Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä Raportointi lokakuu väliseltä ajalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä 2013-2015. Raportointi lokakuu 2013 1.3. 30.9.2013 väliseltä ajalta"

Transkriptio

1 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä Raportointi lokakuu väliseltä ajalta

2 2 Sisällysluettelo 1. Kotona kokonainen elämä Hankkeen sisältö ja toteutumisalue Raportoinnin toteuttaminen Suomen paras kotihoito Kestävän hyvinvoinnin tuottaminen ja se Suomen paras kotihoito Tavoitteellinen kehittämistyö Kehittämisrakenteella kohti asetettuja tavoitteita Arviointi ja tavoitteiden toteutuminen Viestintä Tulevaisuuden kotihoito ja eteenpäin viedyt teemat Raportointijaksolla toteutunut yhteiskehittäminen Palvelutarpeen arviointi Toiminnanohjaus Palveluketjujen kehittämiseen liittyvät prosessit Osaamiseen liittyvät prosessit ja johtamiseen liittyvät prosessit Toimenpiteiden arvioinnin näkökulma Poikkeamat, positiiviset yllätykset ja jatkotyö... 12

3 3 1. Kotona kokonainen elämä 1.1. Hankkeen sisältö ja toteutumisalue Kehittämisohjelman päätavoite on kotona asuvan ikääntyneen hyvän arjen mahdollistaminen hänen omista lähtökohdistaan käsin. Kehittämisohjelmassa tarkastellaan ikääntyneen henkilön kotiin tuotettavien palveluiden kokonaisuutta ennakoivasti, hyvinvoinnin ja osallisuuden näkökulmaa korostaen. Tämä päätavoite toteutuu, kun kotiin saatavia palveluja ja kotia mietitään tulevaisuuden aikaikkunan kautta. Minkälaisia ovat tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut? Tulevaisuuden kotihoidon ja kotona asumista tukevien palvelujen sisältöä kehitetään kolmen teeman kautta: 1. Palvelutarpeen arviointi ja hyvinvoinnin edistäminen 2. Kotihoidon sisällön ja työprosessien kehittäminen: toiminnanohjaus, prosessit, palveluketjut, sisältöosaamisen ja johtamisen kehittäminen 3. Muistisairaiden palvelujen kehittäminen (integroituu kohtaan 2) Koko kehittämistyötä läpäisyperiaatteella kannattelevat tulevaisuusorientaatio, asiakkaan osallisuus, palveluohjausosaaminen ja hyvinvointiteknologia. Orientaatio on kehittää tarvelähtöisesti tulevaisuuden kotiin tuotettavia palveluja. Kehittämisohjelma toteutuu Etelä-Suomen alueella ja koostuu neljästä alueellisesta osakokonaisuudesta, joita ovat Länsi- ja Keski-Uusimaa, Kouvola, Etelä- Kymenlaakso ja Eksote. Kuntia näiltä alueilta on mukana yhteensä 22 kpl. Hyvinkää toimii hallinnoijana vastaten Kotona kokonainen elämä hankekokonaisuuden kehittämisestä, koordinaatiosta, johtamisesta ja hallinnoinnista. Kehittämisohjelman henkilöstöön kuuluvat Hyvinkäältä hankejohtaja Katariina Välikangas ja hankekoordinaattori Marjut Tikkanen. Eksoten osakokonaisuutta koordinoi projektikoordinaattori Tarja Viitikko Eksotelta, Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuutta koordinoi kehittämiskoordinaattori Sara Haimi-Liikkanen Kotkasta, Länsi- ja Keski- Uudenmaan osakokonaisuutta koordinoi kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Sosiaalitaito Oy:ltä ja Kouvolan osakokonaisuutta koordinoi projektipäällikkö Sirkku Kallio yhdessä projektikehittäjä Kaisa Tuurin kanssa Kouvolasta. 1.2 Raportoinnin toteuttaminen Tässä pääraportoinnissa on kuvattu teematasolla kokonaishankkeessa tehtävää työtä suhteessa hankesuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin. Tämän raportin liitteinä ovat alueellisten osakokonaisuuksien tuottamat tarkemmat raportit, joissa on kuvattu alueellisten osakokonaisuuksien tilannekatsaukset, tehdyn työn toteutuminen suhteessa hankesuunnitelman tavoitteisiin ja arvioinnin toteuttaminen sekä selvitys järjestetyistä tilaisuuksista ja koulutuksista. Lisäksi tämän raportin liitteenä on tiedot hankkeen suunnitellusta budjetista ja toteutuneista kustannuksista.

4 4 2. Suomen paras kotihoito 2.1. Kestävän hyvinvoinnin tuottaminen Arvon tuottaminen asiakkaalle ja kestävä hyvinvointi edellyttää uudenlaista ymmärrystä hyvinvoinnin tuottamisen ympäristöistä. Strategisen johtamisen kentällä käytetään termiä Resilience kuvaamaan organisaatiokestävyyttä. Tämä organisaatiokestävyys pitää sisällään strategista viisautta tutkia tulevaisuutta, hyödyntää innovatiivisuutta sekä luoda muutosta, jolla varmistetaan menestys myös tulevaisuudessa. Resilience terminä on osuva kuvaamaan myös hyvinvointia tuottavien ympäristöjen kehittämisen haasteita. Termi täytyy kuitenkin kääntää kuvaamaan hyvinvoinnin tuottamisen kestävyyttä elämänympäristöjen kautta. Resilienssi tuo näkyväksi, miten hyvinvoinnin tuottamisen viitekehyksessä asuminen, hyvinvointi, yhteisöllisyys, osallisuus, monitoimijaisuus sekä palvelut toteutuvat niin, että kestävä hyvinvointi on mahdollista nyt ja tulevaisuudessa. Tässä viitekehyksessä resilienssi kuvaa siis päätösten ja valintojen kokonaisvaltaista onnistuneisuutta pitkällä aikavälillä. Kestävää hyvinvointia voidaan tarkastella Kuvassa 1. esitetyn janan kautta, jonka toista päätä edustaa omatoimisuus ja toista pysyvä avuntarve. Hyvinvoinnin tuottamisen ympäristöissä kansalaisyhteiskunta ja palveluyhteiskunta limittyvät palveluyhteiskunnan luodessa väyliä kansalaisyhteiskunnalle toimia. Tavoitteena on, että julkisen palvelutuotannon pääosuus kaventuu lähelle janan pysyvän avuntarpeen päätä. Janalla aikaisemmin toteutettava julkisen palvelutuotannon toimet keskittyvät pääasiassa palveluohjaukseen ja neuvontaan. Janan alapuolella olevat toimijat edustavat niitä tahoja, jotka suunnitelmallisesti tuottavat kestävää hyvinvointia. Kuva 1. Kestävän hyvinvoinnin tuottaminen Tässä kehittämisohjelmassa kestävän hyvinvoinnin tuottamisen kokonaisuutta lähdetään avaamaan määrittelemällä ensin, mitä tässä toimintaympäristössä julkinen hoiva ja hoito pitävät sisällään. Tavoitteena on määritellä Suomen paras kotihoito.

5 ja se Suomen paras kotihoito Etelä-Suomen ikääntyneiden palvelujen kehittämisohjelmassa Kotona kokonainen elämä kotiin saatavia palveluja ja kotia mietitään tulevaisuuden aikaikkunan kautta. Lähtökohtaisesti mietinnässä on, mitä kotona asumista tukevat palvelut ovat, miten ne voidaan organisoida ja miten suunnittelu toteutetaan niin, että ikääntyneen ihmisen persoona, dialogisuus ja tarvelähtöinen, oikea-aikainen palvelusuunnittelu toteutuvat. Mietinnässä on myös se, minkälainen on 20 vuoden päästä 1 koti, johon näitä palveluja tuotetaan. Suomen paras kotihoito tulee määritellä kestävän hyvinvoinnin tuottamisen viitekehyksessä. Tavoitteena on luoda kuvaa tulevaisuuden kotiin tuotettavista palveluista kehittämällä nykyistä ja tuottamalla uutta ymmärrystä. Suomen paras kotihoito näyttäytyy tässä vaiheessa viitekehyksenä, joka tarjoaa puitteet kotiin tuotettavien palveluiden hallitulle kehittämiselle, järjestämiselle ja vaikuttavuuden parantumiselle. Se tuo laajemman, näyttöön perustuvan näkökulman kotihoidon kehittämiseen. Kotona kokonainen elämä hanketiimi 2 on luonut kuvaa siitä, mistä aineksista tulevaisuuden tarvelähtöinen, asiakkaalle arvoa tuottava ja tehokas Suomen paras kotihoito rakentuu. 2. Suomen parhaan kotihoidon kehittämisen tilannekatsaus. 1 Koti voidaan määritellä ihmisen kotiin liittyvien odotusten kautta. Koti on riittävän turvallinen paikka, siellä on läsnä ihmisen historia ja oma yhteisö ja siellä asiat ovat omassa hallinnassa. Tulevaisuudessa meillä tulee olemaan pelkkää asumista. Toki ryhmäkotiasumistakin on runsaasti tarjolla, mutta se on toteutettu osaksi asumista niin, että sitä tuotetaan tarpeiden mukaan. Tämän mahdollistaa rakennustekninen muuntojousto ja tilasuunnittelu. 2 Hankejohtaja, hankekoordinaattori ja alueelliset koordinaattorit

