Kiimingin kunta Sivistyslautakunta

Transkriptio

1 Siv.ltk Liite 2. Kiimingin kunta Sivistyslautakunta Talousarvio ja tavoitteet vuodelle 2009

2 VISIO 2015 Kiimingissä on seudullisesti kilpailukykyiset ja kaikkien saavutettavissa olevat sivistys- ja vapaa-ai kapalvelut. Palveluiden tuottamisessa korostuu asiakaslähtöisyys, laatu, turvallisuus, yhteistyö ja kiiminkiläinen arvoperusta. TOIMINTA-AJATUS Sivistyspalvelutuotantoalue järjestää ja kehittää laadukasta oppimista ja koulutusta sekä edistää kuntalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia ylläpitäviä ja lisääviä toimintamahdollisuuksia.

3 Sivistyspalvelutuotantoalueen strategiset päämäärät vuoteen 2015 Sivistyspalvelutuotantoalue vastaa kunnan kahdesta keskeisestä prosessista: 1. Lapsen kasvun ja kehitysprosessi 2. Kansalaispääoman kehittäminen

4 Palvelutuotannon organisaatio rakennetaan vastaamaan näitä prosesseja. Strategiset päämäärät vuoteen 2015 ovat seuraavat: 1. Asiakkaat ovat tyytyväisiä palvelutuotantoalueen palveluihin, jotka järjestetään yhä useam min yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja pyritään palvelujen mahdollisimman hyvää saavutettavuuteen. Palveluissa korostuu asiakaslähtöisyys, tuloksekkuus, kustannustehok kuus, monipuolisuus, valinnan mahdollisuus ja TVT:n mahdollisuudet. Asiakkaan omaa vas tuuta pyritään tarkoituksenmukaisesti lisäämään. 2. Kiimingin sivistyspalvelut tekee tiivistä yhteistyötä seudullisesti ja on haluttu yhteistyökump pani. Paikkakunnan sivistyspalvelutuotantoalueen jokainen palvelualue tunnetaan positiivi sesti myös seudulla. 3. Palvelutuotantoalueella on riittävät resurssit ja ne on tuotannossa kohdennettu optimaalises ti. 4. Palvelutuotantoalue huolehtii laadukkaasti elinikäisen oppimisen edellytyksistä sekä

5 koulu tus- ja yhteiskuntatakuun toteutumisesta. 5. Palvelutuotantoalue luo kuntalaisille mahdollisuuksia omaehtoiseen, virikkeelliseen, elä mään. 6. Palvelutuotantoalueelle hakeutuu osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa. 7. Palvelutuotantoalue on alansa rohkea edelläkävijä ja yhteistyö on sen keskeinen elementti. Sivistyspalvelutuotantoalueen yhteiset, kriittiset menestystekijät: Vaikuttavuus ja palvelukyky 1. Asiakaslähtöisyys ja yhteistyö 2. Laadukkaat, kustannustehokkaat ja saavutettavat palvelut 3. Palvelut tukevat virikkeellistä ja tasapainoista elämää 4. Elinikäisen oppimisen tukeminen Prosessit ja rakenteet

6 5. Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin 6. Toimiva ohjaus- ja johtamisjärjestelmä 7. Kilpailukykyinen ja laadukas palvelutuotanto 8. Ennaltaehkäisevät toimintamallit käytössä 9. Saavutettava, kustannustehokas palveluverkko ja palvelujen tuottamismallit kunnossa 10.Yhteistyö ja tiimirakenteet 11. Markkinointi ja viestintä Talous ja resurssit VISIO 2015 TOIMIN- TA-AJA TUS 12. Optimaalinen resursointi 13.Tilat tehokkaassa, tarkoituksenmukaisessa, käytössä 14. Palvelut taloudellisesti tuotettuina 15. Hanke- ja tapahtumaosaaminen

7 16. Perustehtävän osuus kokonaiskustannuksista saadaan kasvuun Henkilöstö 17. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö 18. Muutosjohtaminen ja esimiestyö 19. Avoin ja houkutteleva rekrytointijärjestelmä 20. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 21. Uudistusmyönteisyys 22. Optimaalinen henkilöstön mitoitus ja tarkoituksenmukainen käyttö 22. Muutosjohtaminen ja esimiestyö

8 Opetuspalvelut: Opetuspalvelut jaetaan kolmeen palveluyksikköön, Kirkonkylän, Jäälin sekä lukion palveluyksikköön. Perus tetut palveluyksiköt ovat yhteneväiset päivähoidon palveluyksiköiden aluejaon kanssa ja mahdollistavat osal taan luontevan yhteistyön päivähoidon ja perusopetuksen kesken. Valtuuston hyväksymän kouluverkkoselvityksen 2007 ja esiopetusselvityksen 2008 mukaisesti siirrytään pe rusopetuksessa yhtenäisen perusopetuksen malliin ja opetus keskitetään isompiin kouluyksiköihin turvaa malla samalla lähikoulut pienille oppilaille. Koulukuljetukset minimoidaan ja kuljetukset järjestetään ensisijai sesti palvelu- ja joukkoliikennettä käyttäen. Toimiva, yhtenäinen perusopetus, turvataan kaikille kunnan pe rusopetuksen oppilaille. Aineenopettajien, luokanopettajien ja lastentarhanopettajien yhteistyö on tiivistä ja saumatonta. Opetuksen nivelvaiheessa on riittävä tuki ja tiedonsiirto. Jatko-opintopaikan saavuttaa Kiimingin kunnan perusopetuksen oppilaista 100% ja koulupudokkaiden seu rantaa jatketaan 2. asteelle. Varhaiskasvatus siirtyy sivistyspalvelutuotantoalueelle alkaen ja koko kunnan perusopetuksessa siirrytään vaiheittain joustavan alkuopetuksen toteutusmalliin. Palvelutuotannon organisaatio rakennetaan kunnan sopimusohjausjärjestelmän mukaiseksi siten, että siitä muodostuu tiimityö tä korostava ja tehokas. Seudullista yhteistyötä tehostetaan oppilaan ja kunnan kannalta tarkoituksenmukai sella tavalla. Peruskoulun ja lukion oppilaskohtaisten kustannusten kehitys vakautetaan seudulliselle tasolle ja perustehtävän osuus kokonaiskustannuksista saadaan kasvuun. Yksikköhinnat saadaan seudullisesti kil pailukykyiselle tasolle saman aikaisesti hyvien oppimis- ja kasvatustulosten kanssa. Opetuksen laatua, oppi mistuloksia ja opetuksen osuutta kokonaiskustannuksista seurataan säännöllisesti. Luonnos opetuspalveluiden tavoitteista talousarviovuodelle 2009 BSC- mallin mukaiset mittarit ja tavoitetaso määritellään tilaajan ja tuottajan välisissä

9 palveluso pimusneuvotteluissa ja hyväksytään vuoden 2009 palvelusopimuksissa. 1. ASIAKAS (Vaikuttavuus ja palvelukyky) Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Laadukas ja asiakaslähtöinen perusopetus ja lukiokoulutus Opetussuunnitelman toteutuminen Koulukohtaisten kyselyjen vastaukset Kyselyiden vastausprosentti vähint. 90 % Asiakastyytyväisyys ja saavutettavuus Laaditaan yhteismitallinen arviointikysely ja toteutetaan kysely Hyvä- Henki ohjelmalla Koulukohtaisten kyselyjen vastaukset - 2. lk oppilaat - 2. lk oppilaiden vanhemmat - 5. lk oppilaat - 5. lk oppilaiden vanhemmat - 8. lk oppilaat - 8. lk oppilaiden vanhemmat - lukion 2. vk opiskelijat - lukion 2. vk opiskelijoiden vanhemmat Arviointiasteikolla 1-5 vastausten ka. kaikilla osa-alueilla väh. 3,8 Vastausten keskiarvo: vähintään 4,0 vähintään 3,8 vähintään 3,8 vähintään 3,8 vähintään 3,6 vähintään 3,6 vähintään 3,6 vähintään 3,6 Kyselyiden vastausprosentti vähint. 90 % Turvallisuus ja koulukiusaaminen Oppimistulokset Koulukohtaisten kyselyjen vastaukset Laaditaan yhteismitallinen arviointikysely ja toteutetaan kysely Hyvä- Henki ohjelmalla Valtakunnallisten kokeiden tulokset Kyselyiden vastausprosentti vähint. 90 % Arviointiasteikolla 1-5 vastausten ka. kaikilla osa-alueilla väh. 3,8 Keskiarvo vähintään valtakunnan keskitasoa

10 - 6 lk. matematiikka - 9. lk matematiikka Keskiarvo vähintään valtakunnan keskitasoa - 9. lk englanti Keskiarvo vähintään Oulun läänin keskitasoa Oppimisen tuki Erityinen tuki ja oppilashuolto Laaditaan yhteismitallinen arviointikysely, joka mittaa oppimistuloksia laajemmin kuin em. kokeiden tulokset (MAKE- KO) 1, 3, 5 ja 8 lk:t Hojks- oppilaiden määrä Jakotuntien määrä/vuosiluokka/koulu Virheitä 30%, 90% oppilaista Virheitä 50%, 2% oppilaista. Laaja-alainen erityisopetus: - oppilaita - tuntia/oppilas Tukiopetustunnit - oppilaita - tuntia/oppilas Koulukuraattori (vvh)/ oppilas Terveydenhoitajan (vvh)/ oppilas Oppilashuoltoryhmän kokoontumisten määrä / koulu Kustannustehokkuus Opetusryhmän koko Opetusryhmän ka. ko-

11 Ap/Ip ja koulujen kerhotoiminta (ka.) Toimintaan osallistuneiden lasten ja ohjaajien määrä ko/vsl/koulu Aamupäivätoimintaa osallistuneet/koulu Iltapäivätoimintaan osallistuneet/koulu AP/IP- ohjaajien määrä AP/IP- ohjaajien määrä/ryhmä Vuosisuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutuminen Laaditaan yhteismitallinen arviointikysely ja toteutetaan kysely Hyvä- Henki ohjelmalla Toimiva seuranta ja raportointimalli Lasten ja vanhempien asiakastyytyväisyys Laaditaan yhteismitallinen arviointikysely ja toteutetaan kysely Hyvä- Henki ohjelmalla Toimiva seuranta ja raportointimalli Seurantajärjestelmät Arvosanamuutokset opiskelun nivelvaiheissa Laaditaan yhteismitallinen arviointikysely: luokka luokka / 5-6 luokka Muutoksen ero korkeintaan vertailukuntien tasolla / 6-7 luokka (koulusta riippuen) Sijoittuminen jatkoopintoihin Toisen asteen oppilaitoksessa aloittaneet/ edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneet 100% peruskoulun päättäneistä aloittaa opiskelun toisen asteen oppilaitoksissa Ensimmäisen vuoden ai-

12 Opintojen keskeyttäminen Lukio-opinnot keskeyttäneet/lukio-opis-kelijat kana opintonsa keskeyttäneitä 5% Enintään 5 % keskeyttää opinnot Kiimingin lukiossa 2. PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Henkilöstö Poissaolot Sairauspoissaolot ammattiryhmittäin ja yksiköittäin Ohjaus ja johtamisjärjestelmät Latu-hanke, 360 asteen esimiesarviointi Toimiva seuranta ja raportointimalli Tiimirakenteet ja niiden toiminta Latu-hanke, 360 asteen esimiesarviointi Toimiva seuranta ja raportointimalli Oppimista tukevat tilat ja opetusvälineet Tyytyväisyys fyysisiin olosuhteisiin Koulukohtaisten kyselyjen vastaukset Vastausten keskiarvo vähintään 3,5 Kyselyiden vastauspro-

13 sentti vähint. 90 % Tilaaja-tuottaja- malli Palvelusopimuksen toteutuminen Asetettujen tavoitteiden toteutuminen Luodaan palvelusopimuksen toteutumista arvioiva järjestelmä Luodaan järjestelmä koulukohtaisten, vuosittaisten, avainalueiden toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointiin Seurantajärjestelmät Hankkeiden ja projektien vaikuttavuus Hankerahoitus euroa/oppilas Laaditaan hankkeille yhteismitallinen palaute ja arviointimittaristo

14 3. HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Osaavat ja uudistumiseen motivoituneet työyhteisöt Ammattitaito Henkilöstön määrä ja pätevien osuus ammattiryhmästä Määräaikaisten osuus ammattiryhmästä Syyslukukaudella 2009 väh. 98 % opettajista ja 100% koulunkäyntiavustajista ja kerho-ohjaajista täyttää vaaditut kelpoisuusehdot Työtyytyväisyys Koulukohtaisten kyselyjen vastaukset Vastausten keskiarvo vähintään 3,5 Kyselyiden vastausprosentti vähint. 90 % Kehityskeskustelut Palkkausjärjestelmän toimivuus Koulukohtaisten kyselyjen vastaukset (yhdenmukainen ja mitattavissa oleva) Kehityskeskustelut käydään kaikissa yksiköissä vuosittain (100%) Kehitetään työn vaativuuden arviointia Kannustava palkkaus Osaaminen Laaditaan osaamisen kehittämissuunnitelma Muutosjohtaminen ja esimiestyö Esimiestaidot Alaistaidot Yhteistyötaidot Koulukohtaisten kyselyjen vastaukset Latu-hanke, 360 asteen esimiesarviointi Laaditaan yhteismitallinen arviointikysely ja toteutetaan kysely Hyvä- Kyselyiden vastausprosentti vähint. 90 % Arviointiasteikolla 1-5 vastausten ka. kaikilla osa-alueilla väh. 3,5

15 Henki ohjelmalla 4. TALOUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Riittävät taloudelliset resurssit Opetustuntien määrä Viikkotuntimäärä/oppilas Säilytetään vähintään lukuvuoden laskennallinen taso kuitenkin huomioiden rakenteellisten ratkaisujen vaikutukset Opetusryhmien keski-koko Eron pienentäminen Oulun läänin kaupunkimaisten kuntien keskikokoon nähden Tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen Kouluverkko Organisaatiomalli Kouluverkko- ja esiopetusselvityksen mukainen eteneminen kouluverkko ja johtamisjärjestelyis-

16 Koulukuljetus sä Taloudellisuus Opetuksen osuus kokonaiskustannuksista Käyttökustannukset suhteutettuna kuntakohtaiseen yksikköhintaan - perusopetus - lukio-opetus Opetuksen osuus kokonaiskustannuksista Käyttökustannusten ja kuntakohtaisen yksikköhinnan eron pienentäminen. vuonna % Tilojen optimaalinen käyttö Talousosaaminen ja kustannustietoisuus Talouden seuranta Koulutilojen käyttö Yksikkökohtainen KS 2009 Kehitetään raportointijärjestelmä toimivaksi Yksikkökohtaiset kustannukset eivät vuoden 2009 aikana ylity Yksikkökohtaiset kustannukset seurattavissa ja raportoitavissa Tilankäyttö optimoidaan Kustannukset aiheuttamisperiaatteen mukaisena Palvelualueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Varhaiskasvatus osaksi sivistyspalvelutuotantoaluetta alkaen Perustetaan työryhmä valmistelemaan varhaiskasvatuksen siirtoa osaksi sivistyspalvelutuotantoaluetta, joustavan alkuopetuksen sekä erityisen tuen tarpeita, esiopetuksen ja

17 perusopetuksen opetussuunnitelmien yhteensovittamiseen ja päivittämiseen sekä hallinnollisten ratkaisujen valmisteluun. Joustavaan alkuopetukseen siirtyminen aloitetaan alkuluokkatoiminnan pilottivaiheella Välikylän uu dessa päiväkodissa (2010) Kouluverkko ja johtamisjärjestelmä toteutuu kouluverkkoselvityksen 2007 esiopetusselvityksen 2008 mukaisena ja vaiheittainen siirtyminen investointiohjelman kautta kustannustehokkaaseen kouluverk koon toteutuu koulutuksen saavutettavuuden kärsimättä. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten opiskelumahdollisuudet turvataan. Lahjakkaiden lasten erityis tarpeiden huomioiminen opetuksessa. Oppilashuollon ja oppilaanohjauksen toimintakyky vastaa muuttuvia tarpeita Oppilaan oppimisedellytykset huomioidaan - Riittävät opetuksen tukipalvelut Oppilashuollollisten palvelujen saavutettavuus omassa kunnassa (psykologit ja kuraattorit, kouluter veydenhoito) Tilojen tarkoituksenmukainen ja tehokas yhteiskäyttö Aluejohtajajärjestelmä Palaute ja arviointijärjestelmien kehittäminen Koulujen ja oppilasryhmien keskikokoa kasvatetaan Oulun seudun kaupunkimaisten kuntien keskiko koa vastaavaksi Oppilaskerhotoiminnan vakiinnuttaminen Koulusihteeripalveluiden varmistaminen (uusi toimi) Laaditaan tasa-arvosuunnitelma vuoden 2009 aikana Oppimisen tuen strategia päivitetään vuoden 2009 aikana Pienten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon suunnitelma tarkistetaan Seutulukion 1. vaiheen mukanaolosta hankitaan tarvittavat tiedot ja kokemukset seutu lukion mahdolliseen 2. vaiheen mukanaoloon Palvelualueen konkreettiset toimenpiteet on esitelty yksityiskohtaisesti yhteisten hyvinvointipalveluiden sivis tyspalveluiden palvelutuotantoalueen strategiassa

18

19 Opetuspalvelut Lukio-opetus TULOSLASKELMA Perusopetus budjetoitu budjetoitu muutos budjetoitu budjetoitu muutos % % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot (sis.) , ,9 Myyntituotot (ulk.) ,3 Maksutuotot , ,3 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,5 Toimintatuotot yhteensä , ,8 ULKOISET TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , ,2 Palvelujen ostot , ,9 -josta koulukuljetukset ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,3 Avustukset ,3 Muut toimintakulut , ,4 Säästötavoite Ulkoiset toimintakulut yhteensä , ,7 SISÄISET PALVELUJEN OSTOT Taloushallinnon palvelut , ,4 Henkilöstöhallinnon palvelut , ,7 Tiedonhallinta- ja toimistopalvelut , ,5 Kiinteistöpalvelut , ,7 Vahtimestaripalvelut Yhdyskuntatekniset ylläpitopalv ,9 Ateriapalvelut , ,7 Sisäiset korkomenot Sisäiset toimintakulut yhteensä , ,3 Toimintakulut yhteensä , ,8 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Valtionosuudet VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset

20 TILIK. TULOS ennen vyörytyksiä Vyörytykset TILIKAUDEN TULOS 0 0

21 SUUNNITELTU PALVELUTILAUS Opetuspalvelut (1000 ) TA 2009 Ostot omalta tuotannolta Ostot ulkoa 108 Opetuspalvelujen ostot yht

22 Kirjastopalvelut: Kirjasto on aikaansa seuraava ja asiakkaiden kanssa vuorovaikutuksessa toimiva virkistys-, oppimis-, kult tuuri ja tietopalvelukeskus, joka tarjoaa asiakkailleen ihmisläheistä ja ammattitaitoista kirjastopalvelua asian mukaisissa kirjastotiloissa sekä riittävää ja ajan tasalla olevaa kirjastoaineistoa. Kirjastopalvelut ovat kaik kien helposti saavutettavissa. Painopistealueena ovat erityisesti lapset ja nuoret. Luonnos kirjastopalveluiden tavoitteista talousarviovuodelle 2009 BSC- mallin mukaiset mittarit ja tavoitetaso määritellään tilaajan ja tuottajan välisissä palvelusopimusneuvotteluissa ja hyväksytään vuoden 2009 palvelusopimuksissa.

23 1. ASIAKAS (Vaikuttavuus ja palvelukyky) Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Asiakastyytyväisyys Asiakaspalvelun laatu Asiakaskysely kaikissa yksiköissä säännöllisesti vuoden välein Kyselyn tuloksen tavoitetaso vähintään keskiarvon mukainen Saavutettavat kirjastopalvelut Asiakaskäynnit: fyysiset käynnit ja www-käynnit Kokonaislainaus/as. luku Kasvua ed. vuoteen 2 % Fyysiset käynnit / toimipiste vähint. ed. vuoden taso Yhteistyö Kokoelmat Tapahtumat ja tilaisuudet Kokoelmien määrä ja laatu Verkkokäynnit / toimipiste Kasvua ed. vuoteen 5 % Tapahtumaa / kk Koulujen ja päiväkotien käyntien määrää lisätään Osallistujia / tapahtuma >2% Kirjaa/asukasluku 7,40 2. PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Henkilöstö Poissaolot Sairauspoissaolot yksiköittäin Enintään kunnan keskitasoa Ohjaus ja johtamisjärjestelmät Latu-hanke, 360 asteen esimiesarviointi Tulos vähintään kunnan keskitasoa Tiimirakenteet ja niiden toiminta Latu-hanke, 360 asteen esimiesarviointi Kyselyn tulokset huomioidaan toiminnassa Tilat ja välineet Tyytyväisyys fyysisiin olosuhteisiin Työpaikkakohtaisten kyselyjen vastaukset Vastausten keskiarvo vähintään 3,5 Tilaaja-tuottaja- malli Palvelusopimuksen toteutuminen Asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kyselyiden vastausprosentti vähint. 90 % Luodaan palvelusopimuksen toteutumista arvioiva

24 järjestelmä 3. HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Ammattitaitoinen ja uudistushaluinen henkilöstö Kehityskeskustelut Kyselyjen vastaukset (yhdenmukainen ja mitattavissa oleva) Käydään kaikissa yksiköissä vähintään kerran vuodessa (100%) Kirjastoammatillinen koulutus Työtyytyväisyys Palkkausjärjestelmän toimivuus Koulutus lukumäärä / henkilötyövuosi Itsearviointi Hyvä Henki -kyselyn avulla Työn vaativuuden arviointia kehitetään 2 pv / henkilötyövuosi Työtyytyväisyys vähintään kunnan keskitasoa KVTES:n mukaiset korotukset 4. TALOUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Riittävät taloudelliset resurssit Kirjaston käyttöaste / Henkilökunnan määrä Kokonaislainaus / Henkilötyövuodet (Kirjaston palk.) Säilytetään vuoden 2008 taso Aukioloajat/henkilötyö-vuodet (Kirjaston palk.) Lainan hinta Käynnin hinta Säilytetään vuoden 2008 taso Keskiarvo alle Oulun läänin keskitason Keskiarvo alle Oulun läänin keskitason

25 Palvelualueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Kunnan sisäisen yhteistoiminnan lisääminen kirjastojen, koulujen, varhaiskasvatuksen ja kulttuurin kanssa. Lastenkirjastotyötä kehitetään yhdessä koulujen, esikoulun ja päivähoidon kanssa. Kirjastopalvelut tukevat kouluja opetussuunnitelman mukaiseen koulukirjaston käyttöön. Rajapintaa kirjastopalvelujen ja kulttuuripalvelujen tarjoamien tilaisuuksien välillä tarkis tetaan ja yhteistyötä tiivistetään. Kirjastolla voidaan järjestää pienimuotoisia musiikin opiskelijoiden konsertteja ym. tapahtumia. Pääkirjastorakennuksen tilojen tehokkuuden parantaminen ja Jäälin kirjastotilojen rakentaminen investointiesityksen mukaisesti. Seudullisen kirjastojen yhteistoiminnan kehittäminen OUTI-kirjastoyhteistyötä kehitetään ja yhteisiä, pienimuotoisia, kulttuuritapahtumia jär jestetään säännöllisesti yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Palvelualueen konkreettiset toimenpiteet on esitelty yksityiskohtaisesti yhteisten hyvinvointipalveluiden sivis tyspalveluiden palvelutuotantoalueen strategiassa KIRJASTOPALVELUIDEN TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA budjetoitu budjetoitu muutos

26 % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot (sis.ltk) ,2 Myyntituotot (sis.muut) 200 Maksutuotot ,0 Muut tuet ja avustukset Toimintatuotot yhteensä ,8 ULKOISET TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,6 Palvelujen ostot ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Muut toimintakulut ,0 Ulkoiset toimintakulut yhteensä ,1 SISÄISET PALVELUJEN OSTOT Taloushallinnon palvelut ,7 Henkilöstöhallinnon palvelut ,9 Tiedonhallinta- ja toimistopalvelut ,2 Kiinteistöpalvelut ,6 Logistiikkapalvelut Vahtimestaripalvelut Työllistämispalvelut Sisäiset korkomenot -639 Sisäiset toimintakulut yhteensä ,5 Toimintakulut yhteensä ,5 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,2 VUOSIKATE ,2 Poistot ja arvonalentumiset ,2 TILIK. TULOS ennen vyörytyksiä Vyörytykset TILIKAUDEN TULOS 0 0

27 SUUNNITELTU PALVELUTILAUS Kirjastopalvelut (1000 ) TA 2009 Ostot omalta tuotannolta 693 Ostot ulkoa 9 Kirjastopalvelujen ostot yht. 702

28 Kulttuuripalvelut Kiiminki on alueellisesti tunnettu lasten ja nuorten kulttuurista. Kulttuuritarjonta on kaikkien saavutettavissa ja se lisää kuntalaisten hyvinvointia. Alueen monipuolinen kulttuuritarjonta on yksi sen vetovoimatekijöistä. Ta voitteena on tyytyväiset, kiinnostuneet ja osallistuvat kuntalaiset, jotka ovat kulttuurimyönteisiä. Kulttuuripalvelut tukee ja edistää vapaaehtoista järjestöjen ja yhteisöjen kulttuurityötä.

29 Kaikessa toiminnassa panostetaan yhteistyöhön ja etsitään uusia yhteistyömuotoja sekä kunnan organisaa tion että ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa Kiimingissä ja Oulun seutukunnassa. Taidekasvatusta toteutetaan yhteistyössä koulujen, Kiiminkijoen opiston ja muiden tahojen kanssa Kiimingin kunnan sivistyspalvelut ostaa kansalaisopisto ja taiteen perusopetuksen palvelut Kiiminkijoen Opis to Oy:ltä tehdyn osakassopimuksen mukaisesti. Tehtyä sopimusta on tarkennettu ja sopimusohjausjärjestelmän mukaisesti tilaajan ja palvelun tarjoajan välille laaditaan vuosittain toiminnan määrää, hintaa ja laatua ohjaava palvelusopimus. Palvelusopimuksessa määritellään täsmällisemmin toimin nan tavoitteet ja arviointi. Taiteen perusopetuksen tavoitteena on synnyttää lapsille ja nuorille myönteinen asenne taideharrastusta kohtaan, herättää luovuus elämänasenteeksi, opettaa työskentelemään ja kehittämään itseään yksin ja ryh mässä ja siten saamaan onnistumisen kokemuksia itsensä toteuttamisessa. Opetuksen tavoitteena on myös tukea oppilaan henkistä kasvua ja persoonallisuuden lujittumista sekä luovuuden ja sosiaalisten taitojen ke hittymistä. Kansalaisopistopalvelut antavat mahdollisuuden yksilöiden persoonallisuuden ja yhteisöissä toimimiskyvyn monipuoliseen kehittymiseen elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta. Kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumisen edistäminen suomalaisessa yhteiskunnassa O. Jauhiaisen museo on nimetty yhdeksi Oulu 15 hankkeen kehittämiskohdaksi. Museo on mukana myös Matka Kulttuuriin -hankkeessa. Luonnos kulttuuripalveluiden tavoitteista talousarviovuodelle 2009 BSC- mallin mukaiset mittarit ja tavoitetaso määritellään tilaajan ja tuottajan välisissä palvelusopimusneuvotteluissa ja hyväksytään vuoden 2009 palvelusopimuksissa. Yleiset kulttuuripalvelut ja O. Jauhiaisen museopalvelut 1. ASIAKAS (Vaikuttavuus ja palvelukyky)

30 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Palvelun vaikuttavuus Kävijämäärä hlöä/tapahtuma Tapahtumaa/kk tapahtumaa/kk Monipuolinen kulttuuritapahtumatar-jonta Asiakaspalaute Laaditaan yhteismitallinen arviointikysely (1-5 asteikko) 3,5 2. PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Yhteistyö Toimiva yhteistyö kunnan omien toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa Seudullinen yhteistyö 3. HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Koulutettu, ammattitaitoinen henkilöstö 4. TALOUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009

31 Kansalaisopisto ja taiteen perusopetus 1. ASIAKAS (Vaikuttavuus ja palvelukyky) Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Laadukas ja monipuolinen opetus Toteutunut tuntimäärä/kalenterivuosi Monipuolinen kurssivalikoima kuntalaisille Kans.opetus ~ opetustuntia/vuosi Opiskelijamäärä/kalenterivuosi Kurssilaisten määrä/lukuvuosi Hakijoiden ja kurssille valittujen suhdeluku Opiskelijapalaute Laaditaan yhteismitallinen arviointikysely (1-5 asteikko) Taiteen po. ~ 2200 opetustuntia/vuosi 3,5 2. PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Toiminnan kehittäminen Kehittämistoiminta ja kysyntään vastaaminen. Kehityskeskustelut Käydään kaikissa yksiköissä vähintään kerran vuodessa (100%) Toimintatilastot ja kurssitarjonnan muutoskyky tarvelähtöiseksi. Kysyntä ~ tarjonta 3. HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Ammattitaito Henkilöstön määrä ja pätevien osuus ammattiryhmästä 85% päteviä

32 4. TALOUS Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2009 Kustannustehokkuus Kunnan osuus euroa/opetustunti Talousarvion toteutuma Toteutumavertailu Omavaraisuuden paraneminen Kulttuuripalvelut Kiimingin kunnassa eivät ole oman tuotannon palvelualue ja näin kustannukset näkyvät si vistyslautakunnan menona. Kulttuuripalveluiden suunniteltu palvelutilaus käsitellään erikseen, eikä sitä kirja ta talousarviokirjaan samalla tavalla kuin kunnan oman tuotannon palvelualueita. Palvelualueen konkreettiset toimenpiteet on esitelty yhteisten hyvinvointipalveluiden sivistyspalveluiden pal velutuotantoalueen strategiassa

33 SIVISTYSLAUTAKUNNAN KÄYTTÖSUUNNITELMAESITYS 2009 TILI Tuloslaskelma Muutos % 4000 Toimintakulut ( ulkoiset ) 4002 Palkat ja palkkiot 4000 Luottamushenkilöiden palkkiot Viranhaltijain kokouspalkkiot Eläkekulut Ke- ja sv-maksut Työttömyysvakuutusmaksut KuEL-maksut Muut Henkilöstökulut yhteensä , Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot 4301 Asiakaspalvelujen ostot kunnilta Asiakaspalvelujen ostot muilta Asiakaspalvelujen ostot yhteensä

34 Muiden palvelujen ostot 4420 Matkustus- ja kuljetuspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Koulutus Muut rahoitusosuudet Sis. taloushallinnon palvelut Sis.henkilöstöhallinnon palvelut Sis. tiedonhallinta- ja toimistopalv Sis.kiinteistöpalvelut Sis. vapaa-aikapalvelut Sis.ateriapalvelut Sis.opetuspalvelut Sis.kirjastopalvelut Muiden palvelujen ostot yhteensä , Avustukset 4730 Avustukset kotitalouksille Avustukset yhteisöille Avustukset yhteensä , Muut toimintakulut 4940 Muut kulut Muut toimintakulut yhteensä ,5 Toimintakulut yhteensä ,4