Sivistysosaston toimintakertomus 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sivistysosaston toimintakertomus 2014"

Transkriptio

1 Kemijärven kaupunki Sivistysosasto Toimintakertomus 2014

2 1 1 Johdanto Joku on sanonut, että ei voi tietää, minne on menossa, jos ei tiedä mistä on tulossa. Historian tunteminen on avain tulevan suunnitteluun ja ennakointiin. Näillä ajatuksilla aloitamme tämän sivistysosaston toimintakertomuksen vuodelta Sen avulla voidaan tarkastella viime vuoden toimintaa ja sen valossa voidaan arvioida tulevaisuutta. Vuosi oli vaiherikas ja työntäyteinen. Esimerkiksi kaupungin tavoiteorganisaatiotyö ja ammatillisen koulutuksen siirtymiseen liittyvät neuvottelut veivät paljon aikaa ja energiaa. Ylimääräistä resurssia suunnittelu- ja kehittämistyöhön ei ole ollut vuosiin, kun on jouduttu vähentämään ja säästämään henkilöstömenoja. Lisäksi arki oli hoidettava, sekin säästeliäästi. Osaston henkilöstö teki hyvää työtä, parhaansa ja sai toteutettua vaikeitakin tavoitteita sekä vastasi hyvin jokapäiväisiin haasteisiin, jotka eivät helpottuneet. Siitä on annettava rehellinen kiitos ja tunnustus jokaiselle työntekijälle. Sivistystoimessa on perinteisesti korostettu koulutuksen resurssien tärkeyttä, koska ne ovat satsausta lapsiin ja nuoriin ja siten tulevaisuuteen. Se on oikea periaate ja tavoite jatkossakin. Aika usein kaipaa myös sitä, että tulevaisuuteen satsattaisiin myös kehittämistyön ja suunnittelutyön riittävillä resursseilla. Arjen pyörittäminen vie niin paljon aikaa, ettei tulevaan ehditä aina paneutua riittävällä ja rauhallisella tavalla. Kun kaupungin on sopeutettava toimintaansa, niin olennaista on sisäisen hallinnon vähentäminen, työn tehostaminen ja toimintojen yksinkertaistaminen. Työntekijöiden vastuuta, oikeuksia ja luottamusta tulee uskaltaa lisätä, valvonnan, kontrollin ja monimutkaisten päätös- ja valmisteluketjujen sijaan. Kaikissa asioissa kokemus on opettaja. Sivistysosasto on edelleen tukemassa hyvän huomisen rakentamista. Kiitos menneestä vuodesta osaston työntekijöille, luottamushenkilöille, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.

3 2 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO SISÄLLYSLUETTELO SIVISTYSOSASTO TULOSALUEET ORGANISAATIOKAAVIO HENKILÖSTÖMÄÄRÄT/TÄYDENNETTY VERSIO TUODAAN KOKOUKSEEN OSASTON TALOUS SIVISTYSLAUTAKUNTA HALLINTO-, TUKIPALVELUT JA PROJEKTIT VARHAISKASVATUS JYVÄLÄNPUISTON PÄIVÄKOTI KALLAAN PÄIVÄKOTI PEURAKADUN PÄIVÄKOTI SÄRKELÄN PÄIVÄKOTI ESIOPETUS KALLAA-ISOKYLÄN ALUE Esiopetussuunnitelman toteutuminen Yhteistyö koulun kanssa Erityistä KESKUSTAN ALUE Esiopetussuunnitelman toteutuminen Yhteistyö koulun kanssa SÄRKIKANKAAN ALUE Esiopetussuunnitelman toteutuminen Yhteistyö koulun, vanhempien ja muiden sidosryhmien kanssa PERUSOPETUS OPPILASMÄÄRÄN KEHITYS OPPILASMÄÄRÄT

4 3 7.3 SÄRKELÄN KOULU Opetussuunnitelman toteutuminen Kodin ja koulun välinen yhteistyö Muuta toimintaa vuoden aikana Oppilashuolto ISOKYLÄN KOULU Opetussuunnitelman toteutuminen Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppilashuolto Erityistä HILLATIEN KOULU Opetussuunnitelman toteutuminen Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppilashuolto Erityistä SEPÄNMÄEN KOULU Opetussuunnitelman toteutuminen Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppilashuolto Erityistä KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA (APIP) KALLAA-ISOKYLÄN ALUE KESKUSTAN ALUE SÄRKIKANKAAN ALUE ESI- JA PERUSOPETUKSEN HANKKEET TÄMÄ TARKISTAA KEMIJÄRVEN LUKIO OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ OPISKELIJAHUOLTORYHMÄN TOIMINTA ERITYISTÄ ITÄ-LAPIN AMMATTIOPISTO (ILO) HALLINTO Toiminta... 39

5 Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon muutostyö Talous PERUSTUTKINTOKOULUTUS Toisen asteen perustutkintokoulutus palvelualoilla Toisen asteen perustutkintokoulutus tuotantoaloilla Perustutkintokoulutuksen kehittäminen Yrittäjyyskoulu AIKUISKOULUTUS Aikuisten ammatillisen koulutuksen toteuttaminen ja kehittäminen Näyttötutkintoon tai osatutkintoon johtavat perus- ja lisäkoulutukset Muu aikuiskoulutus OPPISOPIMUSKOULUTUS YHTEISET PALVELUT ILO-verkko Markkinointi Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hoitaminen (TYKE 2012 JA 2013) Asuntolatoiminta TYHY TOIMINTA VAPAA-AJAN TOIMINNOT KIRJASTO Yleistä Kirjaston yhteiskuntavastuu Uusi asiakasverkkoliittymä Hanke Ikäihmiset ja tietotekniikka Henkilöstö Kirjastoauton hankinta Tapahtumia KULTTUURITOIMI Yleistä Henkilöstö Avustukset, apurahat ja kulttuuripalkinto Elokuvalaitteiston uusiminen Lasten kulttuuritoiminta Taikalamppu-verkostossa Poimintoja muusta toiminnasta LIIKUNTATOIMI Henkilöstö... 61

6 Kylpylä-uimahalli Poukama Liikuntahalli Muu toiminta NUORISOTOIMI Yleistä Henkilöstö Nuorisotilat Hankkeet Nuorisoneuvosto Nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien toiminnan tukeminen Nuorisotapahtumat Kansainvälinen toiminta KEMIJÄRVEN KANSALAISOPISTO YLEISTÄ MÄÄRÄLLINEN KEHITYS OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN TILAT YHTEISTYÖ ERI SIDOSRYHMIEN KANSSA LAATU- JA HANKETOIMINTA HENKILÖSTÖ TALOUS MUUTA KOILLIS-LAPIN MUSIIKKIOPISTO YLEISTÄ TOIMINTA OPETUSSUUNNITELMA HANKKEET KONSERTIT JA MUUT PROJEKTIT KILPAILUT HENKILÖSTÖ TALOUS YHTEISTYÖ RUOKAPALVELU... 77

7 TULOSALUEEN KUVAUS Aluekeittiö Aluekeittiö Puistolan palvelukeskus TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN... 79

8 7 3 Sivistysosasto 3.1 Tulosalueet Sivistysosasto jakautuu yhdeksään (9) tulosalueeseen, jotka ovat: Talous- ja henkilöstöpalvelut Varhaiskasvatus - Lasten päivähoito Perusopetus - Esiopetus - Perusopetus - Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (APIP) Lukio Itä-Lapin Ammattiopisto (ILO) - Yhteiset palvelut - Tuotantoalojen koulutusyksikkö - Palvelualojen koulutusyksikkö Kansalaisopisto - Kemijärvi - Pelkosenniemi - Savukoski Musiikkiopisto - Kemijärvi - Pelkosenniemi - Savukoski - Salla Vapaa-aika - Kirjasto - Kulttuuritoimi - Liikuntatoimi - Nuorisotoimi Ruokapalvelu

9 8 3.2 Organisaatiokaavio Sivistyslautakunta Sivistysosasto Sivistysjohtaja Juha Narkilahti Hallinto- ja tukipalvelut Talouspäällikkö Merja Maijala Päivähoidon johtaja Kaisa Pekkala Jyvälänpuiston päiväkoti Varhaiskasvatus Perusopetus Sivistysjohtaja Juha Narkilahti Hillatien koulu Rehtori Marita Varrio Lukio Rehtori Saana Ruotsala Rehtori Sirkka Pikkuvirta Yhteiset palvelut Koulutusjohtaja Vapaa-aika Kirjasto Kirjastonjohtaja Inkeri Kulpakko Rehtori Tapio Kostamo Pelkosenniemi Itä-Lapin ammattiopisto Kansalaisopisto Musiikkiopisto Rehtori Pirkko Paananen- Vitikka Pelkosenniemi Ruokapalvelu Ruokapalvelupäällikkö Outi Paavola Kallaan päiväkoti Isokylän koulu Rehtori Heidi Laukkanen Tuotantoalat Koulutusjohtaja Ilkka Korkalo Kulttuuri Kulttuurisihteeri Helena Junttila Savukoski Savukoski Aluekeittiöt Ammattiopisto Lapponia Peurakadun päiväkoti Särkelän päiväkoti Särkelän koulu Koulunjohtaja Ilpo Tervonen Sepänmäen koulu Koulunjohtaja Tuija Ahokas Palvelualat Koulutusjohtaja Tuula Häyrinen Nuoriso Nuorisosihteeri Kaisu Kilpeläinen Liikunta Liikuntasihteeri Kari Koskenranta Salla Valmistuskeittiö Hoivakoti Palvelukeittiöt Halmetie Myllylammentie Hillatien koulu Isokylän koulu Jyvälänpuiston päiväkoti

10 9 3.3 Henkilöstömäärät Sivistysosaston palveluksessa oli yhteensä 314 henkilöä, joista vakinaisessa palvelussuhteessa 226 henkilöä. Henkilöstön lukumäärät tulosalueittain Tulosalue Hallinto- ja tukipalvelut Varhaiskasvatus ( alk.) Perusopetus Lukio ILO Vapaa-aika Kansalaisopisto Musiikkiopisto Ruokapalvelu Projektit Yhteensä Henkilöstön lukumäärät tulosalueittain Tulosalue Vakinainen Määräaikainen Yhteensä Hallinto 3 3 Varhaiskasvatus Perusopetus Lukio ILO Vapaa-aika Kansalaisopisto 5 5 sivut. tuntiop Musiikkiopisto sivut. tuntiop. 7 7 Ruokapalvelu Yhteensä Vakinaisten lukumäärässä on mukana kaikki, joilla oli vakinainen palvelussuhde sivistysosastolla , työaika voi olla myös osa-aikainen. Henkilöllä joilla on useampi voimassa oleva palvelussuhde Kemijärven kaupunkiin , on laskettu yhteen kertaan. Määräaikaisten luvussa on avoimen viran/toimen hoitajat ja tilapäinen työvoima.

11 10 Avoimeksi tulevien tehtävien täyttöä kontrolloidaan ns. täyttölupamenettelyllä. Ennen täyttöluvan myöntämistä selvitetään muut keinot tehtävien järjestämiseksi. 3.4 Osaston talous Vuoden 2014 ja vuoden 2013 tilinpäätös ei ole vertailukelpoinen koska varhaiskasvatus on siirtynyt sivistysosa Vuoden 2014 sivistysosaston käyttötalouden toteuma oli seuraava (1000 ) TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Tot. % Toimintamenot ,5 Toimintatulot ,8 Toimintakate ,2 Sivistysosaston toimintakate alitti vuoden 2014 talousarvion 0,5 milj. eurolla. Vuoden 2014 toimintatulojen toteuma oli noin alhaisempi, kuin vuoden 2013 toteuma. Toimintamenojen toteuma oli noin korkeampi, kuin vuoden 2013 toteuma. Toimintatuloja kertyi eli 4,8 % budjetoitua enemmän. Toimintamenot alittuivat eli 1,5 % talousarvioon verrattuna. Toteuma tulosalueittain Hallinto ja projektit TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Varhaiskasvatus Perusopetus Lukio Kansalaisopisto Musiikkiopisto Vapaa-aika Ruokapalvelu Ammatillinen koulutus Sivistysosasto yhteensä

12 Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta kokoontui vuoden 2014 aikana 10 kertaa. Varsinainen jäsen: Suvi Nampajärvi, puheenjohtaja Janne Jussila, varapuheenjohtaja Helena Alatarvas Ilkka Haapalinna Onni Juujärvi Veikko Niemelä Tiina Niemimuukko Antero Ylätalo Paula Suorsa-Varrio Varajäsen: Helena Poikolainen Juha Kunnari Jasmin Tuovila Sanna Sipovaara Kaarlo Jankkila Teuvo Alaloukusa Jaana Hannola Matti Jokiniemi Rainer Wahlsten Kaupunginhallituksen edustajat: Olli-Pekka Salminen, kaupunginjohtaja/ Tuula Kuvaja, vt. kaupunginjohtaja Arto Ojala, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Sipovaara, kaupunginhallituksen edustaja Kauko Jaakkola Kansalaisopiston ja musiikkiopiston asioissa Pelkosenniemen kunnan edustaja: Marjukka Parviainen Savukosken kunnan edustaja: Tanja Kilpelä Sallan kunnan edustaja musiikkiopiston asioissa: Päivi Virkkula Nuorisoneuvoston edustaja: Kaisa Alaräisänen Arto Keto-Tokoi Marja-Liisa Kelloniemi Tapani Niskala Soile Imponen

13 12 4 Hallinto-, tukipalvelut ja projektit Hallinto- ja tukipalvelujen tulosalue antaa sivistysosaston toimintoja tukevia palveluja muille tulosalueille. Toiminnassaan tulosalue ylläpitää ja kehittää oppilaitosten ja sivistystoimen muiden yksiköiden toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä. Vuonna 2014 hallinnossa oli henkilökuntaa sivistysjohtajan lisäksi talouspäällikkö ja toimistosihteeri. Talouspäällikkö siirtyi hallinto-osastolle Toimistotehtävät järjestettiin uudelleen kun talouspäällikkö siirtyi hallinto-osastolle. Syksyn 2014 siirtymäkauden ajaksi siirrettiin Itä-Lapin ammattiopistosta määräaikaisessa työsuhteessa ollut projektisihteeri hoitamaan sivistysosaston (myös ammattiopiston) projekti- ja talousasioita. Loppuvuonna 2014 tehtiin päätös, että varhaiskasvatuksesta siirtyy sisäisesti henkilö toimistosihteerin tehtäviin vuoden 2015 alusta ja tällöin tehtäväkuvaan tulivat myös varhaiskasvatuksen toimistotehtävät ja osa sivistysosaston talouspuolen toimistotehtävistä. Perusopetuksessa, vapaa-aika toimialueella, kansalaisopistossa ja musiikkiopistossa oli käynnissä OKM:n ja OPH:n rahoittamia hankkeita yli 20. Tämän lisäksi Itä-Lapin ammattiopistossa oli OPH:n, Lapin Ely-keskuksen ja EU:n rahoittamia hankkeita käynnissä lähes 20. Vuonna 2013 valmistunut osaston Kehittämissuunnitelma (KESU) jäi kaupunginhallituksessa pöydälle jatkotoimenpiteitä varten. Sen konkretisointi tapahtui samaan aikaan kun kaupunkitasoista tavoiteorganisaatiota laadittiin vuonna Kemijärven kaupungin talous huononi olennaisesti vuoden 2013 aikana ja sen vuoksi osastolta osallistuttiin kahteen valtuustotasoiseen talousseminaariin keväällä ja syksyllä. Näihin valmisteltiin sivistysosaston osalta sekä lyhyen aikavälin että pitkän aikavälin säästötavoitteita. Lisäksi noudatettiin kaupungin keskushallinnon ohjeistuksia talouden tasapainottamiseen. Osaston johtoryhmä kokoontui keskimäärin kahden viikon välein lukuun ottamatta kesäkautta. Koulunjohtajat kokoontuivat niin ikään keskimäärin kahden viikon välein lukuvuoden aikana.

14 13 5 Varhaiskasvatus 5.1 Jyvälänpuiston päiväkoti Jyvälänpuiston päiväkodissa oli varhaiskasvatuksen piirissä n. 60 lasta. Alle 3-vuotiaiden määrä laski, 3 5-vuotiaden määrä sen sijaan kasvoi merkittävästi. Jokaiselle lapselle laadittiin yhteistyössä vanhempien kanssa henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, joka yhdessä Kemijärven kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman kanssa muodostaa perustan yksikön toiminnalle. Toiminnassa leikki ja liikunta ovat edelleen olleet tärkeitä kasvun ja oppimisen menetelmiä. Lasten sosiaaliset - ja vuorovaikutustaidot sekä myös kognitiiviset taidot osittain kehittyivät arjen luonnollisissa tilanteissa. Lapsia tuettiin ja kannustettiin liikkumaan, leikkimään ulkona ja sisällä päiväkotiympäristöä muuntelemalla. Uimahalli Poukaman peilisali on edelleen ollut viikoittain päiväkodin käytössä. Retket monipuoliseen lähiympäristöön, kirjastoon ja erilaisiin tapahtumiin kuljettiin jalan. Syyskaudella osallistuttiin kahden viikon ajan valtakunnalliseen liikuntatapahtumaan järjestämällä erilaisia liikuntatuokioita sisällä ja ulkona sekä lähiympäristössä. Koko perheen liikuntaseikkailu järjestettiin keväällä. Viisivuotiaat retkeilivät Oinaan koululla, jossa heillä oli mahdollisuus osallistua teatteripajatyöskentelyyn. 5.2 Kallaan päiväkoti Kallaan päiväkodissa toteutetaan Kemijärven kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman mukaista päivähoitoa. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä lapsen vanhempien kanssa oma henkilökohtainen suunnitelma, jossa seurataan lapsen kehitystä vuoden aikana. Luonto ja liikunta ovat lähellä päiväkodin toimintoja erilaisten retkien muodossa. Päiväkoti käyttää ahkerasti kirjastoauton palveluja ja lapset saavat lainata mieluisiaan kirjoja ja kuunnella satutunteja. Päivähoito on tehnyt hyvää yhteistyötä Kemijärven kirjaston kanssa osallistumalla sen järjestämiin teatteriesityksiin ja työpajoihin Oinaan vanhalla koululla ja kulttuurikämpällä. Kallaan päiväkodissa, kuten koko päivähoidossa on perinteeksi muodostunut Kalevalan päivän juhla, johon lasten isovanhemmat kutsutaan. Teemme yhteistyötä vuosittain Kemijärven seurakunnan, hammashoitolan ja poliisin sekä pelastuslaitoksen kanssa lapsille suunnatun opetuksen ja valistuksen muodossa.

15 14 Kaupunkimme päivähoidon erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevat lapset ovat integroituneina päiväkotien lapsiryhmissä. Heille tarjottava kuntoutus järjestetään pääosin päivähoitopäivän aikana. Kallaan päiväkodin yhteistyö Lks:n, Kolpeneen, eri terapeuttien ja kuntoutusohjaajien kanssa on tiivistä. 5.3 Peurakadun päiväkoti Peurakadun päiväkoti oli 22-paikkainen päiväkoti. Alle 3-vuotiaita lapsia oli 14 ja 3 4- vuotiaita oli 8. Toiminnassa painotettiin pienryhmätoimintaa. Pienryhmissä kasvua, kehitystä ja oppimista tuettiin monipuolisten ohjattujen toiminnallisten tuokioiden kautta. Vapaaleikin ja ohjatun leikin merkitystä korostettiin. Lähiympäristöön, rakennettuun ja rakentamattomaan, tehtiin retkiä sekä sydäntalvella että keväällä. Päiväkodin arjessa kiinnitettiin huomiota turvallisuuteen ja lasten ja aikuisten välisen vuorovaikutuksen sujumiseen. Kevään 2014 aikana Särkikankaalle alettiin rakentaa uutta päiväkotia entiseen oppilasasuntolaan, jonne myös Peurakadun lapset aikanaan siirtyvät. Peurakadun päiväkoti lakkautettiin Lapset siirtyivät Särkelän päiväkotiin. 5.4 Särkelän päiväkoti Kaikille päiväkotiin tuleville lapsille laaditaan yhdessä vanhempien kanssa henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, jota jatkossa päivitetään aina uuden toimintakauden alkaessa. Toiminnan suunnittelussa on näiden varhaiskasvatussuunnitelmien ohella käytössä Kemijärven kaupungin päivähoidon yhteinen varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen yksilölliset tarpeet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Päiväkodissa on myös kuntouttavaa päivähoitoa sitä tarvitseville lapsille. Yhteistyö vanhempien kanssa on päivittäistä ja tapahtuu lasta tuotaessa ja haettaessa. Lapsen päivä koostuu monipuolisesta toiminnasta yhdessä toisten lasten ja ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa. Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon lasten toiveet ja tarpeet. Lapsen oppimisessa keskeisiä toimintamuotoja ovat leikki ja liikunta, joille pyritään järjestämään aikaa ja tilaa päivittäisessä toiminnassa. Monipuolisimmat liikuntamuodot on mahdollista toteuttaa liikuntahallissa, jonka tilat ovat päiväkodin käytössä kerran viikossa. Elokuussa 2014 Peurakadun päiväkodin lapset siirtyivät Särkelän päiväkotiin, jonka jälkeen 1-5-vuotiaita lapsia oli kirjoilla 45.

16 15 Syksyn aikana on seurattu uuden päiväkodin saneerauksen valmistumista viereiseen rakennukseen. 6 Esiopetus Perusopetuslain mukaan esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lapsen oppimisedellytyksiä. Keskeistä on lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon tukeminen. Myönteisiä oppimiskokemuksia tarjotaan kannustavassa ilmapiirissä. Toiminta pohjautuu Kemijärven esiopetussuunnitelmaan ja esioppilaille laaditaan henkilökohtaiset esiopetussuunnitelmat yhdessä vanhempien kanssa. 6.1 Kallaa-Isokylän alue Esiopetussuunnitelman toteutuminen Kevätkaudella 2014 Kallaan esiopetuksessa oli 10 lasta. Syyskaudella esikoulunsa aloitti 19 lasta. Yksi lapsi siirtyi syksyn aikana Särkelän esiopetukseen ja lasten lukumääräksi vakiintui 18. Esiopetuksen toiminta oli suunnitelmallista ja tavoitteellista. Toimintaa ohjasi Kallaan päiväkodin esiopetussuunnitelma, joka on laadittu Kemijärven kaupungin esiopetussuunnitelman pohjalta. Jokaiselle esikoululaiselle laadittiin yhdessä vanhempien kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Tarvittaessa esikoululaisille laadittiin pedagogisia arvioita tehostetun oppimissuunnitelman tekemistä varten Yhteistyö koulun kanssa Esikoululaiset kävivät kevätkaudella kaksi koulujaksoa: toinen kahden viikon ja toinen viikon mittainen jakso. Haastavien sääolosuhteiden vuoksi esikoululaiset eivät päässeet hyödyntämään koulun luistelukenttää eivätkä koulun piha-aluetta. Koulujakson yhteydessä toukokuussa esikoululaiset saivat tutustua tulevaan luokanopettajaansa ja vierailivat hänen luonaan parin tunnin verran. Särkelän päiväkodissa esiopetustaan käyvä lapsi, jonka lähikoulu on Isokylän koulu, pääsi näin tutustumaan tulevan opettajan lisäksi tuleviin luokkakavereihinsa.

17 16 Syyskaudella koulujaksolla esikoululaiset jäivät myös päivähoitoon Isokylän koululle. Järjestely toimi hyvin ja jokaisen lapsen/perheen tarpeisiin pyrittiin vastaamaan yksilöllisellä tavalla. Lasten edestakainen liikkuminen koulun ja päiväkodin välillä väheni. Lapsille jäi enemmän aikaa leikkimiseen koulun toimintaympäristössä ja piha-alueellakin Erityistä Esiopetuksessa painotettiin sosiaalisia taitoja sekä ryhmässä toimimista. Näitä taitoja harjoiteltiin erityisesti leikissä, niin vapaassa kuin ohjatussakin leikissä. Leikki itsessään koettiin tärkeäksi lapsen arkielämässä. Esioppilaiden liikkumiseen on kiinnitetty huomiota ja liikuntaa on pyritty aktiivisesti lisäämään. Esikoululaiset ovat olleet mukana Varpaat vauhtiin liikuntakampanjoissa. 6.2 Keskustan alue Esiopetussuunnitelman toteutuminen Esiopetus järjestettiin Jyvälänpuiston päiväkodilla. Kevätlukukaudella lapsia oli 9 ja syksyllä 13. Yhdessä vanhempien kanssa laadittu esioppilaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma ja Kemijärven kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma ovat olleet toiminnan perustana. Leikki on ollut tärkein opetusmenetelmä. Tärkeimpiä tavoitteita ovat olleet sosiaalisten- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä ryhmässä toimiminen. Lasten liikkuminen ja liikunnalliset taidot ovat edelleen olleet keskeisessä asemassa toiminnassa. Sisäliikuntaa on järjestetty sekä päiväkodilla että uimahallin tiloissa. Talvella päiväkodin takapihalla oli hiihtolatu jokapäiväisessä käytössä. Pidempiä hiihtoretkiä tehtiin Pöyliöjärvellä. Lähellä oleva luonto sekä rakennetut käyntikohteet ovat olleet kävelymatkan päässä. Syksyllä esioppilaat osallistuivat kahden viikon varpaat vauhtiin liikuntatempaukseen ja keväällä koko perheen liikuntaseikkailutapahtumaan. Esikoululaiset kävivät kevätretkellä Oinaan koululla, jossa heille oli mahdollisuus osallistua teatterin tekemiseen työpajoissa prinsessa Homssantomssan kanssa.

18 Yhteistyö koulun kanssa Yhteistyötä Hillatien koulun kanssa tehtiin keväällä ja syksyllä. Koulujaksoja oli keväällä ja syksyllä. Opettajat tapasivat toisensa keväällä siirtopalaverissa ja syksyllä toiminnan suunnittelupalaverissa. 6.3 Särkikankaan alue Esiopetussuunnitelman toteutuminen Särkelän esiopetuksen toiminnassa on painottunut toiminnallinen oppiminen, vuorovaikutustaitojen tukeminen, ohjattu- ja vapaaleikki, yhdessä toimiminen ja tutkiminen, taideaineet sekä yhteistyö. Koulun liikuntatilat, ladut ja luistinrata sekä liikuntahallin läheisyys mahdollistavat monipuolisen liikunnan harjoittamisen. Keväällä 2014 esiopetusta sai 16 lasta, joista yksi lapsi oli Esi2-oppilas. Ryhmä toimi Särkelän koulun esiopetusluokassa ja toiminnasta vastasi lastentarhanopettaja ja Esi2-oppilaalla oli henkilö-kohtainen avustaja. Syksyllä 2014 esiopetusikäisiä esikoululaisia oli 23, joista yksi oli Esi2 oppilas. Esioppilaat jaettiin kahteen ryhmään ja esiopetuspaikkana oli Särkelän koulun kaksi esiopetusluokkaa. Toiminnasta vastasi kaksi lastentarhanopettajaa. Työparina toisessa ryhmässä oli aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja ja Esi2 oppilaalla oli henkilökohtainen avustaja Yhteistyö koulun, vanhempien ja muiden sidosryhmien kanssa Särkikankaan alueen esi- ja alkuopetuksen yhteistyö on toiminut hyvin. Esikoululaiset ja alku-opetuksen oppilaat jaettiin pienryhmiin. Näissä pienryhmissä järjestettiin opettajien johdolla keväällä kuukausittain ja syksyllä jonkin verran harvemmin erimuotoisia toiminnallisia oppimis- ja toimintatapahtumia kuten paja-, liikunta- ja retkipäiviä sekä leikki- ja pelipäiviä. Yhteistoiminnassa on painottunut toiminnallinen oppiminen, yhdessä tekeminen ja leikin ilo. Yhteistyötä lasten vanhempien kanssa toteutettiin keskusteluilla, viikoittaisilla viikkotiedotteilla reissuvihkon muodossa sekä puhelimitse. Myös isovanhemmat on huomioitu esikoulussa muistamalla heitä erityisesti Kalevalan päivän isovanhempien juhlalla.

19 18 Seurakunnan ja kaupungin kulttuuritoimen kanssa yhteistyö on edelleen toiminut hyvin. Erilaiset vierailut, retket, teatterit ja kirkossa käynnit sekä jouluna että keväällä ovat piristäneet esikoululaisten arkea.

20 19 7 Perusopetus 7.1 Oppilasmäärän kehitys Oppilasmäärän kehitys Oppilasmäärät Hillatien koulu Isokylän koulu Särkelän koulu Sepänmäen koulu Oppilasmäärä 231 Oppilasmäärä 172 Oppilasmäärä 97 Oppilasmäärä 20

21 Särkelän koulu Opetussuunnitelman toteutuminen Koulun opetus pohjautuu opetussuunnitelmaan, jota opettajat opetuksessaan noudattavat. Yksittäisten oppituntien ja koko koulun yhteisten tapahtumien toteuttamisessa on noudatettu opetussuunnitelman määräyksiä ja tavoitteita. Perinteisen luokkahuoneopetuksen lisäksi lukuisilla erilaisilla tempauksilla, tapahtumilla, teemapäivillä ja retkillä olemme pyrkineet siihen, että määrätyt tavoitteet on täytetty. Kevätlukukauden 2014 omana tavoitteenamme oli äidinkielen ja kirjallisuuden, erityisesti lukemisen korostaminen vuoden mittaan. Tämän tavoitteen tiimoilta järjestettiin mm. lukukampanja, kirjavinkkausta kaikille luokille sekä PopUp kirjasto koululle. Lisäksi kirjastoauton, pääkirjaston sekä koulun oppilaskirjaston käyttö on ollut aktiivista. Tämän lisäksi tavoitteenamme oli Liikkuva koulu hankkeen toteutus koulussamme. Hanke toi liikuntaa merkittävästi koulupäiviimme kevätlukukaudella 2014 ja oli kiinteä osa arkeamme. Hankkeen puitteissa järjestimme useita liikunnallisia tapahtumia kevätlukukauden aikana. Syyslukukauden 2014 tavoitteitamme ovat yhteisöllisyyden edistäminen, laadukkaan opetuksen järjestäminen, liikkuva koulu hankkeen toteutus ja jatkojalostus sekä vastuullisuuden korostaminen lasten koulunkäynnissä. Näistä tavoitteista liikkuva koulun toimintoja on järjestetty useita jo syyslukukauden aikana, mm. välituntimaraton, ulkoilupäivä, puolukkaretki sekä välituntisalibandyturnaus luokille 3-4. Yhteisöllisyyttä olemme pyrkineet edistämään toiminnoilla, joissa oppilaat pääsevät toimimaan yhdessä yli luokkarajojen. Kun kaikki oppilaat esikoulusta kuudenteen luokkaan ovat tuttuja keskenään, on kiusaaminenkin vaikeampaa. Tätä tavoitetta olemme toteuttaneet mm. sekaryhmien ulkoilupäivän muodossa, jolloin kaikki oppilaat jaettiin sekaryhmiin ja ryhmät toimivat koko päivän yhdessä. Ryhmät suunnittelivat itselleen ryhmätunnukseksi rintamerkin, valmistivat sen ja tämän jälkeen ryhmät kiersivät pihalla olleen kuudesta liikuntarastista koostuneen rastiradan läpi. Vastaavia teemapäiviä on tulossa kevätlukukaudella kaksi lisää. Yhteisöllisyyden merkeissä koululle perustettiin syyslukukaudella myös oppilaskunta, jonka tehtävänä on mm. pyrkiä kehit-

22 21 tämään oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia koulussa sekä järjestää oppilaille pienimuotoisia koulun toimintaa tukevia tempauksia. Sekä kevät- että syyslukukaudella 2014 tavoitteenamme on ollut myös jatkuva ja tiivis yhteistyö esiopetuksen kanssa. Tämä tavoite on toteutunut kiitettävästi, sillä Särkelän päiväkodin esiopetusryhmä on toiminut Särkelän koulun yhteydessä ja he ovat osallistuneet koulumme toimintoihin kiinteästi. Lisäksi esi- ja alkuopetuksessa on järjestetty kalenterivuoden mittaan useita yhteisiä pajapäiviä mm. jouluaskartelujen muodossa Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun välistä yhteistyötä on toteutettu monessa muodossa. Puhelinkeskustelut, Wilma-viestit, vanhempainvartit ja vanhempainillat ovat kiinteä osa koulun arkea. Kevätlukukaudella järjestettiin kauneimmat koululaulut tilaisuus, jossa huoltajia ja muita kaupunkilaisia kutsuttiin laulamaan vanhoja koululauluja juhlasaliin. Syyslukukaudella järjestettiin vanhempainilta sekä kodin ja koulun jalkapalloilta, jossa huoltajia kutsuttiin pelaamaan jalkapalloa koulun pihalle yhdessä lasten kanssa. Lisäksi joulujuhla kokosi juhlasalin täyteen juhlakansaa joulukuussa Koulullamme toimii vanhempainneuvosto, joka kokoontuu sekä syys- että kevätlukukaudella. Vanhempainneuvosto osallistuu koulun toiminnan suunnitteluun ja joskus myös toteutukseen Muuta toimintaa vuoden aikana Kevätlukukausi 2014: PopUp-kirjasto koululla. Kirjavinkkausta kaikille luokille. -Tammi-helmikuu: välituntisalibandyturnaus 3-4 luokille Läksynä liikkua päivä, eli kaikilla oppilailla läksynä liikkua reippaasti illan aikana 45 minuuttia. Tempaus on osa Liikkuva koulu hanketta Liikkuva koulu hankkeeseen liittyvät olympialaiset kaikille Särkelän koulun oppilaille. -Tammi-helmikuu: lukukampanja kaikille oppilaille. Luetuista kirjoita oppilaat täyttivät lumihiutaleen muotoisen palautelapun, jotka koottiin aulan seinälle.

23 22 -Viikot 11, 12 ja 13: Liikkuva koulu hankkeeseen liittyvä KouluFinlandia -hiihto koulun pihalla olevalla ladulla Liikkuva koulu hankkeeseen liittyvä Freestyle päivä kaikille oppilaille koulun pihalla. Mika Fält opetti halukkaita hyppäämään pihalle rakennetusta hyppyristä Koulupoliisi Pentti Savolainen vieraili koululla. Poliisi piti tunnin kaikille luokille ja pihalla oli tutustuttavana poliisiauto Koko koulu hiihtoretkellä Peurakankaalla. -Viikko 16: koko koulun perinteinen kuvataiteen tuntien töiden kevätnäyttely Kulttuurikeskuksen aulassa Musiikkiopiston soitinesittely luokille Kuudes luokka yleisurheilun joukkuekilpailussa (Hese-kisat) Rovaniemellä kuudennen luokan leirikoulu Syötekeskuksessa Pudasjärvellä. Syyslukukausi 2014: Liikkuva koulu hankkeeseen liittyvä välituntimaraton alkaa ja kestää kolme viikkoa Liikkuva koulu hankkeeseen liittyvä puolukkaretki. Pienimmät oppilaat puolukassa Puustellin seudulla ja isommat oppilaat pyöräilivät Pöyliönperälle koko koulun vanhempainilta Liikkuva koulu hankkeeseen liittyvä vanhempien ja lasten yhteinen jalkapalloilta koulun kentällä Liikkuva koulu hankkeen tiimoilta järjestetty koko koulun liikuntapäivä koulun pihalla. Oppilaat jaettiin sekaryhmiin, jotka askartelivat itselleen ryhmämerkin ja sen jälkeen ryhmät kiersivät pihalle valmistetun kuuden rastin mittaisen rastiradan läpi. -Viikko 43: Oppilaskunnan perustaminen Särkelän kouluun. Joka luokalta valittiin kaksi edustajaa oppilaskuntaan Seurakunnan kanssa yhteistyössä toteutettu adventtiajan aamunavaus koululla. Mukaan kutsuttiin vanhempia ja muita kaupunkilaisia Liikkuva koulu hankkeeseen liittyvä Läksynä liikkua päivä, eli kaikilla oppilailla läksynä liikkua reippaasti illan aikana 45 minuuttia itsenäisyyspäivän lipunnosto yhdessä Sepänmäen koulun oppilaiden kanssa koulun joulujuhla juhlasalissa koko koulun joululauluhetki salissa.

24 Oppilashuolto Oppilashuoltoryhmän kokoontumisia on koulullamme säännöllisesti. Ryhmään kuuluvat koulunjohtaja, erityisopettaja, luokanopettaja, koulukuraattori sekä kouluterveydenhoitaja. Terveydenhoitaja on tavattavissa koululla kerran viikossa, koulukuraattori useammin, koska hänen työhuoneensa sijaitsee koululla. Koulukuljetukset järjestetään joko taksilla tai paikallisbussien vakiovuoroilla. Olemme jo vuosia panostaneet kuljetusten valvontaan, eli koulunkäynninohjaaja valvoo kuljetuksiin lähdön, jotta autoon nouseminen oli turvallista ja kuljetukset pääsisivät matkaan ajoissa. Tämä työllistää koulunkäynninohjaajia, mutta se helpottaa valtavasti kuljetusten sujuvuutta ja lisää turvallisuutta. Olemme saaneet tästä positiivista palautetta mm. kuljetusyrittäjiltä. Kuljetukset toteutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti yhteistyössä Sepänmäen ja Hillatien koulujen kanssa. Kouluruokailun toteutumiseen kiinnitämme huomiota päivittäin. Jokaiselle varmistetaan riittävä aika ruokailuun. Lisäksi huolehdimme siitä, että jokaisen oppilaan ruoka-annos on riittävän kokoinen ja se sisältää myös salaattia. 7.4 Isokylän koulu Opetussuunnitelman toteutuminen Opettajat ovat toteuttaneet opetusta opetussuunnitelman mukaisesti eri opetusmenetelmiä käyttäen. Toimintavuoden teemana ovat olleet edelleen tapakasvatus ja hyvät tavat. Kasvatuksessa on pyritty erityisesti hyvään käytökseen ja toisen ihmisen huomioon ottamiseen ja myönteiseen suhtautumiseen. Tavoitteeseen edetään askel kerrallaan aktiivisesti puuttumalla.

25 24 Erityisopetusresurssia on käytetty oppimis- ja keskittymisvaikeuksista kärsivien oppilaiden opetukseen. Erityisopetuksen tavoitteisiin pääseminen on parantunut kahden erityisopettajan työmäärällä, mutta erityisopetuksen pienryhmätarve on akuutti. Syksystä lähtien koulullamme on toiminut joustavan perusopetuksen ryhmä JOPO, jossa opiskelee Hillatien koulun ja Isokylän koulun kahdeksas ja yhdeksäsluokkalaisia. Opetustyö on toteutettu alakoululaisten osalta 2-jaksojärjestelmän ja yläkoululaisten 5- jaksojärjestelmän avulla oppiaineita jaksottamatta, mahdollisimman pienin lukujärjestysmuutoksin. Tämä ratkaisu on koulussamme todettu hyväksi niin oppimisessa kuin opettajien työmäärän tasaisessa jakautumisessa koko lukuvuodelle. Oppilaat ovat saaneet välitodistuksen ja lukuvuositodistuksen, Wilmajärjestelmän käyttö koetulosten kirjaamisessa on korvannut aikaisemmin käytössä olleen arviointikortin. Tuntikehys on luonut puitteet, jonka mukaan on käytännössä toteutettu opetusjärjestelyt. Alaluokilla jakotunteja on käytetty äidinkielen, matematiikan, englannin opetuksessa sekä suurissa musiikkiryhmissä. Työtä riittää niin eritasoisten oppilaiden oppimisen huomioimisessa kuin koulunkäynnissä ongelmia omaavien oppilaiden tukemisessakin. Koulunkäynninohjaajat ovat olleet tärkeä apu opetuksen toteuttamisessa Kodin ja koulun välinen yhteistyö Isokylän koulun vanhempainneuvosto kokoontui kevätlukukaudella 4 kertaa ja syyslukukaudella kolme kertaa. Tavoitteena on ollut kokoontua vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. Vanhempainneuvosto keskusteli kokouksissa monista koulun toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista. Kevätlukukaudella vanhempainyhdistys järjesti Kevättohinat, joihin osallistui noin 300 henkilöä. Kevättohinoiden yhteydessä kerätyistä vanhempainneuvoston varoista jaettiin kevätlukukauden päättäjäisissä jokaisen luokka-asteen yhdelle oppilaalle 20 euron stipendi, ns. hyvä tyyppi stipendi. Syksyllä vanhempainneuvosto osallistui Kodin ja koulun päivän järjestämiseen.

26 25 Wilman käyttöönotto on monipuolistanut koulun ja kodin yhteistyötä. Oppilaiden aloitteesta kaikilla yläkoulun oppilailla on oikeudet Wilma -järjestelmään. Oppilailla on mahdollisuus katsoa lukujärjestys, kokeet, koetulokset, tuntimerkinnät ja viestittää opettajien kanssa Wilmassa. Luokkiin sijoitetut opettajien tietokoneet ovat edesauttaneet opettajien aktiivista yhteydenpitoa. Koteihin on tiedotettu Wilman lisäksi puhelimen, kirjeen sekä sähköpostin avulla. Vanhemmat ovat aktiivisesti ottaneet yhteyttä koulun rehtoriin ja opettajiin koulutyöhön ja oppilaisiin liittyvissä asioissa. Syystiedotteen mukana koteihin jaettiin päivitetyt koulun järjestyssäännöt. Jokaisella luokkatasolla on ollut vähintään yksi vanhempainilta. Lisäksi luokanvalvojat ovat järjestäneet omille luokilleen luokkakohtaisia vanhempien tapaamisia ja vanhempainvartteja. Näissä tilaisuuksissa on keskusteltu tavanomaisten opiskeluun ja oppilaan valintoihin liittyvien asioiden lisäksi kodin ja koulun yhteisistä kasvatustavoitteista ja koulun toimintatavoista. Syksyn lauantaityöpäivään yhdistimme Kodin ja koulunpäivän. Päivä aloitettiin rehtorin kahveilla ja vanhempainillalla, jossa aiheina olivat uusi oppilashuoltolaki, OPS2016 sekä kouluverkko. Päivän aikana vanhemmat saivat osallistua lasten oppitunneille sekä yläluokkien ja yhteistyökumppaneiden järjestämille toimintarasteille. Päivä huipentui haastejalkapallootteluun Oppilashuolto Keväällä oppilashuoltoryhmä, johon kuului rehtori, vararehtori, erityisopettaja, kuraattori ja terveydenhoitaja sekä yläkoulun osalta opinto-ohjaaja, kokoontui kerran viikossa. Oppilashuoltoryhmän palavereissa on paneuduttu koulussa esiintyviin työrauha- ja käyttäytymisongelmiin, oppilaiden poissaoloihin ja kiusaamistapauksiin. Kevätlukukaudella tehtiin oppilaille ns. huolikartoituksia. Luokanvalvoja tai luokanopettaja oli läsnä oppilashuoltoryhmässä, kartoituksen tuloksia ja tarvittavia jatkotoimenpiteitä läpikäytäessä. Kotiin oltiin yhteydessä jokaisen oppilaan osalta oli huolta tai ei. Syyslukukauden alussa astui voimaan uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Sen myötä koulumme oppilashuoltoryhmän työskentely muuttui. Oppilashuoltoryhmän nimeksi vaihdettiin koulukohtainen oppilashuoltoryhmä. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä oli vastata oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta

27 26 ja arvioinnista. Koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä ei enää käsitelty oppilaskohtaisia asioita, vaan niitä varten perustettiin oppilaskohtaisesti monialainen asiantuntijaryhmä yhdessä huoltajan kanssa. Syyslukukauden aikana on Kemijärven kaupungissa työstetty perusopetuksen koulujen yhteistä oppilashuoltosuunnitelmaa. Suunnitelman työstämistä varten perustettiin työryhmä, jossa olivat koulultamme mukana vararehtori, terveydenhoitaja ja kuraattori. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain myötä luovuttiin ns. huolikartoituksista. Koulukuljetukset järjestetään pääsääntöisesti paikallisbussien vakiovuoroilla ja takseilla. Koulukuljetuksissa liikennöitsijän aikataulu on aiheuttanut haasteita lukujärjestyksen laatimiseen. Olemme kuitenkin pystyneet vähentämään taksikuljetuksia kiinnittämällä huomiota lukujärjestysteknisiin seikkoihin. Terveydenhoitajan ja kuraattorin palvelujen lisääntymisen myötä on koulullamme pystytty entistä paremmin vastaamaan oppilaiden tarpeisiin. Kuraattori on oppilaskohtaisen työn lisäksi vieraillut luokissa sekä ohjannut Friends-ohjelmaa 6. lk:lle yhdessä etsivä nuorisotyöntekijän kanssa. Kouluruoka on hyvää ja sitä on ollut riittävästi. Ruokailu ruokalassa toimii hyvin kahdessa vuorossa Erityistä Arkista koulutyötä ovat virkistäneet teemapäivät ja vierailut, erilaiset asiantuntijaesitykset koulussa, työelämään tutustumisjaksot sekä yhteiset retket ja opettajien ja oppilaiden väliset haasteottelut. Koulutyötä ovat hankaloittaneet huonot nettiyhteydet ja puutteellinen TVT-välineistö. Nettiyhteyksiä on hiukan saatu parannettua mokkuloilla, mutta oppilaiden käytössä on edelleen vajaa määrä laitteistoa. Koulullamme on kokeiltu jo uuden opetussuunnitelman mukaista koodausta kummituntien yhteydessä. Esikoululaiset ovat totuttaneet koulujaksot ja tutustuneet kummioppilaiden ja opettajien avustuksella kouluun kahdella kahden viikon kestoisella koulujaksolla. Yhteistyö esikoululaisten kanssa on koettu hyväksi harjoitteluksi kouluun tutustumisen kannalta. Koulun kevätjuhlaan osallistui oppilaiden ja henkilökunnan lisäksi yhdeksäsluokkalaisten vanhempia,

28 27 sekä useita alakoululaisten vanhempia. Kuusijuhla järjestettiin parittomien luokkien oppilaiden, opettajien ja ohjaajien yhteistyöllä. Kevään talviliikuntapäivän osallistumisvaihtoehtoina olivat lumirieha Pöyliövaaran kentällä, laskettelu- ja hiihtoretki Pyhätunturille sekä hiihtoretki Peurakankaalle. Päivä oli kaikin osin onnistunut. Syksyllä järjestettiin liikunnallinen iltapäivä lähimaastoon pyöräilyn ja ulkoilun merkeissä. Koulupäivän jälkeen muutamat oppilaat ovat vielä jääneet jatkamaan päivää kerhoilun merkeissä; liikunta-, salibandy-, jalkapallo-, tekstiilityö- ja askartelukerhoissa. Piha-alue on edelleen todettu toimivaksi ja se on aktiivisesti käytössä, peliareena kesällä ja kaukalo talvella. Oppilaat ovat viihtyneet koulun pihalla niin vapaa-aikana kuin välitunneillakin. Välitunnit ovat sujuneet hyvin yhdessä pienten ja isojen kanssa. Liikkuva koulu hankkeen myötä on välituntitoimintaan saatu mm. välkkärit liikuttamaan oppilaita, lisää välituntivälineitä sekä erilaisia välituntitempauksia. Koulun yhteistyökumppaneina ovat toimineet monet paikalliset seurat ja yhdistykset, jotka ovat antaneet oppilaille tunnustuspalkintoja mm. hyvästä käyttäytymisestä ja palkinneet metsävisan parhaita oppilaita. Yhteistyö niin eri koulujen kuin muiden koulun kanssa yhteistyötä tekevien tahojenkin kanssa on sujunut hyvin. Oppilaat ovat mm. saaneet vaikuttaa Kansalaisraadin kautta heitä askarruttaviin asioihin. 7.5 Hillatien koulu Opetussuunnitelman toteutuminen Opettajat ovat edenneet opetuksessaan opetussuunnitelman mukaisesti. Keskeiset kasvatus- ja oppimistavoitteet on saatu toteutettua kaikissa oppiaineissa. Lähes kaikki opettajamme ovat muodollisesti päteviä. Koulussamme toimi keväällä kolme ja syksyllä kaksi muodollisesti epäpätevää opettajaa.

29 28 Erityisopetusta ja tukiopetusta on pyritty kohdentamaan mahdollisimman hyvin niiden tarvitsijoiden kesken. Suunnitelmallinen toiminta, mutta tarvittaessa nopea reagoiminen muuttuvissa tilanteissa on toteutunut, jotta jokainen saa tarvitsemansa tuen. Opiskeleminen joustavan perusopetuksen ryhmässä on mahdollistanut jokaiselle ikäluokan oppilaalle päättötodistuksen, joita viime keväänä annettiin 7 oppilaalle Kodin ja koulun välinen yhteistyö Vanhempainiltoja oli sekä keväällä että syksyllä kaikille luokka-asteille. Yhdeksänsille luokille oli koko kaupungin yhteinen vanhempainilta kulttuurikämpällä. Wilma on tärkein yhteydenpidon väline kodin ja koulun välillä. Syyslukukauden alussa järjestettiin perinteiset uskalla sanoa ei leirit 7-luokkalaisille. Vanhempainyhdistystä käynnisteltiin taas toimintaan pienen tauon jälkeen, mutta siihen ei ollut innokkuutta vanhempien keskuudessa Oppilashuolto Koulukuljetuksessa oli keväällä 54 ja syksyllä 68 oppilasta. Lukujärjestyksen laadinnassa kuljetusten määrän minimoiminen on saatu onnistumaan yhdessä muiden koulujen kanssa. Oppilaille tulee odotustunteja kuljetuksista johtuen, mutta määrä/oppilas on saatu pysymään enintään kolmena tuntina viikossa. Yhdenkään oppilaan koulumatkaan käytetyn ajan pituus odotustunteineen ei ole ylittänyt lain määräämää aikaa (1-6 lk 2,5h ja 7-9lk 3,5h) Ruokailu on järjestetty kahdessa vuorossa, klo ja ja ruokailut sujuivat ahtaudesta huolimatta hyvin. Ruokalistaan on lisätty lähiruokaa, syksyllä uutena oli erinomainen porokiusaus ja keväällä 2014 on tullut paikallinen kalaruoka maistuu myös oppilaille. Elokuussa tuli voimaan uusi opiskelijahuoltolaki, jonka vuoksi syksyn ajan työryhmä on työstänyt paikallista oppilashuoltosuunnitelmaa. Uuden lain tuomat muutokset on otettu käytäntöön niiltä osin, kuin se on ollut mahdollista jo syksyllä. Tavoite, varhainen välittäminen ongelmien kasvamisen välttämiseksi, on saavutettu hyvin. Oppimisen tuen ryhmässä päätettiin tarpeellisista tukitoimista niitä tarvitseville oppilaille sekä seurattiin niiden vaikuttavuutta. Keväällä ja syksyllä kokoontui laajennettu oppilashuoltoryhmä, jossa mukana olivat edustajat lastensuojelusta, perhe- ja mielenterveystoimistosta, terveydenhuollosta, nuorisotoimesta sekä koulujen edustajat.

30 Erityistä Oppilaskunta ja tukioppilaat ovat toimineet aktiivisesti kouluviihtyvyyden ja yhteisöllisyyden rakentamiseksi. 9-luokkalaiset ovat mm. pitäneet kahvilaa kaksi kertaa viikossa. Koulussamme toimi viikoittain tyttöjen koripallo- ja liikuntakerho, jalkapallo-, sähly-, näytelmä- sekä shakkikerho. Teknisentyönkerho toimi koko lukuvuoden ajan. Kerhojen toiminta mahdollistui opetushallituksen kerhoihin kohdistetulla hankerahoituksella. Koulumme oli mukana kahdessa hankkeessa. Liikkuva koulu-hanke, jonka ansiosta olemme voineet kehittää välituntiliikuntaa uusien liikuntavälineiden avulla sekä Vitostie verkossa - hanke, joka on lukion kanssa yhteinen. Erilaisia retkiä järjestettiin toimintasuunnitelman mukaisesti. Opinto-ohjaajamme johdolla 9 luokkalaiset pääsivät tutustumaan Kemijärven sekä Rovaniemen ammattiopistoihin, Kemijärven lukioon sekä 4H-yhdistyksen järjestämälle yritysvierailulle Kuusamon Pölkky Oy:hyn. 7.6 Sepänmäen koulu Opetussuunnitelman toteutuminen Opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet on saavutettu hyvin. Kaikki oppilaamme kuuluvat erityisen tuen piiriin ja siten opiskelevat HOJKSn mukaan, jolloin yksilöllisiin tarpeisiin pystytään vastaamaan niin oppimäärissä kuin sisällöissäkin sekä opetusjärjestelyissä. Koulun ulkopuolinen toiminta on jälleen ollut runsasta. Näin on pystytty tarjoamaan oppilaille kasvun ja kehityksen kannalta merkittäviä tapahtumia niin liikunnan (yleisurheilukilpailut) kuin kulttuurinkin (paikkakunnalla järjestetyt koululaiskonsertit, teatteriesitykset) saralla. Yhteistyö Särkelän koulun kanssa on jatkunut tiiviinä. Uimahallikäyntejä on ollut noin kerran kuukaudessa. Lisäksi luokkakohtaisilla retkillä on tutustuttu paikallisiin museoihin ja taidenäyttelyihin. Yläasteen oppilaat ovat suorittaneet TET-jakson viikon mittaisena sekä kevät- että syyslukukaudella. Lisäksi

31 30 on pidetty erilaisia teemapäiviä, esim. aikakausilehtien parissa sekä osallistuttu Taksvärkkipäivään Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun välinen yhteistyö on ollut lähes päivittäistä reissuvihkojen, puheluiden ja tapaamisten muodossa. Myös Wilman käyttö on tehostunut yhteistyön välineenä. Vanhemmat ovat osallistuneet lapsiensa HOJKSien laadintaan ja niiden vuosittaisiin tarkistusneuvotteluihin. Lisäksi vanhemmat ovat kutsuttuina osallistuneet järjestettyihin juhliin ja tapahtumiin. Vanhempainiltoja on syksyllä 2014 järjestetty useita kouluverkkoasian tiimoilta: esiteltiin kouluverkkosuunnitelma vanhemmille, yhteistyössä ELO:n (erityislasten omaiset) kanssa teemana Vertaistuki epävarmuudessa ja oli kuulemistilaisuus koulumme lakkauttamisesta Oppilashuolto Oppilashuoltoryhmä on kokoontunut kuukausittain. Oppilashuoltoryhmässä on opeteltu uuden oppilashuoltolain mukaista työskentelyä hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi ja ennaltaehkäisevänä toimintana. Lisäksi on kutsuttu monialainen asiantuntijaryhmä käsittelemään yksittäisen oppilaan asioita. Kouluterveydenhoitajan vastaanotto koululla on ollut kerran viikossa. Laaja terveystarkastus, jossa myös koululääkäri on mukana, on tehty viides- ja kahdeksasluokkalaisille. Koulukuljetukset on järjestetty mahdollisimman kustannustehokkaasti yhteistyössä muiden koulujen, varsinkin Särkelän koulun kanssa. Oppilaista n. 80 % kuuluu koulukuljetuksen piiriin, näistä kuudella on päätös erityiskuljetuksesta yksilöllisen tarpeen (vammaisuus, terveydentila, muu toimintarajoite) perusteella. Kouluruokailu järjestetään aluekeittiö 1:n ruokalassa. Järjestely toimii hyvin, ruoka on maukasta, lämmintä ja sitä on riittävästi. Oppilaat ovat kovasti nauttineet lounastaukoon kuuluvasta liikunnasta, kun siirrymme koululta ruokalaan.

32 Erityistä KiVaKoulu toiminta on jatkunut aktiivisena koko koulussa. Olemme myös mukana Liikkuva koulu hankkeessa, jolla edistetään oppilaiden liikkumista niin koulupäivän aikana välitunneilla kuin myös vapaa-aikana. Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on jatkunut saumattomasti tukien ja rikastuttaen toimintaamme. Seurakunnan työntekijät ovat vierailleet kahdesti kuukaudessa aamunavauksen merkeissä sekä pitäneet rippikouluikäisille oppilaillemme info-tilaisuuksia. MLL tarjosi meille toukokuussa mukavan nukketeatteripäivän ja nuorisotoimen mahtavaa Kemppa tsemppaa -päivää vietettiin ennen syyslomaa. Fantasiaseikkailuun oppilaamme osallistuivat jälleen teeman mukaisin piirustuksin. Yhteistyö päivähoidon ja ammattiopiston kanssa on luonteva osa oppilaidemme kasvun ja kehityksen tukemista. Koulumme on tarjonnut monelle lähihoitajakoulutuksen ja muun hoiva-alan koulutuksen opiskelijalle harjoittelupaikan. Työpaikkakokouksia on pidetty säännöllisesti, n. kerran kuukaudessa. Aamu- ja iltapäivähoitoa tarvitsevien oppilaittemme hoito on järjestetty koululla, syyslukukaudella iltapäivähoito on toteutettu Särkelän koululla. Toiminnasta ovat vastanneet koulunkäynninohjaajamme. Tähän on satsattu yhden ohjaajan työpanos aamulla ja iltapäivällä tarpeen mukaan. Toimintaamme arvioimme oman jaksamisemme, työhyvinvoinnin ja HOJKSien toteutumisen kautta. Arviointivälineenä käytössämme on myös laatukriteerit, joiden toteutumista arvioimme vuosittain. Asioihin pyritään vaikuttamaan välittömästi arjen käytäntöjä kehittämällä ja pieniin asioihin puuttumalla. Koulussamme toimii oppilaskunta, jossa on edustaja jokaisesta perusopetusryhmästä niin ala- kuin yläluokiltakin. Oppilaskunnan toiminta on painottunut yhteisten tapahtumien järjestämiseen.

33 32 8 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (APIP) 8.1 Kallaa-Isokylän alue Kallaan aamu ja iltapäivätoiminta on tapahtunut Isokylän koululla. Tärkeinä asioina pidetään turvallisuutta ja tapakasvatusta. Koululaiset ovat olleet innokkaita erilaisista liikuntaleikeistä ja peleistä sekä ulkona että liikuntasalissa. Erilaiset omaehtoiset leikit sekä kädentaidot ovat kiinnostaneet luovaan toimintaan. Yhteistyötä kodin kanssa on tehty keskustellen, puhelimitse sekä reissuvihkojen välityksellä. Koulun henkilökunnan kanssa on tehty hyvää ja tiivistä yhteistyötä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan 10 v. juhlavuotta on juhlittu retkien merkeissä. Keväällä teimme retken Oinaan koululle. Syksyllä kävimme Kemijärven liikuntahallilla, jossa oli mukavia liikuntarasteja ja leikkejä. Juhlimme siellä kakkujen ja herkkujen kera. Molemmista retkistä tehtiin jutut lehteen. 8.2 Keskustan alue Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestettiin kevätkaudella siten, että lapset olivat aamuisin Jyvälänpuiston päiväkodilla ja iltapäivällä Kuumaniemen Elinkaaritalossa. Syyskaudella apip-toiminta järjestettiin Hillatien koululla. Toiminta on ollut vapaamuotoista. lasten toiveisiin perustuvaa kuten leikkiä, pelaamista, askartelua ja liikuntaa. Keväällä tehtiin retki Oinaan koululle. Syksyllä vietettiin API- toiminnan 10- vuotisjuhlaa liikuntahallilla. Juhla oli liikuntapainotteinen. 8.3 Särkikankaan alue Särkelän aamu- ja iltapäivätoiminta on toiminut Särkelän koulun tiloissa. Toiminta on ollut lapsilähtöistä, eli on toimittu lasten jaksamisen ja mielenkiinnon mukaan. Liikuntasalia on käytetty mahdollisuuksien mukaan ja liikuntahallivuoro on kerran viikossa. Värittäminen, piirtäminen ja rakentelu on ollut myös mielekästä puuhaa. Lepoonkin on ollut mahdollisuus sitä kaipaavalle. Keväällä teimme retken Oinaan vanhalle koululle, tutustuen vanhanajan koulunkäyntiin. Loppuvuodesta juhlistimme apip-toiminnan 10-vuotisjuhlaa liikuntahallilla, erilaisten liikuntarastien ja herkuttelun merkeissä.

34 33 Yhteistyötä olemme tehneet Särkelän koulun, esikoulun, Sepänmäen koulun ja Särkelän päiväkodin kanssa. Vanhempien kanssa on pidetty yhteyttä puhelimitse ja reissuvihkon kautta. 9 Esi- ja perusopetuksen hankkeet Alla on esi- ja perusopetuksen vuoden 2014 aikana meneillään olleet, päättyneet ja alkaneet hankkeet. Opetushallitus ELY-keskus Tehostettuaja erityistä tukea tarvisevan oppilaan opetuksen kehittäminen KELPO Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen ( alkaen) Kerhotoiminnan kehittäminen Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan alueelliset verkostot

35 34 10 Kemijärven lukio Toiminta-ajatus: Tietoa, taitoa, sivistystä lukiosta eväät hyvään elämään! 10.1 Opetussuunnitelman toteutuminen Vuonna 2014 Kemijärven lukiossa noudatettiin ns. seutuopetussuunnitelmaa. Lukiokoulutuksen keskimääräinen opiskelijamäärä (sekä kevään että syksyn opiskelijamäärät huomioon ottaen) oli 78 nuorta sekä 2 yli 18-vuotiaana lukiokoulutuksen aloittanutta. Opiskelijamäärän muutos vuonna 2014 edelliseen kalenterivuoteen verrattuna oli raju eli -17 %. Luokkaopetusta järjestettiin 161,17 kurssia (lv ) ja 138,17 kurssia (lv ) eli keskimäärin 151,6 kurssia (muutosta edellisen kalenterivuoden keskiarvoon -11 %). Opiskelijoiden valinnat pystyttiin hyvin toteuttamaan järjestämällä kursseja vuorovuosin ja turvaamaan opiskelijoiden jatko-opintokelpoisuus laajentamalla kurssitarjontaa vierailla kielillä (saksa, ranska, venäjä, espanja) sekä abikursseilla. Kahden tutkinnon suorittajien määrä on kuluvana lukuvuonna vuositason opiskelijaa, kun määrä edellisenä lukuvuonna oli sama. Kahden tutkinnon opiskelu tapahtuu pääosin jaksovaihteluna. Lukion opiskelijat ovat suorittaneet mm. Kemijärven kansalaisopistossa, Koillis-Lapin musiikkiopistossa ja Itä-Lapin autokoulussa lukion soveltaviksi kursseiksi laskettavia kursseja. Lukio on aloittanut v aikana yhteistyön Eiran aikuislukion (espanjan verkko-opetus) sekä Janakkalan lukion (venäjän, uskonnon, kemian ja elämänkatsomustiedon verkko-opetus) kanssa. Lisäksi lukio on jatkanut v alkanutta yhteistyötä Mattlidens gymnasiumin kanssa yhteisten kurssien (eräkurssi ja kulttuurikurssi) muodossa. Ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet suoritti hyväksytysti vuonna 2014 keväällä 30 ja syksyllä 4 eli yhteensä 33 kokelasta. Uusia ylioppilaita (yllämainittujen kokeiden lisäksi myös lukion tai ammatillisen koulutuksen päättötodistus suoritettuna) julistettiin keväällä 28 ja syksyllä 3. Keväällä 2014 ylioppilaskokeiden suorittaneiden neljän pakollisen kokeen keskimääräinen tulos oli 17,75 valtakunnallisen keskiarvon ollessa 17,20. Tavoitteeseen sijoittua keskitason yläpuolelle siis päästiin mainiosti.

36 35 Lukion sisäänotossa on syksystä 2014 alkaen ollut opiskelijoiden lukuaineiden keskiarvon alaraja 7,0. Lukion syksyllä 2014 aloittaneiden keskimääräinen peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli 8,49 eli lähes sama kuin edellisenä syksynä. Koulun toimintaa on arvioitu myös kokouksissa ja palavereissa sekä erilaisin kyselyin. Vuoden 2014 aikana koulun toiminta on sujunut normaalisti sääntöjen ja asetusten mukaisesti. Lukion kaikki toiminta liikunnanopetusta lukuun ottamatta on vuonna 2014 toiminut osoitteessa Lepistöntie 1. Lukiolaisten ruokailu tapahtuu Lepistöntien opetustilojen viereisessä rakennuksessa. Ylioppilaskirjoitukset järjestettiin keväällä monitoimitilassa sekä syksyllä luokassa 233. Lukion opiskelijakunta on toiminut jälleen aktiivisesti kalenterivuoden 2014 aikana ja järjestänyt mm. seuraavia tapahtumia: Penkinpainajaiset, Wanhojen tanssit, teemapäivä, kevätkokous, ylimääräinen yleiskokous, tutorkoulutus, Mäkärä-lehden julkaisu, ryhmäytyminen ja liikuntailtapäivä, syyskokous, Tyttöjen päivä, Koulukuvaus, Taksvärkki, Päivä på svenska, rehtorin läksiäiset, ja luokkalaisten lukiovierailut, Itsenäisyyden iloinen vartti, Poikien päivä sekä joulujuhla. Henkilökuntaan kuului rehtori, 7 lukion lehtoria, 1 päätoiminen tuntiopettaja, 2 määräaikaista sivutoimista tuntiopettajaa, 5 perusopetuksen lehtoria/ammattiopiston lehtoria sekä osa-aikainen kanslisti/pc-tukihenkilö.

37 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kaikkien lukio-opiskelijoiden ja kaksoistutkintolaisten huoltajille pidettiin yhteinen vanhempainilta Peruskoulun 9. luokan oppilaiden huoltajille järjestettiin Itä-Lapin ammattiopiston kanssa yhteinen tiedotustilaisuus 2. asteen opinnoista Opettajat ovat tarvittaessa ottaneet yhteyttä huoltajiin esim. poissaolojen takia. Myös kodeista on oltu yhteydessä koululle. Wilma on lukion pääasiallinen viestintäväline ja nopeuttaa siten kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä opettajien ja opiskelijoiden välistä tiedonkulkua Opiskelijahuoltoryhmän toiminta Lukion opiskelijahuoltoryhmä kokoontui keväällä kolme kertaa: 15.1., ja Syksyllä kokoontumisia oli myös kolme: 15.8., 4.9. ja Opiskelijahuoltoryhmässä on käyty läpi yleisiä opiskelijahuollollisia asioita sekä paneuduttu yksittäisten opiskelijoiden tilanteisiin siten, että lukuvuoden aikana tulee opiskelijahuoltoryhmän jäsenille jokainen lukion opiskelija tutuksi. Lukion opiskeluhuoltosuunnitelma päivitettiin uuden opiskeluhuoltolain ( alkaen) mukaiseksi opiskeluhuoltoryhmässä. Suunnitelma käytettiin myös opiskelijakunnan hallituksella.

38 Erityistä Syksyllä 2012 käynnistynyttä OPH:n avustamaa hanketta koskien tieto- ja viestintätekniikan edistämistä lukio-opetuksessa toteutettiin onnistuneesti koko kalenterivuoden 2014 aikana. Hanke päättyi Hanke sisälsi tietoteknisiä hankintoja ja henkilöstökoulutuksia. Hankintoihin on sisältynyt 3D-tulostin, tabletteja, tehotyöasemia lisävarusteina kosketusnäytöt, webkamerat, neuvottelumikrofonit ja mikrofonikuulokkeet sekä erilaisia opetusohjelmistoja. Yllä mainittujen tietoteknisten hankkeiden myötä lukio on vuonna 2014 jatkanut v alkanutta etäkoulupäiväkäytäntöä. Lukiossa järjestettiin myös keväällä 2014 sähköinen koeviikko. Opettajat ovat jatkaneet omatoimisesti sähköisten kokeiden laadintaa syksyllä Opetushallitus (OPH) myönsi kesällä 2013 lukiolle ja perusasteelle yhteisesti valtionavustusta digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen opetuksessa. Hanke on yhteinen Sodankylän ja Pelkosenniemen kanssa. Hankkeen suunnittelu käynnistettiin elokuussa 2013 ja hankkeen toteutuminen käynnistyi tämän jälkeen välittömästi. Hankkeeseen on syksyllä 2013 sisältynyt Microsoft Lyncin käyttöä oppituntien tallennuksessa ja reaaliaikaisessa etäopetuksessa sekä oppimisympäristö Optiman käyttöä lähiopetuksen monipuolistamiseen sekä verkko-opetukseen. Sekä Lyncin että Optiman käyttöönottoon on sisältynyt runsaasti opetushenkilökunnan täydennyskoulutusta. Lisäksi lukiolle on ostettu hankevaroin Microsoft Surface RT tabletteja. Opintoseteli á 200 (abiturientit) ja á 100 (2. vuositaso) on ollut opiskelijoiden haettavissa kalenterivuoden 2014 aikana. Syksyllä 2014 aloittaneiden opiskelijoiden opintoseteliraha jyvitettiin kannettavien tietokoneiden vuosittaiseen hankintaan vastauksena ylioppilaskirjoitusten sähköistymiseen. Kemijärven lukio osallistui Euroopan unionin Euroscola-tapahtumaan Strasbourgissa. 18 nuorta ja 2 opettajaa matkasi Pariisiin, Strasbourgiin ja Frankfurtiin Matkan rahoitti suurimmaksi osaksi Euroopan unioni, lisärahoituksen keräsivät opiskelijat itse mm.

39 38 kahvituksilla ja myyjäisillä. Euroscola-matkan raportointi ja oheistoiminta jatkuu keväällä Euroscola-ryhmä 11 Itä-Lapin ammattiopisto (ILO) Missio: Itä-Lapin ammattiopisto on avoin ja verkottunut, yksilöllistä elinikäistä kasvua tukeva, alueen luonnonläheiseen kulttuuriin juurtunut ja uusimpia tekniikoita hyödyntävä oppimisympäristö. Visio 2020: Itä-Lapin ammattiopisto on elinkeinoelämän muutoksia ennakoiva asiantuntijaorganisaatio ja ammatillisen kehittymisen suunnannäyttäjä. Toiminta-ajatus: Itä-Lapin ammattiopisto on yksilöllistä elinikäistä oppimista tukeva ammattitaidon edistäjä. Motto: Opiksi ja Iloksi 11.1 Hallinto Itä-Lapin ammattiopisto oli Kemijärven kaupungin sivistyslautakunnan ja sivistysosaston alainen ammatillisen koulutuksen tulosalue. Toiminnallisesti tulosalue on jaettu palvelualo-

40 39 jen ja tuotanto-alojen koulutusyksiköihin sekä yhteisten palvelujen yksikköön, jonka sisäisenä yksikkönä toimii oppisopimustoimisto. ILOn tulosalueesta on vastannut rehtori Sirkka Pikkuvirta. Tuotantoalojen koulutusjohtajana on ollut Ilkka Korkalo kevätlukukauden, palvelualojen koulutusjohtajana Tuula Häyrinen ja hänen vastuullaan on ollut lokakuusta lähtien myös tuotantoalat. Yhteisistä palveluista on vastannut rehtori. Oppisopimustoiminnasta on vastannut koulutustarkastaja Jorma Raappana, työelämän kehittämis- ja palvelutehtävästä rehtori. - ILOn johtoryhmään kuuluivat rehtori (pj), koulutusjohtajat ja koulutustarkastaja. - ILOn neuvottelukunnassa kehittivät ja ohjasivat toimintaa Itä-Lapin kunnanjohtajat, sekä yritysten, työvoimahallinnon, kuntayhtymän, kaupungin sivistyshallinnon ja koulutuksen edustajat. - ILOssa kutsuttiin koolle kokoussuunnitelman mukaan henkilöstön ja opettajakunnan kokoukset, lisäksi järjestettiin kuulemistilaisuuksia oppilaitosrakenteen muutosasiassa. - Koulutusjohtajat ja rehtori kutsuivat koolle koulutusalakohtaiset ja työyksikkökohtaiset kokoukset Toiminta Itä-Lapin ammattiopisto tulosyksikköineen on tuottanut ammatillisen koulutuksen palveluja Itä-Lapin seutukunnan väestölle, yrityksille ja julkiselle palvelulle. ILO on vastannut Itä-Lapin elinkeinoelämän muuttuviin työvoimatarpeisiin tarjoamalla nuorten ja aikuisten ammatillista perustutkintokoulutusta, lisäkoulutuksena aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin johtavaa koulutusta ja muuta täydennyskoulutusta. Koulutussuunnittelussa, - tarjonnassa ja toteutuksessa on otettu huomioon ennakointitieto ja muutokset toimintaympäristön rakenteessa sekä yksilölliset ja yritys- ja työpaikkakohtaiset tarpeet. Määrällisesti maksullinen palvelutoiminta on vähentynyt edellisistä vuosista. ILO on arvioinut ja kehittänyt omaa toimintakykyä erilaisten kehittämishankkeiden avulla ja tarjonnut erilaisia, ajantasaisia ja tarpeen mukaisia koulutuskokonaisuuksia ja järjestelyjä. Työelämän ja opiskelijoiden vaatimuksiin on vastattu kehittämällä nykyistä koulutusta joustavaksi ja tarjoamalla uusia koulutustuotteita asiakaslähtöisesti. Vuoden aikana on työstetty

41 40 edelleen toimintakäsikirjaa ja tehty toimintaprosessien kuvauksia. ILO on ollut myös mukana Lapin muiden ammatillisten koulutuksen järjestäjien yhteisessä, Laatua ammatilliseen koulutukseen pohjoisessa (LAMPPU) hankkeessa. Ammattiopistossa toisen asteen valtionosuuspohjaisessa perustutkintokoulutuksessa opiskeli tammikuun ja syyskuun laskentapäivien painotetun keskiarvon mukaan yhteensä opiskelijaa. Oppisopimusopiskelijoiden laskentapäivien keskiarvo oli 99, opiskelijoiden määrä oli yhteensä 131. Työvoimapoliittisissa perustutkintokoulutuksissa, työvoimapoliittisissa, työnantajien kustantamissa ja omaehtoisissa lisäkoulutuksissa sekä täydennyskoulutuksissa opiskelijatyöpäiviä kertyi yhteensä 5 087, mikä tarkoittaa 26.8 opiskelijatyövuotta. Siten ammattiopiston opiskelijoiden laskennallinen kokonaismäärä oli Ammattiopiston opetus- ja tukitoimintaa on hoitanut keskimäärin 50 työntekijää. Luvussa ovat vaki-naiset työntekijät, määräaikaiset opettajat ja työnohjaajat sekä projektihenkilöt. Lisäksi on palkattu lyhytaikaisiin tarpeisiin tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä sekä hankeasiantuntijoita. Henkilöstön osaamisen kehittämisen apuna ovat olleet kehityskeskustelut, joilla haettiin suuntaa henkilöstön täydennyskoulutukselle. Henkilöstö osallistui ammattitaitoa täydentäviin koulutustilaisuuksiin esitettyjen ja todettujen tarpeiden mukaan. Yksi opettaja osallistui pedagogisiin opintoihin ja valmistui toukokuussa. Opetushenkilöstö osallistui myös ammattialojensa liittyviin täydennyskoulutuksiin mm. opetushallituksen järjestämiin kehittämispäiviin sekä useisiin valtakunnallisten ja lappilaisten hankkeiden koulutuspäiviin. Oppilaitoksessa järjestettiin kokousten yhteyteen informatiivista koulutusta seminaari-palautteiden avulla. ILO:n rehtori ja työyksiköiden johtajat osallistuivat Kemijärvi kohti uuden ajan toimintamallia organisaation uudistaminen ja toimintamallien kehittäminen, työkokouksiin. Samoin he osallistuivat myös kaupungin järjestämiin esimiesvalmennustilaisuuksiin.

42 Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon muutostyö Kemijärven kaupungin sivistyslautakunta on vuoden 2013 syyskuun kokouksessaan päättänyt, että Kemijärven kaupunki aloittaa viralliset neuvottelut ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellisesta kehittämisestä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kanssa. Toimintavuoden aikana ammattiopiston edustajat ovat olleet mukana neuvotteluissa, työkokouksissa ja valmistelutyössä ammattiopiston liittämiseksi Rovaniemen koulutuskuntayhtymään alkaen. Valmistelutyö on kattanut koulutustehtävään ja järjestämissopimuksiin liittyvät hakemukset ministeriöön, opetus-tarjontaan, opetuksen käytännön järjestämiseen liittyvät tehtävät, opiskelijoihin, henkilöstöön ja talouteen sekä kiinteistöihin, ruokapalveluun ja tietohallintoon liittyvät asiat. Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyi liittymisen marraskuussa 2014, jonka jälkeen on varmisteltu koulutuskuntayhtymälle tehtyjä sopimuksia ja talousarviota. Itä-Lapin ammattiopisto tulee olemaan Rovaniemen koulutuskuntayhtymän Kemijärven toimipiste ja se sisältää Lapin ammattiopiston ja Lapin matkailuopiston koulutusalat ja niiden mukaiset toiminnat esimiesvastuineen Talous Itä-Lapin ammattiopiston toimintatuotot olivat n. 1.1 m, mitkä olivat budjetoitujen tulojen mukaiset. Toimintakulut olivat n. 5.4 m ja alittuivat n. 0.7 m budjetoiduista menoista ja n. 1.1 m edellis-vuodesta. Toteutunut toimintakate oli n. 4.4 m. Henkilöstömenot olivat n. 2.7 m ja alittuivat budjetoidusta n. 0.4 m ja edellisvuodesta 0.9 m. Palvelujen ostot olivat n. 0.8 m ja alittuivat n. 0.1 m ja vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna n. 0.2 m. Vuosikate alittui budjetoidusta n. 0,5 m. Menojen vähentyminen johtuu henkilöstön vähentymisestä ja yhden asuntolarakennuksen käytöstä luopumisesta. Maksullisena palvelutoimintaa järjestetty koulutus ei toteutunut työvoimakoulutuksen osalta suunnitellusti ja tulot toteutuivat vain 43 %. Vastaavasti ko. koulutuksiin suunnitellut menot henkilöstömenoina ja koulu- ja opetustarvikemenoina ja muun materiaalin menoina jäivät alle 50 % suunnitelluista menoista.

43 m tulorahoituksesta n. 40 % tuli opiskelijatyötuloista ja muista myyntituloista, n. 30 % maksullisena palvelutoimintana järjestetystä aikuiskoulutuksesta, n. 21 % kehittämishankkeiden ESR, EAKR sekä OPH hankerahoituksina ja n. 9 %, vuokra- ym. toimintatuotoista. Toimintakuluista henkilöstömenot olivat 50 %, palvelujen ostot 16 %, avustukset sisältäen kaikki vuokramenot 30 % ja aineet ja tarvikkeet 4 % Perustutkintokoulutus Ammatillisten perustutkintojen valtakunnallisten perusteiden pohjalta oppilaitoskohtaistettu koulutus käynnistyi kaikilla yhteisvalinnassa tarjotuilla koulutusaloilla toimintavuoden aikana. Perustutkinnot muodostuvat tutkinnon osista, jotka ovat aiempaa laajempia kokonaisuuksia ja kuvaavat työelämälähtöistä osaamista. Tutkintojen tavoitteiden saavuttamisen osoittamisessa ovat keskeisessä roolissa työssäoppimisjaksojen aikana suoritettavat ammattiosaamisen näytöt, jotka pää-sääntöisesti suoritetaan työpaikoilla. Työssäoppiminen onkin vakiinnuttanut paikkansa tärkeänä oppimisympäristönä. Työpaikkojen vastuuhenkilöitä on koulutettu työssäoppimisen ohjaukseen sekä arviointiin oppilaitoksessa järjestettävissä koulutuksissa sekä opettajien ohjauskäyntien yhteydessä. Työssäoppimispaikkojen hankkiminen on osa opiskelijalle asetettua tavoitetta, jolloin opiskelija vastaa siitä tarvittaessa opettajan ohjauksella Toisen asteen perustutkintokoulutus palvelualoilla Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, merkonomi Matkailuala, matkailupalvelujen tuottaja/ matkailuvirkailija Hotelli-, ravintola- ja cateringala, kokki Sosiaali- ja terveysala, lähihoitaja Hiusala, parturi-kampaaja Luonto- ja ympäristöala, luonnonvaratuottaja Muu nuorten koulutus Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmentava koulutus, ammattistartti

44 43 Syksyllä 2014 opintonsa aloittaneiden uusien opiskelijoiden määrä oli lähihoitajien tutkintoon johtavassa koulutuksessa määrällisesti suurin (22 opiskelijaa). Muilla koulutusaloilla ryhmät jäivät tavoitetta pienemmiksi, joten kaikissa mahdollisissa opinnoissa ryhmien opetusta on yhdistetty. Hiusalalle ei enää otettu uusia opiskelijoita, sillä alan koulutus loppuu Kemijärvellä toukokuussa Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto/luonnonvaratuottaja koulutuksessa jatkettiin tavoitetyö mallin kehittämistä. Tiivis yhteistyö työelämän kanssa kehitti opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia tuotteistamisen ja tuotteiden valmistuksen osalta. Kuluneen vuoden aikana osaamista päästiin testaamaan niin tuotteiden kuin palveluidenkin kanssa useissa erilaisissa tapahtumissa. Tapahtumia olivat mm. Yöttömän Yön Soudussa, Pellon maaseutunäyttelyssä sekä HEINU14 harjoituksessa. Kuva: HEINU14 harjoituksessa opetettiin osallistujille mm. erilaisten yrttien käyttöä maasto-olosuhteissa ja kuinka voidaan antaa esim. ensiapua nyrjähtäneelle nilkalle. Hotelli- ja ravintola-alan kokkiopiskelijat pitivät Peräkammarin lounasravintolaa, mikä on ollut merkittävä toimintamuoto sekä pedagogisesti että taloudellisesti. Hiusalan opetushenkilöstö on osallistunut hiusalan työelämäjaoston toimintaan yhdessä Lapin ammattiopiston kanssa

45 44 Sosiaali- ja terveysalan lähihoitajaopiskelijat ovat osallistuneet erilaisiin lapsille (lystilauantai, fantasiaseikkailu), nuorille, ja vanhuksille järjestettyihin tilaisuuksiin. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon käytänteistä järjestettiin koulutusta työpaikkaohjaajille - ja arvioijille keväällä Toisen asteen perustutkintokoulutus tuotantoaloilla Tekniikan ja liikenteen ala: levyseppä-hitsaaja, talonrakentaja, elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja ja sähköasentaja Luonnonvara- ja ympäristöala: metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Syksyllä 2014 aloittaneiden opiskelijamäärä oli ilahduttavin luonnonvara-alalla. Muihin tutkintoon johtaviin koulutusaloihin emme valitettavasti saaneet ryhmiä täyteen. Kuluneen toimintavuoden aikana opiskelu on siirtynyt entistä käytännön läheisemmäksi. Opiskelu on ollut käytäntöpainotteista etenkin luonnonvara-, talonrakennus-, ja metallialoilla. Konkreettisesti opiskelun käytännön toteutus ilmenee asiakkaille suoritettuina metsänkorjuu-, talonrakennus sekä metallitöinä. Metallialan perustutkintoa suorittava Antti Heikkilä sijoittui toiseksi Lahdessa pidetyssä Taitaja- kilpailussa.

46 45 Kuva: Antti Heikkilä ja Taitajan kilpailutehtävänä ollut grilli Kahden tutkinnon suorittaminen Kahden tutkinnon suorittajina -ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto johtavassa koulutuksessa kaikkiaan ovat olleet 24 opiskelijaa lähes kaikilta opintolinjoilta. Erityisopetuksen tehostaminen Erityisopetuksen ja tehostetun / erityisen tuen tarpeen tunnistamista tukevat osaltaan äidinkielen ja matematiikan lähtötaso-testit, jotka järjestettiin ensimmäisen vuoden opiskelijoille heti lukuvuoden alussa. Syyskuussa määräaikainen erityisopettaja tutustui testituloksiin ja teki uusille tehostettua tukea tarvitseville opiskelijoille henkilökohtaiset opiskelun järjestämissuunnitelmat. HOJKSit. Yhteistyössä LUOVIn kanssa on päivitetty erityisopetuksen prosessia ja toimintaohjetta Perustutkintokoulutuksen kehittäminen Opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseksi ja opiskelun keskeytysten vähentämiseksi oppilaitoksessa kehitettiin toimintamalleja erilaisissa hankkeissa, joiden toteuttamiseksi on saatu hankerahoitusta. Vuonna 2011 aloittanut läpäisyn tehostamishanke, LÄPSY, sai jatkoa vuodelle Hankkeen tavoitteena on ollut ennaltaehkäistä opintojen keskeytymistä ja siitä johtuvaa mahdollista syrjäytymistä. Hankkeen resurssein on haettu keinoja myös siihen, miten tutkintoon valmistuminen tapahtuu joustavasti. Yksi painopiste syksyllä 2014 on ollut ryhmäytyminen sekä opiskelijaryhmässä että asuntolassa. Ryhmäytymisen tarkoituksena kiinnittää opiskelijoiden huomio sen, että he ovat osa ryhmää ja miten ryhmädynamiikalla voidaan parantaa opiskelua ja saada vertaistukea sekä estetään kiusaamista. LÄPSYn vaikutus tutkintojen suorittamiseen tavoiteajassa on ollut positiivinen. Negatiivinen keskeyttäminen on vähentynyt mm. yhdessä lukion kanssa toteutetulla työjärjestyk-ellä ja hankkeessa pidettyjen rästipajojen vaikutuksesta. Lisäksi Wilman käyttöön otto on vahvistanut vanhempien osallistumista opiskelijan opiskelun tukemiseen, jolla on myös ollut merkittävä vaikutus opintojen suorittamisessa.

47 46 Opetushenkilöstö osallistui Lapin kesäyliopiston järjestämiin ECVET- koulutuksiin, joiden sisältönä on ammatillisten perustutkintojen uudistus Koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä Kemijärvellä kolme ja lisäksi opettajat osallistuivat ilinkin kautta sekä opetushallituksen että kesä-yliopiston järjestämiin luentoihin. Osaava ammatillinen opetushenkilö -hankkeessa opettajat ovat saaneet täydennyskoulutusta TVT - taitoihinsa mm. verkko-opetuksen, sosiaalisen median hyödyntämisessä opetus- ja oppimis-prosesseissa sekä mobiiliteknologian käytössä. OHOS- hankkeessa ammattiopistolle laadittiin ESR- rahoituksella yhteistyössä muiden Lapin ammatillisten oppilaitosten kanssa hyvinvointisuunnitelma, joka on samalla opiskeluhuollon suunnitelma. Suunnitelma vastaa voimaan astuneeseen opiskeluhuoltolakiin. Itä- Lapin ammattiopiston työryhmään kuuluivat opiskeluhuollosta vastaavat henkilöt ja etsivää nuorisotyötä tekevä henkilö. Keväällä 2014 kaikki opettajat osallistuivat; Eväitä arkeen - Mitä jokaisen opettajan tulisi tietää erityisopetuksesta - koulutukseen, jonka järjestimme yhteistyössä Pekka Laakkonen LUOVIsta kanssa. Kolmen päivän koulutuksen sisältö: Mitä on ammatillinen erityisopetus- miten se näkyy oppilaitoksen arjessa? Erityiset oppimisvaikeudet. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kohtaaminen - keinoja ja menetelmiä arkeen Työparityöskentely yhteistyön muotona HOJKS/ HOPS Mukauttaminen ja mukautettu arviointi. Mukautettujen tavoitteiden laadinta. Koulutuksessa perehdyttiin myös omassa oppilaitoksessa tarjolla oleviin opiskeluhuoltopalveluihin. Vuonna 2014 oppilaitoksesta keskeyttäneiden määrä pieneni. Tähän positiiviseen seikkaan voidaan mainita vaikuttaneen kaksi tekijää 1) erityisopetuksen keskittäminen tarvittaviin ATTO- aineiden suorittamiseen mm. rinnakkaisopetuksella sekä 2) läpäisyn tehostamis-

48 47 hankkeen avulla järjestetyt rästipajat, joissa opiskelijoille annettiin vielä lisäksi yksilöllistä opetusta. Lisäksi yksittäisille opettajille annettiin työnohjausta erilaisen oppijan kohtaamiseen. Luonnonvaratuottaja-opiskelijoiden koulutusta on kehitetty ammattiopiston Luonnontuotteita Itä-Lapista ryhmäkoulutushankkeen, joka päättyi , avulla. Yhteistyötä muiden hankkeiden, kuten Lappi Luo -työohjelman ja sen sateenvarjohankkeiden kanssa jatkettiin tiiviisti. Luonnonvara-tuottajien toinen aloittanut ryhmä valmistuu ILOA LUONNOSTA -hankkeen rahoituksella (EAKR), on tavoitteena rakentaa uusi oppimisympäristö hyvinvointituotteiden suunnittelu- ja valmistusprosessia varten. Oppimisympäristö on valmis mennessä. Vuonna 2014 jatkui hiusalalla ja syksyllä myös lähihoitajaopiskelijat osallistuivat valtakunnalliseen TopLaaja hankkeeseen, jonka tavoitteena on ollut laajentaa työssäoppimista viemällä työpaikoille ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, kuten äidinkielen, matematiikan ja englannin opintoja. Lisäksi on opastettu opettajia ja opiskelijoita käyttämään mobiilipalvelujen ja sosiaalisen median käyttöä ohjausmenetelmänä mm. blogit ja kyvyt5.fi. työssäoppimisen ohjauksen ja työssäoppimisen tukena. Yhdessä Lapin ammattiopiston ja Lapin sairaanhoitopiirin kanssa Itä-Lapin sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavissa yksiköissä toteutetun C&Q- ohjelmalla työelämän lisä- ja täydennyskoulutarpeiden kartoituksen tulokset esiteltiin syksyllä Oppilaitos sai analysoitua tietoa vasta valmistuneiden lähihoitajien osaamiskuilusta, joka tullaan ottamaan huomioon tutkinnon osien opetussuunnitelmissa. Koulupoliisin turvallisuustunti järjestettiin kaikille opiskelijoille Koulupoliisi keskittyi liikennekulttuuriin, päihteiden ja tupakan käyttöön, kiusaamiseen sekä käyttäytymiseen sosiaalisessa mediassa. Poliisin turvallisuustunnin alussa pidettiin opiskelijoille infotilaisuus, jossa rehtori Sirkka Pikkuvirta kertoi opiskelijoille koulutuksen järjestäjämuutoksesta ja siitä, ettei opiskelijoiden

49 48 arkeen muutoksella ole vaikutusta. Lisäksi rehtori esitteli oppilaitoksen tulevan toimipistejohtaja Tapani Kähkösen Yrittäjyyskoulu Keväällä 2014 päättyneessä nuorten yrittäjyyskoulussa oli kolme ryhmää. Vuonna 2011 aloittaneiden ryhmässä on neljä nuorta eri linjoilta, jotka tekivät liiketoimintasuunnitelmat ja antoivat yhteisen näytön keväällä Vuonna 2012 parturi-kampaajien yrittäjyyskouluryhmän muodostaa kymmenen opiskelijaa. He tekevät jokainen oman liiketoimintasuunnitelmansa. Vuonna 2013 aloitti uusi parturi kampaajaopiskelijoiden yrittäjyyskouluryhmä, heitäkin on saman verran. He tuotteistavat omaa osaamistaan. Yrittäjyyskoululaiset osallistuivat Taitaja kisojen Lapin semifinaaleihin. Koululaiset tekivät yritysvierailuja, kävivät opintomatkalla tutustumassa eri alojen yrityksiin sekä järjestivät yhteistyössä eri tutkintojen kanssa yleisötilaisuuksia Aikuiskoulutus Aikuisten ammatillisen koulutuksen toteuttaminen ja kehittäminen Ammattiopisto järjestää näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta sekä lisä- ja täydennyskoulutusta päivä- ja monimuotokoulutuksena. Ammattiopistolla on tutkinnon järjestämisoikeudet kone- ja me-tallialan, puualan, rakennusalan, luonto- ja ympäristöalan, luonnonvaratuottajien, sosiaali- ja terveysalan ja matkailualan perustutkintoihin sekä matkailualan ammattitutkintoon. Muiden tutkintojen järjestämisessä on tehty yhteistyötä Lapin, Oulun seudun ja Kuusamon ammatillisten oppilaitosten kanssa. Lisäksi erityisosaamista on ostettu ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Yhteistyö oman oppilaitoksen toimialojen asiantuntijoiden välillä on mahdollistanut opiskelijoille monipuolisen ja mielenkiintoisen koulutustarjonnan. Ammattiopisto oli mukana Lappian koordinoimassa Näyttötutkintojen järjestämisen työkalut Lapissa -hankkeessa. Yhteishankkeen tavoitteena on tuottaa aikuisten näyttötutkintojen järjestämiseen, ohjaamiseen ja suorittamiseen liittyvät pikaoppaat ja laajemmat oppaat verkkoversioineen. Oppaat suunnataan tutkinnon suorittajille, työpaikoille, arvioijille ja oppilaitoksen toimijoille. Tavoitteena on myös vahvistaa koulutuksen järjestäjien ja työelämän

50 49 välistä alueellista yhteistyötä näyttötutkintojen järjestämisessä ja näin lisätä vaikuttavuutta näyttötutkintojen lisääntyessä Näyttötutkintoon tai osatutkintoon johtavat perus- ja lisäkoulutukset Aikuisopiskelijoita on mukana yksittäisinä opiskelijoina nuorten joukossa eri ammatilliseen perus-tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Aikuiskoulutusryhmiä vuonna 2014 on ollut seuraavasti: Sosiaali- ja terveysala perustutkinto (pt), lähihoitaja Luonto- ja ympäristöala perustutkinto (pt), luonnonvaratuottaja Matkailualan perustutkinto (pt), matkailupalvelujen tuottaja/matkailuvirkailija Avustavaa hoitotyötä tekevien koulutus, joka koostuu Kotityöpalvelun at:n (1 tutkinnon osa) ja sosiaali- ja terveysalan pt:n (1 tutkinnon osa) tutkinnon osista. Tutkinnon osien valinnasta kuultiin työ-elämän tarpeita Muu aikuiskoulutus Metsä- ja ympäristöalan töihin valmentava koulutus järjestettiin huhti-toukokuussa. Koulutuksen tilaajana oli Sallan metsänhoitoyhdistyksen, Sallan kunnan sekä Itä- Lapin työ- ja elinkeinotoimiston kanssa yhdessä toteutettava Sallan metsä- ja ympäristöhanke. Viiden viikon koulutuksen tavoitteena oli lisätä valmiuksia siirtyä metsä- ja ympäristöalan töihin päivittämällä työskentelytapoihin, työturvallisuuteen sekä metsien käsittelyyn liittyvää tietämystä. Suomen Hitsausteknillisen Yhdistyksen oppilaitokselle myöntämä sertifikaatti IW- hitsauksen koulutuksen järjestämiseksi hyödynnettiin toimintavuoden aikana siten, että kone- ja metallialan koulutuksessa suoritettiin 4 kansainvälisen IW- pienahitsauksen osatutkintoa. IW -hitsauksen koulutus-toimintaa on kehitetty toimintavuoden aikana: kone- ja metallialan työnohjaaja on suorittanut kansainvälisen hitsausneuvojan (IWS) koulutuksen. Työelämälle tarjottu kortti- ja täydennyskoulutus: Vanhusten lääkehoidon ja EA -päivityskoulutus Tunturilan henkilöstölle

51 50 Hygieniapassi Anniskelupassi Tulityökurssit Työturvallisuuskortti 11.4 Oppisopimuskoulutus Itä-Lapin oppisopimuskoulutusta hallinnoi Kemijärven oppisopimustoimisto. Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöinen ja työsuhdeperustainen ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa oppiminen tapahtuu pääosin opiskelijan omalla työpaikalla tai yrityksessä. Oppisopimuskoulutuksessa oli vuoden 2014 aikana 131 opiskelijaa, jotka opiskelivat 41 eri tutkintoon. Perustutkintojen määrä lisääntyi hieman vuodesta 2013, mutta lisäkoulutuksen määrä laski, kun koulutus keskitettiin tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Uusia oppisopimuksia solmittiin 82 kpl. Taantuman vaikutus näkyy rekrytoivien oppisopimusten vähäisenä määränä. Oppisopimukseen olisi tulijoita huomattavasti enemmän, kuin on oppisopimustyöpaikkoja. Uudelleen- ja jatkokoulutus, varsinkin kuntasektorilla, on edelleen vetovoimaista. Edellisten vuosien tapaan eniten opiskelijoita oli sosiaali- ja terveysalan sekä kaupan ja hallinnon alan koulutuksissa. Oppisopimuskoulutuksessa suurin osa koulutuksesta toteutetaan työympäristössä. Työnantajan sitoutuminen työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja osaamisen kehittämiseen on keskeinen tekijä siinä, miten koulutus vastaa työpaikan tarpeisiin. Oppisopimuskoulutusta järjestettiin yhteistyössä 43 työnantajan kanssa. Työnantajia ja suurempien työnantajien yksikköjä oli yhteensä 92 kpl. Lapin oppisopimuskeskus ja Kemijärven oppisopimustoimisto yhdistetään vuoden 2015 alussa. Henkilöstö kokoontui marraskuussa Rovaniemelle suunnittelemaan vuoden 2015 toimintaa teemalla Oppiksen tulevaisuussavotta. Päivillä sovittiin toiminnan yhteisistä linjauksista ja suunniteltiin henkilöstön tehtäväjakoa.

52 51 Työssäoppimisen suunnitelma, TOS moduuli, on ajettu sisään ja tällä hetkellä n. 70 % opiskelijoita käyttää sitä. Käyttöastetta on tarkoitus nostaa yli 80 %:n. TOS aloitetaan alkukartoituksella ja sen jälkeen opiskelijat ja työpaikkakouluttajat laativat sähköisessä ympäristössä työssäoppimisen suunnitelma tutkinnon osittain. Suunnitelmaa päivitetään opintojen edetessä. Verutum Oy:n kanssa yhteistyössä järjestettävä Johtamisen erikoisammattitutkintokoulutus käynnistyi tammikuussa. Kuntasektorille suunnattuun koulutukseen osallistuu 17 opiskelijaa neljästä eri kunnasta. Sallan Rajakievarissa käynnistettiin tammikuussa matkailu- ja palvelualalle suunniteltu Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto. Koulutukseen osallistuu Sallan matkailu- ja kaupan alan yrittäjiä ja työntekijöitä. 15 opiskelijan ryhmässä on myös mukana muutama Sallan kunnan työntekijä. 16 kuukautta kestävän koulutuksen aikana osallistujat ideoivat ja vievät käytäntöön uusia palveluratkaisuja asiakkaille sekä kehittävät nykyisiä palveluita vastaamaan paremmin asiakkaidensa tarpeisiin. Kuva: Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalaopintoja opiskelevat lähihoitajat aloittivat opintonsa syyskuussa. Opintonsa päättäneistä opiskelijoista 82 % on suorittanut tutkinnon. Prosentti nousee vielä jonkin verran, kun vuoden lopussa tutkintonsa suorittaneet saavat tutkintotodistuksensa. Oppisopimus-koulutuksen kautta rekrytoituja oppisopimusopiskelijoita oli vähän. Suurin osa heistä työllistyi heti oppisopimuskoulutuksen päättymisen jälkeen.

53 52 Koulutuksen keskeyttämisprosentti (9 %) oli selkeästi normaalia suurempi. Yrityskauppojen, toiminnan supistamisen ja paikkakunnalta muuton vuoksi koulutuksen keskeytti 12 opiskelijaa. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista tukeva tietopuolinen koulutus ja tutkinnot hankittiin ammatillisista oppilaitoksista ympäri Suomea. Yhteistyöoppilaitoksia oli kaikkiaan 26. Itä- Lapin ammattiopistosta hankittiin sosiaali- ja terveysalan sekä metallialan koulutuksia. Oppisopimusopiskelijat kunnittain kunta Muut kunnat 5 12 Savukoski 4 6 Pelkosenniemi 8 8 Posio Salla Kemijärvi Oppisopimusopiskelijat kunnittain Kemijärvi Salla Posio Pelkosenniemi Savukoski Muut kunnat

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 Sepänmäen koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Sepänmäen erityisopetusyksikkö toteuttaa oppilaan yksilöllisistä tarpeista lähtevää kasvatusta tavoitteena

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI SÄRKELÄN KOULU TYÖSUUNNITELMA

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI SÄRKELÄN KOULU TYÖSUUNNITELMA KEMIJÄRVEN KAUPUNKI SÄRKELÄN KOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015 2016 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Särkelässä tehdään työtä iloisessa kouluhengessä lähtökohtana jokaisen oppilaan yksilölliset kyvyt. Tavoitteena

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 A 13 13 9 13 12 14

Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 A 13 13 9 13 12 14 Koulu: Iisveden koulu Lukuvuosi: 2014-2015 Virat ja toimet Viran ja toimen nimike Määrä Lisätietoja Rehtori Luokanopettaja 4 yhdellä rehtorin tehtävät Aineen lehtori Erityisopettaja Erityisluokanopettaja

Lisätiedot

1-6.luokilla oppilaita opetetaan pääsääntöisesti perusopetusryhmissä luokanopettajien toimesta.

1-6.luokilla oppilaita opetetaan pääsääntöisesti perusopetusryhmissä luokanopettajien toimesta. Pyhäjoen kunta Yppärin koulun vuosisuunnitelma lv. 2014-2015 1. Koulun perustiedot: Oppilasmäärä: 57 Perusopetusryhmien määrä: 3, lisäksi esikouluryhmä 2. Lukuvuoden työ-/ja loma-ajat Sivistyslautakunnan

Lisätiedot

HAKASUON KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA 2013-2014. 1. Toiminta-ajatus Olemme hyvä kasvupaikka. 2. Painopistealueet ja keskeiset tavoitteet

HAKASUON KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA 2013-2014. 1. Toiminta-ajatus Olemme hyvä kasvupaikka. 2. Painopistealueet ja keskeiset tavoitteet HAKASUON KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA 2013-2014 1. Toiminta-ajatus Olemme hyvä kasvupaikka. 2. Painopistealueet ja keskeiset tavoitteet Koko koulu: kiireettömyys perinteet hyvinvointi: yhdessä tekeminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Vuosisuunnitelma. Opettajat. Toiminta-ajatus / keskeiset tavoitteet. Koulun perustiedot. Oppilasmäärä luokittain. Tuntikehys.

Vuosisuunnitelma. Opettajat. Toiminta-ajatus / keskeiset tavoitteet. Koulun perustiedot. Oppilasmäärä luokittain. Tuntikehys. Harhalan koulu Sivu 1/6 Vuosisuunnitelma Koulun perustiedot Koulu:Harhalan koulu Ylläpitäjä:Kaupungm ylläpitämä koulu Koulumuoto:Ala-asteen koulu Oppilasmäärä luokittain Suunnitelma l. luokka 5 2. luokka

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg Toiminta Toiminta koostuu ruotsinkielisestä esiopetuksesta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta, 1. 9. vuosiluokan

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU... 2 SIVISTYSTOIMEN YLEISET TOIMINTAPERUSTEET... 2 1 Toiminta-ajatus... 2 2 LUKU... 2 ORGANISAATIO... 2 2 Lautakunnat... 2 3 Lautakuntien

Lisätiedot

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Koulujen yhteinen teema lukuvuoden 2011-2012 aikana: Kunnassa yhteisesti toteutettava teema on tämän lukuvuoden aikana hyvinvointi. Aihekokonaisuuteen

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA 2015-2016. Huvikumpu pk, Pitkätossut

TYÖSUUNNITELMA 2015-2016. Huvikumpu pk, Pitkätossut Sipoon kunta Päivämäärä TYÖSUUNNITELMA 2015-2016 Lukuvuosi 2015-2016 Lisäys kunnalliseen opetussuunnitelmaan perusopetuslain 9 mukaan 1. Esiopetuspaikan yhteystiedot Nimi Huvikumpu pk, Pitkätossut Osoite

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Lähetetty koululautakunnan suomenkieliselle jaostolle hyväksyttäväksi 28.8.2012

Lähetetty koululautakunnan suomenkieliselle jaostolle hyväksyttäväksi 28.8.2012 1 KEMIÖNSAAREN KUNTA TAALINTEHTAAN KOULU Erkki Hakola Koulumäentie 3 25900 Taalintehdas TAALINTEHTAAN KOULUN TYÖSUUNNITELMA Hyväksyminen sekä tuntikehys ja sen käyttö Lukuvuosi 2012-2013 Lähetetty koululautakunnan

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Lumijoen kunta päivitetty 4/11 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laki astui voimaan 1.8.2004. Kunta vastaa järjestetystä iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta.

Lisätiedot

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen Sivu 1/5 Märynummen koulu Salon kaupunki 1760/12.00.01.01/2015 Yleiset Koulu: Märynummen koulu Ylläpitäjä: Kaupungin ylläpitämä koulu Koulumuoto: Ala-asteen koulu Opetuskieli: Suomi Koulupiiri: Salo Opiskelijamäärä:

Lisätiedot

7. Monikulttuuriset lapset

7. Monikulttuuriset lapset ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA lv 2013-2014 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Ei ole lvsuunnitelmassa 1. Käsittelytiedot 2. Esiopetuksen toiminta-ajatus 3. Esiopetuksen opetussuunnitelma 4. Kasvatuksen ja oppimisen

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 153. 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 153. 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 23.09.2015 Sivu 1 / 1 3991/12.01.00/2015 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh.

Lisätiedot

MUHOKSEN KUNTA. Laitasaaren alakoulu

MUHOKSEN KUNTA. Laitasaaren alakoulu MUHOKSEN KUNTA Laitasaaren alakoulu TYÖSUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016 KOULU- JA OPPILASTIEDOT LUKUVUONNA 2015-2016 2 KOULUTIEDOT koulun nimi Laitasaaren alakoulu koulun osoite Hotintie 22, 91510 Rova

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne)

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) KOULUTUSLTK Esittelijä sivistystoimen johtaja KULTTUURILTK Esittelijä museonjohtaja VAPAA-AIKALTK Esittelijä vapaa-aikatoimen päällikkö SIVISTYSVIRASTO Sivistystoimenjohtaja

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017. Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017. Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31 Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31 2 (5) 1. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun

ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun Hyvät esiopetusikäisen lapsen vanhemmat! Tämä tiedote kertoo esiopetuksen järjestämisen yleisistä periaatteista Ylöjärvellä. Jokaisella esiopetusta

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet SIVISTYSLAUTAKUNTA HALLINTO Strategiset painopistealueet / kriittiset menestystekijät ovat niitä asiakokonaisuuksia, joissa onnistuminen on välttämätöntä tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategiset painopistealueet

Lisätiedot

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti:

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti: JOHTOSÄÄNTÖ / SIVISTYSPALVELUT Hyväksytty Kv 28.3.2013 6 Voimaantulo 1.1.2013 1 Luku SIVISTYSPALVELUIDEN PALVELUALUE 1 Organisaatio Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Koulutoimi. Virat ja toimet. Tuntiresurssi. Koulu: Iisveden koulu. Lukuvuosi: 2015-2016

Koulutoimi. Virat ja toimet. Tuntiresurssi. Koulu: Iisveden koulu. Lukuvuosi: 2015-2016 Koulu: Iisveden koulu Lukuvuosi: 2015-2016 Virat ja toimet Viran ja toimen nimike Määrä Lisätietoja Rehtori Luokanopettaja 4 yhdellä rehtorin tehtävät Resurssiopettaja 1 14 h/ vko Erityisopettaja Erityisluokanopettaja

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016. Inarin koulu

ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016. Inarin koulu ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016 Inarin koulu 2 1. ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TAVOITTEET JA ARVOT Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea koulun ja kodin yhteistä kasvatustyötä. Toiminnan

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2014-2015 JANAKKALAN KUNTA. Kettukallion päiväkoti

ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2014-2015 JANAKKALAN KUNTA. Kettukallion päiväkoti ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2014-2015 JANAKKALAN KUNTA Kettukallion päiväkoti Työsuunnitelma 2014 2015 hyväksytty:. 2014 Marianna Kokko Päiväkodin johtaja Jere Lindroos Johtokunnan puheenjohtaja Työsuunnitelman

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

lisäksi keväällä 1 päivä myöhemmin sovitun mukaisesti

lisäksi keväällä 1 päivä myöhemmin sovitun mukaisesti ************************************************************************ Saaren koulun työsuunnitelma lukuvuonna 2014-15 ************************************************************************ 1. Koulun

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

MUHOKSEN KUNTA. Laitasaaren koulu

MUHOKSEN KUNTA. Laitasaaren koulu MUHOKSEN KUNTA Laitasaaren koulu TYÖSUUNNITELMA LUKUVUOSI 2011 2012 1 KOULU- JA OPPILASTIEDOT LUKUVUONNA 2011-2012 KOULUTIEDOT koulun nimi Laitasaaren koulu koulun osoite Hotintie 22, 91510 Rova opettajien

Lisätiedot

ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016 IVALON ALA-ASTEEN KOULU

ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016 IVALON ALA-ASTEEN KOULU ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016 IVALON ALA-ASTEEN KOULU 1. ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TAVOITTEET JA ARVOT Perusopetuslain (48 a ) mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea

Lisätiedot

ILTAPÄIVÄKERHOJEN TOIMINTASUUNNITELMA Haapaniemen alakoulu. Lukuvuosi 2015-2016 Setlementti Puijola Kuopio

ILTAPÄIVÄKERHOJEN TOIMINTASUUNNITELMA Haapaniemen alakoulu. Lukuvuosi 2015-2016 Setlementti Puijola Kuopio ILTAPÄIVÄKERHOJEN TOIMINTASUUNNITELMA Haapaniemen alakoulu Lukuvuosi 2015-2016 Setlementti Puijola Kuopio Toiminta-ajatus: Iltapäivätoiminnan tavoitteena on luoda lapsille virikkeellinen ja turvallinen

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013 2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013 2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013 2014 KOULU: Koivuhaan koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö 2. HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Aika 11.03.2014 kl. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat 9 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 133 10 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

Kuinka usein ja millä kokoonpanolla yhteisöllinen oppilashuoltoryhmänne kokoontuu 1) laajennetusti: Kurun yhtenäiskoulun alue kokoontuu kaksi kertaa

Kuinka usein ja millä kokoonpanolla yhteisöllinen oppilashuoltoryhmänne kokoontuu 1) laajennetusti: Kurun yhtenäiskoulun alue kokoontuu kaksi kertaa Keihäslahden esiopetuksen ja Kurun PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016 Ryhmät: Vanamot (Keihäslahti) Naavat (Kurun päiväkoti) 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ 1. LUKUVUODEN 2012-2013 TYÖ JA LOMA-AJAT LUKUVUOSI 2012-2013 Syyslukukausi 14.8.2012 (ti) - 21.12.2012

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

************************************************************************ Saaren koulun työsuunnitelma lukuvuonna 2015 16

************************************************************************ Saaren koulun työsuunnitelma lukuvuonna 2015 16 ************************************************************************ Saaren koulun työsuunnitelma lukuvuonna 2015 16 ************************************************************************ 1. Koulun

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://web.tuusula.fi/kirkonkylankoulu

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://web.tuusula.fi/kirkonkylankoulu KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://web.tuusula.fi/kirkonkylankoulu 1. LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖ JA LOMA-AJAT Syyslukukausi 12.8.2013 (ma) - 21.12.2013 (lauantai) Syysloma 14.10.-20.10.2013

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012

KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012 KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012 PERUSOPETUS ( Arviointikohteiden numerointi ja muu merkintätapa ovat samat kuin arviointisuunnitelmassa, jonka kohtaa 7 ei pystytä arvioimaan nykyisten tietosuojasäännösten

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2015-2016 JANAKKALAN KUNTA. Pikkuniitun päiväkoti

ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2015-2016 JANAKKALAN KUNTA. Pikkuniitun päiväkoti ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2015-2016 JANAKKALAN KUNTA Pikkuniitun päiväkoti Työsuunnitelma 2015 2016 hyväksytty:. 2015 Johanna Jalli-Karimäki Päiväkodin johtaja Pauli Hurvi Johtokunnan puheenjohtaja Työsuunnitelman

Lisätiedot

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2012 2013. Koulujen yhteinen teema lukuvuoden 2012-2013 aikana:

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2012 2013. Koulujen yhteinen teema lukuvuoden 2012-2013 aikana: Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2012 2013 Koulujen yhteinen teema lukuvuoden 2012-2013 aikana: Kunnassa yhteisesti toteutettava teema on tämän lukuvuoden aikana laadukas koulupäivä. Aihekokonaisuuteen

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 0 Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Wiitaunioni Sivistystoimi 2011 1 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Ai- toiminta tarjoaa lapselle tutun ja turvallisen aikuisen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon

Lisätiedot

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen Sivu 1/5 Meritalon koulu Salon kaupunki 1760/12.00.01.01/2015 Yleiset Koulu: Meritalon koulu Ylläpitäjä: Kaupungin ylläpitämä koulu Koulumuoto: Erityiskoulu Opetuskieli: Suomi Koulupiiri: Salo Opiskelijamäärä:

Lisätiedot

ILTAPÄIVÄTOIMINTA HÄMEENKYRÖSSÄ

ILTAPÄIVÄTOIMINTA HÄMEENKYRÖSSÄ 1 (7) Liite 4 Sivistyslautakunta 26.8.2015 52 ILTAPÄIVÄTOIMINTA HÄMEENKYRÖSSÄ Toimintasuunnitelma 1.9.2015 lähtien HÄMEENKYRÖN KUNTA SIVISTYSPALVELUT 2 Iltapäivätoiminta Hämeenkyrössä Toimintasuunnitelma

Lisätiedot