6 6 3. Tavoitteellinen kehittämistyö 3.1. Kehittämisrakenteella kohti asetettuja tavoitteita Kehittämisohjelman suunnittelussa tavoitteena on ollut edistyksellinen kehittämistyö. Laajan kokonaisuuden organisoiminen toimimaan yhtenä, toinen toisiltaan oppivana kokonaisuutena on edellyttänyt kehittämisrakenteen 3 suunnittelua. Kehittämisrakenteen elementtejä ovat: 1. Kaikille suunnatut yhteiset teemaseminaarit 2. Täsmäkehittämiseen suunnatut työpajat a) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen ohjelman sisällä b) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen muusta kehittämistyöstä c) Alueelliset koulutukset ja työpajat 3. Mentorointitoiminta 4. Ohjelman sisäinen työskentely. Tavoitteena on tuottaa käytännössä todennettuja hyviä käytäntöjä, parhainta tietoa ja kumuloituvaa osaamista sekä mielekästä yhteiskehittämistä toinen toisiltaan oppien koko ohjelma-alueelle 4. Samoin kehittämistyö juurrutetaan osaksi perustyötä toteuttamalla hanketyö organisaatioiden työntekijöiden kautta, ei hankehenkilökunnalla. Kehittämisrakennetta on suunniteltu toteuttamalla ensin ohjelma-alueella Wepropolkysely, jossa on pyydetty hanketoimijoiden vastauksia liittyen sisällöllisiin kysymyksiin, kehittämiseen, arviointiin sekä yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi on hyödynnetty osallistujien laajaa hankeosaamista Arviointi ja tavoitteiden toteutuminen Tässä arvioinnilla tarkoitetaan tehtävien toimenpiteiden arviointia suhteessa hankehakemuksessa olleeseen tavoitteeseen. Kehittämisohjelmalle on jo rahoitusvaiheessa asetettu tietyt mittarit: osa mittareista on osoitettu koko hankkeelle, osa alueellisille osakokonaisuuksille. Tavoitteena on hankearvioinnin käyttö ohjelman sisäisenä työkaluna. Näin toteutettuna arviointi osoittaa suuntaa, tarvittaessa korjaa sitä ja tuo tulokset näkyviksi. Alla olevassa kuvassa 3. on esitetty hankkeen arviointimalli. 3 Kehittämisrakenteen ylläpito ja toiminnallisuus on hallinnoijan vastuulla. 4 Kehittämisrakenne tuottaa kehittämisohjelmassa syntyvän osaamisen jakamista, Kaste-ohjelmien välisen yhteisen osaamisen jakamista ja muun kansallisen tason osaamisen hyödyntämistä sekä osaamisen vaihtoa ja yhdessä kehittämistä kansainvälisten hyvien käytäntöjen osaajien kanssa.

7 7 Kotona kokonainen elämä Pysyvät organisaatiot KKE koordinaatio KKE koordinaatio KKE osakokonaisuudet Vaikuttavuus Organisointi Yhteistyö Tavoitteen asettelu Tavoitteiden toteutuminen Tuotokset, tulokset, vaikutukset Juurruttaminen, levittäminen Avaintoimija- ja sidosryhmäyhteistyö Hankehenkilöstökyselyt Tähän alkaa rakentua toimintoja PROSESSI-ITSEARVIOINTI KOKO AJAN Väliarviointi? Loppuraportti Kuva 3. Kotona kokonainen elämä hankkeen arviointimalli. Kokonaisarviointia koko hankkeen ajan toteutetaan usealla eri tavalla. Tavoitteena on tuottaa monipuolista ja eri tahoilta kerättyä arviointimateriaalia. Samoin hankkeen edetessä arvioinnin teemat ja kohteet vaihtuvat. Alla on estetty suunnitellut arviointitavat, joilla arviointimalli tullaan toteuttamaan. 1. Wepropol kyselyt: koordinaattoreille, johtaville virkamiehille ja sovitusti muille tahoille lähetetään noin puolivuosittain kysely, jonka tarkoituksena on tuottaa arviointitietoa. Raportointijaksolla ensimmäinen Wepropol -kysely on toteutettu elokuussa ja sen tuottamaa tietoa on hyödynnetty suunnittelutyössä. 2. Itsearviointia toteutetaan eri teemojen kautta suunnitelmallisesti koko hankkeen ajan. Itsearviointityöpajoja järjestetään jokaisessa alueellisessa osiossa hankkeen toimijoille puolivuosittain. Raportointijaksolla Eksotessa on järjestetty arviointityöpaja ja Etelä-Kymenlaaksoon sovittu itsearviointipaja toteutettavaksi marraskuussa. 3. Työkokouksissa (hanketiimi) arviointi on jokaisen työkokouksen esityslistalla. Lisäksi puolivuosittain järjestetään arvioinnin teemalla oma työkokous. Ensimmäinen työkokous, jossa aiheena on arviointi on työkokoukous IV Ohjaava arviointi: hankkeessa tullaan hyödyntämään ohjausryhmän, aluejohtoryhmän, THL:n organisoiman tukiryhmän ja mahdollisesti myös muiden tahojen arviointipalautetta koko hankkeen ajan. 5. Asiakasarviointi: hankkeen aikana kerätään asiakasarviointia 6. Ulkoinen arviointi niin erikseen päätettäessä Viestintä Viestintäsuunnitelma on työn alla. Viestintäsuunnitelmassa huomioidaan ainakin seuraavat ulottuvuudet ja niille laaditaan omat toimintamallit. Ulkoinen viestintä: 1. Valtakunnalliset kehittämistoimijat ja sidosryhmät, 2. Kuntien poliittiset ja virkamiespäättäjät, 3. Palvelutuottajat julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla, 4.

