Sisällys. Postilaatikoiden uudelleen sijoitteluun ja ryhmittelyyn liittyviä kysymyksiä ja vastauksia UKK 1 (6)

Transkriptio

1 UKK 1 (6) Postilaatikoiden uudelleen sijoitteluun ja ryhmittelyyn liittyviä kysymyksiä ja vastauksia Sisällys Mitä postilaatikkojen ryhmittely yleisesti ottaen tarkoittaa?... 1 Miksi postilaatikkoja pitää ryhmitellä tai siirtää?... 2 Jakelun sujuvuus ja säännöllisyys... 2 Työ- ja liikenneturvallisuus... 2 Maisemakuva ja katujen kunnossapito... 2 Jakelukustannusten hallitseminen... 2 Saanko postini aikaisemmin kun postilaatikot sijaitsevat ryhmissä?... 3 Paljonko säästöä ryhmittelystä kertyy Postille?... 3 Keitä/millaisia asukkaita/asuinalueita postilaatikkojen ryhmittely koskee?... 3 Millaisiin ryhmiin laatikot ryhmitellään?... 3 Miten Posti tiedottaa ryhmittelystä?... 4 Kuka hoitaa laatikkojen siirron ja uudelleenasennuksen ja niiden kustannukset?... 4 Tehdäänkö ryhmittelyä koko Suomessa ja millä alueilla?... 4 Milloin postilaatikkojen ryhmittely aloitettiin Suomessa?... 4 En halua siirtää postilaatikkoani laatikkoryhmään. Mitä vaihtoehtoja minulla on?... 4 Postin jakelupalvelut ikääntyneille ja liikuntaesteisille... 4 Miten ryhmittely vaikuttaa sanomalehtien ja pakettien jakeluun?... 5 Kenen kanssa Posti on neuvotellut laatikkojen ryhmittelystä? Mihin voin valittaa?... 5 Hyötyykö postilaatikkojen ryhmittelystä kukaan muu kuin Posti?... 6 Mitä postilaatikkojen ryhmittely yleisesti ottaen tarkoittaa? Postilaatikkojen ryhmittely tarkoittaa sitä, että postinsaajien postilaatikot sijoitetaan useamman laatikon ryhmiin, esimerkiksi taajamissa kadun tai haja-asutusalueella päätien varteen sen sijaan, että jokaisella omakotitalolla olisi postilaatikko oman portin pielessä. Pientaloyhtiöiden (rivitalot, paritalot ym.) laatikkoryhmät voivat sijaita esimerkiksi tontilla huoltorakennuksen yhteydessä tai taloyhtiön kulkuliittymän luona. Haja-asutusalueella, jossa talot sijaitsevat kauempana toisistaan, laatikot pyritään sijoittamaan tien varteen. Usein laatikko sijoitetaan sivutien liittymäalueelle.

2 UKK [Nro] 2 (6) Miksi postilaatikkoja pitää ryhmitellä tai siirtää? Jakelun sujuvuus ja säännöllisyys Työ- ja liikenneturvallisuus Maisemakuva ja katujen kunnossapito Jakelukustannusten hallitseminen Postilaki edellyttää, että yksi postiyritys määrittää postilaatikkojen paikat niin, että jakelu voi tapahtua kustannustehokkaasti. Postilain tarkoituksena on mahdollistaa kohtuuhintaiset postipalvelut myös jatkossa tasapuolisesti koko maassa. Tämä ilmenee myös postilaatikoiden sijoittamista koskevista säännöistä. Lain mukaan yhden postiyrityksen on määriteltävä postilaatikon paikka. Tämä velvoite on Postilla. Linkki postilakiin Laatikoita ryhmitellään muun muassa postinjakelun sujuvuuden parantamiseksi. Kun postilaatikot on sijoitettu ryhmiin, postinjakelu voidaan tehdä tehokkaammin. Hajaasutusalueella laatikko tai laatikkoryhmät pyritään sijoittamaan päätien varteen, jolloin edestakainen matka esimerkiksi pihatietä pitkin jää pois. Postinjakeluaika on tällöin säännöllisempi ja palvelu on yhdenvertaisempaa kaikkien postinsaajien osalta. Ryhmittely helpottaa postinjakajan työtä etenkin talvella. Taajamissa kadun reunasta sivussa olleet laatikot ovat lumen vuoksi usein vaikeasti lähestyttävissä jakelukalustolla. Haja-asutusalueella teiden kunnossapito-ongelmat ovat vaikeuttaneet jakelua. Laatikoiden sijoittelu päätien varteen helpottaa postinjakajan työtä merkittävästi. Postinjakajan työ kevenee teknisiä apuvälineitä käytettäessä. Postinjakeluun suunniteltu ajoneuvo helpottaa ja keventää jakelutyötä sekä edistää työturvallisuutta ja työssä jaksamista. Ryhmittely mahdollistaa jakeluauton turvallisen ja muuta liikennettä mahdollisimman vähän häiritsevän liikennöinnin, kun teiden ylitys ja peruuttamiset pihoilta vähenevät ryhmittelyn myötä. Jakeluauton kulkua pihapiireissä vähennetään ja näin minimoidaan turvallisuusriskejä. Yhtenäisillä laatikkoryhmillä luodaan siistiä ja yhtenäistä kaupunki- tai maisemakuvaa. Myös katujen kunnossapito erityisesti talvella helpottuu. Postilaatikoiden ryhmittelyllä Posti pyrkii myös hallitsemaan postinjakelun kustannuksia. Posti ajaa jakelureitit läpi jokaisena työpäivänä, jolloin postijakelun kiinteät kulut ovat vakio riippumatta siitä, onko jokaiseen laatikkoon jaettavaa vai ei. Myös jakelun palkka- ja polttoainekustannukset kasvavat joka vuosi. Kirjeiden määrä on laskenut voimakkaasti viestinnän sähköistymisen takia ja laskee edelleen tulevaisuudessa. Postin toimintaa ei rahoiteta valtion varoin, vaan postipalvelut on pystyttävä tarjoamaan liiketoiminnasta saaduin tuloin. Liikevaihdosta yli 90 % tulee yrityksiltä. Yritykset ja yhteisöt lisäävät sähköistä viestinvälitystä, jolloin

3 UKK [Nro] 3 (6) jakelumäärät vähenevät ja sitä kautta myös Postille postimaksuista saatavat tulot. Ryhmittelyllä ja laatikoiden uudelleen sijoittelulla pyritään myös hillitsemään jakelukustannusten nousua, mikä on lopulta myös postinsaajien etu. Saanko postini aikaisemmin kun postilaatikot sijaitsevat ryhmissä? Paljonko säästöä ryhmittelystä kertyy Postille? Postilaatikkojen ryhmittely ei merkittävästi vaikuta tähän. Luonnollisesti jakelu sujuu nopeammin, kun pysähdyksiä on vähemmän. Myös jakeluaika voi olla säännöllisempi. Jakeluaikaan vaikuttaa myös moni muu asia, kuten päivittäin vaihtelevat postimäärät tai ajokelit. Jakeluaikaan ryhmittelyllä ei suoranaisesti aina ole vaikutusta. Vaikka yhtä jakelureittiä ja jakajaa kohden ei valtavan suurta säästöä synny, koko maan tasolla kyse on merkittävistä summista. Arkipäivisin jaettavia perusjakelureittejä postilla on noin ja niiden yhteispituus on noin kilometriä. Keitä/millaisia asukkaita/asuinalueita postilaatikkojen ryhmittely koskee? Millaisiin ryhmiin laatikot ryhmitellään? Ryhmittely koskee esimerkiksi pientaloja ja yrityskiinteistöjä. Vain kerrostalojen asuinhuoneistoihin jaetaan posti oviluukkuihin. Yli 80 % maasta on jo ryhmitelty. Lähivuosina tehtävä postilaatikkojen ryhmittely koskee niitä omakoti- ja paritaloalueiden sekä rivitaloalueiden postinsaajia, joilla on vielä oma yksittäinen postilaatikkonsa portin tai ovenpielessä. Haja-asutusalueilla postilaatikko siirtyy usein siellä, missä laatikko sijaitsee nyt pihapiirissä tai vaikeasti liikennöitävän yksityistien varrella. Laatikot ryhmitellään yleensä muutaman laatikon ryhmiin taajamassa, hajaasutusalueella ryhmät voivat olla isompia. Laatikkoryhmän etäisyys ajoradasta tulee olemaan noin puoli metriä ja korkeus noin metri maan pinnasta. Viestintäviraston määräyksen mukaisesti matka kiinteistön ajo- tai kulkuliittymästä tontin ulkopuolelle sijoitetulle postilaatikolle on taajamassa enintään noin 50 metriä yhteen suuntaan mitattuna. Haja-asutusalueella posti jaetaan tavallisesti postilaatikkoon, jonka etäisyys postinsaajan asunnosta on enintään 500 metriä. Postilaatikon etäisyys postinsaajan asunnosta voi olla enintään kilometri, jos - jakelureitillä muuten jouduttaisiin poikkeamaan vain yhden postinsaajatalouden tai - yhteisön - postinjakelua varten tai - kiinteistö ei sijaitse yleisesti tai ympärivuotisesti liikennöitävän tien varrella tai - tietä ei talviaikana aurata ja hiekoiteta niin, että se olisi postinjakelun aikataululla liikennöitävissä, tai jos - postinjakeluauton kääntäminen tiellä ei ole mahdollista. Linkki Viestintäviraston määräykseen

