Yhteiskuntapolitiikan tutkintovaatimukset

Transkriptio

1 Yhteiskuntapolitiikan tutkintovaatimukset Kandidaatin tutkinto 180 op - yleisopinnot 25 op - menetelmäopinnot 30 op - pääaineen opinnot 25 op op - sivuaineopinnot ja valinnaiset opinnot op yhteensä 180 op Yhteiskuntatieteiden perusopinnot 25 op (73203) 1. Johdatus sosiaalipolitiikkaan 5 op (731560) 2. Matka suomalaiseen yhteiskuntaan 5 op (799602) 3. Yhteiskuntateoriat I 5 op (799601) 4. Globaali valta ja vastuu 5 op (799603) 5. Taloustieteen perusteet sivuaineopiskelijoille 5 op (70318) Yhteiskuntatieteiden menetelmäopinnot 30 op (73253) Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen (osat I ja II 78241) 5+5 op Sosiaalitutkimuksen laadulliset menetelmät I 5 op (732040) Sosiaalitutkimuksen tilastolliset menetelmät 5 op (78450) Sosiaalitutkimuksen tilastolliset menetelmät I: harjoitukset 5 op (732150) Tutkimuksenteon kurssi 5 op (732910) Pääaineen opinnot op (73256) 6. Hyvinvointivaltion instituutiot 5 op (732320) Yhteiskuntapolitiikan kysymyksiä 10 op (valittava 2 johdantokurssia seuraavista) 7. Johdatus kaupunkitutkimukseen 5 op (731260) 8. Johdatus vanhenemisen tutkimukseen 5 op (731290) 9. Johdatus ympäristöpolitiikkaan 5 op (731300) 10. Johdatus vammaistutkimukseen 5 op (731310) 11.Yhteiskuntapolitiikan alan muu johdantokurssi 5 op (732900) 12. Erot, eriarvoisuus ja oikeudenmukaisuus 5 op (732360) 13. Yhteiskuntateoriat II: Sosiologinen teoria 5 op ( ) 14. Tilastojen yhteiskunta 5 op ( ) 15. Kandidaatintutkielmaseminaari 4 op (732290) ja tutkielma ja kypsyysnäyte 6 op (73074) 16. HOPSin tarkistaminen ja kandidaatin opintojen itsearviointi (73231) 17. Vapaavalintaisia yhteiskuntapolitiikan opintoja 0-10 op (732430) Maisterin tutkinto - pääaineen opinnot op - vapaavalintaisia opintoja op Yhteensä 120 op 17. Yhteiskuntateoriat III: Hyvinvointivaltioteoria 10 op (733901) Yhteiskuntapolitiikan kysymyksiä II 15 op (opiskelija valitsee suuntautumisvaihtoehdon 10 op sekä lisäksi 5 op jakson jostakin toisesta suuntautumisvaihtoehdosta): Sosiaalipolitiikka: Kestävä hyvinvointi 5 p (733120), Poverty Research Workshop 5 op (733130) Kaupunkitutkimus: Comparative Urban Research 5 op (732540), Kaupunki ja kulttuuri 5 op (731640) Ympäristöpolitiikka: Ympäristö ja kulttuuri 5 op (737100), Teknologia, yhteiskunta ja ympäristö 5 op (737110) Vammaistutkimus: Disability in a Global Perspective 5 op (731320), Vammaistutkimuksen teoreettiset ja eettiset kysymykset 5 op (731340) - 22.Vanhenemisen tutkimus: Suomi ikääntyy 5 op (732410), Ikä, elämänkulku ja sukupolvet 5 op (730310) Yhteiskuntapolitiikan muita erikoistumisopintoja 5-10 op (73390) Menetelmäopinnot 15 op:

2 24. Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät II 5 op (733040) 25. Sosiaalitutkimuksen kvalitatiiviset menetelmät II 5 op (733430) 26. Valinnaisia erityismenetelmäkursseja 5 op (732930) 27. Tutkielmaseminaari ja tutkimuskirjallisuus 15 op (733501) 28. Yhteiskuntapolitiikan lopputentti 5 op (733480) 29. Työharjoittelu 7 op (73359) 30. Vapaavalintaisia opintoja op (733740) 31. Pro gradu -tutkielma 40 op (734110) Yhteiskuntapolitiikan sivuainekokonaisuudet: Yhteiskuntapolitiikan perusopinnot (sivuaineopiskelijoille) 25 op (730140): 1. Johdatus sosiaalipolitiikkaan 5 op 2. Yhteiskuntapolitiikan kysymyksiä (valittava 2 jaksoa) 5 op +5 op 3. Erot, eriarvoisuus ja oikeudenmukaisuus 5 op suoritustapa: kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä sivuaineopiskelijoille 4. Hyvinvointivaltion instituutiot 5 op suoritustapa: kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä sivuaineopiskelijoille Yhteiskuntapolitiikan aineopinnot (sivuaineopiskelijoille) 35 op (73282): 1. Kestävä hyvinvointi 5 op suoritustapa: kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä sivuaineopiskelijoille 2. Yhteiskuntapolitiikan kysymyksiä (valittava 3 kurssia I:stä ja II:sta) 5 op + 5 op + 5 op 3. Yhteiskuntateoriat II: Sosiologinen teoria 5 op (suoritustapa: kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä sivuaineopiskelijoille) Jos suoritettu niin Vapaavalintaisia yhteiskuntapolitiikan opintoja 5 op 5. Yhteiskuntateoriat III: Hyvinvointivaltioteoria 10 op suoritustapa: kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä sivuaineopiskelijoille Yhteiskuntapolitiikan kandidaatin tutkinto (180 op) Osaamistavoite: Kandidaatin opintojen tavoite on perehtyä yhteiskunnan rakenteisiin ja hyvinvointiin. Opiskelija kykenee tunnistamaa yksilön, lähiyhteisön, kunnan, valtion ja globaalin näkökulman. Yhteiskuntaan ja hyvinvointiin tutustutaan erityisesti sosiaalipolitiikan, vanhenemisen tutkimuksen, kaupunkitutkimuksen, ympäristöpolitiikan ja vammaistutkimuksen näkökulmista. Tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on perustietämys yleisestä yhteiskuntapolitiikasta sekä mainituista erikoisaloista. Opiskelija tuntee ja ymmärtää yhteiskuntapolitiikan peruskäsitteitä ja teorioita sekä osaa soveltaa niitä ajankohtaisiin kysymyksiin. Opiskelija kykenee tutustumaan alan tieteelliseen kirjallisuuteen ja aloittamaan tutkimuksen teon. Yleisopinnot 25 op - Orientoiva HOPS 2 op - kieliopinnot 10 op - tvt-opinnot 5 op - työelämäorientaatio 3 op - julkisoikeuden peruskurssi 5 op Yhteiskuntatieteiden perusopinnot 25 op (73203) Osaamistavoite: Perusopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee sosiaalipolitiikan, taloustieteen ja muiden yhteiskuntatieteiden peruskäsitteitä ja keskeisiä tutkimusongelmia. Opiskelija pystyy yhdistämään aineopinnoissa käsiteltävät tutkimusteemat keskeisiin tutkimusperinteisiin ja teoreettisiin kysymyksiin. Perusopintoihin kuuluvat kirjoitustehtävät ja ryhmäkeskustelut valmistavat opiskelijan myöhempien kurssien työskentelytapoihin ja arviointimenetelmiin. 2

3 1. Johdatus sosiaalipolitiikkaan 5 op (731560) Kurssilla käsitellään sosiaalipolitiikan peruskäsitteitä, hyvinvointivaltioiden toimintaperiaatteita ja tyypittelyitä sekä hyvinvointivaltion muutosta selittäviä teorioita. Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa erilaiset hyvinvointivaltiotyypit ja osaa analysoida väestörakenteen, instituutioiden ja käyttäytymisen vaikutusta hyvinvointivaltioiden toimintaan ja kansalaisten hyvinvointiin. Suoritustapa: Luennot ja essee. Niemelä, Mikko (toim.): Eurooppalaiset elinolot. Teemakirja. Helsinki: Kela, 2014 Saari, Taipale, Kainulainen (toim.): Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Vastuuopettaja: Sosiaalipolitiikan professori 2. Matka suomalaiseen yhteiskuntaan 5 op (799602) Kuvaus: Kurssilla otetaan selvää erilaisista suomalaisen yhteiskunnan ilmiöistä tutkivan oppimisen keinoin. Opiskelijat jalkautuvat yhteiskuntaan ja tekevät ryhmätyönä tutkielman valitusta aiheesta. Tavoitteena on tutustua omakohtaisesti erilaisiin keinoihin saada tietoa yhteiskunnasta ja tulkita sitä kriittisesti. Tutkimuskirjallisuuden avulla etsitään näkökulmia siihen, miten arkinen asia hahmottuu yhteiskunnallisena ilmiönä. Mitä oma kohde kertoon suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen muutoksista? Tarkasteltava kohde tai ilmiö valitaan annetusta listasta, esimerkiksi erilaiset asuinalueet, raastuvanoikeus, tosi-tv, uussuomalaisuus, leipäjono, nuorten työpaja, verkkofoorumi jne. Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija on integroitunut valtiotieteellisen tiedekunnan yliopistoyhteisöön. Hän ymmärtää miten arkisia ilmiöitä tarkastellaan yhteiskuntatieteellisin käsittein ja tunnistaa suomalaisen yhteiskunnan piirteitä. Opiskelija on tutustunut yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen perusteisiin eli harjoitellut uuden tiedon hankkimista ja sen käsitteellistämistä tutkimuskirjallisuuden avulla. Hän on saanut käsitystä erilaisista aineiston hankkimisen tavoista ja osaa systemaattisen tiedonhankinnan perusteet. Lisäksi hän on harjoitellut tieteellistä raportointia kirjallisesti ja posterimuodossa. Toteutus: 2. ja 4. periodi 3. Yhteiskuntateoriat I 5 op (799601) Osaamistavoite: Kurssin keskeinen oppimistavoite on se, että opiskelija osaa asettaa yhteiskuntatieteet historialliseen kontekstiin ja ymmärtää perusteet yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen taustalla vaikuttavista erilaisista ajattelusuuntauksista ja keskeisistä kysymyksenasetteluista. Opiskelija osaa kurssin jälkeen nähdä yhteyksiä yhteiskuntateorioiden ja konkreettisten instituutioiden, tapahtumien ja sosiaalisten suhteiden välillä. Opiskelija ymmärtää myös, että yhteiskuntateorian ja arkiajattelun välillä on yhteys, vaikka viime kädessä yhteiskuntateorian kehitys on nykyään vahvasti sidoksissa arkiajattelua analysoivan yhteiskuntatieteen kehitykseen. Kurssi kehittää opiskelijan suhteellisuudentajua ja antaa lisää varmuutta silloin, kun hän joutuu myöhemmin opinnoissaan kohtaamaan keskenään ristiriitaisia teorioita ja argumentteja. Kurssi lisää myös opiskelijan kykyä ymmärtää konkreettisesti mutta kokonaisvaltaisesti yhteiskuntatieteiden tutkimuskohteita ja yhteiskuntatieteiden erityistä identiteettiä. Suoritustavat: Luentoja 26 tuntia, jokaiselle luennolle taustatekstit (Moodle), 2-4 kotitehtävää sekä luentokuulustelu (2 h), jossa tentitään myös taustatekstit. Vastuuopettaja yliopistonlehtori (valtio-oppi) (luennoi puolet kurssista). 4. Globaali valta ja vastuu 5 op (799603) Kurssikuvaus: Luentosarja Globaali valta ja vastuu tarkastelee kysymyksiä vallasta, oikeidenmukaisuudesta, hyvästä elämästä, vastuusta ja velvollisuuksista alati liikkeessä olevassa globalisoituvassa maailmassa. Luentosarjassa lähestytään vallan ja vastuun kysymyksiä politiikan, talouden, etiikan, moraalin ja median 3

4 tutkimuksen näkökulmista. Luentosarja pidetään 3. periodissa. Kurssin seitsemän viikkoa jakautuvat eri oppiaineiden välillä seuraavasti: 2 (viestintä)+ 2 (kehitysmaatutkimus) + 2 (valtio-oppi) + 1 (käytännöllinen filosofia) 5. Taloustieteen perusteet sivuaineopiskelijoille 5 op (70318) Osaamistavoitteet: Kurssin suorittaneet 1) ymmärtävät taloustieteen peruskäsitteitä ja taloustieteen ajattelutapaa, 2) tuntevat eräitä kiinnostavia taloustieteen tutkimusteemoja ja tuloksia ja 3) ymmärtävät markkinoiden ja taloudellisten instituutioiden toimintaa. Kurssilla ei juurikaan opeteta eikä käytetä taloustieteen teknisiä analyysivälineitä, vaan sisältö pyritään välittämään mahdollisimman yleistajuisesti. Sisältö: Kurssin keskeiseen sisältöön kuuluvat mm.: Vaihdanta, tuotantomahdollisuudet, suhteellisen edun periaate Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino Rationaalisuus, valinta ja hyvinvointi Peliteorian alkeet Taloustilastot ja niiden ymmärtäminen Yritysten käyttäytyminen. Näiden lisäksi kurssilla käsitellään vuosittain vaihtuvia mielenkiintoisia teemoja. Teemaluennoilla käsitellään lyhyesti ja yleistajuisesti kiinnostavia taloustieteen teoreettisia ja empiirisiä tuloksia. Teemat valikoituvat merkittävässä määrin opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan. Luennoilla käytävä keskustelu on tärkeä osa opetusta Yhteiskuntatieteiden menetelmät 30 op (73253) Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen osa I 5 op (78240) Ajoitus: 1.periodi Ks. Yhteiskuntatilastotieteen opetus Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen osa II 5 op (78241) Ajoitus: 2.periodi Ks. Yhteiskuntatilastotieteen opetus Sosiaalitutkimuksen laadulliset menetelmät I 5 op (732040) Tavoite: Opintojaksolla perehdytään empiirisen sosiaalitutkimuksen perusteisiin sekä laadullisen sosiaalitutkimuksen menetelmiin aineiston hankinnan näkökulmasta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee keskeisimmät laadulliset tutkimusmenetelmät, osaa kerätä laadullisia tutkimusaineistoja, ymmärtää laadullisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen erot sekä hallitsee aineiston muokkaamisen ja systematisoinnin perusteet. Kurssi luo pohjan ja perustiedot myöhempää menetelmiin syventymistä varten. Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen luennoille, menetelmien harjoitteluun liittyvien harjoitustehtävien suorittaminen sekä loppuraportin kirjoittaminen. Kirjallisuus ilmoitetaan luennoilla Ajoitus: Kandidaatin opintojen 2. vuosi 1. TAI 4. periodi eli sama opintojakso järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Kohderyhmä: Yhteiskuntapolitiikan, sosiaalityön ja sosiologian opiskelijat Vastuuopettaja: Yliopistonlehtori Sosiaalitutkimuksen tilastolliset menetelmät 5 op (78450) 4

5 Osaamistavoite: Kurssi on sosiaalitieteiden laitoksen yhteinen kandidaatin opintojen kurssi, jossa perehdytään sosiaalitieteissä sovellettaviin tilastollisiin tiedonkeruutapoihin ja analysointimenetelmiin. Kurssi koostuu kokonaisuutena luennoista ja harjoituksista, mutta harjoitukset ovat vain niitä järjestävien oppiaineiden pääaineopiskelijoille. Luentokurssi, josta vastaa tilastotieteen oppiaine, esittelee surveyaineiston keruutavat ja välineet, valottaa otanta-asetelmien merkitystä yhteiskuntatieteellisissä tutkimusprosesseissa, tarkastelee kyselyaineistojen tiivistämistä faktorianalyysilla sekä tutustuttaa eräisiin muihin yleisesti sovellettuihin menetelmiin kuten regressio- ja varianssianalyyseihin. Edeltävät opinnot: Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen (osat I ja II) sekä tvt-jatkokurssit (SPSS-näyttökoe) Suoritustavat: Luentokurssi suoritetaan tenttimällä luentomateriaali ja luennoilla käsitellyt asiat. Ajoitus: Kandidaattiopintojen 2. vuoden kevät Vastuuopettaja: Yliopistonlehtori Sosiaalitutkimuksen tilastolliset menetelmät I: harjoitukset 5 op (732150) Osaamistavoite: Harjoitukset ovat itsenäinen osa sosiaalitieteiden laitoksen yhteistä kandidaatin opintojen Sotutime-kurssia, jossa perehdytään sosiaalitieteissä sovellettaviin tilastollisiin tiedonkeruutapoihin ja analysointimenetelmiin. Kurssi koostuu kokonaisuutena luennoista (5 op) ja harjoituksista (5 op). Ilmoittaudu erikseen yhteiselle tilastotieteen oppiaineen järjestämälle luentokurssille (78450, Sosiaalitutkimuksen tilastolliset menetelmät). Harjoitukset ovat vain niitä järjestävien oppiaineiden tässä tapauksessa yhteiskuntapolitiikan pääaineopiskelijoille. Luennoilla perehdytään yleisimpiin sosiaalitutkimuksessa käytettyihin tilastollisiin menetelmiin; harjoituskurssilla puolestaan sovelletaan näitä menetelmiä käytäntöön. Kurssilla käytettävä ohjelmisto on SPSS. Harjoitusryhmissä käytyäsi osaat hyödyntää monenlaisia sosiaalitieteissä yleisiä menetelmiä (esimerkiksi faktori-, varianssi-, ja regressioanalyysi) käytännön analyysissä sekä tuottaa taulukoita ja kuvioita tuloksistasi. Edeltävät opinnot: Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen (osat I ja II) sekä tvt-jatkokurssit (SPSS-näyttökoe) Suoritustavat: Kurssi suoritetaan osallistumalla viikoittaisiin harjoitusryhmiin (5 kertaa, läsnäolopakko), sekä tekemällä vaaditut kotitehtävät (esseetehtävä ja viisi SPSS-tehtävää). Ajoitus: Kandidaattiopintojen 2. vuoden kevät Vastuuopettaja: Yliopistonlehtori Tutkimuksenteonkurssi 5 op (732910) Kuvaus: Kurssin aikana toteutetaan pienimuotoinen tutkimus alusta loppuun ryhmätyönä. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelijoilla on kokonaiskuva tutkimusprosessin aikatauluttamisesta, toteuttamisesta sekä pienryhmätyöskentelyn myötä syntynyt konkreettinen käsitys tutkimusprosessin eri vaiheista. Opiskelija tietää, miten empiirinen tutkimus käytännössä tehdään ja miten tutkimusraportti kirjoitetaan ja osaa soveltaa oppimaansa jatkossa. Suoritustapa: Kurssi toteutetaan pienryhmätyöskentelynä ja se kestää kaksi periodia. Kullekin kurssille otetaan max. 10 opiskelijaa, jotka jakautuvat 2-4 hengen pienryhmiin. Kukin pienryhmä tuottaa opettajan ohjauksessa tutkimusraportin sekä oppimispäiväkirjan. Kurssi voidaan järjestää temaattisena kurssina opettajan valitseman aiheen tai aineiston ympärille tai yleisenä tutkimusharjoituskurssina, jolloin opiskelijat saavat itse valita harjoitustyön aiheen. Kohderyhmä: Yhteiskuntapolitiikan pääaineopiskelijat 5

6 Ajoitus: Kurssille ilmoittautuminen edellyttää, että opintojaksot Sosiaalitutkimuksen laadulliset menetelmät I 5 op (732040), Sosiaalitutkimuksen tilastolliset menetelmät 5 op (78450) ja Sosiaalitutkimuksen tilastolliset menetelmät I: harjoitukset 5 op (732150) on suoritettu tai että niitä suoritetaan samanaikaisesti tutkimuksenteon kurssin kanssa. Suositeltu ajankohta 2. opiskeluvuoden kevät- tai 3. opiskeluvuoden syyslukukausi. Vastuuopettaja: Yliopistonlehtori Pääaineen opinnot op (73256) 6. Hyvinvointivaltion instituutiot 5 op (732320) Opintojaksossa perehdytään hyvinvointivaltion keskeisimpiin järjestelmiin ja toimintatapoihin sekä niiden muutokseen. Käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa toimeentuloturvan ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen, toimeenpano ja rahoitus. Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa kuvata sosiaaliturvajärjestelmän rakenteet ja toimintaperiaatteet sekä pystyy soveltamaan oppimaansa ajankohtaisiin yhteiskuntapoliittisiin kysymyksiin. Suoritustapa: Opiskelijat suorittavat opintojakson osallistumalla kurssille, joka koostuu luennoista ja pienryhmätyöskentelystä sekä lopputentistä. Pienryhmissä käsitellään kunkin luennon teemaan liittyviä artikkeleita ja muita kirjoituksia. Jos kurssia ei järjestetä, tentitään seuraava kirjallisuus. Sivuaineopiskelijat suorittavat opintojakson kirjallisuuskuulustelulla tiedekuntatentissä. Björnberge, Ulla & Ottosen, Mai Heide (eds.): Challenges for Future Family Policies in the Nordic Countries, Havakka, Pauliina & Niemelä, Mikko & Uusitalo, Hannu (toim.): Sosiaalivakuutus Julkunen, Raija: UUDEN TYÖN PARADOKSIT. Keskusteluja 2000-luvun työprosess(e)ista. Vastapaino Vastuuopettaja: Yliopistonlehtori Yhteiskuntapolitiikan kysymyksiä 10 op Yhteiskuntapolitiikan kysymyksiä antaa opiskelijalle peruskäsityksen yhteiskuntapolitiikan eri osa-alueista. Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tuntee eri yhteiskuntapolitiikan keskeisten alueiden, vanhenemisen tutkimuksen, kaupunkitutkimuksen, ympäristöpolitiikan ja vammaistutkimuksen näkökulmia sekä niiden keskeisiä käsitteitä ja teorioita. Suoritustapa: Opiskelija valitsee kaksi johdantokurssia seuraavista: 7. Johdatus kaupunkitutkimukseen 5 op (731260) Osaamistavoite: Opintojakson tavoitteena on opettaa havainnoimaan, ymmärtämään ja analysoimaan nykyisiä kaupunkeja. Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee yhteiskuntatieteellisen kaupunkitutkimuksen klassikoita, teorioita ja käsitteitä sekä erilaisia kaupunkikysymyksiä, mm. kaupunkipolitiikkaa, kaupunkikulttuuria, kaupunkisuunnittelua, segregaatiota, arkkitehtuuria ja asumista. Luentoihin liittyvän harjoitustyön tehtyään opiskelija osaa soveltaa kaupunkitutkimuksen käsitteitä. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla annettava tieteellinen kirjallisuus. 6

7 Suoritustavat: Luennot harjoitustöineen sekä luentokuulustelu. Ajoitus: 1. Opiskeluvuosi, 4. periodi Vastuuopettaja: Kaupunkitutkimuksen professori 8. Johdatus vanhenemisen tutkimukseen 5 op (731290) Osaamistavoite Opintojakso johdattaa sosiaali- ja kulttuurigerontologiseen vanhenemisen tutkimukseen. Sen suoritettuaan opiskelijalla on hyvät perustiedot vanhenemisen tutkimuksen kohteista, käsitteistöstä ja tarkastelutavoista. Opiskelija on tutustunut mm. iän, ajan ja sukupolven vuorovaikutukseen, vanhenemisen muodonmuutoksiin ja hyvän vanhenemisen kysymyksiin. Suoritustapa: Johdantokurssi luennoidaan 2. opetusperiodilla kaksi kertaa viikossa. Se suoritetaan laatimalla oppimispäiväkirja luennoilla annetuista tehtävistä. Vastuuhenkilö: Sosiaaligerontologian professori 9. Johdatus ympäristöpolitiikkaan 5 op (731300) Kohderyhmä: Yhteiskuntapolitiikan pääaineopiskelijat, ympäristömuutos ja politiikan pääaineopiskelijat, ympäristöpolitiikan sivuaineopiskelijat. Edeltävät opinnot: Ei. Osaamistavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet julkisen ja yksityisen sektorin ympäristöpoliittisten ongelmien hahmottamiseen, ratkaisumallien löytämiseen ja kehittämiseen sekä tutkimustietoon pohjautuvaan ympäristöpoliittiseen vaikuttamiseen. Sisältö: Kurssi tarjoaa yleiskatsauksen ympäristöpolitiikan teoreettisiin ja käytännöllisiin perusteisiin julkisella ja yksityisellä sektorilla. Kurssilla käydään läpi ympäristöpolitiikan keskeiset käsitteet ja ympäristöpolitiikan keinojen teoreettiset perusteet sekä arvioidaan kriittisesti keinojen soveltuvuutta erilaisissa käytännön tilanteissa. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Web-pohjainen lukupaketti, joka koostuu englanninkielisistä tieteellisistä artikkeleista ja kirjanluvuista (n. 20 kpl). Aihepiiriä tukeva kirjallisuus: Haila Y & Jokinen P (toim.), Ympäristöpolitiikka Mikä ympäristö, kenen politiikka. Tampere, Vastapaino. Suoritustavat: Luennot 20 tuntia; systemaattinen perehtyminen kurssikirjallisuuteen; luento- ja kirjallisuuspäiväkirja. Arviointi: Arvostelu (0-5) perustuu luento- ja kirjallisuuspäiväkirjaan. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Pakollinen kurssi yhteiskuntapolitiikan pääaineessa ja ympäristöpolitiikan sivuaineessa. (Pakollisuus ympäristömuutos ja politiikan pääaineessa?) Ajoitus: Perusopinnot, 1. opiskeluvuosi, 2. periodi. Vastuuopettaja: Ympäristöpolitiikan professori 10. Johdatus vammaistutkimukseen 5 op (731310) Osaamistavoite: Kurssi tarjoaa yleiskuvan vammaisuuden historiasta, vammaisten ihmisten yhteiskunnallisesta asemasta sekä vammaistutkimuksesta akateemisena oppialana. Kurssilla tarkastellaan vammaisuutta yhteiskunnallisena, poliittisena, kulttuurisena ja taloudellisena ilmiönä. Opintojakson 7

8 suoritettuaan opiskelija tuntee pääkohdat vammaisuuden historiasta, vammaisuuden määrittelytavoista, sekä keskeisistä vammaisuutta selittävistä teoreettisista malleista. Opiskelija kykenee myös analysoimaan vammaisuuden yhteneväisyyksiä ja eroja muihin vähemmistöryhmiin nähden. Lisäksi opiskelija osaa nimetä länsimaisissa yhteiskunnissa olevia, nimenomaisesti vammaisia koskevia osallistumisen esteitä esimerkiksi asumisen, opiskelun, työn ja vapaa-ajan alueilla. Suoritustapa: Luennot ja loppukuulustelu Luennoilla annettava kirjallisuus Vastuuopettaja: Yhteiskuntatieteellisen vammaistutkimuksen professori 11. Yhteiskuntapolitiikan alan muu johdantokurssi 5 op (732900) Suoritustapa: Erikseen sovittavia kursseja ym., jotka vastuuopettaja hyväksyy. Kurssit voivat olla mm. vaihdossa suoritettuja opintoja, dosenttiopetusta jne. 12. Erot, eriarvoisuus ja oikeudenmukaisuus 5 op (732360) Osaamistavoitteet: Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelijoilla on käsitys yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta erityisesti yhteiskuntaluokista ja sosiaalisista kerrostumista, työmarkkinoiden ja tulojen eroista, terveyseroista, alueellisesta segregaatiosta ja oikeudenmukaisuuden kysymyksistä ja he ymmärtävät yhteiskunnallisten erojen sosiaalisia vaikutuksia. Opiskelijat hallitsevat myös tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja esseen tekemisen perusteet. Suoritustapa: Pääaineopiskelijoille tarkoitettu kirjallisuusseminaari, jonka yhteydessä kirjoitetaan tieteellinen essee opintojakson kirjallisuutta hyödyntäen. Esseen aihe kohdistuu yhteen osaamistavoitteissa mainituista teemoista siten, että seminaarissa tulee eri teemoja käsitellyiksi. Sivuaineopiskelijat suorittavat opintojakson kirjallisuuskuulustelulla. Therborn, Göran: The Killing Fields of Inequality. Polity Press, (suomeksi Eriarvoisuus tappaa. Vastapaino, 2014) Purhonen S, Gronow J, Heikkilä R, Kahma N, Rahkonen K & Toikka A: Suomalainen maku: Kulttuuripääoma, kulutus ja elämäntyylien sosiaalinen eriytyminen. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, (Mikäli teos ei ole vielä saatavilla, suoritetaan tällöin teos Bennett T, Savage M, Bortolaia Silva E, Warde A, Gayo-Cal M, Wright D: Culture, Class, Distinction) Laaksonen M & Silventoinen K: Sosiaaliepidemiologia. Väestön terveyserot ja terveyteen vaikuttavat sosiaaliset tekijät Vastuuopettaja: Yliopistonlehtori Ajoitus: Ensimmäisen lukuvuoden 4. periodi. 13. Yhteiskuntateoriat II: Sosiologinen teoria 5 op ( ) Kuvaus: Jaksossa tutustutaan sosiologiseen teoreettiseen keskusteluun ja teorian erilaisiin tehtäviin sosiologiassa. Jaksossa käsitellään mm. teoriaa yleisenä yhteiskuntateoriana, aika-laisanalyysina, jotakin sosiaalista ilmiötä koskevan selittävänä hypoteesina ja metodologisena pohdintana. Jakson painopiste on sosiologisessa nykykeskustelussa. Osaamistavoite: Ymmärtää sosiologisen teorian erilaiset tehtävät ja kuinka teorioita voidaan arvioida suhteessa näihin tehtäviin. Lisäksi opiskelija tutustuu joihinkin ajankohtaisiin sosiologisiin teorioihin. Edeltävät opinnot: Johdatus sosiaalipolitiikkaan (731560) ja yhteiskuntateoriat (799601) Suoritustapa Luentokurssi tai kirjallisuuskuulustelu tentissä. Sivuaineopiskelijat: kirjallisuuskuulustelu. 8

9 Kirjallisuuskuulustelussa tentitään seuraavat teokset: Baert & Carreira da Silva: Social Theory in the Twentieth Century and Beyond Heiskala R: Toiminta,tapa ja rakenne 14. Tilastojen yhteiskunta 5 op ( ) Kuvaus: Kurssi tutustuttaa tilastoihin yhteiskunnallisena instituutiona. Se käsittelee yhteiskunnan keskeisten tietojärjestelmien, tilastojen ja rekisterien tuotannon ja käytön yhteiskunnallista kontekstia. Luentokurssi sisältää myös katsauksia tilastojen taustalla oleviin erilaisiin aineistoihin ja niiden syntyyn: viranomaisaineistoihin, yritysaineistoihin, Suomessa tärkeisiin rekistereihin sekä erillisillä tiedonkeruilla kerättyihin aineistoihin. Osaamistavoite: Kurssin suorittanut on saanut käyttöönsä tilastojen lukemisen taidon (the Art of Reading Statistics, ARSt) perusteet. Hän ymmärtää, miten tilastot syntyvät tämän päivän kansainvälistyvässä maailmassa ja millaisin perustein. Hän myös oppii, mitä niiden käyttäjän on hyvä tietää tilastojen tuottajista, tuotantotavoista ja tietolähteistä kuin myös tilastojen käyttötavoista sekä niiden mahdollisuuksista ja rajoituksista. Kurssin suorittanut osaa itsenäisesti etsiä kotimaisia ja kansainvälisiä tilastotuotteita tai soveliaita rekistereitä ja pystyy arvioimaan niiden käyttömahdollisuuksia sekä etsimään tarvittavaa asiantuntija-apua. Suoritustapa: Kurssi on tiivis kokonaisuus, joka suoritetaan noin 5-10 sivun mittaisella kurssiesseellä sekä kirjallisuuskuulustelulla. Esseessä käsitellään opettajien antaman esseenrungon mukaisesti jokin tilastokokonaisuus. Esseen laatimista helpottaa tiivis osallistuminen kurssin luennoille. Kurssiin ei sisälly laskemista eikä laskuharjoituksia. Kirjallisuuskuulustelussa tentitään kurssin taustana olevan kirja Tilastot käyttöön! Opas tilastojen maailmaan (Gaudeamus, 2013). Simpura J & Melkas J: Tilastot käyttöön! Opas tilastojen maailmaan. Helsinki, Gaudeamus, 2013 Ajankohta: Kurssi luennoidaan vuosittain 3. periodi (tammi-helmikuussa) Vastuuopettaja: Yliopistonlehtori 15. Kandidaatintutkielmaseminaari 4 op (732290) ja tutkielma 6 op (73074) Osaamistavoite: Seminaarin käytyään ja kandidaatintutkielman tehtyään opiskelijat ymmärtävät yhteiskuntapoliittisia tarkastelutapoja, osaavat soveltaa alan keskeisiä käsitteitä ja teorioita ja käyttää lähteitä sekä hallitsevat tieteellisen kirjallisen esitystavan. Suoritustavat: Kandidaatin seminaari kestää kaksi periodia. Suoritus edellyttää aktiivista osallistumista seminaariin ja opiskelijoille määrätyn tutkielman opponointia. Tutkielmaksi hyväksytään yhtenäisestä aihepiiristä kirjoitettu itsenäinen pienoistutkielma, jonka aiheesta sovitaan seminaarin ohjaajan kanssa. Tutkielman suositeltava laajuus on noin sivua. Ajoitus: 3. vuosi Vastuuopettaja: yliopistonlehtori 16. HOPSin tarkistaminen ja kandidaatin opintojen itsearviointi 0 op (73231) Ajoitus: Kandidaatin seminaarin päätteeksi Osaamistavoite: Itsearvioinnin tehtyään opiskelija tiedostaa opiskelun motiivejaan, valmiuksiaan ja tavoitteitaan sekä on näiden avulla pohtinut ja suunnitellut syventävien opintojen suorittamista ja suuntautumista. 9

10 Suoritustavat: Opiskelijat kirjoittavat 2-3 liuskan itsearvioinnin kandidaatin opintojen suorittamisesta ja tekevät itselleen maisterivaiheen opintojen henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS). Itsearvioinnit ja maisterivaiheen HOPS palautetaan kandidaatin tutkielmaseminaarin ohjaajalle. 17. Vapaavalintaisia yhteiskuntapolitiikan opintoja 0-10 op (732430) Osaamistavoitteet: Tämän opintojakson suoritettuaan opiskelijat ovat oppineet menetelmiin, teorioihin tai tieteelliseen kirjoittamiseen liittyviä syventäviä asioita. Opinnot laajentavat yhteiskuntapolitiikan ymmärrystä. Suoritustapa: Kursseja ym., jotka vastuuopettaja tarvittaessa hyväksyy. Kurssit voivat olla mm. dosenttiopetusta, vaihdossa suoritettuja opintoja jne. Yhteiskuntapolitiikan maisteriopinnot 120 op (73584 ilman tutkielmaa 60 op) Osaamistavoitteet: Maisteriopintojen tavoite on syventää tietämystä ja ymmärrystä yhteiskunnasta ja ihmisten hyvinvoinnista. Erityisellä syventymisalueellaan -- sosiaalipolitiikassa, vanhenemisen tutkimuksessa, kaupunkitutkimuksessa, ympäristöpolitiikassa tai vammaistutkimuksessa -- opiskelija tuntee ja osaa soveltaa laajaa kirjoa keskeisiä käsitteitä ja teorioita. Maisterintutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet tehdä sosiaalitieteellistä tutkimusta. 18. Yhteiskuntateoriat III: Hyvinvointivaltioteoria 10 op (733901) Hyvinvointivaltiotutkimuksen klassikkoja ja yhteiskuntapolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä käsittelevä kokonaisuus, jonka suoritettuaan opiskelija tuntee hyvinvointivaltioteorian keskeiset teoriat ja niiden ajankohtaiset sovellukset sekä osaa soveltaa niitä yhteiskunnallisessa ja tieteellisessä keskustelussa ja arvioida niitä kriittisesti. Hän tuntee hyvinvointivaltiotutkimuksen tärkeimmät tietolähteet, pystyy käyttämään niitä tiedonhaussa ja ajankohtaisen tiedon jäsentämisessä. Suoritustapa: Luentokurssi /kirjallisuuskuulustelu sekä kirjallisuuskatsaus. Mikäli luentokurssia ei järjestetä, suoritetaan kokonaisuus tenttimällä klassikkoteokset (kohta 1) tiedekuntatentissä ja kirjoittamalla ajankohtaisista teoksista (kohta 2) kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsaus toimitettava kuulustelijalle ennen tiedekuntatenttiä. Opintojakson kokonaisarvosana määräytyy molempien suoritusten perusteella. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa opintojakson tenttimällä klassikkoteokset tiedekuntatentissä ja kirjoittamalla ajankohtaisista teoksista kirjallisuuskatsauksen (kirjallisuuskatsaus toimitettava kuulustelijalle ennen tenttiä) tai tenttimällä klassikot + 3 teosta tiedekuntatentissä. Kirjallisuuskatsauksen aihe sovittava vastuuopettajan kanssa. 1) Klassikot: Esping-Andersen: Three World of Welfare Capitalism 1990 Pierson, Chistopher: Beyond the welfare state. The New Political Economy of Welfare. 3.painos tai uudempi 2) Ajankohtaiset teokset (valittava 3 teosta seuraavista): Journal of European Social Policy, Special Issue 2015 Kvist, Jon & Frizell, Johan & Hvinden, Bjorn & Kangas, Olli: Changing social equality. The Nordic welfare model in the 21st century. Polity Press, 2011 Liukko, Jyri: Solidaarisuuskone elämän vakuuttaminen ja vastuuajattelun muutos Seeleib-Kaiser M (toim.): Welfare state transformations Vastuuopettaja: Professori Yhteiskuntapolitiikan kysymyksiä II 15 op 10

11 Opiskelija erikoistuu valitsemalla yhden seuraavista suuntautumisvaihtoehdoista (10 op). Lisäksi hän valitsee yhden (5 op) opintojakson jostakin toisesta suuntautumisvaihtoehdosta: 19. Sosiaalipolitiikka 10 op: a) Kestävä hyvinvointi 5 op (733120) Kurssilla käsitellään sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden tavoitteita sekä globaalin kehityksen että suomalaisen hyvinvointivaltion näkökulmasta. Eri tieteenalojen tutkimustietoa hyödyntävällä kurssilla tarkastellaan kestävän hyvinvoinnin sisältöä sekä sitä, miten erilaiset kestävyyden haasteet ja politiikkaratkaisut ovat kytköksissä toisiinsa. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on hyvät perustiedot kestävän hyvinvoinnin kysymyksistä sekä valmiudet käsitellä suomalaisten hyvinvointia ja sosiaalipolitiikkaa suhteessa kansainvälisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Suoritustavat: Luennot harjoitustöineen sekä luentopäiväkirja tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Sivuaineopiskelijat suorittavat teokset kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä. Ajoitus: syventävät opinnot Toteutus: 4. periodi vastuuopettaja: sosiaalipolitiikan professori Leslie Paul Thiele: Sustainability, 2013 Rauschmayer Felix ym. (toim.): Sustainable Development. Capabilities, needs, and well-being, 2011 M Cahill: The environment and Social policy (2001) tai Helne ym: Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla, 2012 Hämäläinen Timo: Towards a Sustainable Well-being Society, (Suomeksi: Kohti kestävää hyvinvointia) Vastuuopettaja: Professori b) Poverty research workshop 5 op (733130) Target group: Masters students in social and public policy and REMS masters programme students. Seminar on poverty research methods with emphasis on quantitative and comparative methods. Participants will prepare small-scale research project. After seminar students are familiar with most commonly used methods to study absolute and relative poverty. Teaching method: workshop. Evaluation: written essay, completed small-scale research project. Reading material: Haughton, Jonathan & Khandker, Shahidur R.: The Handbook on Poverty and Inequality, 2009, Responsible teacher: Professor of Social Policy 20. Kaupunkitutkimus 10 op: a) Comparative Urban Research 5 op (732540) 11

12 Description: The aim of this comparative urban studies course is to learn understand and analyze different kinds of cities and their development. The lectures will introduce to main theories, concepts, methods, and approaches in the field of urban studies. Assignments and seminar paper will teach to observe, analyze and compare urban environments. Mode of assessment: Lectures, participation in class-room discussions, assignments and a seminar paper. Literature: Reading list will be given at the beginning of the class. Timing: Second period Tuesdays and Thursdays Responsible teacher: Professor (urban studies) b) Kaupunki ja kulttuuri 5 op (731640) Osaamistavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää erilaisiin yhteiskuntatieteellisen kaupunkitutkimuksen koulukuntiin ja suuntauksiin. Opintojakso antaa perustiedot kaupunkitutkimuksesta ja sen keskeisistä kysymyksistä. Lisäksi tutustutaan lähemmin yhteen kaupunkitutkimuksen klassikkoon. Suoritustapa: kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä Gates Richard T. and Stout Frederic (ed.): The City Reader. 5 th edition Routledge sekä yksi seuraavista: Weber Max: The City Castells Manuel: The Urban Question Harvey David: Social Justice and the City Lefebvre Henri: Writings On Cities Vastuuopettaja: Kaupunkitutkimuksen professori 21. Ympäristöpolitiikka 10 op: a) Ympäristö ja kulttuuri 5 op (737100) Kohderyhmä: Yhteiskuntapolitiikan pääaineopiskelijat, ympäristömuutos ja politiikan pääaineopiskelijat, ympäristöpolitiikan sivuaineopiskelijat. Edeltävät opinnot: Suositellaan Ympäristöpolitiikan johdantokurssi. Osaamistavoite: Kurssi tarjoaa opiskelijoille valmiudet syventää teoreettista ja metodologista osaamistaan teknologian, yhteiskunnan ja ympäristön vuorovaikutuksista sekä kestävän kehityksen ongelmanratkaisusta. Sisältö: Kurssi luo poikkitieteelliset kytkennät ympäristöpolitiikan kannalta kahteen keskeiseen tutkimussuuntaukseen, ongelmalähtöiseen sosio-ekologiseen ympäristötutkimukseen (environmental studies) ja tieteen ja teknologian tutkimukseen (science and technology studies). Oppimateriaali ja kirjallisuus: Lee K N: Compass and Gyroscope: Integrating Science and Politics for the Environment, Washington, DC: Island Press. 12

13 Cudworth E: Environment and Society. London: Routledge. Winner L: The Whale and the Reactor: A Search for Limits in an Age of High Technology. Chicago: University of Chicago Press. Hård M and Jamison A: Hubris and Hybrids: A Cultural History of Technology and Science, New York: Routledge. Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä oppimateriaalin neljästä kirjasta, joista kustakin tulee yksi tenttikysymys. Kaikki neljä kirjaa on tentittävä samalla kertaa yhdessä tentissä. Arviointi: Tiedekuntatentti (0-5). Yhteydet muihin opintojaksoihin: Pakollinen kurssi yhteiskuntapolitiikan pääaineessa ja ympäristöpolitiikan sivuaineessa. (Pakollisuus ympäristömuutos ja politiikan pääaineessa?) Ajoitus: Yhteiskuntapolitiikan pääaineopiskelijoille maisteriopintojen periodi. Vastuuopettaja: Ympäristöpolitiikan professori b) Teknologia, yhteiskunta ja ympäristö 5 op (737110) Kohderyhmä: Yhteiskuntapolitiikan pääaineopiskelijat, ympäristömuutos ja politiikan pääaineopiskelijat, ympäristöpolitiikan sivuaineopiskelijat. Ryhmätöiden toimivuuden varmistamiseksi kurssille otetaan enintään 30 ensin ilmoittautunutta. Edeltävät opinnot: Suositellaan Ympäristöpolitiikan johdantokurssi ja Ympäristö ja kulttuuri. Osaamistavoite: Kurssi luo valmiudet tutkimustietoon pohjautuvaan kriittiseen ongelmanratkaisuun ympäristöpolitiikassa, ottaen huomioon osaamistarpeet ympäristöpolitiikan tutkimuksessa, suunnittelussa, päätöksenteossa, toimeenpanossa ja arvioinnissa. Sisältö: Kurssi on syvällinen integroiva johdatus kestävän kehityksen kannalta keskeisten tutkimussuuntausten tapoihin ymmärtää teknologian, yhteiskunnan ja ympäristön vuorovaikutussuhteita. Kurssi hakee vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitä teknologia on? Mitä reunaehtoja teknologia, organisaatiot ja instituutiot asettavat ympäristöpoliittiselle päätöksenteolle? Voidaanko riskejä hallita monimutkaisissa ekososiaalisissa järjestelmissä? Mitä on kestävän kehityksen asiantuntijuus? Oppimateriaali ja kirjallisuus: Web-pohjainen lukupaketti, joka koostuu englanninkielisistä tieteellisistä artikkeleista ja kirjanluvuista (20-25 kpl). Aihepiiriä tukeva kirjallisuus: Hukkinen J: Institutions in Environmental Management: Constructing Mental Models and Sustainability. London: Routledge, 1999 Haila Y and Dyke C: How Nature Speaks: The Dynamics of the Human Ecological Condition. Durham: Duke University Press, 2006 Hukkinen J: Sustainability Networks: Cognitive Tools for Expert Collaboration in Social-Ecological Systems. London: Routledge, Bijker W E, Hughes T P and Pinch T (toim.): The Social Construction of Technological Systems, Cambridge, MA: The MIT Press, Suoritustavat: Luennot 20 tuntia; harjoitukset 8 tuntia; systemaattinen perehtyminen kurssikirjallisuuteen; ajankohtaisiin ympäristöpoliittisiin kysymyksiin paneutuvat ryhmätyöt, jotka tukeutuvat kurssikirjallisuuteen; tentti. Arviointi: Arvostelun (0-5) painotus: tentti 70%, ryhmätyö 30%. 13

14 Yhteydet muihin opintojaksoihin: Pakollinen kurssi yhteiskuntapolitiikan pääaineessa ja ympäristöpolitiikan sivuaineessa. (Pakollisuus ympäristömuutos ja politiikan pääaineessa?) Soveltuu jatko-opintoihin. Ajoitus: Maisteriopinnot, 3. periodi. Vastuuopettaja: Ympäristöpolitiikan professori 22. Vammaistutkimus 10 op: a) Disability in a Global Perspective 5 op (731320) Osaamistavoite: This is an introductory course to disability in a global context. Upon completion this course, students will be familiar with disability in various cultures, especially in the global South (particularly in Africa and Central Asia). Students will also be able to identify and analyse disability in terms of human rights with a special reference to UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities. In addition, students will learn about the development cooperation of disability organizations and other governmental and nongovernmental organizations. Mode of assessment: The course is composed of lectures, individual works and seminars. Vastuuopettaja: Yhteiskuntatieteellisen vammaistutkimuksen professori b) Vammaistutkimuksen teoreettiset ja eettiset kysymykset 5 op (731340) Osaamistavoite: Kurssilla käsitellään vammaistutkimuksen keskeisiä teoreettisia ja filosofisia kysymyksiä. Aluksi perehdytään keskeisimpiin teoreettisiin suuntauksiin kuten historialliseen materialismiin, poststrukturalismiin ja kriittiseen realismiin, jonka jälkeen syvennytään vammaistutkimuksen viimeaikaisiin teoreettisiin keskusteluihin sekä niiden käytännön seuraamuksiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee keskeiset vammaistutkimuksen teoreettiset kannat sekä niiden merkityksen vammaisuuden määrittelyn ja vammaispolitiikan kannalta. Lisäksi opiskelija kykenee analysoimaan vammaisuuteen liittyviä normatiivisia, eli poliittisia ja eettisiä kysymyksiä. Suoritustapa: Luento/seminaari & luennoilla jaettava kirjallisuus Vastuuopettaja: Yhteiskuntatieteellisen vammaistutkimuksen professori 23. Vanhenemisen tutkimus 10 op: a) Suomi ikääntyy 5 op (732410) Osaamistavoite: Opintojakso antaa hyvät perustiedot väestön ikärakenteen muutoksesta, sen virittämistä yhteiskuntapoliittisista haasteista ja tavoista, joilla haasteisiin Suomessa vastataan. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on hyvä tuntuma muun muassa eläkepolitiikkaa koskevaan keskusteluun. Suoritustapa: Opintojakso suoritetaan osallistumalla luentosarjaan ja tekemällä siellä annettava kirjallinen harjoitustehtävä. Luentosarja järjestetään 3. opetusperiodilla, ja luennoitsijoina ovat alan asiantuntijat ETK:sta, THL:sta, KELA:sta ja ETLA:sta. Opintojakson voi suorittaa myös kirjallisuustenttinä syys-, marras-, tammi- tai maaliskuun tiedekuntatentissä. Siinä tapauksessa tentitään seuraava kirjallisuus: 14

15 Ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2009 ( ) Suomen eläkejärjestelmän sopeutuminen eliniän pitenemiseen. Eläkekysymysten asiantuntijatyöryhmän raportti. Eläketurvakeskus ( dcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/erillisjulkaisut/suomen_elakejarjestelman_sopeutuminen_el inian_kasvuun_7.pdf ) Timonen, V: Ageing Societies: A Comparative Introduction Vastuuopettaja: Sosiaaligerontologian professori b) Ikä, elämänkulku ja sukupolvet 5 op (730310) Osaamistavoite: Opintojakso tutustuttaa elämänkulkuun, sukupolven käsitteeseen ja sukupolvien vuorovaikutukseen. Sen suoritettuaan opiskelijalla on tuntuma elämänkulku- ja sukupolvitutkimuksen kysymyksenasetteluihin ja tutkimustapoihin. Suoritustapa: Opintojakso suoritetaan kirjallisuustenttinä syys-, marras-, tammi- tai maaliskuun tiedekuntatentissä. Osan opintojaksosta voi suorittaa osallistumalla siihen kohdistettuun luentosarjaan silloin, kun sellainen on opetusohjelmassa. Danielsbacka, M ym.: Sukupolvien vuorovaikutus. Auttaminen ja yhteydenpito suurten ikäluokkien ja heidän lastensa elämässä ( Grenier, A.: Transitions and the lifecourse. Challenging the constructions of growing old Hunt, S: The Life Course. A Sociological Introduction Purhonen, S: Sukupolvien ongelma. Tutkielmia sukupolven käsitteestä, sukupolvitietoisuudesta ja suurista ikäluokista ( Vastuuopettaja: Sosiaaligerontologian professori 23. Yhteiskuntapolitiikan muita erikoistumisopintoja 5-10 op (73390) Suoritustapa: Erikseen sovittuja kursseja ym., jotka vastuuopettaja hyväksyy. Kurssit voivat olla mm. vaihdossa suoritettuja opintoja, dosenttiopetusta jne. 24. Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät II 5 op (733040) Ajoitus: 4. vuoden syksy Kohderyhmä: Yhteiskuntapolitiikan pääaineopiskelijat Edeltävät opinnot: Sosiaalitutkimuksen tilastolliset menetelmät I Osaamistavoite: Kurssilla perehdytään sosiaalitutkimuksen tilastollisten analyysien toteutukseen ja raportointiin. Kurssilla luetaan oman alan tilastollista tutkimusta ja arvioidaan kriittisesti menetelmien sovelluksia ja tuloksien raportointia. Luennoilla ja harjoituksissa käsitellään varianssianalyysin, faktorianalyysin, lineaarisen regressioanalyysin ja logistisen regressioanalyysin sovelluksia. Kurssin käytyään opiskelija osaa arvioida kriittisesti oman alansa tilastollista tutkimusta, toteuttaa monimuuttujaanalyyseja sekä raportoida analyysien tuloksia tieteenalan käytäntöjen mukaisesti. 15

16 Suoritustavat: Luentokurssi harjoitustöineen ja loppukuulusteluineen. Kurssin harjoitustöiden tekeminen edellyttää jonkin tilastollisen tietokoneohjelmiston tuntemusta ja käyttötaitoa (esim. SAS, SPSS). Vastuuopettaja: Yliopistonlehtori 25. Sosiaalitutkimuksen kvalitatiiviset menetelmät II 5 op (733430) Ajoitus: Maisteriopintojen 1. vuosi, 2. Periodi Kohderyhmä: Yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalityön opiskelijat Edeltävät opinnot: Sosiaalitutkimuksen laadulliset menetelmät I Kuvaus: Opintojaksolla käsitellään sosiaalitieteiden kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä painottaen aineiston analyysia. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee ja osaa käyttää erilaisia kvalitatiivisia analyysimenetelmiä. Hän ymmärtää menetelmien eroja, ja osaa perustella analyysimenetelmän valintaa. Lisäksi hän ymmärtää analyysin ja tulkinnan merkityksen kvalitatiivisessa tutkimuksessa. Suoritustapa: Luentokurssi jonka yhteydessä tehdään oppimistehtäviä. Vastuuopettaja: Yliopistonlehtori 26. Valinnaisia erityismenetelmäkursseja 5 op (732930) Osaamistavoite: Opiskelija voi valita tutkielmansa tekemistä tukevia erityismenetelmäkursseja tai vastaavia oppiaineen tai tiedekunnan tarjonnasta (metodikori). Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tuntee uusia analyysitapoja ja osaa soveltaa niitä niin, että ne tukevat hänen pro gradu tutkielmansa tekemistä. Mikäli sopivia kursseja ei löydy, opiskelija voi suorittaa muita vapaavalintaisia yhteiskuntapolitiikan opintoja. 27. Tutkielmaseminaari ja tutkimuskirjallisuus 15 op (733501) Osaamistavoite: Tutkimusseminaarissa opiskelija saa ohjausta ja tukea opinnäytetyön suunnittelussa ja tekemisessä. Opiskelijat harjaantuvat tieteelliseen ajatteluun ja itsenäiseen tutkimustyön tekemiseen. He syventävät tietämystään pro gradu tutkimuksensa alaan liittyvässä kirjallisuudessa ja oppivat tieteellisen artikkelin kirjoittamista. Opiskelijat osaavat tuottaa tieteellistä tekstiä sekä toteuttaa ja raportoida empiiristä tutkimusta. He osaavat arvioida tutkimuksen kokonaisuuden rakennetta, teoriataustan käsittelyä, tulosten analysoimista ja tieteellisen kirjoittamisensa tasoa. Muiden töiden kommentointi ja tieteellisestä kirjoittamisesta käytävä keskustelu syventävät opiskelijan tieteellisen ajattelun ja kirjoittamisen taitoja. Suoritustapa: Tutkimusseminaareissa kirjoitetaan pro gradu tutkielmaa (tutkimussuunnitelma, kirjallisuus, aineisto ja menetelmät, analyysi ja tulokset), tutustutaan tutkimusalueen kirjallisuuteen ja kommentoidaan seminaaripapereita. Tutkimusseminaareja järjestetään seuraavista aiheista: sosiaalipolitiikka (733500), kaupunkitutkimus (733600), ympäristöpolitiikka (733610), vanhenemisen tutkimus (733620), vammaisuuden tutkimus (733630) ja jälkisosialistinen yhteiskunta ja energia (733640). Seminaareihin ilmoittaudutaan keväisin pidettävässä aloitustilaisuudessa. Ajoitus: Maisteriopintojen 2.vuosi 28. Yhteiskuntapolitiikan lopputentti 5 op (733480) Osaamistavoitteet: Syventävien opintojen viimeinen suoritus, jossa opiskelija osoittaa tuntevansa omaa tieteenalansa, hallitsevansa sen keskeiset käsitteet ja osaavansa keskustella sen kysymyksistä. Suullista tenttiä varten hän lukee yhden yhteiskuntapolitiikan pakollisen klassikkokirjan ja yhden valinnaisen kirjan. Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osoittaa, että hän kykenee analysoimaan yhteiskuntapolitiikan 16

17 peruskäsitteiden avulla alan kirjallisuutta ja soveltamaan sitä ajankohtaisiin yhteiskuntapoliittisiin kysymyksiin. Suoritustapa: Suullinen kuulustelu. Valinnaisesta kirjallisuudesta sovitaan erikseen oman erikoistumisen mukaan vastuuopettajan kanssa. Sen A: The Idea of Justice Vastuuopettaja: Professori (sama kuin seminaarin vetäjä) 29. Työharjoittelu 7 op (73359) Kuvaus: Työharjoittelu on osa valtiotieteellisen tiedekunnan maisteriopintojen työelämäorientaatiota. Työharjoittelu on vapaaehtoinen, mutta sitä suositellaan kaikille. Osaamistavoite: Harjoittelussa opiskelijat perehtyvät oman alansa tehtäväkenttään, edistävät teoreettisen tiedon jäsentymistä työyhteisössä sekä työelämään sijoittumistaan. Työharjoittelun suoritettuaan opiskelijalla on käsitys työelämästä, omasta osaamisestaan, valmiuksistaan ja työelämätaidoistaan. Suoritustavat: Pääaineopiskelijat saavat työharjoittelun suorittamisesta merkinnän täyttämällä oppiaineen verkkosivuilta löytyvän raportointilomakkeen, ks. Flammasta Työharjoittelu. Harjoittelu on palkallista ja sen on kestettävä vähintään kaksi kuukautta. Amanuenssi antaa tarkempia tietoja ja merkinnän harjoittelun suorittamisesta. Yliopiston tukeman työharjoittelun haku on keskitetty tiedekunnalle, lisätietoja Flammasta. Haku on kerran vuodessa marras-joulukuussa. 30. Vapaavalintaisia opintoja op (733740) Osaamistavoitteet: Opiskelijat oppivat menetelmiin, teorioihin tai tieteelliseen kirjoittamiseen liittyviä asioita. Opinnot tukevat pro gradu työtä ja laajentavat yhteiskuntapolitiikan ymmärrystä. Suoritustapa: Kursseja, näyttöjä (AHOT, ks. tid=hy055571&_pagelabel=content_view) ym., jotka vastuuopettaja tarvittaessa hyväksyy. Kurssit voivat olla mm. dosenttiopetusta, tiedekunnan työelämäorientaatio-opintoja sekä vaihdossa suoritettuja opintoja jne. 31. Pro gradu -tutkielma 40 op (734110) Osaamistavoitteet: Opiskelijat tekevät tieteellisen tutkielman, joka kuvastaa oppineisuutta, menetelmien hallintaa ja tieteellistä kypsyyttä sekä taitoa ilmaista ajatuksia kirjallisesti. Kypsyytensä opiskelijat osoittavat tehtävän asettelussa, tutkimusmenetelmien ja aiheeseen liittyvien teorioiden valinnassa ja hallinnassa, ajattelun kriittisyydessä ja johdonmukaisuudessa sekä tieteellisten menettelytapojen noudattamisessa. Opiskelijat osaavat itsenäisesti pohtia tutkimaansa yhteiskunnallista ilmiöitä, perehtyä teorioihin, käyttää tutkimusmenetelmiä sekä liittää yhteen teoriaa ja empiiristä aineistoa. Tutkielman laadittuaan opiskelija osaa hahmottaa sosiaalista todellisuutta ja hänellä on valmiuksia sosiaalisten ongelmien käsittelyyn ja tieteelliseen erittelyyn. Edeltävät opinnot: Tutkielmaa tarkastettavaksi jätettäessä tutkimusseminaarit ja vieraan kielen opinnot tulee olla suoritettuina. Tutkielman tarkastukseen jättäminen edellyttää myös, että opiskelijalla on rekisterissä merkintä valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamisesta (ei koske pelkästään maisterin tutkintoa suorittavia). Suoritustapa: Tutkielman tekeminen on pääasiassa itsenäistä työskentelyä, jota tutkimusseminaarit tukevat. Oppiaineen opettajat antavat ohjausta työssä. Tutkielman aiheesta tulee etukäteen keskustella oppiaineen professorin kanssa. 17

18 Vastuuopettaja: Professorit Yhteensä 120 op Opintojen ajoitus Pääaineeseen liittyvät yleisopinnot suositellaan suoritettaviksi mahdollisimman varhain. Pääaineen opinnot suositellaan aloittamaan heti opiskeluiden alussa samanaikaisesti yhteiskuntatieteiden perusopintojen kanssa. Kandiopinnot tehdään pääsääntöisesti ennen maisteriopintojen aloittamista. Ohessa esimerkinomainen suositus opintojaksojen ajoituksesta (lähtökohtana on kandidaatin tutkinnon suorittaminen kolmessa vuodessa ja maisteritutkinnon suorittaminen kahdessa vuodessa). Kurssien järjestämisajankohdat voivat vaihdella vuosittain. Jokaisella periodilla suositellaan suoritettavaksi vähintään 15 op. Pääaineen lisäksi suoritetaan siis koko ajan myös yleis- ja sivuaineopintoja, jotta riittävä määrä opintoja kertyy. 1. vuosi 1.periodi 2.periodi 3.periodi 4.periodi Johdatus sosiaalipolitiikkaan 5 op Johdatus vanhenemisen tutkimukseen 5 op Globaali valta ja vastuu 5 op Matka suomalaiseen yhteiskuntaan 5 op Johdatus vammaistutkimukseen 5 op Johdatus ympäristöpolitiikkaan 5 op Johdatus kaupunkitutkimukseen 5 op Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen (osa 1) 5 op Julkisoikeuden kurssi 5 op Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen (osa 2) 5 op Hyvinvointivaltion instituutiot 5 op 2. vuosi 1.periodi 2.periodi 3.periodi 4.periodi Taloustieteen perusteet sivuaineopiskelijalle 5 op Yhteiskuntateoriat 5 op Sos.tutkimuksen tilastolliset menetelmät I 5 op Sos.tutkimuksen laadulliset mentelmät I 5 op 2. tai 4.periodi Yhteiskuntateoriat II 5 op Erot, eriarvoisuus ja oikeudenmukaisuus 5 op Sos.tutkimuksen laadulliset menetelmät I 5 op 3. vuosi 1.periodi 2.periodi 3.periodi 4.periodi Tutkimuksenteon kurssi 5 op Tilastojen yhteiskunta 5 op Kandidaatintutkielmaseminaari 10 op (1.- 2.per) Seminaarin jatko Kandidaatintutkielmaseminaari 10 op (3.- 4.per) Seminaarin jatko Vapaavalintaisia opintoja HOPSIn tarkistaminen Vapaavalintaisia opintoja HOPSin tarkistaminen 4. vuosi 1.periodi 2.periodi 3.periodi 4.periodi Poverty Research Comparative Urban Teknologia, yhteiskunta Kestävä hyvinvointi 5 op Workshop 5 op Research 5 op ja ympäristö 5 op Sos.tutk.kvantitativiset mentelmät II 5 op Sos.tutk.kvalitatiiviset menetelmät II 5 op Suomi ikääntyy 5 op Yhteiskuntateoriat III 5 op Disability in Global Vammaistutk. 18

19 Työharjoittelu 7 op Perspective 5 op teoreettiset ja eettiset kysymykset 5 op Valinnaisia erityismentelmäkursseja 5 op Valinnaisia erityismentelmäkursseja 5 op 5. vuosi 1.periodi 2.periodi 3.periodi 4.periodi Tutkielmaseminaari Seminaari Seminaari seminaari Pro gradu Vapaavalintaisia opintoja Yhteiskuntapolitiikan lopputentti 5 op SIVUAINEKOKONAISUUDET Kaupunkitutkimuksen opintokokonaisuus 25 op (73230) Sisältö ja osaamistavoite: Kaupunkitutkimuksen sivuainekokonaisuus perehdyttää yhteiskuntatieteellisen kaupunkitutkimuksen keskeisiin kysymyksiin (kuten segregaatio, gentrifikaatio, asuminen, maankäyttö, kaupunkikulttuuri, kaupunkisuunnittelu, kaupunkien taloudelliset kysymykset ja kaupunkipolitiikka)sekä kaupunkitutkimuksen keskeisiin ajattelijoihin ja teorioihin. Opintokokonaisuus opettaa havainnoimaan ja ymmärtämään nykyisiä kaupunkeja ja kehittää valmiuksia arvioida kriittisesti kaupunkien kehitystä. Sisältö: Kaupunkitutkimuksen 25 opintopisteen opintokokonaisuus muodostaa sivuaineen, joka on avoin eri pääaineiden yliopisto-opiskelijoille sekä avoimen yliopiston opiskelijoille. Opintokokonaisuus koostuu seuraavista pakollisista suorituksista: Johdatus kaupunkitutkimukseen (5 op), Kaupunki ja kulttuuri (5 op), Comparative Urban Research (5 op). Loput 10 opintopistettä ovat vapaavalintaisia kaupunkitutkimuksen kursseja ja/tai tenttejä (joiden soveltuvuus on tarkistettava vastaavan opettajan kanssa). Johdatus kaupunkitutkimukseen 5 op (731260) Osaamistavoite: Opintojakson tavoitteena on opettaa havainnoimaan, ymmärtämään ja analysoimaan nykyisiä kaupunkeja. Luentokurssilla tutustutaan yhteiskuntatieteellisen kaupunkitutkimuksen klassikoihin, teorioihin ja käsitteisiin sekä erilaisiin kaupunkikysymyksiin, mm. kaupunkipolitiikkaan, kaupunkikulttuuriin, kaupunkisuunnitteluun, segregaation, arkkitehtuuriin ja asumiseen. Luentoihin liittyvän harjoitustyön tavoitteena on opettaa soveltamaan kaupunkitutkimuksen käsitteitä. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla annettava tieteellinen kirjallisuus. Suoritustavat: Luennot harjoitustöineen sekä luentokuulustelu. Ajoitus: 4. Periodilla tiistaisin ja torstaisin Comparative Urban Research 5 op (732540) Description: The aim of this comparative urban studies course is to learn understand and analyze different kinds of cities and their development. The lectures will introduce to main theories, concepts, methods, and approaches in the field of urban studies. Assignments and seminar paper will teach to observe, analyze and compare urban environments. Literature: Reading list will be given at the beginning of the class. Mode of assessment: Lectures, participation in class-room discussions, assignments and a seminar paper. Timing: Second period Tuesdays and Thursdays. 19

20 Kaupunki ja kulttuuri 5 op (731640) Osaamistavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää erilaisiin yhteiskuntatieteellisen kaupunkitutkimuksen koulukuntiin ja suuntauksiin. Opintojakso antaa perustiedot kaupunkitutkimuksesta ja sen keskeisistä kysymyksistä. Lisäksi tutustutaan lähemmin yhteen kaupunkitutkimuksen klassikkoon. Suoritustapa: kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä Gates Richard T. and Stout Frederic (ed.): The City Reader. 5 th edition Routledge sekä yksi seuraavista: Weber Max: The City Castells Manuel: The Urban Question Harvey David: Social Justice and the City Lefebvre Henri: Writings On Cities Vapaasti valittavia kaupunkitutkimuksen opintoja 10 op ( ) Suoritustapa: Opiskelija voi valita laitoksen, tiedekunnan tai muiden tiedekuntien opetuksesta kaupunkitutkimuksen alaan kuuluvia kursseja (joiden soveltuvuus on tarkistettava vastaavan opettajan kanssa). Vanhenemisen tutkimus opintokokonaisuus 25 op (73239) Sisältö: Vanhenemisen tutkimuksen kohteina ovat väestön ikärakenteen muutos ja sen virittämät yhteiskuntapoliittiset haasteet sekä ikääntyvien ihmisten elämänkulku ja yksilöllinen vanheneminen kaikessa monimuotoisuudessaan. Vanhenemisen tutkimuksen opintokokonaisuus muodostaa 25 opintopisteen sivuaineen, joka on avoin eri pääaineiden yliopisto-opiskelijoille sekä avoimen yliopiston opiskelijoille. Opintokokonaisuus koostuu seuraavista viidestä yhteiskuntapolitiikan opintoihin kuuluvasta opintojaksosta: V1 Johdatus vanhenemisen tutkimukseen, 5 op V2 Suomi ikääntyy, 5 op V3 Vanhenemisen tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä, 5 op V4 Monitieteinen vanhenemisen tutkimus, 5 op V5 Ikä, elämänkulku ja sukupolvet, 5 op Osaamistavoite: Vanhenemisen tutkimuksen opintokokonaisuus antaa hyvät perustiedot väestön ikärakenteen muutoksesta sekä sen yhteiskunnallisista ja yhteiskuntapoliittisista vaikutuksista. Opintokokonaisuuden suoritettuaan oppii myös ymmärtämään ikääntymisen monimuotoisuutta ja merkitystä ihmiselämässä. Vastuuhenkilö: Sosiaaligerontologian professori Johdatus vanhenemisen tutkimukseen 5 op (731290) Osaamistavoite: Opintojakso johdattaa sosiaali- ja kulttuurigerontologiseen vanhenemisen tutkimukseen. Sen suoritettuaan opiskelijalla on hyvät perustiedot vanhenemisen tutkimuksen kohteista, käsitteistöstä ja tarkastelutavoista. Opiskelija on tutustunut mm. iän, ajan ja sukupolven vuorovaikutukseen, vanhenemisen muodonmuutoksiin ja hyvän vanhenemisen kysymyksiin. Suoritustapa: Johdantokurssi luennoidaan 2. opetusperiodilla kaksi kertaa viikossa. Se suoritetaan laatimalla oppimispäiväkirja luennoilla annetuista tehtävistä. Vastuuhenkilö: Sosiaaligerontologian professori Suomi ikääntyy 5 op (732410) 20