8 8 Muut kaste-hankkeet ja vastaavat kehittämistoimet, 5. Ikäihmiset ja suuri yleisö, 6. Media Sisäinen viestintä: 1. Aluejohtoryhmä ja Kaste-organisaatio, 2. Ohjausryhmä, 3. Tukiryhmä, 4. Hanketiimi (hankejohtaja, hankekoordinaattori ja alueelliset koordinaattorit), 5. Hankkeessa mukana olevat johtajat ja työntekijät Raportointiajanjaksolla Etelä-Suomen Kaste-tiedottajaa on tavattu ja mietitty viestintää. Viestinnällisesti tärkeinä hankkeelle on luotu yhteinen ilme, logo, käyntikortit ja roll-up. Hankkeen yhteinen esite on työn alla. Ulkoista ja sisäistä viestintää on lähdetty toteuttamaan internet-sivujen avulla, joissa on sekä avoin että salasanan takana oleva suljettu työskentelytila. Internet-sivujen kävijämäärä oli heinä-syyskuun aikana 393 kävijää. Yhteistyökumppanit ja kehittämisohjelman toimijat ovat kiitettävästi linkittäneet Kotona kokonainen elämä kehittämisohjelman internetsivuja omille sivustoilleen. Ulkoisen viestinnän osiota on lähdetty toteuttamaan tekemällä sekä hankkeesta että jokaisesta hankkeen suuremmasta tilaisuudesta lehdistötiedotteet ja kuntien poliittisten ja virkamiespäättäjien tavoittamiseksi on sovittu aihetta käsittelevä työkokous. Muihin Kaste-hankkeisiin ollaan oltu aktiivisesti yhteydessä sekä verkostoitumisen että toinen toisiltaan oppimisen merkeissä. Hanke-esittelyjä on pidetty useita kotihoidon työntekijöille, kotihoidon lähiesimiehille, kuntien johtaville virkamiehille, vanhusneuvostossa, Hyvinkään kaupungin seniorimessuilla ja esimerkiksi sosiaalisenioreiden valtakunnallisen verkoston tapaamisessa. Lehtikirjoituksia hankkeesta sekä asiantuntija-artikkeleita, joissa hanketta tuodaan esiin, on kirjoitettu 3 kpl ja yksi on julkaisuvaiheessa 5. Sisäinen viestintä on jäsentynyt suhteessa Kaste-organisaatioon ohjelmapäällikön kautta sekä verkostoitumalla. Hanketiimin sisäinen viestintä on käynnistynyt jatkuvalla yhteydenpidolla infokirjeiden, sähköpostien, internetsivujen ja jatkuvien sekä verkko- että kasvokkain tapahtuvien tapaamisten välityksellä. Alueelliset koordinaattorit vastaavat viestinnästä alueillaan hankejohtajan tukiessa tarvittaessa. 4. Tulevaisuuden kotihoito ja eteenpäin viedyt teemat 4.1. Raportointijaksolla toteutunut yhteiskehittäminen Kehittämisrakenteen toiminnallisuus näyttäytyy raportointijaksona seuraavasti: 1. Kaikille suunnatut yhteiset teemaseminaarit: - Aloitusseminaarit: Hyvinkää 6.9. ja Kouvola Puhujina Pirjo Laitinen- Parkkonen (Hyvinkää), Arja Kumpu (Kouvola), Päivi Topo (Ikäinstituutti) ja Sirpa Andersson (THL) sekä Katariina Välikangas (Kotona kokonainen elämä) Osallistujia yhteensä noin 200 henkilöä. - Asiakkaan osallisuus -seminaarisuunnittelu, toteutuu joulukuussa 2013 ja helmikuussa 2014 yhdessä Risto-hankkeen kanssa - Verkostojohtamisen koulutussuunnittelu, toteutuu helmikuussa 2014 yhteistyössä RAY:n kanssa 5 Yle.fi , Terveys- ja talous; Terveysalan ammattilehti 4/2013, Noste ja Vanhustyö 6/2013.

9 9 - Muita koko ohjelma-aluetta käsitteleviä tapahtumia ja koulutuksia työn alla, mm. Kotona kokonainen elämä-markkinat työntekijöille 2. Täsmäkehittäminen: a) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen ohjelman sisällä: - Eksoten alueella ja Etelä-Kymenlaaksossa työstetään yhdessä tulevaisuuden kotihoidon sisältöjä - Alueellisten osakokonaisuuksien koulutukset ovat kaikille avoimia ja osallistumista on tapahtunut aluerajojen yli - Etelä-Kymenlaakso ja Länsi- ja Keski-Uusimaa ovat lähteneet yhdessä pohtimaan toiminnanohjauksen kehittämisen sisältöjä ja siihen liittyviä yhteisiä kehittämisteemoja b) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen muusta kehittämistyöstä: - Etelä-Kymenlaaksosta ollaan käyty tutustumassa Lahden ja Järvenpään kotihoidon teknologisiin ratkaisuihin - Yhteistyö hyvinvointiteknologiaosaamisen hyödyntämiseksi jo olemassa olevilta hankkeilta ja tutustuminen olemassa oleviin järjestelmiin (mm. FastROI) - Hankejohtaja on tuottanut erilaisia sisältöjä hanketiimin (hankejohtaja, hankekoordinaattori ja alueelliset koordinaattorit) työkokouksiin ja näihin kokouksiin ollaan kutsumassa erilaisia asiantuntijoita tuottamaan tietoiskuja, mm. suunniteltu aihe: kuinka integroida poliittiset ja virkamiespäättäjät hanketyön taakse. - Tutustumista Innokylään ja muihin Kaste-hankkeisiin c) Alueelliset koulutukset ja työpajat 6 : Alueelliset kokonaisuudet ovat järjestäneet alueillaan 29 koulutustapahtumaa kuntiensa henkilöstölle. Osallistujia on ollut noin 459 kuntatyöntekijää. 3. Mentorointitoiminta: - Hallinnointiosaamisen lisääminen: tapaaminen Väli-Suomen Ikäkasteen projektipäällikkö Vuokko Lehtimäen kanssa - Hallintosopimusosaamisen jako: yhteistyö Risto-hankkeen kanssa - Arviointiosaamisen lisääminen: tapaaminen THL:n Sirpa Anderssonin ja Harriet Soveri-Finnen kanssa - Sisällöllisen osaamisen vahvistaminen: tapaamisia asiantuntijoiden kanssa (10 kpl) sekä osallistumisia eri tilaisuuksiin (8 kpl), joista raportointi koko hanketiimille (hankejohto ja alueelliset koordinaattorit) 4. Ohjelman sisäinen työskentely - Aluejohtoryhmäesittelyt 2 kpl - Ohjausryhmävalmistelu (ensimmäinen ) - THL:n organisoima tukiryhmä (ja muu THL:n aktiivinen tukitoiminta) - Innokylä-yhteistyön aloittaminen - Työkokouksia 6 kpl eri teemoilla (hankejohtaja, hankekoordinaattori ja alueelliset koordinaattorit) - Alueellisten osakokonaisuuksien omat työryhmät organisoituneet, osalla alueista myös lisäksi teemallisia työryhmiä - Kytkeytyminen muuhun hanke- ja kehittämistoimintaan, yhteistyörakenteiden luominen ja sidosryhmäyhteistyön käynnistäminen 6 Tarkemmat kuvaukset löytyvät alueellisten osakokonaisuuksien raportoinnista.

10 10 - Alueellisten osakokonaisuuksien profiloituminen sekä alueiden että koordinaattoreiden vahvuuksien mukaan: -> Eksoten alueella on korostunut laaja hanketyö, josta syntynyttä osaamista jaetaan. -> Etelä-Kymenlaaksossa on vahvana kehittämistyötä juurruttava toimintamalli ja koordinaattori toimii koko ohjelman Innokylä -vastaavana. -> Länsi- ja Keski-Uusimaalla on vahvuutena kotihoidon ja lainsäädännön sisältöosaaminen -> Kouvola on vasta aloittanut ja mietintä on käynnissä. - Lisäksi Kaste/ohjelmapäällikkö on tukenut ja ohjannut alkanutta työtä kiitettävästi Seuraavaksi esitellään teematasolla alueellisten osakokonaisuuksien raportointijakson toimenpiteitä Suomen paras kotihoito mallin mukaisesti. Alueellisten osakokonaisuuksien omasta raportoinnista löytyvät tarkemmat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Palvelutarpeen arviointi Alla olevista aiheista on suunniteltu tai jo järjestetty koulutusta joko omana aiheenaan tai osana koulutuskokonaisuutta: Keskitetyn moniammatillisen palvelutarpeen arvioinnin prosessi Palvelutarpeen yhtenäisen arviointimallin työstäminen Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiosaamisen lisääminen sekä kriteerien mietintä Hoidon ohjauksen ja arvioinnin kehittäminen Yhtenevän palveluohjausosaamisen kehittäminen Vastuutyöntekijän työn avaaminen ja kehittäminen 4.3. Toiminnanohjaus Päivittäisen työn organisoimisen prosessi (toiminnan ohjauksen prosessi) ja työprosessien kehittäminen - Koulutuspäiviä, kehittämispäiviä ja työntekijöitä osallistavia tilaisuuksia on järjestetty. Koulutustilaisuuksissa on panostettu sekä sisällöllisen osaamisen kehittämiseen että kehittämismenetelmällisen osaamisen kehittämiseen. - Sisällöllisiä aiheita ovat olleet seuraavat: Toimintakulttuurin muutos Vastuuhoitajuus Aikakriittisten ja ei-aikakriittisten tehtävien purku Välittömän työajan lisääminen Työvuorosuunnittelun kehittäminen Työnjakomallien kehittäminen Yhteistyö kotihoidon toimijoiden kesken Tiedolla johtaminen Työhyvinvointi ja sen tukeminen Hyvinvointiteknologian käyttöönoton tuki Hyvinvointia edistävän toiminnan jäsentäminen Asiakaspalautejärjestelmän uudistaminen

11 11 - Menetelmällisesti kehittämisosaamista kuntaorganisaatioissa on tuettu panostamalla couch-mallisen työotteen aikaansaamiseksi Mikrosystems brakethrough mallilla. Samoin vertaisohjauksen ja yhteisöllisen oppimisen mallia tavoitteena juurruttaminen jo kehittämisen aikana on viety eteenpäin. - Lisäksi nykytila-analyysejä ja osaamiskartoitus on valmistumassa sekä hyvinvointiteknologian alueellista käyttöä ja kehittämistarpeita on selvitetty ja raportoitu Palveluketjujen kehittämiseen liittyvät prosessit - Asiakaslähtöisen hoitopalvelu- ja kuntoutumissuunnitelman kehittäminen ja toimintaprosessi on lähtenyt liikkeelle Äkillisen yleistilan laskun mallin, Varhaisen puuttumisen mallin sekä Kuntouttavan kotiutumisen, erityisesti Kotiikävä toimintamallin levittämisen käynnistämisellä Osaamiseen liittyvät prosessit ja johtamiseen liittyvät prosessit Osaamiseen liittyvät prosessit ja johtamiseen liittyvät prosessit ovat tukiprosesseja. Ne ovat osittain jo sisällä kohdassa 2. Toiminnan ohjaus ja kohdassa 3. Palveluketjujen kehittämiseen liittyvät prosessit. Tällä raportointikaudella on kuitenkin hyvä nostaa esiin seuraavat osaamisen prosessit, joilla erityisesti kotiin annettavien palvelujen kehittymistä edistetään. - Vastuuhoitajamallin juurruttaminen - Substanssiosaaminen, mm. ensihoito, mielenterveys- ja päihdeosaaminen.. - Suuren avun tiimi (muistisairaat) - Hyvinvointia edistävä toiminta (linkittyy palveluohjaukseen) - Asiakasosallisuuden kehittäminen Johtamiseen liittyvien prosessien osalta raportointikauden tavoitteena on ollut kuntien toimijoiden sitouttaminen sekä osallistaminen kehittämistyöhön Toimenpiteiden arvioinnin näkökulma Kotona kokonainen elämä hankkeen hankesuunnitelmassa on laajat arviointikriteerit koko hankkeelle ja jokaisella alueellisella osakokonaisuudella on oma arviointisuunnitelmansa. Tässä vaiheessa hankkeesta ei vielä ole varsinaista arviointitietoa. Mutta kokonaisuuden tarkastelussa voidaan sanoa, että kehittämisohjelma on lähtenyt käyntiin tavoitteidensa mukaisesti. Etelä-Kymenlaakso on alueellisista kokonaisuuksista parhaiten aikataulussa ja tavoitteiden mukainen työ etenee. Eksotessa alueellinen osakokonaisuus on myös käynnistynyt vauhdikkaasti, samoin Länsi- ja Keski-Uusimaalla, vaikka koordinaattori saatiin rekrytoitua vasta elokuussa. Kouvolassa alueellista osakokonaisuutta vei eteenpäin kehittämiskoordinaattori syyskuun alusta ja projektipäällikkö saatiin rekrytoitua tämän raportointijakson lopussa. Kotona kokonainen elämä -kokonaisuuden kehittämisestä, koordinoinnista, johtamisesta ja hallinnosta vastaava hankejohtaja aloitti toukokuun alussa ja hankekoordinaattori kesäkuussa.

12 12 5. Poikkeamat, positiiviset yllätykset ja jatkotyö Haastetta raportointikaudelle on tuottanut kehittämisohjelman hidas käynnistyminen, mutta rekrytoidut alueellisten osakokonaisuuksien koordinaattorit ovat aloittaneet työnsä napakasti. Suurin riski hankkeen tavoitteiden saavuttamiselle on, että kehittämisohjelma-alueen kuntien poliittinen ja virkamiesjohto ei tue hankkeen onnistumista ja näin ollen hankeen tuottamaa muutosta ei saada toteutettua. Riskinä tuodaan esiin myös se, että uudet toimintamallit eivät juurru pysyväksi arjen toiminnaksi, vaikka henkilöstö saa kattavan perehdytyksen, koulutuksen ja valmennuksen. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan asenne- ja toimintakulttuurin muutosta asiakaslähtöiseksi suoritekeskeisyyden sijaan. Tämän vuoksi panostaminen tulevaisuuden näkyyn ja Suomen parhaaseen kotihoitoon on tärkeää erityisesti yhdessä kotihoidon työntekijöiden kanssa. Positiivisina yllätyksinä moniammatillinen yhteistyö ja asiantuntijoiden konsultointi ovat lisääntyneet. Kuntien työntekijät ovat innoissaan kehittämässä tulevaisuuden työtään. Jatkossa hankkeessa tullaan kehittämään kestävän hyvinvoinnin tuottamisen viitekehyksen mukaisesti Suomen parasta kotihoito eteenpäin. Koko hankealuetta koskevat isot koulutukset ja yhteisseminaarit jatkuvat, mm. Asiakkaan osallisuus seminaari toteutuu jo joulukuussa yhteistyössä Risto-hankkeen kanssa. Vuorovaikutteinen vertaiskehittäminen alueiden sisällä tiivistyy ja THL:stä saadaan mentorointiapua arvioinnin kehittämiseen. Lisäksi panostetaan myös järjestöjen, vapaaehtoistyön ja yksityisen sektorin mukaanottoon. Pilotointi verkostojohtamisen osalta käynnistyy vuodenvaihteen jälkeen yhteistyössä RAY:n kanssa. Hyvinkää Pirjo Laitinen-Parkkonen va. sosiaali- ja terveysjohtaja

Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä 2013-2015

Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä 2013-2015 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä 2013-2015 Maksatusraportointi lokakuu 2015 2 Sisällysluettelo 1. Kotona kokonainen elämä... 3 1.1. Hankkeen sisältö ja toteutumisalue...

Lisätiedot

Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä

Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma 2013-2015 Kotona kokonainen elämä Hallinnoija: Hyvinkää: Katariina Välikangas, hankejohtaja Marjut Tikkanen, hankekoordinaattori Hankealue ja koordinaattori:

Lisätiedot

Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä

Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma 2013-2015 Kotona kokonainen elämä Hallinnoija: Hyvinkää: Katariina Välikangas, hankejohtaja Marjut Tikkanen, hankekoordinaattori Hankealue ja koordinaattori:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Tervetuloa Innostamoon!

Tervetuloa Innostamoon! Tervetuloa Innostamoon! Sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeissa kehitetään uusia toimintatapoja, mutta työtä ei kuitenkaan tehdä yksin. Käytännön toiminnaksi siirtyneet ratkaisut löydetään usein eri toimijoiden

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia

Lisätiedot

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu (Alustava aikataulu, täydentyy sitä mukaa kun kuntien kanssa saadaan sovittua asioista) Hankeaika: 1.10.2013-31.10.2014 (+ 30.9.2013) Syyskuu Länsi-Pohjan

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ OHJELMAN LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN OSAKOKONAISUUS ( Oma koti )

KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ OHJELMAN LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN OSAKOKONAISUUS ( Oma koti ) KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ OHJELMAN LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN OSAKOKONAISUUS ( Oma koti ) 25.10.2013 Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Tavoite: Ikääntynyt voi halutessaan asua kotona Osakokonaisuuden

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA Ohjausryhmä

IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA Ohjausryhmä IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA 2013-2014 Ohjausryhmä 11.2.2014 Hankkeen tapahtumia: kokoukset, palaverit ym. Tarkennettu toimintasuunnitelma: 11/ 2013 ja toimintaraportti

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE 1.9.2016 31.12.2016 Info ja suunnittelukokous 11.8.2016 Päivän tavoite: Keskustella ikäihmisten palvelujen kehittämistarpeista, tutustua toimijoihin ja hakea hankekumppanuutta

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen Suunnittelu & Valmistelu Toimeenpano Vakiinnuttaminen HKL johtoryhmä työpaja 13.5.2015 1 Uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu ja valmistelu 1. Projektin tavoitteet,

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 Arviointisuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen 1 Arvioinnin tavoite Kastehankkeilta edellytetään omaa arviointia (mm. rahoituksen edellytys, kuntatoimijoiden

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET Tuija Kautto Kohtaamo-hanke OHJAAMOTOIMINTA KEHITTYY Toimijoita syksyllä 2015 yli 30, mukana yli 80 kuntaa Monta aaltoa - Osa toiminut pidempään, osa aloittanut vuoden

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus

Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus Liisa Niiranen Länsipohjan tuotantoalue-integraatio 2 Länsipohjan tuotantoalue-valmistelu 3 4 Prosessien arviointikriteerit Ikäihmisten

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot 2016- Kansalaisareena 2016 Toiminnan tavoitteet Päätavoite: Tavoitteena on kehittää vapaaehtoistoiminnan laatua ja saavutettavuutta paikallisesti

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI 22.1.2012 Ongelma / Tarve: 1. Tarve: Asiakkaiden halukkuus olla vaikuttamassa ja kehittämässä sosiaaliaseman palveluja 2. Tarve löytää vaikuttamiskanavia,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Jaosjohtaja Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen koulutus Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä, Kuusamon kaupunki Aloitusseminaari

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016.

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. Toimintaympäristön kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla 4.4.2014 Arja Peiponen VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki, Sote, SHK, Etelän palvelualue Idea pääkaupunkiseudun yhteisestä kehittämisverkostosta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ Osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen 4.11.2008 klo 13 15.30 HYVINKÄÄ LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

SOTE III hankkeen projektisuunnitelma

SOTE III hankkeen projektisuunnitelma SOTE III hankkeen projektisuunnitelma Marjo Lindgren 25.8.2015 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Suunnitelman rakenne I. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus II. Sote III hankkeen keskeiset

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Miten teknologia mukana Vanhus-Kaste- I ja II hankkeissa

Miten teknologia mukana Vanhus-Kaste- I ja II hankkeissa Miten teknologia mukana Vanhus-Kaste- I ja II hankkeissa Tuulikki Hassinen-Ali-Azzani 1 Hankealue kartalla, mukana 64 kuntaa Tuulikki Hassinen-Ali-Azzani 2 Vanhus-Kaste I Hankkeen osa-alueet Ikäihmisten

Lisätiedot

Johtajien kokous Johanna Lohtander Ikäihmisten palvelut/palvelualuepäällikkö

Johtajien kokous Johanna Lohtander Ikäihmisten palvelut/palvelualuepäällikkö SenioriKaste Johtajien kokous 27.1.2015 Johanna Lohtander Ikäihmisten palvelut/palvelualuepäällikkö Ikäihmisten palvelut -työryhmä Tehtävät Asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on valmistella ehdotukset tarvittavista

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Perhe ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola Perhekeskus palvelumallina seminaari 28.8.2008 Nurmijärven

Lisätiedot

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmaprosessin tukihanke/tukikoulutus

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmaprosessin tukihanke/tukikoulutus OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmaprosessin tukihanke/tukikoulutus Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ulla Ilomäki-Keisala ulla.ilomaki-keisala@helsinki.fi 040-189 8959 MIKÄ ON? OPStuki

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke 2015-2017 Toimintasuunnitelma hankeosiottain 25.4.2016 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus osana Kaarinan kaupungin strategiaa ja talousarvioprosessia

Hyvinvointikertomus osana Kaarinan kaupungin strategiaa ja talousarvioprosessia Hyvinvointikertomus osana Kaarinan kaupungin strategiaa ja talousarvioprosessia Strategia ja SHVK aikajanalla 2010-2020 Strategia 2010-2016 SHVK 2013-2016 Strategia 2014-2020 SHVK 2017-2020 S t r a t e

Lisätiedot

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Järjestämissopimusten toteutuminen strategisten painopisteiden näkökulmasta Sähköiset palvelut ja etäasiointi Perhepalvelut: Omahoitopalvelut,

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Iloa ohjaukseen, voimaa verkostosta -seminaari Lappeenranta 8.6.2010 Projektisuunnittelija Anna-Kaisa Tiihonen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA ASIAKASTYÖ

KUNTOUTTAVA ASIAKASTYÖ Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Oulunkaari KUNTOUTTAVA ASIAKASTYÖ Ohjausryhmä 17.2.2016 Leskinen Merja projektipäällikkö, Kainuu Mukkala Leila projektipäällikkö

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot