös mahdollisuutta kokeilla opettamista ennen yliopistokoulutuksen hankkimista, koska hän oli itse kokenut sen edistäneen opettajaksi kasvuaan. Tähän jatkettiin, että opettajuutta kehittävät monet muutkin tapahtumat opiskeluaikana kuin itse opinnoissa tarjottavat tiedot ja taidot. Joissakin puheenvuoroissa katsottiin lisäksi yliopistoissa annettavan taidekasvatuskoulutuksen olevan aivan liian etäällä tavallisten maalaiskoulujen käytännöistä. Yliopisto-opettajat taas näkivät mahdollisuutensa tehdä tutkimustyötä huonontuneen viime vuosina. Joku korosti nykyteknologian tuovan paljon uusia mahdollisuuksia alan opiskeluun. Erityisesti siitä voi olla apua yliopiston teoriaopinnoissa, joita ei ole aiemmin ollut paljokaan kuvataideopettajakoulutuksessa. Kunhan vain opettajia opettavat opettajat suostuisivat hyödyntämään teknologiaa! Summa summarum: ryhmässä haluttiin lopettaa heidän mukaansa kuvataidekasvattajille tyypillinen jatkuva valitus ja tarttua itse asiaan. Nyt tulisi määritellä, mikä on se hyvän opettajan ideaali, jota kohden pyritään! Valittamisesta puheen ollen: eräs ikääntynyt taidekasvattaja kertoi aikoinaan joutuneensa valittavien kollegoiden työyhteisöön ja saaneensa äänen kellossa muuttumaan järjestämällä työporukalleen yhteisiä näyttelykäyntejä! Useissa puheenvuoroissa painotettiin sitä, että taidekasvatuksessa tulisi lähteä paikallisen taiteen arvostuksesta sen sijaan, että kohotettaisiin esimerkiksi Pariisin Louvren kokoelmat jalustalle. Joku myös pohti, onko opettajalla lupa vaikuttaa oppilaittensa esteettiseen makuun. Tämä henkilö piti vaikuttamista tarpeellisena mutta katsoi, että opettajan tulee kunnioittaa oppilaittensa makua ja mieltymyksiä. Niitä voi sitten pikku hiljaa yrittää kehittää Toisaalta osa oli huolissaan siitä, miten vähän oppilaille tarjotaan tilaisuuksia käydä näyttelyissä tai tutustua mediaan sitä kriittisesti katsellen ja nähdystä keskustellen. Joissakin kouluissa oli toteutettu myös taiteilija koulussa -periaatetta. Tämän esittelijä piti sitä hyvänä keinona tutustuttaa oppilaat taiteellisiin prosesseihin. Ruohojuuritason projektien esittelyä kuvataiteesta musiikkikasvatukseen Kiersin kongressin pääpaikassa eli taiteiden tiedekunnassa eri luokkahuoneita, joissa pidettiin erilaisia brasilialaista taidekasvatusta esitteleviä puheenvuoroja. Moniin niistä liittyi postereita tai muuta konkreettista ja kuvallista materiaalia. Huoneissa kiersi jury, joka tulee valitsemaan näistä tietyt edustamaan maanosaa Unescon Koreankongressissa. Osa näkemistäni esityksistä oli varsin ruohonjuuritason käytännön kuvausta; kongressin kirjamarkkinoilta teimme Marjon kanssa myös löytöjä, jotka vakuuttivat tarjolla olevan myös vankkaa ja ajankohtaista teoriatietoa. Samaan tapaan kuin Portugalin kongressissa, Belossakin kuvataide kohtasi eri taiteenlajeista myös musiikin ja draaman. Esitellyissä projekteissa oli suvaitsevaisuuskasvatukseen pyrkivä Poesia Arte Negra, johon sisältyi monenlaista mustien kulttuurin perinteiden ja niiden vaikutusten visualisointia. Mediapuolelta esitelty projekti oli varsin perinteinen animaatio, jonka oppilaat olivat toteuttaneet käsikirjoituksesta piirroksiin ja videoinnista editointiin. Kierrätysajatusta oli toteutettu muuttamalla muovipullot puhaltimiksi. Kuorolaulu vaikuttaa näkemieni dokumenttien perusteella olevan tärkeässä asemassa Brasilian taidekasvatuksessa.

9 9 Siis järjestys ja edistys mitä se on? Puistotyöntekijät näyttävät lepäämisen mallia Brasilian lipun pohjaväri on vihreä, mikä kuvaa niin rannikon kuin Amazonasin metsiä: luonnon rehevyys ja runsaus tekivät kaiken kaikkiaan suurten vaikutuksen Lapin niukkakasvuisten metsien kasvattiin. Lipun keltainen nelikulmio kuvaa maan alla olevia rikkauksia. Minulle se edustaa sitä suurta epäsuhtaa, mikä vallitsee maan rikkaiden ja köyhien välillä. Rikkauksia ei ole jaettu oikeudenmukaisesti, mistä pääosin johtunee maan väkivaltaisuus. Nelikulmion keskellä on kuitenkin sininen ympyrä, joka merkitsee tähtitaivasta. Ehkä siinä on toivo; josko muun muassa yhteisöllisen taidekasvatuksen avulla Brasilian köyhäkin väestö saisi tasapuolisemmat mahdolli- Räätäli poikineen suudet kehittyä? Lipun keskelle on kirjoitettu nuo mystiset sanat, Brasilian motto: Ordem e Progresso. Jään ihmettelemään, mitä sana järjestys tämän varsin valtavan, minulle melko kaoottisen tai ainakin epäsäntillisen kulttuurin maan asukkaille merkitsee. Asukkaiden mukaan kun esimerkiksi korruptio kukoistaa maan politiikassa johtoryhmästä riippumatta. Minulle järjestys positiivisessa mielessä näyttäytyi kohtaamieni ihmisten aidontuntuisessa halussa tukea toisiaan ja kyvyssä olla luontevan ystävällisiä vierailijoillekin. Edistysusko, josta moni meistä on muun muassa postmodernismin aatteiden myötä luopunut, voinee olla halua ajatella, kuten jo aiemmin totesin: Kaikki järjestyy. Lopuksi haluan kiittää brasilialaisen lämpimästi (= noin + 40 C) matkaani taloudellisesti tukeneita tahoja: Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahastoa ja Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekuntaa.

10 10 Taidekasvatusbongausta Minneapoliksessa Riitta Heikkinen Yhdysvaltain kansallisen taidekasvatusjärjestön NAEA:n vuosittain järjestettävä kongressi pidettiin tänä vuonna Minneapoliksessa. Sen teemaan A Landscape for 21st Century Learning mahtui esityksiä museopedagogiikasta korkeakouluopetukseen. Kongressiin osallistujia oli n Tein pikavisiitin halpalennolla Minneapolikseen tietoisena hiilijalanjäljestäni. Sain keikaltani paljon energiaa väitöstyötäni varten. Kun puurtaa kellarinloukossa on välillä hyvä päästä arvioimaan omaa tekemistään matkan päästä. Ensimmäisenä iltana aloittaessani ruokailuani meksikolaistyyppisessä ravintolassa tutustuin kaupungissa asuvaan keski-ikäiseen naiseen, joka kuultuaan, että olin suomalainen, alkoi kehua Minneapoliksen orkesterin kapellimestaria Osmo Vänskää. Ja Suomen ylistys jatkui. Keskustelukumppanini oli ollut 1970-luvulla Suomessa ja päässyt osalliseksi suomalaisesta kahvista ja pullasta. Yhä vielä hän osasi lausua tuon muistoja sisältävän sanan suomeksi. Kun astuin ulos ravintolasta, käänsin katseeni musiikkitalon suuntaan. Rakennuksen ulkoseinällä olevassa jättikokoisessa valokuvaprintissä Osmo Vänskä heilutti tahtipuikkoaan. Kurkistin sisään 1970-luvulla rakennettuun musiikkitaloon. Vahtimestareina toimiva pariskunta tuntui tietävän kaiken kapellimestarista hänen asuinpaikkaansa myöten: Vänskä oli toiminut koululaisten parissa, alentanut palkkiotaan... Tämän jälkeen alkoi kongressiosallistujan arki. Laajan ohjelmatarjonnan sukkulointi vaati oman tekniikkansa. Ohjelmani rakentamisessa minua auttoi se, että useat luennoitsijat olivat tuttuja InSEA:n tapahtumista ja sen lisäksi tapaamani amerikkalaiskollegat auttoivat mielenkiintoisten luennoitsijoiden löytämisessä. Oli tavoiteltava myös henkilöä, joka oli luvannut lainata esitystäni varten tietokonettaan. Videotallenne ei hänen koneellaan auennut, sitten oli löydettävä toinen henkilö... Likaisten kuvien piirtäjästä Lowenfeld palkituksi NAEA:n kongressiohjelma muodostuu tavanmukaisesti keynote puhujista, paneeleista, alueellisten opettajien ja esimerkiksi museoväen lounas- tapaamisista, paper - luennoista ja työpajoista. Henkilökohtaisesti kiinnostuin Chicagossa toimivan Illinoisin yliopiston professori Olivia Guden esityksistä. Hänen nimensä oli minulle entuudestaan tuttu tohtoriopinnoistani, sillä olin etnografian seminaarissa kirjoittanut hänen näkemyksistään siitä, miten opettajan tulee koulutunneilla esitellessään taiteilijoita kertoa myös näiden henkilöhistoriasta eikä pelkästään teoksista. Esimerkeiksi Gude oli ottanut mm David Hockneyn ja Felix Gonzalez Torresin tuotannot. Myöhästyin ensimmäiseltä Guden luennolta; jono ulottui salin ulkopuolelle ja väki istui lattialla. Esityksessään Drawing Dirty Pictures hän kertoi teini-ikäisten kanssa tekemistään projekteista (Spiral Workshop), joissa tyhjän paperin kammo voitettiin likaisuuden metodilla. Luennossaan hän mainitsi paranoia-kriittisen menetelmän nimen. Muistin hänen kirjoittaneen siitä parin vuoden takaisessa NAEA:n taidekasvatusjulkaisussa. Menetelmä yhdistetään Daliin ja sitä on Suomessakin käytetty kokeellisessa runoudessa joskus 1950-luvulla. Gude valittiin tämänvuotisen Lowenfeld palkinnon saajaksi. En kotiinpaluulentoni takia voinut osallistua luennolle, mutta hän lupasi lähettää luentonsa sähköisessä muodossa. Vielä on mainittava, että Guden esiintyminen rikkoi tavanomaisen kongressiluennoitsijan asiallisuuden. Hän puhui valtavalla nopeudella, lähes huusi, mutta kuvamateriaali oli korkeatasoista ja powerpointin tekstimateriaalin asettelu kertoi vahvasta visuaalisesta otteesta. Kuuntelijat hytkyivät välillä naurusta. Likaisuutta lähestyttiin esimerkiksi näin: How dirty is too dirty? Oppilaat saivat ennen piirtämistään listata sanoja, jotka liittyivät likaisuuteen. Tehtävien yhteydessä oppilaiden kanssa keskusteltiin myös pornosta ja oppilaiden tekemien piirrosten kautta siitä löytyi huumoria. Guden likainen menetelmä ei ollut vain irrottelua vaan se tuotti mielikuvitusrikkaita tilallisuuteen liittyviä pastelliliiduilla tehtyjä piirustuksia. Taiteilijat lähikuvassa Eurooppalaisena taidekasvattajana valitsin liian varmoja keynote -luennoitsijoita kuten intiaanitaustaisen taiteilijan Kay WalkingStickin. Hän oli varman päälle rutinoitunut puhuja ja aloitti luentonsa siitä, kuinka hänen äitinsä oli aina sanonut tyttärelleen, että hänen tuli olla ylpeä siitä, että oli intiaani. Pitkäkestoinen taiteilijan tuotantoon pohjautunut luento päättyi toteamukseen, että hän on ylpeä amerikkalaisuudestaan ja aikoo mennä yli 70-vuotiaana piakkoin naimisiin. Judy Chicagon, femi-

11 11 nismin ikonin, aloittaessa puheensa, tuhatpäinen yleisö nousi heti seisomaan. Chicagon The Dinner Party -teos ( teoksesta kirjoittanut mm Helena Sederholm: Taide on totta), jonka tekemiseen on osallistunut yli sata naista ja jossa naisten omaa elämänpiiri on otettu taiteen aiheeksi, on pari vuotta sitten asetettu pysyvästi esille Brooklyn-museoon. Viime vuosina taiteilija on tehnyt samaan teokseen liittyen yhteistyötä kuvataiteen opettajien kanssa opetussuunnitelmatyönä. Keskusteluissani amerikkalaisten yliopisto-opettajien kanssa Päivälliskutsutut -teokseen suhtauduttiin kaksijakoisesti: osa opettajista aikoo käyttää Chicagon työtä opintojen kurssisisältönä kun taas toiset olivat sitä mieltä, että hän on esiintynyt niin monesti NAEA:n luennoitsijana ja tuntevat teoksen, että haluavat rakentaa opintokokonaisuudet toisin painotuksin. Keynote-luennoitsijana esiintyi myös losangelilainen taiteilija Mark Bratford. Hän on yksi niistä 16 taiteilijasta, joiden työskentelyä ja ajatuksia kansallinen televisio PBS on esitellyt Art:21 tv-sarjana ja jota on mahdollista käyttää kouluopetuksessa. Kuulin, että yliopistojen taidekasvatusalan opiskelijat opettajineen ovat hyödyntäneet sarjaa mm opetussuunnitelmatyössään. Osa taiteilijoista on suomalaisillekin tuttuja kuten Jenny Holzer tai ikämies John Baldessari, jonka videot olivat äskettäin esillä myös Kiasman Full House- näyttelyssä. Bratford esitteli luennossaan töitään, joiden materiaalit ovat useimmiten peräisin Los Angelesin kaupallisista julistepohjista. Hänen teoksensa saattavat muodostaa suurikokoisia kollaasiseinämiä galleriatiloissa, jolloin niiden luoma tunnelma synnyttää samanaikaisesti ulkona ja sisätilassa olemisen tunnun. Taidekasvatuskongressin puhujana taiteilijalta muisteli myös kouluaikaansa ja lapsuuttaan. Teini-ikäisenä hän ei ollut kiinnostunut koulun tarjoamasta kuvataiteesta eikä taidemuseoista. Mutta kotiympäristössään hän värkkäsi kaikenlaista kuten myös hänen kampaajaäitinsä ja sukulaistätinsä. Myös isoäidin täysihoitolan huoneet rakennettuina koteina ovat jättäneet häneen vaikutuksensa. Puheessaan Bratford viittasi siihen, ettei hänen kaltaisellaan mustalla nuorella ollut myöskään taloudellisia edellytyksiä hankkiutua taidekouluun kuin vasta aikuisena. Hänen mielestään taloudelliset, sosiaaliset ja etniset realiteetit vaikuttavat suuresti nuoren elämänvalintoihin. Hän sanoi olevansa kiinnostunut työskentelystä opettajien ja lasten kanssa. Bratford on ollut maansa edustajana mm Sao Paolon biennaalissa. NAEA:n rooli Yli jäsenen järjestönä NAEA osaa hoitaa jokavuotisen tapahtuman erinomaisesti laitteiden toimivuudesta eri taidekasvatusalan edustajien tapaamisiin. Ilmoittautumisen yhteydessä annetaan painettu ohjelma ja kaupungin kartat. Sitten vaan bongaamaan taidekasvatusalan guruja. Ongelma onkin oikeiden valintojen tekemisissä, vaikka olisi ennalta tutustunut ohjelmaan netissä. Olin ajatellut seurata Studies in Art Education- lehteen liittyviä keskusteluja julkaisun 50-juhlavuoden kunniaksi, mutta monien päällekkäisyyksien takia se jäi toteutumatta. Yksi niistä oli museovierailu, joksi valitsin Frank Gehryn suunnitteleman Weisman -museon. Ulkonäöltään se muistutti Bilbaon taidemuseota. Kokoelmista löytyi Vietnamin sodan aikana maassa eläneiden taiteilijoiden teoksia, joista An-My Len valokuvat löysin ostamastani Art: 21-tv-sarjan kirjaversiosta. Kotiin palattuani löysin NAEA:n uutislehdestä Studies in Art Education lehden 50-vuotisjuhlintaan liittyvän haastattelun Jerry Hausmanista, jonka oli tehnyt viime vuonna Suomessa vieraillut Kevin Tavin. Jerry Hausman ansaitsee kunnioituksen monikymmenvuotisesta työstään taidekasvatusalan hyväksi. Hän on ollut Studies in Art Education - tutkimusjulkaisun ensimmäinen päätoimittaja. I950- luvulla hän työskenteli kuvataideopettaja New Yorkissa ja samalla hän tunsi monet nykytaiteen historian klassikkotaiteilijat ja kävi keskusteluja heidän kanssaan. Hänen taustansa kautta ymmärrän sen, että päätoimittajana Hausman halusi luoda lehdestä laaja-alaisesti tutkimusta valottavan foorumin eikä vain väitöskirjojen julkaisukanavan. Tarkastellessaan julkaisun 50-vuotishistoriaa Hausman mainitsee tutkimuskentän laajenemisen modernismista postmoderniin ja monenlaisten lähestymistapojen samanaikaisen esiintymisen nykytaidekasvatuksessa. Hän korostaa keskustelun merkitystä, vaikka Tavin heittää siihen väliin, että jotkut katsovat kriittisyyttä painottavien keskustelijoiden olevan troublemakers. Itselläni on kriittisyydestä myös kirvelevä kokemus. Uskalsin kerran julkisesti arvostella InSEA:n julkaiseman lehden ulkoasua. Sen tekijöinä olivat tunnetut amerikkalaiset taidekasvattajat. Tälläkin kertaa, vuosia tapahtuneen jälkeen en kyseiseltä taholta saanut minkäänlaista kontaktia. Taidekasvattajina ja tutkijoina meiltä vaaditaan kriittistä asennetta. Kongressissa ehdin kuulla katkelman Tavinin ja mm Kerry Freedmanin pitämästä paneelista, jossa he keskustelevat NAEA:n roolista ja demokratiasta järjestön sisällä.

12 12 He vaativat ammatillisuutta kaiken tason taidekasvattajilta. Eurooppa ei näy pääpuhujavalinnoissa Parin vuosikymmenen aikana olen muutaman kerran osallistunut NAEA:n kongresseihin toimiessani Euroopan alueen World Councilin jäsenenä. Suurin anti kuten kaikissa kongresseissa on eri maista tulleiden kollegojen tapaaminen. Joitakin kongressiin liittyviä seikkoja eurooppalaisena ihmettelee. Amerikkalaiset mainostavat NAEA:a kansainvälisenä järjestönä ja taidekasvatusalan tutkimuksen edelläkävijämaana. Pääpuhujina en kuitenkaan muista kuulleeni esimerkiksi eurooppalaisia taide-alan edustajia. Aloin myös miettiä sitä, kuinka monia yhdysvaltalaisia yliopisto-opettajia on vieraillut Taideteollisessa korkeakoulussa ja mitä se on merkinnyt yhteistyöllemme maiden välillä. On selvää, että yhdysvaltalaisia taidekasvatusnäkemyksiä on vuosikymmenten aikana omaksuttu meillekin. Tänä vuonna ilmestyneessä Stylus-lehdessä Kevin Tavin kirjoittaa, että hän löytää paljon samankaltaisuutta suomalaisten ja amerikkalaisten taidekasvattajien työssä visuaalisen kulttuurin alalla. Kevin toteaa suomalaisessa taidekasvatuksessa toteutetun visuaalisen kulttuurin periaatteita vuosien ajan. Jos olemme edelläkävijöitä tällä alalla ja meillä on paljon kontakteja Yhdysvaltojen korkeakouluihin, onko vaihto molemminpuolista? Hakeutuvatko suomalaiset korkeakoulujen taideopettajat luennoitsijoiksi Yhdysvaltoihin? Opintojaan ovat siellä harjoittaneet mm Marjo Räsänen ja Pirkko Pohjakallio. Tällä hetkellä Anniina Suominen toimii USA:ssa korkeakouluopettajana. Vanhimmat meistä muistavat Heta Kauppisen, joka teki näkyvän uran Yhdysvalloissa. Oma esitykseni oli merkitty ohjelmaan nimellä: Participatory Contemporary Art as an Encounter for Senior Citizens. Rajasin esitykseni käsittelemään muistipelisessioita, joita olen väitöstyöhöni liittyen järjestänyt eri ikäisten kanssa. Tukenani oli videotaltioinnit. Kuulijoinani oli mm museopedagogeja, jotka aikovat toteuttaa sukupolvien kohtaamiseen liittyviä tapahtumia työpaikoillaan. Southern Illinoisin ja Grand Valleyn yliopistojen taidekasvatuksen opettajat pyysivät videotani näytettäväksi opiskelijoilleen. He aikovat käynnistää muistipelitoiminnan yhteisöllisyyttä painottaviin kursseihinsa. Osallistuin myös kansainvälisen InSEA:n amerikkalaisjärjestön USSEA:n lounaalle ja keskustelin InSEA:n entisten pääsihteereiden kanadalaisen Kit Grauerin ja hollantilaisen Diederik Schönaun kanssa. Lounaan asialista palkintoesitelmineen venyi pitkäksi ja mm eri puolilla maailmaa ( kuten Lapin yliopistossa) pidettävät alueelliset kongressit mainittiin vain nimeltä. Yhdysvaltalaiset taidekasvattajat aikovat ensimmäisen kerran järjestää oman USSEA-kongressin kesäkuun alussa 2010 New Yorkin osavaltiossa ennen Lapin kongressia. Lentokoneessa luin lounaalta saamiani papereita ja löysin ilokseni tiedon, että suomalainen Anniina Suominen on USSEA- järjestölehden päätoimittaja. Hän esiintyy kirjoittajana myös Rita Irwinin ym. muiden toimittamassa kirjassa Being with A/r/tography (2008). The Dinner Party Curriculum Project: art:21 Eurooppalaisena taidekasvattajana hämmästelee kongresseihin liittyvää kaupallisen markkinoinnin vuosi vuodelta lisääntynyttä krääsäisyyttä. Luennoilla voidaan puhua ekologisuudesta, mutta taidetarvikkeiden esittelyhalleista osa kuulijoista kerää tavaraa jättiläissuuriin kongressia mainostaviin kasseihin. Toinen seikka, mikä ärsyttää on luentoihin yhdistetty alueellisten taidekasvattajien palkitseminen. Seremoniat vievät pääluennoitsijoiden ajasta suuren osan. Jotkut sanoivat sen johtuvan siitä, että opettajien huonoja palkkoja kompensoidaan näyttävillä nimityksillä.

13 Lowenfeld Lecture Art Education for Democratic Life by Olivia Gude agency, a belief that he or she can shape the world. This belief in the average person s creative power lies at the root of any democratic society. As democratic citizens, we must believe that what we do affects the world around us, that what we do makes a difference. Much arts education research is devoted to articulating the development of students modes of thinking and acting, describing the development of various aptitudes in terms of the individual s experiences and accomplishments. Today, I will focus on how the unique abilities that are developed through experiences in the arts are the qualities and habits of mind, of art-educated, artisticallyself-actualized individuals who are situated within and constituent of a democratic society. Self Aware Citizens of a Democratic Society Let us begin with a Lowenfeldian affirmation of the importance of early and recurring experiences of art education rooted in individual self awareness and free exploration. A child gains a sense of him or herself by freely playing with materials, images, and ideas. Paradoxically, immersion in the sensuous materials of the world, allows the child to vividly experience his/her separate self, his/her uniquely personal idiom of feeling and making. Of course, what is important here is not ultimately the uniqueness of the artistic product, but rather the deeply felt connection between self, process, and product. The child develops the capacity for nuanced attention to the world and to his/ her interactions with the material world. This attentiveness is not based in fear or wariness of the world, but in wonder and awareness of the potential to act and interact with the world. A teenager or adult immersed in life drawing, shooting video, or in the ages-old activity of looking for images in clouds or in ink blots or stains is similarly drawn into a state of mind that is intensely conscious of both inner experience and of the promptings of the outer world. This heightened dual awareness is a defining characteristic of the artistic process. This is neither a journey to an isolated inner self nor an out-of-this-world trip, but the developed capacity to be aware of a self process through which one vividly notices and interacts with a world of objects and ideas. How does this engaged, aware person participate in a democratic society? First, the artistically engaged individual couples intense awareness with a strong sense of Second, each autonomous individual, with his or her capacity for seeing and for shaping, must be able to tolerate a sense of aloneness, of isolation. Paradoxically, a precondition for fully joining in democratic life is the ability to sustain a sense of identity when not immersed in a collective. In his studies of creativity, Carl Rogers identified anxiety as a necessary component of the creative process as the maker takes responsibility for formulating and working through a problem. People who deeply engage the world through creative thinking and making, learn to expect and accept the accompanying anxiety of recognizing one s simultaneous power and vulnerability in confronting a self-formulated problem. We have the power to ask questions of the world, to structure inquiries and the responsibility for pursuing those investigations, for shaping answers however incomplete. These observations can be related to Viktor Lowenfeld s description of the harm caused by overly restrictive schooling and parenting in which children do not develop the capacity for sensing and expressing their own thoughts and perceptions. As Lowenfeld famously said, Having experienced the devastating effect of rigid dogmatism and disrespect for individual differences, I know that force does not solve problems and that the basis for human relationships is usually created in the homes and kindergartens. Lowenfeld believed that harsh discipline and lack of opportunities for creative expression created individuals who would be susceptible to totalitarian control. It is useful to remember that as educators we create citizens of a democratic society, not so much by filling students with ideas or facts about democracy, as by creating the conditions through which youth experience the pleasures, anxieties, and responsibilities of democratic life. Our responsibilities to democratic society begin as individuals who perceive fully, consciously integrate our perceptions into complex constructions, and habitually act on the basis of our deepest awarenesses.

14 14 Forming Voices for Democratic Dialogue Art education supports each person in telling his or her own story. Though the stories told by today s children and teenagers will often be very different in content and structure than those told by the children represented in the classic works of Viktor Lowenfeld, the stories still function as Lowenfeld described, as a means of self-identification. Through quality art education, students are introduced to a range of tools and develop the skills needed to represent their experiences in their fullness, complexity, and contradictions. Through experimentation with media and with aesthetic and theoretical methodologies, students represent their life experiences in images, words, sounds, movements through contrasts and comparisons, juxtapositions and layerings, reverberations and silences. Telling one s story representing self experience is more than simply re-presenting one s experience. Through the process of making and re-making the story, the image the student/artist/maker makes self. The structure of a self is not just what happens, what one has experienced, but always also how one has understood and interpreted this experience at the time of the initial experience and upon later reflections. A self is itself a society, a drawing together of many ways of feeling, being, perceiving, receiving, thinking, making and expressing. The self is not coherent, unified, singular. A thoughtful person in the 21 st century s self-identification, identifying internal multiplicity, contradictions and incompleteness accepts the complex and always shifting nature of the self. The artistically aware person recognizes deeply felt aspects of experience that are irreducibly ambiguous, beyond words and beyond representation. Yet this self, who is beyond summarizing representation, this self who is not singular and coherent, need not be incoherent. Education in the arts creates the capacity to see and sense the complexity of oneself. Arts education develops the capacity for nuanced and eloquent articulation of experience, for developing the methods by which self and shared meaning is made. A truly democratic culture must be composed of many voices. Through quality art education, students recall and represent their own experiences; they formulate their own stories and images. Through exposure and experimentation, youth develop their own unique idioms of making and investigating: they craft the voices through which they contribute to and shape public democratic dialogue. A story cannot be told an image cannot be understood as pure form. In being made manifest by its maker, the story/image has entered the realm of culture, of signification. The maker can only signify, can only tell his/ her story, paint her/his picture in the context of other signifiers, other stories, other images, other bits of meaning with which the maker formulates his or her own unique meaning. The student/artist/maker thus shapes and re-shapes self through recalling felt, lived experience and then interpreting, re-shaping, this felt experience in material form, utilizing systems of meaning that have been developed by others. The student artist, indeed all artists, create by drawing on, rearranging, reformulating, remaking existing shared, socially constructed meanings. The realm from which student artists can make personal meaning is greatly enlarged by the introduction through art education experiences of a wide range of contemporary and traditional art and ideas. In drawing on and contributing to the reservoir of signifiers and significations, the artist maker shapes self and re-shapes the culture, subtly shifting all future use of these signifiers, all future collective meaning making. Modeling Democratic Communities of Discourse Through art education, students develop enhanced skills for understanding the meaning making of others. Through quality art education, youth develop the capacity to attend to nuances of meaning. Most significantly, engagement with the arts teaches youth to perceive complexity as pleasure and possibility, not as irritating uncertainty. Heightened self-awareness is extended to heightened awareness of others. When one plays at looking for images in ink blots with others, it is fascinating to find out that one s neighbor often sees entirely different images. Sometimes a slight prompt will cause one to see what the other sees; sometimes a sketch or extended conversation will enable one to share a neighbor s vision; in other instances even the most elaborate descriptions and urgings fail to draw one into seeing what the other sees. Through this delightful game, students recognize that perceptions of reality as such always involve the projection of self into and onto the world. This simple game of image-making yields profound realization of the uniqueness of each individual s

15 15 perceptions and the sobering recognition that we are a collective of individuals who see the world quite differently. This is not to deny that reality is out there, but to affirm that truths are in here in the meaning that we construct personally and socially. Through art education, students learn the skills to engage a wide range of art. Their perception is enhanced by learning to utilize various frames for considering the art they are experiencing. They recognize many strategies for making meaning. They recognize strategies for uncovering how meaning is made. They contemplate and collect ways of understanding, seeing, being in the world. They form various habits of mind which can be used as lenses through which to view and re-view art and their life experiences. The vividness of art experiences blurs the boundaries between self experience and the experiences of another. Through artworks, students absorb the perceptions of others situated in other times and places, embodied in other races, genders, ages, classes, and abilities. Through art, the self becomes vitally interested in other selves, sensing the possibilities and problems of those selves within oneself. A democracy cannot long function as the tyranny of uncaring majorities over various minorities of interest, nor can it long function when powerful minorities disregard the interests and needs of the majority. Democracy requires that difference be perceived not as an assault on selfhood, but as an invitation to be a fuller, more open self who incorporates the sensations and experiences of others into one s own perceptions of the world and into one s contributions to collective decision making. Quality art education creates individuals who have the propensities and skills to form communities of discourse, spaces of shared and contested meaning. Heightened awareness of the uniqueness of perceptions and points of view creates people who do not feel solidarity with others solely on the basis of often imagined similarity. Decision making, planning, and envisioning in a democratic society require individuals who have the capacity for empathy and imagination. Knowing and Not Knowing as Democratic Responsibility You will have noticed that the child with whom I began this lecture has morphed into a student, a youth, a teen, a young adult, just plain folks as the saying goes. As we imagine art education for a democratic society, we imagine the child growing up, becoming an engaged citizen. Quality art education provides access to the art and practices of making through which today s youth can actively investigate local and global themes. What art we see and study matters. Though the art of the past may still speak to the present, we cannot hope to understand the present, or the past in its fullness and complexity, without attuning ourselves to our times through contemporary art and related theoretical perspectives. Through art, we open ourselves to pleasure, beauty, and harmony, to suffering and tragedy, and also to the odd and the edgy. Through art, we recognize that which we know to be important and true; through art, we encounter that which is not yet known, yet hovers on the edges of consciousness. Through art and theory, we form new patterns of perception that enable us to see the world with fresh insight. Because the arts are a necessity for a vital democratic society, not merely a decoration, (though decoration in itself should not necessarily be frowned upon), it s important that the disciplinary skills that students learn are those needed to make art through which they can investigate and understand contemporary times. As the students say, they must learn the skills to break it down as well as to put it back together again. Contemporary art and theory enables us to create interdisciplinary mental models of the psychological, the spiritual, the social, the physical world. In challenging outmoded world views, contemporary art prepares people to engage, to shape, (and sometimes to preserve) aspects of our ever changing world. Quality art education introduces students to a wide-range of art from practices situated in museums and concert halls, to those that are created and disseminated in community centers, urban streets, local copy shops, or the home computer and the world wide web. Youth learn that it is their democratic right to have access through understanding to the full range of cultural practices. Youth learn that it is their democratic responsibility to be life-long makers of meaning through active participation in receiving, deconstructing, and reconstructing shared meaning. Through quality art education, people learn that they do not know many things that they once thought were certain. They learn to play, not just with materials, but with

16 16 ideas. Study of the arts, especially contemporary art forms, cultivates in people the capacity to tolerate cognitive dissonance. They develop the strength to continue to engage in perception and reflection even when they do not find easy answers or even, readily discernible patterns. By making and experiencing art that engages the complexities, contradictions, ambiguities, and ironies of lived experience, people internalize a significant lesson for democratic life. Despite difficulties, misunderstandings, seemingly irreconcilable disagreements, and all manner of setbacks, to be a truly democratic society we must persist in our individual and collective investigations of possibility; we must remain committed to thoughtfully engaging each other in our endeavors to make meaning and to make meaningful lives together. Thus, quality arts education attunes us to how methods of making are always strategies for being. Students, teachers, and communities are vitally interested in the things they make because ultimately these are not so much about aesthetics as about the insights and experiences that can be generated through the multiplicity of methods of aesthetic investigation. The arts are an avenue through which youth and communities experience their power to make things and to make things happen. The curriculum of quality art education is thus centered not merely on the teaching and learning of art vocabulary, media, and methods but rather on learning about and utilizing strategies to produce individual and cultural meaning, meaningful culture. The oppositions and tensions, harmonies and contradictions, points and counterpoints the clash of codes and styles of art in contemporary times these are the elements and principles of democratic life. The Aesthetics and Ethics of Democratic Life Art generates deep inner engagement with feelings, images, stories, ideas, forms. Through making and experiencing art, people generate, apprehend, and hold multiple ways of knowing and being in the world. Through these rich experiences of psyche and soma experiences of connection to self, to family, to community, to others experiences of connection to the natural world, to social collectives, to past histories, to the issues of present times, and to the possibilities of the future people develop astute self awareness that is interwoven with keen awareness of others. They encode in themselves concerns and sensibilities that are beyond the limits of personal experience. Awareness of the significance of investigating and representing experience, engaging and re-working traditions, making and sharing meaning builds within students key habits of democratic people freedom to experience fully, reflect freely, and represent without fear. People who have participated in quality arts education experiences identify the importance of free expression for themselves and for others. They recognize that values and visions, cannot endure unless they are continuously seen, examined, challenged, and re-envisioned within individual and collective life. This wide range of vivid lived and vicarious experience gives people the materials with which to form values of care, equality, and justice. These values are woven from the strands of many experiences and are interwoven into structures of self. Through quality arts education, people encounter a wide variety of forms and styles of art; they are introduced to a variety of strategies for making meaning and to many meanings that have been made in response to lived experience. People come to recognize meaning, not as fixed and immutable, but as the unfolding result of dynamic processes. They recognize that significance is not so much in the product, as in the specificity and complexity of process.

17 17 Space Art näyttelykiertue Japanissa toukokuussa 2009 Tarja Trygg Taideteollisen korkeakoulun kahden lehtorin yhteisnäyttelyidea sai alkunsa Japanissa jo pitkään asuneen taiteilija Tuula Moilasen ehdotuksesta vuonna 2007 Maija Pellonpää-Forssin ja Tarja Tryggin ollessa opettajavaihdossa Tama Art yliopistossa Tokiossa. Näyttelykiertueen pitäminen vuonna 2009 ensin Kiotossa, Honen-in-Temple galleriassa ja sitten Tokiossa, sai tuulta siipiensä alle, kun Tama Art yliopiston professori Tadashi Takahashi tarjosi vuonna 2007 näyttelytilan uudesta taide & design galleriastaan Another Function, joka sijaitsee Roppongin alueella Tokiossa. Tarjous kuulosti erityisen hyvältä, joten japanilaiseen tapaan pikkusormien toisiinsa kietomisella ja vetämisellä annoimme lupauksen yhteisnäyttelyn pitämisestä kahden vuoden päästä. Ellei lupausta pidetä, niin se tarkoittaa sormien menettämistä. Halusimme tietysti säilyttää kaikki sormemme, niinpä lupauksemme pitäminen toteutettiin toukokuussa Matkan tarkoitus Kahden kutsunäyttelyn aikana tai yhteydessä tarkoitus oli tavata aikaisemmin tapaamiamme henkilöitä ja solmia uusia kontakteja Japanissa sekä vierailla TaiK:n vaihtoyliopistoissa. Lisäksi taideilmiöiden seuraaminen ja suomalaisesta taideteollisuuskoulutuksesta luennointi kuuluivat suunnitelmiimme. Yhteisnäyttelyn suunnittelu Ennen matkaa anoimme rahoitusta useammalta taholta. Näyttelyn nimeä miettiessämme etsimme jotain yhteistä tekijää meidän molempien työskentelystä. Huomasimme, että olimme molemmat toisistamme tietämättä aloittaneet vuonna 2002 avaruusaiheiden kuvaamisen. Maija oli vuoden 2002 tekstiilitaiteilija, jonka näyttelyn nimenä oli Avaruusromua. Samana vuonna minä aloitin solarigrafien valokuvaamisen eli auringonkaarien metsästyksen maisemissa maailman eri leveysasteilta. Yhteisnäyttelyn nimeksi tuli SPACE ART Textile printing and Solargraphy. mukana kuljetettavissa. Näytin Maijalle joulukuussa 2008 uusinta solarigrafiani, kokeiluani, jonka olin nimennyt Inside The Milky Way. Pystykuvassa näkyi sinivalkoinen maisema, jossa korkea, pilvenpiirtäjältä näyttävä rakennuskompleksi oli valkoisten säkenöivien pilvien keskellä. Pilvien lomassa näkyi valkoisia auringon jättämiä polkuja taivaalla. Maijan mielestä kuva muistutti tekstiiliä. Hän innostui jatkamaan aiheesta oman versionsa tekstiili-installaatioksi. Läpinäkyvyys, keveys, kerroksellisuus, ilmavuus konkretisoitui painettaessa ohuille pohjakankaille erisävyisiä sinisiä. Niiden päälle Maija painoi valkoisia ja kultaisia tähtiä. Alkuideana oli laittaa installaatio Linnunradan spiraalimaiseen muotoon keskelle näyttelytilaa. Näyttelyvieraat voisivat kulkea installaation sisällä. Alkusuunnitelmissa herkuttelin ajatuksella, että näyttelyvieras astuisi näyttelyyn Inside The Milky Way sumuverhon läpi. Jouduin kuitenkin luopumaan ideasta otettuani selvää enemmän sumuverhon mekaniikasta, korkeasta vuokrahinnasta ja ennen kaikkea tarvittavan laitteiston painosta. Solarigrafien valinnasta Vuosi 2009 on Suomen ja Japanin diplomaattisten suhteiden 90-vuotis juhlavuosi, joten päädyin valitsemaan näyttelyyn tulevat solarigrafit vain Japanista ja Suomesta. Maailmanlaajuinen taideproduktio, jossa täydennetään solarigrafien maailmankarttaa, tuli esille näyttelyssä videofilmillä, 14 min. Tein käsikirjoituksen ja tuotin sisällön, jossa kurkistetaan avaruuteen ja lähestytään maapalloa animaatioiden avulla. Neulanreikävalokuvauksen avulla saadaan taltioitua auringon jättämiä jälkiä maisemissa äärettömän pitkillä, jopa puolen vuoden, valotuksilla. Kiinnostavaa on seurata miten erilaisia nämä kaaret ovat eri leveysasteilla. Auringon valo ja väri vaihtelevat kuvissa. Kuvissa, joissa näkyy vihreitä auringonkaaria kaupungin yllä saa katsojan epäilemään saasteiden vaikutusta. Taneli Tuovinen sävelsi äänimaailman, joka tuntui sopivan avaruusteemaan hyvin ja sai aikaan meditatiivisen tunnelman. Timo Kuohukoski löysi Netistä ilmaisen morffaus -ohjelman, jolla saatiin aikaan siirtymiä samasta maisemasta otetusta maisemavalokuvasta solarigrafiaan. Yhteistoiminnan ansiosta video saatiin valmiiksi juuri ja juuri ennen matkalle lähtöä. Kiotossa video pyöri näyttelyssä tykin heijastamana ja Tokiossa 43 taulutelevisiossa. Näyttelyn tulisi olla kevyt, kevytrakenteinen ja helposti

18 18 Matkan toteutuminen saan, perheitä, pariskuntia jne. Lähteenä Maija Pellonpää-Forssin muistiinpanot, joita olen täydentänyt Maijan luvalla sopivaksi katsomallani tavalla. Saapumisen jälkeinen vapaapäivä vierähti basaarikujilla. Alue on laaja ja siellä on mm. omat alueensa tekstiilituotteille. Kimonokauppoja, kierrätyskauppoja, suunnilleen tavallisia vaatekauppoja, rihkamakauppoja täynnä ennennäkemättömiä tavaroita, hektisen ihmismassan liikkeiden ihmettelyä. Honen-in temple Galleria sijaitsee Filosofin polun varrella. Illalla tilojen katselua ja mittailua. Ma Näyttelyn pystytys Ripustamisen suunnittelu oli tehtävä uudelleen. Katto on korkealla, seiniä kiertää ripustusta varten rakennettu lisäseinä, joka on ikävän beige. Maijan töitä ei saa korkealle, niin kuin oli ajatus, eikä myöskään hänen tilateostaan Milky Waytä keskelle tilaa. Kankaat ripustetaan seinille, tukitanko levyn yli ja ne laskeutuvat seinämää pitkin. Milky Waylle pingotetaan takaosaan metallilankalinjoja, joiden varaan kahdeksan osaa kiinnitetään melko onnistuneeksi kokonaisuudeksi. Tarjan solarigrafia- taulut sovitellaan ryhmiin ja ripustetaan tilan vaijerisysteemillä. Tuula Moilanen, Kiotossa asuva graafikko, tekee nimilaput teosluettelon tueksi, täällä ei ole tapana käyttää luetteloita. Ti 5.5. Viimeistelyä, avajaiset Illalla ovat avajaiset, jotka täkäläisen tavan mukaan ovat kutsut runsaine tarjoiluineen. Tuula neuvoo ja me ihmettelemme. Vieraita on kolmisen kymmentä; paikallisia taiteilijoita, museoihmisiä, ulkomaalaisia, yliopistoväkeä, Suomen ihailijoita, Suomessa käyneitä, Suomeen haluavia. Näyttelyvieraita saapuu tasaiseen tahtiin. Temppelin puutarha ja rakennukset ovat varsinainen kohde, mutta suuri osa ohikulkijoista tulee myös sisään näyttelyyn. On meneillään kultainen viikko, jolloin useimmilla on japanilaisittain pitkä, viikon loma. Kävijöitä on eri puolilta Japania, USA:sta, Ranskasta, Saksasta, Puolasta, Italiasta, Kanadasta jne. ja lopulta kolme suomalaista, jotka olivat kuulleet näyttelystä hotellissaan. On opiskelijaryhmiä, nuoria tyttöjä kimonoissaan pareittain, eläkeläisryhmiä, taiteilijoita, koululaisia koulupuvuis- Sonoko Fujii (Textile & Space design), joka puhuu suomea, on käynyt joskus Wetterhoffin. Hän on Fujivo Ishimoton näyttelyjärjestäjä. Kioton Kiitos-nimisestä leipäkaupasta nuori nainen tulee uudemman kerran ja tuo mukanaan iloisen yllätyksen; pussillisen suomalaisia leivonnaisia. Paikallisen taidekoulun oppilaita käy paikalla yksin ja ryhmissä. Milky Way-teos koetaan japanilaisena ja se saakin japanilaisen nimen; ginga, mikä aukeaa helposti japanilaisille. Paikalle ilmestyivät myös vaihto-opiskelijamme Wataru Tominagan vanhemmat satojen kilometrien takaa. He viipyivät pitkään ja selvittivät koulutuksen sisältöä ja Suomen kuulumisia. To 7.5. Sulkemisen jälkeen matkustimme Seika -yliopistoon tapaamaan maalauksen opettaja Kojiro Kisakaa. Hän esitteli yliopiston tiloja, mm. osaa tekstiilin työpajoista. Työtavat olivat näkemissämme pajoissa perinteisiä, reservitekniikkaa schablonalla ja riisipastalla. Tehtävänanto sikäli mielenkiintoinen, että vanhaa ornamentiikkaa yhdistettiin moderniin aihemaailmaan kerroksellisesti. Näimme myös paperinvalmistukseen käytettävän tilan, joka oli hyvin varustettu ja paperia voi tehdä suuremmassakin mittakaavassa. Kiersimme maalausluokat, Kojiro on maalauksen opettaja. Tapasimme myös maalauksen tohtoriopiskelijan, jonka aiheena oli tehdä kaksiulotteisesta manga kuvituksesta kolmiulotteista. Hän oli ainoa, jonka tilassa oli eurooppalaista korkeutta oleva tuoli ja jonkinlainen järjestys. Opiskelijoilla oli omat hieman rajatut maalaus -soppinsa, joiden järjestys oli vapaa. Muutenkin koulussa näytti olevan melko vapaata, romua eri paikoissa, kulunutta pintaa jne. Koulu suljettiin klo 10 illalla joka päivä. Tapasimme myös osakalaisen graafisen suunnittelijan/ valokuvaajan. Hänen tyylinsä oli erittäin minimalistista. Isäntämme Kisaka oli tuonut nähtäväksemme oman portfolionsa ja muutamia töitään. Äärimmäisen hienostuneita hiilipiirroksia, lähes buddhalaista hartautta. Värillisiä töitä, jotka oli tehty hyvin pikkutarkalla tekniikalla muodostaen pisteistä pintastruktuuria. Töiden esillepano ja säilytys-

19 19 laatikot hienoimpia, mitä olen nähnyt. Taidekäsityötä vähintään akryylilaatikon tekemisessä. Kotimatkalla poikettiin syömään paikalliseen kuppilaan. Oli ihanaa kanakeittoa, paremminkin lientä ja tikuissa grillattuja kasviksia. Maistoimme japanilaista viskiä, joka oli pehmeää ja mietoa, viinin vahvuista alkoholipitoisuudeltaan. Kello läheni kahtatoista, kun kömmimme tatamille ja peittojen alle. La 9.5. Aurinko paistaa, luvattu +28, mutta ei vielä aamupäivällä tunnu sisätiloissa. Turisteja, mm. Amerikasta. Paikallisia ja muita japanilaisia. Vahinko, ettei töiden tekstit ole japaniksi. Omalla kielellään japanilaiset saisivat enemmän irti, nyt pystymme selvittämään ainoastaan englanninkielentaitoisille näyttelyn sisältöä. Osa japanilaisista on ujoja eivätkä halua kontaktia. Tukholman Taideakatemiassa opiskellut nainen kahden poikansa kanssa lähetti terveiset Marja Nurmiselle, joka työskentelee nykyisin Taikissa. Syötiin paikallisessa vähän paremmassa ravintolassa su viimeinen näyttelypäivä. Väkeä riittää, ryhmissä, pareittain ja yksinään. Juoksutan edellisenä iltana pakatut matkalaukut lähetettäviksi etukäteen Tokion hotelliin. Hieno palvelu kohtuuhintaan. Näin vältämme ylivoimaisen tavaroiden raahaamisen. Päämunkki tulee paikalle ja tutustuu rauhalliseen tahtiin jokaiseen työhön. Näyttelyn purku ja pakkaaminen. Kauhistuttaa kankaiden kosteus pakatessa. Tavarat kuljetetaan majapaikkaan. Yleiseen saunaan, jossa ei ole tungosta, ehkä äitienpäivän vuoksi. Ilta meni tarkoitettua pitemmäksi pakkaamisineen. Uni ei tahtonut tulla, aikainen herätys 6.20 junaan. Ma Fuji-san, Japanin kuuluisin vuori, nähtiin junamatkalla taas sattumalta, kuvaaminen ei onnistunut. Perillä Tokiossa taksilla suoraan Roppongille, jossa Takahashi, vaimonsa ja assistentti odottivat. Pystytys sujui ripeästi ja näyttelystä tuli parempi, raikkaampi ja kokonaisempi, kuin Kiotossa. Vaatteiden vaihto Takahashin luona ja sitten odottelua avajaisiin asti. Hikinen ja valvonut olo. Avajaisten alku venyi. Tarjoiluja ilmaantui pöytään runsaasti ja vieraita alkoi saapua. Aarne Toivonen, kulttuuri- ja viestintäjohtaja Suomen Japani Instituutista, oli ensimmäisten joukossa. Hän kyseli vielä faktoja avajaissanojaan varten. Tuttuja, kuten Hiroko Watanabe, Hiroko, Yusuke Tsuchida, Bia Hattori, Masashi Kondo, hauska kankaanpainaja kritiikki-projektista, Kawafune Kazuhisa lähetystöjen ystävyysseurasta, valokuvakritiikin professori Shuhei Takahashi, Taman muotoilun opetuksen dekaani, opiskelijoita, tyttöjen, Sonjan ja Lindan hollantilainen hostellikaveri jne. Vuorotellen puhuttiin ja sitten tartuttiin pöydän antimiin. Isäntä poistui hiljaa kutsukortissa ilmoitettuna loppumisaikana, väki elävöityi, erityisesti kriitikko Shuhei Takahashi. Vihdoin taksille ja hotelliin. Ke tehtiin yhteinen retki Fujivuorelle, bussilla. Oli hieman pilvistä, mutta pääteasemalla pilvet viimein siirtyivät ja paljastivat koko komeuden. Tarjan haaveena on saada solarigrafia Fujijaman maisemasta äärettömän pitkällä valotusajalla. Hän sai luvan kiinnittää pari neulanreikäpurkkiaan terassin katonrajaan. Purkkikamerat jäivät sinne valottamaan Fuji-vuoren maisemaa kesäpäivänseisaukseen saakka. Saa nähdä miten yhteistoiminta pelaa ja palautuvatko purkit Suomeen? Pe Kamerakauppa, sitten Harajukuun ja edelleen Uenon seudulle etsimään National museota. Puisto kätki syrjäytyneitä ihmisiä melkoisesti, järvi oli roskattu, mutta olin tyytyväinen nähtyäni lootuksen kukkaperän. Sitten Takahasheille, yhteiselle illalliselle. Sinne tulivat myös Yusuke Tsuchida, assistentti Watabe Naoya ja valokuvakriitikko Shuhei Takahashi. Perunamuusi, höyrytetyt vihannekset lihapullat ja salaatti maistuivat kaikille viinillä höystettynä. La galleriaan, näyttelyn taltiointi ja sitten näyttelyihin. Uusi The National Art Center, MA-galleria, jossa oli mielenkiintoinen arkkitehtuurinäyttely. Läpinäkyviä rakennusten konstruktioita oli laitettu pieniin kristallikuutioihin. Pimeässä tilassa valaistut kristallikuutiot tekivät vaikutuksen läpinäkyvyydessään. Läpinäkyvyys rakenteissa ja kolmiulotteinen esitystapa ovat mitä havainnollisin tapa tarkastella isojen rakennusten pienoismalleja joka puolelta. Sitten kiiruhdimme kohti Design Sight -galleriaan, jossa näyttelyn vaihto oli meneillään. Tokio Midtown Design Hub, jossa oli esillä graafikkojen satoja t-paitoja teemasta yes-no. Su tapaamme Hiroko Watanaben ja menemme Meguron taidemuseoon, näyttelyyn, jossa on esillä mm. tekstiilejä. Japanilaisen arkkitehdin ja itävaltalaisen tekstiilisuunnittelijan yhteisnäyttely.

20 20 Hiroko näytti suunnittelemiaan pyörökoneneuleita. Avanti Inc. Käyttää tuotteissaan luonnonmukaisesti viljeltyä puuvillaa, joka tuodaan Meksikosta. Puuvilla kehrätään Japanissa alihankkijalla. Etupäässä käytetään puuvillan omia värejä, se mitä värjätään, värjätään kuituna ennen kehruuta. Neuleen valmistaa alihankkija. Yrityksellä on suunnittelija, lankasuunnittelija, johtaja, myyntimiehiä ja myymälähenkilökuntaa. Tuotteet ovat kalliita ja yritys on Japanissa ainoa luomupuuvillaa käyttävä yritys. Mikäli hintaa pitää alentaa saatetaan puuvilla hankkia Turkista. Tuotanto myydään neuleena ja siitä valmistetaan mm. pikkulasten vaatteita. Taloudellinen tilanne heijastuu työntekoon. Palkanalennus on yhtiössä todellisuutta. Hiroko kokee työnsä mielekkääksi ympäristömyötäisen lähestymistavan vuoksi. Työmäärä on suuri. Opintosuuntaukset oli jaoteltu täällä toisin kuin Taikissa: - Lavastus, vaatetus, valosuunnittelu, meistä poikkeava jaottelu. - Tekstiili, Sisustus, teollinen muotoilu. - Taidekasvatuksen opiskelu hoitui pikku kurssilla. Yllättävää, ettei siihen ole panostettu enempää! Opiskelijat maksavat yksityisessä yliopistossa US dollarin lukukausimaksun ja kaikki materiaalit. Prof. Takahashi haluaa keskustella töiden takaisin lähettämisestä. Kahden tunnin matka Roppongille ja postilappujen täyttämistä. Hyvästelyt ja sitten Ginzalle Musabin professorin valokuvanäyttelyyn. Kuulemma hän työskentelee myös valon kanssa, ei ole kuitenkaan tavattavissa. Illallinen korealaisessa ravintolassa, jossa kummastusta herätti henkilökunnan kuorohuuto. Sen tarkoituksena oli miellyttää asiakkaita. Ti viimeinen päivä Ke kentälle ja kotiin. Ma Musabiin, (Musashino Yliopisto on Taikin yksi vaihtokouluista Tokiossa) matka kesti pari tuntia suuntaansa. Kampus koostui useasta rakennuksesta. Kuvanveiston ja maalauksen tilat uusimpia, gallerioineen. Valokuvauksessa runsaasti laboratoriotilaa. Tekstiiliosasto on osa Craft -osastoa. Johdattelevia kursseja; kudontaa pienillä pöytäpuilla ja tavallisilla kangaspuilla. Opettajan, Hideho Tanakan mielestä tietokone tappaa luovuuden. Painopöytiä useita, mutta kapeita. Yleinen siisteys vanhoissa studiotiloissa epämääräinen, kun taas uudet puu- ja metallistudiot esimerkillisiä ilmastointeineen ja korkeine tiloineen. Portilta meidät nouti Hiromi Kurita, paikallinen Hanna Karkku (Taikin kansainvälisten asioiden vastaava). Seuraavaksi seuraan liittyi kielten opettaja, Honolulusta kotoisin oleva Paul V. Kandasamy. Tapasimme myös paikallisen Eija Salmen, Kaori Hatakeyaman, (Chief, Center for International Relations) Tapasimme myös prof. Leimei Julia Chiun visuaalisesta kommunikaatiosta, prof. Masaru Amanon lavastus-, valaisu ja vaatesuunnittelusta. TaiKin vaihto-opiskelijan Lauri Löppösen tutorina toimi Englannissa opiskellut muotisuunnittelun prof. Patric Ryan. Henkilöitä: Tomokazu Kimura, President, The Museum of Kyoto Tadashi Takahashi, professori, Tama Watabe Naoya, vaatetussuunnittelija, Takahashi design Shuhei Takahashi, professori, Art&Photo Critic, Tama Kojiro Kisaka, maalauksen opettaja, Seika University Rebecca Jennison, professori, Department of Humanities, Seika University Mushasino: professori Hideho Tanaka, tekstiili Professori Masaru Amano, lavastus, valaisu ja vaatetus Professori Patric Ryan, lavastus, valaisu ja vaatetus Professori Paul V. Kansadamy, vieraat kielet, kv-johtaja Professori Leimei Julia Chiu, visuaalinen kommunikaatio Hiromi Kurita, kv-asiat Hatakeyama Kaori, kv-asiat Akira Tominaga, professori, Kochi University Aarne Toivonen, Suomi-Japani Instituutti, Culture and Communikations Manager Kawafune Kazuhisa, Director, Foreign Embassies Frendship Assosiation Masashi Kondo, opiskelija, tekstiilisuunnittelija Yusuke Tsuchida, suunnittelija, Research Assistant, Tama Hiroko Watanabe, Avanti inc, suunnittelija Hiroko. Suunnittelija Bia Hattori, arkkitehti, tekstiilisuunnittelija Opiskelijoita Tama Art Universitystä. Näyttely jäi vielä esille Another Function Galleriaan saakka meidän jo lähdettyä paluumatkalle ennen näyttelyn päättymistä. Katso kuvallinen matkakertomus PowerPoint-muodossa SPACE ART_Japani2009. pps alkaen sivulta 22.

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Dear Family, Home and the family are the most important growth environment and community for the child. Alongside with home,

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

indexhan wen Club Ambulant -play together

indexhan wen Club Ambulant -play together Club Ambulant -play together Tänä vuonna näyttelyn teema on Tulevaisuuden oppimisympäristö. Kurssin tavoite oli löytää persoonallisia, joustavia ja inspiroivia ratkaisuja koulumaailmaan. indexhan wen Suunnitellessamme

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Osallistuva budjetointi

Osallistuva budjetointi Osallistuva budjetointi Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Demokratia-ryhmä 24.8.2011 21.3.2011 Jussi Pajunen Osallistuva budjetointi Osallistuva budjetointi on demokraattisen keskustelun ja päätöksenteon

Lisätiedot

FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009

FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009 FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009 Ollipekka Kangas in short Ollipekka Kangas was born in 1965 in Riihimäki. He graduated as art teacher in 1997 and Master of Arts two years later from the University

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Miksi mobiilioppiminen?

Miksi mobiilioppiminen? we mobilize change Miksi mobiilioppiminen? Pääsy Metodi Tulos Työryhmät Rajallinen Intensiiviset 1-2 päivää, sitten unohdus Vaihteleva Kasvokkain tapahtuva ohjaaminen Rajallinen Henkilökohtainen kouluttaja

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki ANSIOLUETTELO 25.05.2015 Zahra Rasti Teknologiapuistonkatu 2 B 23, 53850 Lappeenranta zahra.rasti@gmail.com www.rastistudio.com Puh: +358-401560268 Syntymäpäivämäärä: 13.07.1982 KOULUTUS 2012-2014 Sisustusarkkitehtuuri

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Miksei voisi istua välillä lattialla? Why not sit on the floor for a change

Miksei voisi istua välillä lattialla? Why not sit on the floor for a change Mukula 12 Miksei voisi istua välillä lattialla? Why not sit on the floor for a change 12 Design Kaija Aalto Mukula-istuinseinä syntyi Aalto-yliopiston ja Iskun keväällä 2011 järjestämässä yhteisessä opiskelijaprojektissa,

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE T i i n a R a n t a n e n R e g i o n a l M a n a g e r, V i c t i m S u p p o r t F i n l a n d 17.6.2013 1 VS FINLAND S SERVICES Help line (nation wide) Mon - Tue

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät Messukeskuksen langaton verkko " Congress" Osallistu tekstiviestillä tai www.viestiseina.fi/ oph Twitter #vvop2012 AVAUS Aulis Pitkälä, pääjohtaja OPH Euroopan laajuinen ESSIE-tutkimus, 27 Euroopan maata

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus Q2 2008 JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuuston kokous 16.1.2007 oheismateriaali. Helsinkiläiset Euroopan mitassa 2006

Kaupunginvaltuuston kokous 16.1.2007 oheismateriaali. Helsinkiläiset Euroopan mitassa 2006 Kaupunginvaltuuston kokous 16.1.2007 oheismateriaali läiset Euroopan mitassa 2006 mielipiteitä elämän laadusta palveluista kotikaupungista muutoksia neljän vuoden takaa Leila Lankinen Survey on perceptions

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi Background info STOK: development center for technology related to building automation

Lisätiedot

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 Struve route description NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 https://www.youtube.com/watch?v =f-up1t1es6s# http://www.geocaching.com/track/ map_gm.aspx?id=2954533 http://www.savasrokiskis.lt/en/struv e-route

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia.

Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia. Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia. Kirjan ja ruusun päivän alkuperä on vuodessa 1926, jolloin huhtikuun 23. valittiin barcelonalaisen kirjakauppiaan idean mukaan kirjojen ja ruusujen

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Mitä tutkittiin ja miksi? - tutkimus on osa

Lisätiedot

Data Quality Master Data Management

Data Quality Master Data Management Data Quality Master Data Management TDWI Finland, 28.1.2011 Johdanto: Petri Hakanen Agenda 08.30-09.00 Coffee 09.00-09.30 Welcome by IBM! Introduction by TDWI 09.30-10.30 Dario Bezzina: The Data Quality

Lisätiedot

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Tarja Nikula Soveltavan kielentutkimuksen keskus tarja.nikula@jyu.fi Kiinnostuksen kohteena Luokkahuonevuorovaikutus vieraalla kielellä englannin kielen

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus. Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi

Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus. Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi + Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi + Osa 1: Tarina yhdestä pitkästä kirjallisuuskatsausprojektista + Miten tämä artikkeli syntyi? Artikkeli

Lisätiedot

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada

Lisätiedot

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 views of transport officials and politicians Vilja Varho Introduction Experts have doubts about whether sufficiently effective policies

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Tilinpäätös 2009. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2009. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Tilinpäätös 2009 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Disclaimer This presentation is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration of Teleste Corporation

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011 Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen sekä Leena Kuusisto Alkuperäisidea: Julieta Lehto 01 INT. RAVINTOLAVAUNU - ALKUILTA Tyttö istuu junan ravintolavaunussa pienen baaripöydän

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation FinFamily Asennus / Installation 1 Sisällys / Contents FinFamily Asennus / Installation... 1 1. Asennus ja tietojen tuonti / Installation and importing data... 4 1.1. Asenna Java / Install Java... 4 1.2.

Lisätiedot

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri Pöyry Forest Industry Consulting oy Sisältö 1. Vesiparadoksi 2. Vesi ja hiili 3. Projekti Geysiiri 2 Vesitehokkuus - liiketoiminnan uusi ajuri 1. Vesiparadoksi Veden

Lisätiedot

Lakimies PDF. ==>Download: Lakimies PDF ebook

Lakimies PDF. ==>Download: Lakimies PDF ebook Lakimies PDF ==>Download: Lakimies PDF ebook Lakimies PDF - Are you searching for Lakimies Books? Now, you will be happy that at this time Lakimies PDF is available at our online library. With our complete

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

Hyvä ja paha pelillistäminen

Hyvä ja paha pelillistäminen Hyvä ja paha pelillistäminen Kalle Huhtala, kehitysjohtaja @Kalle_Huhtala #pelillistäminen #gamification #vvop2014 A NORDIC MORNING COMPANY Hyvässä hypessä Big Data Sosiaalinen media työelämässä Gamification/

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto MOOC toiveita ja pelkoja Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Messukeskus 2.12.2013 massive open online course 1980 jokaisella on pilvi taskussa 1869 2013 Aika

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

-seminaari 24.4.2013

-seminaari 24.4.2013 -seminaari 24.4.2013 OHJELMA 24.4.2013 Sanomatalo 15.00 Seminaarin avaus, Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Harri Länsipuro 15.05 Tervetuliaissanat Sanomatalon puolesta toimituspäällikkö Antero Mukka

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka The Association of Finnish elearning Works as an unbiased, non-profit advocate for elearning

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Mitä mahdollisuuksia tuloksemme tarjoavat museoille?

Mitä mahdollisuuksia tuloksemme tarjoavat museoille? Mitä mahdollisuuksia tuloksemme tarjoavat museoille? Prof. Eero Hyvönen Helsinki Institute for Information Technology HIIT University of Helsinki, Dept. of Computer Science Semantic Computing Research

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Employer Counselling www.tyomieli.fi Many models focus on rehabilitees We need to take care

Lisätiedot

Ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus: jokaisen yrityksen asia? Yritystoiminta ja arvon luonnin paradigman muutos: Muutosajurit ja vinkkejä

Ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus: jokaisen yrityksen asia? Yritystoiminta ja arvon luonnin paradigman muutos: Muutosajurit ja vinkkejä FUTURES FIT for Ethica / 20.01.2015 Ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus: jokaisen yrityksen asia? Yritystoiminta ja arvon luonnin paradigman muutos: Muutosajurit ja vinkkejä Anu K. Nousiainen @nuflow nuflow.anuk@gmail.com

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti?

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? For professional use only Not for public distribution Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? 08.02.2012 Jyrki Merjamaa, Head of Asset Management Aberdeen Asset

Lisätiedot

Enhancing our Heritage Toolkit. Työkalupakki

Enhancing our Heritage Toolkit. Työkalupakki Enhancing our Heritage Toolkit Työkalupakki Hoito- ja käyttösuunnitelmien i vaikuttavuuden arviointia i EoH yleistä Arviointivälineitä i i i äja prosesseja kehitetty khi kohdevastaavien kanssa (alunperin

Lisätiedot

We live in unpredictable times where the rules are. disintegrating. Fortunes can turn. Market leaders can fall.

We live in unpredictable times where the rules are. disintegrating. Fortunes can turn. Market leaders can fall. We live in unpredictable times where the rules are Muokkaa changing perustyylejä so fast that formulas naps. for success are disintegrating. Fortunes can turn. Market leaders can fall. Muokkaa Innovations

Lisätiedot

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF By Risto Antikainen - Are you searching for Opintomatkat pdf Books? Now, you will be happy that Opintomatkat PDF

Lisätiedot

Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi.

Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi. SOSIAALINEN MEDIA Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi. FACEBOOK Facebook mahdollistaa useiden erilaisten Social plugins -toimintojen

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Kestävä kehitys - Lupa toimia eri tavalla. 2013 20.9. Naantali Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti

Kestävä kehitys - Lupa toimia eri tavalla. 2013 20.9. Naantali Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Kestävä kehitys - Lupa toimia eri tavalla 2013 20.9. Naantali Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Tutkimuspäällikkö vai Yli-innovaatioaktivisti? Vastaanottovirkailija vai First Impression Manager?

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot