Taiteen maisterin opinnäyte Saara Saarinen // Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taiteen maisterin opinnäyte Saara Saarinen // Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu"

Transkriptio

1 Taiteen maisterin opinnäyte Saara Saarinen // Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu

2 Kannen kuvassa Secco Shopin myymä Taija Lehtosen suunnittelema rintakoru, joka on valmistettu käytetyistä vetoketjuista.

3 DESIGNIN MAHDOLLISUUDET KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMISESSÄ sekä ajatuksia designereiden tulevaisuuden rooleista Taiteen maisterin opinnäyte Saara Saarinen Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu Porin taiteen ja median osasto Visuaalisen kulttuurin maisteriohjelma Tammikuu 2010

4 JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen lähtökohdat 1.2. Teoreettinen viitekehys, näkökulma ja aiheen rajaus 1.3. Aikaisemmat tutkimukset 1.4. Keskeiset käsitteet MIELIKUVAYHTEISKUNTA 2.1. Mielikuvat ja 2000-luvun aikalaisen identiteetti 2.2. Mielikuvat markkinointiviestinnän perustana Mainonnan yhteiskuntavastuu ja ammattikulttuuri Tietokykytalous 2.3. Visuaalisia rakenteita ja järjestyksiä Vastarintaa ja vaihtoehtoja DESIGN 3.1. Designin määritelmä 3.2. Sustainable design - kestävä suunnittelu Yhteisöllinen design 3.3. Design kuluttamisen näkökulmasta Muuttunut kulutuskäyttäytyminen Kuluttamalla kohti kestävämpää tulevaisuutta? 3.4. Design-tutkimus DESIGNERIT 4.1. Taiteilijoista innovatiivisiksi visionääreiksi Millaisia designereita yhteiskunta haluaa? 4.2. Designerit sosiaalisten innovaatioiden esille tuojana Yleismaailmallinen paikallisuus Luovat yhteisöt Yhteisölliset verkostot 4.3. Designkapasiteetin kehittäminen 4.4. Uudenlainen elämänlaadun käsite 4.5. Teorian soveltaminen käytännön työhön

5 DESIGN MANAGEMENT 5.1. Design managementin määrittely 5.2. Design managementin nousu designin keskiöön 5.3. Brändin vai designin johtamista? 5.4. Design manageri 5.5. Design management -prosessi Design-strategia Design-prosessi Design-toteutukset TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1. Designin mahdollisuudet kestävän kehityksen edistämisessä 6.2. Kestävää kehitystä edistävä designeri 6.3. Design managementin rooli 6.4. Yhteenveto Lähdeluettelo

6 Kuvat Chappel Streetiltä Melbournesta.

7

8 1 // johdanto 1.1. Tutkimuksen lähtökohdat Maailma on muuttunut radikaalisti viimeisen vuoden aikana globalisaation ja uusien viestintäteknologioiden vaikutuksesta. Länsimainen elämänrytmi on kiihtynyt ja ihmisten käyttäytyminen muuttunut. Suomessa on viimeisen sadan vuoden aikana siirrytty agraariyhteiskunnasta teolliseen yhteiskuntaan ja siitä nykyiseen elämysyhteiskuntaa, jossa mielikuvat ovat keskeisessä asemassa. Muodot, kuvat, tyylit, tarinat, visuaalinen viestintä ja design ovat suuressa roolissa nykyelämässämme. Teemme päätöksiä mielikuviemme perusteella, ja mielikuvamme muodostuvat usein brändeistä. Valtiotieteiden tohtori, tutkija Nando Malmelinin (2004, 31) mielestä mielikuvista on tullut nykyisissä länsimaisissa yhteiskunnissa keskeinen menestystekijä ja tärkeä osa liiketoimintaa. Yritykset toimivat mielikuvayhteiskunnassa merkkien ja merkityksen maailmassa, jossa ihmisten tiedot, asenteet, tunteet, kokemukset ja uskomukset sekä muut mielikuvalliset tekijät ovat entistä keskeisemmässä asemassa (emt. 31). Myös design ja sen määritteleminen on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kokenut radikaalin muutoksen. Guy Julierin mukaan designista on tullut 8

9 laaja-alaista sosiaalista toimintaa, joka vaikuttaa kulttuurissamme eri tasoilla. Design muodostaa kulttuuriimme moniulotteisen verkoston, joka koostuu ihmisten toiminnasta, havainnoista ja artikulaatioista. (Julier 2000, 3). Designista voidaan puhua monella eri tasolla, monin eri merkityksin. Tutkimuksessani keskityn designin ymmärtämiseen osana vallitsevaa kulttuuria, yhtenä visuaalisen kulttuurin osa-alueena. Design on monissa organisaatioissa viime vuosien aikana noussut arvokkaaksi keinoksi strategisten päämäärien saavuttamiseksi (Best 2006, 12). Designin tehokkaaseen hyödyntämiseen tarvitaan designin johtamista tai hallintaa ja designin uudelleenmäärittelyn myötä design management onkin noussut avainasemaan niin yrityksen kilpailuetuna kuin myös kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden toteuttamisessa. Design managementista on tullut kiinteä ja välttämätön osa yritysten markkinointia ja olemassaoloa, ja sen avulla tähdätään yhtenäiseen ja hallittuun yrityskuvaan. Sillä tarkoitetaan muotoilun ja designin näkemistä osana yritysstrategiaa. Voidaan puhua myös kokonaisvaltaisesta brändin ja konseptin hallinnasta, joka näkyy muun muassa visuaalisuutena, väreinä, markkinointina, ilmapiirinä, tiloina, hajuina, makuina ja esilleasetteluna luvun alussa termillä design tarkoitettiin luomista, kehitystä ja uusien parempien tulkintojen tekemistä jokapäiväisestä elämästä. Nykypäivänä sustainable design, kestävä suunnittelu, edustaa edellä mainittuja asioita. Kestävä suunnittelu on dynaamista, eteenpäin katsovaa tekemistä, joka kyseenalaistaa asiat sellaisena kuin ne ovat, ja ehdottaa miten ne voisivat olla paremman ja kestävämmän tulevaisuuden saavuttamiseksi. Sillä tarkoitetaan helposti purettavien ja kierrätettävien tuotteiden suunnittelua sellaisille materiaaleille, jotka vähentävät ympäristön kuormitusta ja optimoivat energian kulutuksen. Se on suunnittelua, joka ottaa huomioon tuotteen kestävyyden niin fyysisesti kuin emotionaalisesti koko tuotteen elinkaaren ajalta. (Chapmant & Gant 2007, 4-5). Kestävän suunnittelun metodit ovat kuitenkin hyödyttömiä, mikäli ne eivät onnistu kohtaamaan ihmisten mielihaluja (human desire), ja saamaan kuluttajia omaksumaan, sitoutumaan ja investoimaan niihin. Ihmisten käyttäytyminen, jonka luontaisena osana Chapman ja Gant kuluttamisen näkevät, on motivoiva ydin tämän päivän tuotanto- ja kulutussykleille. Kuluttaminen ei kuitenkaan koskaan tyydytä kuluttajaansa täydellisesti, vaan tuottaa enemmin tai myöhemmin aina pettymyksen: uudesta tulee vanhaa, versio 1.3. syrjäyttää version 1.2., ja lopulta tuote siirtyy auttamatta pois muodista. Vaikka tämä kulutta- 9

10 misen sykli (haluta uutta, kuluttaa, hylätä se, haluta uutta uudelleen) on epätyydyttävä, se synnyttää kuitenkin jatkuvan vajeen kuluttajan psyykeen saaden kuluttajan osallistumaan tähän prosessiin uudelleen ja uudelleen. Tästä oravanpyörästä on globalisoituneen markkinatalouden ja sen piirissä elävien ihmisten erittäin vaikea hypätä pois. (Chapman & Gant 2007, 6-10). Patrick W. Jordan aloittaa artikkelinsa Human factors for pleasure seekers lauseella: Ihmiset ovat aina etsineet ja tulevat aina etsimään mielihyvää (Jordan 2002, 9). Ihmiset etsivät luontaisesti omaan elinympäristöönsä mielihyvää tuottavia asioita, esineitä ja palveluita, jotka nostaisivat elämänlaatua ja toisivat mielihyvää niiden käyttäjille ja omistajille. Mielestäni design toimii nykypäivänä yhtenä tärkeänä mielihyvän lähteenä. Minua kiinnostaa se, voisiko designin avulla tuottaa immateriaalista mielihyvää, joka mahdollistaisi kestävän suunnittelun metodien ja toimintamallien toteutumisen. Tarkastelen näin ollen designin ja design managementin yhteiskunnallista merkitystä ja vaikutusmahdollisuuksia kestävän kehityksen toteutumisessa. Avainasemaan nousevat designerit, joiden työnkuva on designin uudelleenmäärittelyn myötä muuttunut ja joiden olisi välttämätöntä omaksua uudenlaisia toimintamalleja kestävämmän tulevaisuuden saavuttamiseksi. Pyrin tutkimuksessani löytämään vastauksia kolmeen päätutkimuskysymykseeni: 1) Millaisia mahdollisuuksia designilla on kestävän kehityksen edistämisessä? 2) Millainen designerin rooli tulevaisuudessa pitäisi olla, jotta se tukisi kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden toteutumista? 3) Miten design managementin avulla voisi edistää designin ja designereiden mahdollisuuksia kestävän kehityksen toteuttamisessa? 10

11 Käsittelen Johdanto-luvussa tutkimukseni lähtökohtien lisäksi teoreettista viitekehystä, rajausta, valittua näkökulmaa aiheeseen, aikaisempia tutkimuksia sekä avaan lyhyesti keskeisimpiä käsitteitä. Luvussa 2 Mielikuvayhteiskunta tarkastelen mielikuvia ja niiden rakentumista sekä nykyisen länsimaisen elämäntyylin luonteenomaisia piirteitä. Paneudun myös kulttuurissamme vallitseviin visuaalisiin valtarakenteisiin ja järjestyksiin. Käsittelen tässä luvussa myös mainontaa osana visuaalista kulttuuria melko laaja-alaisesti, sillä merkittävä osa designereista työskentelee tavalla tai toisella mainonnan ja markkinoinnin parissa ja lisäksi se on itselleni omasta työtaustani johtuen luonnollinen aihevalinta. Sivuan tämän luvun lopussa myös vaihtoehtoisia tapoja toimia ja elää kapitalistisen markkinatalouden piirissä. Luvussa 3 Design määrittelen designin tarkemmin ja käsittelen sitä kestävän suunnittelun ja kuluttamisen näkökulmasta. Tarkastelen myös uudenlaisia yhteisöllisen designin muotoja, joissa käyttäjä on aktiivisesti mukana designin tekemisessä. Käsittelen tässä luvussa lisäksi kestävän kehityksen kannalta tärkeään rooliin nousevaa design-tutkimusta. Luvussa 4 Designerit syvennyn designereiden roolin ja työnkuvan kehittymiseen viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana sekä pohdin sitä, millainen designerin rooli voisi tulevaisuudessa olla. Nostan esille ajatuksen designereista sosiaalisten innovaatioiden esilletuojina ja kestävän kehityksen promoottoreina. Lisäksi perehdyn designprosessiin ja tarkastelen myös teorian ja käytännön välillä vallitsevaa usein problemaattista suhdetta. Luvussa 5 Design management käsittelen design managementin nousua designin keskiöön ja sen välttämättömyyttä designin maksimaalisessa hyödyntämisessä ja kestävän kehityksen toteutumisessa. Tarkastelen myös brändin ja viestinnän johtamista laajemmassa mittakaavassa sekä design managerien työnkuvaa ja urakehitystä. Design management -prosessia käsittelen Bestiä mukaillen pyrkimyksenäni kussakin prosessin vaiheessa tuoda esille konkreettisia työtapoja, metodeja ja toimintamalleja designin menestyksekkääseen hallintaan ja designkapasiteetin tehokkaaseen käyttöön, jotka ovat edellytyksiä kestävän kehityksen toteutumiselle. Tutkimustulokset ja johtopäätökset -luvussa vastaan tutkimuskysymyksiini, esittelen tutkimuksessani esiin tulleet asiat, ilmiöt ja ajatukset sekä ehdotan jatkotutkimuskohteita. 11

12 1.2. Teoreettinen viitekehys, näkökulma ja aiheen rajaus Teoreettinen viitekehykseni pohjautuu aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen, joista varsinkin design-tutkimusta ja design managementia käsittelevät lähdeteokset ovat suurimmaksi osaksi Englannissa tai muualla Euroopassa kirjoitettuja. Avainteoksiani ovat Guy Julierin Design Culture (2000) ja sen vuonna 2008 julkaistu uudistettu toinen painos sekä Kathryn Bestin Design management (2006). Designista on kirjoitettu lukemattomia teoksia eri näkökulmista, mutta Julierin tapa käsitellä designia kokonaisvaltaisen kulttuurisen viitekehyksen kautta soveltuu omaan tutkimukseeni parhaiten. Myös design managementia käsittelevää kirjallisuutta on hyvin saatavilla, mutta usein ne painottuvat liiaksi joko taideteolliseen tai kauppatieteellisen näkökulmaan. Best käsittelee aihetta itselleni visuaaliselle suunnittelijalla ominaisella tavalla strategian, prosessin ja toteutuksen kautta. Kestävän suunnittelun käsittelyssä tärkeimpiä lähteitä ovat olleet Ezio Manzinin kirjoitukset sekä Jonathan Chapmanin & Nick Gantin toimittama teos Designers, Visionaires + Other Stories (2007). Visuaalisen kulttuurin teorioissa nojaan hyvin pitkälti kahteen Janne Seppäsen alan perusteokseen; Katseen voima kohti visuaalista lukutaitoa (2002) sekä Visuaalinen kulttuuri, teoriaa ja metodeja mediakuvan tulkitsijalle (2005). Suomalaista mainontaa, vastuullista viestintää ja etenkin suomalaisen mainonnan ammattikulttuuria käsitteleviä teoksia ei ole julkaistu kovin montaa, joten olen käyttänyt lähteenä Nando Malmelinin yksin ja yhdessä Jukka Hakalan ja Markku Wileniuksen kanssa kirjoittamia teoksia; Mainonnan lukutaito Mainonnan viestinnällistä luonnetta ymmärtämässä (2004), Radikaali brändi (2007) sekä Välittäjät, vastuullisen viestinnän tulevaisuus (2008). Design-tutkimusta olen lähestynyt erilaisten tieteellisten artikkelien kautta, pääasiallisena lähteenä niissä on ollut Ralf Michelin toimittama vuonna 2007 julkaistu artikkelikokoelma Design Research Now. Essays and Selected Projects, jossa on esitelty erilaisia näkökulmia design-tutkimuksen tekemiseen. Anna Valtosen väitöskirja Redefining Industrial Design - Changes in the Design Practice in Finland (2007) on toiminut lisäksi oivana lähteenä suomalaista designin historiaa ja designereiden muuttuneita rooleja käsiteltäessä. Näkökulmani aiheeseen on poikkitieteellinen, eikä tiukasti sidottu mihinkään yhteen tieteenalaan tai tutkimussuuntaan. Visuaalisen kulttuurin opiskelijana 12

13 tämä lähestymistapa tuntuu luontevalta, sillä visuaalisen kulttuurin tutkimus on monitieteistä ja nojautuu muun muassa semiotiikkaan, sosiologiaan ja mediatutkimukseen. Myös marxismi, feministiset teoriat, kirjallisuudentutkimus ja filosofinen tutkimusperinne ovat vaikuttaneet siihen. Pohjana visuaalisen kulttuurin tutkimukselle on ollut 1950-luvulla alun saanut Brittiläinen kriittinen kulttuurintutkimus Stuart Hallin johdolla. Brittiläisen kulttuurintutkimuksen mukaan yhteiskunta on heterogeeninen, moniaineksinen muodostuma, jossa käydään jatkuvaa valtataistelua siitä, minkä ryhmän intressien mukaisesti todellisuus määritellään. Teoreettinen viitekehykseni muodostuu aiheeni laaja-alaisuudesta ja yhteiskunnallis-sosiaalis-kulttuurisesta näkökulmasta johtuen usean limittäisen ajatusmallin leikkauspisteessä, eikä rakennu pelkästään jonkun yhden tietyn teorian varaan. Aiheeni on tiukasti sidottu yhteiskunnallisiin ilmiöihin, joihin liittyy loputon ketju muuttuvia asioita. Yritän ymmärtää ilmiötä laaja-alaisesti ja käsitteellistää sitä omasta visuaalisen suunnittelijan ja visuaalisen kulttuurin opiskelijan näkökulmasta katsottuna, mutta en pyri löytämään yhtä kaikenkattavaa totuutta. Tiedostan myös sen, että käyttämääni lähdekirjallisuutta ja teorioita voidaan paikka paikoin pitää keskenään ristiriitaisina, mutta olen tehnyt valinnan tarkoituksenmukaisesti tutkimukseni näkökulmasta johtuen. Valitsemani näkökulma designiin vaatii perehtymistä yhteiskuntaamme, sitä kuvaaviin ominaispiirteisiin, rakenteisiin ja kulttuuriimme. Yhteiskunnallis-kulttuurillinen näkökulma kulkee mukana läpi tutkimuksen, ja on keskeinen teema myös designereiden työnkuvaa pohtiessani. Teoreettinen viitekehykseni muodostuu aiheeni laajaalaisuudesta ja yhteiskunnallissosiaalis-kulttuurisesta näkökulmasta johtuen usean limittäisen ajatusmallin leikkauspisteessä Suunnittelua rajoittaa aina designerin sosiaaliseen ja kulttuuriseen rooliin kohdistuvat odotukset, sillä jokaisessa yhteiskunnassa on tietyt raamit arvoille ja laeille, jotka määrittelevät ammattimaisen designerin roolia ja vastuuta kussakin yhteiskunnassa (Downtown 2003, 8). Käsittelen tutkimuksessani myös melko laaja-alaisesti globaaliin tietokapitalismiin perustuvaa mielikuvayhteiskuntaa, mielikuvien rakentumista ja mainontaa yhtenä visuaalisen kulttuurin ja designin näkyvimpänä osa-alueena. Tutkimuksessani pyrin ymmärtämään ja selittämään yhteiskunnallisia ja taloudellisia valtarakenteita sekä sosiaalis-kulttuurista perspektiiviä, jotka ensisijaisesti määrittelevät designia ja asettavat reunaehtoja designereiden työlle. 13

14 Tavoitteenani on löytää teoreettista perspektiiviä sekä konkreettisia työtapoja, metodeja ja välineitä, joiden avulla muutos kestävämpää suuntaan olisi mahdollinen. Lähestymistapaani aiheeseen voisi kuvata hermeneuttiseksi, sillä hermeneutiikalle tyypillisen tapaan oma elämänkäytäntö ja kulloisen aikakauden ajattelutapa vaikuttaa tutkimuskohteestani esittämääni tulkintaan. Pentti Määttänen määrittelee hermeneutiikan seuraavalla tavalla: Ymmärtämistä ja tulkintaa korostava suuntaus filosofiassa. Hermeneutiikassa tutkitaan asioita, joita voi pitää merkitysten kokonaisuutena, kuten tekstiä, historiaa ja yhteiskuntaa. Kohteesta esitetään tulkinta, jonka avulla kohdetta tarkastellaan uudestaan, laajemmin ja syvemmin. Tämä johtaa uuteen tulkintaan, jonka avulla voi taas lähteä uusiin tutkimuksiin, eikä lopullista tulkintaa tarvitse ollakaan. Työn loputtomuutta vaan ei näköalattomuutta korostaa myös se, että tulkinta perustuu aina tulkitsijan omaan elämänkäytäntöön ja aikakauden ajattelutapoihin, joten uusien sukupolvien on aina tartuttava uudestaan toimeen. (Määttänen 1995, ). Oma elämänkäytäntö ja itseni positiointi tulee tutkimuksessani useaan otteeseen esille, sillä reflektoin keräämäni tietoa kolmeakymmentä lähestyvän, akateemisesti koulutetun, kaupungissa asuvan ja ekologisia arvoja kannattavan feministin näkökulmasta. Vaikka pyrin suhtautumaan tutkimukseeni mahdollisimman objektiivisesti, tiedostan samalla, että edustamani sukupolven ja ihmisryhmän ajattelutapa vaikuttaa oleellisesti aihepiiristäni tekemiin tulkintoihin. Yksi aihevalintaani vaikuttanut seikka onkin omassa elämässäni ja tuttavapiirissäni havaitsemani ahdistus nykyisen länsimaisen elämäntyylin kestämättömyydestä, ja tarve jollakin tapaa toimia paremman tulevaisuuden puolesta. Kestävä suunnittelu nousee näin ollen luontevasti kantavaksi teemaksi, ja lisäksi se linkittyy erottamattomasti designiin osana yhteiskuntaa, sosiaalisena tekemisenä. Tutkimusaiheeni on erittäin ajankohtainen; mediassa on viime aikoina kiinnitetty paljon huomiota ekologisesti kestämättömään globaaliin tilanteeseen, ihmisten kulutustottumusten muuttumiseen, vastuullisiin yritystoimintamalleihin sekä globaalin ja lokaalin väliseen jännitteeseen. Lisäksi Aalto-yliopistossa aloitti syksyllä 2009 uusi, poikkitieteellinen sivuainekokonaisuus, Creative Sus- 14

15 tainability. Tavoitteena on, että ohjelma laajenee sivuaineesta kansainväliseksi maisteriohjelmaksi vuonna 2010 ja poikkitieteelliseksi ohjelmaksi jatko-opiskelijoille vuonna Creative Sustainability -koulutusohjelman avulla pyritään vastaamaan maailmanlaajuisesti syntyneeseen kasvavaan kysyntään arkkitehdeista, insinööreistä, muotoilijoista ja liike-elämän ammattilaisista, jotka ovat erikoistuneet kestävään suunnitteluun ja innovointiin (koulutusohjelman www-sivut). Työni teoksellinen osuus muodostuu sen visuaalisuudesta, jonka avulla pyrin tekemään tiedosta helpommin ymmärrettävää ja lukijalle houkuttelevampaa. Tekstin lomassa olevien nostojen, eli vaaleanruskeilla sivuilla olevien juttujen, avulla pyrin konkretisoimaan erilaisia lähestymistapoja designin tekemiseen ja designin vaikutusmahdollisuuksiin Aikaisemmat tutkimukset Porin taiteen ja median osaston visuaalisen kulttuurin maisterin lopputöissä ei ole tutkimusaihettani aikaisemmin käsitelty, eikä siitä ole tehty osastollamme muutakaan tutkimusta. Taideteollisen korkeakoulun muotoilun ja visuaalisen kulttuurin osastoilla design managementiin liittyviä lopputöitä on tehty jonkin verran, mutta ne ovat suurimmaksi osaksi rakentuneet case-esimerkin tai -esimerkkien ympärille, ja niissä on tarkasteltu visuaalisen identiteetin ja yrityskuvan luomista, ei niinkään sen hallintaa. Tällaisia case-esimerkkien ympärille rakentuneita tutkimuksia ovat esimerkiksi Nea Vikströmin lopputyö Corporate identity in family busines: case Isku Group (1999), Pertti Ruismäen lopputyö Muotoilujohtaminen Instrumentarium Oy:n Datex-ryhmässä (1991) sekä Markku Oksmanin lopputyö Design management Valmet Paperikoneet Oy Järvenpään tehtailla (1990). Myös brändinhallintaa keskittyviä ja brändiohjeiston luomista tarkastelevia lopputöitä on Taideteollisessa korkeakoulussa tehty muutamia. Design Management -opetusta on Suomessa annettu vuodesta 1995 lähtien myös IDBM (The International Design Business Management) koulutusohjelman puitteissa, joka on Taideteollisen Korkeakoulun, Helsingin Kauppakorkeakoulun ja Teknillisen Korkeakoulun yhteinen koulutusohjelma. IDBM:ssä on tehty paljon lopputöitä brändinhallintaan liittyen, mutta niissä on yleensä esillä vahvasti kaupallinen ja liikkeenjohdollinen näkökulma. Design Managementia liiketaloudellisesta näkökulmasta katsottuna opetetaan Suomessa muissakin kauppakorkeakouluissa. 15

16 IDBM koulutusohjelman puitteissa on syntynyt muun muassa Jaana Hytösen työ Corporate Image in Industrial Business - What is the Role of Corporate Image Created by Design Management in Global Industrial Business? (1999). Hytösen (1999, 11) työstä esille nousi design managementin tutkimukseen kohdistunut ongelma; usein se keskittyy liiaksi asioiden käsittelemiseen valittujen caseesimerkkien kautta unohtaen muut designin ulottuvuudet kuten esimerkiksi sosiaaliset, kulttuuriset ja historialliset näkökulmat. Vaikka Hytösen tutkimus on valmistunut yli 10 vuotta sitten, olen itse kohdannut saman ongelman. Varsinkin oman koulumme lopputöinä tehdyt design managementia käsittelevät työt ovat niin case-sidonnaisia, etteivät ne ole omaa tutkimustani näkökulmastani johtuen juurikaan hyödyttäneet. En näin ollen pidä mielekkäänä luetella näitä tutkimuksia, vaan nostan esille ainoastaan ne, joissa tarkastelu ulottuu syvemmälle ja joista on itselleni ollut hyötyä. Yksi tällainen on ollut niin ikään IDBM-linjalta valmistuneen ja Design Management -kurssia Taideteollisessa korkeakoulussa vetäneen Riikka Haron lopputyö Rikke brändien maailmassa (2004), joka on poikkileikkaus brändihallinnan näkökulmista ja käsitteistä. Design managementia käsitteleviä tai jollakin tapaa sivuavia väitöstutkimuksia on Suomessa julkaistu muutamia niin taideteollisesta kuin kaupallisesta näkökulmasta katsottuna. Muun muassa Johanna Ahopellon vuonna 2002 Vaasan yliopistossa valmistunut väitöstutkimus Design Management as a Strategic Instrument käsittelee design managementia strategisena työkaluna. Taideteollisessa korkeakoulussa tehdään jatkuvasti korkealaatuista muotoiluun liittyvää tutkimusta, muun muassa Paula Bellon vuonna 2008 valmistunut tohtorin väitöstutkimus Goodscapes analysoi globalisaation ja designin välistä suhdetta. Kaiken kaikkiaan design ja sen tutkiminen on kuitenkin verrattain uusi tieteenala Suomessa, sillä taiteen tohtorin tutkinnon (TatT) on voinut suorittaa Taideteollisessa korkeakoulussa vasta vuodesta 1983 alkaen. Ensimmäiset tohtorit valmistuivat 1990-luvun alussa, ja nykyisin koulustamme valmistuu vuosittain 8-10 uutta taiteen tohtoria. Perehdyn tarkemmin design-tutkimukseen ja sen eri suuntauksiin niin omassa koulussamme kuin kansainvälisestikin kappaleessa 3.4. Kestävää suunnittelua on Taideteollisen korkeakoulun lopputöissä ja väitöstutkimuksissa käsitelty lähinnä teollisen suunnittelun ja tuotemuotoilun näkökulmasta. Esimerkiksi Isabella Haasin lopputyö Creating a Sustainable Society: The Role of the Industrial Designer (1998) keskittyy teollisen muotoilijan rooliin kestävän yhteiskunnan tavoittelemisessa nojaten Manzinin ja John Hirstin teorioihin. Aalto-yliopiston Creative Sustainability -koulutusohjelman myötä kestävään suunnitteluun painottuvaa tutkimusta tullaan tulevaisuudessa varmasti 16

17 tekemään lisää, onhan Aalto-yliopisto määritellyt keskittyvänsä tutkimuksessa merkittäviin globaaleihin kysymyksiin. Designereiden muuttunutta roolia on Taideteollisessa korkeakoulussa tutkinut Anna Valtonen, jonka tohtorin väitöskirja Redefining Industrial Design - Changes in the Design Practice in Finland ilmestyi vuonna Vaikka Valtonen kirjoittaa teollisen muotoilun näkökulmasta ja tutkii nimenomaan teollisten muotoilijoiden muuttunutta työnkuvaa, yhtäläisyyksiä graafisen suunnittelijan tai visuaalisen suunnittelijan työnkuvaan on paljon. Samat syyt, jotka johtivat teollisen muotoilijan ammatinkuvan uudelleen määrittelyyn 90-luvun laman jälkeen, ovat vaikuttaneet myös graafisen ja visuaalisen suunnittelijan ammatti-identiteetin uudelleenmäärittelyyn ja ovat mielestäni yleistettävissä kaikkien taideteollisten designereiden työnkuvan muuttumiseen. Kappaleessa 2 käsittelen mainontaa yhtenä visuaalisen kulttuurin ja designin osa-alueena. Mainonnan tutkimus on perinteisesti ollut melko suppeaa ja yksiulotteista. Malmelinin (2004, 12) mielestä mainonnan tutkimukselta ovat puuttuneet kokonaan kokoavat teoreettiset lähtökohdat ja käsitykset mainonnasta ovat lukuisten viestinnällisten myyttien läpitunkemia. Etenkin akateeminen mainonnantutkimus on ollut kapeaa ja hajanaista (emt. 13), ja siinä mainontaa on yleensä tarkasteltu kahdesta äärilaidasta; kriittisen ideologisen tutkimuksen tai markkinointiorientoituneen tutkimuksen näkökulmasta (emt. 176). Mainonnan kriittisessä tutkimushistoriassa on nähtävissä kolme päälinjaa; mainonnan kulttuurinen kritiikki, psykologinen kritiikki ja taloudellinen kritiikki. Yhteistä näille kaikille on se, että mainonta on nähty yhteiskunnallisesti katsoen pahaksi. (Malmelin 2004, 178). Mainonnan monialaisuudesta johtuen sitä on tutkittu useilla eri tutkimusaloilla, mutta valitettavan kapeakatseisista näkökulmista. Markkinoinnin tutkimuksessa mainontaa on lähestytty liiketaloudellisesta näkökulmasta, yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa sitä on käsitelty valtaan ja ideologiaan liittyvien kysymysten kautta, humanistisilla aloilla on tutkittu mainosteoksia, taidetta ja historiaa, kulttuurintutkimuksessa kuluttamista ja identiteettiä. (emt. 180). Mainonnasta ei juurikaan ole olemassa suomenkielistä tutkimuskirjallisuutta Malmelinin teoksia lukuun ottamatta, ja englanninkielisissä teoksissa usein korostuu liiaksi joku edellä mainituista näkökulmista. Minulla ei henkilökohtaisesti ole mitään sitä vastaan, että mainontaan suhtaudutaan kriittisesti, mutta tämän tutkimuksen puitteissa se ei ole lähtökohtana. Tarkoituksena on tarkas- 17

18 tella mainontaa osana kokonaisvaltaista markkinointiviestintää ja sen vaikutuksia laajemmasta, yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Mainontaa ja markkinointia koskevissa teoksissa ja tutkimuksissa on lisäksi eräs omalaatuinen ongelma; voisi sanoa, että ne ovat jo julkaistessa vanhentuneita. Guy Cook on todennut, että mainontaa koskevat lausunnot vanhenevat, jo kun ne on esitetty (Malmelin 2004, 65). Vaikka käyttämäni teokset ovat suhteellisen tuoreita (Mainonnan lukutaito on julkaistu vuonna 2003, Radikaali Brändi vuonna 2007 ja Välittäjät vuonna 2008), on niissäkin aika ajoin kiusallisesti aistittavissa muutaman vuoden viive nykyhetkeen. Ikävä kyllä akateeminen tutkimus ei mielestäni koskaan voi mainonnan ja markkinoinnin saralla olla aivan ajan tasalla tai nykyhetkessä kiinni, sillä silloin mainonnasta puuttuisi kokonaan sen innovatiivisuus ja kyky reagoida nopeasti valta- ja vastatrendeihin. Yksi syy lienee myös se, että mainonnan ammattilaiset eivät ole juurikaan välittäneet akateemisen tutkimuksen tarjoamasta avusta (Malmelin 2004, 198), ja kommunikointi sekä vuorovaikutus akateemisen- ja yritysmaailman välillä on ollut vaisua. Lisäksi alan uusin tietotaito on mielestäni vahvasti kytketty työelämään ja sen käytäntöihin, ja sen siirtäminen akateemiseen tutkimukseen ei ole yksiselitteistä tai helppoa. Pohdin tätä tarkemmin kappaleessa Keskeiset käsitteet Tutkimukseni keskeisten käsitteiden suomennoksista tai edes merkityksistä ei ole alalla vallitsevaa yhteisymmärrystä. Koen siksi tarpeelliseksi eritellä seuraavassa lyhyesti kiteyttäen avainkäsitteideni merkitystä ja ennen kaikkea sitä, mitä niillä tämän tutkimuksen puitteissa tarkoitan. Tarkastelen kutakin käsitettä laaja-alaisemmin ja syvällisemmin myöhemmässä vaiheessa tutkimustani. Design Design voidaan suomentaa muotoiluksi ja se voidaan selittää Wikipediaa (2009) mukaillen karkeasti ottaen esineen tai muun kohteen käytettävyyden sekä muodon suunnitteluksi ja/tai valmistukseksi. Designin määrittelemistä vaikeuttaa se, että sanaa design käytetään englannin kielessä sekä substantiivina että verbinä. Käytettäessä sanaa design verbinä, voi sen kääntää suomeksi suunnitteluksi tai muotoiluksi, mutta suomenkielistä käännöstä tai korviketta sanan design substantiivimuodolle ei ole. 18

19 Tarkoitan designilla tässä tutkimuksessa taideteollisen muotoilun ja monialaisen luovan toiminnan lisäksi laaja-alaista sosiaalista toimintaa, joka vaikuttaa kulttuurissamme monella eri tasolla. Designin lopputulema voidaan nähdä muun muassa tuotteissa, palveluissa, tiloissa, rakennuksissa ja erilaisissa ohjelmistoprosesseissa, joita käytämme päivittäin (Best 2006, 12). Designin määrittelemiseen vaikuttaa jokaisen henkilökohtaiset asenteet, kokemukset ja tausta. Bestin (2006, 96) mielestä yhden määritelmän antaminen designille on itsepetosta, sillä hänen mielestään designin arvo piilee juuri sen monialaisessa lähestymistavassa ongelmanratkaisuun, sen kyvyssä tuoda esiin organisaation strategisia päämääriä sekä sen intohimossa ottaa käyttäjäkeskeinen näkökulma käyttöön muiden tarpeiden osoittamiseksi. Design management Design management on Suomessa usein käännetty muotoilujohtamiseksi tai yrityskuvan suunnitteluksi. Muotoilujohtaminen viittaa mielestäni kuitenkin liian tarkasti pelkästään tuotteiden muotoiluun. Siitä ei ensimmäisenä tule mieleen kokonaisvaltainen designin hallinta, vaan ennemminkin teollinen muotoilu ja konkreettiset tuotteet. Yrityskuvan suunnittelusta puhuttaessa visuaalisen linjan ja ohjeistuksen luominen painottuu puolestaan liiaksi. Kumpikin edellä mainittu suomennos muuttaa mielestäni käsitteen merkitystä suppeammaksi kuin mitä englanninkielisellä termillä tarkoitetaan. Suomennokseksi voisi ajatella myös designin johtamista tai designjohtamista, mutta siinä ongelmaksi muodostuu sana johtaminen. Englanninkielisten sanojen manage ja lead välillä on selkeä vivahde-ero, ja design managementin sisältöä kuvaa mielestäni paremmin sana hallinta kuin johtaminen. Designin hallinta voisi olla siis yksi mahdollinen suomennos, mutta koska sitä ei käytetä missään, olen päätynyt käyttämään alkuperäistä englanninkielistä termiä design management suomentamattomana. Se on sellaisenaan vakiinnuttanut paikkansa myös niin työelämässä kuin akateemisessa maailmassakin. Design management muodostuu laajasti ymmärrettynä yrityksen tuotteista, viestinnästä, fyysisestä ja henkisestä ympäristöstä, tavasta toimia, yrityksen julkisuuskuvasta (imagosta) ja identiteetistä muodostaen toisiinsa kietoutuneen, dynaamisen kokonaisuuden. Mitä hallitumpi, selkeämpi ja yksilöllisempi on yrityksen julkikuva, sitä paremmin yritys erottuu myönteisesti kilpailijoistaan. Design managementin avulla pyritään muokkaamaan yrityksen (tai yhdistyksen tai asian tai ihmisen) identiteettiä kaikilla organisaation tasoilla johdonmukaisesti. Koska määrittelen design managementin tutkimuksessani 19

20 näin laaja-alaisesti (pelkän visuaalisen lisäksi), voisi yhtä hyvin puhua kokonaisvaltaisesta brändin hallinnasta. Designer Designer -sanan voisi hyvin kääntää suunnittelijaksi, mutta koska suunnittelija ilman täsmentävää etuliitettä (minkä suunnittelija?) ei vielä kerro työnkuvasta juuri mitään, olen päätynyt käyttämään termiä designer. Esimerkiksi YTV:lle haettiin taannoin rekryilmoituksessa suunnittelijaa, jonka toimenkuvaan kuuluu Helsingin seudun matkakorttijärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon liittyviä tehtäviä. Tällaisia esimerkkejä olisi loputtomasti. Designerilla tarkoitan kuitenkin tässä tutkimuksessa luovaa työtä tekevää, jollakin tapaa designin kanssa tekemisessä olevaa ammattilaista. Englanninkielisen sanan designer käyttäminen suomenkielisen suunnittelijan sijaan alleviivaa sanan merkitystä tehokkaammin. Lisäksi on johdonmukaista käyttää sanaa designer design managementin ja designin kanssa. Design Culture - designkulttuuri Design Culture on Guy Julierin käyttämä keskeinen käsite, jolla hän tarkoittaa designereiden tapaa ajatella ja toimia sekä heidän erilaisia lähestymistapoja kommunikoimiseen. Designkulttuuri on jotakin mitä suunnittelijat tekevät, mutta samanaikaisesti se on jotakin, joka ympäröi meitä kaikkialla osana globaalin kulttuurin virtaa (Julier 2008, 3). Julier (2009) määrittelee www-sivuillaan designkulttuurin olevan designin, designereiden työn, design-tuotannon ja sen kuluttamisen välisten keskinäisten suhteiden tutkiskelua. Sustainable Design kestävä suunnittelu Sustainable design, kestävä suunnittelu, mielletään usein terminä hieman kapea-alaisesti ja sillä ymmärretään ympäristöystävällistä suunnittelua. Tutkimuksessani käsittelen kestävää suunnittelua kuitenkin lähinnä sosiaalisen tekemisen, tutkimuksen ja innovaatioprosessien kautta, en tuote- tai materiaalisuunnittelun näkökulmasta. Brändi Yhdysvalloista kotoisin oleva sana brändi tarkoitti alun perin karjan polttomerkitsemistä omistajan tunnuskuviolla. Brändi on kärjistetysti sanottuna yhtä kuin tuotteen merkitys asiakkaalle, se on mielikuva, joka kertoo siitä kokemuksesta, jota asiakas voi tuotteelta odottaa. (Lindoors & Nyman & Lindoors 2005, 20-21). Tutkimukseni puitteissa käsittelen brändiä lähinnä mielikuvien 20

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinointi Outi Uusitalo 11.11.2013 Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinoinnin asemasta ja sisällöstä Monitieteellisyys / Kärkiparadigmat Trendejä kuluttajamarkkinoilla Kuluttajamarkkinoinnin

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Yritysilmeen luominen ja tuotemerkin kehittäminen Muutokset toimintaympäristössä

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN?

MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN? MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN? Sari Tuuva-Hongisto FT, Kehittämisasiantuntija Metsäalan ennakointiyksikkö Onnen hetkien tavoittelu pyörittää taloutta Talouden kasvu lisää hyvinvointia luomalla kulutuskulttuurin,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Helena Kurkela 14.4.2014 Siirtymäsäännökset Siirtymäkausi: kandidaatin tutkintoon johtavilla ohjelmilla 1.8.2014-31.10.2016 maisterin tutkintoon johtavilla

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen ISBN: 978-952-14-1731-3 ISBN: 978-952-14-1732-0 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03. Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.2011 Esityksessä Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto riittävän ymmärryksen

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt 1 Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt Cynefin on Dave Snowdenin 1999 kehittämä viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen erilaisissa ympäristöissä Cynefin 2 Helpottaa johtajia lähestymistavoissa,

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Teollinen muotoilu on teollisuusjärjestelmien tai tuotejärjestelmien

Lisätiedot

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset Tuottajan etiikka - essee Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu 2 TUOTTAJAN ETIIKKA Mitä eettisyys merkitsee kulttuurituotannossa?

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi KUVATAIDE Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteetin

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen

VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015 Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen UUSIA URAKEHITYSMALLEJA! Sama tehtävä eri toimialalla Sama toimiala, mutta eri tehtävä Nousujohteisen tai tasaisen työn sijaan

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Työntekijyyden muutokset kulttuurisesta kuvauksesta historiallis-institutionaaliseen selitykseen

Työntekijyyden muutokset kulttuurisesta kuvauksesta historiallis-institutionaaliseen selitykseen Työntekijyyden muutokset kulttuurisesta kuvauksesta historiallis-institutionaaliseen selitykseen Ari Nieminen 1 Parin viime vuosikymmenen aikana on kirjoitettu ja puhuttu lisääntyvästi ansiotyön subjektiivisesta

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 LUENTO 3 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 KÄYTTÄJÄN KOKEMUS -USER EXPERIENCE Käyttäjäkokemus -User Experience

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita Osuustoiminnan neuvottelukunta LUT Toukokuu 2013 Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita LUT School of Business Päätoimittaja, JCOM iiro.jussila@lut.fi + 358 50 465 9899 LUT-tiimin konteksti

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

PIENTEN LASTEN KUVATAITEELLINEN KEHITYS

PIENTEN LASTEN KUVATAITEELLINEN KEHITYS PIENTEN LASTEN KUVATAITEELLINEN KEHITYS Osaava-hanke: varhaisiän taidekasvatuksen kehittäminen kuvataidekouluissa Sinikka Rusanen, Porvoo 2014 TAIDE JA KULTTUURI Lapsen visuaalinen / kuvallinen / kuvataiteellinen

Lisätiedot

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa?

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? KTT Hanna Leipämaa-Leskinen Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? 14.5.2014 elintarvikkeita ja kosmetiikkaa -seminaari 1 Mitä suomalaiset kuluttajat arvostavat? elintarvikkeita ja kosmetiikkaa.

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka Anne Kalliomäki Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka JOS KESKI-SUOMI OLISI TUNNE! MIKÄ TUNNE SE OLISI?! PUNAINEN LANKA Tarinakone valmentaa yrityksiä tarinallistamaan

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot