Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä Raportointi lokakuu väliseltä ajalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä 2013-2015. Raportointi lokakuu 2013 1.3. 30.9.2013 väliseltä ajalta"

Transkriptio

1 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä Raportointi lokakuu väliseltä ajalta

2 2 Sisällysluettelo 1. Kotona kokonainen elämä Hankkeen sisältö ja toteutumisalue Raportoinnin toteuttaminen Suomen paras kotihoito Kestävän hyvinvoinnin tuottaminen ja se Suomen paras kotihoito Tavoitteellinen kehittämistyö Kehittämisrakenteella kohti asetettuja tavoitteita Arviointi ja tavoitteiden toteutuminen Viestintä Tulevaisuuden kotihoito ja eteenpäin viedyt teemat Raportointijaksolla toteutunut yhteiskehittäminen Palvelutarpeen arviointi Toiminnanohjaus Palveluketjujen kehittämiseen liittyvät prosessit Osaamiseen liittyvät prosessit ja johtamiseen liittyvät prosessit Toimenpiteiden arvioinnin näkökulma Poikkeamat, positiiviset yllätykset ja jatkotyö... 12

3 3 1. Kotona kokonainen elämä 1.1. Hankkeen sisältö ja toteutumisalue Kehittämisohjelman päätavoite on kotona asuvan ikääntyneen hyvän arjen mahdollistaminen hänen omista lähtökohdistaan käsin. Kehittämisohjelmassa tarkastellaan ikääntyneen henkilön kotiin tuotettavien palveluiden kokonaisuutta ennakoivasti, hyvinvoinnin ja osallisuuden näkökulmaa korostaen. Tämä päätavoite toteutuu, kun kotiin saatavia palveluja ja kotia mietitään tulevaisuuden aikaikkunan kautta. Minkälaisia ovat tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut? Tulevaisuuden kotihoidon ja kotona asumista tukevien palvelujen sisältöä kehitetään kolmen teeman kautta: 1. Palvelutarpeen arviointi ja hyvinvoinnin edistäminen 2. Kotihoidon sisällön ja työprosessien kehittäminen: toiminnanohjaus, prosessit, palveluketjut, sisältöosaamisen ja johtamisen kehittäminen 3. Muistisairaiden palvelujen kehittäminen (integroituu kohtaan 2) Koko kehittämistyötä läpäisyperiaatteella kannattelevat tulevaisuusorientaatio, asiakkaan osallisuus, palveluohjausosaaminen ja hyvinvointiteknologia. Orientaatio on kehittää tarvelähtöisesti tulevaisuuden kotiin tuotettavia palveluja. Kehittämisohjelma toteutuu Etelä-Suomen alueella ja koostuu neljästä alueellisesta osakokonaisuudesta, joita ovat Länsi- ja Keski-Uusimaa, Kouvola, Etelä- Kymenlaakso ja Eksote. Kuntia näiltä alueilta on mukana yhteensä 22 kpl. Hyvinkää toimii hallinnoijana vastaten Kotona kokonainen elämä hankekokonaisuuden kehittämisestä, koordinaatiosta, johtamisesta ja hallinnoinnista. Kehittämisohjelman henkilöstöön kuuluvat Hyvinkäältä hankejohtaja Katariina Välikangas ja hankekoordinaattori Marjut Tikkanen. Eksoten osakokonaisuutta koordinoi projektikoordinaattori Tarja Viitikko Eksotelta, Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuutta koordinoi kehittämiskoordinaattori Sara Haimi-Liikkanen Kotkasta, Länsi- ja Keski- Uudenmaan osakokonaisuutta koordinoi kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Sosiaalitaito Oy:ltä ja Kouvolan osakokonaisuutta koordinoi projektipäällikkö Sirkku Kallio yhdessä projektikehittäjä Kaisa Tuurin kanssa Kouvolasta. 1.2 Raportoinnin toteuttaminen Tässä pääraportoinnissa on kuvattu teematasolla kokonaishankkeessa tehtävää työtä suhteessa hankesuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin. Tämän raportin liitteinä ovat alueellisten osakokonaisuuksien tuottamat tarkemmat raportit, joissa on kuvattu alueellisten osakokonaisuuksien tilannekatsaukset, tehdyn työn toteutuminen suhteessa hankesuunnitelman tavoitteisiin ja arvioinnin toteuttaminen sekä selvitys järjestetyistä tilaisuuksista ja koulutuksista. Lisäksi tämän raportin liitteenä on tiedot hankkeen suunnitellusta budjetista ja toteutuneista kustannuksista.

4 4 2. Suomen paras kotihoito 2.1. Kestävän hyvinvoinnin tuottaminen Arvon tuottaminen asiakkaalle ja kestävä hyvinvointi edellyttää uudenlaista ymmärrystä hyvinvoinnin tuottamisen ympäristöistä. Strategisen johtamisen kentällä käytetään termiä Resilience kuvaamaan organisaatiokestävyyttä. Tämä organisaatiokestävyys pitää sisällään strategista viisautta tutkia tulevaisuutta, hyödyntää innovatiivisuutta sekä luoda muutosta, jolla varmistetaan menestys myös tulevaisuudessa. Resilience terminä on osuva kuvaamaan myös hyvinvointia tuottavien ympäristöjen kehittämisen haasteita. Termi täytyy kuitenkin kääntää kuvaamaan hyvinvoinnin tuottamisen kestävyyttä elämänympäristöjen kautta. Resilienssi tuo näkyväksi, miten hyvinvoinnin tuottamisen viitekehyksessä asuminen, hyvinvointi, yhteisöllisyys, osallisuus, monitoimijaisuus sekä palvelut toteutuvat niin, että kestävä hyvinvointi on mahdollista nyt ja tulevaisuudessa. Tässä viitekehyksessä resilienssi kuvaa siis päätösten ja valintojen kokonaisvaltaista onnistuneisuutta pitkällä aikavälillä. Kestävää hyvinvointia voidaan tarkastella Kuvassa 1. esitetyn janan kautta, jonka toista päätä edustaa omatoimisuus ja toista pysyvä avuntarve. Hyvinvoinnin tuottamisen ympäristöissä kansalaisyhteiskunta ja palveluyhteiskunta limittyvät palveluyhteiskunnan luodessa väyliä kansalaisyhteiskunnalle toimia. Tavoitteena on, että julkisen palvelutuotannon pääosuus kaventuu lähelle janan pysyvän avuntarpeen päätä. Janalla aikaisemmin toteutettava julkisen palvelutuotannon toimet keskittyvät pääasiassa palveluohjaukseen ja neuvontaan. Janan alapuolella olevat toimijat edustavat niitä tahoja, jotka suunnitelmallisesti tuottavat kestävää hyvinvointia. Kuva 1. Kestävän hyvinvoinnin tuottaminen Tässä kehittämisohjelmassa kestävän hyvinvoinnin tuottamisen kokonaisuutta lähdetään avaamaan määrittelemällä ensin, mitä tässä toimintaympäristössä julkinen hoiva ja hoito pitävät sisällään. Tavoitteena on määritellä Suomen paras kotihoito.

5 ja se Suomen paras kotihoito Etelä-Suomen ikääntyneiden palvelujen kehittämisohjelmassa Kotona kokonainen elämä kotiin saatavia palveluja ja kotia mietitään tulevaisuuden aikaikkunan kautta. Lähtökohtaisesti mietinnässä on, mitä kotona asumista tukevat palvelut ovat, miten ne voidaan organisoida ja miten suunnittelu toteutetaan niin, että ikääntyneen ihmisen persoona, dialogisuus ja tarvelähtöinen, oikea-aikainen palvelusuunnittelu toteutuvat. Mietinnässä on myös se, minkälainen on 20 vuoden päästä 1 koti, johon näitä palveluja tuotetaan. Suomen paras kotihoito tulee määritellä kestävän hyvinvoinnin tuottamisen viitekehyksessä. Tavoitteena on luoda kuvaa tulevaisuuden kotiin tuotettavista palveluista kehittämällä nykyistä ja tuottamalla uutta ymmärrystä. Suomen paras kotihoito näyttäytyy tässä vaiheessa viitekehyksenä, joka tarjoaa puitteet kotiin tuotettavien palveluiden hallitulle kehittämiselle, järjestämiselle ja vaikuttavuuden parantumiselle. Se tuo laajemman, näyttöön perustuvan näkökulman kotihoidon kehittämiseen. Kotona kokonainen elämä hanketiimi 2 on luonut kuvaa siitä, mistä aineksista tulevaisuuden tarvelähtöinen, asiakkaalle arvoa tuottava ja tehokas Suomen paras kotihoito rakentuu. 2. Suomen parhaan kotihoidon kehittämisen tilannekatsaus. 1 Koti voidaan määritellä ihmisen kotiin liittyvien odotusten kautta. Koti on riittävän turvallinen paikka, siellä on läsnä ihmisen historia ja oma yhteisö ja siellä asiat ovat omassa hallinnassa. Tulevaisuudessa meillä tulee olemaan pelkkää asumista. Toki ryhmäkotiasumistakin on runsaasti tarjolla, mutta se on toteutettu osaksi asumista niin, että sitä tuotetaan tarpeiden mukaan. Tämän mahdollistaa rakennustekninen muuntojousto ja tilasuunnittelu. 2 Hankejohtaja, hankekoordinaattori ja alueelliset koordinaattorit

6 6 3. Tavoitteellinen kehittämistyö 3.1. Kehittämisrakenteella kohti asetettuja tavoitteita Kehittämisohjelman suunnittelussa tavoitteena on ollut edistyksellinen kehittämistyö. Laajan kokonaisuuden organisoiminen toimimaan yhtenä, toinen toisiltaan oppivana kokonaisuutena on edellyttänyt kehittämisrakenteen 3 suunnittelua. Kehittämisrakenteen elementtejä ovat: 1. Kaikille suunnatut yhteiset teemaseminaarit 2. Täsmäkehittämiseen suunnatut työpajat a) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen ohjelman sisällä b) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen muusta kehittämistyöstä c) Alueelliset koulutukset ja työpajat 3. Mentorointitoiminta 4. Ohjelman sisäinen työskentely. Tavoitteena on tuottaa käytännössä todennettuja hyviä käytäntöjä, parhainta tietoa ja kumuloituvaa osaamista sekä mielekästä yhteiskehittämistä toinen toisiltaan oppien koko ohjelma-alueelle 4. Samoin kehittämistyö juurrutetaan osaksi perustyötä toteuttamalla hanketyö organisaatioiden työntekijöiden kautta, ei hankehenkilökunnalla. Kehittämisrakennetta on suunniteltu toteuttamalla ensin ohjelma-alueella Wepropolkysely, jossa on pyydetty hanketoimijoiden vastauksia liittyen sisällöllisiin kysymyksiin, kehittämiseen, arviointiin sekä yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi on hyödynnetty osallistujien laajaa hankeosaamista Arviointi ja tavoitteiden toteutuminen Tässä arvioinnilla tarkoitetaan tehtävien toimenpiteiden arviointia suhteessa hankehakemuksessa olleeseen tavoitteeseen. Kehittämisohjelmalle on jo rahoitusvaiheessa asetettu tietyt mittarit: osa mittareista on osoitettu koko hankkeelle, osa alueellisille osakokonaisuuksille. Tavoitteena on hankearvioinnin käyttö ohjelman sisäisenä työkaluna. Näin toteutettuna arviointi osoittaa suuntaa, tarvittaessa korjaa sitä ja tuo tulokset näkyviksi. Alla olevassa kuvassa 3. on esitetty hankkeen arviointimalli. 3 Kehittämisrakenteen ylläpito ja toiminnallisuus on hallinnoijan vastuulla. 4 Kehittämisrakenne tuottaa kehittämisohjelmassa syntyvän osaamisen jakamista, Kaste-ohjelmien välisen yhteisen osaamisen jakamista ja muun kansallisen tason osaamisen hyödyntämistä sekä osaamisen vaihtoa ja yhdessä kehittämistä kansainvälisten hyvien käytäntöjen osaajien kanssa.

7 7 Kotona kokonainen elämä Pysyvät organisaatiot KKE koordinaatio KKE koordinaatio KKE osakokonaisuudet Vaikuttavuus Organisointi Yhteistyö Tavoitteen asettelu Tavoitteiden toteutuminen Tuotokset, tulokset, vaikutukset Juurruttaminen, levittäminen Avaintoimija- ja sidosryhmäyhteistyö Hankehenkilöstökyselyt Tähän alkaa rakentua toimintoja PROSESSI-ITSEARVIOINTI KOKO AJAN Väliarviointi? Loppuraportti Kuva 3. Kotona kokonainen elämä hankkeen arviointimalli. Kokonaisarviointia koko hankkeen ajan toteutetaan usealla eri tavalla. Tavoitteena on tuottaa monipuolista ja eri tahoilta kerättyä arviointimateriaalia. Samoin hankkeen edetessä arvioinnin teemat ja kohteet vaihtuvat. Alla on estetty suunnitellut arviointitavat, joilla arviointimalli tullaan toteuttamaan. 1. Wepropol kyselyt: koordinaattoreille, johtaville virkamiehille ja sovitusti muille tahoille lähetetään noin puolivuosittain kysely, jonka tarkoituksena on tuottaa arviointitietoa. Raportointijaksolla ensimmäinen Wepropol -kysely on toteutettu elokuussa ja sen tuottamaa tietoa on hyödynnetty suunnittelutyössä. 2. Itsearviointia toteutetaan eri teemojen kautta suunnitelmallisesti koko hankkeen ajan. Itsearviointityöpajoja järjestetään jokaisessa alueellisessa osiossa hankkeen toimijoille puolivuosittain. Raportointijaksolla Eksotessa on järjestetty arviointityöpaja ja Etelä-Kymenlaaksoon sovittu itsearviointipaja toteutettavaksi marraskuussa. 3. Työkokouksissa (hanketiimi) arviointi on jokaisen työkokouksen esityslistalla. Lisäksi puolivuosittain järjestetään arvioinnin teemalla oma työkokous. Ensimmäinen työkokous, jossa aiheena on arviointi on työkokoukous IV Ohjaava arviointi: hankkeessa tullaan hyödyntämään ohjausryhmän, aluejohtoryhmän, THL:n organisoiman tukiryhmän ja mahdollisesti myös muiden tahojen arviointipalautetta koko hankkeen ajan. 5. Asiakasarviointi: hankkeen aikana kerätään asiakasarviointia 6. Ulkoinen arviointi niin erikseen päätettäessä Viestintä Viestintäsuunnitelma on työn alla. Viestintäsuunnitelmassa huomioidaan ainakin seuraavat ulottuvuudet ja niille laaditaan omat toimintamallit. Ulkoinen viestintä: 1. Valtakunnalliset kehittämistoimijat ja sidosryhmät, 2. Kuntien poliittiset ja virkamiespäättäjät, 3. Palvelutuottajat julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla, 4.

8 8 Muut kaste-hankkeet ja vastaavat kehittämistoimet, 5. Ikäihmiset ja suuri yleisö, 6. Media Sisäinen viestintä: 1. Aluejohtoryhmä ja Kaste-organisaatio, 2. Ohjausryhmä, 3. Tukiryhmä, 4. Hanketiimi (hankejohtaja, hankekoordinaattori ja alueelliset koordinaattorit), 5. Hankkeessa mukana olevat johtajat ja työntekijät Raportointiajanjaksolla Etelä-Suomen Kaste-tiedottajaa on tavattu ja mietitty viestintää. Viestinnällisesti tärkeinä hankkeelle on luotu yhteinen ilme, logo, käyntikortit ja roll-up. Hankkeen yhteinen esite on työn alla. Ulkoista ja sisäistä viestintää on lähdetty toteuttamaan internet-sivujen avulla, joissa on sekä avoin että salasanan takana oleva suljettu työskentelytila. Internet-sivujen kävijämäärä oli heinä-syyskuun aikana 393 kävijää. Yhteistyökumppanit ja kehittämisohjelman toimijat ovat kiitettävästi linkittäneet Kotona kokonainen elämä kehittämisohjelman internetsivuja omille sivustoilleen. Ulkoisen viestinnän osiota on lähdetty toteuttamaan tekemällä sekä hankkeesta että jokaisesta hankkeen suuremmasta tilaisuudesta lehdistötiedotteet ja kuntien poliittisten ja virkamiespäättäjien tavoittamiseksi on sovittu aihetta käsittelevä työkokous. Muihin Kaste-hankkeisiin ollaan oltu aktiivisesti yhteydessä sekä verkostoitumisen että toinen toisiltaan oppimisen merkeissä. Hanke-esittelyjä on pidetty useita kotihoidon työntekijöille, kotihoidon lähiesimiehille, kuntien johtaville virkamiehille, vanhusneuvostossa, Hyvinkään kaupungin seniorimessuilla ja esimerkiksi sosiaalisenioreiden valtakunnallisen verkoston tapaamisessa. Lehtikirjoituksia hankkeesta sekä asiantuntija-artikkeleita, joissa hanketta tuodaan esiin, on kirjoitettu 3 kpl ja yksi on julkaisuvaiheessa 5. Sisäinen viestintä on jäsentynyt suhteessa Kaste-organisaatioon ohjelmapäällikön kautta sekä verkostoitumalla. Hanketiimin sisäinen viestintä on käynnistynyt jatkuvalla yhteydenpidolla infokirjeiden, sähköpostien, internetsivujen ja jatkuvien sekä verkko- että kasvokkain tapahtuvien tapaamisten välityksellä. Alueelliset koordinaattorit vastaavat viestinnästä alueillaan hankejohtajan tukiessa tarvittaessa. 4. Tulevaisuuden kotihoito ja eteenpäin viedyt teemat 4.1. Raportointijaksolla toteutunut yhteiskehittäminen Kehittämisrakenteen toiminnallisuus näyttäytyy raportointijaksona seuraavasti: 1. Kaikille suunnatut yhteiset teemaseminaarit: - Aloitusseminaarit: Hyvinkää 6.9. ja Kouvola Puhujina Pirjo Laitinen- Parkkonen (Hyvinkää), Arja Kumpu (Kouvola), Päivi Topo (Ikäinstituutti) ja Sirpa Andersson (THL) sekä Katariina Välikangas (Kotona kokonainen elämä) Osallistujia yhteensä noin 200 henkilöä. - Asiakkaan osallisuus -seminaarisuunnittelu, toteutuu joulukuussa 2013 ja helmikuussa 2014 yhdessä Risto-hankkeen kanssa - Verkostojohtamisen koulutussuunnittelu, toteutuu helmikuussa 2014 yhteistyössä RAY:n kanssa 5 Yle.fi , Terveys- ja talous; Terveysalan ammattilehti 4/2013, Noste ja Vanhustyö 6/2013.

9 9 - Muita koko ohjelma-aluetta käsitteleviä tapahtumia ja koulutuksia työn alla, mm. Kotona kokonainen elämä-markkinat työntekijöille 2. Täsmäkehittäminen: a) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen ohjelman sisällä: - Eksoten alueella ja Etelä-Kymenlaaksossa työstetään yhdessä tulevaisuuden kotihoidon sisältöjä - Alueellisten osakokonaisuuksien koulutukset ovat kaikille avoimia ja osallistumista on tapahtunut aluerajojen yli - Etelä-Kymenlaakso ja Länsi- ja Keski-Uusimaa ovat lähteneet yhdessä pohtimaan toiminnanohjauksen kehittämisen sisältöjä ja siihen liittyviä yhteisiä kehittämisteemoja b) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen muusta kehittämistyöstä: - Etelä-Kymenlaaksosta ollaan käyty tutustumassa Lahden ja Järvenpään kotihoidon teknologisiin ratkaisuihin - Yhteistyö hyvinvointiteknologiaosaamisen hyödyntämiseksi jo olemassa olevilta hankkeilta ja tutustuminen olemassa oleviin järjestelmiin (mm. FastROI) - Hankejohtaja on tuottanut erilaisia sisältöjä hanketiimin (hankejohtaja, hankekoordinaattori ja alueelliset koordinaattorit) työkokouksiin ja näihin kokouksiin ollaan kutsumassa erilaisia asiantuntijoita tuottamaan tietoiskuja, mm. suunniteltu aihe: kuinka integroida poliittiset ja virkamiespäättäjät hanketyön taakse. - Tutustumista Innokylään ja muihin Kaste-hankkeisiin c) Alueelliset koulutukset ja työpajat 6 : Alueelliset kokonaisuudet ovat järjestäneet alueillaan 29 koulutustapahtumaa kuntiensa henkilöstölle. Osallistujia on ollut noin 459 kuntatyöntekijää. 3. Mentorointitoiminta: - Hallinnointiosaamisen lisääminen: tapaaminen Väli-Suomen Ikäkasteen projektipäällikkö Vuokko Lehtimäen kanssa - Hallintosopimusosaamisen jako: yhteistyö Risto-hankkeen kanssa - Arviointiosaamisen lisääminen: tapaaminen THL:n Sirpa Anderssonin ja Harriet Soveri-Finnen kanssa - Sisällöllisen osaamisen vahvistaminen: tapaamisia asiantuntijoiden kanssa (10 kpl) sekä osallistumisia eri tilaisuuksiin (8 kpl), joista raportointi koko hanketiimille (hankejohto ja alueelliset koordinaattorit) 4. Ohjelman sisäinen työskentely - Aluejohtoryhmäesittelyt 2 kpl - Ohjausryhmävalmistelu (ensimmäinen ) - THL:n organisoima tukiryhmä (ja muu THL:n aktiivinen tukitoiminta) - Innokylä-yhteistyön aloittaminen - Työkokouksia 6 kpl eri teemoilla (hankejohtaja, hankekoordinaattori ja alueelliset koordinaattorit) - Alueellisten osakokonaisuuksien omat työryhmät organisoituneet, osalla alueista myös lisäksi teemallisia työryhmiä - Kytkeytyminen muuhun hanke- ja kehittämistoimintaan, yhteistyörakenteiden luominen ja sidosryhmäyhteistyön käynnistäminen 6 Tarkemmat kuvaukset löytyvät alueellisten osakokonaisuuksien raportoinnista.

10 10 - Alueellisten osakokonaisuuksien profiloituminen sekä alueiden että koordinaattoreiden vahvuuksien mukaan: -> Eksoten alueella on korostunut laaja hanketyö, josta syntynyttä osaamista jaetaan. -> Etelä-Kymenlaaksossa on vahvana kehittämistyötä juurruttava toimintamalli ja koordinaattori toimii koko ohjelman Innokylä -vastaavana. -> Länsi- ja Keski-Uusimaalla on vahvuutena kotihoidon ja lainsäädännön sisältöosaaminen -> Kouvola on vasta aloittanut ja mietintä on käynnissä. - Lisäksi Kaste/ohjelmapäällikkö on tukenut ja ohjannut alkanutta työtä kiitettävästi Seuraavaksi esitellään teematasolla alueellisten osakokonaisuuksien raportointijakson toimenpiteitä Suomen paras kotihoito mallin mukaisesti. Alueellisten osakokonaisuuksien omasta raportoinnista löytyvät tarkemmat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Palvelutarpeen arviointi Alla olevista aiheista on suunniteltu tai jo järjestetty koulutusta joko omana aiheenaan tai osana koulutuskokonaisuutta: Keskitetyn moniammatillisen palvelutarpeen arvioinnin prosessi Palvelutarpeen yhtenäisen arviointimallin työstäminen Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiosaamisen lisääminen sekä kriteerien mietintä Hoidon ohjauksen ja arvioinnin kehittäminen Yhtenevän palveluohjausosaamisen kehittäminen Vastuutyöntekijän työn avaaminen ja kehittäminen 4.3. Toiminnanohjaus Päivittäisen työn organisoimisen prosessi (toiminnan ohjauksen prosessi) ja työprosessien kehittäminen - Koulutuspäiviä, kehittämispäiviä ja työntekijöitä osallistavia tilaisuuksia on järjestetty. Koulutustilaisuuksissa on panostettu sekä sisällöllisen osaamisen kehittämiseen että kehittämismenetelmällisen osaamisen kehittämiseen. - Sisällöllisiä aiheita ovat olleet seuraavat: Toimintakulttuurin muutos Vastuuhoitajuus Aikakriittisten ja ei-aikakriittisten tehtävien purku Välittömän työajan lisääminen Työvuorosuunnittelun kehittäminen Työnjakomallien kehittäminen Yhteistyö kotihoidon toimijoiden kesken Tiedolla johtaminen Työhyvinvointi ja sen tukeminen Hyvinvointiteknologian käyttöönoton tuki Hyvinvointia edistävän toiminnan jäsentäminen Asiakaspalautejärjestelmän uudistaminen

11 11 - Menetelmällisesti kehittämisosaamista kuntaorganisaatioissa on tuettu panostamalla couch-mallisen työotteen aikaansaamiseksi Mikrosystems brakethrough mallilla. Samoin vertaisohjauksen ja yhteisöllisen oppimisen mallia tavoitteena juurruttaminen jo kehittämisen aikana on viety eteenpäin. - Lisäksi nykytila-analyysejä ja osaamiskartoitus on valmistumassa sekä hyvinvointiteknologian alueellista käyttöä ja kehittämistarpeita on selvitetty ja raportoitu Palveluketjujen kehittämiseen liittyvät prosessit - Asiakaslähtöisen hoitopalvelu- ja kuntoutumissuunnitelman kehittäminen ja toimintaprosessi on lähtenyt liikkeelle Äkillisen yleistilan laskun mallin, Varhaisen puuttumisen mallin sekä Kuntouttavan kotiutumisen, erityisesti Kotiikävä toimintamallin levittämisen käynnistämisellä Osaamiseen liittyvät prosessit ja johtamiseen liittyvät prosessit Osaamiseen liittyvät prosessit ja johtamiseen liittyvät prosessit ovat tukiprosesseja. Ne ovat osittain jo sisällä kohdassa 2. Toiminnan ohjaus ja kohdassa 3. Palveluketjujen kehittämiseen liittyvät prosessit. Tällä raportointikaudella on kuitenkin hyvä nostaa esiin seuraavat osaamisen prosessit, joilla erityisesti kotiin annettavien palvelujen kehittymistä edistetään. - Vastuuhoitajamallin juurruttaminen - Substanssiosaaminen, mm. ensihoito, mielenterveys- ja päihdeosaaminen.. - Suuren avun tiimi (muistisairaat) - Hyvinvointia edistävä toiminta (linkittyy palveluohjaukseen) - Asiakasosallisuuden kehittäminen Johtamiseen liittyvien prosessien osalta raportointikauden tavoitteena on ollut kuntien toimijoiden sitouttaminen sekä osallistaminen kehittämistyöhön Toimenpiteiden arvioinnin näkökulma Kotona kokonainen elämä hankkeen hankesuunnitelmassa on laajat arviointikriteerit koko hankkeelle ja jokaisella alueellisella osakokonaisuudella on oma arviointisuunnitelmansa. Tässä vaiheessa hankkeesta ei vielä ole varsinaista arviointitietoa. Mutta kokonaisuuden tarkastelussa voidaan sanoa, että kehittämisohjelma on lähtenyt käyntiin tavoitteidensa mukaisesti. Etelä-Kymenlaakso on alueellisista kokonaisuuksista parhaiten aikataulussa ja tavoitteiden mukainen työ etenee. Eksotessa alueellinen osakokonaisuus on myös käynnistynyt vauhdikkaasti, samoin Länsi- ja Keski-Uusimaalla, vaikka koordinaattori saatiin rekrytoitua vasta elokuussa. Kouvolassa alueellista osakokonaisuutta vei eteenpäin kehittämiskoordinaattori syyskuun alusta ja projektipäällikkö saatiin rekrytoitua tämän raportointijakson lopussa. Kotona kokonainen elämä -kokonaisuuden kehittämisestä, koordinoinnista, johtamisesta ja hallinnosta vastaava hankejohtaja aloitti toukokuun alussa ja hankekoordinaattori kesäkuussa.

12 12 5. Poikkeamat, positiiviset yllätykset ja jatkotyö Haastetta raportointikaudelle on tuottanut kehittämisohjelman hidas käynnistyminen, mutta rekrytoidut alueellisten osakokonaisuuksien koordinaattorit ovat aloittaneet työnsä napakasti. Suurin riski hankkeen tavoitteiden saavuttamiselle on, että kehittämisohjelma-alueen kuntien poliittinen ja virkamiesjohto ei tue hankkeen onnistumista ja näin ollen hankeen tuottamaa muutosta ei saada toteutettua. Riskinä tuodaan esiin myös se, että uudet toimintamallit eivät juurru pysyväksi arjen toiminnaksi, vaikka henkilöstö saa kattavan perehdytyksen, koulutuksen ja valmennuksen. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan asenne- ja toimintakulttuurin muutosta asiakaslähtöiseksi suoritekeskeisyyden sijaan. Tämän vuoksi panostaminen tulevaisuuden näkyyn ja Suomen parhaaseen kotihoitoon on tärkeää erityisesti yhdessä kotihoidon työntekijöiden kanssa. Positiivisina yllätyksinä moniammatillinen yhteistyö ja asiantuntijoiden konsultointi ovat lisääntyneet. Kuntien työntekijät ovat innoissaan kehittämässä tulevaisuuden työtään. Jatkossa hankkeessa tullaan kehittämään kestävän hyvinvoinnin tuottamisen viitekehyksen mukaisesti Suomen parasta kotihoito eteenpäin. Koko hankealuetta koskevat isot koulutukset ja yhteisseminaarit jatkuvat, mm. Asiakkaan osallisuus seminaari toteutuu jo joulukuussa yhteistyössä Risto-hankkeen kanssa. Vuorovaikutteinen vertaiskehittäminen alueiden sisällä tiivistyy ja THL:stä saadaan mentorointiapua arvioinnin kehittämiseen. Lisäksi panostetaan myös järjestöjen, vapaaehtoistyön ja yksityisen sektorin mukaanottoon. Pilotointi verkostojohtamisen osalta käynnistyy vuodenvaihteen jälkeen yhteistyössä RAY:n kanssa. Hyvinkää Pirjo Laitinen-Parkkonen va. sosiaali- ja terveysjohtaja

Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä 2013-2015

Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä 2013-2015 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä 2013-2015 Maksatusraportointi lokakuu 2015 2 Sisällysluettelo 1. Kotona kokonainen elämä... 3 1.1. Hankkeen sisältö ja toteutumisalue...

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä TERVETULOA! Ohjausryhmä 4.4.2014 Klo 10.00 13.00

Kotona kokonainen elämä TERVETULOA! Ohjausryhmä 4.4.2014 Klo 10.00 13.00 Kotona kokonainen elämä TERVETULOA! Ohjausryhmä 4.4.2014 Klo 10.00 13.00 Esityslista 4.4.2014 Kokouksen avaus Pirjo Laitinen-Parkkonen Läsnäolijoiden toteaminen ja esityslistan hyväksyminen Pirjo Laitinen-Parkkonen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä 2013-2015

Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä 2013-2015 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä 2013-2015 Raportointi lokakuu 2014 2 Sisällysluettelo 1. Kotona kokonainen elämä... 3 1.1. Hankkeen sisältö ja toteutumisalue...

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Hankealueittain toteutunut toiminta ja jatkotyö 4/2014

Hankealueittain toteutunut toiminta ja jatkotyö 4/2014 Hankealueittain toteutunut toiminta ja jatkotyö 4/2014 Etelä-Kymenlaakso Nyt Syksyllä 2014 Vuonna 2015 Osallistava asiakaspalaute Laadun paraneminen ja asiakkaan äänen kuuleminen Haastattelut tehty 620

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Tampereen PEKKA-hanke

Tampereen PEKKA-hanke Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Ptky Karviaisen osallistuminen Etelä-Suomen Kastehankkeeseen Kotona on kokonainen elämä

Ptky Karviaisen osallistuminen Etelä-Suomen Kastehankkeeseen Kotona on kokonainen elämä Ptky Karviaisen osallistuminen Etelä-Suomen Kastehankkeeseen Kotona on kokonainen elämä Oheismateriaali yhtymähallitus 11.12.2012 Hyvinkää toimii Etelä-Suomen Kaste/Kotona on kokonainen elämä hankkeen

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Hankkeen alueiden tavoitteet: LUOVAKE: Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio ROVAKE:

Lisätiedot

TUKIRYHMÄN KOKOUS. Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014

TUKIRYHMÄN KOKOUS. Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014 Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014 TUKIRYHMÄN KOKOUS Aika Tiistai 7.10.2014 klo 12 14:30 Paikka Hallinnon tilat, Moisiontie 19 Paikalla Heli Jalonen,

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Kaste-ohjelma muodostuu kuudesta toisiaan täydentävästä osaohjelmasta Osaohjelmien

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus KUTSU PU 1802B 11.9.2013 OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus Arvoisa vastaanottaja Opetussuunnitelmatyö lähestyy! Tule keskustelemaan, hakemaan uutta tietoa ja hyviä

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Kaupunginhallitus 12.12.2011 Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 Annikki Niiranen 1 Hyvinvointipalvelujen organisaatiouudistus 1. 2011-08-19 Laajennettu jory ; muutosvisio

Lisätiedot

kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen

kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen VIESTINTÄSUUNNITELMA 1. Kaste-ohjelma ja sen tavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste on sosiaali- ja terveysministeriön pääohjelma. Sen avulla johdetaan ja uudistetaan

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vastuualuejohtaja Sirkka Karhulan esitys organisaatiotoimikunnassa 25.10.2010 Jyväskylän vanhuspoliittinen strategia 2009-2030 WWW.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/vanhuspalvelut

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeen esittely Satakunnan vanhusneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma. Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009

Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma. Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009 Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009 Tavoitteet Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelman tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Hyve- johtamisen kartta

Hyve- johtamisen kartta Hyve- johtamisen kartta Johtamisen kehittämisverkoston johtoryhmän kokous 12.09.2012 Päivi Visuri Hankkeen toteutus Hanke koostuu koordinaatiohankkeesta ja kolmesta osahankkeesta. Osahankkeet muodostuvat:

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Luomualan koordinaatiohanke

Luomualan koordinaatiohanke Luomualan koordinaatiohanke austaa Kansalliset tavoitteet lähtökohtana: Maaseutuohjelman tavoitteet luomulle Luomualan kehitysohjelma (julkaistu 1.10): Keskeistä kysynnän luominen. Oletus: koordinaation

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv - Movdegis ahkki

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot