Katsaus talouteen

Transkriptio

1 Katsaus talouteen

2 Julkisesta taloudesta

3 13 Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v mrd. Lähde: Tilastokeskus 12 Kunnat ja kuntayhtymät Sosiaaliturvarahastot Valtio Julkiset kulutusmenot yhteensä 48,3 mrd. siitä: -kunnat ja kuntayhtymät 31,5 mrd. (65,3 %) 82 % 79 % 83 % Yleinen järj. ja turvall. Puolustus Elinkeinoelämän edist. Ympäristön suojelu Asuminen ja yhd.- kunnat Koulutus Sosiaaliturva Terveydenhuolto Yleinen julkishallinto Vapaaaika, kultt. uskonto Timo Kietäväinen

4 Julkiseen talouteen on syntynyt tulojen ja menojen epätasapaino Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki

5 EU:n komissio: BKT:n kasvu-ennusteet vuodelle 2015, muutos-% edellisestä vuodesta Latvia Liettua Puola Slovakia Ruotsi Irlanti Viro Kreikka Romania Iso-Britannia Tsekki Unkari Espanja Bulgaria Saksa Tanska Itävalta Belgia Portugali Ranska Slovenia Alankomaat Italia Suomi Kypros Kroatia Timo Kietäväinen %

6 Timo Kietäväinen

7 Timo Kietäväinen

8 Kuntien ja kuntayhtymien talous v Palkat 36 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 11 % Sosiaali- ja terveystoimi 48 % (Toimintamenot ja investoinnit) (Lasten päiväkoti- ja perhepäivähoito siirretty opetus- ja kulttuuritoimeen) Verotulot 45 % siitä: kunnallisvero 39 % yhteisövero 3 % kiinteistövero 3 % Materiaalin ostot 9 % Palvelujen ostot 22 % Avustukset 5 % Lainanhoito 5 % Investoinnit 10 % Muut menot 2 % Opetus- ja kulttuuritoimi 28 % (Toimintamenot ja investoinnit) Muut tehtävät 19 % (Toimintamenot ja investoinnit) Rahoitustoiminta ja muut menot 5 % Käyttötal. valtionosuudet 18 % Toimintatulot 26 % siitä: myyntitulot 15 % maksutulot 5 % muut toim.tulot 6 % Lainanotto 8 % Muut tulot 3 % Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot noin 46,5 mrd. ja ulkoiset menot noin 46,4 mrd Timo Kietäväinen Lähde: PPO/Kuntaliitto

9 Verotettavat tulot 1) vuonna 2012, /asukas Suurimmat ja pienimmät arvot Manner-Suomen kunnissa 1. Kauniainen 2. Espoo 3. Helsinki 4. Kirkkonummi 5. Tuusula MANNER-SUOMI Kinnula 317. Rääkkylä 318. Merijärvi 319. Soini 320. Kivijärvi ) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot Timo Kietäväinen Lähde: Verohallinto

10 Kuntien tuloveroprosentti vuonna 2014 Pienimmät ja suurimmat arvot Manner-Suomen kunnissa Kauniainen Eurajoki Espoo Naantali Helsinki Manner-Suomi 16,50 18,00 18,00 18,50 18,50 19,75 Veteli Urjala Teuva Siikajoki Savonlinna Reisjärvi Raasepori Paltamo Mänttä-Vilppula Kauhajoki Jalasjärvi Isojoki Outokumpu Kitee 22,00 22,00 22,00 22,00 22,00 22,00 22,00 22,00 22,00 22,00 22,00 22,00 22,25 22, % Lähde: Verohallinto Timo Kietäväinen

11 60 Kuntien lukumäärät vuoden 2014 tuloveroprosentin mukaan (yhteensä 320 kuntaa) ,50 16,75 17,00 17,25 17,50 18,00 18,50 19,00 19,25 19,50 19,75 20,00 20,25 20,50 20,75 21,00 21,25 21,50 21,75 22,00 22,25 22,

12 % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat Kuntien lkm 20, , ,0 18,5 18,0 17, ,0 16, ,0 15, * Keskimääräinen tuloveroprosentti Tuloveroprosenttia nostaneiden kuntien lkm (vuoden 2009 luku ei sisällä kuntaliitoksissa mukana olleita kuntia) 20 0

13

14 Kuntakonsernien lainakanta vuosina , mrd ,8 0,2 8,7 12, ,1 0,3 9,1 13, ,5 0,3 9,5 14, ,2 0,4 9,9 15, ,2 0,5 10,1 16, ,1 0,6 10,3 18, ,7 0,7 10,5 18, ,2 0,8 10,8 19, ,7 0,9 11,2 20, ,8 1,0 11,9 22, ,5 1,2 12,9 24, ,0 1,3 13,3 25, ,3 1,5 13,5 27, Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt Lähde: Tilastokeskus /hp

15

16 Kuntien tehtävistä ja kustannuksista

17

18

19

20

21 Kehysriihen vaikutuksia kuntatalouteen 1/2 Menot Tulot Indeksikorotus, valtionosuudet 47,0 Opetus- ja kulttuuriministeriön indeksikorotus, valtionosuudet 6,4 Verokompensaatiossa 2013 kehyspäätökseen tapahtuneet muutokset, valtionosuudet -93, uusien veroperustemuutosten vaikutus -12,0 Laajenevat tehtävät (vanhuspalvelulaki, opiskelu- ja oppilashuoltolaki, lastensuojelulaki, muut sosiaalihuollon tehtävät -99,0 52,0 Väestön määrän muutos, valtionosuudet 80,0 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen, valtionosuudet -4,0 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen, asiakasmaksujen korotuksen vuoksi, valtionosuudet -40,0 Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korottaminen 40,0 Kiinteistöverotuksen ala- ja ylärajojen korottaminen 54,0 Valtionosuuksien leikkaaminen kiinteistöveprosenttien rajojen muutoksen vuoksi -54,0 Yleissivistävän koulutuksen valtionosuudet -60,0 Ammatillisen koulutuksen valtionosuudet -2,6 Oppilaitosten perustamiskustannukset, valtionosuudet -12,1 Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikat, valtionosuudet 5,2 Yli 300 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatuen rahoitusvastuu -150,0 Aikuisten hammashuollon säästötoimet -1,0 Reseptien voimassaolon pidentäminen 3,0-1,0 Subjektiivisen päivähoidon rajaaminen, valtionosuudet 23,7-7,0 2. asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistaminen, ,0 2. asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistaminen, ,0 2. asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistaminen, ,5 Muiden uskontojen opetuksen minimiryhmäkokojen tarkistaminen 1,0-0,4 Oppivelvollisuusiän nostaminen 17 vuoteen -90,

22 Kehysriihen vaikutuksia kuntatalouteen 2/2 Menot Tulot Oppivelvollisuusiän nostaminen 17 vuoteen, valtionosuudet 5,6 Koulumatkatuen rahoitus 0,9 Koulunkäyntiavustajien lukeminen osittain osaksi opettaja-oppilassuhdetta 10,0-3,0 Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus -10,0 Maakuntakirjastojen määrän vähentäminen 1,0 Veroperusteisiin ei tehdä 2015 ansiotason nousua vastaavaa tarkistusta Asuntolainojen korkojen vähennyskelpoisuutta rajoitetaan 5 prosenttiyksiköllä Työmatkavähennysten omavastuuta korotetaan 2015, verotulot 28,0 Kosteus- ja homeongelmien vähentämiseen, valtionosuudet 0,7 Pienituloisille kohdennettu veronkevennykset Ylimmän tuloluokan Työtulovähennyksen korotus, verotulot -76,0 Perusvähennyksen korotus, verotulot -17,0 Kuntien harkinnanvarainen valtionosuus lakkautetaan ,0 Ensi- ja turvakotitoiminta siirto valtiolle 2015, valtionosuudet -4,0 Kotihoidon tuen jakaminen puoliksi vanhempien kesken 13,0-4,0 Päivähoitomenot kotihoidon tuen jakamisen seurauksena -130,0 39,0 Ammattikorkeakoulun rahoitusuudistus, siirto peruspalvelujen vosista Okm:n pääluokkaan -163,7 163,7 Perustoimeentulotuen maksatuksen siirto valtion vastuulle 79,0-39,5 Toimeentulotuen ns. alikäytön väheneminen -20,0 Perusopetuksen vähämmistuntimäärän lisäys, valtionosuudet Perusopetuksen vähämmistuntimäärän lisäys, menot YHTEENSÄ -670,5 103,

23 % Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit ) 2) 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa 2) Vuonna 2015 menoja pienentää ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen, minkä on arvioitu vähentävän kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoja 455 milj. euroa. Ilman tätä vähennystä toimintamenojen kasvu vuonna 2015 olisi 2,6 % Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO

24 Lähde: VM / Peruspalveluohjelma

25 Valtionosuuksien leikkausten vaikutus Tampereelle TAMPERE, milj. euroa Yhteensä Hallitusohjelma -25,1-25,4-25,7-25,9-26,1-26,3-154,5 Kehysriihi 3 / ,0-10,0-20,2-20,4-20,6-76,2 Kehysriihi 3 / ,5-7,1-8,8-10,9-36,3 Kehysriihi 3 / ,2-4,2-4,2-12,6 YHTEENSÄ -25,1-30,4-45,2-57,4-59,5-62,0-279,6 - muutos ed.vuoteen -5,3-14,8-12,2-2,1-2,5 Valtionosuusjärjestelmän uudistus vie Tampereelta vielä vuosittain 8,3 milj. euroa. Kaupungilta jää saamatta nykyisten palvelujen järjestämiseen tarkoitettua rahoitusta ensi vuonna noin 66 milj. euroa, mikä vastaa 1,75 veroprosentin tuottoa. Valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusopetuksen menoista putoaa 29,57 prosentista noin 25 prosenttiin Hallinto- ja talousryhmä

26 2015 talousarvion valmistelu

27 Kaupungin talouden kehityksestä Kaupungin nettomenot kasvoivat valtuustokaudella vuosittain noin 5,5 % Vuonna 2013 nettomenot kasvoivat 3,3 %. Vuoden 2014 nettomenojen arvioidaan kasvavan 3,4 %. (Espoo 6,6, Turku 4,7, Vantaa 5,6, Oulu 7,2, Kuopio 5,2, Jyväskylä 1,4) Kaupungin asukasmäärä on kasvanut 2 vuodessa 5278:lla Lasten määrä päiväkodeissa ja perusopetuksessa kasvanut, yli 85-vuotiaiden määrä kasvoi 2 vuodessa noin 400:lla Tipotie, Vuoreksen koulukeskus, Kanta-Sarvis Urjalassa asukkaita ja nettomenot Urjalassa 28 milj. euroa Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden tulosennuste on noin 44 milj. euroa alijäämäinen (noin 32 milj. euroa) Kuntien keskimääräinen asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden 2013 lopussa 2553 euroa, Tampere euroa

28 Eräitä kaupungin talouskehitykseen vaikuttaneita tekijöitä Valtionosuusleikkaukset, vaikutus vuonna 2015 noin 57 milj. euroa Valtionosuusjärjestelmän uudistus vuonna 2015, vaikutus vuositasolla noin 8,5 milj. euroa Taajamarakennelisän poistuminen valtionosuuksista vuodesta 2009 lähtien (Tampereen taajamaväestön määrä ylitti asukkaan rajan) vaikutus vuositasolla noin 4 milj. euroa Yhteisöveron jako-osuuden lasku Nokian vuoksi, vaikutus vuonna 2014 noin 11milj. euroa Rahoituserien (korkotulot, korkomenot, muut rahoitustulot) kehitys nettona TP ,3 TP ,2 TPE ,4 -> muutos vuoteen ,9 EM. TEKIJÖIDEN VAIKUTUS TULOIHIN YHTEENSÄ NOIN M Hallinto- ja talousryhmä

29 Kaupunkistrategian ja taloussuunnitelman tavoite vuosille Tilikausien tulos on positiivinen Edellyttää huomattavaa toimintamenojen tason madaltamista viime vuosiin verrattuna Tulorahoituksen taso (suhteessa investointeihin) on riittävä Tavoite on huomattavan kireä ja tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että rakenteellisilla muutoksilla saadaan menoja dramaattisesti hidastetuksi ja jopa vähennetyksi eikä kaupunkilaisille tarjottavia palveluja laajenneta. Lisäksi valtion on aidosti vähennettävä kunnille annettuja velvoitteita eikä kunnille saa kaataa yhtään uutta lisäkustannuksia aiheuttavaa tehtävää

30 Kh:n kehyspäätöksessä linjattiin 1. Talousarviovalmistelussa päivitetään ns. kymmenen kohdan rakennemuutosohjelma, jolla tavoitellaan huomattavia säästöjä ja toiminnan painopisteen siirtämistä ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. 2. Rakennemuutosten tavoitteita on konkretisoitava muun muassa sähköisten palvelujen ja hankintojen kehittämisen osalta. 3. Kaikissa palveluissa täytyy käydä läpi palvelut ja palveluketjut sekä palveluverkko. 4. Tilaajan tehtävänä on määritellä palvelujen muutokset, jotka tarvitaan talousarviokehykseen pääsemiseksi. 5. Erityistä huomiota on kiinnitettävä henkilöstömenojen vähentämiseen vapautuvia vakansseja ja eläköitymistä hyödyntäen. 6. Kaikkien lauta- ja johtokuntien ja toimintayksiköiden on kriittisesti arvioitava nykyisiä toimintojaan ja tehtävä vuoden 2015 talousarvioon tarvittavia esityksiä toiminnan sopeuttamiseksi käytettävissä oleviin tuloihin. 7. Kaikkien toimintayksiköiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin pysyvien rakenteellisten säästöjen aikaansaamiseksi. Kaikkien yksiköiden on talousarvioehdotuksissaan tehtävä esityksiä, joilla talousarviokehykseen päästään. => talousarviovalmistelun kannalta on välttämätöntä huolehtia siitä, että kaikki noudattavat kh:n linjauksia

31 Talousarvion valmistelutilanne Kaupungin yksiköt hyväksyvät vuosisuunnitelmansa Kaupungin yksiköt ovat pääsääntöisesti tekemässä vuosisuunnitelmaehdotuksiaan kaupunginhallituksen kehykseen. Tämä on periaatteessa erinomainen asia, sillä ehdotusten tekeminen kaupunginhallituksen hyväksymään kehykseen vaatii paljon enemmän kuin mitä ehkä arvioidaan -> miljoonien säästöt, puhumattakaan kymmenien miljoonien, eivät tule ilman todella suuria toimenpiteitä. Lauta- ja johtokuntien esitykset on hyvä alku, mutta tarvitaan paljon määrätietoisia ja riittävän laajoja toimenpiteitä. Valmistelutilanne näyttää siis hyvältä paperilla.

32 Palvelutuotannon kustannuksista

33 Lähde: Heikki Helin, Suurten kaupunkien palvelukustannukset 2012

34 Lähde: Heikki Helin, Suurten kaupunkien palvelukustannukset 2012

35 Tampereen palvelutuotannon kustannuksia Lähde: Tilastokeskus, THL (toimeentulotuki) Asukasluku Nettokäyttökustann. y ht. pl. liiketoiminta, /as. 2) 3) Verotulot+käyttötalouden valtionosuudet, /as. 3) Yleishallinnon nettokustannukset, /as Sosiaali- ja terveystoimen nettokust, /as Lasten päivähoidon nettokustannukset, /as Vanhusten laitospalveluiden nettokust, /as Kotipalvelun nettokustannukset, /as Muut vanh. ja vamm. palv., nettokust, /as Vanhusten huolto ym. yht., nettokust, /as. 4) Toimeentulotuen menot, /as Perustervey denhuollon nettokustannukset, /as Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, /as Opetus- ja kultt.toimen nettokustannukset, /as. 3) Oman perusopetuksen oppilaat, lkm Oman perusopetuksen nettokustannukset, /oppilas Oman lukiokoulutuksen oppilaat, lkm Oman lukiokoulutuksen nettokustannukset, /oppilas Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as. 5) Kirjaston nettokustannukset, /as Liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset, /as Yhdyskuntapalv elujen nettokustannukset, /as. 6) Liikenneväylien nettokustannukset, /as Palo- ja pelastustoimen nettokustannukset, /as Muiden palv elujen nettokustannukset, /as. 7) Muun toiminnan nettokustannukset, /as. 8)