4 UKK [Nro] 4 (6) Miten Posti tiedottaa ryhmittelystä? Asiakkaat saavat Postilta tiedotteen hyvissä ajoin (noin 3 viikkoa) ennen ryhmittelyn aloittamista. Tiedotteessa kerrotaan ryhmittelyn etenevän kyseiselle asuinalueelle ja ryhmittelyn perusteista sekä siitä, milloin Postin edustaja on kyseisellä katu/tieosuudella esittelemässä suunnitelmia ja kuuntelemassa postinsaajien mielipiteitä ryhmien sijoittamisesta. Ryhmittelysuunnitelmat esitellään aina katuosuuksittain paikalla oleville asiakkaille. Tavoitteena on sovittaa yhteen postinjakelun ja postinsaajien tarpeet mahdollisimman hyvin. Kun paikoista on sovittu, Postin edustaja merkitsee ryhmien paikat merkkikepeillä ja antaa neuvoja ryhmän pystytyksessä. Kuka hoitaa laatikkojen siirron ja uudelleenasennuksen ja niiden kustannukset? Tehdäänkö ryhmittelyä koko Suomessa ja millä alueilla? Milloin postilaatikkojen ryhmittely aloitettiin Suomessa? Postinsaajat huolehtivat ryhmän pystytyksestä ja laatikon asennuksesta siihen. Posti antaa aina tarvittaessa neuvoja ja ohjeita rakentamisessa. Postilaatikkojen ryhmittelyä tehdään periaatteessa koko maassa. Suuressa osassa maata postilaatikoista valtaosa sijaitsee jo ryhmissä. Työ etenee hieman eri aikatauluille eri osissa maata. Laatikkoja on sijoitettu ryhmiin jo 1970-luvun lopulta lähtien. Ryhmittelyn aste ja käytännöt vaihtelevat hieman eri puolilla maata. Koko maantasoisesti yli 80 % on jo ryhmitelty. En halua siirtää postilaatikkoani laatikkoryhmään. Mitä vaihtoehtoja minulla on? Postin jakelupalvelut ikääntyneille ja liikuntaesteisille Laatikkojen ja ryhmien sijoituspaikasta pyritään aina neuvottelemaan, jotta sijainti olisi mahdollisimman sopiva sekä asiakkaalle että Postille. Postin edustaja pyrkii aina keskustelemaan henkilökohtaisesti niiden asiakkaiden kanssa, jotka eivät ole suostuneet siirtämään postilaatikkoaan. Näin postinjakelusta voidaan päästä parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun niin asiakkaan kuin Postin kannalta. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi pyynnöstä ratkaista postilaatikon paikkaa koskevan erimielisyyden. Postilla on oikeus keskeyttää jakelu osoitteeseen riita-asian käsittelyn ajaksi, jolloin posti toimitetaan postitoimipisteeseen tai muuhun noutopaikkaan. Postinsaaja voi ostaa maksullisen postinjakelun haluamaansa paikkaan sijoitettuun postilaatikkoon. Sijoittelussa pitää ottaa huomioon työ- ja liikenneturvallisuus. Liikuntaesteisyyden tai yli 75 vuoden iän perusteella palvelun saa maksutta, jos kaikki talouden postinsaajat täyttävät maksuttoman palvelun edellytykset. Palvelut ovat tilattavissa Postin verkkopalvelusta tai asiakaspalvelusta. Liikuntaesteisellä ja yli 75-vuotiaalla on oikeus saada pyynnöstään postinsa jaetuksi joko tontin rajalle ajo- tai kulkuliittymään sijoitettuun postilaatikkoon tai

5 UKK [Nro] 5 (6) huoneistokohtaisesti postiluukkuun. Palvelu tarjotaan vain postinsaajan vakituiseen osoitteeseen. Vakituisella osoitteella tarkoitetaan postinsaajan ensisijaista, toistaiseksi voimassa olevaa osoitetta, joka on tosiasiassa postinsaajan pääasiallinen osoite. Erityistalousjakelun edellytys on se, että jokainen saman talouden postinsaajista on oikeutettu palveluun. Kuitenkin liikuntaesteinen tai 75 vuotta täyttänyt postinsaaja, joka yhteistaloudessa asuessaan joutuu säännönmukaisesti tai toistuvasti olemaan yksin, siten että hänen postin noutamisensa huomattavasti vaikeutuu, on myös oikeutettu erityistalousjakeluun. Postin noutamisen katsotaan vaikeutuvan huomattavasti, jos yksinoloajat ovat usean vuorokauden pituisia. Muun kuin korkean iän aiheuttaman liikuntaesteisyyden toteamiseen voidaan käyttää joko paikallisen postinjakelun omaa harkintaa tai asiakasta voidaan pyytää esittämään lääkärintodistus, josta tämä käy ilmi. Palvelu koskee Postin perusjakelua eli päivällä tehtävää postinjakelua, ei sanomalehtien varhaisjakelua tai pakettien jakelua. Sanomalehtien varhaisjakelun linjaa paikallinen lehtiyritys. Paketit jaetaan puolestaan Postin palveluehtojen mukaan; lähettäjä voi valita halutessaan palvelun, jossa paketti toimitetaan vastaanottajalle kotiovelle. Postista noudettaville paketeille puolestaan vastaanottaja voi tilata maksullinen kotiinkuljetuksen. Jakelupalvelusta sopimiseksi asiakkaat voivat toimittaa palvelupyynnön verkkopalvelun kautta tai olla yhteydessä Postin asiakaspalveluun. Miten ryhmittely vaikuttaa sanomalehtien ja pakettien jakeluun? Postilaki ja sen nojalla annettu Viestintäviraston määräys postilaatikkojen sijoittelusta koskee postin perusjakelua, eli päivällä tehtävää postinjakelua, ei sanomalehtien varhaisjakelua tai pakettien jakelua. Sanomalehtien varhaisjakelun linjaa aina paikallinen lehtiyritys. Paketit jaetaan puolestaan Postin palveluehtojen mukaan; lähettäjä voi valita halutessaan palvelun, jossa paketti toimitetaan vastaanottajalle kotiovelle. Toimipaikasta noudettaville paketeille puolestaan vastaanottaja voi tilata maksullinen kotiinkuljetuksen. Kenen kanssa Posti on neuvotellut laatikkojen ryhmittelystä? Mihin voin valittaa? Ennen ryhmittelyn käytännön aloittamista Posti tekee laajan selvityksen ja suunnitelman asiasta hyvissä ajoin. Posti on järjestänyt ja järjestää myös jatkossa keskustelutilaisuuksia niiden alueiden asukkaiden kanssa, joita muutos koskee. Posti keskustelee myös kunnan tai kaupungin edustajien kanssa, jotta esimerkiksi kadun kunnossapito voidaan ottaa huomioon. Haja-asutusalueella asiasta neuvotellaan tienpidosta vastaavan ELY-keskuksen kanssa. Samoin toteutuksesta keskustellaan paikallisen sanomalehtiyhtiön kanssa, jotta myös varhaisjakelun tarpeet otetaan huomioon. Omakotialueilla laatikkoryhmät sijoitetaan kunnan maalle esim. tien viereen. Postilaki antaa Postille tähän mahdollisuuden. Kaikilla alueen postinsaajilla on mahdollisuus keskustella asiasta Postin edustajan kanssa. Mikäli postinsaaja haluaa keskustella tai valittaa postilaatikkojen

6 UKK [Nro] 6 (6) ryhmittelystä, kannattaa ensisijaisesti ottaa yhteyttä Postin jakeluorganisaatioon omalla asuinalueellaan. Tavoitteena on aina päästä yhteisymmärrykseen postinjakelun järjestelyistä kunkin asiakkaan kohdalla. Laatikoiden ryhmittelystä antaa lisätietoja kunkin alueen esimies, tai hänen valtuuttamansa ryhmittelyä toteuttava henkilö. Postilaatikon paikkaan tyytymätön asianosainen voi Postilain 44 :n mukaisesti viedä asian kunnan rakennusvalvontaviranomaisen päätettäväksi Hyötyykö postilaatikkojen ryhmittelystä kukaan muu kuin Posti? Postilaatikkojen ryhmittely palvelee kaikkia postipalvelujen käyttäjiä sekä mahdollisia muita alueella postilaatikoihin jakelevia yrityksiä. Kyse on siitä, että jakelun kustannuksia on hillittävä kohtuuhintaisten postipalveluiden tarjonnan takaamiseksi.