TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

Transkriptio

1 TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMA Putkiasentaja Putkiasennuksen osaamisala Voimassa alkaen

2 1(76) Sisällys 1. TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Talotekniikka alan arvoperusta ja ammattiala Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Soveltuvuuskoe Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Talotekniikan perustutkinnon tavoitteet Talotekniikka-alan perustutkinnon muodostuminen Arvioinnin toteuttamissuunnitelma AMMATILLISET TUTKINNON OSAT PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Lämmitysjärjestelmien asennus 30 osp, 5p1LJAS Putkistojen hitsaus 30 osp, 5p2PUHI Käyttövesi- ja viemärijärjestelmien asennus 30 osp, 5p1kvas VALINNAISET TUTKINNON OSAT, (ERISTYKSEN ja PELTISEPÄNASENNUKSEN OSAAMISALASTA) Talotekninen eristäminen 15 osp, 5p2TTER VALINNAISET TUTKINNON OSAT (PUTKIASENNUKSEN OSAAMISALASTA) LVI-korjausrakentaminen 15 osp, 5p2LVIKO Lämmitysjärjestelmien mittaukset ja tasapainotus 15 osp, 5p2LJMT Yhdyskuntateknisten putkistojen asennus 15 osp, 5p2YPAS YRITYSTOIMINNAN SUUNNITTELU (S2YRSU) 15 OSP YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN (S2YRTO) 15 OSP Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa):... 63

3 2(76) 1. TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena. Perustutkinnon tutkinnon perusteisiin sisältyy opetussuunnitelman perusteet. Perustutkinnon perusteet on määräys, jolla ohjataan koulutuksen järjestäjiä. Tämä tutkintokohtainen suunnitelma noudattaa talotekniikka-alan perustutkinnon perusteita. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa myös ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista TALOTEKNIIKKA ALAN ARVOPERUSTA JA AMMATTIALA Talotekniikka on yhteinen nimi lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö-, tele- ja muille aloille, jotka palvelevat ihmisen toimintaa ja pidentävät kiinteistön elinkaarta. Talotekniikka on osa rakentamista. LVI-ala käsittää rakennusten lämmityksen, vesihuollon ja ilmanvaihdon, jotka ovat tärkeä osa talotekniikkaa. Nykypäivän asumiselle ja teolliselle toiminnalle asetetaan yhä enemmän vaatimuksia, joihin talotekniikka-alan on vastattava. LVI-alalla toiminnan tavoitteena on luoda hyvä sisäilmasto eli taloissa asuville ja työskenteleville ihmisille viihtyisät ja terveydellisesti oikeat olosuhteet. Toisaalta LVI-alan toiminnassa painottuu koko ajan enemmän energiatehokkuus, joilla tavoitellaan pienempiä kustannuksia ja tuetaan kestävää kehitystä. Perinteiseen LVI-alaan liittyy yhä enemmän rakennusautomaation ja sähköalan osaamista. Ammattialana talotekniikka on monipuolinen ja vaativa ja edellyttää sekä tekniikan että alan työmenetelmien ja materiaalien tuntemusta. Myös tietotekniikan hallinta on tärkeää, koska erilaisten rekisterien ylläpito, tarjous- ja urakka-asiakirjojen laadinta ja laskentatehtävät tehdään LVI-

4 3(76) alalla tietokoneavusteisesti. Tekniikan ja tuotteiden kehityksessä mukana pysyminen vaatii jatkuvaa osaamisen ylläpitoa ja kansainväistä verkostoitumista. Ala on ollut varsin kiinteästi sidoksissa talonrakennusalan suhdanteisiin mutta nyt alalla on tapahtunut muutos, koska korjausrakentaminen ja taloteknistenjärjestelmien huolto ovat lisääntyneet merkittävästi. Nämä työt ovat riippumattomia rakentamisen suhdanteista ja ovat taanneet alalle aikaisempaa tasaisemman työtilanteen. Työt myös pysyvät Suomessa, eikä alan tehtäviä ole mahdollista viedä halvemman työvoiman maihin. Ala on nykyään erittäin suosittu ja arvostettu myös nuorten keskuudessa. LVI-alan taloteknisissä ratkaisuissa ympäristöasiat ja ekologia tulevat yhä tärkeämmiksi, kun mietitään rakennusten energian kulutusta ja käyttöä. On tärkeää valita luonnon ja kestävän kehityksen periaatteiden kannalta mahdollisimman vähän kuormittavat ratkaisut. Osa rakennuksista valmistetaan teollisesti, jolloin voidaan käyttää tehokasta ja luontoa säästävää valmistusprosessia ja luontoa säästäviä materiaaleja. Yksityiset yritykset ovat vieneet jo pitkään LVI-alan korkeatasoista kotimaista osaamista ulkomaille. Lähialueyhteistyö tulee avaamaan alan kansainvälistymiselle uusia mahdollisuuksia. Euroopan työmarkkinat ovat jo tällä hetkellä tarjolla talotekniikan ammattilaisille, joilla on kansainvälisiä valmiuksia. LVI-alan toimintaa ohjaavia periaatteita ovat taloteknisten järjestelmien tarkoituksenmukaisuus, varmatoimisuus, turvallisuus, kestävyys, helppokäyttöisyys ja - huoltoisuus, energian käytön taloudellisuus ja kestävä kehitys. Menestyksellinen ja vastuullinen alan liiketoiminta ja yhteistyö kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla perustuu elämän ja ihmisarvon kunnioittamiseen, tasa-arvoon, suvaitsevaisuuteen, asiakastyytyväisyyteen, yrittäjyyteen ja terveeseen kilpailuun, rehellisyyteen ja luotettavuuteen.

5 4(76) LVI-alalle tyypillisten laajojen tehtäväkokonaisuuksien vuoksi työnantajat odottavat työntekijöiltä laajaa alan yleisnäkemystä. Toisaalta monet alan työtehtävistä perustuvat entistä vaativampaan erityisosaamiseen. Tämä edellyttää työntekijöiltä valmiutta oman ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen ja halua uusien välineiden ja menetelmien kokeilemiseen ja hyödyntämiseen. LVI-alalla arvostetaan työntekijöitä, jotka ovat oma-aloitteisia ja työhönsä sitoutuneita. Alan työtehtävät ja toimintatavat edellyttävät, että työntekijät kykenevät itsenäiseen ongelmien ratkaisuun ja työskentelyyn, kantavat vastuun omasta työstään ja osaavat arvioida kriittisesti oman työnsä laatua. Heiltä vaaditaan myös vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitoja sekä kykyä työskennellä vastuullisesti ryhmässä. Oleellinen osa LVIalan ammattilaisen ammattitaitoa on kyky soveltaa tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. LVI-alan tehtävät eivät ole enää fyysisesti erityisen raskaita ja ne sopivat erinomaisesti myös naisille TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 :ssä. Opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, jonka sairaus tai vamma ilmeisesti on esteenä koulutukseen osallistumiselle. Opiskelijan pääsyä ammatilliseen koulutuksen voidaan rajoittaa vain silloin, kun sairaus objektiivisesti arvioiden estää opinnot tai se vaarantaisi opiskelijan tai muiden turvallisuutta. Sairauden tai vamman opiskelulle aiheuttamat käytännön ongelmat tulee ensisijaisesti pyrkiä ratkaisemaan opetusjärjestelyiden ja opiskelijahuoltopalveluiden avulla. Opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot.

6 5(76) Koulutuksen järjestäjän tulee tämän lisäksi varmistaa, että opiskelijaksi valitun henkilön terveydentila on sellainen, että hän voi selviytyä myös koulutukseen kuuluvasta työpaikoilla tapahtuvasta oppimisesta, kuten alan tehtävissä toimiminen ja tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttaminen edellyttävät. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen koulutukseen, jonka mukaisissa tehtävissä hän ei terveydentilansa vuoksi voisi toimia. Opiskelijavalintaa tehtäessä on otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. On mahdollista, että saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaisia terveydentilavaatimuksia ja mahdollistavat täten opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja koulutuksen suorittamiseen. Jotta opiskelijavalinta onnistuisi opiskelijan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa perustutkinnon ja koulutusalan terveydentilaa koskevista vaatimuksista ja edellytyksistä sekä mahdollisista terveydellisistä riskeistä opiskelijaksi hakeutuville hakuoppaissa ja opiskelijavalintatilaisuudessa. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan ja mahdollisen sairauden hoitotilanteesta riittää pääsääntöisesti valintatilanteessa. Mikäli koulutusalan tai tutkinnon oma lainsäädäntö tai alan erityispiirteet edellyttävät opiskelijaksi valitulta lääkärintodistusta opiskelijan terveydentilasta, riittää siihen lääkärintodistuksen merkintä alalle soveltuvuudesta. Opiskelijaksi ottaminen on ehdollinen lääkärintodistuksen esittämiseen saakka. Opiskelijan sairaus tai vammautuminen ei saa keskeyttää opiskelijan koulutusta tai johtaa harkitsemattomaan koulutusammatin tai -alan vaihtoon. Sairaudesta tai vammautumisesta koulutuksen toteutumiselle aiheutuvat käytännön ongelmat tulee voida ratkaista ensisijaisesti opiskelijalle sopivilla yksilöllisillä opetusjärjestelyillä ja henkilökohtaistamisella. Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki, ergonomisiin työtapoihin ja

7 6(76) apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät koulutuksen suorittamista. Opiskelijan sairastuessa tai vammautuessa opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollon kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä. Kaikissa tilanteissa, joissa käsitellään ja tallennetaan henkilötietolaissa arkaluonteisiksi määriteltyjä henkilötietoja, kuten opiskelijan terveydentilaa koskevia tietoja, koulutuksen järjestäjän tulee noudattaa säädösten edellyttämää huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa.talotekniikka-alalla ja talotekniikka-alan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä kuntoa. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella mm. seuraavissa sairauksissa: astma sokeritauti (diabetes mellitus) epilepsia tai muut tasapainoon vaikuttavat sairaudet näön tai kuulon heikkous sydän- ja verenkiertosairaus tasapainoelimistön toiminnan häiriö tuki- ja liikuntaelimistön sairaus SOVELTUVUUSKOE Soveltuvuuskoetta ei järjestetä OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN Opiskelijan osaamista on arvioitava opintojen alkaessa sekä opintojen alkaessa että aina ennen uuden tutkinnon osan alkamista. Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja tekevät opiskelijan kanssa alkukartoituksen osaamisen tunnistamiseksi. Osaamisen tunnustamisella tulee välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikoja.

8 7(76) Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia. Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Tunnistetut tutkinnon osat kirjataan tutkintotodistukseen. Osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle vaaditaan todistus tai muu luotettava dokumentti, käytännön työ, suulinen ja/tai kirjallinen näyttö. Mikäli todetaan, että opiskelijan osaaminen ei ole riittävä eikä näin arvosanaa voida antaa, niin tällöin järjestetään tutkinnon osasta arviointi tutkinnon osan arviointisuunnitelman mukaisesti. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen suorittaa pääsääntöisesti kyseisen opintojen opettaja tai ryhmäohjaaja. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kuvaus on esitetty tarkemmin IMS-järjestelmässä TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET Talotekniikan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyö-henkinen. Hänen on osattava soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Talotekniikka-alan ammattilainen tekee työnsä alan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien avulla, osaa tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä hän osaa esitellä ja arvioida omaa työtään. Talotekniikan perustutkinnon suorittanut osaa lukea sekä talonrakentamiseen, että LVIjärjestelmien rakentamiseen liittyviä piirustuksia. Hänellä on mittauksissa ja materiaalien menekkeihin liittyvissä laskentatehtävissä tarvittavat matemaattiset valmiudet. Hän osaa alan työtehtäviin liittyvät fysiikan perusteet, kuten lämpölaajenemisen sekä äänen

9 8(76) liikkumiseen liittyvät lainalaisuudet. Laaja-alaisten elinkaaripalvelumallien yleistyessä talotekniikka-alan yrityksissä, alan ammattilaisen on toimittava erilaisissa vuorovaikutustilanteissa yhteistyökykyisesti sekä ilmaistava näkökantoja selkeästi ja luottamusta herättäen. Talotekniikan perustutkinnon suorittanut ottaa erityisen tarkkaan huomioon työn turvallisuuden sekä työkyvyn edistämisen, koska ala on työturvallisuudeltaan vaarallinen toimiala ja turvallisia työtapoja sekä oikeaa asennetta arvostava työturvallisuuskulttuuri on vasta kehittymässä alalle. Ympäristötietoisuus talotekniikka-alalla edellyttää alan toimijoilta uusia tietoja esimerkiksi eri materiaalien ominaisuuksista, mutta ennen kaikkea eri ratkaisujen energiataloudellisuudesta. Talotekniikka-alalla toimivat osaavat käyttää tietotekniikkaa. Lähitulevaisuudessa ollaan tilanteessa, jossa kaikki alan työtehtävissä tarvittava tieto voi olla ja liikkua osapuolten välillä sähköisenä. Tällaisen tiedonsiirron osaaja on alalla etulyöntiasemassa, koska sähköinen tiedonsiirto merkitsee nopeutta ja tietojen tehokasta hyödyntämistä. Kansainvälistyminen asettaa varsinaisen ammattitaidon lisäksi muita haasteita. Tärkeitä kansainvälistymiseen liittyviä taitoja ovat vieraiden kielten hallinta, erilaisista kulttuureista tulevien henkilöiden ymmärtäminen, palvelualttius, erilaisiin oloihin mukautuminen ja tietotekniikan hallinta oman ammatin lisäksi. Perustutkinnon suorittaneella on alan perusvalmiuksien lisäksi erikoistuneempi osaaminen putki-, ilmastointi-, lämmityslaite- tai kylmäasennuksesta tai teknisestä eristämisestä tai rakennuspeltiasennuksesta. Perustutkinnon suorittaneella on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Putkiasennuksen koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut putki- tai lämmityslaiteasentaja osaa tehdä uudisrakennuksiin liittyvät vesijohto-, viemäri- ja lämmitysverkoston putkistoasennukset piirustusten ja työselityksen mukaisesti. Hän osaa käyttää alan perustyökaluja, oikeita työmenetelmiä ja valita käytettävät kannakkeet yms.

10 9(76) materiaalit kohteen mukaan. Putkiasentaja kohtaa työssään yhä useammin asiakkaita ja hän tekee paljon yhteistyötä muiden ammattikuntien edustajien kanssa, joten hän osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sujuvasti. Erityisesti korjausrakentamisen ja huollon suhteellinen lisääntyminen alan työtehtävissä korostaa vuorovaikutustaitojen hallintaa, mutta myös työn itsenäisyyttä, johon liittyvät oman työn suunnittelu ja ongelmien ratkaisutaidot. Putkiasennuksen koulutusohjelmasta voi erikoistua putki- tai lämmityslaiteasennukseen. Lämmityslaiteasentaja osaa normaalien putkistoasennuksien lisäksi asentaa kiinteistön lämmöntuotantoon käytettävän polttolaitteiston viranomaismääräysten mukaan TALOTEKNIIKKA-ALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osp 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2.1 Putkiasennuksen osaamisalan, putkiasentaja/lämmityslaiteasentaja, pakolliset tutkinnon osat, 90/105 osp Pakolliset tutkinnon osat, putkiasentaja, ovat ja Lisäksi valitaan tutkinnon osa tai tutkinnon osat ja Lämmitysjärjestelmien asentaminen, 30 osp Putkistojen hitsaus, 30 osp Käyttövesi- ja viemärijärjestelmien asentaminen, 30 osp 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Putkiasennuksen osaamisala: Putkiasentaja: Opiskelijan on valittava 45 osaamispisteen laajuisesti valinnaisia tutkinnon osia kohdista 2.1.5, , , , ja Suuntautumisesta riippuen valita voi myös tutkinnon osan tai tutkinnon osat ja/tai Talotekninen eristäminen 15 osp LVI-korjausrakentaminen, 15 osp

