Taiteen maisterin opinnäyte Saara Saarinen // Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taiteen maisterin opinnäyte Saara Saarinen // Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu"

Transkriptio

1 Taiteen maisterin opinnäyte Saara Saarinen // Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu

2 Kannen kuvassa Secco Shopin myymä Taija Lehtosen suunnittelema rintakoru, joka on valmistettu käytetyistä vetoketjuista.

3 DESIGNIN MAHDOLLISUUDET KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMISESSÄ sekä ajatuksia designereiden tulevaisuuden rooleista Taiteen maisterin opinnäyte Saara Saarinen Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu Porin taiteen ja median osasto Visuaalisen kulttuurin maisteriohjelma Tammikuu 2010

4 JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen lähtökohdat 1.2. Teoreettinen viitekehys, näkökulma ja aiheen rajaus 1.3. Aikaisemmat tutkimukset 1.4. Keskeiset käsitteet MIELIKUVAYHTEISKUNTA 2.1. Mielikuvat ja 2000-luvun aikalaisen identiteetti 2.2. Mielikuvat markkinointiviestinnän perustana Mainonnan yhteiskuntavastuu ja ammattikulttuuri Tietokykytalous 2.3. Visuaalisia rakenteita ja järjestyksiä Vastarintaa ja vaihtoehtoja DESIGN 3.1. Designin määritelmä 3.2. Sustainable design - kestävä suunnittelu Yhteisöllinen design 3.3. Design kuluttamisen näkökulmasta Muuttunut kulutuskäyttäytyminen Kuluttamalla kohti kestävämpää tulevaisuutta? 3.4. Design-tutkimus DESIGNERIT 4.1. Taiteilijoista innovatiivisiksi visionääreiksi Millaisia designereita yhteiskunta haluaa? 4.2. Designerit sosiaalisten innovaatioiden esille tuojana Yleismaailmallinen paikallisuus Luovat yhteisöt Yhteisölliset verkostot 4.3. Designkapasiteetin kehittäminen 4.4. Uudenlainen elämänlaadun käsite 4.5. Teorian soveltaminen käytännön työhön

5 DESIGN MANAGEMENT 5.1. Design managementin määrittely 5.2. Design managementin nousu designin keskiöön 5.3. Brändin vai designin johtamista? 5.4. Design manageri 5.5. Design management -prosessi Design-strategia Design-prosessi Design-toteutukset TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1. Designin mahdollisuudet kestävän kehityksen edistämisessä 6.2. Kestävää kehitystä edistävä designeri 6.3. Design managementin rooli 6.4. Yhteenveto Lähdeluettelo

6 Kuvat Chappel Streetiltä Melbournesta.

7

8 1 // johdanto 1.1. Tutkimuksen lähtökohdat Maailma on muuttunut radikaalisti viimeisen vuoden aikana globalisaation ja uusien viestintäteknologioiden vaikutuksesta. Länsimainen elämänrytmi on kiihtynyt ja ihmisten käyttäytyminen muuttunut. Suomessa on viimeisen sadan vuoden aikana siirrytty agraariyhteiskunnasta teolliseen yhteiskuntaan ja siitä nykyiseen elämysyhteiskuntaa, jossa mielikuvat ovat keskeisessä asemassa. Muodot, kuvat, tyylit, tarinat, visuaalinen viestintä ja design ovat suuressa roolissa nykyelämässämme. Teemme päätöksiä mielikuviemme perusteella, ja mielikuvamme muodostuvat usein brändeistä. Valtiotieteiden tohtori, tutkija Nando Malmelinin (2004, 31) mielestä mielikuvista on tullut nykyisissä länsimaisissa yhteiskunnissa keskeinen menestystekijä ja tärkeä osa liiketoimintaa. Yritykset toimivat mielikuvayhteiskunnassa merkkien ja merkityksen maailmassa, jossa ihmisten tiedot, asenteet, tunteet, kokemukset ja uskomukset sekä muut mielikuvalliset tekijät ovat entistä keskeisemmässä asemassa (emt. 31). Myös design ja sen määritteleminen on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kokenut radikaalin muutoksen. Guy Julierin mukaan designista on tullut 8

9 laaja-alaista sosiaalista toimintaa, joka vaikuttaa kulttuurissamme eri tasoilla. Design muodostaa kulttuuriimme moniulotteisen verkoston, joka koostuu ihmisten toiminnasta, havainnoista ja artikulaatioista. (Julier 2000, 3). Designista voidaan puhua monella eri tasolla, monin eri merkityksin. Tutkimuksessani keskityn designin ymmärtämiseen osana vallitsevaa kulttuuria, yhtenä visuaalisen kulttuurin osa-alueena. Design on monissa organisaatioissa viime vuosien aikana noussut arvokkaaksi keinoksi strategisten päämäärien saavuttamiseksi (Best 2006, 12). Designin tehokkaaseen hyödyntämiseen tarvitaan designin johtamista tai hallintaa ja designin uudelleenmäärittelyn myötä design management onkin noussut avainasemaan niin yrityksen kilpailuetuna kuin myös kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden toteuttamisessa. Design managementista on tullut kiinteä ja välttämätön osa yritysten markkinointia ja olemassaoloa, ja sen avulla tähdätään yhtenäiseen ja hallittuun yrityskuvaan. Sillä tarkoitetaan muotoilun ja designin näkemistä osana yritysstrategiaa. Voidaan puhua myös kokonaisvaltaisesta brändin ja konseptin hallinnasta, joka näkyy muun muassa visuaalisuutena, väreinä, markkinointina, ilmapiirinä, tiloina, hajuina, makuina ja esilleasetteluna luvun alussa termillä design tarkoitettiin luomista, kehitystä ja uusien parempien tulkintojen tekemistä jokapäiväisestä elämästä. Nykypäivänä sustainable design, kestävä suunnittelu, edustaa edellä mainittuja asioita. Kestävä suunnittelu on dynaamista, eteenpäin katsovaa tekemistä, joka kyseenalaistaa asiat sellaisena kuin ne ovat, ja ehdottaa miten ne voisivat olla paremman ja kestävämmän tulevaisuuden saavuttamiseksi. Sillä tarkoitetaan helposti purettavien ja kierrätettävien tuotteiden suunnittelua sellaisille materiaaleille, jotka vähentävät ympäristön kuormitusta ja optimoivat energian kulutuksen. Se on suunnittelua, joka ottaa huomioon tuotteen kestävyyden niin fyysisesti kuin emotionaalisesti koko tuotteen elinkaaren ajalta. (Chapmant & Gant 2007, 4-5). Kestävän suunnittelun metodit ovat kuitenkin hyödyttömiä, mikäli ne eivät onnistu kohtaamaan ihmisten mielihaluja (human desire), ja saamaan kuluttajia omaksumaan, sitoutumaan ja investoimaan niihin. Ihmisten käyttäytyminen, jonka luontaisena osana Chapman ja Gant kuluttamisen näkevät, on motivoiva ydin tämän päivän tuotanto- ja kulutussykleille. Kuluttaminen ei kuitenkaan koskaan tyydytä kuluttajaansa täydellisesti, vaan tuottaa enemmin tai myöhemmin aina pettymyksen: uudesta tulee vanhaa, versio 1.3. syrjäyttää version 1.2., ja lopulta tuote siirtyy auttamatta pois muodista. Vaikka tämä kulutta- 9

10 misen sykli (haluta uutta, kuluttaa, hylätä se, haluta uutta uudelleen) on epätyydyttävä, se synnyttää kuitenkin jatkuvan vajeen kuluttajan psyykeen saaden kuluttajan osallistumaan tähän prosessiin uudelleen ja uudelleen. Tästä oravanpyörästä on globalisoituneen markkinatalouden ja sen piirissä elävien ihmisten erittäin vaikea hypätä pois. (Chapman & Gant 2007, 6-10). Patrick W. Jordan aloittaa artikkelinsa Human factors for pleasure seekers lauseella: Ihmiset ovat aina etsineet ja tulevat aina etsimään mielihyvää (Jordan 2002, 9). Ihmiset etsivät luontaisesti omaan elinympäristöönsä mielihyvää tuottavia asioita, esineitä ja palveluita, jotka nostaisivat elämänlaatua ja toisivat mielihyvää niiden käyttäjille ja omistajille. Mielestäni design toimii nykypäivänä yhtenä tärkeänä mielihyvän lähteenä. Minua kiinnostaa se, voisiko designin avulla tuottaa immateriaalista mielihyvää, joka mahdollistaisi kestävän suunnittelun metodien ja toimintamallien toteutumisen. Tarkastelen näin ollen designin ja design managementin yhteiskunnallista merkitystä ja vaikutusmahdollisuuksia kestävän kehityksen toteutumisessa. Avainasemaan nousevat designerit, joiden työnkuva on designin uudelleenmäärittelyn myötä muuttunut ja joiden olisi välttämätöntä omaksua uudenlaisia toimintamalleja kestävämmän tulevaisuuden saavuttamiseksi. Pyrin tutkimuksessani löytämään vastauksia kolmeen päätutkimuskysymykseeni: 1) Millaisia mahdollisuuksia designilla on kestävän kehityksen edistämisessä? 2) Millainen designerin rooli tulevaisuudessa pitäisi olla, jotta se tukisi kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden toteutumista? 3) Miten design managementin avulla voisi edistää designin ja designereiden mahdollisuuksia kestävän kehityksen toteuttamisessa? 10

11 Käsittelen Johdanto-luvussa tutkimukseni lähtökohtien lisäksi teoreettista viitekehystä, rajausta, valittua näkökulmaa aiheeseen, aikaisempia tutkimuksia sekä avaan lyhyesti keskeisimpiä käsitteitä. Luvussa 2 Mielikuvayhteiskunta tarkastelen mielikuvia ja niiden rakentumista sekä nykyisen länsimaisen elämäntyylin luonteenomaisia piirteitä. Paneudun myös kulttuurissamme vallitseviin visuaalisiin valtarakenteisiin ja järjestyksiin. Käsittelen tässä luvussa myös mainontaa osana visuaalista kulttuuria melko laaja-alaisesti, sillä merkittävä osa designereista työskentelee tavalla tai toisella mainonnan ja markkinoinnin parissa ja lisäksi se on itselleni omasta työtaustani johtuen luonnollinen aihevalinta. Sivuan tämän luvun lopussa myös vaihtoehtoisia tapoja toimia ja elää kapitalistisen markkinatalouden piirissä. Luvussa 3 Design määrittelen designin tarkemmin ja käsittelen sitä kestävän suunnittelun ja kuluttamisen näkökulmasta. Tarkastelen myös uudenlaisia yhteisöllisen designin muotoja, joissa käyttäjä on aktiivisesti mukana designin tekemisessä. Käsittelen tässä luvussa lisäksi kestävän kehityksen kannalta tärkeään rooliin nousevaa design-tutkimusta. Luvussa 4 Designerit syvennyn designereiden roolin ja työnkuvan kehittymiseen viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana sekä pohdin sitä, millainen designerin rooli voisi tulevaisuudessa olla. Nostan esille ajatuksen designereista sosiaalisten innovaatioiden esilletuojina ja kestävän kehityksen promoottoreina. Lisäksi perehdyn designprosessiin ja tarkastelen myös teorian ja käytännön välillä vallitsevaa usein problemaattista suhdetta. Luvussa 5 Design management käsittelen design managementin nousua designin keskiöön ja sen välttämättömyyttä designin maksimaalisessa hyödyntämisessä ja kestävän kehityksen toteutumisessa. Tarkastelen myös brändin ja viestinnän johtamista laajemmassa mittakaavassa sekä design managerien työnkuvaa ja urakehitystä. Design management -prosessia käsittelen Bestiä mukaillen pyrkimyksenäni kussakin prosessin vaiheessa tuoda esille konkreettisia työtapoja, metodeja ja toimintamalleja designin menestyksekkääseen hallintaan ja designkapasiteetin tehokkaaseen käyttöön, jotka ovat edellytyksiä kestävän kehityksen toteutumiselle. Tutkimustulokset ja johtopäätökset -luvussa vastaan tutkimuskysymyksiini, esittelen tutkimuksessani esiin tulleet asiat, ilmiöt ja ajatukset sekä ehdotan jatkotutkimuskohteita. 11

12 1.2. Teoreettinen viitekehys, näkökulma ja aiheen rajaus Teoreettinen viitekehykseni pohjautuu aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen, joista varsinkin design-tutkimusta ja design managementia käsittelevät lähdeteokset ovat suurimmaksi osaksi Englannissa tai muualla Euroopassa kirjoitettuja. Avainteoksiani ovat Guy Julierin Design Culture (2000) ja sen vuonna 2008 julkaistu uudistettu toinen painos sekä Kathryn Bestin Design management (2006). Designista on kirjoitettu lukemattomia teoksia eri näkökulmista, mutta Julierin tapa käsitellä designia kokonaisvaltaisen kulttuurisen viitekehyksen kautta soveltuu omaan tutkimukseeni parhaiten. Myös design managementia käsittelevää kirjallisuutta on hyvin saatavilla, mutta usein ne painottuvat liiaksi joko taideteolliseen tai kauppatieteellisen näkökulmaan. Best käsittelee aihetta itselleni visuaaliselle suunnittelijalla ominaisella tavalla strategian, prosessin ja toteutuksen kautta. Kestävän suunnittelun käsittelyssä tärkeimpiä lähteitä ovat olleet Ezio Manzinin kirjoitukset sekä Jonathan Chapmanin & Nick Gantin toimittama teos Designers, Visionaires + Other Stories (2007). Visuaalisen kulttuurin teorioissa nojaan hyvin pitkälti kahteen Janne Seppäsen alan perusteokseen; Katseen voima kohti visuaalista lukutaitoa (2002) sekä Visuaalinen kulttuuri, teoriaa ja metodeja mediakuvan tulkitsijalle (2005). Suomalaista mainontaa, vastuullista viestintää ja etenkin suomalaisen mainonnan ammattikulttuuria käsitteleviä teoksia ei ole julkaistu kovin montaa, joten olen käyttänyt lähteenä Nando Malmelinin yksin ja yhdessä Jukka Hakalan ja Markku Wileniuksen kanssa kirjoittamia teoksia; Mainonnan lukutaito Mainonnan viestinnällistä luonnetta ymmärtämässä (2004), Radikaali brändi (2007) sekä Välittäjät, vastuullisen viestinnän tulevaisuus (2008). Design-tutkimusta olen lähestynyt erilaisten tieteellisten artikkelien kautta, pääasiallisena lähteenä niissä on ollut Ralf Michelin toimittama vuonna 2007 julkaistu artikkelikokoelma Design Research Now. Essays and Selected Projects, jossa on esitelty erilaisia näkökulmia design-tutkimuksen tekemiseen. Anna Valtosen väitöskirja Redefining Industrial Design - Changes in the Design Practice in Finland (2007) on toiminut lisäksi oivana lähteenä suomalaista designin historiaa ja designereiden muuttuneita rooleja käsiteltäessä. Näkökulmani aiheeseen on poikkitieteellinen, eikä tiukasti sidottu mihinkään yhteen tieteenalaan tai tutkimussuuntaan. Visuaalisen kulttuurin opiskelijana 12

13 tämä lähestymistapa tuntuu luontevalta, sillä visuaalisen kulttuurin tutkimus on monitieteistä ja nojautuu muun muassa semiotiikkaan, sosiologiaan ja mediatutkimukseen. Myös marxismi, feministiset teoriat, kirjallisuudentutkimus ja filosofinen tutkimusperinne ovat vaikuttaneet siihen. Pohjana visuaalisen kulttuurin tutkimukselle on ollut 1950-luvulla alun saanut Brittiläinen kriittinen kulttuurintutkimus Stuart Hallin johdolla. Brittiläisen kulttuurintutkimuksen mukaan yhteiskunta on heterogeeninen, moniaineksinen muodostuma, jossa käydään jatkuvaa valtataistelua siitä, minkä ryhmän intressien mukaisesti todellisuus määritellään. Teoreettinen viitekehykseni muodostuu aiheeni laaja-alaisuudesta ja yhteiskunnallis-sosiaalis-kulttuurisesta näkökulmasta johtuen usean limittäisen ajatusmallin leikkauspisteessä, eikä rakennu pelkästään jonkun yhden tietyn teorian varaan. Aiheeni on tiukasti sidottu yhteiskunnallisiin ilmiöihin, joihin liittyy loputon ketju muuttuvia asioita. Yritän ymmärtää ilmiötä laaja-alaisesti ja käsitteellistää sitä omasta visuaalisen suunnittelijan ja visuaalisen kulttuurin opiskelijan näkökulmasta katsottuna, mutta en pyri löytämään yhtä kaikenkattavaa totuutta. Tiedostan myös sen, että käyttämääni lähdekirjallisuutta ja teorioita voidaan paikka paikoin pitää keskenään ristiriitaisina, mutta olen tehnyt valinnan tarkoituksenmukaisesti tutkimukseni näkökulmasta johtuen. Valitsemani näkökulma designiin vaatii perehtymistä yhteiskuntaamme, sitä kuvaaviin ominaispiirteisiin, rakenteisiin ja kulttuuriimme. Yhteiskunnallis-kulttuurillinen näkökulma kulkee mukana läpi tutkimuksen, ja on keskeinen teema myös designereiden työnkuvaa pohtiessani. Teoreettinen viitekehykseni muodostuu aiheeni laajaalaisuudesta ja yhteiskunnallissosiaalis-kulttuurisesta näkökulmasta johtuen usean limittäisen ajatusmallin leikkauspisteessä Suunnittelua rajoittaa aina designerin sosiaaliseen ja kulttuuriseen rooliin kohdistuvat odotukset, sillä jokaisessa yhteiskunnassa on tietyt raamit arvoille ja laeille, jotka määrittelevät ammattimaisen designerin roolia ja vastuuta kussakin yhteiskunnassa (Downtown 2003, 8). Käsittelen tutkimuksessani myös melko laaja-alaisesti globaaliin tietokapitalismiin perustuvaa mielikuvayhteiskuntaa, mielikuvien rakentumista ja mainontaa yhtenä visuaalisen kulttuurin ja designin näkyvimpänä osa-alueena. Tutkimuksessani pyrin ymmärtämään ja selittämään yhteiskunnallisia ja taloudellisia valtarakenteita sekä sosiaalis-kulttuurista perspektiiviä, jotka ensisijaisesti määrittelevät designia ja asettavat reunaehtoja designereiden työlle. 13

14 Tavoitteenani on löytää teoreettista perspektiiviä sekä konkreettisia työtapoja, metodeja ja välineitä, joiden avulla muutos kestävämpää suuntaan olisi mahdollinen. Lähestymistapaani aiheeseen voisi kuvata hermeneuttiseksi, sillä hermeneutiikalle tyypillisen tapaan oma elämänkäytäntö ja kulloisen aikakauden ajattelutapa vaikuttaa tutkimuskohteestani esittämääni tulkintaan. Pentti Määttänen määrittelee hermeneutiikan seuraavalla tavalla: Ymmärtämistä ja tulkintaa korostava suuntaus filosofiassa. Hermeneutiikassa tutkitaan asioita, joita voi pitää merkitysten kokonaisuutena, kuten tekstiä, historiaa ja yhteiskuntaa. Kohteesta esitetään tulkinta, jonka avulla kohdetta tarkastellaan uudestaan, laajemmin ja syvemmin. Tämä johtaa uuteen tulkintaan, jonka avulla voi taas lähteä uusiin tutkimuksiin, eikä lopullista tulkintaa tarvitse ollakaan. Työn loputtomuutta vaan ei näköalattomuutta korostaa myös se, että tulkinta perustuu aina tulkitsijan omaan elämänkäytäntöön ja aikakauden ajattelutapoihin, joten uusien sukupolvien on aina tartuttava uudestaan toimeen. (Määttänen 1995, ). Oma elämänkäytäntö ja itseni positiointi tulee tutkimuksessani useaan otteeseen esille, sillä reflektoin keräämäni tietoa kolmeakymmentä lähestyvän, akateemisesti koulutetun, kaupungissa asuvan ja ekologisia arvoja kannattavan feministin näkökulmasta. Vaikka pyrin suhtautumaan tutkimukseeni mahdollisimman objektiivisesti, tiedostan samalla, että edustamani sukupolven ja ihmisryhmän ajattelutapa vaikuttaa oleellisesti aihepiiristäni tekemiin tulkintoihin. Yksi aihevalintaani vaikuttanut seikka onkin omassa elämässäni ja tuttavapiirissäni havaitsemani ahdistus nykyisen länsimaisen elämäntyylin kestämättömyydestä, ja tarve jollakin tapaa toimia paremman tulevaisuuden puolesta. Kestävä suunnittelu nousee näin ollen luontevasti kantavaksi teemaksi, ja lisäksi se linkittyy erottamattomasti designiin osana yhteiskuntaa, sosiaalisena tekemisenä. Tutkimusaiheeni on erittäin ajankohtainen; mediassa on viime aikoina kiinnitetty paljon huomiota ekologisesti kestämättömään globaaliin tilanteeseen, ihmisten kulutustottumusten muuttumiseen, vastuullisiin yritystoimintamalleihin sekä globaalin ja lokaalin väliseen jännitteeseen. Lisäksi Aalto-yliopistossa aloitti syksyllä 2009 uusi, poikkitieteellinen sivuainekokonaisuus, Creative Sus- 14

15 tainability. Tavoitteena on, että ohjelma laajenee sivuaineesta kansainväliseksi maisteriohjelmaksi vuonna 2010 ja poikkitieteelliseksi ohjelmaksi jatko-opiskelijoille vuonna Creative Sustainability -koulutusohjelman avulla pyritään vastaamaan maailmanlaajuisesti syntyneeseen kasvavaan kysyntään arkkitehdeista, insinööreistä, muotoilijoista ja liike-elämän ammattilaisista, jotka ovat erikoistuneet kestävään suunnitteluun ja innovointiin (koulutusohjelman www-sivut). Työni teoksellinen osuus muodostuu sen visuaalisuudesta, jonka avulla pyrin tekemään tiedosta helpommin ymmärrettävää ja lukijalle houkuttelevampaa. Tekstin lomassa olevien nostojen, eli vaaleanruskeilla sivuilla olevien juttujen, avulla pyrin konkretisoimaan erilaisia lähestymistapoja designin tekemiseen ja designin vaikutusmahdollisuuksiin Aikaisemmat tutkimukset Porin taiteen ja median osaston visuaalisen kulttuurin maisterin lopputöissä ei ole tutkimusaihettani aikaisemmin käsitelty, eikä siitä ole tehty osastollamme muutakaan tutkimusta. Taideteollisen korkeakoulun muotoilun ja visuaalisen kulttuurin osastoilla design managementiin liittyviä lopputöitä on tehty jonkin verran, mutta ne ovat suurimmaksi osaksi rakentuneet case-esimerkin tai -esimerkkien ympärille, ja niissä on tarkasteltu visuaalisen identiteetin ja yrityskuvan luomista, ei niinkään sen hallintaa. Tällaisia case-esimerkkien ympärille rakentuneita tutkimuksia ovat esimerkiksi Nea Vikströmin lopputyö Corporate identity in family busines: case Isku Group (1999), Pertti Ruismäen lopputyö Muotoilujohtaminen Instrumentarium Oy:n Datex-ryhmässä (1991) sekä Markku Oksmanin lopputyö Design management Valmet Paperikoneet Oy Järvenpään tehtailla (1990). Myös brändinhallintaa keskittyviä ja brändiohjeiston luomista tarkastelevia lopputöitä on Taideteollisessa korkeakoulussa tehty muutamia. Design Management -opetusta on Suomessa annettu vuodesta 1995 lähtien myös IDBM (The International Design Business Management) koulutusohjelman puitteissa, joka on Taideteollisen Korkeakoulun, Helsingin Kauppakorkeakoulun ja Teknillisen Korkeakoulun yhteinen koulutusohjelma. IDBM:ssä on tehty paljon lopputöitä brändinhallintaan liittyen, mutta niissä on yleensä esillä vahvasti kaupallinen ja liikkeenjohdollinen näkökulma. Design Managementia liiketaloudellisesta näkökulmasta katsottuna opetetaan Suomessa muissakin kauppakorkeakouluissa. 15

16 IDBM koulutusohjelman puitteissa on syntynyt muun muassa Jaana Hytösen työ Corporate Image in Industrial Business - What is the Role of Corporate Image Created by Design Management in Global Industrial Business? (1999). Hytösen (1999, 11) työstä esille nousi design managementin tutkimukseen kohdistunut ongelma; usein se keskittyy liiaksi asioiden käsittelemiseen valittujen caseesimerkkien kautta unohtaen muut designin ulottuvuudet kuten esimerkiksi sosiaaliset, kulttuuriset ja historialliset näkökulmat. Vaikka Hytösen tutkimus on valmistunut yli 10 vuotta sitten, olen itse kohdannut saman ongelman. Varsinkin oman koulumme lopputöinä tehdyt design managementia käsittelevät työt ovat niin case-sidonnaisia, etteivät ne ole omaa tutkimustani näkökulmastani johtuen juurikaan hyödyttäneet. En näin ollen pidä mielekkäänä luetella näitä tutkimuksia, vaan nostan esille ainoastaan ne, joissa tarkastelu ulottuu syvemmälle ja joista on itselleni ollut hyötyä. Yksi tällainen on ollut niin ikään IDBM-linjalta valmistuneen ja Design Management -kurssia Taideteollisessa korkeakoulussa vetäneen Riikka Haron lopputyö Rikke brändien maailmassa (2004), joka on poikkileikkaus brändihallinnan näkökulmista ja käsitteistä. Design managementia käsitteleviä tai jollakin tapaa sivuavia väitöstutkimuksia on Suomessa julkaistu muutamia niin taideteollisesta kuin kaupallisesta näkökulmasta katsottuna. Muun muassa Johanna Ahopellon vuonna 2002 Vaasan yliopistossa valmistunut väitöstutkimus Design Management as a Strategic Instrument käsittelee design managementia strategisena työkaluna. Taideteollisessa korkeakoulussa tehdään jatkuvasti korkealaatuista muotoiluun liittyvää tutkimusta, muun muassa Paula Bellon vuonna 2008 valmistunut tohtorin väitöstutkimus Goodscapes analysoi globalisaation ja designin välistä suhdetta. Kaiken kaikkiaan design ja sen tutkiminen on kuitenkin verrattain uusi tieteenala Suomessa, sillä taiteen tohtorin tutkinnon (TatT) on voinut suorittaa Taideteollisessa korkeakoulussa vasta vuodesta 1983 alkaen. Ensimmäiset tohtorit valmistuivat 1990-luvun alussa, ja nykyisin koulustamme valmistuu vuosittain 8-10 uutta taiteen tohtoria. Perehdyn tarkemmin design-tutkimukseen ja sen eri suuntauksiin niin omassa koulussamme kuin kansainvälisestikin kappaleessa 3.4. Kestävää suunnittelua on Taideteollisen korkeakoulun lopputöissä ja väitöstutkimuksissa käsitelty lähinnä teollisen suunnittelun ja tuotemuotoilun näkökulmasta. Esimerkiksi Isabella Haasin lopputyö Creating a Sustainable Society: The Role of the Industrial Designer (1998) keskittyy teollisen muotoilijan rooliin kestävän yhteiskunnan tavoittelemisessa nojaten Manzinin ja John Hirstin teorioihin. Aalto-yliopiston Creative Sustainability -koulutusohjelman myötä kestävään suunnitteluun painottuvaa tutkimusta tullaan tulevaisuudessa varmasti 16

17 tekemään lisää, onhan Aalto-yliopisto määritellyt keskittyvänsä tutkimuksessa merkittäviin globaaleihin kysymyksiin. Designereiden muuttunutta roolia on Taideteollisessa korkeakoulussa tutkinut Anna Valtonen, jonka tohtorin väitöskirja Redefining Industrial Design - Changes in the Design Practice in Finland ilmestyi vuonna Vaikka Valtonen kirjoittaa teollisen muotoilun näkökulmasta ja tutkii nimenomaan teollisten muotoilijoiden muuttunutta työnkuvaa, yhtäläisyyksiä graafisen suunnittelijan tai visuaalisen suunnittelijan työnkuvaan on paljon. Samat syyt, jotka johtivat teollisen muotoilijan ammatinkuvan uudelleen määrittelyyn 90-luvun laman jälkeen, ovat vaikuttaneet myös graafisen ja visuaalisen suunnittelijan ammatti-identiteetin uudelleenmäärittelyyn ja ovat mielestäni yleistettävissä kaikkien taideteollisten designereiden työnkuvan muuttumiseen. Kappaleessa 2 käsittelen mainontaa yhtenä visuaalisen kulttuurin ja designin osa-alueena. Mainonnan tutkimus on perinteisesti ollut melko suppeaa ja yksiulotteista. Malmelinin (2004, 12) mielestä mainonnan tutkimukselta ovat puuttuneet kokonaan kokoavat teoreettiset lähtökohdat ja käsitykset mainonnasta ovat lukuisten viestinnällisten myyttien läpitunkemia. Etenkin akateeminen mainonnantutkimus on ollut kapeaa ja hajanaista (emt. 13), ja siinä mainontaa on yleensä tarkasteltu kahdesta äärilaidasta; kriittisen ideologisen tutkimuksen tai markkinointiorientoituneen tutkimuksen näkökulmasta (emt. 176). Mainonnan kriittisessä tutkimushistoriassa on nähtävissä kolme päälinjaa; mainonnan kulttuurinen kritiikki, psykologinen kritiikki ja taloudellinen kritiikki. Yhteistä näille kaikille on se, että mainonta on nähty yhteiskunnallisesti katsoen pahaksi. (Malmelin 2004, 178). Mainonnan monialaisuudesta johtuen sitä on tutkittu useilla eri tutkimusaloilla, mutta valitettavan kapeakatseisista näkökulmista. Markkinoinnin tutkimuksessa mainontaa on lähestytty liiketaloudellisesta näkökulmasta, yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa sitä on käsitelty valtaan ja ideologiaan liittyvien kysymysten kautta, humanistisilla aloilla on tutkittu mainosteoksia, taidetta ja historiaa, kulttuurintutkimuksessa kuluttamista ja identiteettiä. (emt. 180). Mainonnasta ei juurikaan ole olemassa suomenkielistä tutkimuskirjallisuutta Malmelinin teoksia lukuun ottamatta, ja englanninkielisissä teoksissa usein korostuu liiaksi joku edellä mainituista näkökulmista. Minulla ei henkilökohtaisesti ole mitään sitä vastaan, että mainontaan suhtaudutaan kriittisesti, mutta tämän tutkimuksen puitteissa se ei ole lähtökohtana. Tarkoituksena on tarkas- 17

18 tella mainontaa osana kokonaisvaltaista markkinointiviestintää ja sen vaikutuksia laajemmasta, yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Mainontaa ja markkinointia koskevissa teoksissa ja tutkimuksissa on lisäksi eräs omalaatuinen ongelma; voisi sanoa, että ne ovat jo julkaistessa vanhentuneita. Guy Cook on todennut, että mainontaa koskevat lausunnot vanhenevat, jo kun ne on esitetty (Malmelin 2004, 65). Vaikka käyttämäni teokset ovat suhteellisen tuoreita (Mainonnan lukutaito on julkaistu vuonna 2003, Radikaali Brändi vuonna 2007 ja Välittäjät vuonna 2008), on niissäkin aika ajoin kiusallisesti aistittavissa muutaman vuoden viive nykyhetkeen. Ikävä kyllä akateeminen tutkimus ei mielestäni koskaan voi mainonnan ja markkinoinnin saralla olla aivan ajan tasalla tai nykyhetkessä kiinni, sillä silloin mainonnasta puuttuisi kokonaan sen innovatiivisuus ja kyky reagoida nopeasti valta- ja vastatrendeihin. Yksi syy lienee myös se, että mainonnan ammattilaiset eivät ole juurikaan välittäneet akateemisen tutkimuksen tarjoamasta avusta (Malmelin 2004, 198), ja kommunikointi sekä vuorovaikutus akateemisen- ja yritysmaailman välillä on ollut vaisua. Lisäksi alan uusin tietotaito on mielestäni vahvasti kytketty työelämään ja sen käytäntöihin, ja sen siirtäminen akateemiseen tutkimukseen ei ole yksiselitteistä tai helppoa. Pohdin tätä tarkemmin kappaleessa Keskeiset käsitteet Tutkimukseni keskeisten käsitteiden suomennoksista tai edes merkityksistä ei ole alalla vallitsevaa yhteisymmärrystä. Koen siksi tarpeelliseksi eritellä seuraavassa lyhyesti kiteyttäen avainkäsitteideni merkitystä ja ennen kaikkea sitä, mitä niillä tämän tutkimuksen puitteissa tarkoitan. Tarkastelen kutakin käsitettä laaja-alaisemmin ja syvällisemmin myöhemmässä vaiheessa tutkimustani. Design Design voidaan suomentaa muotoiluksi ja se voidaan selittää Wikipediaa (2009) mukaillen karkeasti ottaen esineen tai muun kohteen käytettävyyden sekä muodon suunnitteluksi ja/tai valmistukseksi. Designin määrittelemistä vaikeuttaa se, että sanaa design käytetään englannin kielessä sekä substantiivina että verbinä. Käytettäessä sanaa design verbinä, voi sen kääntää suomeksi suunnitteluksi tai muotoiluksi, mutta suomenkielistä käännöstä tai korviketta sanan design substantiivimuodolle ei ole. 18

19 Tarkoitan designilla tässä tutkimuksessa taideteollisen muotoilun ja monialaisen luovan toiminnan lisäksi laaja-alaista sosiaalista toimintaa, joka vaikuttaa kulttuurissamme monella eri tasolla. Designin lopputulema voidaan nähdä muun muassa tuotteissa, palveluissa, tiloissa, rakennuksissa ja erilaisissa ohjelmistoprosesseissa, joita käytämme päivittäin (Best 2006, 12). Designin määrittelemiseen vaikuttaa jokaisen henkilökohtaiset asenteet, kokemukset ja tausta. Bestin (2006, 96) mielestä yhden määritelmän antaminen designille on itsepetosta, sillä hänen mielestään designin arvo piilee juuri sen monialaisessa lähestymistavassa ongelmanratkaisuun, sen kyvyssä tuoda esiin organisaation strategisia päämääriä sekä sen intohimossa ottaa käyttäjäkeskeinen näkökulma käyttöön muiden tarpeiden osoittamiseksi. Design management Design management on Suomessa usein käännetty muotoilujohtamiseksi tai yrityskuvan suunnitteluksi. Muotoilujohtaminen viittaa mielestäni kuitenkin liian tarkasti pelkästään tuotteiden muotoiluun. Siitä ei ensimmäisenä tule mieleen kokonaisvaltainen designin hallinta, vaan ennemminkin teollinen muotoilu ja konkreettiset tuotteet. Yrityskuvan suunnittelusta puhuttaessa visuaalisen linjan ja ohjeistuksen luominen painottuu puolestaan liiaksi. Kumpikin edellä mainittu suomennos muuttaa mielestäni käsitteen merkitystä suppeammaksi kuin mitä englanninkielisellä termillä tarkoitetaan. Suomennokseksi voisi ajatella myös designin johtamista tai designjohtamista, mutta siinä ongelmaksi muodostuu sana johtaminen. Englanninkielisten sanojen manage ja lead välillä on selkeä vivahde-ero, ja design managementin sisältöä kuvaa mielestäni paremmin sana hallinta kuin johtaminen. Designin hallinta voisi olla siis yksi mahdollinen suomennos, mutta koska sitä ei käytetä missään, olen päätynyt käyttämään alkuperäistä englanninkielistä termiä design management suomentamattomana. Se on sellaisenaan vakiinnuttanut paikkansa myös niin työelämässä kuin akateemisessa maailmassakin. Design management muodostuu laajasti ymmärrettynä yrityksen tuotteista, viestinnästä, fyysisestä ja henkisestä ympäristöstä, tavasta toimia, yrityksen julkisuuskuvasta (imagosta) ja identiteetistä muodostaen toisiinsa kietoutuneen, dynaamisen kokonaisuuden. Mitä hallitumpi, selkeämpi ja yksilöllisempi on yrityksen julkikuva, sitä paremmin yritys erottuu myönteisesti kilpailijoistaan. Design managementin avulla pyritään muokkaamaan yrityksen (tai yhdistyksen tai asian tai ihmisen) identiteettiä kaikilla organisaation tasoilla johdonmukaisesti. Koska määrittelen design managementin tutkimuksessani 19

20 näin laaja-alaisesti (pelkän visuaalisen lisäksi), voisi yhtä hyvin puhua kokonaisvaltaisesta brändin hallinnasta. Designer Designer -sanan voisi hyvin kääntää suunnittelijaksi, mutta koska suunnittelija ilman täsmentävää etuliitettä (minkä suunnittelija?) ei vielä kerro työnkuvasta juuri mitään, olen päätynyt käyttämään termiä designer. Esimerkiksi YTV:lle haettiin taannoin rekryilmoituksessa suunnittelijaa, jonka toimenkuvaan kuuluu Helsingin seudun matkakorttijärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon liittyviä tehtäviä. Tällaisia esimerkkejä olisi loputtomasti. Designerilla tarkoitan kuitenkin tässä tutkimuksessa luovaa työtä tekevää, jollakin tapaa designin kanssa tekemisessä olevaa ammattilaista. Englanninkielisen sanan designer käyttäminen suomenkielisen suunnittelijan sijaan alleviivaa sanan merkitystä tehokkaammin. Lisäksi on johdonmukaista käyttää sanaa designer design managementin ja designin kanssa. Design Culture - designkulttuuri Design Culture on Guy Julierin käyttämä keskeinen käsite, jolla hän tarkoittaa designereiden tapaa ajatella ja toimia sekä heidän erilaisia lähestymistapoja kommunikoimiseen. Designkulttuuri on jotakin mitä suunnittelijat tekevät, mutta samanaikaisesti se on jotakin, joka ympäröi meitä kaikkialla osana globaalin kulttuurin virtaa (Julier 2008, 3). Julier (2009) määrittelee www-sivuillaan designkulttuurin olevan designin, designereiden työn, design-tuotannon ja sen kuluttamisen välisten keskinäisten suhteiden tutkiskelua. Sustainable Design kestävä suunnittelu Sustainable design, kestävä suunnittelu, mielletään usein terminä hieman kapea-alaisesti ja sillä ymmärretään ympäristöystävällistä suunnittelua. Tutkimuksessani käsittelen kestävää suunnittelua kuitenkin lähinnä sosiaalisen tekemisen, tutkimuksen ja innovaatioprosessien kautta, en tuote- tai materiaalisuunnittelun näkökulmasta. Brändi Yhdysvalloista kotoisin oleva sana brändi tarkoitti alun perin karjan polttomerkitsemistä omistajan tunnuskuviolla. Brändi on kärjistetysti sanottuna yhtä kuin tuotteen merkitys asiakkaalle, se on mielikuva, joka kertoo siitä kokemuksesta, jota asiakas voi tuotteelta odottaa. (Lindoors & Nyman & Lindoors 2005, 20-21). Tutkimukseni puitteissa käsittelen brändiä lähinnä mielikuvien 20

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Kuluttaminen ja kulttuuri

Kuluttaminen ja kulttuuri 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2011 Sisältö Kurssilla tarkastellaan työyhteisöjen viestintää viestinnän johtamisen (communications

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA Paula Sjöblom, dosentti, kieli- ja käännöstieteiden laitos Ulla Hakala, KTT, markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos Satu-Päivi

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

BRÄNDIEN VIESTINTÄ JA JOHTAMINEN

BRÄNDIEN VIESTINTÄ JA JOHTAMINEN BRÄNDIEN VIESTINTÄ JA JOHTAMINEN Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Johtamisen laitos, organisaatioviestinnän oppiaine Kurssi 71C04000 Prof. Nando Malmelin 21.1.2016 Brändi- SABOTOIJA Brändi- KYYNIKKO

Lisätiedot

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen ISBN: 978-952-14-1731-3 ISBN: 978-952-14-1732-0 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen Ilona Mikkonen, KTT Anastasia Sergina, KTM Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Kontaktitunnin ohjelma Käytännön

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Helena Kurkela 14.4.2014 Siirtymäsäännökset Siirtymäkausi: kandidaatin tutkintoon johtavilla ohjelmilla 1.8.2014-31.10.2016 maisterin tutkintoon johtavilla

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

Työntekijyyden muutokset kulttuurisesta kuvauksesta historiallis-institutionaaliseen selitykseen

Työntekijyyden muutokset kulttuurisesta kuvauksesta historiallis-institutionaaliseen selitykseen Työntekijyyden muutokset kulttuurisesta kuvauksesta historiallis-institutionaaliseen selitykseen Ari Nieminen 1 Parin viime vuosikymmenen aikana on kirjoitettu ja puhuttu lisääntyvästi ansiotyön subjektiivisesta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen

Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen Päätöksenteko Uskalla tehdä toisin Ari & Mona Riabacke Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen Talentum Helsinki 2015 Ruotsinkielinen alkuperäisteos: Beslutspyramiden: stegen till klokare beslut

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila Luomu meillä ja muualla Jaakko Nuutila Kuka Jaakko Nuutila? Keittiömestari, lehtori, ETM Luomuliiton puheenjohtaja Väitöskirjantekijä Maanviljelijä Hotellinjohtaja Ison perheen isä Kuvat MTK Luennon sisältö

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely Tulevaisuudentutkimus Tulevaisuudentutkimus on monitieteellinen tiedonala, jonka tarkoituksena on selvittää millaisia mahdolliset,

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta Luennon aiheet Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta 1 Voiko kuluttajan käyttäytymistä opiskellessa hyötyä myös b2b-markkinoilla? Voiko teorioita (esim.

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA Kalevi Kaipio, KT, YM Jyväskylän Koulutuskeskus Oy PSYKOMYYTTI Opetus- ja kasvatusajattelua ja myös koulutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot