Y R I T Y S S A N E E R A U K S E N A L O I T T A M I S E D E L L Y T Y K S I S T Ä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Y R I T Y S S A N E E R A U K S E N A L O I T T A M I S E D E L L Y T Y K S I S T Ä"

Transkriptio

1 1 KASETTI NO I Y R I T Y S S A N E E R A U K S E N A L O I T T A M I S E D E L L Y T Y K S I S T Ä Laki yrityksen saneerauksesta tuli voimaan Vuoden 2004 loppuun mennessä Korkein Oikeus oli antanut yhteensä 36 ennakkoratkaisua lain soveltamisesta. Niistä vain 3 kohdistui suoranaisesti yrityssaneerauksen aloittamisedellytyksiin. Määrää on pidettävä vähäisenä. Kun ensimmäiset prejudikaatit tähän ongelmakokonaisuuteen liittyen saatiin vasta niinkin myöhään kuin 2003, voidaan korostetusti sanoa, että oikeuskäytäntö ja siihen perustuvat linjanvedot saneeraukseen pääsyn edellytyksistä elivät ja muotoutuivat ensimmäisten kymmenen vuoden aikana puhtaasti käräjä- ja hovioikeuksissa annettujen ratkaisujen varassa. Kuten jäljempänä käy ilmi, tilanne johti siihen, että eri tuomioistuimet ja oikeusasteet antoivat vastaavissa tilanteissa ristiriitaisia ratkaisuja. Ottaen huomioon puheena olevien säännösten tulkinnanvaraisuus ja laaja-alaisuus, tämä ei ole yllättävää. Ongelma ei ole vieläkään poistunut. Yksi syy siihen, miksi Korkeimmasta Oikeudesta ei enempää saneerausmenettelyn aloittamiseen ja sen kriteereihin liittyviä ratkaisuja ole annettu on varmasti se, että aihepiiri on linjattu hyvin tapauskohtaiseksi ja kussakin yksittäistilanteessa annettavaan näyttöön sidonnaiseksi. Näin toki hyvin pitkälle asianlaita onkin. On kuitenkin hyvä, että tiettyihin perusongelmiin, joita käytännössä kuitenkin ns. tyyppitapauksina runsaasti esiintyy, on alettu saamaan Korkeimman Oikeuden linjanvetoja.

2 2 Perintötoimien estäminen ja ns. ohjelmaeste saneerauksen aloittamisen esteenä Ensimmäiset ratkaisut, jotka Korkein Oikeus antoi saneerausmenettelyn aloittamisedellytyksiin liittyen olivat tapaukset KKO 2003:109 ja KKO 2003:110. Niissä juridinen problematiikka on hyvin samankaltainen ja niitä tuleekin tarkastella rinnakkain, jotta saa selville Korkeimman Oikeuden linjaamat oikeusohjeet. Tapaukset koskevat yrityssaneerauslain 7,1,4- ja 5 kohtaa, jotka siis viittaavat siihen, että olisi perusteltua syytä olettaa hakemuksen pääasiallisena tarkoituksena olevan velkojen perintätoimien estäminen tai muu velkojan oikeuden loukkaaminen (4 -kohta) tai sitten olisi perusteltua niin ikään olettaa, että saneerausohjelman aikaansaamiselle tai vahvistamiselle ei olisi edellytyksiä (5 -kohta). Viimeksi mainitusta esteperusteesta käytetään tässä kirjoituksessa ohjelmaeste Korkeimman Oikeuden ratkaisu KKO 2203:109 toteaa seuraavaa: Velkojista oli saneerausohjelman vahvistamismenettelyssä muodostettavissa vain yksi velkojaryhmä. Velkoja, jolla oli enemmistö saatavista, vastusti menettelyn aloittamista. Kun velkoja ei ollut esittänyt vastustuksensa tueksi sellaisia perusteita, jotka olisivat antaneet perustellun syyn olettaa, ettei ohjelman vahvistamiselle tullut olemaan edellytyksiä, saneerausmenettelyn aloittamiselle ei katsottu olevan yrityksen saneerauksesta annetun lain 7 1 momentin 5 kohdan mukaista estettä. Kysymys oli myös sanotun säännöksen 4 kohdan esteestä.

3 3 Vastaavasti ratkaisu KKO 2003:110 kuuluu seuraavasti: Velkojista oli saneerausohjelman vahvistamismenettelyssä muodostettavissa vain yksi velkojaryhmä. Velkoja, jolla oli enemmistä saatavista, vastusti menettelyn aloittamista. Kun velkojan vastustamiselleen esittämät perusteet antoivat perustellun syyn olettaa, ettei saneerausohjelman vahvistamiselle tullut olemaan edellytyksiä, saneerausmenettelyn aloittamiselle katsottiin olevan yrityksen saneerauksesta annetun lain 7 1 mom 5-kohdan mukainen este. Hallituksen esityksessä 182/1992, joka koskee yrityssaneerauslakia, todetaan, että ns. ohjelmaesteen tarkoittama tilanne voi olla käsillä esimerkiksi silloin, jos jo ennalta on ilmeisen selvää, että velallinen ei perustellusta syystä nauti sellaista lähimmäisluottamusta velkojien taholta, joka olisi välttämätön saneerausohjelman vahvistamisedellytysten täyttymiseksi. (HE182/1992, 68.) Voidaan havaita, että kummassakin äsken viitatussa ratkaisussa oli kysymys juuri tällaisesta tilanteesta: ns. enemmistövelkoja, joka siis edusti yli 50 % saatavista, oli vastustanut menettelyn aloittamista, ja saneerausohjelman vahvistamismenettelyssä voitiin jo aloitusharkinnan yhteydessä nähdä olevan mahdollista muodostaa vain yksi velkojaryhmä. Toisessa tapauksessa Korkein Oikeus aloitti saneerausmenettelyn, ja toisessa tapauksessa hylkäsi hakemuksen. Voidaan siis todeta, että pelkästään enemmistä velkojankaan

4 4 vastustus ei sinänsä yksin riitä kaatamaan saneeraushakemusta, vaan tilannetta tulee tarkastella annettavan näytön valossa tarkemmin. Pauline Koskelo toteaa, että arvioitaessa sitä, onko vahvistamiskelpoisen saneerausohjelman aikaansaamiselle edellytyksiä, ei voida suoraviivaisesti lähteä sellaisesta olettamuksesta, että menettelyn aloittamista vastustaneet tai puoltaneet velkoja suhtautuisivat ikään kuin automaattisesti samalla tavoin myös saneerausohjelmasta äänestettäessä. Koskelo toteaa, että seikalla oli erityisesti merkitystä menettelyn aloittamista vastustajien velkojien lausumia arvioitaessa, mutta myöskään menettelyn aloittamista puoltava lausuma ei vastaavasti mikään ns. varma ennakkoääni mahdollisesti jätettävän saneerausohjelman puolesta. Velkojien kannanotoista menettelyn aloittamiseen nähden ei siten lähtökohtaisesti voida luotettavasti ennustaa heidän käyttäytymistään siinä tapauksessa, että menettely alkaa ja sen velkojat sen päätteeksi joutuvat nimenomaisesti ottamaan kantaa menettelyn aikana syntyneeseen saneerausohjelmaehdotukseen. On täysin mahdollista, että velkojien kannanotot muuttuvat saneerausmenettelyn aikana. Tämän johdosta suoraviivaisen ennakoivan ääntenlaskennan sijasta saneerausmenettelyn aloittamisharkinnassa onkin kiinnitettävä päähuomio ns. ohjelmaesteperusteeseen vetoavien velkojien esittämiin tosiasiaperusteluihin, jotka konkretisoivat velkojan väitteen ko. tapauksessa. (Koskelo 1994, ) Myös Tuomas Hupli ottaa vastaavan lähtökohdan ao. ratkaisuja kommentoidessaan: Hän toteaa, että ns. ohjelmaesteperusteiden on oltava,