11 10(76) Lämmitysjärjestelmien mittaukset ja tasapainotus, 15 osp Yhdyskuntateknisten putkistojen asennus, 15 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, osp Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta* Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista* Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, 5-15 osp Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp * Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp.

12 11(76) 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp Äidinkieli ( Modersmålet, svenska) Toinen kotimainen kieli, ruotsi (3.1.2 Andra inhemska språket, finska) Vieraat kielet 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp Pakolliset Valinnaiset 8 osp 3 osp osp 3 osp Matematiikka Fysiikka ja kemia Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp Yhteiskuntataidot Työelämätaidot Yrittäjyys ja yritystoiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp 5 osp 3 osp osp Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Etiikka Psykologia Ympäristöosaaminen Osa-alueita kohdista osp 16 osp Kohtien valinnaisista osa-alueista voidaan laatia pienempiä kuin 3 osp:n laajuisia osaalueita, esim. 1 2 osp:n laajuisia osa-alueita. Nämä valinnaiset osa-alueet laaditaan tutkinnon perusteissa olevien 3 osp:n osa-alueiden osaamistavoitteiden, arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien pohjalta. Lisäksi kohtien osa-alueista voidaan laatia uusia tutkinnon perusteissa olevia 3 osp:ttä laajempia 4 osp:n laajuisia valinnaisia osa-alueita. Näihin osa-alueisiin laaditaan osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti.

13 12(76) 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp 4.1 Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia 4.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukioopintoja 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat

14 13(76) 1.7. ARVIOINNIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Ammattiosaamisen näyttö Muu osaamisen arviointi Käyttövesi- ja viemärijärjestelmien asennus Lämmitysjärjestelmän asennus Putkiston hitsaus LVIkorjausrakentaminen Ilmanvaihtolaitteiden asennus Yhdyskuntateknisten putkistojen asennus LV-Järjestelmien huolto Talotekninen eristys Ilmanvaihtojärjestelmie n puhdistus IV-koneiden huolto Paikallisiin ammattitaitovaatimuksi in perustuva tutkinnon osa 30 osp 30 osp 30 osp 15 osp 15 osp 15 osp 15 osp 15 osp 15 osp 15 osp 15 osp Tämän lisäksi tutkinnon osan kokonaisuuden arviointiin vaikuttavat elinikäisen oppimisen avaintaidot. Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys. turvallisuus sekä toimintakyky

15 14(76) 2. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT LÄMMITYSJÄRJESTELMIEN ASENNUS 30 OSP, 5p1LJAS Tässä lämmitysjärjestelmien asennus pakollisessa tutkinnon osassa opiskelija oppii arvioimaan lämmitysjärjestelmien eroja ja soveltuvuutta, järjestelmien yhdistämismahdollisuuksia sekä niiden taloudellisia merkityksiä. Lisäksi opiskelija ymmärtää lämmön tuottoja, lämmitysjärjestelmien toimintaperiaatteita sekä niissä käytettävien laitteiden toiminnan ja pystyy valitsemaan lämmitysjärjestelmien asennustöissä käytettäviä laitteita ja materiaaleja tarkoituksenmukaisesti. Tulkitsee työsuunnitelmia ja osaa suorittaa vesimäärien mittauksia sekä säätöjä. Voit suorittaa tutkinnon osan siten, että valitset itsellesi sopivimman menetelmän (vrt. toteuttamistavat) tai osoitat aikaisemmin hankitun osaamisen. Keskustele aikaisemmin hankitusta osaamisesta ensi ryhmänohjaajasi kanssa ja esitä sitten joko aikaisemmin laatimasi aineisto (kts. ammattitaidon hankkimisen osaamisvaatimukset) tai tee tutkinnon osan osien tehtävä/tehtävät ja palauta ne ammattiaineen opettajalle. Tämä tutkinnon osa sisältää työssäoppimista vähintään 5 osp.

16 15(76) Tähän tutkinnon osaan integroidaan yhteisistä tutkinnon osista: 1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen / Vieraat kielet englanti, integroinnin painopisteenä oman ammatti alan sanasto, suullinen ja kirjallinen vuorovaikutus asiakaspalvelutilanteissa 2. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen / Matematiikka 2, geometria, integroinnin painopisteenä menekki- ja kustannuslaskelmat 3. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen / Fysiikka ja kemiaa, integroinnin painopisteenä fysiikan suureet ja mittayksiköt sekä työympäristön kemialliset aineet. 4. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen / Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto, integroinnin painopisteenä työ ja terveys, ergonomia sekä ammattikuntopiiri 5. Sosiaalinen- ja kulttuurinen osaaminen / Kulttuurien tuntemus (1 osp), integroinnin painopisteenä käyttäytyminen ja pukeutuminen oman alan vaatimusten mukaisesti ja työkulttuurin edellyttämällä tavalla sekä projektityö 6. Sosiaalinen- kulttuurinen osaaminen / Taide ja kulttuuri (1 osp), integroinnin painopisteenä, integroinnin painopisteenä oman alan kulttuuriperinnön välittyminen esittävässä teoksessa 7. Sosiaalinen- kulttuurinen osaaminen / Ympäristöosaaminen (1 osp), integroinnin painopisteenä, kestävän kehityksen periaatteisiin ja elinkaariajatteluun tutustuminen omalla alalla Tähän tutkinnon osaan integroidaan yhteisen tutkinnon osan valinnaisia opintoja. Oppimateriaalit ja lähteet: Sähköiset ja muut lähteet

17 16(76) LÄMMITYSJÄRJESTELMIEN MITTAUS JA AUTOMATIIKAN HALLINTA (5p1LJAS1). Tietopuolinen opetus, ongelmalähtöinen oppiminen, oppilaitoksen oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen (yksilönä ja ryhmässä), verkko-opetus, työssä oppiminen (yksilönä ja ryhmässä), yritysvierailut Opiskelija tulkitsee suunnitelmia ja osaa suorittaa vesimäärien mittauksia sekä säätöjä. Lisäksi opiskelija osaa asentaa ja käyttää yleisimpiä LVI-järjestelmien automaatiolaitteita. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT (5p1LJAS2). Tietopuolinen opetus, ongelmalähtöinen oppiminen, oppilaitoksen oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen (yksilönä ja ryhmässä), verkko-opetus, työssä oppiminen (yksilönä ja ryhmässä), yritysvierailut Opiskelija ymmärtää lämmön tuottoja lämmitysjärjestelmien toimintaperiaatteen sekä niissä käytettävien laitteiden toiminnan. Lisäksi opiskelija valitsee lämmitysjärjestelmien asennustöissä käytettäviä laitteita ja materiaaleja tarkoituksenmukaisesti. HYBRIDIJÄRJESTELMÄT (5p1LJAS3). Tietopuolinen opetus, ongelmalähtöinen oppiminen, oppilaitoksen oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen (yksilönä ja ryhmässä), verkko-opetus, työssä oppiminen (yksilönä ja ryhmässä), yritysvierailut Opiskelija osaa arvioida lämmitysjärjestelmien eroja ja soveltuvuutta, järjestelmien yhdistämismahdollisuuksia sekä niiden taloudellisia merkityksiä. ERILLISPÄTEVYYDET. Tietopuolinen opetus, käytännön harjoitukset oppilaitoksen oppimisympäristöissä. Opiskelija suorittaa ensiapu-, tulityö- ja työturvakortit.

18 17(76) AMMATTITAIDON HANKKIMINEN / OSAAMISEN TUNNISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja Sisältö Ammattitaidon hankkimisen osoittamistavat Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt Opiskelija osaa LÄMMITYSJÄRJESTELMIEN MITTAUS JA AUTOMATIIKAN HALLINTA - huomioida työturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet - toimia erilaisissa asennustyökohteissa ja työyhteisöissä - toimia yhteistyössä työmaalla muiden toimijoiden kanssa - arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua - raportoida tilanteen edellyttämällä tavalla Opiskelija tulkitsee suunnitelmia ja osaa suorittaa vesimäärien mittauksia sekä säätöjä. Lisäksi opiskelija osaa asentaa ja käyttää yleisimpiä LVIjärjestelmien automaatiolaitteita. Sisältö: - mittaus- ja säätötyöt - laatia tarvittavat dokumentit - automaatiolaitteiden asentaminen ja käyttäminen - mittalaitteet ja materiaalit sekä niiden valinta - oheislaitteiden käyttäminen, arvojen/tietojen asettaminen sekä käyttäjän ohjeistus - työtehtävään liittyvät vaarat Tee seuraavat Case-tapaukset ja/tai harjoitustyöt: - mittalaitteen käyttö ja mittaus harjoitukset - tarvittavien asiakirjojen laatiminen (mittaus- ja säätöasiakirjat) - linjasäätöventtiilin käyttäminen - mittauslaitteista huolehtiminen - yksikkösäätimen käyttöharjoitus - asiakkaan kohtaaminen oikeassa työympäristössä - automaatiolaitteen asennus ja käyttö - tietopuolinen opetus - ongelmalähtöinen oppiminen - oppilaitoksen oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen (yksilönä ja ryhmässä) - verkko-opetus - työssä oppiminen (yksilönä ja ryhmässä) - yritysvierailut Opetuksessa ja oppimisessa sekä dokumentoinnissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan TVT:aa.

19 18(76) Opiskelija osaa LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT - tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä noutaa materiaalit laaditun luettelon mukaisesti - käyttää turvallisesti käsityökaluja ja työvälineitä - tehdä piirustusten ja työselityksen mukaisesti tavanomaiset lämmitysjärjestelmiin liittyvät asennustyöt - toimia erilaisissa asennustyökohteissa ja työyhteisöissä - toimia yhteistyössä työmaalla muiden toimijoiden kanssa - arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua - raportoida tilanteen edellyttämällä tavalla - huomioida työturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet - tehdä putkiasentajan ammatinkuvaan kuuluvat avustavat työt Opiskelija ymmärtää lämmön tuottoja lämmitysjärjestelmien toimintaperiaatteen sekä niissä käytettävien laitteiden toiminnan. Lisäksi opiskelija valitsee lämmitysjärjestelmien asennustöissä käytettäviä laitteita ja materiaaleja tarkoituksenmukaisesti. Sisältö: - työmenetelmien valinta - työvälineiden valinta, käyttäminen ja huolto - turvallinen työskentely - oman työn suunnittelu - lämmitysjärjestelmät / niiden asennustyö - materiaalituntemus ja valinta - materiaalilaskelmat ja tarvikeluettelot - LV-piirustukset ja -työselitykset - viranomaismääräykset ja ohjeet Tee seuraavat Case-tapaukset ja/tai harjoitustyöt: - erilaisten lämmönjakojärjestelmien asennus - lämmitysjärjestelmää n liittyvien putkistovarusteiden asennus - tarvikkeiden noutaminen luettelon mukaisesti - työyhteisössä toimiminen - putkiasentajan avustavat työt - lämmitysjärjestelmien / lämmityslaitteiden asennusharjoitukset - tietopuolinen opetus - ongelmalähtöinen oppiminen - oppilaitoksen oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen (yksilönä ja ryhmässä) - verkko-oppiminen - työssä oppiminen (yksilönä ja ryhmässä) - yritysvierailut Opetuksessa ja oppimisessa sekä dokumentoinnissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan TVT:aa.

20 19(76) Opiskelija osaa HYBRIDIJÄRJESTELMÄT - arvioida lämmitysjärjestelmien eroja ja soveltuvuutta sekä järjestelmien yhdistämismahdollisuuksia (hybridijärjestelmät) - toimia erilaisissa asennustyökohteissa ja työyhteisöissä - toimia yhteistyössä työmaalla muiden toimijoiden kanssa - arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua - raportoida tilanteen edellyttämällä tavalla - huomioida työturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet Opiskelija osaa arvioida lämmitysjärjestelmien eroja ja soveltuvuutta, järjestelmien yhdistämismahdollisuuksia sekä niiden taloudellisia merkityksiä. Sisältö: - osaa valita kohteeseen sopivia hybridi järjestelmiä ja asentaa niitä - tuntee hybridijärjestelmiin liittyvät vaatimukset ja rajoitukset - työmenetelmien ja työvälineiden valinta - turvallinen työskentely - oman työn suunnittelu ja itsearviointi - työtehtävään liittyvät vaarat Tee seuraavat Case-tapaukset ja/tai harjoitustyöt: - hybridijärjestelmien asennus tai osa-asennus - suorittaa energian kulutuksen mittauksia - työajan ja materiaalimenekin laskeminen - työtehtävän vaatimien suojainten valinta ja käyttäminen noudattaa työaikoja Itsenäiset tehtävät: - erilaisiin hybridi järjestelmiin tutustuminen - tietopuolinen opetus - ongelmalähtöinen oppiminen - oppilaitoksen oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen (yksilönä ja ryhmässä) - verkko-oppiminen - työssä oppiminen (yksilönä ja ryhmässä) - yritysvierailut Opetuksessa ja oppimisessa sekä dokumentoinnissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan TVT:aa. Opiskelija osaa ERILLISPÄTEVYYDET - huomioida työturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet Opiskelija suorittaa ensiapu-, tulityö- ja työturvakortit. - Työturvallisuus-, tulityö- ja ensiapu korttikoulutus - tietopuolinen opetus - ongelmalähtöinen oppiminen - oppilaitoksen oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen (yksilönä ja ryhmässä) - yritysvierailut

21 20(76) Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Jokainen opettaja käy palaute- ja kannustuskeskusteluita opiskelijoiden kanssa jatkuvasti (mitä opiskelija on oppinut, hänen on vielä opittava ja millä keinoin). Oppimista arvioidaan myös antamalla palautetta tehtävistä ja töistä. Opiskelija tekee itsearviointia omasta oppimisestaan. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Osaamisen arviointi Lämmitysjärjestelmien asennus tutkinnon osan ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytössä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa, niin että osaamisen osoittamisen luotettavuus varmistuu. Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa tekemällä talotekniikka-alan töitä yrityksessä tai muussa mahdollisimman hyvin talotekniikka-alan yritystä vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Arviointimenetelmät Tehtävät, tuntiaktiivisuus, käytännön harjoitteet sekä arviointikeskustelut. Arvioijat Ammattiaineen opettajat Työssäoppimisen ohjaajat Arviointimenetelmät Ammattiosaamisen näyttö Arvioijat Arvioinnin suorittaa ammattiaineen opettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä tai erikseen ammattiosaamisen näytön suunnitelman mukaisesti. Opiskelijan itsearviointi huomioidaan arviointikeskustelussa, mutta se ei vaikuta arvosanaan. Muu osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Lämmitysjärjestelmien asennus tutkinnon osan kokonaisarvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön arviointikeskustelun pohjalta tehdyn arviointipäätöksen perusteella arvioinnin toteuttamissuunnitelman mukaisesti. Arvosanan korottaminen ja/tai uusiminen Ammattiosaamisen näytöstä saatua arviointia/arvosanaa voidaan korottaa. Hylätty ammattiosaamisen näyttö voidaan uusia. Ammattiaineen opettaja varmistaa yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijan valmiudet ennen uuden ammattiosaamisen näytön järjestämistä.