TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSIA HELSINGIN TOIMITILATONTEILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSIA HELSINGIN TOIMITILATONTEILLA"

Transkriptio

1 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2006:3 Elina Tuominen TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSIA HELSINGIN TOIMITILATONTEILLA

2

3 Elina Tuominen TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSIA HELSINGIN TOIMITILATONTEILLA 1

4 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2006 Teksti ja kuvatoimitus: Elina Tuominen Valokuvat: Elina Tuominen Graafinen suunnittelu ja taitto: Elina Tuominen Julkaisusarjan graafinen suunnittelu: Timo Kaasinen Pohjakartta julkaistu kaupungingeodeetin luvalla 028/2005 Kaupunkimittausosasto, Helsinki 2005 Paino: xxxxxxxx, 2006 ISSN

5 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Toimitilarak oimitilarakentaminen Helsingissä... 7 Toimitilarakentamisen tavoitteita Helsingissä...7 Toimitilarakentamisen suhdanteita...8 Rakentamattomat tontit ja toimitilavaranto...9 Syitä käyttötarkoitusten muutoksiin Toimitilamarkkinoiden kehitystrendejä...12 Tilojen kysyntä vaihtelee...13 Tarkastellut tapaukset Koko kaupungin tilanne...16 Eteläinen ja keskinen Helsinki...16 Läntinen ja koillinen Helsinki...20 Itäinen ja kaakkoinen Helsinki Johtopäätökset ja jatkotyö Lähteitä:

6 4

7 Johdanto Kiinteistömarkkinoilla on viime vuosina tapahtunut muutoksia, joiden seurauksena asuinkiinteistöjen arvo ja niistä saatava tuotto on tietyillä alueilla ja tietyntyyppisissä kiinteistöissä suurempi kuin toimitilakiinteistöistä saatava tuotto. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastoon on tullut lähivuosien aikana yhä enemmän haklemuksia sekä yksityisten maanomistajien että kaupungin omien hallintokuntien kautta muuttaa nykyisiä toimitilakäyttöön kaavoitettuja tontteja tai rakennuksia asumiskäyttöön. Tämän selvityksen tarkoituksena on kartoittaa asemakaavan muutosta vaativien käyttötarkoitusten muutoksien määrää, laajuutta ja syitä. Käsitellyt käyttötarkoituksen muutokset ovat läpileikkaus tämän hetkisestä tilanteesta ja muutosten tarkempi merkittävyyden arviointi vaatii pidempiaikaista seurantaa. Jatkotyössä selvitetään käyttötarkoitusten muutosten merkittävyys kaupunkirakenteen kehittämisen ja elinkeinojen kannalta tarkasteltuna sekä määritellään periaatteita, joilla toimitiloja voidaan muuttaa asumiseen. Asumisen ja toimitilarakentamisen suhdanteet ovat vaihdelleet Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vuosien mittaan. Erityisesti luvuilla suurimpien kaupunkien keskustojen ongelmana oli laajamittainen asuntojen muuttaminen toimistoiksi. Osa tämänkaltaisista muutoksista oli laillisia, osa taas laittomia. Ilman virallisia lupia tehdyistä toimistoista tuli uusi käsite eli piilokonttori. Helsingissä tätä ilmiötä torjuttiin mm. kantakaupungin osayleiskaavan avulla luvun alun lamaa seuranneen nousun myötä pääkaupunkiseudun toimitilarakentaminen lisääntyi merkittävästi ja viimeisten vuosien aikana Helsingissä että koko pääkaupunkiseudulla ollaan oltu tilanteessa, jossa erityisesti toimistotilasta on ollut ylitarjontaa. Muutokset toimitilakiinteistömarkkinoilla ja kiinteistösijoittamisessa yhdistettynä asuntorakentamisesta saataviin parempiin tuottoihin on vaikuttanut yhä suurempaan kiinnostukseen muuttaa toimitilakiinteistöjä tai -tontteja asumiskäyttöön. Käyttötarkoituksen muutoksia toimitiloista asumiseen on pääasiassa kahdenlaisia; kaavamuutosta vaativia ja rakennuslupamenettelyn kautta tapahtuvia. Kantakaupungin alueella, esimerkiksi Kruunuhaasta on tullut viime vuosien aikana rakennusvalvontaviraston käsittelyyn useita hakemuksia, joissa aiemmin asumiskäytössä olleita toimistoja halutaan palauttaa takaisin asumiseen. Näihin muutoksiin on suhtauduttu pääsääntöisesti myönteisesti. Selvityksessä keskitytään asemakaavan muutoksen vaativiin käyttötarkoituksen muutoksiin asumiseen tyhjillä ja rakennetuilla toimitilatonteilla sekä rakennetuilla yleisillä tonteilla. Tarkastelussa mukana olevat toimitilatontit ovat asemakaavamerkinnältään T- tai K-tontteja. Yleinen tietoaineisto (esim. rakentamattomat toimitilatontit) on saatu paikkatietoaineistoista. Tontit tai rakennukset, joille on suunniteltu muutoksia toimitilakäytöstä asumiseen, on selvitetty aluesuunnittelijoiden tietojen ja kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelman avulla. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on syksyllä 2005 valmistunut selvitys, jossa keskitytään rakentamattomien ja vajaasti rakennettujen yleisten tonttien muutoksiin (Ytonttiselvitys: Katsaus tyhjistä ja vajaasti rakennetuista tonteista Helsingissä vuonna 2005). Helsingin asuntotuotanto-ohjelman mukaan asumiskustannusten nousu uhkaa muodostua esteeksi kaupungin kehitykselle. Kohtuuhintaisten asuntojen 5