5 5 muodostaakseen saneerausmenettelyn muodostamisen esteen, sellaisia, ettei niiden voida olettaa häviävän tai muuttuvan rauhoitusaika (jolla Hupli tarkoittaa saneerausmenettelyn aikaa) ilmi tulevien tietojen seurauksena. Silloin, jos tällaisten perusteiden olemassaolo on epäselvää menettelyn aloittamisedellytyksiä pohdittaessa, tai jos niihin perustuva käsitys yrityksen tilanteesta saattaa muuttua saneerauksen aikana, tulee saneerausmenettely aloittaa juuri näiden perusteiden selvittämiseksi. Tällöin on nimittäin juuri mahdollista se, että saneerausta vastustavienkin velkojien kanta voi menettelyn aikana muuttua, koska selvittäjän johdolla tapahtuvan kartoituksen myötä on ohjelmaehdotuksesta päätettäessä olemassa alkutilanteeseen nähden selvästi perustellumpi käsitys yrityksen tulevaisuudesta. Tällöin on täysin mahdollista se, että tehdyn selvitystyön perusteella alun pitäen negatiivisenkin velkojan kanta voi muodostua positiiviseksi ohjelmaehdotuksesta äänestettäessä.(hupli 2004, 409 ja 414.) Myös Risto Koulu kiinnittää huomiota siihen, että YSL 7,1,5 kohdan esteperuste ei tarkoita puhtaasti ns. ennakollista ääntenlaskua. Koulu tosin lähtee siitä, että myönteinen arvio ohjelman vahvistamisesta on pohjimmiltaan ennuste velkojien käyttäytymisestä, kun ohjelmaehdotuksesta aikanaan äänestetään. Koulu kuitenkin toteaa, aivan oikein, että lähtökohtaisesti ns. ohjelmaesteperustetta ei ole olemassa, jos YSL 54 :n vähimmäisedellytykset ohjelmaehdotuksen vahvistamiselle toteutuvat: tällöinhän edellytetään ainakin yhden velkojaryhmän enemmistön tukea, niin pääluvun kuin rahamääränkin mukaan, ja samalla sitä, että ohjelmaehdotusta on kannattanut vähintään 20 % äänestäneiden velkojien yhteenlasketuista saatavista. Tämän oikean

6 6 lähtökohdan mukaan ohjelmaeste on käsillä periaatteessa vain silloin, kun mikään ryhmäenemmistö ei näyttäisi asettuvan saneerausmenettelyn tai siinä laadittavan ohjelmaehdotuksen tueksi. (Koulu 1994, Saman lähtökohdan hyväksyy myös Liukkonen 1994, 60). Korkeimman Oikeuden ratkaisuissa oli kummassakin käsillä juuri viimeksi tarkoitettu tilanne, ja silti saneerausmenettely toisessa tapauksessa aloitettiin. Juuri tämä osoittaa, että yksittäistapauksen olosuhteilla ja siitä annettavalla näytöllä onkin ratkaiseva merkitys sen suhteen, onko edellytykset aloittaa saneerausmenettely kulloinkin käsillä vai ei. On huomattava, että yrityssaneeraus voidaan aloittaa myös ns. selvitystarkoituksessa, tällöin saneerausmenettely aloitetaan sen selvittämiseksi, onko saneeraukselle ylipäätään edellytyksiä. Jos Hallituksen esityksessä todettiin, että menettelyn vireillepanovaiheessa ei aina voida eikä ole välttämätöntäkään tietää, onko saneerausta hakevan yrityksen toiminta tai sen osa jatkamiskelpoista, vaan saneerauksen yhtenä keskeisenä tarkoituksena voikin olla juuri edesauttaa yrityksen taloudellisen tilan ja saneerausmahdollisuuksien selvittämistä. Hallituksen esityksenkin mukaan ei voida olettaa, eikä ole edes tarpeen lähteä siitä, että jo saneerausmenettelyn vireille tullessa pitäisi kyetä tekemään selkeä arvio siitä, minkälaiset vaihtoehdot voivat tulla kysymykseen velallisyrityksen tilanteen ratkaisemiseksi. Tämän johdosta saneerausmenettely voi olla perusteltua käynnistää juuri siinä tarkoituksessa, että saadaan tilaisuus perusteellisesti selvittää yrityksen taloudellinen asema ja tarjolla olevat mahdollisuudet. Koulun tavoin voidaan siis lähteä siitä, että epävarmassa tilanteessa tulee

7 7 lähtökohtaisesti kallistua saneerausmenettelyn aloittamisen kannalle, mutta hyvin korostetusti ottaa huomioon se, että tällöin ei konkreettisessa saneeraustapauksessa saa ilmetä niin vahvoja tekijöitä, että ne puoltaisivat saneeraushakemuksen hylkäämistä ohjelmaesteen vuoksi. (HE182/1992, 23 ja 25-26; Koulu 1994, 267.) Hupli toteaakin, aivan oikein, Korkeimman Oikeuden ratkaisun KKO 2003:109 vahvistaneen saneerausmenettelyn ns. selvitysfunktion sen yhtenä tarkoituksena, joka oli tätä aikaisemmin jo vakiintunut hovioikeuskäytännössä. (Hupli 2004, 409. Hupli tosin korostaa sitä, että yrityssaneeraus on ensisijaisesti tarkoitettu selkeästi saneerauskelpoisuutensa osoittaneille yrityksille, ja viitattu selvitysfunktio on tähän nähden toissijainen. Tämä tietenkin pitääkin paikkansa, mutta käytännössä sen merkitys ei ole kovin suuri, koska ns. selvitystarkoituksessa aloitetut saneeraukset eivät käytännössä ole olleet harvinaisia.) Tosiasiassa niin oikeuskäytännössä kuin kirjallisuudessakin otetut lähtökohdat painottavat siis esteväitteen tekevän velkojan todistustaakkaa: on velkojan riskillä esittää perusteet ja siten näyttää toteen vetoamansa esteperuste. Mikäli asiaan ei saada riittävän todennäköistä selvyyttä ja kantaa saneeraushakemusta käsiteltäessä, kääntyy arviointi helposti saneerausmenettelyn aloittamisen puolelle. Kaikkein konkreettisimmin tämä problematiikka korostuu juuri ohjelmaesteen kohdalla, koska se on esteperusteista kaikkein laaja-alaisin. (Näin myös Koskelo 1994, Toisaalta Koulu kiinnittää huomiota siihen, että vastaavasti saneerausta hakevan velallisen on kyettävä hakemusvaiheessa tuomaan esille riittävän konkreettiset perusteet saneerauksen taustoista ja onnistumismahdollisuuksista, jotka puhuvat ns. selvityssaneerauksen

8 8 puolesta. Koulu ottaa niinkin kriittisen kannan, että velallisaloitteinen selvityssaneeraus voisi olla aiheellinen vain poikkeustapauksissa. Näin Koulu 1994, 268. Hupli kiinnittää huomiota väitöskirjassaan siihen, että ns. selvityssaneerauksen edellytykseksi saneerauksen vaihtoehtona on lainvalmistelutöissä asetettu toiminnallisen kokonaisuuden luovutus. Tämä pitääkin paikkansa. Hupli kuitenkin itsekin asettuu kannalle, että selvityssaneeraus on perusteltua käynnistää velallisen vaikeuksien ja niiden ratkaisumallien kokonaiskartoituksen tekemiseksi, ellei selviä esteperusteita ole osoitettu olevan. (Hupli 2004, ; vrt. HE 182/1992, Myös Koskelo toteaa saneerausmenettely aloittamisen merkitsevän saneerausohjelman laatimiseen tähtäävän selvitysprosessin käynnistymistä. Hänenkin mukaansa alkuvaiheessa tulisi karsia pois vain sellaiset tapaukset, joissa yrityksen tilanne ja tulevaisuudennäkymät ovat niin heikot, ettei varsinaiseen saneeraukseen kannata enää ryhtyä. (Koskelo 1994,12-13.) Toisaalta, kuten havaittiin, oikeuskäytännössä selvitystarkoituksessa aloitettu saneerausmenettely on kuitenkin vakiintunut aloittamisperuste, eikä sitä voida pitää mitenkään poikkeuksellisena aloittamisperusteena. (Rajatapauksissa saneerausmenettelylle myönteistä tulkintaa puoltaa myös Tähtinen 1996, 105.) Yhteenvetona ns. ohjelmaesteen täyttymiskriteereistä voidaan siten todeta, että Korkeimman Oikeuden omaksuman linjanvedon mukaan edes välttämättä se, että saneerausohjelman vahvistamiselle ei näyttäisi olevan hakemusvaiheessa saatujen velkojalausumien perusteella edellytyksiä edes ns. pakkovahvistamispykälän eli YSL 54 :n nojalla, ei vielä välttämättä estä

9 9 saneerausmenettelyn aloittamista. Toki on niin, että saneerausmenettelyn aloittaminen tällaisissa olosuhteissa on poikkeuksellista, mutta ei siis mahdotonta. Se edellyttää silloin saneerausta hakevalta velalliselta riittävän todennäköistä selvitystä saneerausmenettelyn onnistumisesta, jotta menettely voidaan käynnistää edellä selostetuin tavoin ns. selvitystarkoituksessa eli sen selvittämiseksi, voidaanko velallisen maksukyvyttömyys saneerausmenettelyn avulla poistaa vai ei. Toisaalta saneerausmenettelyn käynnistäminen tällaisissa olosuhteissa tarkoittaa sitä, että ns. ohjelmaesteeseen vedonnut velkoja ei ole kyennyt niin hyvin tuomaan esiin tosiasiaperusteluja ja siihen liittyvää näyttöä esteen olemassaolosta, että hakemuksen hylkääminen annetun argumentaation valossa olisi selvää. Tähän nähden kysymys on siten hyvin konkreettisesta tapauskohtaista olosuhdearviointia sekä näytön analysointia edellyttävästä asiasta. Koskelo toteaa, aivan oikein, että YSL 7,1,5 kohta on eräänlainen sateenvarjosäännös, joka kattaa periaatteessa myös sanotun lainkohdan 1-4 kohtien tarkoittamat esteperusteet. Koskelon mukaan viimeksi mainitut ovatkin oikeastaan vain erityistapauksia ohjelmaesteen piiriin kuuluvista tilanteista, jotka on katsottu tarpeelliseksi ilmaista spesifisesti. (Koskelo 1994, ) Koska ratkaisussa KKO 2003:109 viitattiin myös 4 kohdan mukaiseen perintötoimien estämistilanteeseen, avautuu myös ohjelmaesteperusteen tulkinta parhaiten tarkastelemalla näitä perusteita ikään kuin rinnakkain ja yhdessä, koska ne viitatuin tavoin tietyssä mielessä liittyvät toisiinsa.

10 10 Perintätoimien estäminen tai muu velkojan oikeuksien loukkaaminen saneerausmenettelyn aloittamisen esteenä Perintätoimien estämistä taikka muun velkojanoikeuden loukkaamista (po. lainkohta puhuu myös velallisen oikeuden loukkaamisesta vastaavana esteperusteena. Tämä liittyy tilanteeseen, jossa kyse olisi velkoja-aloitteisesta saneeraushakemuksesta. Tähän liittyvää problematiikka ei oikeuskäytännössä juuri ole esiintynyt, jonka johdosta tässä esityksessä keskitytään tarkastelemaan pelkästään velkojanoikeuden loukkaamista saneerausmenettelyn aloittamisen esteenä.) tarkoittava esteperuste viittaa saneerausmenettelyn väärinkäytön estämiseen ja torjumiseen. Hallituksen esityksen mukaan väärinkäytöstä on kysymys, jos on perusteltua syytä olettaa, että hakemuksen pääasiallisena tarkoituksena ei olekaan saneerausohjelman aikaansaaminen ja perintäkiellon voimaansaattaminen nimenomaan saneerausedellytysten turvaamiseksi, vaan pyrkimyksenä on ainoastaan estää velkojan perintätoimet tilapäisesti. Seikkoja, joihin tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota, ovat esimerkiksi velallisen tai yrityksen omistajien tai johdon aikaisempi käyttäytyminen velkojia kohtaan tai näiden käyttäytyminen menettelyn aloittamisen jälkeen. Tätä kautta voidaan indisoida, ettei kysymys todellisuudessa olisi vakavamielisestä pyrkimyksestä yrityksen tervehdyttämiseen pitkällä tähtäimellä. Esimerkkinä mainitaan ilmeisen perusteeton velkojan saatavan kiistäminen tai muu hakemusta edeltänyt menettely, jolla velallinen on pyrkinyt välttämään velkojan oikeutettuja toimenpiteitä selvän saatavansa perimiseksi. Myös epäily siitä, että velallinen on ennen hakemuksen tekemistä siirtänyt omaisuuttaan pois

11 11 velkojien ulottuvilta tai tehnyt muita toimia, jotka ovat ilmeisessä ristiriidassa suunnitelmallisiin saneerauspyrkimyksiin nähden, voivat muodostaa nyt puheena olevan saneerausmenettelyn aloittamisen esteen. Hallituksen esityksessä viitataan esimerkkinä vielä velallisen tai velallisyrityksen omistajien tai johdon aikaisemmin harjoittamassa muussa toiminnassa todettuihin väärinkäytöksiin velkojien vahingoittamiseksi puheena olevan esteperusteen indikaattorina, etenkin jos ne ovat olleet toistuvia tai muuten suunnitelmallisia. Jos velkoja esittää tämäntyyppisistä seikoista näyttöä, voi velallinen kuitenkin torjua esteväitteen osoittamalla uskottavalla tavalla olevansa valmistellut tai valmistelemassa suunnitelmallista ohjelmaa saneeraus- ja velkajärjestelyiksi, tai muutoin velkojien väitteitä vastaan puhuvia seikkoja. (KASETTI NO II)(HE 182/1992, 67-68) Myös Koskelo viittaa siihen, että asianosaisten tai heidän edustajiensa tarkoitusperistä ei voida tehdä suoria havaintoja. Päätelmät joudutaan tekemään arvioimalla faktista käyttäytymistä. Ainoa mahdollisuus tällöin on perustaa arviot käyttäytymisestä tulevaisuudessa asianomaisten henkilöiden aikaisempaan toimintaan. Merkitystä voi tällöin olla velallisyrityksen ja sen johtohenkilöiden aivan äskettäisellä toiminnalla, mutta myös määräysvaltaa käyttävien taustalla yleisemmin. (Koskelo 1994, 105.) Koskelo viittaa myös siihen, että koko yrityksen toiminnassa tai sen johto- tai määräysvaltaasemassa olevien henkilöiden aikaisempi rikollisuus, käytännössä rikoslain 39 luvun tarkoittamiin velallisen rikoksiin tai rikoslain 30 luvun tarkoittamiin kirjanpitorikoksiin syyllistyminen, tai niihin perustuva rikosepäily tai syyte, voi olla jo saneerausmenettelyn aloittamisen este, koska ne joka tapauksessa

12 12 estäisivät aikanaan saneerausohjelman vahvistamisen. Kyseeseen voi tulla myös menettelyn, joka täyttäisi liiketoimintakieltoon asettamisen edellytykset, tai tällaisen kiellon rikkominen, viimeksi mainittu saneerausmenettelyn kohteena olevassa toiminnassa. (Koskelo 1994, 106.) Koulu painottaa sitä, että viitatunkaltaisista esimerkeistä päätelty väärinkäytösepäily on kuitenkin vain presumptio, joka voidaan vastasyillä kumota. Kuten Koulu toteaa, on täysin mahdollista, että myös velallinen, joka aikaisemmin on syyllistynyt väärinkäytöksiin, voi omata vakavan saneeraustarkoituksen ja pyrkimyksen.(koulu 1994, 270. Kuitenkin myös Koulu viittaa rikoslain 39 luvun tarkoittamien velallisten rikosten presumptiovaikutuksen ilmeisyyteen.) Koulu puoltaa myös tässä yhteydessä myös tulkintaa, jonka mukaan takaisinsaantiin oikeutta tosiseikasto saisi aikaan jonkinasteisen presumption saneerausmenettelyn väärinkäytöksestä. (Koulu 1994, 271. Koulu tosin toteaa, että mitä objektiivisempi tunnusmerkistö on, sitä heikommaksi presumptio jää.) Tämä Koulun tulkinta voidaan kuitenkin tällaisenaan kyseenalaistaa, koska yrityssaneerauksen yhteydessäkin on mahdollista peräyttää takaisinsaantikriteerit täyttävät oikeustoimet lain 6 luvun perusteella. Ei tällöin voi olla niin, että saneerausmenettelyn aloittamisen esteeksi voisi muodostua sellainen toiminta, jonka vaikutukset voidaan laillisesti neutralisoida menettelyn aikana, sinänsä. Eri asia on sitten, jos tällaista toimintaa käytetään näyttönä siitä, että velallisen toiminnassa on menetelty siten, että velallinen ei ilmeisen selvästi ja perustellusta syystä nauti enää sellaista vähimmäisluottamusta velkojien taholta, joka olisi välttämätön saneerausohjelman vahvistamisedellytysten täyttymiseksi. Tällöin kuitenkin

13 13 puhutaan jo itse asiassa varsinaisesti ns. ohjelmaesteen kriteereihin lukeutuvasta seikasta. (HE 182/1992, 68.) Koulu on lisäksi sitä mieltä, että esimerkiksi osakeyhtiölain vastainen lainananto ei vielä sinänsä muodostaisi presumptiota saneerausmenettelyn väärinkäytöstä.(koulu 1994, 271.) Näin ehkä tässä mielessä onkin. Toinen asia on kuitenkin se, että mainittu asiaintila saattaa muodostaa edellä käsitellyn ohjelmaesteen. Saneerausohjelman vahvistamishetkellä osakeyhtiön täytyy nimittäin täyttää osakeyhtiölain edellyttämät kriteerit, jolloin sen taseessa ei voi olla sellaista lainaa, joka ei osakeyhtiölain mukaan ole sallittua. Jos tilannetta ei viimeistään siis ohjelman vahvistamiseen mennessä saada korjattua, osakeyhtiön saneerausohjelmaa ei siis voida vahvistaa. Tämän johdosta onkin syytä jo saneeraushakemusta käsiteltäessä ja menettelyn aloittamiskriteereitä harkittaessa myös käydä läpi se, miten mahdollinen osakeyhtiölain vastainen laina aiotaan saneerausmenettelyn aikana saada asianmukaisesti hoidettua. Jos tässä yhteydessä ei minkäänlaista todennäköisyyttä tai näyttöä asian korjaamismahdollisuuksista esitetä, ollaan ainakin hyvin lähellä YSL 7,1, 5 kohdan tarkoittamaa ohjelmaestettä saneerausmenettelyn aloittamisellekin. Korkeimman Oikeuden käsiteltävinä olevissa ratkaisuissa nousivat esille juuri äskeiset perusteet saneerauksen aloittamisen esteiden harkinnassa. Vaikka ko. tapauksiin liittyvillä yksityiskohdilla onkin merkitystä ainoastaan noiden tapausten sisällä, on niihin otetut ratkaisulinjat kuitenkin hyvä käydä periaatteellisella tasolla läpi osoituksena puheena olevien esteperusteiden soveltamisesta ja tulkinnasta.

14 14 Tapauksessa KKO 2003:109 menettelyä vastustanut velkoja teki väitteen siitä, että liiketoiminnassa käytetty kuorma-auto oli siirretty saneerausta hakeneen velallisen omistuksesta tämän puolisolle. Korkein Oikeus totesi näin tapahtuneenkin, mutta jos vuonna 1995, kun saneeraushakemus oli tullut vireille joulukuussa 2001 eli kuutisen vuotta myöhemmin. Tämän takia tästä toiminnasta ei voinut enää tehdä johtopäätöksiä esteen olemassaolosta. Voidaan siis todeta Korkeimman Oikeuden lähteneen siitä, että pitkähkön ajan kulumisen myötä tietynlainen syy-yhteys sinänsä todisteellisen menettelyn ja saneeraushakemukseen liittyvän taloudellisen kriisitilan välillä oli poistunut, eikä asialla näin ollen nähty olevan vaikutuksia myöskään velkojaluottamuksen kannalta. Toisaalta saneerausta vastustanut velkoja väitti, että velallinen olisi salannut huomattavan osan eräästä saatavastaan ulosottoselvityksessä ja saneeraushakemuksessa ja laskuttanut pääosan tästä saatavasta vasta saneeraushakemuksen jättämisen jälkeen. Korkein Oikeus totesi tältäkin osin väitteen pitävän tosiasioiltaan paikkansa. Kuitenkin saatavan lopullinen ja todellinen määrä oli selvinnyt velallisellekin vasta saneeraushakemuksen jättämisen jälkeen, ja sittemmin siitä oli tilitetty ulosottoviranomaisille lain vaatima yksi kuudesosa. Tällä perusteella Korkein Oikeus katsoi, että kyse ei ollut velallisen tarkoituksesta estää saatavan käyttämistä velkojensa suorittamiseen. Tältä osin kysymys oli siis velallisen toiminnan objektiivisesta kokonaisarvioimisesta esteperusteen valossa. Kolmanneksi velkoja teki vielä väitteen siitä, että suuri osa velallisen laskutuksesta oli käteislaskutusta, millä väitteen mukaan pyrittiin välttämään tulojen käyttö velkojen suorittamiseen. Korkein Oikeus kiinnitti huomiota siihen, ettei toisaalta velkojakaan väittänyt, etteikö näitä käteismaksuja olisi

15 15 tuloutettu velallisen kirjanpitoon, eikä muutoinkaan ollut ilmennyt siihen viittaavia seikkoja, että tällä sinänsä epätavallisella menettelyllä olisi pyritty vaikeuttamaan velkojen perintätoimia. Kysymys oli siis siitä, että väitteen tehnyt velkoja ei pystynyt osoittamaan, että hänen esittämänsä, sinänsä materiaalisesti oikea havainto poikkeuksellista menettelytavasta, kuitenkaan olisi täyttänyt saneerausmenettelyn väärinkäyttöön liittyvää esteperustetta. Korkein Oikeus totesi, että perintätoimien estämistä tai muuta velkoja oikeuden loukkausta tarkoittavaa estekohtaa vastaan puhuivat myös seuraavat seikat: - velallinen oli jo ennen saneeraushakemuksen jättämistä korjannut liiketoimintaansa liittyvät vakavimmat puutteet, - maksanut huomattavan määrän verovelkoja vuonna 2002 eli saneeraushakemuksen jättämisen jälkeen, sekä - velallinen on muutoinkin uskottavalla tavalla ollut valmistelemassa suunnitelmallista ohjelmaa velkajärjestelyksi. Korkeimman Oikeuden lähtökohta oli siis ensinnäkin se, että saneerausmenettelyn puolesta puhuu velallisen aktiivisuus jo ennen saneeraushakemuksen jättämistä. Se, että velallinen osoittaa ryhtyneensä konkreettisiin saneeraustoimenpiteisiin ja täten pyrkimyksenään olevan yrityksen saneerauskuntoon saaminen jo hyvissä ajoin ennen saneerausmenettelyn aloittamista, onkin luonnollista ja hyväksyttävää lukea saneerausta hakevan velallisen eduksi menettelyn aloittamiskriteereitä harkittaessa. Onhan tällöin, jos pystytään osoittamaan, että tehdyillä

16 16 toimenpiteillä on saavutettu esimerkiksi kulujen ja kustannusten vähentymisen kautta taikka muutoin, konkreettista kannattavuuden lisäystä, tai sitten, että sellainen on vähintäinkin menettelyn aikana toteutumassa, onnistumistodennäköisyys saneerausmenettelylle tässä mielellä kohtuudella olemassa. Toisaalta se, että velallinen oma-aloitteisesti pyrkii ennen menettelyyn hakeutumista saattamaan liiketoimintaansa saneerauksessakin edellyttävin tavoin kannattavaksi, osoittaa lähtökohtaisesti velallisen sitoutumista saneeraukseen ja sen tausta-ajatuksiin. Tällaisessa tilanteessa ei ole perusteltua lähteä siitä, että varsinaisen saneerausmenettelyn aikana ei enää olisi tehtävissä joko mitään tai sitten ei ainakaan kovin runsaita saneeraustoimenpiteitä ja tätä kautta esitettävän väitteen myötä pyrkiä indisoimaan saneerausmenettelyn väärinkäyttämistä, tai pyrkimystä pelkästään akordin myötä velkajärjestelyyn, jota velkojat eivät tietenkään pidä lähtökohtaisesti hyvänä. Kuvatussa tilanteessa velallisen toimenpiteet tuleekin nähdä kokonaisuutena, ja Korkeimman Oikeuden vahvistamin tavoin, ottaa huomioon myös ennen saneeraukseen hakeutumista tehdyt sellaiset toimenpiteet, jotka osoittavat sitoutumista saneerauksen toteuttamiseen ja osoittavat tässä mielessä aitoa pyrkimystä liiketoiminnan tervehdyttämiseen yrityssaneerauslain edellyttämin tavoin. Korkein Oikeus kiinnitti huomiota myös siihen, että velallinen oli saneeraushakemuksen jättämisen jälkeen suorittanut huomattavan määrän verovelkoja. Tämä seikka nousi esille sen johdosta, että menettelyä vastustanut enemmistövelkoja oli verovirasto. Maksun katsottiin osoittavan halua suorittaa velvoitteitaan, eikä pyrkiä hakemaan saneerauksen avulla ns.

17 17 rauhoitusajasta ja siihen liittyvästä maksukiellosta perusteetonta hyötyä. Tässä tapauksessa, kun verovirasto oli yli viisikymmentä prosenttia saatavista omaava velkoja ja sen käyttäytyminen ohjelmaehdotuksesta päätettäessä oli siten jo etukäteen selvästi ns. vaa ankieliasemassa, Korkeimman Oikeuden lähtökohta on tietysti oikea. On kuitenkin oltava varonainen sen suhteen, ettei tästä johtopäätöksestä tehdä liian pitkälle meneviä arvioita: normaalistihan tilanne ei ole se, että yhden velkojan asema on näin merkittävä, vaan ns. päävelkojia on useampia. Kun saneeraukseen hakeutuva yritys on lisäksi jo lähtökohtaisesti aina taloudellisessa kriisitilassa, on selvää, että jokainen tällaisen yksikön velkoja lähtökohtaisesti haluaisi saada saatavilleen olennaisiakin suorituksia, joka vallitsevan tilanteen johdosta ei puolestaan ole mahdollista. Tällöin voidaan kysyä, miten pitkälle meneviä johtopäätöksiä voidaan tehdä yksittäisten velkojien tekemistä väitteistä ja huomautuksista sen suhteen, että velallinen ei ole ennen saneeraukseen hakeutumista kyennyt suorittamaan heidän saataviaan kuin korkeintaan vähäisessä määrin? Täysin yksiselitteistä vastausta lienee mahdotonta antaa. Lähinnä voidaan todeta kuitenkin se, että tässäkin kohden tilanteen kokonaisarviointi objektiiviselta pohjalta on ratkaisun avain. Ainakin silloin, jos voidaan osoittaa, että velallinen on räikeällä tavalla suorittanut ns. valintaa siitä, kenelle hän suorittaa velvoitteitaan kriisitilan aikana, ja kenet jättää ilman, voi kysymys olla selkeästi siitä, että velallisen pyrkimyksenä voitaisiin katsoa olevan saneerauksen väärinkäyttäminen siinä mielessä, että akordin kautta pyrittäisiin neutralisoimaan suoritusvelvollisuus niille tahoille, jotka muutoinkin on jätetty huonompaan asemaan. Käytännössä tämänkaltainen menettely useassa tapauksessa saattaisi toteuttaa myös RL 39:6:n tarkoittaman

18 18 velkojasuosinnan tunnusmerkistön, joka jo sinänsä YSL 53,2:n periaatteiden mukaan saattaisi muodostaa saneerausohjelmankin muodostamisen vahvistamisen esteen. Jos kuitenkin velallinen pystyy osoittamaan, että hän siitä huolimatta, että kriisiyhtiöllä ei käytettävissä olevat likvidit varat voikaan riittää kaikkien erääntyneiden velvoitteiden suorittamiseen, on pyrkinyt vallitsevissa olosuhteissa mahdollisimman tasapuoliseen velkojien kohteluun, ei sitä, että joku tai jotkut velkojista osoittavat jääneensä paitsi edellyttämistään kokonaissuorituksista, vielä välttämättä voida katsoa perintätoimien estämiseksi tai velkojien oikeuksien loukkaamista tarkoittavaksi menettelyksi. Lisäksi on huomattava, että saneerausedellytysten turvaamiseksi ns. toiminnalle välttämättömien maksujen suorittaminen voi toisinaan olla edellytys sille, toimintaa ylipäätänsä voidaan jatkaa. (Mitä tällaiset maksut ovat, riippuu tietenkin tilanteesta ja esimerkiksi yrityksen toimialasta. Tähän liittyvää problematiikkaa käsitellään tarkemmin ratkaisun KKO 1997:89 yhteydessä.) Velallisella on luonnollisesti korostettu näyttövelvollisuus siitä, että kysymys on ollut tällaisista toiminnan kannalta erityisen tärkeistä suorituksista. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että mikäli saneerausmenettelyn aikana vastaavat maksut oltaisiin voitu maksukiellosta huolimatta suorittaa, niin ainakin silloin ne ovat olleet toiminnalle välttämättömiä. Kynnyksen sille, että jonkun velkojan asema näin merkittäväksi voisi nousta, on oltava luonnollisesti korostetun korkea; onhan saneerausmenettelyssä lähtökohtaisesti muutoin yhtenä tärkeimmistä periaatteista velkojien keskinäinen tasa-arvo. Joka tapauksessa, harkittaessa ns. normaalitilanteessa velallisen maksukäyttäytymistä ennen saneeraukseen hakeutumista, on siis pääpaino annettava toisaalta tilanteen

19 19 kokonaisarvioinnille, ja toisaalta velallisen osoittamalle näytölle siitä, että hän on käytettävissä olevin varoin ja mahdollisuuksin pyrkinyt mahdollisimman tasapuoliseen ja objektiiviseen valintaan maksujen suorittamisessa taloudellisessa kriisitilanteessa. Ratkaisua KKO 223:110 kommentoidessaan on Hupli kiinnittänyt huomiota siihen, että merkitystä tulisi antaa sille, että velallinen olisi laiminlyönyt velkojiensa kanssa tekemät maksusuunnitelmat ja saneeraushakemuksen vireillepanon jälkeenkin velkaantunut joillekin tahoille. (Hupli 2004, 414.) Voidaan kuitenkin jälleen kysyä, kuinka tärkeitä tai keskeisiä asioita esitetyt seikat ovat saneerausmenettelyn aloittamisen kannalta? Siinä mielessä kyse ilman muuta on olennaisista kriteereistä, että vastaavia tilanteita esiintyy erittäin usein saneeraukseen hakeutuvien yritysten kohdalla. Kun kysymys kuitenkin aina on talouskriisissä olevasta yhtiöstä, on usein miten tilanne se, että juuri maksusopimusten toteutumatta jääminen on itse asiassa ainakin yksi ratkaisevimmista sysäyksistä sille, että yritys päättää jättää saneeraushakemuksen. Jos maksusopimuksen raukeamista voitaisiin lähtökohtaisesti käyttää perintätoimien estämisväitteen näyttönä, johtaisi se siihen, että kynnys saneeraukseen pääsemiselle nousisi eittämättä liian korkeaksi. Näin ollen pelkästään tämä seikka yksinään ei voi indikoida perintätoimien estämistä tai velkojan oikeuden loukkaamista. SE voi toki olla yksi osakysymys kokonaisarvioinnissa, mutta jos maksusopimuksen lakkaamisen syynä on ollut pelkästään talouskriisi sinänsä, joka puolestaan on saneeraukseen hakeutumisen edellytys, niin silloin kyse ei ainakaan voi olla lainkohdan tarkoittamasta esteestä.

20 20 Mielenkiintoinen kysymys on myös se, millainen velallisen maksukäyttäytyminen tulisi olla saneeraushakemuksen jättämisen jälkeen. Osoittaako lisävelkaantuminen jollekin taholle tässä vaiheessa pyrkimystä väärinkäyttää saneerausmenettelyä? Jälleen kerran, lähtökohtaisesti, voidaan vain sanoa, että kysymys on yhdestä kokonaisarviointiin vaikuttavasta seikasta, joka sinänsä ei yksinään vielä välttämättä riitä esteperustetta osoittamaan. Ensisijaisesti tulee pyrkiä selvittämään se, minkä johdosta velkaantuminen on tapahtunut. Varsinkin, jos velalliselle on myönnetty väliaikainen maksukielto ja lisävelkaantumista tapahtuu siitä huolimatta, voi kysymys olla tilanteesta, jossa yhtiön toiminta on kannattamatonta eli se ei kykene selviytymään edes juoksevista kuluistaan. Tällöin ollaan kuitenkin tekemisissä YSL 7,1,1 kohdan esteperusteen kanssa, ei sen sijaan saneerausmenettelyn väärinkäytön kanssa. Se kuitenkin on selvää, että lisävelkaantuminen jollekin taholle saneeraushakemuksen jättämisen jälkeen ainakin tuo velallisen korostetun näyttövelvollisuuden kehityksen syistä ja taustoista. Jos kyseessä on viitattu väliaikaisen maksukiellon aikana tapahtunut kehitys, tarkoittaa edellä lausuttu lähinnä konkreettista näyttöä siitä, miten yhtiön kannattavuus saneerausmenettelyn aikana saataisiin parannettua siten, että menettelyn onnistumistodennäköisyys olisi riittävä ja edellytykset ohjelman jättämiselle olemassa. Tähän liittyen velallisen tulisi osoittaa, mihin toimenpiteisiin tässä tarkoituksessa olisi jo ennen menettelyn aloittamista ryhdytty. Saneerausedellytysten olemassaolo arvioitaisiin sitten annetun näytön valossa lähinnä YSL 7,1,1 kohdan valossa. Jos sen sijaan velallinen ei ole hakenut tai hänelle ei ole myönnetty väliaikaista maksukieltoa,

Näytesivut. 10.1 Yleistä

Näytesivut. 10.1 Yleistä 10.1 Yleistä 10 YRITYSSANEERAUS Yrityssaneerausmenettelyä säätelee yrityssaneerauslaki (laki yrityksen saneerauksesta 25.1.1993/747). Lain tarkoituksena on yritystoiminnan tervehdyttäminen tai yrityksen

Lisätiedot

Talvivaaran kevät 2014

Talvivaaran kevät 2014 Ympäristörikoksen poliisitutkinta siirtyy syyttäjälle Talvivaaraa epäillään törkeästä ympäristön turmelemisesta Talvivaaran kevät 2014 Työturvallisuusrikoksen poliisitutkinta siirtyy syyttäjälle Maaliskuussa

Lisätiedot

Yksityistalouden järjestäminen saneerauksen rinnalla. Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen 29.1.2010 Asianajaja Pekka Lindberg

Yksityistalouden järjestäminen saneerauksen rinnalla. Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen 29.1.2010 Asianajaja Pekka Lindberg Yksityistalouden järjestäminen saneerauksen rinnalla Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen 29.1.2010 Asianajaja Pekka Lindberg Esimerkkitapaus Perhe-oy toimitusjohtajana toiminut perheen äiti oli

Lisätiedot

Jukka Mononen 1 27.4.2010

Jukka Mononen 1 27.4.2010 Verojen perintä Jukka Mononen 1 Verohallinto 1.1.2010 1 Pääjohtaja Veronkantokeskus Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö Verohallitus Tietohallinto Hallintopalvelu Verovirastot Jukka Mononen 2 Verohallinto

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA

Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA Aalto-yliopisto 24.5.2011 Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen Konkurssiasiamiehen toimistokonkurssiasiamiehen toimisto Bulevardi 30 B, PL 157 00121 HELSINKI Esityksen

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari Velkojan etujen tehokas valvonta Tarkista saatavan peruste, määrä ja korko Onko kyseessä saneerausvelka? Onko kyseessä

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 17 LIITE 1 NEUVOTTELUKUNTA 17.2.2012

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 17 LIITE 1 NEUVOTTELUKUNTA 17.2.2012 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 17 LIITE 1 NEUVOTTELUKUNTA 17.2.2012 NOPEUTETTU SANEERAUSMENETTELY SISÄLTÖ 1. Yleistä 2. Yrityssaneerauksen käynnistäminen ja saneerausohjelmaluonnoksen valmistelu 2.1 Aloite ja

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto oikeuskäytännössä Helsingin

Lisätiedot

KKO:2008:67. Yrityssaneeraus - Saneerausvelka - Maksukielto - Saneerausohjelma

KKO:2008:67. Yrityssaneeraus - Saneerausvelka - Maksukielto - Saneerausohjelma 1 KKO:2008:67 Yrityssaneeraus - Saneerausvelka - Maksukielto - Saneerausohjelma Diaarinumero: S2007/992 Esittelypäivä: 29.4.2008 Antopäivä: 17.6.2008 Taltio: 1257 Velallisyhtiö oli ennen yrityssaneerausmenettelyn

Lisätiedot

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17 1.1 Yleistä 17 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 2 VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET, ESTYMINEN JA ESTEET 25 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset

Lisätiedot

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 15/635 PL 24 02631 ESPOO syyttämättä jättämisestä Asianro Puhelin 029 56 21000 Fax 029 56 21022 25.5.2015 R 14/5964 Syyttämättä jätetty RAUNIO LASSE ANTERO 09.12.1957

Lisätiedot

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET HTSY Verohallinto 2.9.2014 2 (5) ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET Harmaan talouden selvitysyksikkö on tarkastellut ulosotossa vuosina

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 PESÄNHOITAJAN SELONTEKO- JA TIETOJENANTOVELVOLLISUUS 1 YLEISTÄ Pesänhoitajan on informoitava velkojia pesän realisointitilanteesta ja muista kussakin

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008 Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) ULOSOTTOPIDÄTYS PALKKAHALLINNOSSA Palkan ulosmittausmenettelyä koskeva ulosottolain muutos (469/2006) tuli voimaan 1.1.2007. Yleinen ulosmittauksen määrä on

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla

Lisätiedot

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009 1 Tapio Yli-Kovero Valituslupahakemus ja valitus Torikatu 27 13130 Hämeenlinna 050-61331 10.02.2010 KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

YRITTÄJÄ SAI PITÄÄ VARAAMANSA VERKKOTUNNUKSET Korkein hallinto-oikeus ratkaisi verkkotunnuksia (domain-nimiä) koskevan kiistan täysin yrittäjän vaatimusten mukaisesti. KHO katsoi korkeimpana oikeusasteena,

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen 16.10.2007 Tutkimusasiamies Jari-Pekka Tuominen VSSHP/TUKIJA Lääketieteellisen tutkimuksen osalta taustalla lääketutkimusdirektiivi

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012 Paavo Autere Lakimies Apteekkilupavalituksia koskeva esitys Esityksessä käsittelen Apteekkiluvan myöntämisen perusteita Lupavalitukseen

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Uutiskirje 1/2014. Uutiskirjeen 1/2014 aiheena on työsuhteen päättäminen työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla.

Uutiskirje 1/2014. Uutiskirjeen 1/2014 aiheena on työsuhteen päättäminen työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla. Uutiskirje 1/2014 Uutiskirjeen 1/2014 aiheena on työsuhteen päättäminen työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla. Työsuhde voidaan päättää irtisanomalla tai purkamalla, jolloin irtisanomisaikaa ei

Lisätiedot

Mary Karagiozopoulou vastaan Euroopan yhteisöjen komissio

Mary Karagiozopoulou vastaan Euroopan yhteisöjen komissio YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (neljäs jaosto) 17 päivänä joulukuuta 1997 Asia T-166/95 Mary Karagiozopoulou vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Sisäinen kilpailu

Lisätiedot

MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä

MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä Maksukyky-/maksukyvyttömyysseminaari Asianajaja Pekka Jaatinen 13.2.2009 Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTAPÄÄTTÄJÄSEMINAARI 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti VALTUUTETUN ESTEELLISYYS On rajoitetumpaa kuin muun luottamushenkilön esteellisyys Koskee vain valtuuston kokousta (kuntalaki 52 ) Jos

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu Ainoa valtakunnallinen maksuton (puhelin)palvelu, joka auttaa varsinkin

Lisätiedot

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015 Yleistä kilpailuneutraliteettisääntelystä Kilpailulain 4 a luku ei kiellä julkisyhteisöjä harjoittamasta taloudellista toimintaa

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 8/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 51/2008 29.8.2008 Asia Palkkaa vastaavaa korvausta koskeva vaatimus ym. Virasto yliopisto Vaatimukset Yliopisto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 Yhteiskunnallinen yritys ja muut yritysmuodot Henkilöyhtiöt Toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiöt Normaali osakeyhtiö Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIVELALLISEN TOIMINNAN ERITYISTARKASTUS 8/2004 (Sisältöä muutettu 25.11.2008; muutokset lihavoitu) 1 ERITYISTARKASTUKSEN TAVOITTEET 2 ERITYISTARKASTUKSEN

Lisätiedot

Maksukyvyttömyys/uhkaava maksukyvyttömyys/maksukyvyttömyys-perusteen puuttuminen (verorikkomus) linjauksena verosaatavien perinnässä

Maksukyvyttömyys/uhkaava maksukyvyttömyys/maksukyvyttömyys-perusteen puuttuminen (verorikkomus) linjauksena verosaatavien perinnässä Maksukyvyttömyys/uhkaava maksukyvyttömyys/maksukyvyttömyys-perusteen puuttuminen (verorikkomus) linjauksena verosaatavien perinnässä Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen- seminaari 8.5.2009 Ylitarkastaja

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Ulosoton velalliskartoitus

Ulosoton velalliskartoitus Ulosoton velalliskartoitus HTSY Verohallinto 25.9.2012 Verohallinto 2 (5) ULOSOTON VELALLISKARTOITUS Ulosoton velallisista on laadittu ilmiöselvitys. Ulosottovelallisia on tarkastelu ja luokiteltu Verohallinnosta

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus TOIMINNANTARKASTUS Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus Toiminnantarkastus Asunto-osakeyhtiöissä ja yhdistyksissä on oltava yhtiökokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa.

Lisätiedot

1. Millainen henkilö on asiantuntija?

1. Millainen henkilö on asiantuntija? Asiantuntijat YS-asioissa - käytännöistä ja mahdollisuuksista Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen seminaari 24.- 25.5.2011 Asianajaja, varatuomari Juhani Viilo 1 1. Millainen henkilö on asiantuntija?

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 4 Oikaisuvaatimus luokanopettajan virkaan ottamisesta määräajaksi HEL 2015-006724 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää kuntalain 89 :n

Lisätiedot

Asia T-35/01. Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia T-35/01. Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia T-35/01 Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto Polkumyynti Lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottaminen Kiinasta peräisin olevat elektroniset vaa'at Markkinatalouden

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain mukaiset saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ja esteet? (10 p)

2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain mukaiset saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ja esteet? (10 p) TÄYTÄNTÖÖNPANO-OIKEUS Valinnainen opintojakso 28.11.2013 1) a) Ulosmittauksen varmistustoimet? (4p) b) Velalliskohtaiset helpotukset palkan ulosmittauksessa? ( 6 p) 2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain

Lisätiedot

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ 1 Nimi: Petteri Leino Osoite: Aliupseeriliitto ry, Ratamestarinkatu 11 A, 7.krs, 00520 Hki Puhelin: 040 7354 987 sähköposti: petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Helsingin poliisilaitos Pasilanraitio 11 PL

Lisätiedot

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla Päätös 1 (5) Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla 1 Asia 2 Osapuolet 3 Ratkaisu 4 Asian vireilletulo Epäily kilpailulainsäädännön vastaisesta kielletystä

Lisätiedot

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HTSY Verohallinto 11.6.2014 2 (5) HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ Harmaan talouden selvitysyksikössä

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 97/2005 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 49/2006 25.8.2006 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Ministeriö on 14.11.2005 antanut yli-insinööri A:lle

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

Yrityssaneerauksen valvonnan toteutus käytännössä

Yrityssaneerauksen valvonnan toteutus käytännössä Yrityssaneerauksen valvonnan toteutus käytännössä Tekes projekti 40024 Yrityksen maksukyky & strateginen johtamien Jenny Väyrynen 20.11.2009 Lähtökohta Mitä valvonta on? Kenen hyödyksi valvonta on tarkoitettu?

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) 306 Vahingonkorvausvaatimus HEL 2012-014354 T 03 01 00 Päätös päätti, että As Oy Helsingin Professorin aukiolle korvataan kotihoidon hallinnasta kadonneen avaimen

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 3/2014

Määräykset ja ohjeet 3/2014 Määräykset ja ohjeet 3/2014 Toimiluvat, rekisteröinnit ja ilmoitukset Dnro FIVA 2/01.00/2013 Antopäivä 6.3.2014 Voimaantulopäivä 15.4.2014 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

2) Kuka katsotaan välitystehtäviä suorittavaksi henkilöksi?

2) Kuka katsotaan välitystehtäviä suorittavaksi henkilöksi? TIEDOTE 1 (5) Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 15.12.2015 Julkinen Välitysliikerekisteriin merkitty välitysliike VÄLITYSLIIKELAIN AMMATTIPÄTEVYYSVAATIMUSTEN MUUTOS 1.1.2016 astuu voimaan kiinteistönvälitysliikkeistä

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:7. Asuntohotellin yhteydessä tapahtuvaan Internet-kahvila -toimintaan liittyvät tekijänoikeuskysymykset

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:7. Asuntohotellin yhteydessä tapahtuvaan Internet-kahvila -toimintaan liittyvät tekijänoikeuskysymykset TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:7 Asia Hakija Asuntohotellin yhteydessä tapahtuvaan Internet-kahvila -toimintaan liittyvät tekijänoikeuskysymykset M K Oy:stä Annettu 04.03.2003 LAUSUNTOPYYNTÖ M Majatalo

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA Nice Tuesday 11.11.2008 asianajaja Klaus Nyblin 1 1. Nykyisin: työnantajilla ei oikeutta tunnistamistietojen

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

Tilaajan yhteyshenkilö:

Tilaajan yhteyshenkilö: Sopimusmalli 1 SOPIMUS UIMAOPETUSPALVELUN TUOTTAMISESTA Sopimusosapuolet Yritys (jäljempänä palveluntuottaja) Osoite ja Kirkkonummen kunta/ sivistyspalvelut (jäljempänä tilaaja) Jäljempänä termillä sopimusosapuoli

Lisätiedot

SELVITYS KIHLAKUNNANULOSOTTOMIEHEN TYÖN SISÄLLÖSTÄ JA TYÖAJAN KÄYTÖSTÄ ULOSOTTOASIOIDEN VELALLISKOHTAISESSA KÄSITTELYSSÄ

SELVITYS KIHLAKUNNANULOSOTTOMIEHEN TYÖN SISÄLLÖSTÄ JA TYÖAJAN KÄYTÖSTÄ ULOSOTTOASIOIDEN VELALLISKOHTAISESSA KÄSITTELYSSÄ Helsingin ulosottovirasto 2016-1-14 SELVITYS KIHLAKUNNANULOSOTTOMIEHEN TYÖN SISÄLLÖSTÄ JA TYÖAJAN KÄYTÖSTÄ ULOSOTTOASIOIDEN VELALLISKOHTAISESSA KÄSITTELYSSÄ 1. TAVOITE Selvityksen tarkoituksena on antaa

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU ANONYMISOITU PÄÄTÖS 21.09.2015 Dnro OKV/1735/1/2014 1/5 ASIA Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 7.10.2014 osoittamassaan

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015 LAUSUNTO POTILASVAKUUTUSVASTUUN KIRJAAMISOHJEIDEN MUUTTAMISESTA 1 Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiiri A ja sairaanhoitopiiri B (myöhemmin hakijat)

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12.

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12. TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12.2015 TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 UUDET

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta 3 27.01.2016. 3 Asianro 7479/01.01.

Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta 3 27.01.2016. 3 Asianro 7479/01.01. Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 3 Asianro 7479/01.01.01/2015 Oikaisuvaatimus / Palomiehen viran valinta alkusijoituspaikkana Riistaveden paloasema Henkilöstö- ja hallintopäällikkö

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

Suomen tuomariliitto Finlands domareförbund ry Puheenjohtaja Aki Rasilainen, hovioikeudenneuvos. Eduskunnan lakivaliokunta

Suomen tuomariliitto Finlands domareförbund ry Puheenjohtaja Aki Rasilainen, hovioikeudenneuvos. Eduskunnan lakivaliokunta 1 Suomen tuomariliitto Finlands domareförbund ry Puheenjohtaja Aki Rasilainen, hovioikeudenneuvos Eduskunnan lakivaliokunta Kuuleminen 5.9.2014 klo 9:30 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityishenkilön

Lisätiedot

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta Lakimies Amanda Nikkilä Jätehuolto tänään ja huomenna, LHJ:n omistajapäivä KHO:2016:19 Jätelaki Siirtymäsäännös Jätteenkuljetus

Lisätiedot

arvopaperit ovat julkisen 6.02 Dnro 1243/8.9/89, 7.12.1989 kaupankäynnin kohteena

arvopaperit ovat julkisen 6.02 Dnro 1243/8.9/89, 7.12.1989 kaupankäynnin kohteena RAHOITUSTARKASTUS OHJE 204.2 1(5) Antopäivä: 14.1.1994 Vaihde (90) 18 351 Voimassaoloaika: 14.2.1994 lukien toistaiseksi Sijoitusyhtiöille, joiden Korvaa ohjeen: arvopaperit ovat julkisen 6.02 Dnro 1243/8.9/89,

Lisätiedot

Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä

Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on suojella alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta ja siten edistää ja turvata

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Lisätiedot

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkaminen, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) perussopimuksen muuttaminen ja näihin liittyvät järjestelyt

Lisätiedot

Laki tavaramerkkilain muuttamisesta

Laki tavaramerkkilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995 Laki tavaramerkkilain muuttamisesta muutetaan 10 päivänä tammikuuta 1964 annetun tavaramerkkilain (7/64) 14 :n 1 momentin

Lisätiedot

Valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen. ASIANAJAJAN ESTEELLISYYS TYÖPAIKAN VAIHTUESSA tapaohjeiden näkökulma asiaan

Valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen. ASIANAJAJAN ESTEELLISYYS TYÖPAIKAN VAIHTUESSA tapaohjeiden näkökulma asiaan Valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen ASIANAJAJAN ESTEELLISYYS TYÖPAIKAN VAIHTUESSA tapaohjeiden näkökulma asiaan Nuorten päivät Vierumäki 3.10.2014 HYVÄ ASIANAJAJATAPA KOHTA 3 PERUSARVOT 3 3.3 ESTEETTÖMYYS

Lisätiedot

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Erot eri yritysmuodoissa omistajien vastuu yrityksen

Lisätiedot