TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSIA HELSINGIN TOIMITILATONTEILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSIA HELSINGIN TOIMITILATONTEILLA"

Transkriptio

1 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2006:3 Elina Tuominen TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSIA HELSINGIN TOIMITILATONTEILLA

2

3 Elina Tuominen TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSIA HELSINGIN TOIMITILATONTEILLA 1

4 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2006 Teksti ja kuvatoimitus: Elina Tuominen Valokuvat: Elina Tuominen Graafinen suunnittelu ja taitto: Elina Tuominen Julkaisusarjan graafinen suunnittelu: Timo Kaasinen Pohjakartta julkaistu kaupungingeodeetin luvalla 028/2005 Kaupunkimittausosasto, Helsinki 2005 Paino: xxxxxxxx, 2006 ISSN

5 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Toimitilarak oimitilarakentaminen Helsingissä... 7 Toimitilarakentamisen tavoitteita Helsingissä...7 Toimitilarakentamisen suhdanteita...8 Rakentamattomat tontit ja toimitilavaranto...9 Syitä käyttötarkoitusten muutoksiin Toimitilamarkkinoiden kehitystrendejä...12 Tilojen kysyntä vaihtelee...13 Tarkastellut tapaukset Koko kaupungin tilanne...16 Eteläinen ja keskinen Helsinki...16 Läntinen ja koillinen Helsinki...20 Itäinen ja kaakkoinen Helsinki Johtopäätökset ja jatkotyö Lähteitä:

6 4

7 Johdanto Kiinteistömarkkinoilla on viime vuosina tapahtunut muutoksia, joiden seurauksena asuinkiinteistöjen arvo ja niistä saatava tuotto on tietyillä alueilla ja tietyntyyppisissä kiinteistöissä suurempi kuin toimitilakiinteistöistä saatava tuotto. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastoon on tullut lähivuosien aikana yhä enemmän haklemuksia sekä yksityisten maanomistajien että kaupungin omien hallintokuntien kautta muuttaa nykyisiä toimitilakäyttöön kaavoitettuja tontteja tai rakennuksia asumiskäyttöön. Tämän selvityksen tarkoituksena on kartoittaa asemakaavan muutosta vaativien käyttötarkoitusten muutoksien määrää, laajuutta ja syitä. Käsitellyt käyttötarkoituksen muutokset ovat läpileikkaus tämän hetkisestä tilanteesta ja muutosten tarkempi merkittävyyden arviointi vaatii pidempiaikaista seurantaa. Jatkotyössä selvitetään käyttötarkoitusten muutosten merkittävyys kaupunkirakenteen kehittämisen ja elinkeinojen kannalta tarkasteltuna sekä määritellään periaatteita, joilla toimitiloja voidaan muuttaa asumiseen. Asumisen ja toimitilarakentamisen suhdanteet ovat vaihdelleet Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vuosien mittaan. Erityisesti luvuilla suurimpien kaupunkien keskustojen ongelmana oli laajamittainen asuntojen muuttaminen toimistoiksi. Osa tämänkaltaisista muutoksista oli laillisia, osa taas laittomia. Ilman virallisia lupia tehdyistä toimistoista tuli uusi käsite eli piilokonttori. Helsingissä tätä ilmiötä torjuttiin mm. kantakaupungin osayleiskaavan avulla luvun alun lamaa seuranneen nousun myötä pääkaupunkiseudun toimitilarakentaminen lisääntyi merkittävästi ja viimeisten vuosien aikana Helsingissä että koko pääkaupunkiseudulla ollaan oltu tilanteessa, jossa erityisesti toimistotilasta on ollut ylitarjontaa. Muutokset toimitilakiinteistömarkkinoilla ja kiinteistösijoittamisessa yhdistettynä asuntorakentamisesta saataviin parempiin tuottoihin on vaikuttanut yhä suurempaan kiinnostukseen muuttaa toimitilakiinteistöjä tai -tontteja asumiskäyttöön. Käyttötarkoituksen muutoksia toimitiloista asumiseen on pääasiassa kahdenlaisia; kaavamuutosta vaativia ja rakennuslupamenettelyn kautta tapahtuvia. Kantakaupungin alueella, esimerkiksi Kruunuhaasta on tullut viime vuosien aikana rakennusvalvontaviraston käsittelyyn useita hakemuksia, joissa aiemmin asumiskäytössä olleita toimistoja halutaan palauttaa takaisin asumiseen. Näihin muutoksiin on suhtauduttu pääsääntöisesti myönteisesti. Selvityksessä keskitytään asemakaavan muutoksen vaativiin käyttötarkoituksen muutoksiin asumiseen tyhjillä ja rakennetuilla toimitilatonteilla sekä rakennetuilla yleisillä tonteilla. Tarkastelussa mukana olevat toimitilatontit ovat asemakaavamerkinnältään T- tai K-tontteja. Yleinen tietoaineisto (esim. rakentamattomat toimitilatontit) on saatu paikkatietoaineistoista. Tontit tai rakennukset, joille on suunniteltu muutoksia toimitilakäytöstä asumiseen, on selvitetty aluesuunnittelijoiden tietojen ja kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelman avulla. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on syksyllä 2005 valmistunut selvitys, jossa keskitytään rakentamattomien ja vajaasti rakennettujen yleisten tonttien muutoksiin (Ytonttiselvitys: Katsaus tyhjistä ja vajaasti rakennetuista tonteista Helsingissä vuonna 2005). Helsingin asuntotuotanto-ohjelman mukaan asumiskustannusten nousu uhkaa muodostua esteeksi kaupungin kehitykselle. Kohtuuhintaisten asuntojen 5

8 tarjonta onkin yksi kaupungin menestystekijöistä. Asumiskustannusten kurissapitäminen ja laadukas asuinympäristö ovat keinoja turvata työvoiman saatavuutta ja edistää elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Asuntopolitiikan on tuettava kaupungin ja sen talouselämän elinvoimaisuutta. Harkittu toimitilatonttien ja -rakennusten muuttaminen asumiskäyttöön voi osaltaan vaikuttaa Helsingin kilpailukyvyn parantumiseen. Toimitilojen muuttaminen asumiseen sisältää kuitenkin paljon ristiriitaisuuksia, koska riittävän suuri, sekä hinnaltaan että tasoltaan monipuolinen toimitilatarjonta on kaupungin elinkeinoelämän kannalta merkittävää. Käyttötarkoituksen muutokset tapahtuvatkin usein juuri halvemman vuokratason kiinteistöissä. Selvityksessä on tarkasteltu toimitiloista asumiseen muuttuvaa kerrosalaa kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelman aikajänteellä, eli noin 2010 asti. Selvityksessä mukana olevat hankkeet ovat kuitenkin läpileikkaus tämänhetkisestä tilanteesta ja tulevina vuosina tulee varmasti mukaan uusia tapauksia. Tämä johtuu osittain siitä, että suuri osa käyttötarkoituksen muutoksista tapahtuu yleensä ennakoimattomasti kiinteistönomistajan aloitteesta. Tämänhetkisen tilanteen valossa uutta asuinrakentamiskerrosalaa tulee toimitilatonttien käyttötarkoituksien muutosten kautta koko kaupungissa seuraavan viiden vuoden aikana noin k-m 2. Vertailun vuoksi vuosina voimaan tulleissa asuntokaavoissa on ollut keskimäärin vuosittain noin k-m 2 rakennusoikeutta ja vastaava asuntotuotanto on ollut noin k-m 2. Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelman mukaan kaudella voimaan tulevissa asuntokaavoissa on keskimäärin k-m 2 rakennusoikeutta, joka vastaa vuosittaista asuntotuotanto-ohjelman tavoitetta. Tarkastelluissa hankkeissa on mukana muutamia isoja hankkeita, kuten Pasilan konepajan alue sekä Hartwallin entinen tehdasalue ja Konalan keskuksen alue. Tarkastelussa mukana olevilla asumiseen ainakin osittain muuttuvilla tonteilla on tällä hetkellä noin k-m 2 asemakaavoitettua rakentamatonta toimitilarakentamisoikeutta ja noin k-m 2 asemakaavoitettua, rakentamatonta rakennusoikeutta Y-tonteilla. Vastaavasti toimitilatonteilla on asemakaavcitettua, rakennettua kerrosalaa noin k-m 2 ja k-m 2 yleisten rakennusten tonteilla. Hesperian sairaalan tornit muuttuvat asumiseen. 6

9 Toimitilarakentaminen Helsingissä Toimitilarakentamisen tavoitteita Helsingissä Toimitilakannan ja -rakentamisen päätavoitteena on säilyttää ja kehittää Helsingin monipuolista elinkeinorakennetta. Helsingissä on oltava tarjolla tai mahdollisuus rakentaa toimitiloja kaikille toimialoille, erikokoisille toimipisteille, eri sijaintipaikkaa etsiville ja eri vuokramaksukykyisille yrityksille, aloitteleville yrityksille jne. Toimitiloja on oltava saatavilla eri puolilta kaupunkia. Toimitilojen määrässä on pyrittävä lievään ylitarjontaan, jotta tilojen puute ei haittaisi toimipisteiden kehitystä. Ylitarjonta pitää myös tilojen hintatason kohtuullisena. Osan toimitila-alueista pitää olla riittävän suuria, jotta ne mahdollistavat yritysten alueellisen hyötymisen toistensa läheisyydestä. Synergiaetujen lisäksi erilainen tuotantotoiminnalla on omia vaatimuksiaan esimerkiksi infrastruktuurin kannalta. Mahdollista vaaraa ympäristölleen tuottava toiminta vaatii lisäksi omat suojaetäisyytensä. Suuret työpaikka-alueet, kuten Pitäjänmäki, Herttoniemi tai kehittyvä Pasilan alue ovat tunnetumpia, ja siten niillä olevat toimipisteet ovat helposti löydettävissä. Keskeisillä paikoilla keskustan ulkopuolella pitää olla monipuolisia työpaikka-alueita, joissa voi rakentaa sekä toimistoille että teollisuudelle sopivia rakennuksia. Nämä alueet on rakennettava tehokkaasti. Teollisuus- ja varastoalueita, joissa voi rakentaa maantasoisia halleja, pitää myös säilyttää kaupungin toimivuuden takia. Alhaisesta tehokkuudesta johtuen niille muodostuu oma edullinen hintatasonsa, joka on usein edellytys tietyn tyyppisten yritysten toiminnalle. Kaupunkirakenteellisista ja taloudellisista syistä tällaisia teollisuus- ja varastoalueita voi sijaita vain etäällä keskustasta. Helsingin toimitila-alueista tärkein on keskusta, joka on seudun kaupallinen ja vapaa-aikatoimintojen keskus sekä suurin ja arvokkain työpaikka-alue. Keskustan uudistuminen tapahtuu kortteleiden ja rakennusten sisällä. Suurimmista uudisrakentamisalueista Kamppi on jo toteutunut. Töölönlahden alueella on vielä rakentamismahdollisuuksia. Keskustan laajenemisalueet ovat Jätkäsaari, Sörnäinen ja Sörnäistenranta-Hermanninranta sekä suurimpana Keski-Pasila. Keskustan kaupalliset palvelut laajentuvat ympäröiville asuinalueille, joilla on keskustaa edullisempia tiloja. Sataman siirtyminen Vuosaareen muokkaa keskustan läheisiä alueita huomattavasti muuttaen ne asumis- ja toimistopainotteisiksi. Satamatoimintojen ja niihin liittyvien teollisuuden toimintojen poistuessa tilalle kaavoitetaan luonteeltaan erilaista, korkeamman profiilin toimitilarakentamista. Kantakaupungin tuntumassa, Kehä I:n varressa tai eteläpuolella on suuria ja kasvavia toimitila-alueita, entisiä teollisuusalueita, joissa monikäyttöisten toimitilojen rakentaminen on mahdollista. Helsingin Yleiskaava 2002:n mukaan alueja paikalliskeskuksista kehitetään työpaikka-alueita, varsinkin kaupungin itä- ja koillisosissa. Ympäristöä haittaamatonta toimitilaa voi sijoittua myös asuinalueille. Kaupungin rajojen tuntumassa on puhtaita teollisuusalueita, joissa tehokkuus on pieni sallien erilaisten hallien rakentamisen. Ainoa suuri, uusi työpaikka-alue on Vuosaaren sataman kyljessä, johon sijoittuu sataman läheisyydestä hyötyviä toimintoja. Tärkeimpiä toimitilakaavoituskohteita vuosina ovat Ilmalan, Vallilan teollisuusalueen, Keski-Pasilan ja Pasilan konepajan alueet, Auto- 7

10 komppanian alue sekä Latokartanon, Herttoniemen, Itäkeskuksen ja Vuosaaren keskuksen alueet. Toimitilarakentamisen suhdanteita Helsingin tietokeskuksen rakentaminen Helsingissä -selvityksen mukaan toimitilarakentamiseen myönnettiin rakennuslupia vuonna k-m 2, joka on k-m 2 vähemmän kuin vuonna 2003, jolloin puolestaan myönnettiin lupia k-m 2 vähemmän kuin vuonna Toimitilarakentamiseen myönnettyjen lupien väheneminen ei kuitenkaan enää vuonna 2004 ollut niin jyrkkää kuin vuonna sitä edellisenä vuonna. Vuonna 2004 alettiin rakentaa k-m 2 uusia toimitiloja. Tämä on 19 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Liike- ja toimistorakentamisen aloitukset vähenivät vuoteen 2003 verrattuna 29 % ja julkisen palvelurakentamisen aloitukset kasvoivat 51 %. Toimitilarakentamisen hiljenemiseen on vaikuttanut erityisesti liike- ja toimistorakentamisen väheneminen onhan liike- ja toimistorakentamisen osuus yleensä vähintään puolet koko toimitilarakentamisesta. Kiinteistötalouden instituutti KTI:n syksyn 2005 markkinakatsauksen mukaan RT Rakennusteollisuus arvioi kaiken rakentamisen määrän kasvavan vuonna 2006 noin 3 prosentin vauhtia. Rakentamisen määrässä eniten kasvua ennakoidaan teollisuus- ja varastorakentamiseen. Korjausrakentamisen määrä jatkaa rakennuskannan vanhenemisen myötä myös kasvuaan, korjausta kaipaa sekä asuntokanta että entistä kovempien käyttäjävaatimusten kohteena oleva toimitilakanta. Myös toimitilarakentaminen on osoittanut KTI:n mukaan elpymisen merkkejä. Helsingin asuinrakentamisen painopiste on vielä koillisen ja itäisen suurpiirin alueilla. Toimitilarakentaminen painottuu alueellisesti eri tavalla kuin asuntorakentaminen sillä valmistuneista toimitiloista kolmannes sijoittuu Läntisen suurpiirin alueelle. Keskisen suurpiirin Arabianranta ja Koillisen Viikin alue olivat myös toimitilarakentamisessa selviä painopistealueita. Toimistokeskittymiä on syntynyt Helsingissä ja 2000-luvulla kantakaupungin reunoille erityisesti länsilaidalle Ruoholahteen ja Vallila Arabianranta akselille itään. Länsi-Helsingin muiksi keskittymiksi ovat nousseet Meilahti sekä Pitäjänmäki, jonne on valmistunut suurehkoja toimistorakennuksia esimerkiksi Lassilaan Kehä I:n varteen sekä Ruskeasuolle ja Pitäjänmäen teollisuusalueelle. Itäisessä Helsingissä uusia toimistokeskittymiä on noussut pienemmässä mittakaavassa Herttoniemeen ja Vuosaareen. 8

11 Tilastoja K- ja T-tonteista Rakentamattomat tontit ja toimitilavaranto Helsingin rakentamattomat K-tontit (lähinnä toimisto- ja liiketilakäyttöön tarkoitetut) sijaitsevat alueellisesti suhteellisen tasaisesti. Rakentamattomat T-tontit (teollisuuteen ja tuotantoon tarkoitetut) sijoittuvat pääasiassa itäisen, koillisen ja keskisen Helsingin alueelle. Helsingin kaikkien K-tonttien rakennusoikeus on yhteensä noin k-m 2 ja tontteja on yhteensä 751. Koko kaupungissa on asemakaavoitettua, rakentamatonta kerrosalaa K-tonteilla noin k-m 2 ja rakentamattomia tontteja on yhteensä 125. Kerrosalalla ja tyhjillä tonteilla mitaten eniten rakentamattomia toimitilarakentamisen tontteja on itäisen ja kaakkoisen Helsingin alueella, jossa käyttämätöntä rakennusoikeutta on 48 tontilla yhteensä noin k-m 2. Osa tästä rakennusoikeudesta sijoittuu kehittyvän Vuosaaren sataman alueelle. Koillisessa Helsingissä käyttämätön rakennusoikeus on noin k-m 2 ja eteläisessä Helsingissä noin k- m 2. Koillisen Helsingin rakennusoikeus sijoittuu suurilta osin Viikin-Latokartanon 9

12 Käyttämätön rakennusoikeus Helsingin T- ja K-tonteilla alueelle, jonne on tulossa vielä useita julkisen hallinnon sekä palvelujen hankkeita. Eteläisen Helsingin suurimmat varannot sijoittuvat Töölönlahden toimistokortteleihin sekä aineistoissa vielä rakentamattomana näkyvän Kampin keskuksen alueelle. Helsingin kaikkien teollisuuteen, tuotantoon ja varastotoimintaan pääasiassa tarkoitettujen T-tonttien rakennusoikeus on yhteensä noin 8 miljoonaa k-m 2 ja tontteja on T-tonttien käyttämätön rakennusoikeus eli varanto koko kaupungissa on yhteensä noin k- m 2. Rakentamattomia tontteja on yhteensä 238. Eniten käyttämätöntä kerrosalaa on itäisen ja kaakkoisen suurpiirin alueella, yhteensä noin k-m 2. Keskisen Helsingin alueella on noin k-m 2 käyttämätöntä rakennusoikeutta kahdeksalla tontilla, koillisessa rakennusoikeutta on noin k-m 2. Itäisessä ja kaakkoisessa Helsingissä rakentamattomia tontteja on yhteensä lukumääräisesti eniten, 101. Keskisen suurpiirin rakentamattomat tontit sijaitsevat pääasiassa Arabianrannan alueella ja tulevat muuttumaan toimisto- ja asumiskäyttöön. Koillisessa suurpiirissä rakentamattomia tontteja on erityisesti Suutarilan, Ormuspellon ja Tattarisuon alueella. Läntisen Helsingin rakentamattomat tontit sijaitsevat Konalan, Kuninkaantammen ja Pitäjänmäen alueilla. Itäisessä Helsingissä rakentamattomia T-tontteja on erityisesti Vuosaaren sataman ja Kivikon sekä Roihupellon työpaikka-alueilla. Osa suunnitelluista käyttötarkoituksen muutoksista toimitiloista asumiseen sijaitsee juuri rakentamattomilla tai vajaasti rakennetuilla T- ja K-tonteilla. Osassa tapauksista rakennettu tontti ja osittain myös tontilla olevat rakennukset muuttuvat asumiskäyttöön. 10

13 Käyttämätön rakennusoikeus K- ja T-tonteilla Toimitilarakentamiseen asemakaavoitetut tontit Helsingissä. 11

14 Syitä käyttötarkoitusten muutoksiin Toimitilamarkkinoiden kehitystrendejä Suuri osa erityisesti kantakaupungin, keskisen sekä läntisen Helsingin asumiseen muuttuvista toimitilatonteista tai rakennuksista on yksityisessä omistuksessa. Tällaisissa tapauksissa kiinteistöistä saatavan tuoton merkitys on suuri ja esimerkiksi haku vanhentuneiden toimistotai teollisuustilojen muuttamisesta asumiskäyttöön voi tulla ajankohtaiseksi. Toimitilamarkkinoiden kehitystä voidaan kuvata erilaisten muuttujien avulla, joista käytetyimpiä on vajaakäyttöaste (vacancy rate). Vajaakäyttöaste on tunnusluku, joka kertoo vapaana olevien tilojen prosentuaalisen osuuden tilakannasta tietyillä osamarkkinoilla. Vajaakäyttöaste saadaan, kun osamarkkinan tilakannasta vähennetään käytössä olevat tilat (käyttöaste). Toimitilamarkkinoiden kehitystä eri alueilla ja eri osamarkkinoilla (esimerkiksi Helsingin kantakaupungin toimistomarkkinat) voidaan kuvata myös syklikellon avulla. Vajaakäyttöasteet ovat kääntyneet hienoiseen laskuun pääkaupunkiseudun toimitilamarkkinoilla parin vuoden nousun jälkeen. Eri osamarkkinoiden väliset erot ovat kuitenkin suuria. Tällä hetkellä (syksy 2005) koko pääkaupunkiseudun vajaakäyttöasteet ovat liiketiloissa alle kahden, teollisuus- ja varastotiloissa noin kolmen ja toimistotiloissa noin yhdeksän prosentin luokkaa. Koko maan suurten kaupunkien tilanne näkyy oheisesta kaavioista. Toimistotiloissa normaalina vajaakäyttö- Toimitilamarkkinoiden tilannetta kuvaava syklikello 12

15 Toimitilarakennusten ikäluokittelu. asteen tasona on pidetty noin viittä prosenttia. Uusia toimistotaloja rakennetaan jollekin tietylle yritykselle tai useille yrityksille business park-tyyppisin räätälöidyin ratkaisuin. Yritykset panostavat enemmän tilatehokkuuteen ja omalle yritykselle räätälöityihin ratkaisuihin. Tilat nähdään entistä enemmän strategisena resurssina ja imagotekijänä, jotka voivat tukea tai vaikeuttaa yrityksen menestymistä. Helsinkiin on lähivuosien aikana suunnitteilla useita uusia merkittäviä ja sijainniltaan hyviä työpaikka- ja asuinalueita (esimerkiksi Jätkäsaari sekä Sörnäistenranta ja Hermanninranta). Tämän kehityksen valossa on epätodennäköistä, että nyt huonossa markkinatilanteessa olevat kiinteistöt parantavat asemiaan. Osa tiloista tullaan korjaamaan nykyisten käyttäjävaatimusten tasolle ja osalle varmasti harkitaan jopa käyttötarkoitusten muutoksia. Tilojen kysyntä vaihtelee Kiinteistötalouden instituutin markkinakatsauksen mukaan toimistomarkkinat ovat siis pitkään olleet kiinteistömarkkinoiden heikoin sektori. Aivan viime aikoina tilanne on kuitenkin osoittanut lieviä kohenemisen merkkejä sekä vajaakäyttölukujen että vuokratasojen näkökulmasta. Tilanteen vahvistuminen on saamassa alkuaan Helsingistä. Voimakkain kysyntä kohdistuu edelleen korkealuokkaisiin toimistotiloihin, joiden vuokrakehitys on myös ollut vahvinta. Laa- 13

16 dullisten tekijöiden ohella myös sijainti on vaikuttanut kehitykseen ja alueelliset erot ovat näkyvissä. Markkinoiden kahtiajakautuminen näyttää jatkuvan edelleen: hyvien, korkealuokkaisten tilojen vuokrien lasku näyttää pysähtyneen, kun taas huonompilaatuisten toimistojen ongelmat jatkuvat edelleen. Liiketilamarkkinoilla tilakysyntä on edelleen vahvan kulutuskysynnän siivittämänä varsin vahvaa Kiinteistötalouden instituutin markkinakatsauksen mukaan. Vajaakäyttö pysyttelee alhaisena markkinoille tulevasta uudesta tilasta huolimatta. Hyvien liiketilojen vuokratasot ovat edelleen jatkaneet nousuaan lähes poikkeuksetta. Odotukset liiketilamarkkinoiden kehityksestä ovat edelleen optimistisia. Etenkin Helsingin keskustassa uskotaan vuokrien jatkavan nousuaan ja vajaakäyttöasteen pysyttelevän alhaisena. Myös kaikilla muilla alueilla vuokrien ennakoidaan yleisesti nousevan. Uuden liiketilarakentamisen myötä haasteet esimerkiksi 60-luvun ostoskeskusten tai kivijalkamyymälöiden osalta kasvavat. Kyse on tässä tapauksessa myös laajemmasta päivittäistavarakaupan toimintakentän muutoksesta, ei vain kiinteistömarkkinallisesta ilmiöstä. Tuotanto- ja varastotilojen käyttöasteissa on tapahtunut pieni käännös parempaan, vaikka joillakin osamarkkinoilla on edelleen paljon tyhjää tilaa. Myös tuotanto- ja varastotilamarkkinoilla vahvin kysyntä kohdistuu sijainniltaan hyviin ja nykyaikaisiin kohteisiin. Käyttäjien vaatimusten kasvaessa edellytetään en- 14

17 tistä laadukkaampaa tarjontaa myös tuotanto- ja varastotiloissa. Teollisuus- ja varastotiloista ilman käyttäjiä ovat lähinnä heikosti toimivat vanhemmat rakennukset ja kerroksissa olevat tilat. Logistiikkakiinteistöjen halutuimpia alueita ovat lentokentän ympäristö sekä Vuosaaren sataman alue. Nopeasti etenevä kansainvälistyminen on ollut yksi kiinteistömarkkinoiden voimakkaimpia kehitystrendejä viime vuosina myös Suomessa. Suomen kiinteistösijoitusmarkkinat ovat kansainvälistyneet vauhdilla muutaman kuluneen vuoden aikana. Ulkomainen kysyntä on edelleen aktiivista ja uusia sijoittajia on saapunut markkinoille myös viime kuukausien aikana. Euroalueeseen kuuluminen sekä Suomen vahva taloudellinen tilanne houkuttelevat ulkomaisia sijoittajia. Lisäksi Helsinki on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista talousalueista. Usein kansainvälisessä sijoittamisessa on kyse myös tietyn kiinteistöjohtamisen erikoisosaamisalueen hyödyntämisestä Euroopan- tai jopa maailmanlaajuisesti. Tätä ilmentävät esimerkiksi yksinomaan kauppakeskuksiin tai hotellikiinteistöihin sijoittavien kansainvälisten toimijoiden tulo Suomen markkinoille. Myös keskeisillä paikoilla sijaitsevat toimistotilat kiinnostavat ulkomaisia sijoittajia edelleen. Uudet logistiikka- ja teollisuuskohteet ovat myös potentiaalisia sijoituskohteita. Ulkomaisten sijoittajien tulo on osaltaan kasvattanut niin sanottujen hyvien ja huonojen kiinteistöjen eroja, nimenomaan kiinteistösijoittamisen ja vuokramarkkinoiden kannalta tarkasteltuna. Ulkomaisten kiinteistösijoittajien tulo suuremmassa mittakaavassa Suomen markkinoille on tapahtunut suhteellisen lyhyen ajan sisällä. Kiinteistömarkkinoiden nykyisessä tilanteessa sijoittaminen on kannattavaa, mutta sijoitusten pitkäikäisyyttä ei voi ennustaa. Entiset vakuutusyhtiö Ilmarisen toimitilat Ruoholahdenkadulla muuttuvat asumiseen. 15

18 Tarkastellut tapaukset Koko kaupungin tilanne Tässä selvityksessä on tarkasteltu viimeisen vuoden aikana toimitiloista asumiseen asemakaavoitettuja hankkeita sekä hankkeita, jotka ovat Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmassa. Alueittaisissa tarkasteluissa on hankkeista lyhyt kuvaus. Koko Helsingin alueella on kaavoitettu viimeisen vuoden aikana tai tulossa kaavoituksen kautta uutta asuinrakentamiskerrosalaa käyttötarkoituksien muutosten kautta nykyisillä toimitila- ja yleisten rakennusten tonteilla noin k-m 2. Tällä hetkellä kaikilla muuttuvilla tonteilla on asemakaavoitettua, rakentamatonta toimitilarakentamisoikeutt noin k-m 2 ja noin k-m 2 asemakaavoitettua, rakentamatonta kerrosalaa Y-tonteilla. Vastaavasti toimitilatonteilla on rakennettua kerrosalaa noin k-m 2 ja k-m 2 yleisten rakennusten tonteilla. Tarkastelluissa tapauksissa toimitilarakentamisen tontit eivät kaikissa tapauksissa muutu pelkästään asumiseen, vaan tonteille jää myös työpaikkarakentamista. Helsingin kantakaupungissa ja sen läheisyydessä tapahtuvat satama-alueiden muutokset asumiseen ja työpaikkarakentamiseen ovat yksi suurimpia kaupunkirakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia Helsingin lähihistoriassa. Tämän lisäksi kaavoituksen kautta tapahtuvia työpaikka-alueiden ja yksittäisten tonttien muutoksia tapahtuu vuosittain osittain kaupungin, osittain yksityisten maanomistajien aloitteesta. Useat yksittäisellä tontilla tai tonteilla suunnitellut tai tapahtuneet käyttötarkoituksen muutokset asumiseen ovat paikallisesti merkittäviä, mutta niillä ei ole niinkään merkitystä koko kaupungin mittakaavassa. Toisten muutosten mittakaava on huomattavasti suurempi ja niillä paitsi paikallista merkitystä koko alueen luonteen kannalta, myös periaatteellista merkitystä koko kaupungin kannalta. Yleiskaava 2002:n kannalta tarkasteltuna käyttötarkoituksen muutokset koko kaupungissa tapahtuvat pääasiassa maankäyttömuotojen mukaisesti. Asuminen sisältyy yleiskaavamääräyksissä useaan luokkaan, kuten keskustatoimintojen tai palvelujen ja hallinnon alueisiin. Paineita muuttaa yleiskaavan työpaikkaalueita asumiseen on kuitenkin ilmennyt joillakin alueilla. Esimerkiksi Konalassa sijaitsevia toimitilarakennustontteja on kiinteistönomistajien toimesta haettu muutettaviksi asumiseen. Tämä ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan määräysten mukaan mahdollista. Kantakaupungissa Hernesaaren alueen mahdollinen muuttuminen asuntovaltaiseksi on ristiriidassa voimassa olevan yleiskaavan kanssa ja muutos edellyttää osayleiskaavan tekemistä tai yleiskaavan muuttamista tältä osin. Eteläinen ja keskinen Helsinki Eteläisen ja Keskisen Helsingin alueella suurin osa muutoksista tapahtuu luonnollisesti jo kertaalleen rakennetuilla tonteilla. Osassa tapauksista toimitila- tai esimerkiksi opetusrakennus muuttuu asumiskäyttöön ja osassa olemassa oleva rakennus puretaan. Eteläisestä Helsingistä, muun muassa Kruunuhaan alueelta on tullut kaupungin rakennusvalvonnan kautta käsittelyyn useita käyttötarkoituksen muutoshakemuksia, joissa toimistokäytössä olleita huoneistoja halutaan muuttaa takaisin asumiseen. Kaavallisesti näille muutoksille ei ole ollut juurikaan esteitä ja rakennusvalvonta on muuten- 16

19 Eteläisen Helsingin muuttuvat alueet ja asemakaavoitetut toimitilatontit. kin suhtautunut muutoksiin pääasiassa myönteisesti. Mittavimmissa, asemakaavan muutoksen vaativissa tapauksissa, yhdeksi ongelmaksi on kantakaupungin alueella koettu pysäköintipaikkojen vähäisyys. Alueellisesti, toiminnallisesti ja rakenteellisesti suurimmat muutokset eteläisen ja keskisen Helsingin alueella tapahtuvat jo nykyisten satama-alueiden lisäksi Vallilassa Pasilan konepajan alueella sekä Lauttasaaressa Vattuniemen alueella. Sekä Lauttasaaressa että Pasilan konepajan alueella on paitsi asumisen lisääntymisestä myös toimitilarakenteen ja sitä kautta myös -rakentamisen muutoksesta. Entinen teollinen tai tuotannollinen toiminta korvautuu liiketilaja toimistorakentamisella. Asemakaavoitettuja ja käynnissä olevia oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaisia asemakaavoitushankkeita eteläisessä ja keskisessä Helsingissä: Käyttötarkoituksen muutokset pääasiassa toimistoista asumiseen: 1 Iso Roobertinkatu 4-6 Tällä hetkellä toimistokäytössä oleva, vuonna 1967 rakennettu kiinteistö on tarkoitus muuttaa asuntohotelliksi. Hankkeen kerrosalat tarkentuvat jatkosuunnittelussa. 2 Jääkärinkatu 4 Vuonna 1927 rakennettu entinen Sohlbergin tehdas muuttuu asumiseen. Kiinteistö on saneerattu toimistoksi

20 Asunnot valmistuvat arviolta syksyllä Uudenmaankatu 28 Tontilla on nykyisin kaksi vuonna 1965 rakennettua toimistotaloa, jotka muuttuvat asumiskäyttöön. Tontin asemakaava on saanut lainvoiman lokakuussa Eerikinkatu 41/Ruoholahdenkatu 22 Asemakaavan muuttaminen mahdollistaa kahden vuonna 1967 rakennetun toimistorakennuksen muuttamisen asuinrakennuksiksi sekä lisärakentamisen tontilla. Korttelin muut kiinteistöt ovat pääasiassa asuinkäytössä. 11 Hietalahdenranta 3 Asemakaavan muutos koskee yhtä tonttia Punavuoressa. Tontilla sijaitsee jo pitkään tyhjillään ollut toimistotalo vuodelta 1977, rakennus on ollut aikaisemmin A-Vakuutuksen toimitiloina. Tontin käyttötarkoitus muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja vanha toimistorakennus puretaan. Käyttötarkoituksen muutokset pääasiassa teollisuudesta asumiseen: 6 Heikkiläntie 4 T-merkinnällä nykyisin oleva tontti muuttuu osittain asumiseen, osittain toimitilarakentamiseen. Tontti kuuluu alueeseen, jolla tarkastellaan Lauttasaaren maankäytön muuttamisen periaatteita laajemmin. 7 Kiviaidankatu 3 / Heikkiläntie 1-5 Kahden yksityisen omistajan korttelialue muuttuu asumiseen ja toimistosekä liiketilakäyttöön. Kortteli kuuluu alueeseen, jolla tarkastellaan Lauttasaaren maankäytön muuttamisen periaatteita laajemmin. 8 Särkiniementie 7 Tontilla on vuonna 1965 valmistunut pienteollisuus- ja toimistorakennus, jossa toimii useita yrityksiä. Tontille on suunnitteilla kuusi- ja seitsemänkerroksisia asuinrakennuksia. Nykyinen rakennus tontilla puretaan. 9 Melkonkuja 4 Tontilla on 1967 valmistunut pienteollisuus- ja toimistorakennus. Tontille on suunnitteilla kuusi seitsemänkerroksinen asuinrakennus. Nykyinen rakennus tontilla puretaan. 10 Pasilan konepajan alue/aleksis Kivenkatu Konepajan alue tulee kokonaisuudessaan muuttumaan uuteen käyttöön. Teollisen tuotannon tilalle tulee osittain asumista ja osittain toimitilarakentamista. Toimitilarakentaminen sijoittuu alueen Sturenkadun puoleiseen päähän, jonne ympäristöhaitaksi katsottu kahvinhaju estää sijoittamasta asuntoja. Asuntorakentaminen sijoittuu alueen Pasilan puoleiseen päähän. Suunnittelun tavoitteena on luoda edellytykset kantakaupungissa keskeisesti sijaitsevan teollisuuskorttelin muuttamiseen asunto- ja toimitilakäyttöön siten, että valtakunnallisesti arvokas rakennuskanta säilyy. Rakentamattomien toimitilatonttien kayttötarkoituksen muutokset asumiseen: 5 Lintulahdenkatu 6 Hämeentien ja Sörnäisten Rantatien välisessä korttelissa sijaitseva rakentamaton tontti on muutettu asumiseen. Asemakaava on saanut lainvoiman lokakuussa Keramiikkakatu 4 Arabianrannan alueelle sijoittuva rakentamaton T-tontti muuttuu kerrostalorakentamisen korttelialueeksi. Yleisten rakennusten tonttien käyttötarkoituksen muutokset asumiseen: 13 Helsinginkatu 34 Entiset käsityönopettajien opiston tilat muuttuvat asumiseen. Asemakaavan muutos mahdollistaa tontilla olevan rakennuksen muuttamisen asuinkerrostaloksi. Tontille rakennetaan noin 75 asuntoa sekä muutamia työhuoneita. Alppikadun puolella sijaitsevan pihakatoksen tilalle tulee uusi asuinrakennus. 18

21 14 Haahkatie 17 Tontilla on 1950-luvulla valmistunut ja laajennettu alun perin Lauttasaaren yhteiskouluksi rakennettu talo luvulla rakennus muutettiin sairaalakäyttöön. Nykyinen sairaala-rakennus muutetaan opiskelija-asuntolakäyttöön. 15 Pohjoinen Hesperiankatu 23 Hesperian tornit muuttuvat asumiseen. Asemakaavan muutosalueella on kaksi tornirakennusta ja matalampi siipirakennus. Vuonna 1955 valmistuneet rakennukset suunniteltiin alun perin sairaalan henkilökunnan asuntoloiksi. Nyt rakennukset ovat sairaalan potilas- ja toimistokäytössä, ja toiminta loppuu rakennuksista vuoden 2005 aikana. Rakennusten julkisivut ja mahdollisesti osa sisätiloista suojellaan. 16 Mechelininkatu 32 Taivallahden kasarmialue muuttuu osin toimitilarakentamiseen ja osin asumiseen. Asemakaavan muutos koskee kolmea tonttia Taivallahden kasarmin korttelissa Taka-Töölössä. Kasarmirakennusten käyttötarkoitus muutetaan kauppakorkeakoulun tarpeisiin soveltuvaan koulutus, tutkimus ja yrityshautomo-käyttöön. Rakennukset suojellaan. Viereiselle tontille suunnitellaan uutta asuinrakentamista. Taivallahden kasarmialue muuttuu osin toimitilarakentamiseen ja osin asumiseen. 19

22 Läntinen ja koillinen Helsinki Läntisen ja koillisen Helsingin alueella tehdään käyttötarkoituksen muutoksia toimitilarakentamisesta asumiseen sekä rakennetuilla että tyhjillä tonteilla. Läntisen Helsingin alueella merkittävimpiä muutosalueita on Pitäjänmäen työpaikka-alueella erityisesti Pitäjänmäentien eteläpuoli, joka on vähittäin muuttunut tuotantorakentamisesta asumiseen ja ympäristöhäiriötä tuottamattomaan toimitilarakentamiseen. Konalan alueelle on myös lähivuosien aikana tulossa merkittäviä kaupunkirakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, kun nykyinen tuotantoalue muuttuu osittain asumiseen ja liiketilarakentamiseen. Asemakaavoitettavien käyttötarkoitusten muutosten lisäksi läntisessä Helsingissä Kuninkaantammen osayleiskaavan alueella muutetaan toimitilarakentamisen tontteja kerros- ja pientalorakentamiseen. Asemakaavoitettuja ja käynnissä olevia oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaisia asemakaavoitushankkeita läntisessä ja koillisessa Helsingissä: Käyttötarkoituksen muutokset pääasiassa toimistoista asumiseen: 5 Kolsarintie 2 Liikerakentamisen tontilla on tällä hetkellä yksikerroksinen ostoskeskus, jossa on muun muassa päivittäistavarakauppaa. Ostoskeskus on tarkoitus purkaa ja tilalle suunnitellaan asuinkerrostalorakentamista. Käyttötarkoituksen muutokset pääasiassa teollisuudesta asumiseen: 1 Purotie 3/ 2 Kutomotie 11 Pitäjänmäen asuin- ja työpaikka-alueella, erityisesti Pitäjänmäentien eteläpuolella on tehty ja on tekeillä asemakaavan muutoksia teollisuustoiminnasta asumiseen. Samalla, kun osa tonteista on muutettu asumiseen, jäljelle jääneet teollisuustontit on muutettu ympäristöhäiriöitä tuottamattomille toiminnoille. 3 Kutomotie 8 Elisa Oyj:n omistamalle tontille tehdään kaavamuutos. Teollisuustonttia on Läntisen Helsingin muutosalueet ja asemakaavoitetut toimitilatontit. 20

23 haettu muutettavaksi asumiseen, muutos edellyttää viereisten teollisuustonttien muuttamista joko ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden käyttöön tai toimitilakortteleiksi. Tontilla oleva toimistorakennus muutetaan asumiseen, muulle tontin osalle tulee lisärakentamista. 4 Konalan keskuksen alue/ Ajomiehen- tie Konalassa on Ajomiehentien eteläpuolella viiden hehtaarin suuruinen kortteli jossa ovat tyhjiksi jääneet Hartwallin juomatehtaan rakennukset. Kortteli muutetaan pääasiassa kerrostaloasumiseen. Muutokset liittyvät laajempaan Konalan alueen kehittämiseen. 7 Ormuspellon alue/ Ormusmäentie, Teerisuontie Ormuspellon alue on Malmin keskuksesta noin puolen kilometrin etäisyydellä. Voimassa olevassa asemakaavassa korttelit ovat teollisuusrakennusten aluetta. Suunnittelun tavoitteena on muuttaa teollista toiminnan ja varastoinnin korttelit sekä kerros- että pientalorakentamiseen. 8 Tapulikaupungintie 8-10 Henrik Forsiuksen tien alueen teollisuustontit muutetaan asumiseen. 9 Kuoppatie 4 Kuoppatien TY-tontit muutetaan kerrostalo- ja pientalorakentamiseen. Rakentamattomien toimitilatonttien kayttötarkoituksen muutokset asumiseen: 6 Pasuunatie 4 Liike- ja toimistorakennusten aluetta (K) oleva kortteli muutetaan kerrostaloasumiseen. Muutokset Y-tonteilla: Yleisten rakennusten tonttien käyttötarkoituksen muutokset asumiseen: 10 Tähkätie 4 Koulutontin muuttaminen asumiseen liittyy Konalan Kolsarintien asemakaavan muutokseen. Opetusvirastolla ei ole ollut suunnitelmia koulutontin rakentamisesta. Koillisen Helsingin muutosalueet ja asemakaavoitetut toimitilatontit. 21

24 Itäinen ja kaakkoinen Helsinki Itäisen Helsingin alueellisesti ja kaupunkirakenteellisesti merkittävimpiä muutoskohteita ovat Roihupellon työpaikka-alueen muutos sekä Vuosaaren paahtimokorttelin alue. Roihupellossa vain osa työpaikka-alueesta on muuttumassa asumiseen. Vuosaaressa on halukkuutta muuttaa paahtimokorttelin alue kokonaisuudessaan asumiseen, tällöin ei Vuosaaren keskukseen jäisi käytännössä yhtään tp-tonttia varantoon. Itäisellä alueella muutetaan muita alueita enemmän liiketilarakentamisen tontteja, esimerkiksi vanhojen ostareiden tontteja asumiseen. Asemakaavoitettuja ja käynnissä olevia oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaisia asemakaavoitushankkeita itäisessä ja kaakkoisessa Helsingissä: Käyttötarkoituksen muutokset toimistoista ja liiketiloista asumiseen: 5 Roihuvuorentie 21 Roihuvuoren keskuksen K-tontti ja viereinen yleisten rakennusten tontti muutetaan pääasiassa asumiseen ja osittain liiketilarakentamiseen. Muutosalueet itäisessä ja kaakkoisessa Helsingissä. 22

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a Rakentaminen Helsingissä vuonna 22 verkkojulkaisu ISSN 1458-577 painettu ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA: Tutkija Maija Vihavainen puh. 169

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 7 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-638-1 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen, puh. 09-169 3185 Tuula Lappalainen,

Lisätiedot

TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSISTA HELSINGISSÄ

TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSISTA HELSINGISSÄ Toimistopäällikkö Tuomas Eskola Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 7.2.2017 KANTAKAUPUNGIN ALUE: Nykyinen toimistotilakanta 3,17 M k-m 2 Vajaakäyttöaste keskimäärin 8,3% Muutosten myötä toimistotilat

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 212 Rakentaminen Helsingissä 211 sekä rakentamisen aikasarjoja Asuinrakentaminen jatkui Helsingissä vuonna 211 edellisen vuoden tapaan vilkkaana, mutta toimitilarakentaminen

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

1. Keskusurheilukenttä

1. Keskusurheilukenttä Lainvoimaiset kaavat 1. Keskusurheilukenttä Vastuuhenkilö: Kaisu Kuusela Urheilu- ja virkistystoimintojen korttelialue. Pinta-ala (%) 24 600 m² (100%) Rakennusoikeutta 4470 k-m² Kadut Vesiputket 2013 Aikataulu:

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUPALVELUT/KAAVOITUS 2008 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku)

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) ALUSTAVA SELOSTUS A-2641 / D/3409/10.02.03.00.04/2015 1(8) SELOSTUSTIIVISTELMÄ RATKAISUN PÄÄPERIAATTEISTA Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) TAVOITTEET Asemakaavamuutos

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

KUVA PUUTTUU HELSINGIN YLEISKAAVA. Toimitilavarannot pääkaupunkiseudulla. Liite 3 raportille: Lähtökohdat ja periaatteet yritysalueille

KUVA PUUTTUU HELSINGIN YLEISKAAVA. Toimitilavarannot pääkaupunkiseudulla. Liite 3 raportille: Lähtökohdat ja periaatteet yritysalueille HELSINGIN YLEISKAAVA Toimitilavarannot pääkaupunkiseudulla Liite 3 raportille: Lähtökohdat ja periaatteet yritysalueille Helsingin yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2013:21 KUVA PUUTTUU Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos

Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos 1 (8) Asianumero 5070/10.02.03/2013 Aluenumero 411450 Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2016 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa aineiston Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

HERTTONIEMEN YRITYSALUE SUUNNITTELUPERIAATTEET JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HERTTONIEMEN YRITYSALUE SUUNNITTELUPERIAATTEET JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.12.2012 Oas 1082-00/12 1 (7) HERTTONIEMEN YRITYSALUE SUUNNITTELUPERIAATTEET JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue kattaa käytännössä koko Herttoniemen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet

Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet Tässä selvityksessä on tarkasteltu Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydentämismahdollisuuksia. Selvityksen tavoitteena

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (7) Kiinteistölautakunta To/2 26.01.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (7) Kiinteistölautakunta To/2 26.01.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (7) 38 Esitys kaupunginhallitukselle Pasilan konepajan alueen suunnitellun toimistotontin varaamiseksi Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnalle (Vallila, tontti 22392/1)

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008 Asemakaavan muutos koskee 33. kaupunginosan korttelin 305 osaa sekä puistoaluetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 33. kaupunginosan korttelin 305 tontti 1 Kaavan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ uusi valtuustostrategia on hyväksytty.

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ uusi valtuustostrategia on hyväksytty. Helsingin kaupunki Esityslista 38/2016 1 (5) 7 Periaatteet käyttötarkoituksen muutoksille toimitiloista asumiseen kantakaupungin rajatulla alueella (a-asia) HEL 2016-012616 T 10 03 03 Ksv 4464_1, karttaruutu

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 117 13.04.2015. 117 Asianro 3041/10.02.03/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 117 13.04.2015. 117 Asianro 3041/10.02.03/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 70 8.4.2015 117 Asianro 3041/10.02.03/2012 Asemakaavan muutosehdotus / Talo Oy Kuopion Tulliportinkatu 27 / Multimäki 4-8 tontti 3, 5

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/2011 1 (7) Kaupunkisuunlautakunta 390 Vattuniemen keskeinen yritysalue, tilannekatsaus ja tonttien 31112/5 ja 31114/6, 8 ja 15 asemakaavasuunn lähtökohdat HEL 2011-007541

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Kaupunkisuunlautakunta 1 (5) 3 Helsingin korkean rakentamisen periaatteet (a-asia) HEL 2011-007110 T 10 03 08 Päätösehdotus Kaupunkisuunlautakunta päättänee merkitä tiedoksi raportin Korkea rakentaminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ kaupunginosan (Haaga) korttelin tontti 3

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ kaupunginosan (Haaga) korttelin tontti 3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/2012 1 (7) 354 Poikkeamishakemus (Haaga, Puutarhurinkuja 2) (b-asia) HEL 2012-011277 T 10 04 01 Rakvv 29-2575-12-12-S 14.8.2012 Päätös Rakennuspaikka Hakemus Säännökset,

Lisätiedot

1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS

1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet ja alue 1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 Hermannin rantatien,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0316 Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Skanssi Turussa on rakentumassa uusi Skanssin 7000 asukkaan kerrostalovaltainen asuntoalue. Skanssin

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja 2016:10 Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja Kuva: Pekka Vuori, Jätkäsaari 2016 Uustuotanto ja laajennukset 2015 2000 2014 (vuosikeskiarvo) Myönnetyt luvat asuinrakentaminen, k-m

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.9.2007

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.9.2007 LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.9.2007 Suunnittelualue: Suunnittelualueet sijaitsevat Kihniön kunnassa Kirkonkylän taajaman keskustassa (kuva 1). Suunnittelualueeseen sisältyvät Kihniön

Lisätiedot

YRITYSTONTIT. Ruoveden kunta Ruovedentie 30, RUOVESI p

YRITYSTONTIT. Ruoveden kunta Ruovedentie 30, RUOVESI p YRITYSTONTIT Ruovedellä myynnissä olevat kunnan omistamat yritys- ja teollisuustontit sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien varrella keskustan läheisyydessä Kuruntien ja Rajaportin alueilla sekä Ruhalassa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Mitä missä miksi? Yksi Jyväskylän kaupungin yleiskaavan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0579_8 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0579_8 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1253-00/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0579_8 HEL 2015-007362 19.5.2016 VUOSAAREN KESKUSTA, AROMIKUJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 51 14.4.2015 Tekninen lautakunta 97 7.6.2016 Asianro 957/10.02.03/2014 253 Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja) kortteleita 502 (osa), 517

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ Sisällysluettelo Senaatti-kiinteistöt, Maakaarenkuja 2 SISÄLLYSLUETTELO LENTOKENTTÄ VANTAA 1. Johdanto 2. Kohteen yleistiedot 3.

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Kunta: Kirkkonummi Kaavan nimi: VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 Hankenumero: 40118 Piirustusnro: 3121 Laatija: kaavoitusteknikko Mikael Pettersson.

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 1 (11) ARVIOKIRJA Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 CATELLA PROPERTY OY, HELSINKI, Y-TUNNUS 2214835-6 2 (11) Oulu 30.6.2015 ARVIOKIRJA ARVION KOHDE ARVION TILAAJA Arvion

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 250 tonttia 2

Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 250 tonttia 2 LUONNOS ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO xxxxxx PÄIVÄTTY xx.xx.2015 Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 250 tonttia 2 Kaavan

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010

TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010 TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010 LAKALAIVA-6037-9, -10, -11 JA -12, TEOLLISUUSTONTTIEN MUUTTAMINEN LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 6

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 6 Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 6 Johdanto Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan (Kalasataman) osayleiskaavasta on

Lisätiedot

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015

TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015 TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015 Keskeiset tulokset KTI Kiinteistötieto Oy Taustaa Barometrin tavoitteena on kartoittaa pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten toimistotilojen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy Hyvinkään kaupungin 24. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 2301 24:012 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 30.03.2016

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.3.2016 KIELOTIE 34-44 VVO & SUOJELU ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 002299 Kaavamuutosalue sijaitsee Tikkurilan kaupunginosassa. Suunniteltavaan alueeseen kuuluu korttelin

Lisätiedot

Kulosaaren Ostoskeskus Oy

Kulosaaren Ostoskeskus Oy Kulosaaren Ostoskeskus Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Esittely- ja keskustelutilaisuus 02.11.2015 HENKILÖESITTELY Hankkeen projektipäällikkö rkm. Toimi Niesniemi o edustaa hankkeessa Kulosaaren

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle rakennuslautakunnan päätökseen kohdistuneen valituksen johdosta

Lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle rakennuslautakunnan päätökseen kohdistuneen valituksen johdosta Rakennuslautakunta 10 04.02.2014 Lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle rakennuslautakunnan päätökseen 3.12.2013 107 kohdistuneen valituksen johdosta 1389/10.03.00.04.00/2013 RAKLA 10 Liitteet Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /17 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5344_3 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /17 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5344_3 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1278-00/17 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5344_3 HEL 2016-014146 19.01.2017 KYÖSTI KALLION PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE 2A ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma pvm. 21.2.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma pvm. 21.2.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma pvm. 21.2.2008 LAKALAIVA, 6030-4, -8, -9, 6032-5, 6034-3, -5, -9, 6055-1 JA MESSUKYLÄN KYLÄ19, SEKÄ KATU-, VIRKISTYS-, SUOJAVIHER-, LIIKENNE-

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

JÄRVENSIVU korttelikortit

JÄRVENSIVU korttelikortit JÄRVENSIVU korttelikortit 13.8.2010 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu JÄRVENSIVU korttelikortit SISÄLTÖ Lukijalle Järvensivu 1950-luvun asemakaavat Asemakaavatilanne

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

VALINTATALON KORTTELI 43

VALINTATALON KORTTELI 43 VALINTATALON KORTTELI 43 Asemakaavan muutos Vireilletulovaiheen yleisötilaisuus pääkirjaston Muikku-Sali ti 2.2.2016, klo 18.00 Kaavoitusarkkitehti Simo Vaskonen VUOROVAIKUTUS ASEMAKAAVOITUKSESSA Maankäyttö-

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Naantalin Hovin / Kaivokatu 11 asemakaavamuutos

Naantalin Hovin / Kaivokatu 11 asemakaavamuutos Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 49 15.05.2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 58 12.06.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 56 11.08.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 64 08.09.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa Keski-Pasila Ratapihakorttelit RATAPIHAKORTTELIT OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa 30.5.2012 Asukastilaisuus Laiturilla 3.9.2013 Suunnitteluperiaatteet Kslk lokakuu 2013 Keski-Pasilan

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet 1 Maankäyttösopimuksen tarpeellisuus Mikäli ensimmäinen asemakaava tai kaavamuutos laaditaan alueelle, jolla sijaitsee yksityisen omistamaa maata, tulee aina selvittää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UUSIKYLÄ II J ASEMAKAAVAN MUUTOS OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 Teema: Forssa Tasot:

Lisätiedot