8 tarjonta onkin yksi kaupungin menestystekijöistä. Asumiskustannusten kurissapitäminen ja laadukas asuinympäristö ovat keinoja turvata työvoiman saatavuutta ja edistää elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Asuntopolitiikan on tuettava kaupungin ja sen talouselämän elinvoimaisuutta. Harkittu toimitilatonttien ja -rakennusten muuttaminen asumiskäyttöön voi osaltaan vaikuttaa Helsingin kilpailukyvyn parantumiseen. Toimitilojen muuttaminen asumiseen sisältää kuitenkin paljon ristiriitaisuuksia, koska riittävän suuri, sekä hinnaltaan että tasoltaan monipuolinen toimitilatarjonta on kaupungin elinkeinoelämän kannalta merkittävää. Käyttötarkoituksen muutokset tapahtuvatkin usein juuri halvemman vuokratason kiinteistöissä. Selvityksessä on tarkasteltu toimitiloista asumiseen muuttuvaa kerrosalaa kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelman aikajänteellä, eli noin 2010 asti. Selvityksessä mukana olevat hankkeet ovat kuitenkin läpileikkaus tämänhetkisestä tilanteesta ja tulevina vuosina tulee varmasti mukaan uusia tapauksia. Tämä johtuu osittain siitä, että suuri osa käyttötarkoituksen muutoksista tapahtuu yleensä ennakoimattomasti kiinteistönomistajan aloitteesta. Tämänhetkisen tilanteen valossa uutta asuinrakentamiskerrosalaa tulee toimitilatonttien käyttötarkoituksien muutosten kautta koko kaupungissa seuraavan viiden vuoden aikana noin k-m 2. Vertailun vuoksi vuosina voimaan tulleissa asuntokaavoissa on ollut keskimäärin vuosittain noin k-m 2 rakennusoikeutta ja vastaava asuntotuotanto on ollut noin k-m 2. Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelman mukaan kaudella voimaan tulevissa asuntokaavoissa on keskimäärin k-m 2 rakennusoikeutta, joka vastaa vuosittaista asuntotuotanto-ohjelman tavoitetta. Tarkastelluissa hankkeissa on mukana muutamia isoja hankkeita, kuten Pasilan konepajan alue sekä Hartwallin entinen tehdasalue ja Konalan keskuksen alue. Tarkastelussa mukana olevilla asumiseen ainakin osittain muuttuvilla tonteilla on tällä hetkellä noin k-m 2 asemakaavoitettua rakentamatonta toimitilarakentamisoikeutta ja noin k-m 2 asemakaavoitettua, rakentamatonta rakennusoikeutta Y-tonteilla. Vastaavasti toimitilatonteilla on asemakaavcitettua, rakennettua kerrosalaa noin k-m 2 ja k-m 2 yleisten rakennusten tonteilla. Hesperian sairaalan tornit muuttuvat asumiseen. 6

9 Toimitilarakentaminen Helsingissä Toimitilarakentamisen tavoitteita Helsingissä Toimitilakannan ja -rakentamisen päätavoitteena on säilyttää ja kehittää Helsingin monipuolista elinkeinorakennetta. Helsingissä on oltava tarjolla tai mahdollisuus rakentaa toimitiloja kaikille toimialoille, erikokoisille toimipisteille, eri sijaintipaikkaa etsiville ja eri vuokramaksukykyisille yrityksille, aloitteleville yrityksille jne. Toimitiloja on oltava saatavilla eri puolilta kaupunkia. Toimitilojen määrässä on pyrittävä lievään ylitarjontaan, jotta tilojen puute ei haittaisi toimipisteiden kehitystä. Ylitarjonta pitää myös tilojen hintatason kohtuullisena. Osan toimitila-alueista pitää olla riittävän suuria, jotta ne mahdollistavat yritysten alueellisen hyötymisen toistensa läheisyydestä. Synergiaetujen lisäksi erilainen tuotantotoiminnalla on omia vaatimuksiaan esimerkiksi infrastruktuurin kannalta. Mahdollista vaaraa ympäristölleen tuottava toiminta vaatii lisäksi omat suojaetäisyytensä. Suuret työpaikka-alueet, kuten Pitäjänmäki, Herttoniemi tai kehittyvä Pasilan alue ovat tunnetumpia, ja siten niillä olevat toimipisteet ovat helposti löydettävissä. Keskeisillä paikoilla keskustan ulkopuolella pitää olla monipuolisia työpaikka-alueita, joissa voi rakentaa sekä toimistoille että teollisuudelle sopivia rakennuksia. Nämä alueet on rakennettava tehokkaasti. Teollisuus- ja varastoalueita, joissa voi rakentaa maantasoisia halleja, pitää myös säilyttää kaupungin toimivuuden takia. Alhaisesta tehokkuudesta johtuen niille muodostuu oma edullinen hintatasonsa, joka on usein edellytys tietyn tyyppisten yritysten toiminnalle. Kaupunkirakenteellisista ja taloudellisista syistä tällaisia teollisuus- ja varastoalueita voi sijaita vain etäällä keskustasta. Helsingin toimitila-alueista tärkein on keskusta, joka on seudun kaupallinen ja vapaa-aikatoimintojen keskus sekä suurin ja arvokkain työpaikka-alue. Keskustan uudistuminen tapahtuu kortteleiden ja rakennusten sisällä. Suurimmista uudisrakentamisalueista Kamppi on jo toteutunut. Töölönlahden alueella on vielä rakentamismahdollisuuksia. Keskustan laajenemisalueet ovat Jätkäsaari, Sörnäinen ja Sörnäistenranta-Hermanninranta sekä suurimpana Keski-Pasila. Keskustan kaupalliset palvelut laajentuvat ympäröiville asuinalueille, joilla on keskustaa edullisempia tiloja. Sataman siirtyminen Vuosaareen muokkaa keskustan läheisiä alueita huomattavasti muuttaen ne asumis- ja toimistopainotteisiksi. Satamatoimintojen ja niihin liittyvien teollisuuden toimintojen poistuessa tilalle kaavoitetaan luonteeltaan erilaista, korkeamman profiilin toimitilarakentamista. Kantakaupungin tuntumassa, Kehä I:n varressa tai eteläpuolella on suuria ja kasvavia toimitila-alueita, entisiä teollisuusalueita, joissa monikäyttöisten toimitilojen rakentaminen on mahdollista. Helsingin Yleiskaava 2002:n mukaan alueja paikalliskeskuksista kehitetään työpaikka-alueita, varsinkin kaupungin itä- ja koillisosissa. Ympäristöä haittaamatonta toimitilaa voi sijoittua myös asuinalueille. Kaupungin rajojen tuntumassa on puhtaita teollisuusalueita, joissa tehokkuus on pieni sallien erilaisten hallien rakentamisen. Ainoa suuri, uusi työpaikka-alue on Vuosaaren sataman kyljessä, johon sijoittuu sataman läheisyydestä hyötyviä toimintoja. Tärkeimpiä toimitilakaavoituskohteita vuosina ovat Ilmalan, Vallilan teollisuusalueen, Keski-Pasilan ja Pasilan konepajan alueet, Auto- 7

10 komppanian alue sekä Latokartanon, Herttoniemen, Itäkeskuksen ja Vuosaaren keskuksen alueet. Toimitilarakentamisen suhdanteita Helsingin tietokeskuksen rakentaminen Helsingissä -selvityksen mukaan toimitilarakentamiseen myönnettiin rakennuslupia vuonna k-m 2, joka on k-m 2 vähemmän kuin vuonna 2003, jolloin puolestaan myönnettiin lupia k-m 2 vähemmän kuin vuonna Toimitilarakentamiseen myönnettyjen lupien väheneminen ei kuitenkaan enää vuonna 2004 ollut niin jyrkkää kuin vuonna sitä edellisenä vuonna. Vuonna 2004 alettiin rakentaa k-m 2 uusia toimitiloja. Tämä on 19 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Liike- ja toimistorakentamisen aloitukset vähenivät vuoteen 2003 verrattuna 29 % ja julkisen palvelurakentamisen aloitukset kasvoivat 51 %. Toimitilarakentamisen hiljenemiseen on vaikuttanut erityisesti liike- ja toimistorakentamisen väheneminen onhan liike- ja toimistorakentamisen osuus yleensä vähintään puolet koko toimitilarakentamisesta. Kiinteistötalouden instituutti KTI:n syksyn 2005 markkinakatsauksen mukaan RT Rakennusteollisuus arvioi kaiken rakentamisen määrän kasvavan vuonna 2006 noin 3 prosentin vauhtia. Rakentamisen määrässä eniten kasvua ennakoidaan teollisuus- ja varastorakentamiseen. Korjausrakentamisen määrä jatkaa rakennuskannan vanhenemisen myötä myös kasvuaan, korjausta kaipaa sekä asuntokanta että entistä kovempien käyttäjävaatimusten kohteena oleva toimitilakanta. Myös toimitilarakentaminen on osoittanut KTI:n mukaan elpymisen merkkejä. Helsingin asuinrakentamisen painopiste on vielä koillisen ja itäisen suurpiirin alueilla. Toimitilarakentaminen painottuu alueellisesti eri tavalla kuin asuntorakentaminen sillä valmistuneista toimitiloista kolmannes sijoittuu Läntisen suurpiirin alueelle. Keskisen suurpiirin Arabianranta ja Koillisen Viikin alue olivat myös toimitilarakentamisessa selviä painopistealueita. Toimistokeskittymiä on syntynyt Helsingissä ja 2000-luvulla kantakaupungin reunoille erityisesti länsilaidalle Ruoholahteen ja Vallila Arabianranta akselille itään. Länsi-Helsingin muiksi keskittymiksi ovat nousseet Meilahti sekä Pitäjänmäki, jonne on valmistunut suurehkoja toimistorakennuksia esimerkiksi Lassilaan Kehä I:n varteen sekä Ruskeasuolle ja Pitäjänmäen teollisuusalueelle. Itäisessä Helsingissä uusia toimistokeskittymiä on noussut pienemmässä mittakaavassa Herttoniemeen ja Vuosaareen. 8

11 Tilastoja K- ja T-tonteista Rakentamattomat tontit ja toimitilavaranto Helsingin rakentamattomat K-tontit (lähinnä toimisto- ja liiketilakäyttöön tarkoitetut) sijaitsevat alueellisesti suhteellisen tasaisesti. Rakentamattomat T-tontit (teollisuuteen ja tuotantoon tarkoitetut) sijoittuvat pääasiassa itäisen, koillisen ja keskisen Helsingin alueelle. Helsingin kaikkien K-tonttien rakennusoikeus on yhteensä noin k-m 2 ja tontteja on yhteensä 751. Koko kaupungissa on asemakaavoitettua, rakentamatonta kerrosalaa K-tonteilla noin k-m 2 ja rakentamattomia tontteja on yhteensä 125. Kerrosalalla ja tyhjillä tonteilla mitaten eniten rakentamattomia toimitilarakentamisen tontteja on itäisen ja kaakkoisen Helsingin alueella, jossa käyttämätöntä rakennusoikeutta on 48 tontilla yhteensä noin k-m 2. Osa tästä rakennusoikeudesta sijoittuu kehittyvän Vuosaaren sataman alueelle. Koillisessa Helsingissä käyttämätön rakennusoikeus on noin k-m 2 ja eteläisessä Helsingissä noin k- m 2. Koillisen Helsingin rakennusoikeus sijoittuu suurilta osin Viikin-Latokartanon 9

12 Käyttämätön rakennusoikeus Helsingin T- ja K-tonteilla alueelle, jonne on tulossa vielä useita julkisen hallinnon sekä palvelujen hankkeita. Eteläisen Helsingin suurimmat varannot sijoittuvat Töölönlahden toimistokortteleihin sekä aineistoissa vielä rakentamattomana näkyvän Kampin keskuksen alueelle. Helsingin kaikkien teollisuuteen, tuotantoon ja varastotoimintaan pääasiassa tarkoitettujen T-tonttien rakennusoikeus on yhteensä noin 8 miljoonaa k-m 2 ja tontteja on T-tonttien käyttämätön rakennusoikeus eli varanto koko kaupungissa on yhteensä noin k- m 2. Rakentamattomia tontteja on yhteensä 238. Eniten käyttämätöntä kerrosalaa on itäisen ja kaakkoisen suurpiirin alueella, yhteensä noin k-m 2. Keskisen Helsingin alueella on noin k-m 2 käyttämätöntä rakennusoikeutta kahdeksalla tontilla, koillisessa rakennusoikeutta on noin k-m 2. Itäisessä ja kaakkoisessa Helsingissä rakentamattomia tontteja on yhteensä lukumääräisesti eniten, 101. Keskisen suurpiirin rakentamattomat tontit sijaitsevat pääasiassa Arabianrannan alueella ja tulevat muuttumaan toimisto- ja asumiskäyttöön. Koillisessa suurpiirissä rakentamattomia tontteja on erityisesti Suutarilan, Ormuspellon ja Tattarisuon alueella. Läntisen Helsingin rakentamattomat tontit sijaitsevat Konalan, Kuninkaantammen ja Pitäjänmäen alueilla. Itäisessä Helsingissä rakentamattomia T-tontteja on erityisesti Vuosaaren sataman ja Kivikon sekä Roihupellon työpaikka-alueilla. Osa suunnitelluista käyttötarkoituksen muutoksista toimitiloista asumiseen sijaitsee juuri rakentamattomilla tai vajaasti rakennetuilla T- ja K-tonteilla. Osassa tapauksista rakennettu tontti ja osittain myös tontilla olevat rakennukset muuttuvat asumiskäyttöön. 10

13 Käyttämätön rakennusoikeus K- ja T-tonteilla Toimitilarakentamiseen asemakaavoitetut tontit Helsingissä. 11

14 Syitä käyttötarkoitusten muutoksiin Toimitilamarkkinoiden kehitystrendejä Suuri osa erityisesti kantakaupungin, keskisen sekä läntisen Helsingin asumiseen muuttuvista toimitilatonteista tai rakennuksista on yksityisessä omistuksessa. Tällaisissa tapauksissa kiinteistöistä saatavan tuoton merkitys on suuri ja esimerkiksi haku vanhentuneiden toimistotai teollisuustilojen muuttamisesta asumiskäyttöön voi tulla ajankohtaiseksi. Toimitilamarkkinoiden kehitystä voidaan kuvata erilaisten muuttujien avulla, joista käytetyimpiä on vajaakäyttöaste (vacancy rate). Vajaakäyttöaste on tunnusluku, joka kertoo vapaana olevien tilojen prosentuaalisen osuuden tilakannasta tietyillä osamarkkinoilla. Vajaakäyttöaste saadaan, kun osamarkkinan tilakannasta vähennetään käytössä olevat tilat (käyttöaste). Toimitilamarkkinoiden kehitystä eri alueilla ja eri osamarkkinoilla (esimerkiksi Helsingin kantakaupungin toimistomarkkinat) voidaan kuvata myös syklikellon avulla. Vajaakäyttöasteet ovat kääntyneet hienoiseen laskuun pääkaupunkiseudun toimitilamarkkinoilla parin vuoden nousun jälkeen. Eri osamarkkinoiden väliset erot ovat kuitenkin suuria. Tällä hetkellä (syksy 2005) koko pääkaupunkiseudun vajaakäyttöasteet ovat liiketiloissa alle kahden, teollisuus- ja varastotiloissa noin kolmen ja toimistotiloissa noin yhdeksän prosentin luokkaa. Koko maan suurten kaupunkien tilanne näkyy oheisesta kaavioista. Toimistotiloissa normaalina vajaakäyttö- Toimitilamarkkinoiden tilannetta kuvaava syklikello 12

15 Toimitilarakennusten ikäluokittelu. asteen tasona on pidetty noin viittä prosenttia. Uusia toimistotaloja rakennetaan jollekin tietylle yritykselle tai useille yrityksille business park-tyyppisin räätälöidyin ratkaisuin. Yritykset panostavat enemmän tilatehokkuuteen ja omalle yritykselle räätälöityihin ratkaisuihin. Tilat nähdään entistä enemmän strategisena resurssina ja imagotekijänä, jotka voivat tukea tai vaikeuttaa yrityksen menestymistä. Helsinkiin on lähivuosien aikana suunnitteilla useita uusia merkittäviä ja sijainniltaan hyviä työpaikka- ja asuinalueita (esimerkiksi Jätkäsaari sekä Sörnäistenranta ja Hermanninranta). Tämän kehityksen valossa on epätodennäköistä, että nyt huonossa markkinatilanteessa olevat kiinteistöt parantavat asemiaan. Osa tiloista tullaan korjaamaan nykyisten käyttäjävaatimusten tasolle ja osalle varmasti harkitaan jopa käyttötarkoitusten muutoksia. Tilojen kysyntä vaihtelee Kiinteistötalouden instituutin markkinakatsauksen mukaan toimistomarkkinat ovat siis pitkään olleet kiinteistömarkkinoiden heikoin sektori. Aivan viime aikoina tilanne on kuitenkin osoittanut lieviä kohenemisen merkkejä sekä vajaakäyttölukujen että vuokratasojen näkökulmasta. Tilanteen vahvistuminen on saamassa alkuaan Helsingistä. Voimakkain kysyntä kohdistuu edelleen korkealuokkaisiin toimistotiloihin, joiden vuokrakehitys on myös ollut vahvinta. Laa- 13

16 dullisten tekijöiden ohella myös sijainti on vaikuttanut kehitykseen ja alueelliset erot ovat näkyvissä. Markkinoiden kahtiajakautuminen näyttää jatkuvan edelleen: hyvien, korkealuokkaisten tilojen vuokrien lasku näyttää pysähtyneen, kun taas huonompilaatuisten toimistojen ongelmat jatkuvat edelleen. Liiketilamarkkinoilla tilakysyntä on edelleen vahvan kulutuskysynnän siivittämänä varsin vahvaa Kiinteistötalouden instituutin markkinakatsauksen mukaan. Vajaakäyttö pysyttelee alhaisena markkinoille tulevasta uudesta tilasta huolimatta. Hyvien liiketilojen vuokratasot ovat edelleen jatkaneet nousuaan lähes poikkeuksetta. Odotukset liiketilamarkkinoiden kehityksestä ovat edelleen optimistisia. Etenkin Helsingin keskustassa uskotaan vuokrien jatkavan nousuaan ja vajaakäyttöasteen pysyttelevän alhaisena. Myös kaikilla muilla alueilla vuokrien ennakoidaan yleisesti nousevan. Uuden liiketilarakentamisen myötä haasteet esimerkiksi 60-luvun ostoskeskusten tai kivijalkamyymälöiden osalta kasvavat. Kyse on tässä tapauksessa myös laajemmasta päivittäistavarakaupan toimintakentän muutoksesta, ei vain kiinteistömarkkinallisesta ilmiöstä. Tuotanto- ja varastotilojen käyttöasteissa on tapahtunut pieni käännös parempaan, vaikka joillakin osamarkkinoilla on edelleen paljon tyhjää tilaa. Myös tuotanto- ja varastotilamarkkinoilla vahvin kysyntä kohdistuu sijainniltaan hyviin ja nykyaikaisiin kohteisiin. Käyttäjien vaatimusten kasvaessa edellytetään en- 14

17 tistä laadukkaampaa tarjontaa myös tuotanto- ja varastotiloissa. Teollisuus- ja varastotiloista ilman käyttäjiä ovat lähinnä heikosti toimivat vanhemmat rakennukset ja kerroksissa olevat tilat. Logistiikkakiinteistöjen halutuimpia alueita ovat lentokentän ympäristö sekä Vuosaaren sataman alue. Nopeasti etenevä kansainvälistyminen on ollut yksi kiinteistömarkkinoiden voimakkaimpia kehitystrendejä viime vuosina myös Suomessa. Suomen kiinteistösijoitusmarkkinat ovat kansainvälistyneet vauhdilla muutaman kuluneen vuoden aikana. Ulkomainen kysyntä on edelleen aktiivista ja uusia sijoittajia on saapunut markkinoille myös viime kuukausien aikana. Euroalueeseen kuuluminen sekä Suomen vahva taloudellinen tilanne houkuttelevat ulkomaisia sijoittajia. Lisäksi Helsinki on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista talousalueista. Usein kansainvälisessä sijoittamisessa on kyse myös tietyn kiinteistöjohtamisen erikoisosaamisalueen hyödyntämisestä Euroopan- tai jopa maailmanlaajuisesti. Tätä ilmentävät esimerkiksi yksinomaan kauppakeskuksiin tai hotellikiinteistöihin sijoittavien kansainvälisten toimijoiden tulo Suomen markkinoille. Myös keskeisillä paikoilla sijaitsevat toimistotilat kiinnostavat ulkomaisia sijoittajia edelleen. Uudet logistiikka- ja teollisuuskohteet ovat myös potentiaalisia sijoituskohteita. Ulkomaisten sijoittajien tulo on osaltaan kasvattanut niin sanottujen hyvien ja huonojen kiinteistöjen eroja, nimenomaan kiinteistösijoittamisen ja vuokramarkkinoiden kannalta tarkasteltuna. Ulkomaisten kiinteistösijoittajien tulo suuremmassa mittakaavassa Suomen markkinoille on tapahtunut suhteellisen lyhyen ajan sisällä. Kiinteistömarkkinoiden nykyisessä tilanteessa sijoittaminen on kannattavaa, mutta sijoitusten pitkäikäisyyttä ei voi ennustaa. Entiset vakuutusyhtiö Ilmarisen toimitilat Ruoholahdenkadulla muuttuvat asumiseen. 15

18 Tarkastellut tapaukset Koko kaupungin tilanne Tässä selvityksessä on tarkasteltu viimeisen vuoden aikana toimitiloista asumiseen asemakaavoitettuja hankkeita sekä hankkeita, jotka ovat Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmassa. Alueittaisissa tarkasteluissa on hankkeista lyhyt kuvaus. Koko Helsingin alueella on kaavoitettu viimeisen vuoden aikana tai tulossa kaavoituksen kautta uutta asuinrakentamiskerrosalaa käyttötarkoituksien muutosten kautta nykyisillä toimitila- ja yleisten rakennusten tonteilla noin k-m 2. Tällä hetkellä kaikilla muuttuvilla tonteilla on asemakaavoitettua, rakentamatonta toimitilarakentamisoikeutt noin k-m 2 ja noin k-m 2 asemakaavoitettua, rakentamatonta kerrosalaa Y-tonteilla. Vastaavasti toimitilatonteilla on rakennettua kerrosalaa noin k-m 2 ja k-m 2 yleisten rakennusten tonteilla. Tarkastelluissa tapauksissa toimitilarakentamisen tontit eivät kaikissa tapauksissa muutu pelkästään asumiseen, vaan tonteille jää myös työpaikkarakentamista. Helsingin kantakaupungissa ja sen läheisyydessä tapahtuvat satama-alueiden muutokset asumiseen ja työpaikkarakentamiseen ovat yksi suurimpia kaupunkirakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia Helsingin lähihistoriassa. Tämän lisäksi kaavoituksen kautta tapahtuvia työpaikka-alueiden ja yksittäisten tonttien muutoksia tapahtuu vuosittain osittain kaupungin, osittain yksityisten maanomistajien aloitteesta. Useat yksittäisellä tontilla tai tonteilla suunnitellut tai tapahtuneet käyttötarkoituksen muutokset asumiseen ovat paikallisesti merkittäviä, mutta niillä ei ole niinkään merkitystä koko kaupungin mittakaavassa. Toisten muutosten mittakaava on huomattavasti suurempi ja niillä paitsi paikallista merkitystä koko alueen luonteen kannalta, myös periaatteellista merkitystä koko kaupungin kannalta. Yleiskaava 2002:n kannalta tarkasteltuna käyttötarkoituksen muutokset koko kaupungissa tapahtuvat pääasiassa maankäyttömuotojen mukaisesti. Asuminen sisältyy yleiskaavamääräyksissä useaan luokkaan, kuten keskustatoimintojen tai palvelujen ja hallinnon alueisiin. Paineita muuttaa yleiskaavan työpaikkaalueita asumiseen on kuitenkin ilmennyt joillakin alueilla. Esimerkiksi Konalassa sijaitsevia toimitilarakennustontteja on kiinteistönomistajien toimesta haettu muutettaviksi asumiseen. Tämä ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan määräysten mukaan mahdollista. Kantakaupungissa Hernesaaren alueen mahdollinen muuttuminen asuntovaltaiseksi on ristiriidassa voimassa olevan yleiskaavan kanssa ja muutos edellyttää osayleiskaavan tekemistä tai yleiskaavan muuttamista tältä osin. Eteläinen ja keskinen Helsinki Eteläisen ja Keskisen Helsingin alueella suurin osa muutoksista tapahtuu luonnollisesti jo kertaalleen rakennetuilla tonteilla. Osassa tapauksista toimitila- tai esimerkiksi opetusrakennus muuttuu asumiskäyttöön ja osassa olemassa oleva rakennus puretaan. Eteläisestä Helsingistä, muun muassa Kruunuhaan alueelta on tullut kaupungin rakennusvalvonnan kautta käsittelyyn useita käyttötarkoituksen muutoshakemuksia, joissa toimistokäytössä olleita huoneistoja halutaan muuttaa takaisin asumiseen. Kaavallisesti näille muutoksille ei ole ollut juurikaan esteitä ja rakennusvalvonta on muuten- 16

19 Eteläisen Helsingin muuttuvat alueet ja asemakaavoitetut toimitilatontit. kin suhtautunut muutoksiin pääasiassa myönteisesti. Mittavimmissa, asemakaavan muutoksen vaativissa tapauksissa, yhdeksi ongelmaksi on kantakaupungin alueella koettu pysäköintipaikkojen vähäisyys. Alueellisesti, toiminnallisesti ja rakenteellisesti suurimmat muutokset eteläisen ja keskisen Helsingin alueella tapahtuvat jo nykyisten satama-alueiden lisäksi Vallilassa Pasilan konepajan alueella sekä Lauttasaaressa Vattuniemen alueella. Sekä Lauttasaaressa että Pasilan konepajan alueella on paitsi asumisen lisääntymisestä myös toimitilarakenteen ja sitä kautta myös -rakentamisen muutoksesta. Entinen teollinen tai tuotannollinen toiminta korvautuu liiketilaja toimistorakentamisella. Asemakaavoitettuja ja käynnissä olevia oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaisia asemakaavoitushankkeita eteläisessä ja keskisessä Helsingissä: Käyttötarkoituksen muutokset pääasiassa toimistoista asumiseen: 1 Iso Roobertinkatu 4-6 Tällä hetkellä toimistokäytössä oleva, vuonna 1967 rakennettu kiinteistö on tarkoitus muuttaa asuntohotelliksi. Hankkeen kerrosalat tarkentuvat jatkosuunnittelussa. 2 Jääkärinkatu 4 Vuonna 1927 rakennettu entinen Sohlbergin tehdas muuttuu asumiseen. Kiinteistö on saneerattu toimistoksi

20 Asunnot valmistuvat arviolta syksyllä Uudenmaankatu 28 Tontilla on nykyisin kaksi vuonna 1965 rakennettua toimistotaloa, jotka muuttuvat asumiskäyttöön. Tontin asemakaava on saanut lainvoiman lokakuussa Eerikinkatu 41/Ruoholahdenkatu 22 Asemakaavan muuttaminen mahdollistaa kahden vuonna 1967 rakennetun toimistorakennuksen muuttamisen asuinrakennuksiksi sekä lisärakentamisen tontilla. Korttelin muut kiinteistöt ovat pääasiassa asuinkäytössä. 11 Hietalahdenranta 3 Asemakaavan muutos koskee yhtä tonttia Punavuoressa. Tontilla sijaitsee jo pitkään tyhjillään ollut toimistotalo vuodelta 1977, rakennus on ollut aikaisemmin A-Vakuutuksen toimitiloina. Tontin käyttötarkoitus muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja vanha toimistorakennus puretaan. Käyttötarkoituksen muutokset pääasiassa teollisuudesta asumiseen: 6 Heikkiläntie 4 T-merkinnällä nykyisin oleva tontti muuttuu osittain asumiseen, osittain toimitilarakentamiseen. Tontti kuuluu alueeseen, jolla tarkastellaan Lauttasaaren maankäytön muuttamisen periaatteita laajemmin. 7 Kiviaidankatu 3 / Heikkiläntie 1-5 Kahden yksityisen omistajan korttelialue muuttuu asumiseen ja toimistosekä liiketilakäyttöön. Kortteli kuuluu alueeseen, jolla tarkastellaan Lauttasaaren maankäytön muuttamisen periaatteita laajemmin. 8 Särkiniementie 7 Tontilla on vuonna 1965 valmistunut pienteollisuus- ja toimistorakennus, jossa toimii useita yrityksiä. Tontille on suunnitteilla kuusi- ja seitsemänkerroksisia asuinrakennuksia. Nykyinen rakennus tontilla puretaan. 9 Melkonkuja 4 Tontilla on 1967 valmistunut pienteollisuus- ja toimistorakennus. Tontille on suunnitteilla kuusi seitsemänkerroksinen asuinrakennus. Nykyinen rakennus tontilla puretaan. 10 Pasilan konepajan alue/aleksis Kivenkatu Konepajan alue tulee kokonaisuudessaan muuttumaan uuteen käyttöön. Teollisen tuotannon tilalle tulee osittain asumista ja osittain toimitilarakentamista. Toimitilarakentaminen sijoittuu alueen Sturenkadun puoleiseen päähän, jonne ympäristöhaitaksi katsottu kahvinhaju estää sijoittamasta asuntoja. Asuntorakentaminen sijoittuu alueen Pasilan puoleiseen päähän. Suunnittelun tavoitteena on luoda edellytykset kantakaupungissa keskeisesti sijaitsevan teollisuuskorttelin muuttamiseen asunto- ja toimitilakäyttöön siten, että valtakunnallisesti arvokas rakennuskanta säilyy. Rakentamattomien toimitilatonttien kayttötarkoituksen muutokset asumiseen: 5 Lintulahdenkatu 6 Hämeentien ja Sörnäisten Rantatien välisessä korttelissa sijaitseva rakentamaton tontti on muutettu asumiseen. Asemakaava on saanut lainvoiman lokakuussa Keramiikkakatu 4 Arabianrannan alueelle sijoittuva rakentamaton T-tontti muuttuu kerrostalorakentamisen korttelialueeksi. Yleisten rakennusten tonttien käyttötarkoituksen muutokset asumiseen: 13 Helsinginkatu 34 Entiset käsityönopettajien opiston tilat muuttuvat asumiseen. Asemakaavan muutos mahdollistaa tontilla olevan rakennuksen muuttamisen asuinkerrostaloksi. Tontille rakennetaan noin 75 asuntoa sekä muutamia työhuoneita. Alppikadun puolella sijaitsevan pihakatoksen tilalle tulee uusi asuinrakennus. 18

21 14 Haahkatie 17 Tontilla on 1950-luvulla valmistunut ja laajennettu alun perin Lauttasaaren yhteiskouluksi rakennettu talo luvulla rakennus muutettiin sairaalakäyttöön. Nykyinen sairaala-rakennus muutetaan opiskelija-asuntolakäyttöön. 15 Pohjoinen Hesperiankatu 23 Hesperian tornit muuttuvat asumiseen. Asemakaavan muutosalueella on kaksi tornirakennusta ja matalampi siipirakennus. Vuonna 1955 valmistuneet rakennukset suunniteltiin alun perin sairaalan henkilökunnan asuntoloiksi. Nyt rakennukset ovat sairaalan potilas- ja toimistokäytössä, ja toiminta loppuu rakennuksista vuoden 2005 aikana. Rakennusten julkisivut ja mahdollisesti osa sisätiloista suojellaan. 16 Mechelininkatu 32 Taivallahden kasarmialue muuttuu osin toimitilarakentamiseen ja osin asumiseen. Asemakaavan muutos koskee kolmea tonttia Taivallahden kasarmin korttelissa Taka-Töölössä. Kasarmirakennusten käyttötarkoitus muutetaan kauppakorkeakoulun tarpeisiin soveltuvaan koulutus, tutkimus ja yrityshautomo-käyttöön. Rakennukset suojellaan. Viereiselle tontille suunnitellaan uutta asuinrakentamista. Taivallahden kasarmialue muuttuu osin toimitilarakentamiseen ja osin asumiseen. 19

22 Läntinen ja koillinen Helsinki Läntisen ja koillisen Helsingin alueella tehdään käyttötarkoituksen muutoksia toimitilarakentamisesta asumiseen sekä rakennetuilla että tyhjillä tonteilla. Läntisen Helsingin alueella merkittävimpiä muutosalueita on Pitäjänmäen työpaikka-alueella erityisesti Pitäjänmäentien eteläpuoli, joka on vähittäin muuttunut tuotantorakentamisesta asumiseen ja ympäristöhäiriötä tuottamattomaan toimitilarakentamiseen. Konalan alueelle on myös lähivuosien aikana tulossa merkittäviä kaupunkirakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, kun nykyinen tuotantoalue muuttuu osittain asumiseen ja liiketilarakentamiseen. Asemakaavoitettavien käyttötarkoitusten muutosten lisäksi läntisessä Helsingissä Kuninkaantammen osayleiskaavan alueella muutetaan toimitilarakentamisen tontteja kerros- ja pientalorakentamiseen. Asemakaavoitettuja ja käynnissä olevia oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaisia asemakaavoitushankkeita läntisessä ja koillisessa Helsingissä: Käyttötarkoituksen muutokset pääasiassa toimistoista asumiseen: 5 Kolsarintie 2 Liikerakentamisen tontilla on tällä hetkellä yksikerroksinen ostoskeskus, jossa on muun muassa päivittäistavarakauppaa. Ostoskeskus on tarkoitus purkaa ja tilalle suunnitellaan asuinkerrostalorakentamista. Käyttötarkoituksen muutokset pääasiassa teollisuudesta asumiseen: 1 Purotie 3/ 2 Kutomotie 11 Pitäjänmäen asuin- ja työpaikka-alueella, erityisesti Pitäjänmäentien eteläpuolella on tehty ja on tekeillä asemakaavan muutoksia teollisuustoiminnasta asumiseen. Samalla, kun osa tonteista on muutettu asumiseen, jäljelle jääneet teollisuustontit on muutettu ympäristöhäiriöitä tuottamattomille toiminnoille. 3 Kutomotie 8 Elisa Oyj:n omistamalle tontille tehdään kaavamuutos. Teollisuustonttia on Läntisen Helsingin muutosalueet ja asemakaavoitetut toimitilatontit. 20

23 haettu muutettavaksi asumiseen, muutos edellyttää viereisten teollisuustonttien muuttamista joko ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden käyttöön tai toimitilakortteleiksi. Tontilla oleva toimistorakennus muutetaan asumiseen, muulle tontin osalle tulee lisärakentamista. 4 Konalan keskuksen alue/ Ajomiehen- tie Konalassa on Ajomiehentien eteläpuolella viiden hehtaarin suuruinen kortteli jossa ovat tyhjiksi jääneet Hartwallin juomatehtaan rakennukset. Kortteli muutetaan pääasiassa kerrostaloasumiseen. Muutokset liittyvät laajempaan Konalan alueen kehittämiseen. 7 Ormuspellon alue/ Ormusmäentie, Teerisuontie Ormuspellon alue on Malmin keskuksesta noin puolen kilometrin etäisyydellä. Voimassa olevassa asemakaavassa korttelit ovat teollisuusrakennusten aluetta. Suunnittelun tavoitteena on muuttaa teollista toiminnan ja varastoinnin korttelit sekä kerros- että pientalorakentamiseen. 8 Tapulikaupungintie 8-10 Henrik Forsiuksen tien alueen teollisuustontit muutetaan asumiseen. 9 Kuoppatie 4 Kuoppatien TY-tontit muutetaan kerrostalo- ja pientalorakentamiseen. Rakentamattomien toimitilatonttien kayttötarkoituksen muutokset asumiseen: 6 Pasuunatie 4 Liike- ja toimistorakennusten aluetta (K) oleva kortteli muutetaan kerrostaloasumiseen. Muutokset Y-tonteilla: Yleisten rakennusten tonttien käyttötarkoituksen muutokset asumiseen: 10 Tähkätie 4 Koulutontin muuttaminen asumiseen liittyy Konalan Kolsarintien asemakaavan muutokseen. Opetusvirastolla ei ole ollut suunnitelmia koulutontin rakentamisesta. Koillisen Helsingin muutosalueet ja asemakaavoitetut toimitilatontit. 21

24 Itäinen ja kaakkoinen Helsinki Itäisen Helsingin alueellisesti ja kaupunkirakenteellisesti merkittävimpiä muutoskohteita ovat Roihupellon työpaikka-alueen muutos sekä Vuosaaren paahtimokorttelin alue. Roihupellossa vain osa työpaikka-alueesta on muuttumassa asumiseen. Vuosaaressa on halukkuutta muuttaa paahtimokorttelin alue kokonaisuudessaan asumiseen, tällöin ei Vuosaaren keskukseen jäisi käytännössä yhtään tp-tonttia varantoon. Itäisellä alueella muutetaan muita alueita enemmän liiketilarakentamisen tontteja, esimerkiksi vanhojen ostareiden tontteja asumiseen. Asemakaavoitettuja ja käynnissä olevia oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaisia asemakaavoitushankkeita itäisessä ja kaakkoisessa Helsingissä: Käyttötarkoituksen muutokset toimistoista ja liiketiloista asumiseen: 5 Roihuvuorentie 21 Roihuvuoren keskuksen K-tontti ja viereinen yleisten rakennusten tontti muutetaan pääasiassa asumiseen ja osittain liiketilarakentamiseen. Muutosalueet itäisessä ja kaakkoisessa Helsingissä. 22

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2007:X. Kuninkaantammen osayleiskaava, rakennusinventointi

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2007:X. Kuninkaantammen osayleiskaava, rakennusinventointi Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2007:X Kuninkaantammen osayleiskaava, rakennusinventointi Kuninkaantammen osayleiskaava, rakennusinventointi 1 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

1. Keskusurheilukenttä

1. Keskusurheilukenttä Lainvoimaiset kaavat 1. Keskusurheilukenttä Vastuuhenkilö: Kaisu Kuusela Urheilu- ja virkistystoimintojen korttelialue. Pinta-ala (%) 24 600 m² (100%) Rakennusoikeutta 4470 k-m² Kadut Vesiputket 2013 Aikataulu:

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku)

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) ALUSTAVA SELOSTUS A-2641 / D/3409/10.02.03.00.04/2015 1(8) SELOSTUSTIIVISTELMÄ RATKAISUN PÄÄPERIAATTEISTA Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) TAVOITTEET Asemakaavamuutos

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan rakentamisen aikaa. Esplanadista

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee: 1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:

Lisätiedot

Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos

Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos 1 (8) Asianumero 5070/10.02.03/2013 Aluenumero 411450 Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan

Lisätiedot

HERTTONIEMEN YRITYSALUE SUUNNITTELUPERIAATTEET JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HERTTONIEMEN YRITYSALUE SUUNNITTELUPERIAATTEET JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.12.2012 Oas 1082-00/12 1 (7) HERTTONIEMEN YRITYSALUE SUUNNITTELUPERIAATTEET JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue kattaa käytännössä koko Herttoniemen

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.03.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.03.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.03.2013 Sivu 1 / 1 8/10.02.03/2012 48 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksista, jotka koskevat Vallikallio I, muutos, alue 110209, asemakaavan hyväksymispäätöstä

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan

Lisätiedot

VAPAAT YRITYSTONTIT 4. 8. 3. 9.

VAPAAT YRITYSTONTIT 4. 8. 3. 9. VAPAAT YRITYSTONTIT 11. 6. 10. 7. 5. 4. 8. 3. 9. 2. 1. Pääsette tonttien tarkempiin tietoihin klikkaamalla kyseisen tontin numeroa Leppävirran vapaat yritystontit 1. Pohjukansalon teollisuusalueella, Pöllipolun

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS PARKANON KAUPUNKI PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.1.2009 Kaavoitus- Arkkitehtipalvelu Mattila Oy 1 PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (7) Kiinteistölautakunta To/2 26.01.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (7) Kiinteistölautakunta To/2 26.01.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (7) 38 Esitys kaupunginhallitukselle Pasilan konepajan alueen suunnitellun toimistotontin varaamiseksi Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnalle (Vallila, tontti 22392/1)

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

HÄMEENTIE 11 Sörnäinen - HELSINKI

HÄMEENTIE 11 Sörnäinen - HELSINKI HÄMEENTIE 11 Sörnäinen - HELSINKI HÄMEENTIE 11 3 SIJAINTI, YHTEYDET & PALVELUT Saavutettavuudeltaan Hämeentie 11 hakee vertaistaan: Hämeentie on Lahden ja Porvoon moottoriteille johtava valtakatu Valmis

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 117 13.04.2015. 117 Asianro 3041/10.02.03/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 117 13.04.2015. 117 Asianro 3041/10.02.03/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 70 8.4.2015 117 Asianro 3041/10.02.03/2012 Asemakaavan muutosehdotus / Talo Oy Kuopion Tulliportinkatu 27 / Multimäki 4-8 tontti 3, 5

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2014

TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2014 TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2014 Keskeiset tulokset KTI Kiinteistötieto Oy Taustaa Barometrin tavoitteena on kartoittaa pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten toimistotilojen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella MYYDÄÄN Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella - Kolme oppilaitosrakennusta - Viisi oppilasasuntolarakennusta - Yksi kurssiasuntolarakennus - Yksi neljäasuntoinen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS 01:151 / ASEMAKATU 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS iite kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro 5 6.11.2014 asia 46 OSAISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEMA KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee: 205 Sievarin kaupunginosa, korttelin

Lisätiedot

1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS

1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet ja alue 1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 Hermannin rantatien,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 19.5.2011

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 19.5.2011 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 1 a 4 OP-POHJOLAN VALLILA-KORTTELIN LAAJENNUKSEN SUUNNITTELUKILPAILUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kslk 2011-175 Hankenumero 2981_1, karttaruutu H4 Teollisuuskatu 1a-1b,

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.9.2007

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.9.2007 LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.9.2007 Suunnittelualue: Suunnittelualueet sijaitsevat Kihniön kunnassa Kirkonkylän taajaman keskustassa (kuva 1). Suunnittelualueeseen sisältyvät Kihniön

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 4462/10.02.03/2014 101 Karakallion keskusta, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 131609, 57. kaupunginosa Karakallio Valmistelijat

Lisätiedot

Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 250 tonttia 2

Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 250 tonttia 2 LUONNOS ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO xxxxxx PÄIVÄTTY xx.xx.2015 Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 250 tonttia 2 Kaavan

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010

TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010 TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010 LAKALAIVA-6037-9, -10, -11 JA -12, TEOLLISUUSTONTTIEN MUUTTAMINEN LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN

Lisätiedot

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Avaa ovet varasto- ja logistiikkatilaan osoitteessa Äimäkuja 6, Oulu. TERMINAALIT 2,5 KM KESKUSTA 3,5 KM ORITKARIN SATAMA 1 KM LIMINGANTIE 700 M POIKKIMAANTIE

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Tervetuloa keskustelutilaisuuteen!

Tervetuloa keskustelutilaisuuteen! Tervetuloa keskustelutilaisuuteen! Tervetuloa keskustelutilaisuuteen! 21.11.2012 klo 18 Kutomotien kaavoitustilanne arkkitehti Siv Nordström, kaupunkisuunnitteluvirasto Kutomotie 14 viitesuunnitelma arkkitehti

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VASARAKATU 23 JA 25 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 2 TONTTIEN 8 JA 9 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 15:088

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VASARAKATU 23 JA 25 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 2 TONTTIEN 8 JA 9 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 15:088 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 2 TONTTIEN 8 JA 9 ASEMAKAAVAN MUUTOS VASARAKATU 23 JA 25 KAAVATUNNUS 15:088 KAAVAN PÄIVÄYS 28.10.2010 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 31.12.2010 15:088

Lisätiedot

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 1 (11) ARVIOKIRJA Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 CATELLA PROPERTY OY, HELSINKI, Y-TUNNUS 2214835-6 2 (11) Oulu 30.6.2015 ARVIOKIRJA ARVION KOHDE ARVION TILAAJA Arvion

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Mitä missä miksi? Yksi Jyväskylän kaupungin yleiskaavan

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015

TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015 TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015 Keskeiset tulokset KTI Kiinteistötieto Oy Taustaa Barometrin tavoitteena on kartoittaa pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten toimistotilojen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KALERVONKATU 8 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 23 TONTIN 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KALERVONKATU 8 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 23 TONTIN 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 23 TONTIN 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS KALERVONKATU 8 KAAVATUNNUS 02:119 KAAVAN PÄIVÄYS 21.2.2013 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 28.2.2013 02:119 / KALERVONKATU

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy Hyvinkään kaupungin 24. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 2301 24:012 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 30.03.2016

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

LAPINKULTA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(8) 9.10.2014. TORNION KAUPUNKI Tekninen keskus Kaavoitus ja mittaus. Kaavoituksen kohde:

LAPINKULTA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(8) 9.10.2014. TORNION KAUPUNKI Tekninen keskus Kaavoitus ja mittaus. Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekninen keskus Kaavoitus ja mittaus 1(8) 9.10.2014 LAPINKULTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee 7. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma pvm. 21.2.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma pvm. 21.2.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma pvm. 21.2.2008 LAKALAIVA, 6030-4, -8, -9, 6032-5, 6034-3, -5, -9, 6055-1 JA MESSUKYLÄN KYLÄ19, SEKÄ KATU-, VIRKISTYS-, SUOJAVIHER-, LIIKENNE-

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.3.2016 KIELOTIE 34-44 VVO & SUOJELU ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 002299 Kaavamuutosalue sijaitsee Tikkurilan kaupunginosassa. Suunniteltavaan alueeseen kuuluu korttelin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 01.06.2015 Sivu 1 / 1 1684/10.00.02/2012 24 10.3.2014 64 Suunnitteluvarauksen jatkaminen Karakallion Huolto Oy:lle Karakalliosta korttelin laajennuksen ja käyttötarkoituksen muuttamisen sekä uuden huoltorakennuksen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Toimitilamarkkinat Helsingissä syksyllä 2005

Toimitilamarkkinat Helsingissä syksyllä 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 8 Toimitilamarkkinat Helsingissä syksyllä 2005 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Mika Lappalainen Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-642-X

Lisätiedot

Naantalin Hovin / Kaivokatu 11 asemakaavamuutos

Naantalin Hovin / Kaivokatu 11 asemakaavamuutos Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 49 15.05.2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 58 12.06.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 56 11.08.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 64 08.09.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2014 1 (7) Kaupunginvaltuusto Kaj/8 12.2.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2014 1 (7) Kaupunginvaltuusto Kaj/8 12.2.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2014 1 (7) historia Kaupunginhallitus 27.01.2014 88 Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: päättänee hyväksyä

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI SITOMONRAITIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA (OAS) 1. SUUNNITTELUALUE 2. KAAVATILANNE

RAISION KAUPUNKI SITOMONRAITIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA (OAS) 1. SUUNNITTELUALUE 2. KAAVATILANNE RAISION KAUPUNKI SITOMONRAITIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA (OAS) 1. SUUNNITTELUALUE Kaavanmuutosalue sijaitsee Raision 4. kaupunginosassa (Mahittula) Haunisten teollisuus- ja

Lisätiedot

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli

Lisätiedot

21.5.2015. Maija-Riitta Kontio

21.5.2015. Maija-Riitta Kontio 21.5.2015 Maija-Riitta Kontio Porvoon Kilpilahti Maija-Riitta kontio 1.6.2015 Konsultointivyöhyke Neste Oyj 2 km Borealis Polymers Oy 2 km StyroChem Finland Oy 1,5 km Innogas Oy AB Kulloo 1,5 km Oy Aga

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa 07.04.2014 Sivu 1 / 1 1147/10.03.02/2014 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Liekolankatu

Lisätiedot